ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, , Sinikka Hiltunen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, 25.10.2013, 9.45 16.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti."

Transkriptio

1 Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, , Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Väitösteema: Tulkkien muisti: selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille Muistikoulutuksia v:sta 2002, temperamenttikoulutuksia v:sta Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Mitä stressi on? Stressin vaikutukset kehossa Aivojen muistimekanismismeistä: : missä? Tunteiden merkitys Stressin vaikutukset aivoissa: muisti ja tarkkaavaisuus Stressaantumisalttiudesta Temperamenteista Persoonallisuudesta Itsetunnosta Uni paras lääl ääke on Unen merkitys Unihäiri iriöistä... 1

2 Pelkotilanteet: HPA-akseli Stressitilanne -syke kiihtyy - hengitys kiihtyy - vatsan toiminta, ajattelu laantuu jne. Autonominen hermosto aktivoituu Amygdala Ehkäisevä välittäjäaine: Riittää! Hippokampus valvoo kortisolin määrää Kortisoli: Vauhtia! Tunnistaa herkästi, muistaa herkästi vastaavat tilanteet ja vihjeet ACTH: Lisää kortisolia! Lisämunuaisten kuori: kortisolin tuotanto Palautuminen OLEELLISTA! Arviointi (appraisal) Havaitseminen Stressin aiheuttajat Itsetunto Mikä on stressi SINULLE? Stressi Temperamentit Tunnusmerkit Fysiologiset reaktiot KIELTEISET tunteet TULKINTA Stressitila Selviytymiskeinot Palautuminen Oppiminen Ristiriita Vaatimusten ja resurssien välillä Panostuksen ja saavutusten välillä HPA-akseli hypotalamus-aivolis aivolisäke- lisämunuaisakseli Päätöksentekoja oppimiskyky heikkenevät Temperamentit 2

3 Muisti - missä? S.Hiltunen/ Korteksi eli (iso)aivokuori Havaitseminen - aistialueet Toiminnan ohjaus - otsalohko Assosioimalla oppiminen: tiedon yhdistäminen aikaisempien yhdistelmien tuottaminen assosiaatioalueet päälaella Tiedon säilytys s = säilömuisti SAMA hermoverkko aktivoituu: oppimisvaiheessa JA mieleenpalautettaessa Muisti - missä? Aivojen syvät t osat Etuotsalohko (PFC) Aivokurkiainen Kuuloaivokuori Hippokampus Näköaivokuori Pikkuaivot Assosiaatioalueet Limbiset alueet = Tunnealueet nk. matelijan aivot - primitiivi- reaktiot! Sinikka Hiltunen /

4 Viestint Viestintä aivoalueiden välill v lillä Palva Satu & Matias, 2010: Lyhytkestoisen muistin ylläpidon aikana hermosolujen toiminta synkronoituu mahdollistaa aivoalueiden välisen v viestinnän - MEG- ja EEG -mittaus onlinemedicinetips.com / Sinikka Hiltunen Hermosolut oppimisen perusta Neuronien väliset v yhteydet = synapsit muuttuvat lisää ääntyvät karsiintuvat vain tarpeelliset säilyvs ilyvät aivomassa kasvaa kyseisellä alueella kognitiivinen reservi S.Hiltunen/

5 Limbiset alueet Aivot ovat aktiiviset AINA Signaalin kulku hermosolujen välillv lillä voi hävith vitä taustakohinaan = synkronisaatio häviää,, häipyy... h muisto asia katoaa... mikä avuksi? - TUKIAKTIVITEETTI muilta aivoalueilta, mm. tunnealueilta (limbiset alueet) Tukiaktiviteetti esim. tunnealueilta S.Hiltunen/ Konteksti = tilanne tallentuu itsestää ään! Tukiaktiviteetti esim. tunnealueilta Mikä näistä on mukana silloin, kun normaalisti painat nimeä,, salasanaa tai tunnuslukua mieleesi? Tukiaktiviteettia antavat tärkeät t asiat: kiinnostus motivaatio HYÖDYNNÄ! sinnikkyys tarkkaavaisuus onnistuneet harjoitukset (myönteinen) palaute mieleesi? S.Hiltunen/

6 Tilanne tallentuu itsestää ään! Tukiaktiviteetti esim. tunnealueilta S.Hiltunen/ Tukiaktiviteettia antavat tärkeät t asiat: pelot ja huolestuneisuus traumat stressi ja paineet jännittäminen Tunteiden vaikutus työmuistiin MacNamara ym., 2011: 45 opiskelijaa esitettiin 2 tai 6 kirjaimen sarjoja: paina kirjaimet mieleesi 5 s neutraali tai vastenmielinen kuva 2 s ei tarvitse tehdä mitää ään Mitkä kirjaimet olivat? S.Hiltunen/

7 Tunteiden vaikutus työmuistiin MacNamara ym. 2011: tunteet eivät vaikuttaneet 2 kirjaimen muistamiseen MUTTA: 6 kirjaimen muistaminen oli HEIKOMPAA vastenmielisten kuvien jälkeenj Tunne: vastenmielinen neutraali % oikein kirjaimen muististapalautus, % oikein Neutraali Kuvan jälkeen Vastenmielinen Ahdistuksen käsittely kuormittaa samaa aivojen aluetta kuin tarkkaavaisuuden lisää ääminen Tarkkaavaisuuden kuormitus: 6 kirjainta 2 kirjainta S.Hiltunen/ Tehtävä 3: Stressin metaforat Täydennä lausetta: Stressi on kuin 2-44 erilaista loppua 7

8 Tehtävä 5: Stressin metaforat Pienryhmissä: muokkaa omaa stressikokemustasi usein vastakohta on hyvä! ryhmä tarjoaa ehdotuksia... tarkkaile, miten kokemus muuttuu... myös s ryhmä voi tarkkailla: muuttuuko kokemus myös s tunnetasolla: ilmeet, eleet, asento... Syvät t alueet - tunnealueet Mantelitumake amygdala pelkotumake Hippokampus on tärket rkeä: tallentaa kontekstin piirteet paikkasolut: palkkio-odotukset odotukset ja tehtävän n vaihe (tavoite) pitkäkestoisen kestoisen muistijäljen kiinnittyminen unen aikana Tukiaktiviteetti aivokuorelle S.Hiltunen/

9 Stressin vaikutusketju aivoissa: HPA-akseli ja hippokampus Stressitilanne Hypotalamus Aivolisäke Lisää kortisolia Aktivoi Amygdala Ehkäisevä signaali vaimenee, jää pois!! LIIKAA kortisolia veressä!!! Aktivoi Hippokampus vähemmän n jyvässoluja/pv (hammaspoimu) solutuhoa (alueet CA1 ja CA3) Lisämunuainen Tilanteen tulkinta Krooninen stressi ja muisti: JYVÄSSOLUJEN MUODOSTUSTA VÄHENTÄVÄT: Pitkäaikainen stressi Glukokortikoidit Ikää ääntyminen LISÄÄ ÄÄVÄT: Virikkeinen ympärist ristö Liikunta Estrogeeni Uuden oppiminen 9

10 Stressitilanteiden tulkinta S.Hiltunen/ Synnynnäinen temperamentti ja aikaisemmat kokemukset perustana: kielteinen tulkinta: kovat vaatimukset itseä kohtaan ajan riittämätt ttömyyden tunne töiden paljouden tunne itsen riittämätt ttömyyden tunne kortisolin erityksen lisää ääntyminen hippokampuksen toiminnan häirih iriöt muistihäiri iriöt en anna periksi Opettele tulkitsemaan uudella tavalla! Panosta palautumiseen: Distraction katkaisuhoito itsen harhauttaminen pelko (huolet, murheet, stressi) on hyvin tehokas tukiaktiviteetin antaja pitää tehokkaasti tarkkaavaisuuden vangittuna huolenaiheeseen: työhuolet aktivoivat aivoja uni kärsii!! k huolten märehtiminen m masentaa!! vaatii myös s ERITTÄIN IN TEHOKASTA itsen harhautusta 10

11 Panosta palautumiseen: flow Palautumiskeinolla flow-tilaan!! Flow ajanriento optimaalinen kokemus Mihaly Csikszentmihalyi 1975, 2005 Kotitehtävä: : Palautuminen Mikä on sinun yleisin palautumiskein osi? ONKO se riittävän tehokas?? Vrt. flow Tehtäväll llä selvät t pääp äämäärät. Keskittyminen on täydellistä. Oman minän n arviointi vähenee. Ajantaju katoaa. Palaute välitv litöntä. Kyvyt ja tehtävän n vaativuus ovat tasapainossa. Tunne, että hallitsee tilanteen. Tehtävä itsessää ään n palkitseva. 11

12 Stressaantumisalttius Ketkä ovat erityisen alttiita stressaantumaan? Tietyt temperamenttipiirteet korkea turvallisuushakuisuus hidas sopeutuvuus korkea kiitoksenkaipuu korkea sääs äännöllisyys korkea sinnikkyys Persoonallisuuden piirteistä tunnollisuus vaatii itseltää ään n paljon, perfektionismi Heikko perusitsetunto, jota yritetää ään n kompensoida suoritusitsetunnolla minäkäsitykset ovat opittuja ajattelutapoja, uskomuksia niitä voi oppia uudelleen! Temperamentti - mitä se on? joukko synnynnäisiä taipumuksia tai valmiuksia: tapa reagoida toistuvasti samalla tavalla samankaltaisessa tilanteessa ulkoisiin ärsykkeisiin ja/tai sisäisiin ärsykkeisiin tapa, jolla toimii, tekee asioita S.Hiltunen /

13 Temperamentti - mitä se on? temperamentit noudattavat normaalijakaumaa: poikkeavat havainnot (outliers) oleellisia: korkea tai matala temperamenttipiirre: sijoittuu jakauman ääripäihin S.Hiltunen / Temperamentti - mitä se on? EI tarkoita käyttäytymistä reaktion seurauksena: käyttäytymistapansa ihminen valitsee jankkaamistaipumus liittyy temperamenttiin, mutta mitä ihminen NÄYTTÄÄ ulospäin, on valinta- ja oppimiskysymys: ihminen voi päättää lopettaa jankkaamisen (ajoissa) S.Hiltunen /

14 Temperamenttipiirteitä: Cloninger (TPQ, TCI) Elämyshakuisuus (novelty seeking, NS) innostuu uusista ärsykkeistä, jotka vihjaavat palkkioon tai rangaistuksen välttämiseen: innostuu uusista asioista ja muutoksista, impulsiivinen innokas oppimaan/ tekemään uutta näkee erilaiset asiat: miten asian voisi tehdä toisin kyllästyy rutiineihin, inhoaa sääntöjä tuhlaileva, huolimaton ei stressaannu helposti, vaikka muutoksia paljon ja jatkuvasti MUTTA: tuhlailevaisuus... voi jättää asioita kesken (sinnikkyys?) Turvallisuushakuisuus (harm avoidance, HA) reagoi intensiivisesti kielteisiin ärsykkeisiin tai niiden mahdollisuuteen: välttää riskejä pitää rutiineista, ohjeista tehdään kuten ennenkin suhtautuu varovaisesti kaikkeen uuteen huolestunut, pessimistinen, väsynyt oppijana pääsee varmasti tuloksiin jos ei muutoksia muutokset - stressin aihe tarvitsee sopeutumisaikaa suorituskyky laskee helposti: esim. oppimisympäristö Temperamenttipiirteitä Säännöllisyys - rytmisyys Korkea: säännölliset rytmit: nukkuminen, syöminen, suolen toiminta jne. järjestys tärkeää: tavarat, teot, jopa ajatukset keräily-järjestely: rahat, postimerkit etc. suunnittelu: pitkä tähtäin, koko elämä ei varasuunnitelmia muutokset hankalia sotkevat kaiken tapojensa orja (jos ei elämyshakuinen) Matala: ei mitään rytmiä: voi nukkua/syödä koska vain, missä vain järjestys ja suunnitelmallisuus ei ominaista Tunnistitko itsesi? S.Hiltunen /

15 Temperamenttipiirteitä Sopeutuvuus oleellista sopeutumisen nopeus: Hidas sopeutuja Lapsena: miten helposti nukahtaa vieraassa paikassa joka asiaan Ei jos vanhemmat nopeita sopeutujia, sitä pahempi samat lelut, sama satu uudell. tulkitaan usein kiukutteluksi elämä jokseenkin kurjaa anna riittävästi AIKAA sopeutumiseen luokan vaihto, opettajan vaihtuminen, opetustavan vaihtuminen aiheuttaa vastustusta Aikuisena: ei tunne vaihtelun tarvetta lomamatkat esimerkkinä tulkitaan usein hankalaksi: ei voi vain päättää toimia nopeammin synnynnäisyys KAIKKI muutos stressin aihe: asiat pysykööt ennallaan voi johtaa konservatiisiin asenteisiin riippuu profiilista Nopea sopeutuja harkinta voi pettää Tunnistitko itsesi? S.Hiltunen / Temperamenttipiirteitä S.Hiltunen / Sinnikkyys (persistence, Cloninger, TCI) pitäytyy palkkion mahdollisuutta lisäävässä käyttäytymisessä ei helposti häirittävissä, palaa nopeasti tehtävän pariin keskeytyksen jälkeen osaa hyvin keskittyä, jatkaa sinnikkäästi loppuun, kun muut ovat jo antaneet periksi lapsena hyvä koulutyöhön keskittyminen mutta jankkaa helposti joskus liika sinnikkyyskin voi olla ärsyttävää voi johtaa kielt.tunteisiin, jos turvallisuushakuisuus korkea tai itseohjautuvuus matala Häirittävyys (distractibility, Windle, 1992) taipumus vaihtaa tarkkaavaisuuden kohdetta (häiriintyä) helposti unohtaa asioita, kun lähtee uuden ärsykkeen perään lapsena helppo: voi johdattaa huomion muualle mutta unohtelee helposti tarttuu heti toimeen, nopea motivoitumaan asiat jäävät helposti kesken (JOS ei sinnikäs) aikuisena voi oppia tekemään monta asiaa yhtaikaa?? keski-iässä haitta: multi-tasking heikompi oppimiskyky, muisti Tunnistitko itsesi? 15

16 Temperamenttipiirteitä Kiitoksenkaipuu (reward dependence; Cloninger) reagoi intensiivisesti etenkin sosiaaliseen palautteeseen: riippuvainen ulkopuolisesta myönteisestä palautteesta ylisosiaalinen kunnianhimoinen, MUTTA: tunnepohjaiset tilannearviot vaihtaa mielipidettä herkästi esimiehenä ei pysty ottamaan vastuuta ikävistä päätöksistä välittäjäaine: noradrenaliini Seurallisuus (socialability, Buss&Plomin) mieluumm. yhdessä kuin yksin: mielihyväpalkkiot: muiden läsnäolo kiva tehdä yhdessä (harrastukset) muiden huomion kohteena: arvostus, kiitos, palkkiot/palkinnot lapsena lahja: pidetty, vahvistaa itsetuntoa matala seurallisuus: riippumaton muiden mielipit. muutama hyvä ystävä S.Hiltunen / Temperamenttiprofiili = eri temperamenttipiirteet yhdessä usein piirteet tukevat toisiaan: nopea sopeutuvuus + korkea elämyshakuisuus ihminen hakee innokkaasti uusia kokemuksia ja uutta tekemistä, sopeutuu helposti uusiin olosuhteisiin, on valmis koska tahansa kokeilemaan jotain uutta joskus piirteet ovat ristiriitaisia: korkea elämyshakuisuus mutta matala sopeutuvuus haluaisi kyllä tehdä ja toimia, mutta kokee uudet sopeutumisen kaikkeen uuteen hankalana, joten jää kotiin ja on silti tyytymätön Ristiriidat sisäisiä ja/tai ulkoisia ongelmia vuorovaikutuksessa, suvaitsevaisuudessa S.Hiltunen /

17 Hintsa ym., 2010: Temperamentit ja työstressi 613 henkeä, keskiikä v matala elämyshak myshak. + korkea turvall.hak. työstressi pitkäkest. kest. korkea elämyshak myshak. + matala turvall.hak. + korkea sinnikkyys vaikutusmahdolli- suudet työssä par. korkea turvall.hak. + korkea sinnikkyys vaativa työ korkea elämys sinnikk. matala S.Hiltunen / matala turvall. korkea Temperamentti ja ympäristö Tilanne antaa merkityksen: Goodness of fit ympäristö ylläpitää ja tukee piirrettä Poorness of fit yksilön ja ympäristön välinen ristiriita STRESSI jatkuva epämiellyttävä olo S.Hiltunen /

18 Tehtävä 7: Temperamentit, sisäistyst istystä Pareittain: Mitkä piirteet tunnistit itsessäsi korkeana tai matalana? Elämyshakuisuus elämykset tärkeitä Turvallisuushakuisuus välttää riskinottoa, harmeja Sopeutuvuus sopeutuu nopeasti Säännöllisyys järjestys tärkeää Sinnikkyys ei anna periksi Häirittävyys ulkopuoliset häiriöt vievät huomion helposti muuanne Kiitoksenkaipuu tarvitsee jatkuvasti myönteistä palautetta Seurallisuus mieluummin yhdessä kuin yksin Kotitehtävä: : Temperamentit ja stressi Voivatko itsessäsi tunnistamasi stressautumisalttiuteesi havainnot, kokemukset... puolesta - vastaan Elämyshakuisuus elämykset tärkeitä Turvallisuushakuisuus välttää riskinottoa, harmeja Sopeutuvuus sopeutuu nopeasti Säännöllisyys järjestys tärkeää Sinnikkyys ei anna periksi Häirittävyys ulkopuoliset häiriöt vievät huomion helposti muuanne Kiitoksenkaipuu tarvitsee jatkuvasti myönteistä palautetta Seurallisuus mieluummin yhdessä kuin yksin 18

19 Itsetunnon lajeja 1. Perusitsetunto (basic self-esteem esteem) varhainen kiintymyssuhde perustana kehittyy vuorovaikutuksessa ympärist ristön n kanssa: Hyvä Huono kehuminen kova kritiikki kuunteleminen huutaminen ja lyönnit kunnioittava puhe välipitämättömyys, huomionosoitukset ja naurettavaksi tekeminen, halaukset kiusaaminen menestys urheilussa täydellisyysodotukset ja koulussa epäonnistumiset urheilussa ja luotettavia ystävi viä koulussa luetteloiden lähde: l uskottelu, että epäonnistuminen koskee koko minää ei kertasuoritusta 2. Tilanneriippuvainen itsetunto (contingent( SE) Itsetunnon lajeja tunne, että oma päivittp ivittäinen inen suoriutuminen säätelee itsetuntoa vertailu muihin riippuvainen koetusta menestyksestä ja epäonnistumisista (itseää ään n vahvistava!) ylikriittinen ja armoton (ei anna anteeksi omia heikkouksia) perfektionismi, kunnianhimo esim. opiskelu, työ,, rakkaussuhteet (relation( relation-based SE) kun perusitsetunto on jääj äänyt heikoksi, sitä yritetää ään n korvata suoritusitsetunnolla 19

20 2.2 suoritusitsetunto (performance( performance-based SE, competenc-based SE) Itsetunnon lajeja itsekritiikki riittämätt ttömyyden tunne stressi loppuunpalaminen epäonnistuminen herkkyys ulkoiselle palautteelle yrittäminen, ylisitoutuneisuus syke ja verenpaine nousee (fysiol.taso) tunnetaso: huolestuneisuus, jännittyneisyys, j suuttumus, frustraatio, epävarmuus, ennustettavuuden puute oppiminen: pelkkä sana työ herätt ttää tunteen! työnjohto: vaatimustaso korkea, ohjauksen puute, ei voi itse säädellä työtahtia: tahtia: milloin työ on hyvin tehty? milloin voi lopettaa työn? selittää 9-14 % loppuunpalamistapauksista naisilla korkeampi ja naiset herkempiä loppuunpalamaan lähde: Victoria Bloom, 2011, väitv itös Stressin pitkäkestoiset kestoiset vaikutukset Jenni Kulmala ym., 2012: keski-iäss ssä (44 58) koettu stressi heikensi toiminta- ja liikuntakykyä 28 v myöhemmin: ruokailu, kylpeminen, vessassa käynti, k vuoteeseen meno ja ylösnousu ruoanlaitto, pyykkäys, ys, ostoksilla käynti, k kevyet taloustyöt, t, lääl ääkkeiden otto, puhelimen käyttk yttö,, raha- asioiden hoito Jenni Kulmala, Mikaela B. von Bonsdorff, Sari Stenholm, Timo Törmäkangas, Monika E. von Bonsdorff, Clas-Håkan Nygård, Matti Klockars, Jorma Seitsamo, Juhani Ilmarinen, and Taina Rantanen, 2012: Perceived Stress Symptoms in Midlife Predict Disability in Old Age: A A 28-Year Prospective Cohort Study, Journals of Gerontology: MEDICAL SCIENCES 20

21 Uni on välttämätöntä!! Aivojen (tietokoneen) huoltoajo : sotkeentuneet hermoverkot selkenevät kuona hävih viää kohina vaimenee signaali erottuu taustasta helpommin! Univaje vaikuttaa tarkkaavaisuuteen VÄLITTÖMÄSTI! Yhden vuorokauden valvominen = 1 promillen humalatila S.Hiltunen/ Hermosto ei lepää Tärkeät toiminnot on hoidettava! sydän, hengitys, aineenvaihdunta... Valppaus vaarojen varalta: tärkeä evoluutiossa! Yksilölliset lliset erot (temperamentit): herkkäuniset pelastivat heimon!! S.Hiltunen/ koskaan ää koskaan Varovaisuusmekanismi yhä sama - mutta uhat, pelon aiheet muuttuneet unihäiri iriöt! 21

22 Uni on välttämätöntä!! Oppiminen tapahtuu unen aikana: tärkeitä tilanteita simuloidaan läpi uudelleen ja uudelleen muistijälki vahvistuu hyvämuistisilla enemmän johtaako parempimuistisuus parempaan unen laatuun vai vahvistaako parempi unen laatu muistamista, ei tietoa Parempimuistiset Heikompimuistiset Hereillä Fenn & Hambrick, 2012: Unessa Ero muistitestissä valvomisen ja 12 t:n unen jälkeenj Antti Revonsuo: unet painajaiset -uhkien simulointia? kertaus heti seuraavana päivp ivänä!! S.Hiltunen/ Uni on välttv lttämätöntä!! Molemmat univaiheet välttämättömiä: SWS-uni (slow wave sleep) = hidasaaltouni semanttinen ja episodinen oppiminen ajatusten kaltaisia alkuyöst stä REM-uni (rapid eye movement) = vilkeuni ongelmanratkaisu taitojen oppiminen (myös s kielitaito) näkymiä aamuyöst stä Valvetila Kevyt uni Syvä uni REM-uni Kajaste & Markkula, 2011 Häiriintynyt uni heikentää muistia S.Hiltunen/

23 Uni käynnistyy k itsestää ään... Väsymys kasaantuu Ihminen/eläin nukahtaa Aivosilta käynnistää tapahtuman yhteys talamukseen... Lamaannuttaa ylemmät aivotoiminnot: lihasten ohjaus otsalohko: toiminnan ohjaus ym. Suprakiasmaattinen tumake vuorokausirytmin sääs äätely kelloja useita Aivokuori Suprakiasmaattinen tumake Talamus Hypotalamus Aivosilta S.Hiltunen/ Panosta uneen! Tunne oma rytmisi rytmitä päivä,, niin unirytmi hoituu itsestää ään: ylös s samaan aikaan myös s viikonloppuna ja lomalla liikunta ja erilaiset asiat vuorotellen luovat rytmiä... temperamentit: rytmittömyys myys vs. rytmillisyys (sää äännöllisyys) Nukkumaan, kun nukuttaa,, n.1,5 tunnin jaksot Nokoset, päivp iväunet välillv lillä ei ennen 12 eikä välillv lillä maks. ½ tuntia muuten poissa yöunestay kohina vaimenee! S.Hiltunen/

24 Panosta uneen: Rauhoita päivp ivä! Stressi ja häly/melu h päivp ivällä levottomampi yöuni y Monen asian tekeminen yhtaikaa tehtävä sujuu hitaammin keskittyminen heikkenee oppiminen hidastuu myös s muisti heikkenee ajanmyötä muistitesteillä mitattuna Alkoholi illalla vaikka rentouttaa illalla Areenassa levottomampi yöuniy Prisma Studio, uusinta su , 14.40, TV1 sekä S.Hiltunen/ Panosta uneen! Oikeaan aikaan: Ydinlämp mpötila alas sauna, kylpy Unijaksosta tulee pitempi Pimeä, äänet netön n ja viileä huone Unen hakeminen: sängyssä maks. 20 min siirry muuanne, jos uni ei tule Kajaste & Markkula, 2011 S.Hiltunen/

25 Panosta uneen! Huolet pidä päiväkirjaa päivällä! poissa mielestä - saat rauhan yölly llä!! Tekemätt ttömät t työt kirjoita muistiin! luontaiset muistuttajat vs. kynä-ja ja- paperi sängyn s vierellä saat rauhan yölly llä muistat aamulla!! S.Hiltunen/ Panosta uneen! Päivällä proteiiniateria, illalla hiilihydraatteja 4 t ennen nukkumaan menoa Liikunta eduksi mutta ei liian myöhää ään nostaa adrenaliinitasoa vähintään n 4 tuntia ennen nukkumaan menoa S.Hiltunen/

26 Panosta uneen! Laskeudu uneen Rutiinit, rauhoittuminen hyvissä ajoin ennen vuoteeseen menoa valaistus, tv:stä jne. kelta-punaiset valosävyt, vyt, kynttilä ruudun sininen valo virkistää ei jännitystj nnitystä!! laventeli, rohtovirmajuuri, kanerva (Tuututee), hunaja (Nukkumatti) S.Hiltunen/ Panosta hormoneihin! Maija Kajan, 2010: Sukellus kuumaan aaltoon: Yksilöllisesti llisesti räär äätälöidyn hormonikorvaushoidon edut: 1. Hyödyt verensuoniterveydelle mm. etenevät t muistisairaudet - ehkäisy 2. Hyödyt tukikudosterveydelle 3. Syövät t todetaan varhaisvaiheessa 4. Unihäiri iriöt, univaje muisti, keskittymiskyky! 5. Virtsanpidätysongelmat tysongelmat 6. ELÄMÄN N LAATU!!! S.Hiltunen/ Taloudelliset tekijät t ennaltaehkäisyst isystä!! 26

27 Aika muovailuvahana S.Hiltunen/ Aika hallussa = in time Ajan viemänä = through time Kotitehtävä: : Huolipäiv iväkirja Mitkä kaikki asiat sinua huolettavat, painavat mieltä,, häiritsevh iritsevät t unta, valvottavat? Tekemätt ttömät t työt, t, muistettavat asiat... Kirjoita muistiin hyvissä ajoin illalla ennen nukkumaanmenoa (tai yölly llä,, jos herää äät t ja jäät t valvomaan ja vatvomaan) 27

28 Nettitestejä: - toimintakykymittari ja suosituksia BBI-15, työuupumuskysely, maksullinen -> > työhyvinvointi -> > Työaika -> Uni ja vireys -> > Työkalut Uni- ja vireystilan mittari Lähteitä: Keltikangas-Järvinen Liisa,, 2008: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta Pihl & Aronen, 2012: Unen taidot Kajaste & Markkula, 2011: Hyvää yötä.. Apua univaikeuksiin Russ Harris, 2012: Onnellisuusansa Toivonen Veli-Matti & Kauppi Timo, 1999: Aika muovailuvahana, NLP ja henkilökohtaisen kohtaisen ajan rakenne, Jyväskyl skylä: : Ai-ai Oy, Gummerus Asikainen R. ja Toivonen V.-M., 2001, 2002: Ajatusleikki, NLP ajattelukirja 1 ja 2 Dilts Robert, 1997: Muuttavat ajatukset. Uskomusjärjestelmien muuttaminen NLP:llä,, Jyväskyl skylä: : Ai-ai Oy, Gummerus Hiltunen S., Kiviaho M., Vikeväinen inen-tervonen L. 2003: NLP perusteet. Teoriaa ja harjoituksia, Tampere: Tampere University Press, Tiedekirjakauppa TAJU, Tampere, Linna, Kalevantie, tilaukset: 28

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan kesäyliopisto, 15.11.2013,.2013, 9 159 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,,

Lisätiedot

Ajattele aivojasi Sinikka Hiltunen TAMK, 11.2.2013, 14.30-16.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto, 26.8.2013, 18.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Temperamentti ja vuorovaikutus

Temperamentti ja vuorovaikutus Temperamentit oppimisen taustalla Päijät-Hämeen kesäyliopisto, 1.10.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Kaukajärven martat, 18.00-19.30 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000)

Lisätiedot

Muisto vai tieto, totta vai tarua? Hyvinkään opisto, 23.10.2013, 18.00-19.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP

Lisätiedot

Ajattele aivojasi mieti muistiasi Pirkanmaan tulkkikeskus, 10.12.2013, 14.15-15.45 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992,

Lisätiedot

Temperamentit ihmissuhteissa

Temperamentit ihmissuhteissa Temperamentit ihmissuhteissa Tampereen seudun työväenopisto 1.12.2012 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975

Lisätiedot

Temperamentti ja vuorovaikutus

Temperamentti ja vuorovaikutus Temperamentit oppimisen taustalla Kouvolan perheterapeutit, Vierumäki, 1.11.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Osastonsihteerin muistikoulu

Osastonsihteerin muistikoulu Osastonsihteerin muistikoulu FCG, Naantali, 22.5.2014, 11.4512.45 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000

Lisätiedot

Temperamentit tutkimuskohteena

Temperamentit tutkimuskohteena Hän oli ihan sairaana huolesta: Temperamentit ja sairastumisalttius Hyvinkää ään n opisto, 26.3.2014 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä

Lisätiedot

Minä oppijana. Helsingin kesäyliopisto, ,

Minä oppijana. Helsingin kesäyliopisto, , Minä oppijana Helsingin kesäyliopisto, 24.8.2016, 1720.15 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Tohtoriopiskelija,

Lisätiedot

Ajattelutavat uusiksi

Ajattelutavat uusiksi Ajattelutavat uusiksi Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Ajattele aivojasi - mieti muistiasi

Ajattele aivojasi - mieti muistiasi Ajattele aivojasi - mieti muistiasi Helsingin kesäyliopisto, 13.5.2014, 1718.30 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Tutustutaan erityisherkkyyteen

Tutustutaan erityisherkkyyteen Tutustutaan erityisherkkyyteen Vanajaveden opisto, 10.10.2015 10-16 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede), FM (kognitiotiede) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Tavoitteista totta NLP avuksi

Tavoitteista totta NLP avuksi Tavoitteista totta NLP avuksi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu 9.5.10.5.2014 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK, käännöstiede, 1992 tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Panosta aivoterveyteen II: muisti pätkii Tampereen seudun työväenopisto, 27.10.2012 10-16 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta

Lisätiedot

Ilo antaa ja saada palautetta

Ilo antaa ja saada palautetta Ilo antaa ja saada palautetta Sinikka Hiltunen Helsingin kesäyliopisto 15.8.2013 FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992,

Lisätiedot

Muistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti

Lisätiedot

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Miten lasten ja nuorten minäpystyvyysuskomuksiin voi vaikuttaa? NLP-harjoitus: kielteisen, rajoittavan uskomuksen muuttaminen hyödynnetään kieltä Minäpystyvyyden

Lisätiedot

Minäkäsitykset ja itsetunto. Vanajaveden opisto 7.3.2014 ja 21.3.2014

Minäkäsitykset ja itsetunto. Vanajaveden opisto 7.3.2014 ja 21.3.2014 Minäkäsitykset ja itsetunto Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Temperamentit tutkimuskohteena

Temperamentit tutkimuskohteena Temperamentit ja kokemukset - persoonallisuus Opettajien koulutuspäiv ivä,, Seinäjoki 5.10.2013 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Kielteisen mielikuvan editointi Myönteisen mielikuvan editointi

Kielteisen mielikuvan editointi Myönteisen mielikuvan editointi Vanajaveden opisto 22.11.2014 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri,

Lisätiedot

Muistin salaisuuksia. Muistin salaisuuksia

Muistin salaisuuksia. Muistin salaisuuksia Muistin salaisuuksia Turun seudun tulkkikeskus, 2.6.2017, 14.20 16 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri,

Lisätiedot

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot

Muistista ja muististrategioista

Muistista ja muististrategioista Muistista ja muististrategioista THL, Kuopio, 26.11.2015, 1216 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri, 2008

Lisätiedot

Minäkäsitykset ja itsetunto

Minäkäsitykset ja itsetunto Minäkäsitykset ja itsetunto Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Vanajaveden opisto 2.2.2013

Vanajaveden opisto 2.2.2013 Ajattelutavat uusiksi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto 2.2.2013 FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Ajattelutavat uusiksi

Ajattelutavat uusiksi Ajattelutavat uusiksi Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Tulkin muisti Turun seudun tulkkikeskus, risteily, 13.9.2013, 9.30-13.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Muistin ihmeellisyydestä

Muistin ihmeellisyydestä Muistin ihmeellisyydestä SKTL, paikallisosasto, 17.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija - Helsingin

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri 1 Mitä on temperamentti? Ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista Yksilöllinen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Ekspertit, temperamentti ja dementiat. TJS/V-S S piirin koulutusrinki 25.10.2008

Ekspertit, temperamentti ja dementiat. TJS/V-S S piirin koulutusrinki 25.10.2008 Ekspertit, temperamentti ja dementiat TJS/V-S S piirin koulutusrinki 25.10.2008 Sinikka Hiltunen FK (kää äännöstiede), FM (kognitiotiede) tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Muistista ja muististrategioista

Muistista ja muististrategioista Oppaiden muisti-ilta Tampere, 12.4.2017, 17 20 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Tohtoriopiskelija,

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Tavoitteista totta NLP avuksi

Tavoitteista totta NLP avuksi Tavoitteista totta NLP avuksi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu 8.4.9.4.2016 Sinikka Hiltunen FK, käännöstiede, 1992 tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

LAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona

LAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona LAPSEN VANHEMMILLE Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona 1 TÄMÄN OHJELEHTISEN TARKOITUS: antaa ohjeita ja tukea kotona toteutettavaan uni valverytmitykseen ohjeet ovat suuntaa antavia,

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Muistelupäivä. Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16

Muistelupäivä. Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16 Muistelupäivä Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen

Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Onnistu opiskelussa Ajankäyttö sujumaan! 22.9.2016 Opintopsykologi Minna Nevala Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Miten opiskelu Aallossa eroaa aiemmista opinnoistasi? Mitä taitoja

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Magnus Lönnqvist. Kauppatieteiden maisteri, Ammattivalmentaja, Ravintovalmentaja, Univalmentaja

Magnus Lönnqvist. Kauppatieteiden maisteri, Ammattivalmentaja, Ravintovalmentaja, Univalmentaja Magnus Lönnqvist Kauppatieteiden maisteri, Ammattivalmentaja, Työhyvinvointivalmentaja, Ravintovalmentaja, Univalmentaja Valmentanut vuodesta 1975 Yrittänyt vuodesta 1983 Elänyt vuodesta 1960 magnus@clover.fi

Lisätiedot

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia. www.varavoimala.fi

Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia. www.varavoimala.fi Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia www.varavoimala.fi Nykyajan taudit * Kiiresairaus * Univelkatauti * Infoähky * Ilon puutos tauti * Hullutteluvajaus Kiire * Mistä kiire syntyy?

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

NLP ja vuorovaikutustaidot

NLP ja vuorovaikutustaidot NLP ja vuorovaikutustaidot NLP:n syventävä kurssi Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK, käännöstiede, 1992 tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000)

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN -

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - - PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - Technopolis Business Breakfast Kuopio 17.2.2017 Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen

Lisätiedot

Uskomukset ja paikkasolut

Uskomukset ja paikkasolut Uskomukset ja paikkasolut Suomen NLP-yhdistys, Tampere 20.9.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer 2000 Kognitiotieteen

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot