ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Sinikka Hiltunen

Transkriptio

1 Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan kesäyliopisto, ,.2013, Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri, Tohtorikoulutettava, H:gin yliopisto, väitv itösteema: Tulkkien muisti: selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille Muistikoulutuksia v:sta 2002, temperamenttikoulutuksia v:sta 2006 S.Hiltunen / Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Mitä stressi on? Stressin vaikutukset kehossa Aivojen muistimekanismeistä: : missä? Tunteiden merkitys Stressin vaikutukset aivoissa: muisti ja tarkkaavaisuus Stressaantumisalttiudesta Temperamenteista Persoonallisuudesta ja itsetunnosta Uni paras lääl ääke on Unen merkitys Unihäiri iriöistä... S.Hiltunen /

2 Pelkotilanteet: HPA-akseli S.Hiltunen / Stressitilanne Amygdala Autonominen hermosto aktivoituu Hippokampus Kortisoli: Vauhtia! Ehkäisevä välittäjäaine: Riittää! Lisämunuaisten kuori: kortisolin tuotanto Palautuminen OLEELLISTA! ACTH: Lisää kortisolia! Arviointi (appraisal) Havaitseminen Stressin aiheuttajat Mikä on stressi SINULLE? Stressi Temperamentit Tunnusmerkit Väkivalta lapsuudessa Fysiologiset reaktiot KIELTEISET tunteet Stressitila Selviytymiskeinot Temperamentit Ristiriita Vaatimusten ja resurssien välillä Panostuksen ja saavutusten välillä HPA-akseli hypotalamus-aivolisäkelisämunuaisakseli Päätöksentekoja oppimiskyky heikkenevät / Sinikka Hiltunen 2

3 Tehtävä 1: Tutustumista Keksi jokin itseäsi si hyvin kuvaava asia, joka alkaa samalla alkukirjaimella kuin nimesi Esitelkää ää: Sinikka Sitkeä,, Sinikka satulassa (pyörä) KESKITY kuuntelemaan ja painamaan mieleen! S.Hiltunen / Tehtävä 2: Stressi ja tunteet Keskustelua aiheesta: Millaisia tunteita stressi SINUSSA herättää? Kirjoita muistiin S.Hiltunen /

4 Muisti - missä? S.Hiltunen/ Korteksi eli (iso)aivokuori Havaitseminen - aistialueet Toiminnan ohjaus - otsalohko Assosioimalla oppiminen: tiedon yhdistäminen aikaisempien yhdistelmien tuottaminen assosiaatioalueet päälaella Tiedon säilytys s = säilömuisti SAMA hermoverkko aktivoituu: oppimisvaiheessa JA mieleenpalautettaessa Muisti - missä? Aivojen syvät t osat Etuotsalohko (PFC) Aivokurkiainen Kuuloaivokuori Hippokampus Näköaivokuori Pikkuaivot Assosiaatioalueet Limbiset alueet = Tunnealueet nk. matelijan aivot - primitiivi- reaktiot! Sinikka Hiltunen /

5 Hermosolut oppimisen perusta Neuronien väliset v yhteydet = synapsit muuttuvat lisää ääntyvät karsiintuvat vain tarpeelliset säilyvs ilyvät aivomassa kasvaa kyseisellä alueella kognitiivinen reservi S.Hiltunen/ Konteksti = tilanne tallentuu itsestää ään! Tukiaktiviteetti esim. tunnealueilta Mikä näistä on mukana silloin, kun normaalisti painat nimeä,, salasanaa tai tunnuslukua mieleesi? Tukiaktiviteettia antavat tärkeät t asiat: kiinnostus motivaatio HYÖDYNNÄ! sinnikkyys tarkkaavaisuus onnistuneet harjoitukset (myönteinen) palaute mieleesi? S.Hiltunen/

6 Tilanne tallentuu itsestää ään! Tukiaktiviteetti esim. tunnealueilta S.Hiltunen/ Tukiaktiviteettia antavat tärkeät t asiat: pelot ja huolestuneisuus traumat stressi ja paineet jännittäminen Tunteiden vaikutus työmuistiin MacNamara ym., 2011: 45 opiskelijaa esitettiin 2 tai 6 kirjaimen sarjoja: paina kirjaimet mieleesi 5 s neutraali tai vastenmielinen kuva 2 s ei tarvitse tehdä mitää ään Mitkä kirjaimet olivat? S.Hiltunen/

7 Tunteiden vaikutus työmuistiin MacNamara ym. 2011: tunteet eivät vaikuttaneet 2 kirjaimen muistamiseen MUTTA: 6 kirjaimen muistaminen oli HEIKOMPAA vastenmielisten kuvien jälkeenj Tunne: vastenmielinen neutraali % oikein kirjaimen muististapalautus, % oikein Neutraali Kuvan jälkeen Vastenmielinen Ahdistuksen käsittely kuormittaa samaa aivojen aluetta kuin tarkkaavaisuuden lisää ääminen Tarkkaavaisuuden kuormitus: 6 kirjainta 2 kirjainta S.Hiltunen/ Tehtävä 3: Stressin metaforat Täydennä lausetta: Stressi on kuin 2-4 erilaista loppua S.Hiltunen /

8 Tehtävä 4: Stressin metaforat Pienryhmissä: muokkaa omaa stressikokemustasi usein vastakohta on hyvä! ryhmä tarjoaa ehdotuksia... tarkkaile, miten kokemus muuttuu... myös s ryhmä voi tarkkailla: muuttuuko kokemus myös s tunnetasolla: ilmeet, eleet, asento... asento... S.Hiltunen / Syvät t alueet - tunnealueet Mantelitumake amygdala pelkotumake Hippokampus on tärket rkeä: tallentaa kontekstin piirteet paikkasolut: palkkio-odotukset odotukset ja tehtävän n vaihe (tavoite) pitkäkestoisen kestoisen muistijäljen kiinnittyminen unen aikana Tukiaktiviteetti aivokuorelle S.Hiltunen/

9 Stressin vaikutusketju aivoissa: HPA-akseli ja hippokampus S.Hiltunen/ Stressitilanne Aktivoi Amygdala Aivolisäke Hypotalamus Lisää kortisolia Lisämunuainen Ehkäisevä signaali vaimenee, jää pois!! LIIKAA kortisolia veressä!!! Aktivoi Hippokampus vähemmän jyvässoluja/pv (hammaspoimu) solutuhoa (alueet CA1 ja CA3) Tilanteen tulkinta Krooninen stressi ja muisti: JYVÄSSOLUJEN MUODOSTUSTA VÄHENTÄVÄT: Pitkäaikainen stressi Glukokortikoidit Ikää ääntyminen LISÄÄ ÄÄVÄT: Virikkeinen ympärist ristö Liikunta Estrogeeni Uuden oppiminen S.Hiltunen /

10 Stressitilanteiden tulkinta S.Hiltunen/ Synnynnäinen temperamentti ja aikaisemmat kokemukset perustana: kielteinen tulkinta: kovat vaatimukset itseä kohtaan ajan riittämätt ttömyyden tunne töiden paljouden tunne itsen riittämätt ttömyyden tunne kortisolin erityksen lisää ääntyminen hippokampuksen toiminnan häirih iriöt muistihäiri iriöt en anna periksi Opettele tulkitsemaan uudella tavalla! S.Hiltunen / S.Hiltunen / Tehtävä 6: Tulkintojen muuttamista Valitse jokin stressin herätt ttämä tunne Mikä on sen vastakohta? Ryhmä voi antaa ehdotuksia omiksi vastakohdikseen... Valitse niistä SE, JOKA KOLAHTAA, tuntuu omalta Minkä väristä vastakohta on? Kuvittele stressikokemustasi ja lisää väriä KAIKKIALLE itsesi ja kokemuksen ympärille Miltä tuntuu? Muuttuuko kokemus? Ryhmä seuraa eleitä,, ilmeitä,, asentoa ja kommentoi, mikä muuttui 10

11 Panosta palautumiseen: Distraction katkaisuhoito itsen harhauttaminen pelko (huolet, murheet, stressi) on hyvin tehokas tukiaktiviteetin antaja pitää tehokkaasti tarkkaavaisuuden vangittuna huolenaiheeseen: työhuolet aktivoivat aivoja uni kärsii!! k huolten märehtiminen m masentaa!! vaatii myös s ERITTÄIN IN TEHOKASTA itsen harhautusta S.Hiltunen / Panosta palautumiseen: flow Palautumiskeinolla flow-tilaan!! Flow ajanriento optimaalinen kokemus Mihaly Csikszentmihalyi 1975, 2005 S.Hiltunen /

12 Kotitehtävä: : Palautuminen Mikä on sinun yleisin palautumiskeino si? ONKO se riittävän tehokas?? Vrt. flow Tehtäväll llä selvät t pääp äämäärät. Keskittyminen on täydellistä. Oman minän n arviointi vähenee. Ajantaju katoaa. Palaute välitv litöntä. Kyvyt ja tehtävän n vaativuus ovat tasapainossa. Tunne, että hallitsee tilanteen. Tehtävä itsessää ään n palkitseva. S.Hiltunen / Stressaantumisalttius Ketkä ovat erityisen alttiita stressaantumaan? Tietyt temperamenttipiirteet korkea turvallisuushakuisuus korkea sääs äännöllisyys hidas sopeutuvuus korkea sinnikkyys korkea kiitoksenkaipuu Persoonallisuuden piirteistä tunnollisuus vaatii itseltää ään paljon, perfektionismi Heikko perusitsetunto, jota yritetää ään n kompensoida suoritusitsetunnolla minäkäsitykset ovat opittuja ajattelutapoja, uskomuksia niitä voi oppia uudelleen! perusitsetunto, pysyvä,, keh. lapsena ja nuorena ympärist ristön palautteen seurauksena suoritusitsetunto, vaihtelee tilanteen mukaan päivittp ivittäinin S.Hiltunen /

13 Temperamentti - mitä se on? joukko synnynnäisiä taipumuksia tai valmiuksia: tapa reagoida toistuvasti samalla tavalla samankaltaisessa tilanteessa ulkoisiin ärsykkeisiin ja/tai sisäisiin ärsykkeisiin tapa, jolla toimii, tekee asioita S.Hiltunen / Temperamentti - mitä se on? temperamentit noudattavat normaalijakaumaa: poikkeavat havainnot (outliers) oleellisia: korkea tai matala temperamenttipiirre: sijoittuu jakauman ääripäihin S.Hiltunen /

14 Temperamentti - mitä se on? EI tarkoita käyttäytymistä reaktion seurauksena: käyttäytymistapansa ihminen valitsee jankkaamistaipumus liittyy temperamenttiin, mutta mitä ihminen NÄYTTÄÄ ulospäin, on valinta- ja oppimiskysymys: ihminen voi päättää lopettaa jankkaamisen (ajoissa) S.Hiltunen / Temperamenttipiirteitä: Cloninger (TPQ, TCI) Elämyshakuisuus (novelty seeking, NS) innostuu uusista ärsykkeistä, jotka vihjaavat palkkioon tai rangaistuksen välttämiseen: innostuu uusista asioista ja muutoksista, impulsiivinen innokas oppimaan/ tekemään uutta näkee erilaiset asiat: miten asian voisi tehdä toisin kyllästyy rutiineihin, inhoaa sääntöjä tuhlaileva, huolimaton ei stressaannu helposti, vaikka muutoksia paljon ja jatkuvasti MUTTA: tuhlailevaisuus... voi jättää asioita kesken (sinnikkyys?) Turvallisuushakuisuus (harm avoidance, HA) reagoi intensiivisesti kielteisiin ärsykkeisiin tai niiden mahdollisuuteen: välttää riskejä pitää rutiineista, ohjeista tehdään kuten ennenkin suhtautuu varovaisesti kaikkeen uuteen huolestunut, pessimistinen, väsynyt oppijana pääsee varmasti tuloksiin jos ei muutoksia muutokset - stressin aihe tarvitsee sopeutumisaikaa suorituskyky laskee helposti: esim. oppimisympäristö 14

15 Temperamenttipiirteitä Säännöllisyys - rytmisyys Korkea: säännölliset rytmit: nukkuminen, syöminen, suolen toiminta jne. järjestys tärkeää: tavarat, teot, jopa ajatukset keräily-järjestely: rahat, postimerkit etc. suunnittelu: pitkä tähtäin, koko elämä ei varasuunnitelmia muutokset hankalia sotkevat kaiken tapojensa orja (jos ei elämyshakuinen) Matala: ei mitään rytmiä: voi nukkua/syödä koska vain, missä vain järjestys ja suunnitelmallisuus ei ominaista Tunnistitko itsesi? S.Hiltunen / Temperamenttipiirteitä Sopeutuvuus oleellista sopeutumisen nopeus: Hidas sopeutuja Lapsena: miten helposti nukahtaa vieraassa paikassa joka asiaan Ei jos vanhemmat nopeita sopeutujia, sitä pahempi samat lelut, sama satu uudell. tulkitaan usein kiukutteluksi elämä jokseenkin kurjaa anna riittävästi AIKAA sopeutumiseen luokan vaihto, opettajan vaihtuminen, opetustavan vaihtuminen aiheuttaa vastustusta Aikuisena: ei tunne vaihtelun tarvetta lomamatkat esimerkkinä tulkitaan usein hankalaksi: ei voi vain päättää toimia nopeammin synnynnäisyys KAIKKI muutos stressin aihe: asiat pysykööt ennallaan voi johtaa konservatiisiin asenteisiin riippuu profiilista Nopea sopeutuja harkinta voi pettää Tunnistitko itsesi? S.Hiltunen /

16 Temperamenttipiirteitä S.Hiltunen / Sinnikkyys (persistence, Cloninger, TCI) pitäytyy palkkion mahdollisuutta lisäävässä käyttäytymisessä ei helposti häirittävissä, palaa nopeasti tehtävän pariin keskeytyksen jälkeen osaa hyvin keskittyä, jatkaa sinnikkäästi loppuun, kun muut ovat jo antaneet periksi lapsena hyvä koulutyöhön keskittyminen mutta jankkaa helposti joskus liika sinnikkyyskin voi olla ärsyttävää voi johtaa kielt.tunteisiin, jos turvallisuushakuisuus korkea tai itseohjautuvuus matala Häirittävyys (distractibility, Windle, 1992) taipumus vaihtaa tarkkaavaisuuden kohdetta (häiriintyä) helposti unohtaa asioita, kun lähtee uuden ärsykkeen perään lapsena helppo: voi johdattaa huomion muualle mutta unohtelee helposti tarttuu heti toimeen, nopea motivoitumaan asiat jäävät helposti kesken (JOS ei sinnikäs) aikuisena voi oppia tekemään monta asiaa yhtaikaa?? keski-iässä haitta: multi-tasking heikompi oppimiskyky, muisti Tunnistitko itsesi? Temperamenttipiirteitä Kiitoksenkaipuu (reward dependence; Cloninger) reagoi intensiivisesti etenkin sosiaaliseen palautteeseen: riippuvainen ulkopuolisesta myönteisestä palautteesta ylisosiaalinen kunnianhimoinen, MUTTA: tunnepohjaiset tilannearviot vaihtaa mielipidettä herkästi esimiehenä ei pysty ottamaan vastuuta ikävistä päätöksistä välittäjäaine: noradrenaliini Seurallisuus (socialability, Buss&Plomin) mieluumm. yhdessä kuin yksin: mielihyväpalkkiot: muiden läsnäolo kiva tehdä yhdessä (harrastukset) muiden huomion kohteena: arvostus, kiitos, palkkiot/palkinnot lapsena lahja: pidetty, vahvistaa itsetuntoa matala seurallisuus: riippumaton muiden mielipit. muutama hyvä ystävä S.Hiltunen /

17 Temperamenttiprofiili = eri temperamenttipiirteet yhdessä usein piirteet tukevat toisiaan: nopea sopeutuvuus + korkea elämyshakuisuus ihminen hakee innokkaasti uusia kokemuksia ja uutta tekemistä, sopeutuu helposti uusiin olosuhteisiin, on valmis koska tahansa kokeilemaan jotain uutta joskus piirteet ovat ristiriitaisia: korkea elämyshakuisuus mutta matala sopeutuvuus haluaisi kyllä tehdä ja toimia, mutta kokee uudet sopeutumisen kaikkeen uuteen hankalana, joten jää kotiin ja on silti tyytymätön Ristiriidat sisäisiä ja/tai ulkoisia ongelmia vuorovaikutuksessa, suvaitsevaisuudessa S.Hiltunen / Temperamentti ja ympäristö Tilanne antaa merkityksen: Goodness of fit - kannustavuus ympäristö ylläpitää ja tukee piirrettä Poorness of fit - lannistavuus yksilön ja ympäristön välinen ristiriita STRESSI jatkuva epämiellyttävä olo S.Hiltunen /

18 Tehtävä 6: Temperamentit, sisäistyst istystä Pareittain: Mitkä piirteet tunnistit itsessäsi korkeana tai matalana? Elämyshakuisuus elämykset tärkeitä Turvallisuushakuisuus välttää riskinottoa, harmeja Sopeutuvuus sopeutuu nopeasti Säännöllisyys järjestys tärkeää Sinnikkyys ei anna periksi Häirittävyys ulkopuoliset häiriöt vievät huomion helposti muuanne Kiitoksenkaipuu tarvitsee jatkuvasti myönteistä palautetta Seurallisuus mieluummin yhdessä kuin yksin S.Hiltunen / Kotitehtävä: : Temperamentit ja stressi Voivatko itsessäsi si tunnistamasi temperamenttipiirte en vaikuttaa stressautumis- alttiuteesi havainnot, kokemukset... puolesta - vastaan Elämyshakuisuus elämykset tärkeitä Turvallisuushakuisuus välttää riskinottoa, harmeja Sopeutuvuus sopeutuu nopeasti Säännöllisyys järjestys tärkeää Sinnikkyys ei anna periksi Häirittävyys ulkopuoliset häiriöt vievät huomion helposti muuanne Kiitoksenkaipuu tarvitsee jatkuvasti myönteistä palautetta Seurallisuus mieluummin yhdessä kuin yksin S.Hiltunen /

19 Hintsa ym., 2010: Temperamentit ja työstressi 613 henkeä, keskiikä v matala elämyshak myshak. + korkea turvall.hak. työstressi pitkäkest. kest. korkea elämyshak myshak. + matala turvall.hak. + korkea sinnikkyys vaikutusmahdolli- suudet työssä par. korkea turvall.hak. + korkea sinnikkyys vaativa työ korkea elämys sinnikk. matala S.Hiltunen / matala turvall. korkea S.Hiltunen / Stressin pitkäkestoiset vaikutukset Jenni Kulmala ym., 2012: keski-iässä (44 58) koettu stressi heikensi toiminta- ja liikuntakykyä 28 v myöhemmin: ruokailu, kylpeminen, vessassa käynti, vuoteeseen meno ja ylösnousu ruoanlaitto, pyykkäys, ostoksilla käynti, kevyet taloustyöt, lääkkeiden otto, puhelimen käyttö, raha-asioiden hoito Jenni Kulmala, Mikaela B. von Bonsdorff, Sari Stenholm, Timo Törmäkangas, Monika E. von Bonsdorff, Clas-Håkan Nygård, Matti Klockars, Jorma Seitsamo, Juhani Ilmarinen, and Taina Rantanen, 2012: Perceived Stress Symptoms in Midlife Predict Disability in Old Age: A 28-Year Prospective Cohort Study, Journals of Gerontology: MEDICAL SCIENCES 19

20 Uni on välttämätöntä!! Aivojen (tietokoneen) huoltoajo : sotkeentuneet hermoverkot selkenevät kuona hävih viää kohina vaimenee signaali erottuu taustasta helpommin! Univaje vaikuttaa tarkkaavaisuuteen VÄLITTÖMÄSTI! Yhden vuorokauden valvominen = 1 promillen humalatila S.Hiltunen/ Hermosto ei lepää Tärkeät toiminnot on hoidettava! sydän, hengitys, aineenvaihdunta... Valppaus vaarojen varalta: tärkeä evoluutiossa! Yksilölliset lliset erot (temperamentit): herkkäuniset pelastivat heimon!! S.Hiltunen/ koskaan ää koskaan Varovaisuusmekanismi yhä sama - mutta uhat, pelon aiheet muuttuneet unihäiri iriöt! 20

21 Uni on välttämätöntä!! Oppiminen tapahtuu unen aikana: tärkeitä tilanteita simuloidaan läpi uudelleen ja uudelleen muistijälki vahvistuu hyvämuistisilla enemmän johtaako parempimuistisuus parempaan unen laatuun vai vahvistaako parempi unen laatu muistamista, ei tietoa Parempimuistiset Heikompimuistiset Hereillä Fenn & Hambrick, 2012: Unessa Ero muistitestissä valvomisen ja 12 t:n unen jälkeenj Antti Revonsuo: unet painajaiset -uhkien simulointia? kertaus heti seuraavana päivp ivänä!! S.Hiltunen/ Uni on välttv lttämätöntä!! Molemmat univaiheet välttämättömiä: SWS-uni (slow wave sleep) = hidasaaltouni semanttinen ja episodinen oppiminen ajatusten kaltaisia alkuyöst stä REM-uni (rapid eye movement) = vilkeuni ongelmanratkaisu taitojen oppiminen (myös s kielitaito) näkymiä aamuyöst stä Valvetila Kevyt uni Syvä uni REM-uni Kajaste & Markkula, 2011 Häiriintynyt uni heikentää muistia S.Hiltunen/

22 Uni käynnistyy k itsestää ään... Väsymys kasaantuu Ihminen/eläin nukahtaa Aivosilta käynnistää tapahtuman yhteys talamukseen... Lamaannuttaa ylemmät aivotoiminnot: lihasten ohjaus otsalohko: toiminnan ohjaus ym. Suprakiasmaattinen tumake vuorokausirytmin sääs äätely kelloja useita Aivokuori Suprakiasmaattinen tumake Talamus Hypotalamus Aivosilta S.Hiltunen/ Panosta uneen! Tunne oma rytmisi rytmitä päivä,, niin unirytmi hoituu itsestää ään: ylös s samaan aikaan myös s viikonloppuna ja lomalla liikunta ja erilaiset asiat vuorotellen luovat rytmiä... temperamentit: rytmittömyys myys vs. rytmillisyys (sää äännöllisyys) Nukkumaan, kun nukuttaa,, n.1,5 tunnin jaksot Nokoset, päivp iväunet välillv lillä ei ennen 12 eikä välillv lillä maks. ½ tuntia muuten poissa yöunestay kohina vaimenee! S.Hiltunen/

23 Panosta uneen: Rauhoita päivp ivä! Stressi ja häly/melu h päivp ivällä levottomampi yöuni y Monen asian tekeminen yhtaikaa (nk. multi-tasking) tasking) tehtävä sujuu hitaammin keskittyminen heikkenee oppiminen hidastuu myös s muisti heikkenee ajanmyötä muistitesteillä mitattuna elinikäodotuksen väheneminen? v (telomeerit lyhenevät) Alkoholi illalla vaikka rentouttaa illalla Areenassa levottomampi yöuniy Prisma Studio, uusinta su , 14.40, TV1 sekä S.Hiltunen/ Panosta uneen! Oikeaan aikaan: Ydinlämp mpötila alas sauna, kylpy Unijaksosta tulee pitempi Pimeä, äänet netön n ja viileä huone Unen hakeminen: sängyssä maks. 20 min siirry muuanne, jos uni ei tule Kajaste & Markkula, 2011 S.Hiltunen/

24 Panosta uneen! Huolet pidä päiväkirjaa päivällä! poissa mielestä - saat rauhan yölly llä!! Tekemätt ttömät t työt kirjoita muistiin! luontaiset muistuttajat vs. kynä-ja ja- paperi sängyn s vierellä saat rauhan yölly llä muistat aamulla!! S.Hiltunen/ Panosta uneen! Päivällä proteiiniateria, illalla hiilihydraatteja 4 t ennen nukkumaan menoa Liikunta eduksi mutta ei liian myöhää ään nostaa adrenaliinitasoa vähintään n 4 tuntia ennen nukkumaan menoa S.Hiltunen/

25 Panosta uneen! Laskeudu uneen Rutiinit, rauhoittuminen hyvissä ajoin ennen vuoteeseen menoa valaistus, tv:stä jne. kelta-punaiset valosävyt, vyt, kynttilä ruudun sininen valo virkistää ei jännitystj nnitystä!! laventeli, rohtovirmajuuri, kanerva (Tuututee), hunaja (Nukkumatti) S.Hiltunen/ Panosta hormoneihin! Maija Kajan, 2010: Sukellus kuumaan aaltoon: Yksilöllisesti llisesti räär äätälöidyn hormonikorvaushoidon edut: 1. Hyödyt verensuoniterveydelle mm. etenevät t muistisairaudet - ehkäisy 2. Hyödyt tukikudosterveydelle 3. Syövät t todetaan varhaisvaiheessa 4. Unihäiri iriöt, univaje muisti, keskittymiskyky! 5. Virtsanpidätysongelmat tysongelmat 6. ELÄMÄN N LAATU!!! S.Hiltunen/ Taloudelliset tekijät t ennaltaehkäisyst isystä!! 25

26 S.Hiltunen / Aika muovailuvahana Aika hallussa = in time Ajan viemänä = through time S.Hiltunen / Kotitehtävä: : Huolipäiv iväkirja Mitkä kaikki asiat sinua huolettavat, painavat mieltä,, häiritsevh iritsevät t unta, valvottavat? Tekemätt ttömät t työt, t, muistettavat asiat... Kirjoita muistiin hyvissä ajoin illalla ennen nukkumaanmenoa (tai yöllä,, jos herää äät t ja jääj äät t valvomaan ja vatvomaan) 26

27 S.Hiltunen / Koulutuksia pohjoisessa: pe klo ja la klo Tavoitteista totta NLP-erityiskurssi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu ke ja to klo 9 16 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi NLP-peruskurssi Lapin kesäyliopisto, Rovaniemi S.Hiltunen / Nettitestejä: - toimintakykymittari ja suosituksia BBI-15, työuupumuskysely, maksullinen -> työhyvinvointi -> Työaika -> Uni ja vireys -> Työkalut Uni- ja vireystilan mittari 27

28 S.Hiltunen / Lähteitä: Keltikangas-Järvinen Liisa, 2008: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta Pihl & Aronen, 2012: Unen taidot Kajaste & Markkula, 2011: Hyvää yötä. Apua univaikeuksiin Russ Harris, 2012: Onnellisuusansa Toivonen Veli-Matti & Kauppi Timo, 1999: Aika muovailuvahana, NLP ja henkilökohtaisen ajan rakenne, Jyväskylä: Ai-ai Oy, Gummerus Asikainen R. ja Toivonen V.-M., 2001, 2002: Ajatusleikki, NLP ajattelukirja 1 ja 2 Dilts Robert, 1997: Muuttavat ajatukset. Uskomusjärjestelmien muuttaminen NLP:llä, Jyväskylä: Ai-ai Oy, Gummerus Hiltunen S., Kiviaho M., Vikeväinen-Tervonen L. 2003: NLP perusteet. Teoriaa ja harjoituksia, Tampere: Tampere University Press, Tiedekirjakauppa TAJU, Tampere, Linna, Kalevantie, tilaukset: 28