SAUVO-KARUNAN SEURAKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TALOUSARVIO 2014

Transkriptio

1 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 1 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TALOUSARVIO 2014 Sisällysluettelo ESIPUHE JOHDANTO Toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen Talousarvion sitovuus Talousarvion täytäntöönpano Toimintasuunnitelman ja talousarvion rakenne Talousarvion laadinnan lähtökohtia TALOUDEN MITOITUKSIA Jäsenmäärän kehitys Verotulot Toimintatulot Käyttötalouden menot Investointiosa Rahoitusosa Tilikauden tulos Osastokohtaiset talousarvioluvut TOIMINTASUUNNITELMAT Todistus Palvelu Kasvatus Hallinto Hautaustoimi Kiinteistöt HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kirkon henkilöstön kehittämissopimus Kehittämisen suunnittelu Kustannusten perusteet Henkilöstön kehittämissuunnitelma INVESTOINTISUUNNITELMA TALOUSARVIO VUODELLE LIITTEET Hautainhoitorahaston talousarvio vuodelle Tehtäväalueet ja laskujentarkastajat Henkilöstökulut ja niiden kohdentaminen Seurakunnan perimät maksut Sisäiset vuokrat Vyörytyslaskelma...46

2 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 2 ESIPUHE Seurakunta on jokaiselle perhe ja jokainen perhe on pieni seurakunta, jossa Jumalan sana ja läsnäolo antavat voimaa elämän arkeen ja merkityksen elämälle. Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. (Ef. 2:19) - Sauvo-Karunan seurakunnan strategia , visio Seurakunnan työnäkyä Jumalan perheestä Sauvossa ja Karunassa toteuttavat todistuksen, palvelun ja kasvatuksen vastuualueet. Perheen elämä ei ole vain ainaista tekemistä ja puuhaamista vaan myös yhdessä olemista ja oleilua. Sauvon seurakuntatalon entinen kirkkoherranvirastotila on muutettu yhteiseksi Olotilaksi, jossa järjestetään vapaamuotoisia mahdollisuuksia yhdessä oloon, mm. tiistaisin aamiainen, jonka tuotot menevät kansainvälisen diakonian hyväksi. Marraskuussa 2014 valitaan todennäköisesti viimeisen kerran kirkkovaltuusto nykymuotoisessa seurakuntarakenteessa toimivaan Sauvo-Karunan seurakuntaan. Seurakuntalaisten tehtävänä on huolehtia siitä, että aluillaan olevaan murrosvaiheeseen on käytettävissä osaavia ja vastuuntuntoisia luottamushenkilöitä, jotka tarkkaavat, mitkä ratkaisut parhaiten palvelevat seurakunnallisen toiminnan jatkumista paikkakunnalla. Henkilöstön osalta seurakunnassa on tiedossa vuonna ainakin uuden vakinaisen diakonian viranhaltijan valinta yli neljännesvuosisadan virkaa hoitaneen siirtyessä eläkkeelle. Syksyn seurakuntavaalien ja edellisvuosien paljon niin varoja kuin hallinnointiakin vaatineiden investointien vuoksi vuoden 2014 investoinnit ovat, ainakin edellisvuosiin verrattuna, pienet. Kuitenkin jo 2015 on varauduttava jälleen suurempiin investointeihin. TD Kalle Elonheimo kirkkoherra

3 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 3 1 JOHDANTO 1.1 Toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen Sauvo-Karunan seurakunnan pidemmän ajan toiminta on linjattu seurakunnan strategiassa vuosille "Jumalan perhe, pyhien kansa Sauvossa ja Karunassa". Kirkkovaltuusto vahvisti sen Strategian visiona on: Seurakunta on jokaiselle perhe ja jokainen perhe on pieni seurakunta, jossa Jumalan sana ja läsnäolo antavat voimaa elämän arkeen ja merkityksen elämälle. Toimintasuunnitelmaa laaditaan strategiasta käsin, muistaen samalla, että hyvin suuri osa seurakunnassa tehtävästä työstä on perustoimintaa, jonka lisäksi erityisiin painotuksiin on vain rajallisesti mahdollisuuksia. Seurakunnassa on toiminnan ja talouden seurantajärjestelmä, joka käsittää vähintään kolme vuotta kattavan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä siihen sisältyvän talousarvion. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää kaksi näkökulmaa: kokonaistalouden ja toiminnanohjauksen näkökulman. Toiminnan ohjauksen näkökulmasta käsin kiinnitetään huomiota tavoitteiden asettamiseen. Talouden ja toiminnan suunnittelu on: mahdollisuuksien selvittämistä toimintavaihtoehtojen selvittämistä toiminnan priorisoimista toiminnan sopeuttamista seurakunnan omaan tuloperustaan. 1.2 Talousarvion sitovuus Kirkkovaltuusto päättää talousarvion toiminnallisista tavoitteista ja määrärahojen sitovuustasoista. Sauvo-Karunan seurakunnassa kirkkoneuvosto vastaa osastotasolla nettomenoista kirkkovaltuustolle. Viranhaltijat vastaavat seurakuntatyön osaston osalta nettomenoista kirkkoneuvostolle tehtäväaluetasolla. Kirkkoneuvosto ja sen taloudellinen jaosto vastaavat osaltaan siitä, että seurakunnan palveluja ja hallintoa hoidetaan määrärahoja ja tuloeriä noudattaen taloudellisesti ja tuloksellisesti seurakunnan kokonaisedun mukaisesti. Talousarviossa olevia määrärahoja ei voida ilman kirkkovaltuuston päätöstä ylittää eikä niiden käyttötarkoitusta muuttaa. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Vaikka oikeudellisesti talousarvion sitovuus onkin vahvempi kuin toiminta- ja taloussuunnitelman, on myös toiminta- ja taloussuunnitelma seurakunnan hallintoelimiä ja henkilöstöä toiminnallisesti velvoittava asiakirja. 1.3 Talousarvion täytäntöönpano Hankinnat on suoritettava julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. Jokaisen toimintayksikön on osaltaan talousarviovuoden aikana jatkuvasti seurattava tavoitteiden toteutumista sekä taloudenpitoa. 1.4 Toimintasuunnitelman ja talousarvion rakenne Toimintasuunnitelma- ja talousarviokirjan ensimmäisenä osana on katsaus talouden mitoituksiin ja osastokohtaiset talousarvioluvut. Toisen osan muodostavat vastuu- ja tehtäväaluekohtaiset toimintasuunnitelmat. Kuhunkin vastuualueeseen kuuluu useampia tehtäväalueita seuraavasti: 1. todistus TA:t 200, 202, 203, 204, 205, 220, 290 (jp., kirkolliset toimitukset, musiikki, tiedotus, muut

4 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 4 srk-tilaisuudet ja muu srk-työ) 2. kasvatus TA:t 231, 234, 235, 236, 237, 260 (lapsi-, nuoriso-, rippikoulu,- perhe-, aikuistyö; lähetystyö) 3. palvelu TA:t 241, 242, 243, 244, 245, 246, 261 (diakonia, kv. diakonia, sielunhoito, vanhustyö yms.) 4. hallinto TA:t 110, 120, 130,140, 150, 181, 182 (talous ja hallinto (1 pääluokka), kirkonkirjojen pito; rahastot (pl. hautainhoito)) 5. hautaustoimi TA:t 401, 442, 443, 444, 445, 446, 447; HHr (hautausmaahallinto, hautausmaat, varsinainen hautaustoimi, Sauvon tapuli, Hautainhoitorahasto) 6. kiinteistöt TA:t 501, 521, 522, 531, 532, 534, 541, 542, 591, 592 (kiinteistöt ja rakennukset, maa- ja metsätalous; investointisuunnitelman valmistelu ja seuranta) Vastuu- ja tehtäväaluiden toimintasuunnitelmat noudattavat samaa rakennetta: I vastuualuekohtaisesti 1) vastuualueen missio toiminnallisista vastuualueista 2) vastuualueen yleiskuvaus muutamalla virkkeellä 3) vastuualueen perustoimintakuvaus ja perustehtävä kertoo, mitä vastuualueeseen ja sen tehtäväalueisiin kuuluu joka vuosi; 4) resurssit ilmaisee, millä voimavaroilla tehtävistä selvitään; II tehtäväalueittain 6) tehtäväalueeseen kohdentuvat henkilöstökulut kertovat miten suuri osuus tiettyjen virkojen ja toimien kuluista on kohdennettu tehtäväalueeseen; 7) toiminnalliset erityistavoitteet / painopisteet suunnitelmakaudella ovat perustoimintaan kuulumattomia suunnitelmakauden tavoitteita ja painopisteitä; 8) talousarvion 2014 (lisä)perustelut ilmaisevat esim. miksi tehtäväalueen talousarvio eroaa oleellisesti edellisvuodesta; ja 9) taloussuunnitelma on taulukko, jossa on vertailuaineistona vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 tilipäätöksen ja vuoden 2013 talousarvion luvut sekä itse taloussuunnitelmana vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015 ja 2016 taloussuunnitelman tiedot. Taulukossa on viisi riviä: tulot: tehtäväalueen ulkoiset toimintatuotot menot: seurakunnan talouden ulkopuolelle maksettavat menot toimintakate: edellä mainittujen ulkoisten tuottojen ja menojen erotus vyörytys: hallinnollisten tehtäväalueiden yllä olevan mukaan lasketut toimintakatteet jaetaan toiminnallisilta tehtäväalueilta sisäisesti laskutettavasti näiden ulkoisten toimintakatteiden välisessä suhteessa; sisäiset vuokrat: kiinteistöjen yllä olevan mukaan lasketut toimintakatteet ja vyörytyskulut sekä poistot ja sisäiset korot laskutetaan sisäisinä vuokrina tehtäväalueilta kiinteistöjen käytön mukaisessa suhteessa. Kolmannen osan muodostaa Kirkon henkilöstökehityssopimuksen mukainen henkilöstön kehittämissuunnitelma. Neljäntenä osana on investointisuunnitelma vuosille Viidentenä osana on laskentaohjelmasta saatu vuoden 2014 talousarvio. Kuudenten osana olevat liitteet sisältävät 1) Hautainhoitorahaston talousarvion vuodelle 2014, mukaan lukien hautainhoitojen hinnat; 2) vastuu- ja tehtäväalueiden luettelon; 3) palkkojen jakautumisen eri tehtäväaluille taulukkona; 4) Seurakunnan perimät maksut; 5) vyörytyslaskelman sekä 6) laskelman sisäisistä vuokrista.

5 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s Talousarvion laadinnan lähtökohtia Toimintasuunnitelma jakautuu Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 17/2003 mukaiseen tehtäväaluejaotteluun, jonka perusteella seurakunnat ilmoittaa vuosittain toimintansa ja taloutensa kirkkohallitukselle. Jaottelua on täydennetty Kirkkohallituksen syksyllä 2012 antamien ohjeiden mukaan. Henkilökunnan palkkaus on laskettu solmitun Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVES TES) sekä kirkkoneuvoston päättämien peruspalkkojen mukaan. KirVESTES on voimassa asti. Palkkojen kohdentamisen jako-osuudet on tarkistettu koko henkilökunnan osalta. Henkilöstösivukulut ovat tämänhetkisten tietojen mukaan vuonna 2013 kuluvan vuoden tasolla. Palvelujen ostojen arvioiden pohjana ovat syksyn 2012 tarjouskilpailujen perusteella päätetyt sopimukset. Verotulojen ja kustannusten kehitysten osalta arviot perustuvat Kirkkohallituksen yleiskirjeeseen. 2 TALOUDEN MITOITUKSIA 2.1 Jäsenmäärän kehitys Sauvo-Karunan seurakunnan jäsenkehitys ei seuraa aivan Sauvon kunnan asukasmäärän kehitystä. Kunnan asukkaista n. 83 % on seurakunnan jäseniä. Läsnä olevan väestön määräksi arvioidaan Verotulot Kirkollisvero Kirkollisvero on edellisvuoden tasolla 1,70 %. Sauvo-Karunan kirkollisveroprosentti 1,70 % on selvästi koko maan kirkollisveron painotettu keskiarvoa 1,3 % korkeampi, mutta vastaavankokoisille seurakunnille tyypillinen. Sen turvin vuodeksi 2014 arvioitu kirkollisverokertymä on Yhteisöverot Kirkolliskokous hyväksyi toukokuussa 2005 yhteisöveron jakoperusteet kirkossa käytettäviksi. Yhteisöveron tuotoksi vuodelle 2014 on arvioitu Toimintatulot Maksut ja taksat on hinnoiteltu suurin piirtein kustannuksia vastaaviksi. Vuoden 2014 hinnoittelu vastaa suureksi osaksi vuoden 2013 hinnoittelua. Ulkoisia toimintatuloja on arvioitu saatavan yhteensä Yleishallinto tulouttaa 1 000, seurakuntatyö maksuja ja kolehti-, keräys- ja lahjoitustuottoja, hautaustoimi ja kiinteistötoimi Ulkoisena tuottona näkyy lisäksi Hautainhoitorahastolta tuleva :n korvaus, jonka perustana on se, että Hautainhoitorahaston kulut kulkevat seurakunnan talouden kautta. Näin helpotetaan talousarvion seurantaa. Vuoden loppuun mennessä Hautainhoitorahaston kulujen osuus tuloutetaan seurakunnalle, joten verovaroja ei käytetä hautojen hoitoon ohi sen, mitä kirkkovaltuusto on erikseen päättänyt. Sisäiset palvelujen ostot (vyörytys ja sisäiset vuokrat) kohdentuvat vyörytyksenä tehtäväalueisiin ja 182 sekä sisäisinä vuokratuloina tehtäväalueisiin 521, 522, 531, 532 ja 534. Sauvo-Karunan seurakunnan muut tulot ovat koko talouteen suhteutettuina pieniä, joten käyttötalous pitää mitoittaa kirkollisverokertymään. 2.4 Käyttötalouden menot Palvelusten ja tarvikkeiden hankinnat perustuvat pääsääntöisesti työmuotojen esityksiin. Ulkoiset toimintakulut ovat yhteensä Niistä kohdentuu hautainhoitorahastoihin, joten seurakunnalliset kulut ovat (TA 2013: ), siis n. 280 (264 ) seurakuntalaista kohden.

6 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 6 Seurakunnan henkilöstökulujen osuus käyttömenoista on ( ) eli 60,9 % (62,8 %). (Tämä ilman Hautainhoitorahaston henkilöstökuluja ) Muita suurimpia menoeriä ovat palvelujen ostot ( ) eli 20,4 % (19,7 %) sekä aineiden ja tarvikkeiden ostot ( ) eli 13,2 % (11,5 %). Erilaisiin avustuksiin on varattu ( ) eli 2,5 % (2,6 %) seurakunnan toimintakuluista. Henkilöstökulut ja palvelujen ostot ovat yhteensä 81,3 % käyttömenoista (TA 2013: 82,5 %; TA 2012: 82,8 %; TA 2011: 80,6 %). Vyörytykset ja sisäiset vuokrat ovat yhteensä : vyörytykset ja sisäiset vuokrat Koko seurakunnan tasolla niiden tuotot ja menot ovat yhtä suuret. Henkilöstömenot vastaavat n. 69,8 % (2013: 70,6; 2012: 72,6 %; 2011: 72,7 %) arvioiduista kirkollisverotuloista ja palvelujen ostot n. 23,4 % (22,2 %; 21,4 %; 21,5 %), joten yhteensä niihin kuluu 93,2 % kirkollisverotuloista. 2.5 Investointiosa Investointiosassa esitetään investointihankkeen kokonaiskustannusarvio. Vaikka investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy kirkkovaltuusto investoinnin hankintamenoa koskevan kokonaiskustannusarvion. 2.6 Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa seurakunnan maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelman osoittama rahoitustarve katetaan pankkitalletuksilla. 2.7 Tilikauden tulos Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan (2013: ; 2012: ; 2011: ) alijäämäinen.alijäämä vastaa 5,5 %:a (2,8 %; 1,9 %; 3,1 %) seurakunnan talousarvion ulkoisten menojen loppusummasta. Alijäämä katetaan edellisten vuosien ylijäämistä. Sauvo-Karunan seurakunnan tase on ylijäämäinen Osastokohtaiset talousarvioluvut Kirkkovaltuuston päättämä talousarvio on sitova osastoittain nettomenoina: hallinto, kirkonkirjojen pito ja kirkkoherranvirasto (1: TA ), seurakunnallinen toiminta (2: TA ), hautaustoimi (4: TA ) ja kiinteistötoimi (5: TA ). Pääluokka 3 ei ole käytössä. Vastaavat nettomenot ovat (suluissa ulkkoiset toimintakatteet): 1. hallinto, kirkonkirjojen pito ja kirkkoherranvirasto (vastuualue 4) ( ) 2. toiminta (vastuualueet 1, 2 ja 3) ( ) 4. hautaustoimi (vastuualue 5) ( ) 5. kiinteistötoimi (vastuualue 6) ( ) Investointisuunnitelman mukaiset investointien kokonaismenot vuonna 2014 ovat Suuri osa pyritään kattamaan avustuksilla. 3 TOIMINTASUUNNITELMAT 3.1 Todistus MISSIO Jumalan läsnäolon voimalla todistamme Hänestä, Luojasta, Lunastajasta ja Pyhittäjästä, jotta hän olisi ihmisille tämän elämän voima ja tulevan elämän toivo. YLEISKUVAUS Jumalanpalveluselämä on seurakunnan toiminnallinen ydin. Messussa yhdistyvät Jumalan läsnäolon eri

7 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 7 puolet: Hän on läsnä Sanan julistuksessa, Hän antaa ruumiinsa ja verensä ravinnoksi ja Hän elävöittää kokoontuneen seurakunnan, joka rukouksissaan tuo koko kristikunnan ja luomakunnan Jumalan eteen. Kirkollisissa toimituksissa ihmiset ovat elämänsä käännekohdissa Jumalan edessä ja saavat seurakunnan esirukouksen. Seurakunta todistaa Jumalastaan ja uskostaan sanoillaan, teoillaan ja elämällään. Seurakunnan kokoontumisista ja armollisen Jumalan kohtaamisen kokemuksista kristityt saavat voimaa todistaa. Todistuksen vastuualueeseen kuuluvat jumalanpalveluselämä, kirkolliset toimitukset, musiikki, tiedotus, muut seurakuntatilaisuudet ja muu seurakuntatyö (tehtäväalueet 200, 202, 203, 204, 205, 220, 290). PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET Jumalanpalveluselämä Jumalanpalvelukset valmistellaan ja toteutetaan niin, että niihin osallistuneet haluavat tulla uudestaankin. Sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä, pitkäperjantaita lukuun ottamatta, vietetään ehtoollista. Lapsiperheille sopivia messuja on muutaman kerran vuodessa. Messu on pääsääntöisesti Sauvon kirkossa klo 10, mutta kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisenä sunnuntaina sekä kaksi- ja useampipäiväisten pyhien yhteydessä yhtenä päivänä Karunan kirkossa tai aamummalla. Karunan kirkossa on sanajumalanpalvelus torstai-iltaisin juhannuksesta koulun alkuun. Sauvon kirkossa vietetään puolipäivän rukoushetkeä päivittäin tiekirkkokauden ajan. Palvelukseskuksessa on jumalanpalvelus kerran kuukaudessa. Seurakuntalaisten osallistumista jumalanpalvelusten toteuttamiseen lisätään. Seurakunnan piirissä kokoontuvat ryhmät liitetään jumalanpalveluselämään mahdollisuuksien mukaan Jumalanpalveluksissa otetaan huomioon myös paikkakunnalla toimivia ryhmiä ja yhteisöjä. Paastonajan lopulle rakennetaan Pappilantien varrelle Ristintien pysäkit. Kirkolliset toimitukset Kirkolliset toimitukset ovat laajemmin ymmärrettynä osa jumalanpalveluselämää. Kaste on lisäksi erityisasemassa, koska se on sakramentti. Yleisimmät kirkolliset toimitukset ovat kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Niiden lisäksi toimitetaan pyynnöstä avioliiton siunaamisia, maahan kätkemisiä sekä Kirkollisten toimitusten kirjan mukaisia siunaamisia. Toimituksia edeltää toimituskeskustelu, kasteiden osalta kodeissa, vihkimisten ja hautaan siunaamisten osalta kirkkoherranvirastossa tai kirkossa. Keskustelun pohjaksi ja juhlan valmistelun helpottamiseksi tilaisuuden järjestäjät saavat etukäteen vihkosen, jossa esitellään toimituksen sisältöä ja kaavojen antamia vaihtoehtoja. Kasteita ohjataan yhä enemmän tapahtumaan kirkoissa. Kirkollisen avioliittoon vihkimisen jumalanpalvelusluonnetta painotetaan. Vainajat saatetaan odottamaan kuolleitten ylösnousemusta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käsikirjojen ja Kirkon perinteiden mukaisin menoin. Hautaan siunaaminen tapahtuu kirkossa kiireettömästi ja siten aikaa surun käsittelylle antaen. Pappi ja kanttori ovat läsnä haudalla ja osallistuvat muistotilaisuuteen, ellei toisin sovita. Pappi ja kanttori ovat toivottaessa läsnä myös maahan kätkemisen yhteydessä. Kantajilla on mahdollisuus harjoitella kantamista seurakunnan arkulla seurakuntamestarin opastuksella. Kirkkoon kuulumattoman hautauksen yhteydessä vietetään omaisten niin toivoessa rukoushetki surussa. Ulkopaikkakuntalaisten kirkkoon kuulumattomien hautaan siunaamisesta päättää heidän asuinpaikkansa kirkkoherra ja siunaamisen toimittaa kyseisen seurakunnan pappi. Seurakuntalaiset voivat antaa omia hautajaisiaan koskeva tahtonsa seurakunnan haltuun. Kirkollisia toimituksia ei oteta viikonvaihteisiin, jolloin sekä pappi että kanttori ovat vapaalla, yleensä siis kuukauden kolmannen sunnuntain yhteydessä. Kesäkuukausina tästä voidaan poiketa, jos toimituksen osalliset itse järjestävät papin ja kanttorin. Seurakunnalliset tilaisuudet Seurakuntalaisten tarpeista, kirkon tehtävästä ja työntekijöiden kiinnostuksesta nousee kysymyksiä ja haasteita, jotka ylittävät tehtäväalueiden rajat ja joihin muut seurakuntatilaisuudet voivat vastata. Kinkereitä ja seuroja pidetään muutaman kerran vuodessa. Miesten sauna on kerran kuukaudessa kesäkuukausia lukuun ottamatta. Pieni pyhiinvaellus Sauvosta Karunaan järjestetään jonakin kesätorstaina.

8 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 8 Raamattupiirejä yms. maallikkojen vetämää toimintaa on mahdollisuuksien mukaan. Jos riittävää kiinnostusta on, järjestetään matkoja alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin. Tiedotus Tiedotus huolehtii siitä, että seurakunnan tapahtumat, toiminta ja elämä ovat esillä paikkakunnalla leviävissä lehdissä ja että seurakunnan verkkosivustossa on ajan tasalla olevaa tietoa. Viikkoilmoituksissa ovat seurakunnan ajankohtaiset toimintatiedot sekä kastetut, kuulutetut ja hautaan siunatut. Seurakunnan tarjouspyynnöt yms. julkaistaan Kunnallislehdessä siten, että yksityiskohtaisten tietojen osalta viitataan seurakunnan verkkosivustoon. Seurakunnan päätöksenteosta tiedotetaan Kunnallislehdelle, Salon Seudun Sanomille, Turun Sanomille, Turun Radiolle sekä STT:n Turun toimitukselle. Asioista tiedotetaan mahdollisemmin varhaisessa vaiheessa, jotta seurakuntalaiset voivat asiallisen tiedon pohjalta keskustella päätöksiä tekevien edustajiensa kanssa. Verkkosivustoa kehitetään jatkuvasti. Se on myös osa evl.fi-portaalia. Seurakunnan Facebook-sivu mahdollistaa nopean tiedottamisen. Musiikki Kirkollisen ja hengellisen musiikin opetusta seurakunnalle toteutetaan lapsityössä, rippikoulutyössä ja yhteislaulutilaisuuksissa sekä kirkkomuskareissa. Opetuksen tarkoituksena on tavoittaa eri ikäryhmät. Tähän kuuluu oleelisesti kuorotoiminnan harjoittaminen. Kirkkokuoro harjoittelee viikoittain, avustaa messuissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Kuoro konsertoi vuosittain. Jumalanpalvelusmusiikkia kehitetään mm. uusilla ja monipuolisilla virsillä, yhteismusisoinnilla, erityyppisillä messuilla kuten esimerkiksi mukulamessu ja kansanlaulumessu. Kanttorin vastuulla on myös uuden musiikin tuominen seurakuntalaisten käyttöön. Seurakuntalaiset voivat osallistua jumalanpalvelusmusiikin suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä kanttorin kanssa. Erityyppistä hengellistä musiikkia tehdään tutuksi mm.kirkkokonserteissa, musiikki- ja lauluilloissa sekä kurssitapahtumissa. Muu seurakunnallinen toiminta Muihin tehtäväalueisiin kuulumaton seurakuntatyö ja tehtäväalueiden rajat ylittävän tulevaisuuden seurakuntatyön valmistelu kuuluvat tähän vastuualueeseen. Jotkut seurakuntalaiset eivät liikuntarajoitteensa vuoksi voi osallistua messuun, joten heidän mahdollisuutensa ehtoollisen nauttimiseen on yksityisen ehtoollisen varassa. Heille järjestetään tähän tilaisuus kirkkovuoden juhla-aikoina ja syntymäpäivänsä yhteydessä. Sauvon kirkko ja Karunan kirkko ovat Tiekirkkona avoinna kesällä. Sauvon kirkossa on opastus, ja oppaat pitävät päivärukouksen. Karunan kirkko on avoinna ilman erityistä henkilökuntaa hautausmaatyöntekijän työajan puitteissa. RESURSSIT Todistuksen tehtävistä vastaavat etenkin kirkkoherra ja kanttori. Toimistonhoitaja huolehtii tiedotuksesta laatimalla lehti-ilmoitukset. Seurakuntamestari vastaa jumalanpalveluselämän ja kirkollisten toimitusten ulkoisista edellytyksistä. Muut työntekijät osallistuvat satunnaisesti. Kesällä työhön osallistuvat myös Sauvon kirkon oppaat. Kirkkoneuvoston yhteyshenkilönä 2014 toimii Jouko Fränti. Kaksi kirkkoa antavat tilat seurakunnan kokoontumiseen ja kirkollisiin toimituksiin. Kaksi seurakuntataloa pihoineen, pitäjän muut kokoontumistilat, Pappila, seurakuntalaisten kodit sekä pitäjän koko alue ovat todistuksen tapahtumapaikkoja. Lisäksi ajoittain on käytettävissä ulkopuolisia saarnaajia ja puhujia sekä kuoroja. Varaudutaan maksamaan muutaman kerran vuodessa palkkio ja matkakulut vierailevalle saarnaajalle. Kirkollisiin toimituksiin rohkaistaan tuomaan pappi siitä seurakunnasta, johon asianomainen kuuluu. Pappien ja kanttorien matkakuluja voidaan tietyin edellytyksin korvata Sauvo-Karunan varoista. JUMALANPALVELUSELÄMÄ 200 TEHTÄVÄALUEESEEN KOHDISTUVAT HENKILÖKULUT Kirkkoherra 20 %, kanttori 30 %.

9 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 9 TULOT 694 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT HAUTAAN SIUNAAMINEN 202 Kirkkoherra 15 %, kanttori 25 %. TULOT 578 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET 203 Kirkkoherra 10 %, kanttori 5 %. TULOT 116,66 MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT , MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET 204 Kirkkoherra 5 %, kanttori 15 %. TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Eri herätysliikkeiden seurat vuoden mittaan. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT TIEDOTUS JA VIESTINTÄ 205 Kirkkoherra 5 %, toimistonhoitaja 5 % TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Kirkon yhteinen graafinen ilme otetaan käyttöön kaikessa tiedotuksessa vuoden 2014 loppuun mennessä. TULOT 23,81

10 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 10 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT MUSIIKKI 220 Kanttori 20% TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Päiväkerholaiset suorittavat pronssisen virsimerkin. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT MUU SEURAKUNTATYÖ 290 Kirkkoherra 5 %, Sauvon kirkon oppaat 90 %. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT 3.2 Palvelu MISSIO Jumalan rakkauden vastaanottaneina palvelemme, jotta ihmiset niin paikkakunnalla kuin kaukana maailmalla voivat tuntea Jumalan rakkauden toisten ihmisten teoissa ja saavat avun elämänsä vaivoihin. YLEISKUVAUS Palvelun vastuualueeseen kuuluvista tehtävistä diakoniatyö, sielunhoito, vanhustyö ja kansainvälinen diakonia.(tehtäväalueet 241, 244, 246, 261) hoidetaan seurakunnan omana työnä ja sairaalasielunhoito, perheneuvonta ja Palveleva puhelin (tehtäväalueet 242, 243, 245) ostopalveluina. Palvelu on ihmisten kokonaisvaltaista auttamista. Kristilliseen uskoon ja Kristuksen rakkauteen perustuvan toivon ylläpitämistä. Ihmisten kohtaamista erilaisissa elämäntilanteissa ja ohjaamista tarvittaessa eri asiantuntijoiden luo. Palvelu on diakonia kasvatusta kohtaamaan erilaisia ihmisiä niin lähellä kuin kaukana. PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET Diakoniatyö Ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen ja hoitaminen. Taloudellisten vaikeuksien helpottaminen ja neuvominen eri avustusmuotojen ja asiantuntijoiden puheille. Henkilökohtaiset tapaamiset niin kodeissa kuin vastaanotolla. Erilaiset ryhmät tukemassa selviytymistä ja jaksamista. Osallistuminen rovastikunnalliseen toimintaan.

11 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 11 Laitosdiakonia Seurakunta pitää yhteyttä laitoksissa oleviin kehitysvammaisiin sekä muihin laitoshoidossa olevin seurakuntalaisiin yhteistyössä Varsinais-Suomen kehitysvammapiirin ja alueen sairaalapappien kanssa. Kehitysvammaistyön tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa laaja-alaisesti Varsinais-Suomen kehitysvammaisten, heidän perheidensä ja hoitohenkilökunnan hengellistä työtä. Perheneuvonta Perheneuvonta tukee erityisesti kriisiin joutuneita aviopareja jatkamaan avioliittoaan sekä auttaa ihmissuhdekriisin kokeneita uuteen alkuun elämässään. Perheneuvonta tapahtuu pääosin ostopalveluna Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskukselta, koska paikallisesti ei ole perheneuvontaan koulutettua työvoimaa. Sielunhoito Sielunhoito pitää yllä kristilliseen uskoon ja Kristuksen rakkauteen perustuvaa toivoa. Se auttaa ihmisiä löytämään elämäänsä turvallisen suhteen Jumalaan, selviytymään elämäuskoa rajoittavista tekijöistä, rohkaisee ihmisiä kohtaamaan syyllisyytensä ja auttaa heitä kokemaan Jumalan ehdoton armahdus ja vapautus. Vuosittain kutsutaan omaisensa menettäneitä sururyhmään, joka järjestetään, jos ilmoittautuneita on tarpeeksi. Palveleva puhelin Palvelevan puhelimen tarkoituksena on tarjota ahdinkotilanteessa olevalle yhteys toiseen ihmiseen ja antaa keskusteluapua. Vanhustyö Vanhuksia aktivoidan osallistumaan yhteiseen toimintaan. Seurakunta etsii syrjäytyneitä vanhuksia sekä tukee kotona olevia vanhuksia ja heidän perheitään. Tarkoituksena on pitää yllä kristillistä toivoa iän mukanaan tuomissa muutoksissa. Seurakunta järjestää yhteisen syntymäpäiväjuhlan vuoden aikana 70 tai 75 vuotta täyttäville. Kansainvälinen diakonia Seurakunta huolehtii maailman tilaa ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksia koskevan tietoisuuden enenemisestä ja kanavoi taloudellista apua Arkkihiippakunnan El Salvador -ystävyyskirkkotyön ja KUA:n kautta. Ystävyyskirkkotyössä seurakunta osallistuu yhden presbyteeripapin palkkaukseen El Salvadorin luterilaisen kirkon osoittamalle seurakunnalle tai rovastikunnalle (microregion) vuosiksi Paimion rovastikuntaan kuuluvien seurakuntien yhteistyönä noin 400 euron vuotuisella panoksella. Seurakunta tukee taloudellisesti seurakuntalaisten osallistumista Yhteisvastuun tai Kirkon ulkomaanavun koulutusmatkoihin. Nuoria aktivoidaan seurakuntayhteyteen ja kansainväliseen vastuuseen. Kaikkiaan kansainvälisen diakonian panostus vastaa 2 % seurakunnan kirkollisverokertymästä. RESURSSIT Palvelun vastuualueesta vastaa seurakunnan diakoniatyöntekijä. Hänellä on tukenaan diakoniatyön johtokunta ja yhteyshenkilönä kirkkoneuvoston edustaja johtokunnassa. Pitkäaikaisen viranhaltijan siirtyessä pois työelämästä diakonian virkaa hoitaa sijainen saakka ja virka pyritään täyttämään vakinaisesti lukien. Kirkkoneuvoston yhteyshenkilönä 2014 toimii Leevi Jätinvuori, joka on myös kirkkoneuvoston edustaja diakoniatyön johtokunnassa. Työtä avustaa johtokunnan jäsenten lisäksi joukko vapaaehtoisia. Diakoniatoimisto sijaitsee Tallerossa. Säännöllisiä kokoontumisia on Sauvon seurakuntatalossa, Vanhustentalojen kerhohuoneessa ja Osuunpankin kerhohuoneessa Karunassa. Vanhustyössä on käytettävissä Taimi Sjöblomin testamenttivarat, joista Taimi Sjöblomin rahaston sääntöjen mukaan siirretään tähän tarkoitukseen 3500 vuodessa. DIAKONIATYÖ 241 Diakonian virka 45 % TOIMINNALLISET ERITYSTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Toiminnallisten vastuualueiden yhteishankkeena on tehdä Sauvon seurakuntatalossa sijaitsevasta entisestä kirkkoherranvirastosta seurakunnan yhteinen olotila, jossa olisi ehkä jopa useana päivänä viikossa parin tunnin ajan mahdollisuus tavata toisia ihmisiä ja myös esim. käyttää tietokonetta. Diakonian vastuulle tulevina päivinä siellä voisi olla vaikkapa diakonia-aamiainen. Olotilan toteutus ei saa lisätä

12 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 12 henkilöstötarvetta, joten se riippuu myös vapaaehtoisten vastuunkantajien saamisesta mukaan esim. tarjoilujen järjestäjiksi. Tarjoilutuotot ohjattaisiin mm. kansainväliseen diakoniaan. TALOUSARVION 2014 (LISÄ)PERUSTELUT: Diakonia-avustusmääräraha on 7000 euroa. Avustettavien määrä edelleen lisääntynyt, ja avustussummat joissakin tapauksissa nouseet. Avustettavissa enemmän mukana lapsiperheitä kuin ennen. EUruokajakelun on ilmoitettu päättyvän vuoden vaihteessa Jos näin tapahtuu, on mietittävä, miten tämä toiminta korvautuu. Yhtenä ajatuksena on diakonia-aamiaisen tarjoamista esim. kerran tai kaksi kuukaudessa. On myös mahdollista, että diakoniatoimisto tarvitsee käyttöönsä pienen pakastimen leipätuotteiden sekä ruokalahjoitusten turvallista säilyttämistä varten. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT SAIRAALASIELUNHOITO 242 TALOUSSUUNNITELMA TULOT 60 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT PERHENEUVONTA 243 TULOT MENOT - 748, TOIMINTAKATE - 748, VYÖRYTYS - 160, SIS. VUOKRAT SIELUNHOITO 244 Kirkkoherra 5 %. Diakonian virka 20 % TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT PALVELEVA PUHELIN 245 TULOT

13 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 13 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT VANHUSTYÖ 246 Diakonian virka 20 % TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT KANSAINVÄLINEN DIAKONIA 261 Diakonian virka 5% TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT Kasvatus MISSIO Jumalan viisauden avulla kasvatamme Hänen perheväkeään kaikissa elämänvaiheissa elämään pyhien kansana, todistamaan Vapahtajasta teoin ja sanoin, rakentamaan yhteyttä toisiin kristittyihin Jumalan luomassa maailmassa sekä hakemaan kaikkeen voimaa Jumalan läsnäolosta sanassa ja sakramenteissa. YLEISKUVAUS Kasvatuksen vastuualueeseen kuuluvat lapsi-, nuoriso-, rippikoulu,- perhe- ja aikuistyö, partio (tehtäväalueet 231, 234, 235, 236, 237 ) sekä lähetystyö (260). Kasvatuksen tehtäväalueet toteuttavat kaste- ja lähetyskäskyä. Seurakunta tukee toiminnallaan perheiden antamaa kristillistä kasvatusta sekä kohtaa ja tukee perheitä näiden omien tarpeiden mukaan. Seurakunta tarjoaa mahdollisuuksia kasvaa kristittynä lapsena, nuorena ja aikuisena sekä antaa seurakuntalaisille mahdollisuuksia tutustua itseensä ja kolmiyhteiseen Jumalaan. Kasvatukseen kuuluu kristillisen uskon perusasioiden opettaminen ja rohkaisu seurakuntayhteen eri tavoin. PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET Lapsityö Päiväkerhossa tutustutaan Raamatun kertomuksiin, keskustellaan kristillisen uskon ydinkysymyksistä ja tutustutaan kotikirkkoon. Lapsille ja vanhemmille pidetään päätösjuhlat. Ulkoilupäivät sekä retket sisältyvät ohjelmaan. Vanhempainiltoja ja vanhempainvartteja on tarpeen mukaan. Lastenohjaaja osallistuu kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäiville, valtakunnallisille seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäiville ja rovastikunnallisiin tapaamisiin. Lastenohjaaja on mukana esikouluun menijöiden siunaamisessa. Seurakunta antaa sauvolaisille

14 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 14 esikouluun menijöille lahjan. 4-vuotiaille perheineen järjestetään syntymäpäiväjuhlat, jossa lahjaksi annetaan Lasten Raamattu. Lastenohjaaja vastaa juhlista. Lastenohjaaja on mukana järjestämässä työaikansa salliessa mukulamessua ja perhekirkkoja, joissa voidaan osallistujille antaa esim. Lasten pyhäkoululehti. Pienimuotoinen pääsiäisvaellus järjestetään hiljaisella viikolla.pääsiäisvaellukseen osallistuvat päiväkerholaiset ja aikoja järjestetään myös sauvolaisille päivähoitoryhmille, esikoululaisryhmille ja 1-2 -luokkalaisille. Vaellukseen osallistuu nuorisotyönohjaaja ja lastenohjaaja. Partio Paikkakunnalla nuorisotyötä tekevien partiolippukuntien toimintaa tuetaan 2008 solmittujen yhteistyösopimusten perusteella. Partiolippukuntien ja seurakunnan välillä toimii yhteistyö tarvittaessa. Rippikoulu Rippikoulun paikallista toteutusta säätelevät 2003 vahvistettu rippikoulun ohjesääntö sekä kirkkoneuvoston kullekin vuodelle hyväksymä rippikoulusuunnitelma. Pääosa ikäluokasta käy rippikoulun. Rippikoulu alkaa aloitusleirillä, jatkuu sunnuntaisin pidettävillä rippikoulupäivillä, jotka alkavat seurakunnan yhteisestä messusta, ja päättyy neljän päivän mittaiseen rippileiriin. Musiikilla ja laululla on keskeinen osa rippikoulussa. Rippikoululaisille jaetaan Raamatut, Katekismukset ja vihkot. Osa ikäluokasta käy rippikoulunsa kristillisten järjestöjen rippikoululeireillä tai muiden seurakuntien järjestämillä erikoisleireillä, kuten esim. jalkapallo ja laskettelu. Nuorisotyö Nuorisotyö on toimintaa 7-18-vuotiaiden parissa. Sen tehtävänä on ohjata lapsia ja nuoria seurakuntayhteyteen ja antaa mahdollisuus osallistua toimintaan itse tekemällä. Raamattuun, rukoukseen ja lauluun pohjautuva hengellinen perustyö tehdään lasten ja nuorten ehdoilla. Toiminnan peruselementtejä ovat isoskoulutus, varhaisnuortenkerhot ja kaikille avoimet nuortenillat kaksi kertaa kuukaudessa. Isoskoulutus antaa rippikoulun käyneille nuorille mahdollisuuden olla mukana seurakunnan toiminnassa. Isosille maksetaan työstään korvaus. Nuorisotyöntekijä käy viikoittain koululla, jossa hänellä on mahdollisuus nuorten kahdenkeskisiin tapaamisiin. Varhaisnuorille järjestetään kesätoimintaa esim. kerho, retki tai päiväleiri. 10-vuotiaat kutsutaan rovastikunnalliseen 10-leffaan Paimioon. Elokuva on osa lasten seurakunnallista 10-vuotisjuhlaa. Varhaisnuorille järjestetään mahdollisuuksia osallistua alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin, joista ainakin PTK:n järjestämä Tour de Henrik -polkupyöräpyhiinvaellus on saanut Sauvo-Karunasta osallistujia jo vuosien ajan. Nuorisotyöntekijä osallistuu kirkon lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden neuvottelupäiville ja kasvatuksen seminaariin, koska nämä ovat yksin työtään tekevälle työntekijälle tärkeitä tapahtumia virikkeiden ja jaksamisen kannalta. Perhetyö Perhetyöhön kuuluu yhteistyö koulun ja päivähoidon kanssa. Nuorisotyöntekijä suunnittelee ja järjestää viikoittaisen perhekerhon, joka muutaman kerran vuodessa aloitetaan kirkossa. Nuorisotyöntekijä auttaa 4-vuotissynttäreiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vastaa kouluun lähtevien muistamisesta. Lastenohjaaja vastaa 1-4 vuotta täyttäville lapsille lähetettävistä syntymäpäivätervehdyksistä. Perhetyö järjestää perheleirin/perhepäivän vähintään kerran vuodessa. Kirkkomuskarin kerran kuussa toteuttavat kanttori ja lastenohjaaja. Isien ja lasten toimintana järjestetään jääkiekkopelimatkoja Turkuun yhteistyössä kunnan nuorisotyön kanssa sekä nuotioiltoja. Äitien jaksamista perhetyö tukee järjestämällä äideille yhteisiä kohtaamisia kuten naisten saunailtoja. Yhteistyössä MLL:n kanssa järjestetään retkiä ja yhteisiä kirkkohetkiä. Diakoniatyöntekijä vastaa edelleen perheiden taloudellisesta avustamisesta. Diakoniatyöntekijä tukee perheitä erityisissä kriiseissä, sekä vastaa mielenterveys- ja päihdetyöstä. Perhetyötä tekevä nuorisotyöntekijä osallistuu valtakunnallisille varhaiskasvattajien neuvottelupäiville.

15 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 15 Lähetystyö Lähetystyön tehtävänä on evankeliumin julistaminen ja lähetyskäskyn noudattaminen Matt 28: Lähetystyön panostus vastaa 2 %:a seurakunnan kirkollisverokertymästä. Seurakunnalla on nimikkokohdesopimus Suomen Lähetysseuran kanssa. Lähetyssihteeri huolehtii lähetyskasvatuksesta lasten, nuorten ja aikuisten parissa, mm. rippikoulussa. Hän pitää yhteyttä erityisesti Suomen Lähetysseuraan ja rovastikunnan muihin työntekijöihin sekä osallistuu lähetyssihteerien neuvottelupäiville ja Suomen Lähetysseuran valtakunnallisiin lähetysjuhliin kesäkuussa. Juhannusaaton juhla Karunan kirkolla järjestetään yhteistyössä Paimion ja Liedon seurakuntien kanssa. Lähetysmyyjäiset ovat adventin alla, Kauneimmat joululaulut ja lasten kauneimmat joululaulut joulukuussa. RESURSSIT Kasvatuksen tehtävistä vastaavat etenkin lastenohjaaja-lähetyssihteeri sekä nuorisotyöntekijä. Kirkkoneuvoston yhteyshenkilöinä 2014 toimivat Eeva-Kaarina Sundberg ja Susanna Katajainen. Päiväkerhossa on yksi lastenohjaaja. Ensisijaisesti nuorisotyöntekijä hoitaa päiväkerhoja lastenohjaajan ollessa estynyt. Tuntipalkkainen apulainen saatetaan palkata tarvittaessa. Päiväkerhotilat ja ulkoilualue ovat lasten käytössä. Päiväkerhoissa on lapsia n. 40. Kaikki ryhmät ovat sekaryhmiä. Kerhoaika on kolme tuntia kerrallaan. Kotihoidossa olevat lapset saavat olla kerhossa kaksi kertaa viikossa. Seurakunta tukee partiotoimintaa vuotuisella avustuksella Sauvojapojille ja Hakkistytöille. Rippikoulun opettajina toimivat kirkkoherra, nuorisotyöntekijä ja kanttori sekä omien erityisalojensa osalta lastenohjaaja-lähetyssihteeri, diakoniatyöntekijä ja seurakuntamestari tai kiinteistönhoitaja-suntio. Isosleireillä ja rippikoululeireillä tarvitaan täysi-ikäinen apuohjaaja, joka hoitaa myös valvontatehtäviä. Seurakunnan nuorisotyöntekijän työajasta 45% käytetään nuorisotyöhön. Alueella on nuorisotyölle myönteinen ilmapiiri. Työntekijällä on tilaa työskennellä itsenäisesti ja tehdä yhteistyötä kunnan, rovastikunnan, lähiseurakuntien ja muiden nuorisotyössä mukana olevien tahojen kanssa. Valtaosa ikäluokasta on tavoitettavissa koulun kautta. Nuorisotyöntekijä toimii perhekerhon vetäjänä. Perhekerhossa on vapaaehtoiset puuron keittäjät. Lastenohjaaja ja diakoniatyöntekijä osallistuvat kerhoihin. Perhekerhot käyttävät päiväkerhon tiloja. Perhekerhoilla on yhteisiä leluja ja askarteluvälineitä päiväkerhon kanssa. Lähetystyöhön on varattu 10 % lastenohjaaja-lähetyssihteerin vuotuisesta työajasta. PÄIVÄKERHO 231 Lastenohjaaja 80% TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Päiväkerholaiset suorittavat pronssisen virsimerkin yhteistyössä kanttorin kanssa. TALOUSARVION 2014 (LISÄ)PERUSTELUT Pronssisten virsimerkkien hankintaan varataan rahaa. Pääsiäisvaelluksen tarvikkeita varten varataan rahaa. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT PARTIO 234 TULOT MENOT ,

16 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 16 TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT RIPPIKOULU 235 : Kirkkoherra 10%, kanttori 5%, nuorisotyöntekijä 30%. TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA: Rippikoulutyön kehittäminen ja opetuskansion tekeminen. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT NUORISOTYÖ 236 Nuoriso- ja perhetyöntekijä 45% TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA: Isoskoulutusopetuskansion luominen. TALOUSARVION 2014 (LISÄ)PERUSTELUT: Seurakunnan nuorisotyöntekijä lisää toimintaa (varhais-)nuorille seurakunnan parissa, mm. syys- ja hiihto-, kesäloma-aikoina toiminnan pyörittämistä. Isoset pyörittämään kerhotoimintaa. Esimerkiksi retkiä ja kuljetuksia; nuorisotapahtumiin ja gospelkonsertteihin oman seurakunnan ulkopuolelle. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT PERHETYÖ 237 : Nuorisotyöntekijä 25%, Diakoni 10 %, Lastenohjaaja 10 % TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Ilta- tai viikonlopputoimintaa perheille lisätään mm. perheliikuntaa yhteistyössä NMKY:n kanssa. Seurataan tarvetta vanhempainiltojen järjestämiseen. TALOUSARVION 2014 (LISÄ)PERUSTELUT Varataan rahaa perheleiriä ja perhepäivän kustannuksia varten. Mahdollisten luennoitsijoiden palkkiot. Kirkkomuskarin tarvikkeiden mahdolliset kustannukset. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT

17 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 17 LÄHETYSTYÖ 260 Lastenohjaaja-lähetyssihteeri 10 % TOIMINNALLISET ERITYSTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Uusi nimikkolähettisopimus vanhan päättyessä. Vierailevia puhujia lähetystyön parista. TALOUSARVION 2014 (LISÄ) PERUSTELUT Mahdollisten vierailijoiden palkkiot. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT Hallinto YLEISKUVAUS Hallinnon vastuualue huolehtii seurakunnan tukitoiminnoista, päätöksenteosta ja viranomaistehtävistä. Vastuualueeseen kuuluvat päätöksenteon, talouden ja hallinnon tehtäväalueet sekä kirkonkirjojen pito ja kirkkoherranviraston hoito (tehtäväalueet 110, 120, 130, 140, 150, 181, 182). Lisäksi vastuualue huolehtii seurakunnan rahastoista, lukuun ottamatta hautojen hoitoon liittyviä rahastoja. PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET: Päätöksenteko Seurakunnassa valitaan neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuusto valitsee kahden vuoden välein kirkkoneuvoston. Kirkkovaltuuston maallikkojäsenet osallistuvat vaalikauden toisen vuoden helmikuussa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaaliin. Arkkipiispan ja Turun arkkihiippakunnan piispan vaaliin kirkkovaltuuston maallikköjäsenet valitsevat seurakunnasta äänioikeutetut maallikot. Papisto osallistuu vastaaviin papiston vaaleihin sekä lääninrovastin ja pappisasessorien vaaleihin. Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Sen keskeisiä tehtäviä on vahvistaa seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma, investointisuunnitelma, talousarvio ja tilinpäätös. Sen toimintaa säätelee Kirkkolain ja Kirkkojärjestyksen lisäksi hyväksytty kirkkovaltuuston työjärjestys. Kirkkovaltuusto kokoontuu kahdesta viiteen kertaan vuodessa ja sen kokoukset ovat julkisia. Esittelijöinä toimivat kirkkoherra ja talouspäällikkö. Tilinpäätöksen vahvistamisessa perustana on toimikaudeksi valitun ammattitilintarkastajan lausunto seurakunnan talouden ja hallinnon tarkastuksesta. Kirkkoneuvosto johtaa yhdessä kirkkoherran kanssa seurakunnan toimintaa sekä valmistelee kirkkovaltuuston käsiteltäviksi tulevat asiat. Kirkkoneuvoston kokoonpanon määrää tuomiokapitulin 2012 vahvistama ohjesääntö. Kirkkoneuvosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kokoukset ovat suljettuja. Valmistelijoina ja esittelijöinä ovat yleensä kirkkoherra ja talouspäällikkö. Kirkkovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on oikeus osallistua kirkkoneuvoston kokouksiin. Tukitoiminnat Taloushallinnon tehtävinä ovat seurakunnan varojen, määrärahojen ja tuloerien hoitaminen seurakunnan kokonaisedun mukaisesti, talousarvion valmistelu ja toteutus sekä tilinpäätöksen valmistaminen. Yksikön pienuuden vuoksi vaikeasti kohdennettavia kulueriä on sisällytetty tehtäväalueeseen Henkilöstöja taloushallinto (150), joten niitä ei näy muiden tehtäväalueiden talousarvioissa. Siten henkilöstöhallintoon kuuluu mm. palkanlaskenta, työsuojelu, työterveyshuolto ja työyhteisön kehittäminen. Tietohallinto huolehtii seurakunnan ja sen henkilökunnan työssään tarvitsemien tietojenkäsittelylaitteiden ja -ohjelmien sekä tietoliikenneyhteyksien toimivuudesta, turvallisuudesta ja ajanmukaisuudesta.

18 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 18 Seurakunta kuuluu arkkihiippakunnan IT-alueeseen, joka huolehtii tietoturvan jatkuvasta ylläpidosta ja parantamisesta. Vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia käytetään, milloin vain mahdollista. Laitteistoa uusitaan keskimäärin kaksi työasemaa vuodessa. Henkilökunta pitää yllä tietohallintotaitojaan ja kouluttautuu uusien järjestelmien tarpeiden mukaan. Kirkkoherranviraston ja seurakunnan toimistotyö sekä sellainen yleishallinto, joka ei kuulu muille yleishallinnon tehtäväalueille huolehtii mm. tila- ja henkilöstövarausten pitämisestä ajan tasalla, seurakunnan postituksista ja seurakunnan arkistojen ylläpidosta. Viranomaistehtävät Kirkonkirjojen avulla pidetään seurakunnan jäsenrekisteriä, ja kirkonkirjoja pitämällä seurakunta palvelee ympäröivää yhteiskuntaa ja yksittäisiä ihmisiä. Tavoitteena on mahdollisimman nopean ja luotettavan tiedon antaminen seurakuntalaisten väestökirjanpidossa tapahtuvissa muutoksissa ja sukuselvitysten antamisessa. Kirkonkirjojen pito (181) on vyörytyslaskennan ulkopuolella. RESURSSIT Hallinnon vastuualueen tehtävistä vastaavat kirkkoherra, talouspäällikkö ja toimistonhoitaja. Kirkkoneuvoston yhteyshenkilönä 2014 toimii Hilkka Mäkilä. Tilintarkastukseen varataan kaksi päivää vuodessa. Yleisten vaalien vuosina kirkollisiin vaaleihin (110) kohdennetaan talouspäällikön työpanosta vaalilautakunnan sihteerin tehtäviä varten. Niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöidenkin koulutus on ostopalvelua. Taloushallinnon ohjelmien käyttö ja päivitykset ovat Rauhala-yhtiön palvelimilla. Ajantasainen jäsenrekisteri on Kirjuri-järjestelmässä, johon digitoitua vanhaa aineistoa perhelehdistä ja kirkonkirjoista tarvitaan erityisesti sukuselvitysten tuottamiseen. Sukututkimustilaukset ohjataan ammattimaisellesukututkijalle. Vastuualueen pääasialliset toimitilat ovat Tallerossa, mutta kokouksien osalta se käyttää Sauvon seurakuntataloa. Osa työstä tehdään Pappilassa. KIRKOLLISET VAALIT 110 TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET Marraskuussa 2014 järjestettävät kirkkovaltuuston vaalit. TALOUSSUUNNITELMA TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT KIRKKOVALTUUSTO 120 TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET Seurakuntayhtymään liittymistä valmistelevia päätöksiä. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT TILINTARKASTUS 130 TULOT MENOT TOIMINTAKATE

19 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 19 VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT KIRKKONEUVOSTO 140 Kirkkoherra 15 %, talouspäällikkö 15 %. TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET: Vastuualuejärjestelmän vakiinnuttaminen ja tukiryhmien kokoaminen. Johtoryhmätyöskentely. Seurakuntayhtymän perustamisen valmistelu. Sauvon kirkon hankesuunnitelman tutkimusvaiheen toteutus. Kirkkoneuvoston jäsenten osallistuminen jumalanpalveluselämään. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO 150 Talouspäällikkö 50 %, toimistonhoitaja 5 %. TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET: Henkilöstön hyvinvointi ja työyhteisön toimivuus. Valmistautuminen palvelukeskusliitokseen TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT TIETOHALLINTO 160 Talouspäällikkö 5 %. TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET: Tietoturvakoulutus. Henkilökunnan kouluttaminen pdf-tulostukseen ja sen suomaan sähköiseen arkistointiin. TULOT 4,50 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT KIRKONKIRJOJENPITO 181 Kirkkoherra 5 %, talouspäällikkö 5 %, toimistonhoitaja 50 %. TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET: Kirjuri-järjestelmän käytön sujuvoituminen.

20 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 20 Perhelehtikirjojen hakutietojen laajennustyö. MUUTOKSET SUUNNITELMAKAUDELLA Laajennustyön hinta alv 24% 2684,20 TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT KIRKKOHERRANVIRASTO JA MUU YLEISHALLINTO 182 Kirkkoherra 5 %, talouspäällikkö 5 %, toimistonhoitaja 10%. TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET: Arkistointimuodostussuunnitelman tekeminen ja arkiston ajan tasalle saattaminen. TULOT 48 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT Hautaustoimi YLEISKUVAUS Hautaustoimilain perusteella Sauvon seurakunta on velvollinen osoittamaan hautasijan kaikille, joilla on kotikuntalain mukainen vakituinen asuinpaikka Sauvossa, sekä parille pienelle ihmisryhmälle. Velvollisuuden täyttämiseksi seurakunnalla on kaksi hautausmaata sekä sopimus tunnustuksettomasta hauta-alueesta. Seurakunta huolehtii myös vainajien säilyttämisestä sekä haudan kaivuusta, peittämisestä ja peruskunnostuksesta. Haudan haltija on velvollinen huolehtimaan haudan kunnosta, mutta hän voi tehdä seurakunnan hautainhoitorahaston kanssa sopimuksen hoidosta. Seurakunnassamme on erilaisia haudan hoitomuotoja kuten kastelu-, kesä- ja pitkäaikaishoito. Kesä- ja pitkäaikaishoitoihin voi lisämaksusta ottaa myös esim. äitienpäiväruusun, kevät- ja/tai syysistutukset, pyhäinpäivä- ja/tai joulukynttilän. Hautaustoimeen kuuluvat hautausmaahallinto, hautausmaat, varsinainen hautaustoimi ja ruumishuoneena toimiva Sauvon tapuli (401, 442, 443, 444, 445, 446 ja 447) sekä hautainhoitorahasto. PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET: Hautausmaakiinteistöt Huolehtii hautausmaakiinteistöjen ylläpidosta. Näitä ovat Sauvon ja Karunan hautausmaa-alueet ja huoltorakennukset. Ruumishuoneet pidetään kunnossa sisältä ja ulkoa. Erityisesti on huomioitava Sauvon tapulin paanukaton tervaus viiden vuoden välein. Vuoden 2013 alusta lähtien eri hautausmaat ovat hallinnollisesti hautausmaakiinteistö. Erillisenä hautaustoimia palvelevana rakennuksena hallinnoidaan Sauvon tapulia. Varsinainen hautaustoimi Hauta avataan hautausta edeltävällä viikolla ja peitetään seuraavalla viikolla. Hautainhoitorahasto Hautainhoitorahasto on perustettu huolehtimaan hautojen hoidosta. Rahaston varat koostuvat hautojen hoitomaksuista. Tällä tavalla saadut varat on tarkoitettu vain hautojen hoitoon. Haudan hoidosta voidaan