Selvitys kunnanjohtajalle päiväkotien ruokapalvelun ulkoistamiseksi (viite TA 2014: kv )

Transkriptio

1 Selvitys kunnanjohtajalle päiväkotien ruokapalvelun ulkoistamiseksi (viite TA 2014: kv ) Työryhmä Hannele Kujala, sivistystoimenjohtaja, puheenjohtaja Leena Eranti, kunnanlakimies Ari Hasu, sivistystoimen talouspäällikkö Toini Linnanmäki, ruokapalvelujohtaja Raili Santavuori, varhaiskasvatuksen johtaja Jari Tirkkonen, yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Tarja Kotamäki, suunnittelija, sihteeri

2 1 Sisällysluettelo Johdanto Lainsäädäntö ja ravitsemussuositukset Ruokapalvelun nykytila Arvio nykytilan keskeisistä ongelmakohdista Ruokapalvelun tavoitetila Laadun arviointi Työryhmän esittämät vaihtoehdot päiväkotien ruokapalveluiden järjestämiseksi Vaihtoehto 1: Päiväkotien ruokapalvelu siirtyy yhdyskuntatekniikan toimialalle alkaen Palvelukuvaus Kustannukset Aikataulutukseen liittyviä huomioita Vaihtoehto 2: Päiväkotien ruokapalvelu ulkoistetaan kunnan ulkopuoliselle palveluntuottajalle Palvelukuvaus Kustannukset Aikataulutukseen liittyviä huomioita Vaihtoehto 3: Ensimmäisessä vaiheessa päiväkotien ruokapalvelut siirtyvät yhdyskuntatekniikan toimialalle ja toisessa vaiheessa yhdyskuntatekniikan toimiala kilpailuttaa tarvittavan määrän ruokapalveluita Palvelukuvaus Kustannukset Aikataulutukseen liittyviä huomioita Yhteenveto kustannuksista Liitteet Liite 1: Ruokapalvelujen järjestämistavat päiväkodeissa/yhteenveto Liite 2: Palvelukuvaus/Päiväkotiruokailu Liite 3: Päiväkotiyksiköiden määrittely koon mukaan Liite 4: Vastuunjakotaulukko tilaajan ja tuottajan välillä Liite 5: Henkilöstötarve päiväkotien ruokapalvelua varten

3 2 Johdanto Päiväkotien ruokapalvelun uudelleen järjestämiseksi perustettu työryhmä on kokoontunut puheenjohtaja Hannele Kujalan johdolla seitsemän kertaa. Tämän lisäksi kokousten välillä on valmisteltu asioita pienemmässä työryhmässä neljä kertaa. Tässä selvityksessä on kerrottu kunnan ruokapalvelujen nykytilasta, arvioitu päiväkotien ruokapalvelun keskeisiä ongelmakohtia sekä hahmoteltu tavoitetilaa. Tavoitteena on ulkoistaa päiväkotien ruokapalvelut kokonaan sivistystoimen alaisuudesta. Työryhmä on tulkinnut talousarviokirjassa käytetyn ulkoistaminen-sanan laajasti ja kartoittanut vaihtoehtoja siltä pohjalta, että lopputuloksena olisi tilanne, jossa päiväkotien ruokapalvelusta vastaisi joku muu taho kuin sivistystoimen palveluksessa oleva henkilöstö. Ulkoistaminen on siis ymmärretty laajemmin kuin vain pelkkänä yksityistämisenä. Luvussa 4 työryhmä esittää kolme vaihtoehtoa päiväkotien ruokapalvelun järjestämiseksi alkaen. Vaihtoehdoissa on käsitelty palvelukuvauksia, kustannuksia sekä aikataulutukseen liittyviä huomioita. Vaihtoehdoissa on huomioitu myös se, että talousarvioon 2014 sisällytetyt säästötavoitteet päivähoidon osalta 0,4 milj. toteutuvat. 1. Lainsäädäntö ja ravitsemussuositukset Päivähoitolain (1973/36) 2b :n mukaisesti lasten päivähoidossa olevalle lapselle kunnan on järjestettävä hoitopaikassa tarpeellinen ravinto. Tämä ei kuitenkaan koske kliinisiä ravintovalmisteita tai niihin verrattavia tuotteita, jotka korvataan sairausvakuutuslain (364/63) nojalla, eikä myöskään ravintoaineiden kustantamista järjestettäessä perhepäivähoitoa saman perheen lapsille heidän omassa kodissaan. Kokopäiväisesti päivähoidossa olevalle lapselle (yli 5h) tarjotaan kaksi väliateriaa (aamulla ja iltapäivällä) ja lounas. Iltahoidossa olevalle lapselle tarjotaan em. lisäksi päivällinen ja väliateria illalla. Ympärivuorokautisessa päivähoidossa lapselle tarjotaan ateriat sen mukaan, kuinka pitkään hän on päivähoidossa. Kuntaruokailua ohjaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 ja päiväkotilasten ruokailusuosituksia on täsmennetty Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 2004:11, Lapsi, perhe ja ruoka. Päivähoidon ruokailusuositusten mukaan kokopäiväisesti hoidossa oleville lapsille tarjottavien aterioiden ja väliaterioiden tulee kattaa 2/3 ja osapäivähoidossa olevien 1/3 lapsen päivän ravinnon tarpeesta. Päivähoidossa tarjotaan lapsille monipuolista ruokaa: keskeistä on kasvisten, marjojen ja hedelmien runsas käyttö, pehmeiden rasvojen ja rasvattoman maidon suosiminen ja välipalojen hyvä laatu. Janojuomana käytetään vettä ja napostelutottumusta tulee välttää. Lasta tulee ohjata valitsemaan erilaisia ruokia ja maistelemaan uusia makuja. Hyvän ravitsemuksen saavuttamisessa on keskeistä säännöllinen ateriarytmi, monipuolinen ruoka ja energiantarvetta vastaava ruokamäärä. Lautasmalli ohjaa ruoka-annoksen koostamista.

4 3 2. Ruokapalvelun nykytila Päivähoidon ruokapalvelut on järjestetty tällä hetkellä alueittain eri tavoin riippuen siitä, onko keittiö ruokapalveluyksikön vai päiväkodin johtajan alaisuudessa ja järjestelyihin vaikuttaa myös päiväkodin koko. (liite 1). Vuoden 2004 alusta lukien ruokapalvelut yhdistettiin yhdyskuntatekniikan toimialalle. Siinä yhteydessä ruokapalveluyksikköön siirrettiin terveyskeskuksen, sairaalan, vanhainkodin (laitoshoidon) ruokapalvelut henkilöstöineen, koulujen ja oppimiskeskusten ruokapalvelut sekä niiden päiväkotien keittiöt henkilöstöineen, joissa oli silloin valmistuskeittiö (Finnsbackan, Upinniemen, Köpaksen, Laajakallion ja Prästgårdsbacken - nimiset päiväkodit) Ruokapalveluyksiköstä tehtiin tällöin tilaaja-tuottaja-kumppanuus periaatteella toimiva yksikkö. Vuonna 2009 palvelukeskuksen keittiö henkilöstöineen siirrettiin ruokapalveluyksikköön. Ruokapalvelua on kehitetty ruokatuotantoa keskittämällä ja nykyisin ruokatuotanto hoidetaan alueellisesti kuudesta aluetuotantokeittiöstä lähellä sijaitseviin alueen toimipaikkoihin seuraavasti Veikkolan tuotantokeittiö toimii Veikkolan koulun yhteydessä, josta lounas kokonaisuudessaan ja osin päiväkotien välipaloja, toimitetaan oman talon lisäksi alueen kouluihin ja päiväkoteihin - 3 kouluun ja 6 päiväkotiin (1700 annosta/päivä) - alueelle kuuluu Vuorenmäen oppimiskeskus, joka osin valmistaa lounaan ja väliateriat - alueella Oitbacka skola hoitaa oman ruokatuotantonsa Keskustan alueella Kirkkonummen koulukeskuksen keittiö toimittaa lounaan - 4 kouluun ja 5 päiväkotiin (2 200 annosta/päivä) Gesterbyn alueella toimii Winellska skola -nimisen koulun yhteydessä tuotantokeittiö, joka toimittaa lounaat ja osin myös väliateriat - 6 kouluun ja 11 päivähoidon yksikköön (2 900 annosta/päivä) - alueeseen kuuluu lisäksi Karuby skola, joka hoitaa oman ruokapalvelun lisäksi Björnen nimisen yksityisen päiväkodin ruokatuotannon Sundsbergin alueella toimii Kartanonrannan oppimiskeskuksen yhteydessä tuotantokeittiö, joka toimitta lounaat ja osin väliateriat - 1 kouluun ja 3 päiväkotiin (800 annosta/päivä) Masalan alueella Nissnikun koulun yhteydessä toimii tuotantokeittiö, joka toimittaa lounaan ja osin väliateriat (ostopalveluna toimiva yksikkö) - 4 kouluun ja 4 päiväkotiin (1500 annosta/päivä) Terveyskeskuksen yhteydessä toimii tuotantoyksikkö, joka hoitaa laitoshoidon ruokatuotantoa - terveyskeskus, Vols-koti, Lehmuskartano, Palvelukeskus (n.800 annosta/päivä) Kunnan ruokapalveluyksikkö kilpailuttaa kunnan keittiöissä käytettävät elintarvikkeet, suurkeittiöhygieniatuotteet ja ateriakuljetukset. Ruokalistat laaditaan 10-viikon kiertävinä ruokalistoina kouluihin, päiväkoteihin ja laitoshuollon toimipaikkoihin. Uudet ruokalistat tuotteistetaan ja ohjeistetaan kauden alussa ruokapalveluvastaaville. Kauden aikana ruokalistamuutoksin huomioidaan juhlapyhät ja vuodenajan erilaiset teemat.

5 4 Ruokapalvelut opastaa, ohjaa ja vastaa erilaisiin ruokapalvelua koskeviin kysymyksiin sidosryhmille (vanhemmat, ruokapalvelun käyttäjät ja henkilöstö, yhteistyökumppanit). Lisäksi ruokapalvelu perehdyttää ja kouluttaa ruokapalveluhenkilöstöä ja toimii asiantuntijana uusien toimipaikkojen suunnittelu- ja aloitusvaiheessa. Päivähoidon alaisuudessa olevien päiväkotien ja niiden sivupisteiden ruokapalvelusta vastaa päiväkodin johtaja. Toteutukseen osallistuvat ravitsemistyöntekijä, päiväkotiapulaiset ja kasvatushenkilöstö. Päivähoito vastaa tällä hetkellä 26 em. yksikön ruokapalvelusta, joista 11 on päiväkotien sivupisteitä. Päivähoidon ruokapalvelun toteuttaa (huom. jakelukeittiöt) 19 kokopäiväistä ravitsemistyöntekijää. 19 päiväkotiapulaista osallistuu ruokapalvelutehtäviin, joiden työajasta kuluu ruokapalvelun järjestämiseen riippuen yksikön koosta 2,5 4h. Sivupisteissä päiväkotiapulaisen työaika ruokapalvelussa on 50 % päivittäisestä työajasta. Päiväkotiapulaiset toimivat myös ravitsemistyöntekijöiden sijaisina sairaus- ja vuosiloman aikana (keskimäärin työpäivää/v) Ennakoimattomissa ravitsemistyöntekijän poissaolotapauksissa päiväkotiapulainen, kasvatushenkilöstö ja päiväkodin johtaja joutuvat toimimaan ruokapalvelutehtävissä. Ilta- ja ympärivuorokautisessa hoidossa päiväkotiapulainen hoitaa ruokapalvelutehtävät klo välisenä aikana. Päiväkotiapulaisen tehtävät ruokapalvelussa koostuvat seuraavista päivittäisistä tehtävistä riippuen yksikön koosta, sijainnista ja sovitusta työnjaosta: Aamupalan valmistus/ aamupalan valmistelutehtävät, ruokavaunujen täyttäminen, ruuan jakaminen ryhmätilanteissa, likaisten astioiden kokoaminen vaunuihin, tyhjennys keittiössä, aamupalan tiskiapuna toimiminen, lounaskuljetusvaunujen täyttäminen, ruuan jakaminen lapsiryhmässä, likaisten astioiden tyhjennys kuljetusvaunusta, tiskiapuna toimiminen, välipalan valmistus/valmistelutehtävät, välipalan jakaminen lapsiryhmässä, välipalavaunun tyhjennys ja välipalan jälkeinen tiskaus/tiskiapu. Ilta- ja ympärivuorokautisessa hoidossa päiväkotiapulainen hoitaa ruokapalvelun tehtävät. Muut tehtävät: päivittäinen lounasjakeluastioiden kantaminen/hakeminen kuljetusautosta/valmistuskeittiöstä pk:n keittiöön, omavalvonta, keittiön siisteydestä huolehtiminen välipalan jälkeen ja keittiön lattian pesu, jätehuollosta huolehtiminen, tukkukuormien/tilausten purkaminen, tarvittaessa kaupassa käynti, jne. Päiväkotien johtajille kuuluvat päivähoidon alaisuudessa olevien ruokapalveluihin liittyvät normaalit esimiestehtävät: ruokapalvelun järjestämisen sujuvuus, omavalvonnasta vastaaminen, terveystarkastajan tarkastuskäynteihin osallistuminen, ruokapalvelun henkilöstöhallinnon tehtävät (kehityskeskustelut, työvuorosuunnittelu, lomat ja keskeytykset, sijaisten hankkiminen, sijaisten perehdyttäminen ja ohjeistaminen), ateriatilaukset (lapsimäärät/ateriamäärät ja päiväkodin sulkemisajat ja päivystykset) valmistuskeittiöön, henkilöstön valvottujen aterioiden/aterioiden ilmoitukset palkkahallintoon, aamu- ja välipala tarviketilaukset, ilmoitukset EU-maitotukea varten 2 krt/v, erityistarjoilutilaukset (juhlat, retket, lapsiryhmä toiminnassa käytettävä elintarvikkeet), kaluston/astioiden ja ruokailuvälineiden hankinnat, yhteistyö tilahallinnon kanssa keittiötilan käytettävyydestä (sisäilma, putket, välineiden tekninen toimivuus), yhteistyöpalaverit ja muu yhteistyö valmistuskeittiön kanssa, tiedottaminen valmistuskeittiön ja päiväkodin keittiön välillä, yhteistyö perheiden kanssa lapsen ravitsemukseen liittyen (allergiat, erityisruokavaliot) ja siitä tiedon välittäminen ravitsemistyöntekijälle.

6 5 2.1 Arvio nykytilan keskeisistä ongelmakohdista Nykytilan keskeisin ongelmakohta on se, että tällä hetkellä suurinta osaa päiväkotien ruokapalvelusta johtaa päiväkodin johtaja, jonka ydinosaamista ei ole ruokapalveluiden substanssi vaan varhaiskasvatus ja sen johtaminen. Pienten yksiköiden ruokapalveluiden järjestäminen on tällä hetkellä ja jatkossakin tulee olemaan haasteellista henkilöstöresurssin mitoituksen ja kustannus-tehokkuuden näkökulmasta. Ruokapalvelun koko prosessin johtaminen, suunnittelu, toimeenpano sekä seuranta tulee olla substanssiasiantuntijalla, jotta sitä voidaan kehittää kustannustehokkaammaksi. Tästä syystä ruokapalvelu ja sen johtaminen tulee koko kunnassa olla yhdellä toimialalla. Tällöin voidaan saavuttaa synergiaetua kaikilla toimialoilla. Toiminnan tehostaminen edellyttää myös uusien toimintamallien ja rakenteiden luomista esim. komponentit väliaterioiden tarjoilussa, toimintojen keskittäminen loma-aikoina sekä henkilöstön tehtäväkuvauksien uudelleen määrittelyä. 3. Ruokapalvelun tavoitetila Päiväkotien ruokapalvelun järjestäminen tulevaisuudessa edellyttää palveluiden uudelleenorganisointia sivistystoimen ja yhdyskuntatekniikan toimialojen välillä. Sivistystoimen toimialalla/päiväkodeissa hoidetusta osuudesta ruokapalvelun hallinnoinnista, johtamisesta, suunnittelusta, toimeenpanosta ja seurannasta sekä ruokapalveluun osallistuvasta henkilöstöstä (ravitsemistyöntekijät ja päiväkotiapulaiset) vastaa alkaen yhdyskuntatekniikan toimiala. Ruokapalvelun koko prosessin johtaminen, suunnittelu, toimeenpano sekä seuranta ovat jatkossa substanssiasiantuntijalla. Tilaaja-tuottaja kumppanuusmalli, johon jo osittain siirryttiin v. 2004, tulee laajentaa käsittämään koko päivähoidon ruokapalvelu. Liitteenä tarkempi palvelukuvaus, josta selviää päiväkotien ruokapalvelun järjestäminen (Liite 2) ja palvelukuvaukseen liittyvä päiväkotiyksiköiden määrittely koon mukaan (Liite 3) sekä vastuunjakotaulukko tilaajan ja tuottajan välillä (Liite 4) 3.1Laadun arviointi Kunnan ruokapalvelut arvioivat toimintaansa 2 kertaa vuodessa tehtävin asiakaskyselyin. Keväisin järjestetään laaja ruokakysely asiakkaille ja vuoden loppupuolella toimipisteiden esimiehille kohdistettu käyttäjäkysely. Palautetta voi lisäksi antaa päivittäin palautelomakkeiden avulla ja myös suullisesti. Ruokapalvelun palautejärjestelmään kuuluu lisäksi palvelutuotannon järjestämät yhteiset käyttäjäpalaverit ja ruokapalvelun järjestämät aluepalaverit. Edellä mainitun laadunarvioinnin tarkoituksena on saada tietoa ruokapalvelujen kehittämisen pohjaksi. Ravitsemuksellisen laadun arviointi Ruokalista: Ruoan ravitsemuksellista laatua ohjaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Suomalaiset ravitsemussuositukset ja Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisut, joiden ohjeistuksen pohjalta laaditaan 10-viikon kiertävät ruokalistat. Lautasmalli havainnollistaa ruokalautasellisen ravitsemuksen laadun.

7 6 Elintarvikkeiden hankinta: Elintarvikehankintojen kilpailutuksen yhteydessä määritellään elintarvikkeiden ravitsemuksellinen laatu (rasva ja rasvan laatu, suola, sokeri). Hygieenisen laadun arviointi Omavalvontasuunnitelma Omavalvonta on keittiön oma elintarvikkeiden laadun ja toiminnan valvontajärjestelmä, jonka avulla varmistetaan, että toimipaikan käsittelemät tuotteet ovat asiakkaille turvallisia. Elintarvikelainsäädäntö ohjeistaa mm. elintarvikkeiden säilytystä ja käsittelyä. Omavalvontasuunnitelma tulee olla kaikissa keittiöissä. Terveystarkastajat tarkistuskäynneillään seuraavat omavalvontaohjeen toteutumista toimipaikoissa. Aistinvarainen laadun arviointi Maku ja rakenne Ruokalista on tuotteistettu ja jokaisesta ruokalistalla olevasta ruuasta on työstetty vakioitu ruokaohje. Reseptiikkaa kehitetään kokeilemalla kutakin ohjetta useita kertoja ja maistattamalla tuotetta eri ikäisille ruokailijoille. Ruuan valmistusvaiheessa ruokaa maistellaan koko valmistustiimin kanssa yhdessä. Ruoka maustetaan kullekin kohderyhmälle sopivaksi. Raakaaineet ja koostumus valitaan kohderyhmää ajatellen. Kunnassa tehtyjen selvitysten mukaan (kouluruokailukysely 5/2013 ja palveluverkkoselvitys syksy/2013) kunnan omaan tuotantoon on oltu tyytyväisempiä verrattuna ulkopuoliseen toimijaan.

8 7 4. Työryhmän esittämät vaihtoehdot päiväkotien ruokapalveluiden järjestämiseksi Tässä luvussa on esitetty kolme erilaista vaihtoehtoa päiväkotien ruokapalvelun järjestämiseksi. 4.1 Vaihtoehto 1: Päiväkotien ruokapalvelu siirtyy yhdyskuntatekniikan toimialalle alkaen Palvelukuvaus Päiväkotien ruokapalvelun järjestämisen tavoitteena on ruokapalveluiden uudelleenorganisointi. Sivistystoimen toimialalla hoidettu osuus ruokapalvelun hallinnoinnista, johtamisesta, suunnittelusta, toimeenpanosta ja seurannasta sekä ruokapalveluun osallistuva henkilöstö (ravitsemistyöntekijät ja päiväkotiapulaiset) siirretään kokonaisuudessaan yhdyskuntatekniikan toimialalle alkaen siltä osin kuin kunnan ruokapalvelut on mitoittanut resurssitarpeen. Tavoitteena on, että päivähoidon henkilöstö ei osallistu ruokapalvelun tuottamiseen. Päiväkotien ruokapalvelu toteutetaan uutta toimitustapaa noudattaen, jossa osa aterioista esim. väliateriat toimitetaan valmiina komponentteina. Päiväkodeissa ruokailu toteutetaan keskitetysti ravintola-ratkaisuin (vrt. oppimiskeskusten ravintolat). Tällä tavoitellaan ruokapalveluprosessin toiminnallista tehostamista. Ruokapalvelun ja päivähoidon yhteistyörakenteita tehostetaan päivähoidon esimiesten ja ruokapalvelun säännöllisellä suunnittelulla ja arvioinnilla. Päivähoitotoimintaa tehostetaan kaikkina loma-aikoina siten, että palvelut keskitetään alueittain Tähän vaihtoehtoon liittyvä vastuunjakotaulukko, jossa kuvataan käyttö- ja investointikustannusten sekä ruokapalveluprosessien vastuiden jakautumista, on esitetty liitteenä (Liite 4). Ruokapalveluyksikön selvityksen mukaan päiväkotien ruokapalvelua varten tarvitaan 17 ravitsemistyöntekijää sekä lisäksi yhteensä13 h:n työpanos/pv pienissä yksiköissä (1-2,5h/pv/yksikkö). Pienten yksiköiden ruokapalvelusta vastaavien henkilöiden työpanos jyvitetään siten, että ruokapalveluun liittyvän osuuden palkan maksaa yhdyskuntatekniikan ruokapalvelut ja päivähoidon osuuden sivistystoimi (Liite 5) Kustannukset Kunnalle syntyvät kustannukset: o Oletukset Päivähoidon alaisuudessa vuoden 2014 alussa työskentelevään, ruokapalveluprosessiin osallistuvaan henkilöstöresurssiin kohdistetaan toimia niin, että prosessiin osallistuvan, kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä vähenee 17,33 vakanssiin Vaihtoehdossa 4.1 prosessiin ei sitoudu ulkoiselta palveluntuottajalta ostettavaa lisäpalvelua Aikaansaatava säästö kunnalle syntyvissä kustannuksissa on noin 0,7 milj. euroa/ vuosi (noin 0,3 milj. / 5kk). Toimitilojen vuokra-/ siivouskustannuksia ei ole huomioitu laskelmissa, ne siirtyvät päivähoidon

9 vuokrakustannuksista ateriapalveluyksikön kustannuksiksi samansuuruisina. Suoritehinnoittelu vaihtoehdossa 4.1 lasketuissa kustannuksissa lounaan hinta on korotettu 11 % ja aamu-/välipalan suoritehinta on +23 % korkeampi kuin vuoden 2014 alusta sovellettu hinta. Ateriatilaukset on laskettu ehdotuksessa 4.1 tehtäväksi kertoimella 0,85. Toimitilojen vuokra-/ siivouskustannuksia ei ole huomioitu laskelmissa, ne siirtyvät päivähoidon vuokrakustannuksista ruokapalveluyksikön kustannuksiksi muuttumattoman suuruisina. Ehdotuksella 4.1 aikaan saatava säästö (verrattuna prosessin nykyisiin kustannuksiin) kunnalle syntyvissä kustannuksissa em. laskentaoletuksilla on noin 0,7 milj. / vuosi 8 Prosessin kustannukset kunnalle Nykytilanne (1 000 ) Vaihtoehto 4.1 (1 000 ) Muutos (1 000 ) Aterian tuotantokustannukset (kunnan ruokapalveluyksikkö) Henkilöstökustannukset päivähoidossa Elintarvikkeet välipaloihin (päivähoito) Yht Talousarviovaikutteisten toimintatulojen ja menojen muutokset Vaihtoehdolla 4.1 on vaikutuksia talousarviossa budjetoitaviin eriin (toimintatuloihin ja menoihin) mm. vaihtoehtoon sisältyvien henkilöstövaikutusten osalta mm. sisäisen palvelumyynnin osalta. Oheisessa laskelmassa on esitetty talousarviovaikutteisten tulojen ja menojen muutokset päivähoidon/ esiopetuksen ja kunnan ruokapalveluyksikön osalta Päivähoito ja esiopetus/ ruokapalveluprosessi talousarviovaikutteiset tulot ja menot Vaihtoehto 4.1 Muutos Nykytilanne Toimintatulot Aterioiden myyntitulot (sisäiset) Toimintamenot Henkilöstömenot (päivähoito) Elintarvikkeet (aamu-/ välipalat)/ päivähoidossa valmistetut väliateriat Ateriapalveluiden osto (sisäinen) Toimintakate

10 9 Ruokapalveluyksikkö Vaihtoehto Nykytilanne 4.1 Muutos Toimintatulot Aterioiden myyntitulot (sisäiset) Toimintamenot Ulkoiset menot Elintarvikkeet (aamu-/ välipalat)/ kustannus siirtyy päivähoidosta Ateriapalveluiden osto (sisäinen) Henkilöstökustannusten lisäys (päivähoidosta siirtyvä henkilöstö) Toimintakate YHTEENSÄ Vaihtoehto Nykytilanne 4.1 Muutos Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Aikataulutukseen liittyviä huomioita Henkilöstön siirtyminen tapahtuu Aikataulutuksessa on lisäksi otettava huomioon siirtyvien henkilöiden toimenkuvausten tarkistaminen alkaen niiden henkilöiden osalta, joiden toimenkuvaan siirto vaikuttaa sekä yhteistoiminta-menettelyt, jos toimipaikkoja muutetaan. Sivistyspalveluissa tulee tehdä työajan muutosta koskevat kuulemiset ennen Ennen siirtoa toimialalta toiselle on huomioitava, että lomautukset ja pääosin myös lomakaudella pidettävät lomat ovat pääsääntöisesti pidetty siirtyvien henkilöiden osalta. 4.2 Vaihtoehto 2: Päiväkotien ruokapalvelu ulkoistetaan kunnan ulkopuoliselle palveluntuottajalle Palvelukuvaus Tavoitteena on, että päivähoidon henkilöstö ei osallistu ruokapalvelun tuottamiseen. Yhdyskuntatekniikan toimiala toteuttaa päiväkotien ruokapalvelun kilpailutuksen. Tämä vaihtoehto edellyttää myös ruokapalvelujen toiminnan kokonaistarkastelua. Jos kunnan ulkopuolinen toimija järjestää koko päiväkotien ruokapalvelun, joudutaan kunnan omaa ruokapalveluresurssia sopeuttamaan tuotannon vähenemiseen Kustannukset Päiväkotien ruokapalvelun siirtämisessä kokonaan kunnan ulkopuoliselle toimijalle, tulee kustannuksissa huomioida myös se, että tähän asti kunnan ostaman ruokapalvelun palvelutuottajan henkilöstömitoitus on ollut yhteneväinen kunnan oman ruokapalvelun kanssa. Kunnalle syntyvät kustannukset:

11 10 Vaihtoehdossa 4.2 (laskelmat a-c) kunnalle syntyvät prosessin kustannukset (verrattuna prosessin nykyisiin kustannuksiin) ovat esitetyillä laskentaoletuksilla kustannusten vaihteluvälillä o kustannusten vähenemä -0,1 milj. -kustannusten lisäys +0,3 milj., o Oletukset/ laskelma a) ja laskelma b) Päivähoidon alaisuudessa vuoden 2014 alussa työskentelevään, ruokapalveluprosessiin osallistuvaan henkilöstöresurssiin kohdistetaan toimia niin, että prosessiin osallistuvan, kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä vähenee 38 vakanssilla Ruokapalvelu ulkoistetaan, kunnan ruokapalveluyksikkö ostaa palvelun ulkoistetulta palveluntuottajalta ja myy palvelun edelleen päivähoidolle. Vaihtoehdon 4.2 osalta on esitetty laskelmat kahdella (2) erilaisella laskentaoletuksella siten, että laskelmassa a) yksityisen palveluntuottajan suoritehinta on 10 % korkeampi kuin kunnallisen ruokapalveluyksikön soveltama suoritehinta vuoden 2014 alussa, ja laskelmassa b) 10 % edullisempi kuin kunnallisen ruokapalveluyksikön soveltama suoritehinta Toimitilojen vuokra-/ siivouskustannuksia ei ole huomioitu laskelmassa, ulkoistetulta palveluntuottajalta perittävät toimitilavuokrat pienentävät nettomääräisesti edellä esitettyä kunnalle syntyvää kustannusta ehdotuksessa 4.2. Ateriatilaukset on laskettu ehdotuksessa 4.1 tehtäväksi kertoimella 0,85 Kunnan ruokapalveluyksikön toimintaan ei laskelmissa a tai b kohdisteta palveluverkon tai yksikön henkilöstön osalta muutoksia

12 11 Vaihtoehto 4.2 /laskelma a (yksityisen palveluntuottajan suoritehinta on 10 % korkeampi kuin kunnallinen) Vaihtoehto 4.2 /laskelma b (yksityisen palveluntuottajan suoritehinta on 10 % matalampi kuin kunnallinen)

13 12 o Oletukset/ laskelma c Kuten edellä laskelmissa a ja b, kunnan ruokapalveluyksikkö purkaa järjestelyn myötä syntyvää tuotannollista ylikapasiteettiaan/ tehostaa toimintaansa vähentämällä henkilöstöresurssiaan 5 henkilöllä (vuosittainen kustannus noin ), jolloin kustannukset kunnalle em. Ulkoistettaessa päivähoidon / esiopetuksen ruokapalvelu kokonaisuudessaan vähenee kunnan ruokapalveluyksikön vuosittain tuottamien aterioiden määrä noin %. laskelmassa c1 (ulkoisen palveluntuottajan suoritehinta 10 % kunnan nykyistä hintaa kalliimpi) Prosessin kustannukset kunnalle Vaihtoehto 4.2 Muutos Aterian tuotantokustannukset (kunnan ateriapalveluyksikkö) Henkilöstökustannukset päivähoidossa Elintarvikkeet välipaloihin (päivähoito) Ostopalvelu Yht laskelmassa c2 (ulkoisen palvelun-tuottajan suoritehinta 10 % kunnan nykyistä hintaa edullisempi) Prosessin kustannukset kunnalle Nykytilanne Nykytilanne Vaihtoehto4.2 Muutos Aterian tuotantokustannukset (kunnan ateriapalveluyksikkö) Henkilöstökustann. päivähoidossa Elintarvikkeet välipaloihin (päivähoito) Ostopalvelu Yht Talousarviovaikutteisten toimintatulojen ja menojen muutokset Vaihtoehdolla 4.2. on vaikutuksia talousarviossa budjetoitaviin eriin (toimintatuloihin ja menoihin) mm. vaihtoehtoon sisältyvien henkilöstövaikutusten osalta mm. sisäisen palvelumyynnin ja ulkoisten palveluiden ostojen osalta Oheisessa laskelmassa on esitetty talousarviovaikutteisten tulojen ja menojen muutokset päivähoidon/ esiopetuksen ja kunnan ruokapalveluyksikön vaihtoehdon 4.2 mukaisesti

14 13 Kunnan ruokapalveluyksikkö ostaa palvelun ulkoistetulta palveluntuottajalta ja myy ostamansa palvelun edelleen sisäisesti päivähoidolle/ esiopetukselle samoin hinnoin kuin se ostaa palvelun ulkoistetulta palveluntuottajalta Vaihtoehto 4.2 /laskelma a (yksityisen palveluntuottajan suoritehinta on 10 % korkeampi kuin kunnallinen) Vaihtoehto 4.2 /laskelma b (yksityisen palveluntuottajan suoritehinta on 10 % matalampi kuin kunnallinen)

15 4.2.3 Aikataulutukseen liittyviä huomioita Kilpailutus kannattaisi tehdä osana kokonaisvaltaista ruokapalvelujen tuotannon tarkastelua, jota ei käytettävissä olleessa ajassa ole mahdollista tehdä. Eu-kynnysarvon ylittävään kilpailutukseen vaadittava aikajänne on n. 6-9 kk riippuen tarjouspyynnön julkistamisajankohdasta. Eukynnysarvon ylittävän hankinnan vähimmäismääräaika on 2 ½ kk sen jälkeen, kun tarjousasiakirjat ovat valmistuneet + toimielimen päätöksen jälkeen oikaisuvaatimusaika, 21 päivää + palveluntuottajan järjestelyaika 2-3 kk. Lisäksi kilpailutuksen suunnitteluvaihe ja tarjousasiakirjojen valmistelu ja niiden vertailu vievät useita viikkoja muun työn ohessa tehtynä. Edellä esitetyistä aikataulusyistä johtuen, päivähoidon ruokapalvelun toiminnan ulkoistaminen kokonaan ulkopuoliselle palveluntuottajalle on siten mahdollista toteuttaa aikaisintaan alkaen. Kilpailutuksen lisäksi on huomioitava irtisanomisen vaikutukset, koska irtisanottavilla henkilöillä ei ole työvelvoitetta. Irtisanomiset voidaan tehdä vasta silloin, kun uusi toimija aloittaa. Lisäksi nykyisen ulkopuolisen palveluntuottajan sopimuskausi optiovuosineen päättyy , joten kilpailutus on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa silloin Vaihtoehto 3: Ensimmäisessä vaiheessa päiväkotien ruokapalvelut siirtyvät yhdyskuntatekniikan toimiala lle ja toisessa vaiheessa yhdyskuntatekniikan toimiala kilpailuttaa tarvittavan määrän ruokapalveluita Palvelukuvaus Päiväkotien ruokapalvelunjärjestämisen tavoitteena on ruokapalveluiden uudelleenorganisointi. Sivistystoimen toimialalla hoidettu osuus ruokapalvelun hallinnoinnista, johtamisesta, suunnittelusta, toimeenpanosta ja seurannasta sekä ruokapalveluun osallistuva henkilöstö (ravitsemistyöntekijät ja päiväkotiapulaiset) siirretään kokonaisuudessaan yhdyskuntatekniikan toimialalle alkaen siltä osin kuin kunnan ruokapalvelut on mitoittanut resurssitarpeen. Tavoitteena on, että päivähoidon henkilöstö ei osallistu ruokapalvelun tuottamiseen. Siirtämisen jälkeen yhdyskuntatekniikan toimiala arvioi, mikä osa ruokapalveluista kunnan eri alueilla ulkoistetaan kunnan ulkopuoliselle palveluntuottajalle ja aikatauluttaa prosessin Kustannukset Kustannukset ensi vaiheessa (ennen ulkoisen palveluntuottajan kilpailuttamista) ovat samat kuin vaihtoehdossa 4.1 (mikäli henkilöstöön kohdistuvien toimien vaikutus sama). Vaihtoehdon 4.3 lopullisia kustannuksia ei ole määriteltävissä ennen kuin tiedetään ulkoistamisen laajuus, ja se tapa, jolla kunnan ruokapalveluyksikkö oman toimintansa järjestää ulkoistuksen jälkeen Aikataulutukseen liittyviä huomioita Myös tämä osittainen ulkoistaminen edellyttää vaiheistusta (ks edellä) ja aikataulu riippuu yhdyskuntatekniikan toimialan kokonaisarviosta edullisimmasta vaihtoehdosta.

16 Yhteenveto kustannuksista Prosessin kustannukset kunnalle (milj. ) Nykytilanne Vaihtoehto 4.1 Kunnalle syntyvä kustannus laskemissa 2,9 2,2 2,8-3,2 Vaihtoehto 4.2 Vaihtoehto 4.3 Kustannukset ensi vaiheessa samat kuin vaihtoehdossa 4.1. Lopulliset kustannukset eivät vielä arvioitavissa Liitteet 1. Ruokapalvelun järjestämistavat päiväkodeissa 2. Päiväkotien ruokapalvelukuvaus 3. Päiväkotiyksiköiden määrittely koon mukaan 4. Vastuunjakotaulukko tilaajan ja tuottajan välillä 5. Henkilöstötarve päiväkotien ruokapalvelua varten

17 16 Liite 1: Ruokapalvelujen järjestämistavat päiväkodeissa/yhteenveto Ruokahuollon nykytilanne Kantatalo YT:n alaisuudessa, sivupiste ph:n alaisuudessa Päiväkoti/sivupiste Rakenteelliset Lasten määrä hoitopaikat Finnsbackan päiväkoti 74 hp 93 Navetta/esikoulu (jakelukeittiö/pka) 21 hp 21 2 Köpaksen päiväkoti 66 hp 89 Vanha terveysasema (jakelukeittiö/pka) 26 hp 26 3 Prästgårdsbacken daghem 94hp 82 Förskolan i Winellska skolan 40hp 52 (Jakelukeittiö) Lindals avdelningar (Jakelukeittiö) 40hp 40 Oppimiskeskus, ruokahuolto YT:n alaisuudessa 4 Laajakallion päiväkoti 66 hp 82 5 Kartanonrannan päiväkoti iltahoito klo hp 89 Esiopetusryhmät koulussa 42 hp 33 6 Vuorenmäen päiväkoti 63 hp 55 7 Evitskog daghem 42hp 37 Lappböle (jakelukeittiö/pka) 20hp 17 Jakelukeittiö PH:n alaisuudessa + sivupisteet 8 Gesterbyn päiväkoti 47 hp 48 Hiirenkolo 21 hp 21 9 Neidonkallion päiväkoti 105 hp 99 Papinmäen koulu/kielikylpy esiop./päivähoito 26 hp Liinaharjan päiväkoti 33 hp 36 Junailijan yksikkö 33 hp Kantvikin päiväkoti 72 hp 91 Kantvikin koulu/ esiop./päivähoito 20 hp Veikkolan päiväkoti 72 hp 72 Koskentorin esikoulu 56 hp 57

18 17 13 Jolkbyn päiväkoti 75 hp 90 vuorohoito 14 Hommas daghem 105hp 70 Bobäck skola/ förskola 20hp 23 Jakelukeittiö ph:n alaisuudessa 15 Nissnikun päiväkoti 122 hp Masalan päiväkoti 105 hp Koskentorin päiväkoti 87 hp Kolsarin päiväkoti 105 hp Ravalsin päiväkoti 66 hp Heikkilän päiväkoti 33 hp + 20 pph vara Haapajärven päiväkoti 50 hp Upinniemen päiväkoti Toiminta päättyy hp 15

19 18 Liite 2: Palvelukuvaus/Päiväkotiruokailu Ateriasisältö: Ateriat: Ruokailuaika: Ruoan laatutaso: Toimitustapa, jakelu: Väliateria, aamupala klo Tuoreannos, viljainen annos, maito Komponentti tarkoittaa sitä, että väliateriat tulevat valmiiksi pakattuina esim. Gnvuokaan. Pienet yksiköt: Aamupalatarvikkeet valmiina jääkaapin hyllyllä osastoittain, komponentteina tarjottimella/tai mvi, Gn-vuoassa phhenkilöstön haettavissa. Tilatut erityisruokavaliot nimetyissä pakkauksissa. Isot päiväkodit (kts. liiteluettelo): Aamupalatarvikkeet osastovaunuille ruokapalveluhenkilöstön toimesta. Ruoankuljetus ryhmiin ja annostelu ryhmissä päiväkotihenkilöstön toimesta. Vaunujen palautus keittiöön ph-henkilöstön toimesta viimeistään klo 9.15 mennessä. Diabeetikon väliateria, aamupala Oppimiskeskukset (kts. liiteluettelo): Aamupala kokonaisuudessaan tarjolla ruokapalveluhenkilöstön toimesta ruokasalin linjastolta. Päivähoitohenkilöstö auttaa lapsia ruuan ottotilanteessa. Astioiden palautus käytössä olevaan astianpalautusjärjestelmään. klo Ohjeiden mukaan. Valmistus ruokapalveluhenkilökunnan toimesta. Väliaterian haku päiväkotihenkilöstön toimesta. Lounas klo Noudatetaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia ravitse-muksellisesta laadusta. Erityisruokavaliot toteutetaan tilauksen mukaan. Annoskoko: Asiakaskohtaisen energiatason mukaan ja lautasmallin mukaan. Ruokalista: 10 viikon kiertävä ja juhlapyhät huomioiva. Pienten ph-yksiköiden ruoka tulee valmiina kulj/tarjoiluastioissa ilmoitettujen ryhmäkokojen mukaan, josta ph- henkilöstö annostelee ateriat lapsille. Astiat pestään päiväkodissa. Yksiköissä, joissa on kotiastianpesukoneet isot Gn-astiat huuhdellaan ja lähetetään tuotantokeittiöön pestäväksi. Isot ph-yksiköt Ruoan annostelu tarvikkeineen osastovaunuille ruokapalveluhenkilöstön toimesta.

20 19 Väliateria, iltapäivä- välipala klo Ruoankuljetus ja annostelu ryhmiin päiväkotihenkilöstön toimesta. Astioiden palautus ph-henkilöstön toimesta keittiöön. Astiat pestään keittiössä (rh-henkilöstö). Oppimiskeskukset: Ruokailu koulun ja päiväkodin yhteisessä ruokasalissa. Lounas tarjoillaan itseottolinjastolta. Päivähoitohenkilöstö auttaa lapsia ruoanottotilanteessa. Astioiden palautus astianpalautusjärjestelmään. Pienille yksiköille Välipala valmiina aluekeittiöstä joko valmispakkauksena tai komponentteina annosteltuna. Ph-henkilöstö hoitaa jakelun ja täyttää astianpesupesukoneen. Isot ph-yksiköt Välipalatarpeiden laitto vaunuille ruokapalveluhenkilöstön toimesta. Välipalan kuljetus ja annostelu ryhmiin päiväkotihenkilöstön toimesta. Välipala-astioiden palautus keittiöön klo mennessä. Oppimiskeskukset: Välipalatarjoilu ruokasalissa linjastosta. Päivähoitohenkilöstö auttaa lapsia ruoanottotilanteessa. Astioiden palautus astianpalautusjärjestelmään. Ateriasisältö: Vaihtoehdot: Tilaus/ toimitustiheys: Toimitustapa: Väliateria, aamupala Diabeetikon aamupäivä-välipala 1 vaihtoehto + erityisruokavaliot sekä maito, ravintorasva ja leipä. Valikoima: Puuro/ velli, viili, jogurtti, leipä, leikkele, hedelmä, tuorevihannes, marjat, hillo. Listan mukaan Tarvittaessa n ruokailijan yksiköille kylmän aamupalapaketin tarjoilee ph-henkilöstö pk-tiloissa. Aamupalakomponentit maito, ravintorasva, leipä, tuoreannos tuotantokeittiöstä. Päiväkodin tiloissa. Pääruoka: 2 vaihtoehtoa/ ruokailija perus- / kasvisruokavalio, sekä maito, ravintorasva ja leipä. Päiväkodin ja koulun ruokalista sama.

21 20 Väliateria, iltapäivävälipala Lämmin lisäke Kokoliha Broiler/ kana Kalkkuna Kasvis Jauheliha Kala Makkara Keitto/ pata/ käristys Puuro Laatikko/ kiusaus Kastikkeellinen ruoka/ pata Pihvi/ pyörykkä/ yms. Kpl + lisäkekastike Viili, jogurtti, leipä, mehu, juurespala, hedelmä, vihannes. Juomavaihtoehdot 3 kpl. Sämpylät, leikkeleleipä, pizzapala, suolainen/ makea piirakka. 1 vaihtoehto: Peruna / pasta/ riisi/ ohralisäke Väh. 4 krt/ 10 viikoa 10 krt/ 10 viikkoa 1-2 krt/ 10 viikkoa 4 krt/ 10 viikkoa 8-9 krt/ 10 viikkoa väh. 10 krt/ 10 viikkoa 3-5 krt/ 10 viikkoa 1-2 krt/ viikko 1-2 krt/ 10 viikkoa 10 krt/ 10 viikkoa 1 krt/ viikko 1 krt/ 5 viikossa Diabeetikoille ja erikseen sovittaville ryhmille. Kastike tarpeen mukaan pienemmille pyörykkäpäivinä/ pata/ pihvi/ laatikko. Suositus Suositus Suositus Suositus Suositus Suositus Suositus Vapaasti Vapaasti Vapaasti Vapaasti Suositus Välipalatarjoilu päiväkodin tiloissa. Tuoreannos Juoma Salaatti, raaste, hedelmä, tuorepala. Maito 0%ra, piimä 0%ra, vesi Listan mukaan. Aamupalalla, välipalalla, keiton ja puuron kanssa hedelmä tai tuorepala. Lounaalla muutoin raaste tai salaatti Tuotetilauksena/ Vapaasti/ valinnainen Leipä Pehmeä tumma leipä/ pehmeä vaalea leipä/ sämpylä ruokalistan mukaan. Näkkileipä 1 2 krt/ viikko. Päivittäin Tuotetilauksena/ 1 viipale Rajoittamaton Ravintorasva Kasvisrasvalevite Päivittäin Tuotetilauksena/ suositus 5g. Proteiinilisäke Juusto/ kananmuna/ raejuusto/ makkara/ juustolevite Juomaksi ->maito/piimä Keittopäivinä Päivittäin Tuotetilauksena/ suositus 1 viipale

22 21 TARKENNUKSIA: Annoskoko Noudatetaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia ja ruuan ravitsemuksellisesta laadusta sosiaali- ja terveysministeriön joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuosituksia. Asiakasryhmän energiatason mukaan. Malliateria kuvin osastoille. Ruokalista Retkieväät Ruokalista kouluruokalistan mukainen. Päiväkodeissa tarjottava ruoka on samanlaista lapsille ja aikuisille. Aamu- ja välipalalista kunnan ruokalistan mukaan.10-viikon kiertävät perus- ja kasvisruokalistat, joita muokkaamalla huomioidaan juhlapyhät; itsenäisyyspäivä, joulu, laskiainen, pääsiäinen ja vappu. Vuoden aikana kaksi teemaviikkoa. Ruokalistat toimitetaan päiväkodin johtajalle. Retkipäiville kolme erilaista vaihtoehtoa, joista tilaaja valitsee haluamansa. Erityisruokavaliot Valmistetaan tilausten mukaan kunnan allergiaohjetta noudattaen ja lääkärin määräyksestä. Eettiset ruokavaliot vanhempien ilmoituksella. Huomioitavaa alle 1- vuotiaiden ruokavaliot. Ateriatilaukset Päiväkodin johtaja tekee kirjalliset ateriatilaukset lukukausittain 85 % ateriamäärälle. Mahdolliset tarkennukset tehdään tuottajan toivomalla tavalla. Iltahoidossa oleville lapsille sekä päivällisaterian ja iltapalan ateriatilaukset on tehtävä 1viikkoa ennen ruoan toimitusta. Ympärivuorokautiseen päivähoitoon ateriat tilataan (1viikko ennen toimitusta) tuotantokeittiöstä, josta ne toimitetaan perjantaina lounaskuljetuksen mukana pakasteannoksina. Ruoka on tarjolla tuotteen edellyttämällä tavalla sovittuun aikaan, kuuma kuumana, kylmä kylmänä asianmukaisesti termolaatikoihin pakattuna kuljetettaessa. Ruuantuottaja vastaa ruuan kuljetuksesta. Päiväkoti vastaa pienten toimipaikkojen jakelusta. Ruokailijat, jotka maksavat ruoan itse (lipuilla) tulee palauttaa liput tuotantokeittiöön. Koulujen loma-aikoina päivähoidon supistumisen seurauksena lasten päivähoidon alueellisista järjestelyistä ilmoitetaan ruokapalveluille riittävän ajoissa ja päivähoito järjestetään keskitetysti. Aikataulu: Kesä-ajan ilmoitus toukokuun alkuun mennessä ja joulun aika viimeistään 3 viikkoa ennen koulujen joululoman alkamista. Talvilomaviikko viimeistään 3 viikkoa ennen lomaa. HUOM! Termolaatikoiden päälle tulee tuotantokeittiöiden merkintä kylmä/lämmin ruoka. Tämä takaa katkeamattoman kylmä/kuumaketjun. Maitotuki Päiväkodin johtaja hoitaa uuden toimipaikan rekisteröinti-ilmoituksen Maviin. Maaseutuviraston lähettämä rekisteröintipäätös säilytetään päiväkodissa, josta lähetään kopio tuotantokeittiölle. Mahdolliset muut muutokset päiväkotien yhteystiedoissa tulee myös ilmoittaa kuten esim. päiväkotijohtajan vaihtuminen, päiväkodin nimenmuutos yms. Mavin muutosilmoituslomakkeella (tiedot myös ruokapalvelulle).

23 Päiväkodin johtaja ilmoittaa 2 vuodessa, lukukausittain lasten määrän ruokapalvelun lähettämällä lomakkeelle aluetuotanto-keittiöön. Palveluntuottaja toimittaa tarvittavat tiedot koulumaitotuen hakemista varten ruokapalveluyksikköön. 22 Yhteistyö ja palautejärjestelmä Päiväkodin johtaja osallistuu alueensa käyttäjäpalavereihin sekä erillisiin ruokapalvelun järjestämiin aluepalavereihin, joita järjestetään 1 lukukaudessa. Ruokamyrkytysepäilyssä tai jos ruoasta on löytynyt jotain siihen kuulumatonta on välittömästi otettava yhteyttä ruokapalveluhenkilöstöön ja tehtävä ilmoitus niille kuuluvilla lomakkeilla. Palautelomake ruuan laadusta. Asiakastyytyväisyys mitataan vuosittain ruokapalvelun toimesta.

24 23 Liite 3: Päiväkotiyksiköiden määrittely koon mukaan Päiväkotien sivupisteet/pienet yksiköt (alle 40 hp): Koulun yhteydessä: Isot yksiköt: - Finnsbackan päiväkodin sivupiste (nuorisotila) - Gesterbyn päiväkodin sivupiste: Hiirenkolo - Liinaharjan päiväkodin sivupiste: Junailijan yksikkö - Köpaksen päiväkodin sivupiste (vanha terveysasema) - Lappböle grupp - Liinaharjan päiväkoti - Lindals avdelning - Prästgårdsbackens förskola väliateria aamulla ja iltapäivällä - Upinniemen päiväkoti, toiminta päättyy Bobäcks förskola ruokailut Bobäckin koululla - Evitskogs daghem ruokailut Vuorenmäen koululla - Kantvikin esiopetus ruokailut Kantvikin koululla - Kartanonrannan esiopetus - ruokailut Kartanonrannan koululla - Koskentorin esiopetus ruokailut Veikkolan koululla - Kielikylpy esiopetus/päivähoito ruokailut Papinmäen koululla - Prästgårdsbackens förskola lounasruokailut Winellskan koululla - Gesterbyn päiväkoti - Haapajärven päiväkoti - Heikkilän päiväkoti - Hommas daghem - Jolkbyn päiväkoti - Kantvikin päiväkoti - Kolsarin päiväkoti - Koskentorin päiväkoti - Masalan päiväkoti - Neidonkallion päiväkoti - Nissnikun päiväkoti - Ravalsin päiväkoti - Veikkolan päiväkoti sekä ruokapalvelun hoidossa olevat päiväkotien keittiöt ja oppimiskeskukset: - Finnsbackan päiväkoti - Kartanonrannan oppimiskeskus (päiväkoti ja koulu) - Köpaksen päiväkoti - Laajakallion oppimiskeskus (päiväkoti ja koulu) - Prästgårdsbackens daghem - Vuorenmäen oppimiskeskus (päiväkoti ja koulu)

25 24 Liite 4: Vastuunjakotaulukko tilaajan ja tuottajan välillä Ruokapalvelun kustannusvastuutaulukko: käyttö ja investoinnit Kuka vastaa käyttökustannuksista Kuka vastaa investointikustannuks ista Tilaaja Tuottaja Tilaaja Tuottaja Tilat/ ateriapalvelutila pääoma-/vuokrakustannus puhtaana-/kunnossapito sähkö vesi jätehuolto jätteiden lajittelu vakuutukset Kalusto, välineet, tekstiilit Ensikertainen varustelu kuuluu tilaajahallintokunnalle laitteet kalusteet ruoanvalmistusastiat ja työvälineet (lisähankinnat) ruokailuastiat (lisähankinnat) tarjoiluastiat (lisähankinnat) aterimet (lisähankinnat) jakelulaitteisto (lisähank) keittiötekstiilien (pyyhkeet, tms.) hankinta ja huolto teemaviikkomateriaali ja ruokasalin koristeet Ateriapalvelun tuottamiseen osallistuva henkilöstö rekrytointi työnjohto työntekijät varahenkilöstö toimistotyöntekijät kuten palkanlaskenta ja laskutus

26 25 Kuka vastaa käyttökustannuksista Kuka vastaa investointikustannuks ista Tilaaja Tuottaja Tilaaja Tuottaja palkat ja sosiaalivakuutusmaksut vastuuvakuutukset koulutus terveydenhuolto työvaatteet työhön perehdytys IT-laitteet ja ohjelmistot * Ensikertainen varustelu kuuluu tilaajahallintokunnalle puhelin ja modeemi atk-laitteet atk-ohjelmistot käyttökoulutus Hankinnat elintarvikkeet astianpesu- ja puhdistusaineet tarvikkeet: paperit tms. Siirtymävaiheessa selvitetään tarkemmin IT-laitteiden kustannusvastuita yhteistyössä sivistystoimen ja yhdyskuntatekniikan kanssa.

27 26 Ruokapalveluprosessin vastuut Kenen vastuulla toimenpide on? Tilaaja Tuottaja Suunnitteluprosessi Asiakasmäärien mukaiset ateriatilaukset Inventaari irtaimistosta yhteistyön alkaessa Ateriasisältösuunnittelu Ruokalistasuunnittelu Ravintoarvolaskennat Palvelutuotanto-prosessi Asiakasmäärien mukaiset tavaratilaukset Kunnan/asiakkaiden laatuvaatimusten huomiointi hankinnoissa Henkilöstöhallinto (yhteiset henkilöt): palkkakustannukset ositetaan työtuntien mukaan Työtarpeen määrittäminen Ruoantuotanto hyväksytyn ruokalistan ja tilauksen mukaan Ruoan jakelu (yhteistyö) Kuljetus (tuotantokeittiöstä yksikön toimipist.) Sopimusaikainen yhteistyö Palvelutuotteen arviointi ja kehittäminen Mahdolliset laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät Asiakastyytyväisyysmittaukset

28 27 Liite 5: Henkilöstötarve päiväkotien ruokapalvelua varten Päiväkotien sivupisteet/pienet yksiköt (alle 40 hp) Yksikön nimi Henkilöstötarve/ jyvitys tunteina 1 Finnsbackan päiväkodin sivupiste (nuorisotila) 1h 2 Gesterbyn päiväkodin sivupiste: Hiirenkolo 1h 3 Liinaharjan päiväkodin sivupiste: Junailijan yksikkö 2,5h 4 Köpaksen päiväkodin sivupiste (vanha terveysasema) 1,5h 5 Lappböle grupp 1h 6 Liinaharjan päiväkoti 2,5h 7 Lindals avdelning 2,5h 8 Prästgårdsbackens förskola (aamun ja iltapäivän väliateriat) 1h Yht. 13 h Koulun yhteydessä olevat yksiköt/ ruokailut koululla Yksikön nimi 1 Bobäcks förskola 2 Evitskogs daghem 3 Kantvikin esiopetus 4 Kartanonrannan esiopetus 5 Koskentorin esiopetus 6 Papinmäen koulun kielikylpy 7 Prästgårdsbackens förskola (lounas koululla) Henkilöstötarve tuotantokeittiössä Yht. 4 ravitsemistyöntekijää Isot yksiköt Yksikön nimi Henkilöstötarve/ ravitsemistyöntekijä 1 Gesterbyn päiväkoti 1 2 Haapajärven päiväkoti 1 3 Heikkilän päiväkoti 1 4 Hommas daghem 1 5 Jolkbyn päiväkoti 1 6 Kantvikin päiväkoti 1 7 Kolsarin päiväkoti 1 8 Koskentorin päiväkoti 1 9 Masalan päiväkoti 1 10 Neidonkallion päiväkoti 1 11 Nissnikun päiväkoti 1 12 Ravalsin päiväkoti 1 13 Veikkolan päiväkoti 1 Yht. 13 ravitsemistyöntekijää