Konsekutiivi- ja simultaanitulkit vieraiden kielten ekspertteinä: Muisti- ja toiminnanohjausprosessien

Transkriptio

1 Sinikka Hiltunen Tutkimussuunnitelma /5 Konsekutiivi- ja simultaanitulkit vieraiden kielten ekspertteinä: Muisti- ja toiminnanohjausprosessien eroavuuksista Haen rahoitusta väitöstutkimuksen toteutukseen. Tutkimuksesta on nyt valmiina kaksi ensimmäistä vaihetta, jotka on toteutettu kokonaan ilman ulkopuolista rahoitusta. Nyt rahoitusta haetaan tutkimuksen viimeisen eli kolmannen vaiheen kokeiden toteutukseen ja väitöskirjan valmistelun aloittamiseen. 1. Väitöstutkimuksen tavoitteet Väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin simultaani- ja konsekutiivitulkkien muisti- ja toiminnanohjausprosessit poikkeavat toisistaan sekä miten mahdolliset erot ovat selitettävissä näiden tulkkiryhmien erilaisella harjaantumisella juuri kyseiseen tulkkaustapaan. Konsekutiivitulkkien muistia ja toiminnanohjausta ei ole tutkittu aikaisemmin, ja simultaanienkin muistista ja etenkin toiminnanohjauksesta tiedetään vielä varsin vähän. Tutkimusaihe on sikäli ajankohtainen, että molemmat tulkkiryhmät toimivat mm. turvapaikanhakijoiden tulkkeina. Tutkimuksen tuloksia voitanee käyttää tulkkien koulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen. 2. Tutkimuksen taustaa Kyseessä on eksperttien muistintutkimus. Määritelmän mukaan ekspertti pystyy jatkuvaan huipputasoiseen suoritukseen tietylle erikoisalalle tyypillisissä tehtävissä (Ericsson ja Smith, 1991). Oman erikoisalansa tehtävissä ekspertit suoriutuvat poikkeuksellisen hyvin: he ovat nopeampia kuin muut ja pystyvät lähes virheettömään suoritukseen. Heillä on myös kyky tehdä nopeita havaintoja ja huomata pieniäkin vihjeitä, minkä lisäksi heillä on noviiseihin eli aloittelijoihin verrattuna syvälliset ja selkeät sisäiset representaatiot eli muistiedustukset. (Ericsson ja Lehmann, 1996; van Gog ym., 2005). Eksperteille tyypillisten, hyvin järjestäytyneiden tietorakenteiden muodostaminen ja niiden täydentäminen vaatii useita vuosia kestävää, määrätietoista harjoittelua: miniminä pidetään 10 v (Ericsson and Lehman, 1996). Tosin varsinaisen tietoisen tulkkausharjoittelun asemesta simultaanitulkit näyttäisivät lähinnä parantavan kielitaitoaan eri kielissä, kasvattavan yleistietoa ja kuuntelevan taitavien tulkkikollegojen tulkkauksia (Tiselius, 2013). Ericssonin ja Williamsin (2007) mukaan eksperttien muistintutkimus on kuitenkin yleensä perustunut kokeisiin, joihin osanottajat on valittu satunnaisesti muiden kuin eksperttien joukosta ja joissa tietoisen harjoittelun määrä on pidetty minimissä. Tutkijat kehottavatkin tutkimaan eksperttejä antamalla heille heidän omaa erikoisalaansa vastaavia tehtäviä. Väitöstutkimuksen tavoitteena onkin ollut aloittaa tällainen muistintutkimus tulkkien osalta, joiden muistin voisi pelkästään heidän ammattinsa vuoksi olettaa olevan muista poikkeavaa. Konsekutiivitulkkauksessa eli peräkkäistulkkauksessa kuultu lähdeteksti tulkataan kohdekieleen sen jälkeen, kun puhuja on päättänyt oman puhejaksonsa ja pitää tauon (Colin & Morris, 1996; yhteenveto Pöchhacker, 2004). Sen sijaan simultaanitulkkauksessa puhejaksot tulkataan lähes samanaikaisesti lähdekielisen puheen kanssa: viive kuullun puheen ja tulkkeen välillä on vain 2 3 s (4 5 sanaa) (Christoffels & De Groot, 2004; Lee 2002; Treisman, 1965).

2 Sinikka Hiltunen Tutkimussuunnitelma /5 Simultaanitulkilta vaaditaan ennen kaikkea tarkkaavaisuuden jakamista usean eri prosessin kesken. Tulkin tulee kuunnella ja sisäistää (ymmärtää) lähdekielistä puhetta samanaikaisesti, kun hän tuottaa kohdekielistä puhetta sekä tarkkailee lähdetekstin ja kohdetekstin vastaavuutta ja mahdollisia virheitä. Hän myös jatkuvasti päivittää tarkkaavaisuuden kohteena olevaa tietoa. (esim. Pöchhacker, 2009.) Konsekutiivitulkin taas ei tarvitse jakaa tarkkaavaisuuttaan läheskään samassa määrin: hänen tehtävänään on kuunnella puhetta, poimia siitä olennaiset seikat ja tehdä niistä tarvittaessa muistiinpanoja ja vasta sen jälkeen tuottaa kohdekielinen käännös (tulke). Kuunteluvaiheessa konsekutiivitulkilta vaaditaan siis ennen kaikkea kykyä erotella muistamisen kannalta tärkeät asiat epäolennaisista ja painaa ne mieleen lähinnä assosiaatioiden avulla. Palautusvaiheessa hän palauttaa koko puhejakson sisällön tiivistettynä mutta kuitenkin mahdollisimman tarkasti erilaisten muistivihjeiden avulla. 3. Teoreettinen viitekehys Teoreettisesti tutkimus perustuu kolmeen viitekehykseen: Cowanin aktivoituneen työmuistin malli (2001), Englen tutkimusryhmän tulokset tarkkaavaisuuden merkityksestä työmuistitoiminnoille (Unsworth et al., 2009, Unsworth and Engle, 2007; 2006; Kane and Engle, 2000; Engle et al., 1999; Engle et al., 1992) ja Friedmanin ja Miyaken (2004) toiminnanohjauksen jaottelu. Unsworthin ja Englen (2007) mukaan työmuisti jakautuu ensiömuistiin, joka vastaa Cowanin mallissa tarkkaavaisuuden kohteena olevia yksiköitä, ja toisiomuistiin, joka vastaa Cowanin aktivoitunutta muistia. Jaottelua ensiö- ja toisiomuistiin (primary vs. secundary memory) on ensimmäisen kerran esittänyt Craick (1971). Englen ym. mukaan yksilöllisiä eroja muistitoiminnoissa aiheuttavat ennen kaikkea kyky pitää asioita tarkkavaisuuden kohteena, kyky hakea niitä aktivoituneesta muistista sekä kyky ehkäistä ulkoisia ja sisäisiä häiriöitä. Näistä toiminnoista Englen ryhmä käyttää nimistystä tarkkaavaisuuden ohjaus (attention control) mutta tässä tutkimuksessa käytetään laveampaa käsitettä toiminnanohjaus (executive control). Toiminnanohjausta ovat tutkineet mm. Friedman ja Miyake (2004). He ovat jaotelleet toiminnanohjausprosesseja seuraavasti: opitun vasteen (reaktion) ehkäisy, häiriöiden ehkäisy ja proaktiivinen inhibitio eli edellisten havaintojen aiheuttamien häiriöiden ehkäisy (engl. vastaavasti: Prepotent respond inhibition, Resistance to distractor interference ja Proactive inhibition). 4. Aikaisempia tutkimustuloksia Tulkkiryhmistä vain simultaanitulkkien muistia ja toiminnanohjausta on tutkittu aikaisemmin (esim. Köpke ja Nespoulous, 2006; Christoffels, 2006; Christoffels ym., 2006; Yudes ym. 2011). Köpken & Signorellin (2012) kattavan yhteenvedon mukaan simultaanitulkit selviävät paremmin kuin noviisit vain, jos muistettavat yksiköt saa palauttaa muistista missä tahansa järjestyksessä (free recall). Yudes ym. (2011) taas havaitsivat, että simultaanitulkit tekivät vähemmän virheitä kuin muut kaksi- ja yksikieliset osanottajat korttien jaottelutehtävästä (Wisconsin card sorting task, WCST), joka testaa lähinnä jaottelusäännön vaihtoa, ts. tehtävänvaihtoa (ks. esim. Friedman ja Miyake, 2008). Edellisten lisäksi väitöstutkimuksen toisessa vaiheessa on saatu seuraavia tuloksia (Hiltunen ym. (painossa); Hiltunen & Vik (painossa)): 1. Palautettaessa sanoja vapaassa järjestyksessä simultaanitulkit olivat parempia kuin muiden alojen ekspertit, jotka ovat verrattavissa noviiseihin. He olivat myös hieman parempia kuin konsekutiivitulkit, mutta tämä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

3 Sinikka Hiltunen Tutkimussuunnitelma /5 2. Konsekutiivitulkit taas olivat parempia kuin simultaanitulkit ulkoisten häiriöiden poissulkemisessa (vrt. Friedman ja Miyake, 2004), vaikka tekivätkin simultaanitulkkeja enemmän virheitä ulkoisen häiriötilanteen, ts. oman nimen kuulemisen jälkeen (nk. cocktail-party-testi, Conway ym. 2001). Simultaanitulkit puolestaan havaitsivat nimensä usein mutta eivät tehneet virheitä havaitsemisen jälkeen. 3. Proosamuotoisen tekstin muististapalautuksessa sekä simultaanitulkit että konsekutiivitulkit selvisivät paremmin kuin muiden alojen ekspertit. Yllämainittuja tuloksia voidaan selittää niillä taitoeroilla, joihin tulkit ovat harjaantuneet työssään. Ilmeisesti simultaanitulkit ovat taitavia pitämään muistissaan paljon tietoa samanaikaisesti, kun taas konsekutiivit ovat tottuneet pitämään ulkoisia häiriöitä tarkkaavaisuutensa ulkopuolella. Simultaanithan työskentelevät yleensä äänieristetyissä kopeissa mutta konsekutiivien työolosuhteet voivat vaihdella hälyisistä tehdastiloista neuvotteluhuoneisiin ja jatkuviin keskeytyksiin (puhelimet, muut asianosaiset, ilmastointihäly jne.). Nähtävästi tavanomainen muistitesti, vaikka sanat saakin palauttaa vapaassa järjestyksessä, ei sittenkään mittaa konsekutiivitulkkien taitoja samalla tavoin kuin proosamuotoisen tekstin palautus, joka hyvin pitkälti muistutti konsekutiivistä tulkkaustilannetta (vrt. Ericssonin ja Williamsin suositus kohdassa 2. Tutkimuksen taustaa). 5. Kolmas tutkimusvaihe Viimeisessä koevaiheessa tavoitteena on etsiä mahdollisia konsekutiivi- ja simultaanitulkkien välillä ilmeneviä eroavuuksia yksilöllisten erojen (vrt. Englen ryhmä edellä) ja toiminnanohjausprosessien jaottelun pohjalta (mm. Friedman ja Miyake). Kokeiden avulla pyritään paljastamaan ryhmien välisiä eroja ensiö- ja toisiomuistin kapasiteetissa, työmuistin päivityksessä ja tehtävänvaihdossa. Oletuksena on, että kummallekin tulkkiryhmälle on eksperttien tasolle hiotun tulkkaustaidon ansiosta kehittynyt eroja sekä muisti- että toiminnanohjaustoiminnoissa. Nämä eksperttiydestä johtuvat erot saattavat antaa uutta tietoa paitsi muistitoiminnoista yleensä, mutta ennen kaikkea antaa vihjeitä siitä, miten tulkkien koulutusta ja täydennyskoulutusta voitaisiin kehittää. Tavoitteena voisi olla se, että tulkit oppisivat alusta alkaen käyttämään muistiaan ja ohjaamaan toimintaansa (tarkkaavaisuuttaan) mahdollisimman optimaalisella tavalla kulloisenkin tulkkaustavan vaatimusten mukaisesti. Parempi tietämys toiminnanohjauksen painotuksesta kummassakin tulkkausmuodossa voisi antaa myös vihjeitä siitä, millaisin keinoin tulkit parhaiten voisivat vähentää tarkkaavaisuuden jakamisen (simultaani) tai muistissa säilyttämisen (konsekutiivi) aiheuttamaa kognitiivista kuormitusta. 6. Tutkimuksen aikataulu, toteutuspaikka ja yhteistyötahot Tutkimusvaihe 1. Tehtävä Kokeiden suunnittelu, valmistelu ja pilottikokeet 2. Tohtoriopintojen suorittamista Koehenkilöiden värväys ja testaus 2016 Arvioitu ajankohta alkukevät Vastausten purkaminen ja analysointi Artikkelien laatiminen kevät Väitöskirjan valmistelu syksy Väitös 2018

4 Sinikka Hiltunen Tutkimussuunnitelma /5 Tutkimuksen ohjaajina toimivat erikoistutkija Virpi Kalakoski (TTL, Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen), yliopistonlehtori Gun-Viol Vik (Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta) sekä tohtori Mari Tervaniemi (Helsingin yliopistosta, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, CICERO Learning). Tutkimus tehdään Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen kognitiotieteen yksikössä ja etätyönä kotona (Akaa). Kokeet tehdään pääsääntöisesti tulkkien kotipaikkakunnilla: Tampere, Helsinki, Turku (mahdollisesti myös Vaasa, Oulu, Joensuu). Yhteydenotot tulkkeihin tapahtuvat yhteistyössä SKTL:n tulkkausjaoston sekä alueellisten ja yksityisten tulkkauskeskusten kanssa. Lähteet: Christoffels, I.K., 2006: Listening while talking: The retention of prose under articulatory suppression in relation to simultaneous interpreting, European journal of cognitive psychology, 18:2, Christoffels, I.K., & De Groot, A.M.B. (2004). Components of simultaneous interpreting: Comparing interpreting with shadowing and paraphrasing, Bilingualism: Language and Cognition, 7:3, Christoffels, I.K., de Groot, A.M.B., & Kroll, J.F., 2006: Memory and language in simultaneous interpreters: The role of expertise and language proficiency, Journal of Memory and Language, 54, Colin, J., & Morris, R., 1996: Interpreters and the Legal Process, Winchester: Waterside Press. Conway, A.R.A., Cowan, N., & Bunting, M.F., 2001: The cocktail party phenomenon revisited: The importance of working memory capacity, Psychonomic Bulletin & Review, 8:2, Cowan, N., The magical number 4 in short-term memory: A reconsideration of mental storage capacity, Behavioral and Brain Sciences, 24(1), Craik, F.I.M Primary memory, Pritish Medical Bulletin, 27, Engle, R.W., Cantor, J., & Carullo, J.J. (1992). Individual differences in working memory and comprehension: A test of four hypotheses. Journal of Experimental Psychology: Learning, Memory, and Cognition, 18:5, Engle, R.W., Tuholski, S.W., Laughlin, J.E., & Conway, A.R.A. (1999). Working memory, shortterm memory and general fluid intelligence: A latent variable approach. Journal of Experimental Psychology: General, 128, Ericsson, K. A., Lehmann, A.C., 1996: Expert and exceptional performance: Evidence of maximal adaptation to task constraints, Annual Revue of Psychology, 47, Ericsson, K.A., & Smith, J., 1991: Prospects and limits in the empirical study of expertise, Teoksessa K.A. Ericsson, J. Smith (toim.), Toward a General Theory of Expertise: Prospects and Limits, Cambridge: Cambridge University Press, Ericsson, K.A., & Williams, A.M., 2007: Capturing naturally occurring superior performance in the laboratory: Translational research on expert performance, Journal of Experimental Psychology: Applied, 13:3, Friedman, N.P., & Miyake A. (2004). The relations among inhibition and interference control functions: a latent-variable analysis, Journal of Experimental Psychology: General, 131:1, Friedman, N.P., Miyake A., Young, S.E., DeFries J.C., Corley, R.P, & Hewitt J.K. (2008). individual differences in executive functions are almost entirely genetic in origin, Journal of Experimental Psychology: General, 137:2, van Gog, T., Ericsson, K.A., Remy, M., Rikers, P., & Paas, F., 2005: Instructional design for advanced learners: Establishing connection between the theoretical frameworks of cognitive load and deliberate practice, Educational Technology Research & Development, 53:3,

5 Sinikka Hiltunen Tutkimussuunnitelma /5 Hiltunen, S., Vik, G.-V., Pääkkönen, R., Krause, Chr.M. (painossa): On interpreters' working memory and executive control, International Journal of Bilingualism, julkaistu First-on-Line , DOI: / Hiltunen, S., & Vik, G.-V. (painossa): Interpreters - experts in careful listening and efficient encoding? Findings of a prose recall test, International Journal of Bilingualism, julkaistu Firston-Line , DOI: / Kane, M.J., & Engle, R.W. (2000). Working-memory capacity, proactive interference, and divided attention: Limits on long-term memory retrieval, Journal of Experimental Psychology: Learning, Memory, and Cognition, 26:2, Köpke, B., & Nespoulous, J., 2006: Working memory in expert and novice interpreters, Interpreting, 8:1, Köpke, B. & Signorelli, T.M. (2012). Methodological aspects of working memory assessment in simultaneous interpreters, International Journal of Bilingualism, 16:2, Lee, T.-H. (2002). Ear voice span in English into Korean simultaneous interpretation, Méta: journal des traducteurs / Méta: Translators' Journal, 47:4, Pöchhacker, F., 2009: Introducing interpreting studies, London: Taylor & Francis. Tiselius, E. (2013). Experience and expertixe in conference interpreting. An investigation of Swedish conference interpreters, Dissertation, University of Bergen, Treisman, A.M. (1965). The effects of redundancy and familiarity on translating and repeating back a foreign and a native language, British Journal of Psychology, 56, Unsworth, N., & Engle, R.W., Simple and complex memory spans and their relation to fluid abilities: Evidence from list-length effects, Journal of Memory and Language, 54, Unsworth, N., & Engle, R.W., 2007: The nature of individual differences in working memory capacity: Active maintenance in primary memory and controlled search from secondary memory, Psychological Review, 14:1, Unsworth, N., Redick, T.S., Heitz, R.P., Broadway, J.M., & Engle, R.W. (2009). Complex working memory span tasks and higher-order cognition: A latent-variable analysis of the relationship between processing and storage, Memory, 17 (6), Yudes, C., Macizo, P., & Bajo, T. (2011). The influence of expertise in simultaneous interpreting on non-verbal executive processes, Frontiers in Psychology, 309:2, 1 9, 05/07/2013.