MARKKINOINTI SÄHKÖISTYY PYSYTKÖ MUKANA? HUONOSTI TUNNETUT VENÄJÄN MARKKINAT. matkailu. silmä. MEKin asiakaslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MARKKINOINTI SÄHKÖISTYY PYSYTKÖ MUKANA? HUONOSTI TUNNETUT VENÄJÄN MARKKINAT. matkailu. silmä. MEKin asiakaslehti 2 2011"

Transkriptio

1 HUONOSTI TUNNETUT VENÄJÄN MARKKINAT MARKKINOINTI SÄHKÖISTYY PYSYTKÖ MUKANA? matkailu MEKin asiakaslehti silmä Lähiruoka MAISTUU MATKAILIJOILLE

2 matkailu silmä Sisältö 12 LÄHI- JA LUOMURUOKA ovat nykyään yhä enemmän myös matkailullisia valtteja. Lähiruoan nimeen vannovat matkailuyrittäjien lisäksi myös monet ravintolat. 6 FINAVIA TERTIN KARTANO on yksi lähiruoan pitkäaikaisista sanansaattajista. Ravintolassa tarjottavat herkut tulevat kesäisin pääasiassa omasta puutarhasta ja lähimetsistä. on tehnyt paljon työtä sen eteen, että Suomen saavutettavuus on parantunut. Uusia reittejä avataan jatkuvasti. 2/ Pääkirjoitus: Matkalla maistuu 4 Silmäiltyä 6 Tertti kutsuu herkuttelemaan 10 Markkinointiviestintä sähköistyy 12 Lähiruolla on tarina 15 Kestävä matkailu 16 Suuri tuntematon 18 Lentäen Suomeen 20 Seikkailu odottaa 21 Toimittajavierailut parasta markkinointia 22 Kolumni: Siivoja ei pyyhi digitaalista jalanjälkeä 22 MEKin kuulumisia Päätoimittaja: Matti Linnoila nland.com Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus, PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu ja taitto: OSG Viestintä p Kannen kuva: Visit Finland Kirjapaino: Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit: Imagebank.visitfi nland.com, Dreamstime Osoitemuutokset: nland.com 2 matkailusilmä

3 pääkirjoitus Jaakko Lehtonen Matkalla maistuu Suomalainen ruoka on saanut Italian pääministeri Berlusconilta kovat tuomiot, joita hän tosin on jälkeenpäin selitellyt pelkiksi Elintarvikeviraston sijaintikisan taktikoinneiksi. Turun suunnalla kehiteltiin saman tien Berlusconi-pitsa, mikä oli kerrankin oikeansuuntainen veto suomalaisilta. Ei jääty haukkujen edessä noloina punastelemaan mämmirove kourassa, vaan käytiin vastahyökkäykseen. Kruunu tuli New Yorkissa, kun Berlusconi -pitsa valittiin pitsakisoissa maailman parhaaksi. Hopealle sijoittui Italia Moni vannoo luomun ja lähiruoan vetovoimaisuuteen, niin matkailussa kuin muutoinkin. Metsissämme on superruokaa puskat turvoksissa. Asian huomasi jopa Maabrändivaltuuskunta. Arvovaltaiselta kansainväliseltä suunnalta on tullut suomalaiseen ruokaan ja brändiin liittyvä jämäkkä uusi idea: Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck ehdotti Aamulehdessä, että Suomi brändäisi korvapuustin. Sitä ei tarvitse edes keksiä, se on jo olemassa. Siitä voisi tulla Suomen croissant maailmalle. Kävipä tuossa puustinbrändäyksessä miten hyvänsä, niin joka tapauksessa on selvää, että ruoalla on iso rooli matkakokemuksessa. Usein on niin, että ihan perusmuona on ulkomaalaisesta sitä kaikkein parasta. Eikös pitsakin aikanaan ollut eräänlainen italoversio pappilan hätävarasta, eli lätty, johon läiskittiin suurin piirtein kaikkea, mitä kaapinpohjilta löytyi. Nyt se on maailmankuulu ja sitä saa liki kaikista maailman maista. Samaan tapaan bouillabaisse keitto oli aikoinaan köyhien ihmisten ruokaa. He keräsivät rannalta ne merenelävät, jotka kalastajat heittivät pois, ja tekivät niistä sopan, joka nyt keikkuu huippuravintoloiden listoilla jykevä hintalappu hännässään. Muudan ulkomaalainen vieras kertoi minulle, ettei mikään maailmassa lyö laudalta suomalaista hernekeittoa. Toinen, matkanjärjestäjä, kierteli Lapissa muutaman päivän ja kysyi, eikö Suomessa ole muuta ruokaa kuin poronkäristystä ja loimulohta. Viikko oli mennyt niitä napostellessa, kun ehtoisat emännät toisistaan tietämättä olivat kantaneet näitä kansallisherkkuja pöytään aina uusissa tutustumiskohteissa. Itse olin nuorna miesnä kolmen viikon kielikurssilla Visbyssä. Söin 21 kertaa lihapullia, joka ikinen päivä. Meillä oli täysi ylöspito, joten sitä syötiin, mitä saatiin. Koitti vihdoin paluu Suomeen. Kotosalla äitimuori touhusi, että kun olet kolme viikkoa syönyt ties mitä ruotsalaisia ruokia, niin minäpä pyöräytin Sinulle oikein ehdat suomalaiset lihapullat. Niinpä. Ruoan tärkeydestä kertoo jo sanonta, että armeija marssii vatsallaan. Toinen kansanviisaus tietää, että tie miehen sydämeen käy vatsan kautta, niin rakkaudessa kuin valitettavasti joskus myös infarktissa. Tässä numerossa kerromme ruokaan ja matkailuun liittyvistä asioista tarkemmin. Makoisia lukuhetkiä! matkailusilmä 3

4 silmäiltyä 1 xkirja Iloa ja hyötyä esteettömyydestä Opas luontomatkailuyrittäjälle Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa toimiva Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus (ISAK) on osana Matkailusta hyvinvointia esteettömän matkailun kehittämishanketta julkaissut luontomatkailuyrittäjille suunnitellun oppaan, joka auttaa huomioimaan paremmin erityisryhmät asiakkaina. Esteettömyyden TOP10-listauksen pohjalta on laadittu konkreettisia ja elämänmakuisia ohjeita kulkuväylien, laitureiden, levähdys- ja tulentekopaikkojen suunnitteluun. Se innostaa huomaamaan pieniä, mutta tärkeitä asioita eteisessä, asiakaspalvelutiskillä ja wc- ja peseytymistiloissa niin pienen kuin isommankin luontomatkailuyrityksen näkökulmasta. Opas sisältää liitteet myös esteettömään rakentamiseen liittyvistä asetuksista sekä vinkkejä ja linkkejä lisätietoihin. Lisätietoa ja oppaan nettiversio: Tiesitkö, että kiinalaisten ulkomaanmatkoista vain 4 % suuntautuu Eurooppaan; 90 % matkailee Aasiassa. Eurooppaan saapuvista kiinalaisista matkailijoista 75 % on suorittanut yliopistotutkinnon. LÄHDE: ETC Wild Taiga kuntamarkkinoinnin SM-voittoon Kuudetta kertaa järjestetyn Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun matkailusarjan voitto meni Idän Taiga ry:n Wild Taiga -kampanjalle, joka on taidokas markkinointikokonaisuus ulkomaalaisryhmien houkuttelemiseksi Suomussalmen ja Kuhmon alueelle Kainuuseen. Idän Taiga ry on perustettu Sen tehtävänä on matkailun tuotekehitys sekä yhteismarkkinointi kotimaassa ja ulkomailla Wild Taiga -tuotemerkin alla. Lisäksi yhdistys edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa toimialan ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja. Yhdistyksen jäsenyritysten määrä on kasvava, mukana toiminnassa on kymmeniä yksityisiä pien- ja perheyrityksiä, jotka edustavat majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluja sekä tapahtumia. Kultasija on yksi helmi monien voittojen ja menestysten ketjussa. Wild Taiga valittiin vuonna 2008 Suomen voittajaksi Euroopan Komission järjestämässä vuosittaisessa European Destinations of Excellence -kilpailussa. Myös Suomen Matkailutoimittajien Kilta palkitsi kohteen median suosikkina. Viimeksi tänä vuonna kampanjan osallistujista Hossan retkeilyalue valittiin Vuoden retkikohteeksi ja Kuhmon kamarimusiikki Finnish Travel Quality Award -voittajaksi. Hopeasijalle kuntamarkkinoinnin SM-matkailusarjassa ylsi Länsi-Turunmaan kaupungin I Love Rengastie -kampanja. Kunniamaininnan saivat Raaseporin ja Hangon kaupunkien matkailutoimistot kampanjastaan Love, Peace & Harmony sekä Uudenkaupungin Hyljeretki. Uusia lentoyhteyksiä kaukomailta Suomeen Suomen saavutettavuus Atlantin takaa on taas parantunut, kun American Airlines aloitti toukokuussa suorat lennot Chicagosta Helsinkiin. Yhdysvaltojen Keskilännestä pääsee nyt ensimmäistä kertaa Suomeen ilman välilaskua tai koneen vaihtoa. Lennoilla on käytössä code-share, eli niillä on myös Finnairin lentonumerot. Finnair puolestaan on lisännyt lentovuorojaan Hong Kongista, niitä on kesän ajan viikossa kaksitoista. Reitti Singaporesta Helsinkiin avattiin uudestaan ja lennetään päivittäin ilman välilaskuja. Luonnon ja kulttuurin harmoniaa Kuhmo - Suomussalmi 4 matkailusilmä

5 KOONNUT: MATTI LINNOILA Kristiinankaupunki on Cittaslow, virallisesti leppoisa nsimmäisenä Suomessa ja kuudentena Pohjoismaissa, Kristiinankaupunki hyväksyttiin huhtikuussa jäseneksi Cittaslow-kaupunkien kansainväliseen verkostoon. Siihen kuuluu alle asukkaan kaupunkeja, jotka panostavat tietoisesti hyvän elämän edistämiseen ja kestävään kehitykseen. Jäsenkaupunkeja on 23 maassa yhteensä yli 140. Cittaslow-liike korostaa kiireetöntä elämää, ainutlaatuisuutta ja paikallisuuden kunnioittamista sekä inhimillisiä, ympäristöystävällisiä ja kestäviä ratkaisuja juuri sellaisia asioita, jotka Suomen kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa ovat osana teemaa Silence, please. Meille Cittaslow on, paitsi tunnustus Kristiinankaupungin hengestä ja elämänlaadusta, myös merkittävä askel kaupunkimme kehittämisessä. Jäsenyys on voimavara muun muassa uusien asukkaiden, työpaikkojen ja matkailijoiden houkuttelemisessa. Leppoisa elämä jatkuu, mutta niin tekee myös kehitys, pohti kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr kertoessaan kaikkiaan 55 erilaisen arviointikriteerin perusteella saavutetusta asemasta. KUVA: TURKU 2011/TANJA AHOLA E Matkailuhankkeiden tuki dellisessä Matkailusilmän numerossa kerroimme ennakkotietoa työ- ja elinkeinoministeriössä tekeillä olevasta selvityksestä matkailuhankkeille myönnetystä julkisesta tuesta. Selvitys on nyt viimeistä loppusilausta vaille valmis ja julkistetaan alkukesästä. Vuosina tuettuja hankkeita on ollut kaikkiaan 2 482, niistä EU-osarahoitteisia ja niiden saama tuki 212,8 miljoonaa euroa. Pelkästään kansallisesti rahoitettuja hankkeita oli 395, julkinen tuki 32,8 miljoonaa. E Palkittua kestävää kehitystä mpäristövastuu ja kestävä kehitys ovat näkökulmia, joihin matkailijat kiinnittävät entistä enemmän huomiotaan. Tämä näkyy myös erilaisina palkintoina, joita muun muassa suomalaiselle matkailuelinkeinolle on viime aikoina myönnetty. Scandic-hotelliketju palkittiin kestävän matkailun edistämisestä Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotisella luonto- ja ympäristöpalkinnolla. Palkinto luovutetaan neuvoston vuotuisessa istunnossa ensi syksynä. Kuusamolainen Basecamp Oulanka palkittiin ainoana suomalaisena ITB-messuilla Berliinissä uudella, ensimmäistä kertaa jaossa olleella European Sustainable Tourism Awardilla. Pieni nurmeslaisen naiskolmikon matkailuyritys Äksyt ämmät puolestaan vastaanotti samoilla messuilla saksalaisen Tour Cert -säätiön myöntämän CRS-ympäristösertifikaatin todistuksena yrityksensä vastuusta ja kestävän kehityksen toteuttamisesta matkailussa. Ja sarja epäilemättä jatkuu Y Turun kesä on kulttuuria tulvillaan esäkuussa avattiin Euroopan kulttuuripääkaupungin eri puolille neljä taiteilijoiden suunnittelemaa saunaa, joihin yleisö pääsee tutustumaan tietysti saunoen. Kesäkaudella varattavissa olevat saunat tarjoavat yksityisvuorojen lisäksi yleisiä saunavuoroja. Saunakulttuuria pohditaan myös muun muassa kysymyksillä: mistä saunassa puhutaan, mitä sopii saunassa tehdä ja millainen on aito taidelöyly? Saunapuhetta-kaupunkitaideteokset tuovat kysymyksiä ja vastauksia yleisölle eri taiteenlajein toteutettuina. Runsaan näyttelytarjonnan joukossa yksi monista erikoisuuksista on kansainvälinen nykytaidenäyttely Contemporary Art Archipelago (CAA), joka tuo kesällä Turun saaristoon yli 20 uutta paikkasidonnaista teosta tai tapahtumaa, sekä kansainvälisiltä että saaristossa asuvilta taiteilijoilta. Loisto-konserttisarjassa suomalaiset ja kansainväliset huiput sekä nousevat tähdet vievät kevään ja kesän aikana jazzia ja klassista musiikkia historiallisille majakkasaarille, idyllisiin saaristolaiskirkkoihin sekä veden äärelle. Maailman kauneimpiin lukeutuvan Turun saariston luonto tarjoaa sykähdyttävän ympäristön ikimuistoisille konserteille. Musiikkia kuullaan myös Turun keskustassa. Konsertteja ovat tuottamassa klassisen ja jazzin festivaalit Turku Jazz, Naantalin Musiikkijuhlat, Pori Jazz, Korpo Jazz, Baltic Jazz, Kemiönsaaren Musiikkijuhlat, Nauvon Kamarimusiikkipäivät, Turun Musiikkijuhlat ja Uudenkaupungin Crusell-viikot. Hanketta hallinnoi Pori Jazz. Konserttisarjan lipputuloista 20 % lahjoitetaan Saaristomeren suojeluun. Koko kulttuuripääkaupunkivuoden runsas ohjelma löytyy netistä, osoitteesta K matkailusilmä 5

6 Elegantti, persoonallinen ja aito. Siinä adjektiivit, jotka kuvaavat parhaiten Mikkelissä sijaitsevaa Tertin kartanoa. Matkailutoiminta on rakennettu toimivan maatilan ehdoilla ja sisäistä ääntä kuunnellen. TEKSTI: PIRKKO SOININEN KUVAT: PIRKKO SOININEN JA TERTIN KARTANO Tertti kutsuu herkuttelemaan Kaikki alkoi vuonna 1978 äitienpäivälounaasta. Se oli Tertissä ensimmäinen matkailijoille järjestetty tapahtuma ja Matti sekä Pepita Pylkkänen jännittivät, tuleeko paikalle ketään. Saman vuoden juhannuksena Tertissä juhlittiin ensimmäisiä asiakkaiden häitä. Sittemmin lukuisat parit ovat viettäneet elämänsä juhlaa kartanon kristallikruunujen loisteessa. Pylkkäset ryhtyivät vetämään 1500-luvulta peräisin olevaa tilaa sukupolvenvaihdoksen myötä Matti on asunut ikänsä tilalla, vain puoli vuotta hän on ollut vieraalla töissä. Pylkkäsen suvussa ovet ovat aina olleet avoinna matkailijoille. Vieraanvaraisuus kulkee verissä, joten oman kodin ovien avaaminen matkailijoille ei ole missään vaiheessa tuntunut vaivaannuttavalta. Alussa mietimme, minkä valitsemme tuotantosuunnaksemme. Päätimme, että se olisi matkailu ja erikoisviljely, sillä maatilana jatkaminen olisi vaatinut suuria investointeja, pariskunta kertoo Meijerikahvilan maittavan lounaan ääressä. Tertti on yhä edelleen myös toimiva maatila. Matkailullisestikin Tertin valtti on se, että kartanon ympäristö on viljeltyä. Pelto on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Peltoa Tertissä on 27 hehtaaria ja metsää 200 hehtaaria. ALUN PERIN meillä oli tavoitteena, että saisimme tänne yhden ryhmän viikossa. Nykyään ryhmiä käy keskimäärin neljä viikossa. Ensimmäiset kolme vuotta toimintaa pyöritettiin oman väen voimin. Nyt Tertissä on ympärivuotisesti kymmenkunta työntekijää ja kesäisin määrä yli tuplaantuu. Tertti on palkittu moneen kertaan, muun muassa vuonna 1985 läänin matkailupalkinnolla, 1991 valtakunnallisena vuoden maaseutuyrityksenä ja 2001 Kaakkois-Suomen ympäristötaidepalkinnolla. Kolme vuotta sitten Pylkkäset saivat Finnish Travel Quality Award -palkinnon omaperäisyydestä ja monipuolisuudesta. Matti ja Pepita Pylkkänen ovat vannoneet lähiruoan nimiin siitä lähtien, kun Tertin kartano avasi ovensa matkailijoille yli kolmekymmentä vuotta sitten. Ideoita pulppuaa. Meillä ei ole koskaan ollut ongelmaa siinä, etteikö ideoita syntyisi, vaan haaste on niiden käytännön toteutus, Matti sanoo. Liiketoiminnan kehittäminen on sen elinehto. Ei ole varaa jäädä laakereilla lepäämään, vaan jokaiseksi vuodeksi on keksittävä jotain uutta, hän jatkaa. Alkuaikoina katsoimme aina syksyllä, 6 matkailusilmä

7 kuinka paljon voittoa kesäsesongista jäi. Niillä rahoilla sitten tehtiin investointeja ja kunnostettiin rakennuksia. Suuri investointi oli muun muassa keskuslämmityksen vetäminen rakennuksiin, Pylkkäset kertovat. Tämän kesän uutuus on Meijerikahvilan kylkeen rakentuva kasvihuone, jonne tullaan sijoittamaan yrttiviljelmiä. Kasvihuoneessa voi ruokailla ja ihailla samalla lainehtivaa peltomaisemaa ja englantilaista puutarhaa. PYLKKÄSET OVAT pitäneet jalat maassa. 80-luvun huumassakaan he eivät ryhtyneet yltiöpäisiin investointeihin. Edellisen laman aikana huomasimme yhtäkkiä, että kaikki pikkujoulut katosivat. Varauskirja näytti ihan tyhjältä. Silloin kehitimme tilalle kartanon joulupöydän. Kesti kaksi vuotta, että saimme konseptin rullaamaan hyvin, mutta se kannatti, Matti kertoo. Toteutusvaiheessa yrittäjä tarvitsee sitkeyttä, sillä hyväkään idea ei ehkä ota heti ilmaa siipiensä alle. Joskus asioita on tehty myös asiakkaiden toivomusten pohjalta. > matkailusilmä 7

8 > Nykyään matkailijoille maistuvat taas perinneherkut. Myös ulkomaalaiset vieraat arvostavat suomalaisia makuja. Heti alkuaikoina nukkuma-aittoihin piti tehdä ikkunat, kun saksalaiset eivät muuten suostuneet niihin menemään, Pepita muistelee nauraen. Tertissä 1980-luku oli majoittumisen kultaaikaa. Silloin ihmiset vielä telttailivat, ja kartanon pihamaalla oli joskus teltta poikineen. Nyt Tertissä on viisi korkealaatuista huonetta piha-aitoissa. Niitä käyttävät sekä majoittuvat yövieraat että yksityisjuhlia viettävät. Kesällä hotellihuoneet ovat täynnä ja ympärivuotisesti majoitustilojen käyttöaste on asettunut 40 prosentin paikkeille. Tertissä on asiakkaiden käytössä myös kokous- ja saunatilat. Tertin kartano kuuluu kansainväliseen Petite-hotelliketjuun. Ketjuun kuuluvat hotellit ovat pieniä ja niissä on korkealuokkainen keittiö. TERTIN KARTANON VALTTI on korkealaatuinen keittiö, joka pohjautuu itse tuotettujen raaka-aineiden hyödyntämiseen. Olemme niin omavaraisia kuin suinkin on mahdollista. Kasvihuoneessa emme talvisin viljele mitään, mutta keskikesällä kaikki mitä tarjotaan tulee omasta maasta tai ihan läheltä, Pepita kertoo. Tertillä on noin 90 tarkoin valikoitua ruoan tuottajaa. Joukkoon mahtuu pariskuntia, jotka keräävät marjoja ja sieniä, kalastavat ja metsästävät. Olemme rakentaneet pikkuhiljaa tuottajien verkoston, joka toimii. Nyt voimme luottaa siihen, että raaka-aineita saadaan silloin, kun niitä tarvitaan. Ja tunnemme jokaisen tuottajan henkilökohtaisesti, joten voimme taata ruokaaineiden laadun, Matti sanoo. Menut rakennetaan sesonkien mukaan. Haastatteluhetkellä toukokuun lopulla eletään korvasieni, nokkos- ja parsa-aikaa. Tänä vuonna kylvin varhaisperunan 29.4., ja juhannuksena toivon mukaan syömme uusia perunoita, Matti hymyilee. RUOKAPERINTEET OVAT nousseet uuteen kukoistukseen. Kun aloitimme, häätarjoilu ei ollut mitään ilman karjalanpaistia. Sitten perinneruoat hylättiin ja kaiken piti olla kansainvälistä. Nyt perinteet ovat tulleet takaisin. Ruokailijoille maistuu taas keitetty kieli ja kateenkorva. Särkikalat olivat vuosia aliarvostettuja, mutta nyt niitä taas tarjotaan, lähiruoan puolestapuhujat toteavat tyytyväisinä. Tertillä on pitkät perinteet ruoan tuottajana. Mikkelistä on aikoinaan viety muun muassa lahnan poskilihoja Pietariin. Pylkkäset ovat huomaamattaan olleet usein edellä aikaansa, haistaneet trendit jo vuosia ennen kuin ne ovat rantautuneet Suomeen. Jo 80-luvulla he ihailivat Englannissa kartanoita, joissa matkailijat nauttivat yhteisen illallisen saman pitkän pöydän ääressä. Kokeilimme samaa Tertissä. Katoimme pitkän pöydän ja istutimme vieraat siihen. Ilta meni ihan mukavasti, mutta seuraavana päivänä kaikki matkailijat käpertyivät omiin oloihinsa. Eivät suomalaiset silloin olleet valmiita illastamaan vieraiden ihmisten kanssa, Pylkkäset muistelevat nauraen. Uusinta uutta kartanossa on villiyrttien käyttö raaka-aineena. Myös tryffelit ovat itämäs- 8 matkailusilmä

9 sä. Pylkkäset kiittävät keittiötä vetävän Noora Natusen ammattitaitoa. Villiyrttispesialisti Sami Tallberg on pitänyt työntekijöille kursseja. Vanhoja ruokaperinteitä on herätelty henkiin joulupöydässä, johon on katettu jälleen kaikki vanhat perinneherkut. Merkkinä korkealaatuisesta ravintolatoiminnasta Tertille on myönnetty Chaine des Rotisseurs -kilpi. 15 PROSENTTIA Tertin asiakkaista on ulkomaalaisia. Suurin ryhmä ovat italialaiset ja seuraavina espanjalaiset ja hollantilaiset. Teimme täällä Itä-Suomessa viime vuonna yhteismarkkinointiponnistuksen juuri Italian ja Espanjan markkinoille, joten ehkä se on poikinut nyt. Venäläisiä ulkomaalaisista on muutama prosentti, mutta määrä on ollut kasvamaan päin. Samoin ruotsalaisten määrä on lisääntynyt sen jälkeen, kun Tallink-Silja ryhtyi myymään oopperapaketteja Savonlinnan oopperajuhlille. Sijaitsemme upean kulttuurireitin varrella. Vieressä ovat Mäntyharjun Salmela, Mikkelin musiikkijuhlat sekä Savonlinnan oopperajuhlat. Yhteistyö kulttuuritoimijoiden ja matkailupalvelujen tarjoajien välillä on ensiarvoisen tärkeää, Pylkkäset toteavat. Olemme tehneet Saimaan Charmanttien kanssa erittäin hyvää yhteismarkkinointia sekä kotimaassa että ulkomailla. Täällä on ymmärretty jo kauan sitten, että toisen menestys ei ole toiselta pois. Jokaisella meistä on omat vahvuutemme. Yhteisessä rintamassa olemme saaneet enemmän näkyvyyttä ja enemmän aikaan, he kiittävät. Matti pitää erittäin hyvänä Finnairin Norvistan aikoinaan markkinoimaa kartanokierrostuotetta, johon kuuluivat yöpymiset suomalaisissa kartanoissa ja Pietarissa. Hyvin paketoitu tuote meni kaupaksi, sillä se oli helppo ostaa. Nykyään tärkein markkinointikanava on netti. Tertillä on myös oma nettikauppa, josta voi ostaa tilan tuotteita ja Pylkkästen maahantuomia sisustustavaroita. Samoja tuotteita saa myös tilan kartanokaupasta. PYLKKÄSILLÄ ON yksinkertainen vastaus siihen, mikä on toimivinta markkinointia: Täältä lähtevä tyytyväinen asiakas, he toteavat yhdestä suusta. Viehättävää on ollut huomata, että esimerkiksi äitienpäivälounaalla käy jo kolmas sukupolvi ruokailijoita. Ensin tulivat äidit lastensa kanssa ja nyt aikuisiksi kasvaneet lapset tulevat äitiensä ja omien lastensa kanssa. Paras kiitos ovat vakituiset asiakkaat, jotka palaavat vuosi vuoden jälkeen, Pepita sanoo. Pylkkäsillä on kaksi poikaa, Arttu ja Erkko, jotka kumpikin ovat mukana omassa matkailubisneksessä. Olemme tyytyväisiä, että tilalle on jatkaja. Jokainen sukupolvi sitten tekee omat päätöksensä ja kehittää toimintaa haluamaansa suuntaan. TERTIN PUUTARHA on maankuulu. Ideoita siihen on haettu ensin Englannista ja sittemmin Etelä-Ranskasta. Pylkkäset eivät ole lomallakaan lomalla, sillä ideoita kirjataan koko ajan muistivihkoon. Kumpikin rakastamme puutarhassa puuhailua. Se on hermolepoa ja palkitsevaa työtä. Sama puutarhuri on hoitanut Tertin viljelyksiä kuusitoista vuotta. Kesäpäivä alkaa sillä, että hän hakee omasta pellosta perunat, kasvimaalta vihannekset ja yrtit. Puutarhassa järjestetään puutarha-alan opiskelijoiden vetämiä puutarhakierroksia. Arboretumissa kasvaa yli sata erilaista puulajia ja muun muassa kuuluisa, 1800-luvulla istutettu Tertin ruusu, josta tehdään myös saippuaa. TULEVAISUUTEEN TÄMÄ positiivinen ja utelias pariskunta katsoo rohkeasti, vaikka jotkut asiat mietityttävätkin pitkän linjan yrittäjiä. 5-tien linjaus tulee muuttamaan tilannetta. Nyt kartanomme näkyy tielle, mutta sitten tänne ei ole enää niin helppo poiketa päähänpistosta. On haaste pysyä ihmisten mielissä siitä huolimatta, Matti sanoo. Myös sitä Matti on pohtinyt, mihin tulevaisuuden päättäjät vievät vieraansa. Tuoko nykyinen parikymppinen kauppatieteen opiskelija kahdenkymmenen vuoden päästä asiakkaansa oopperajuhlille ja Terttiin vai johonkin ihan muualle. matkailusilmä 9

10 TEKSTI: JAAKKO LEHTONEN PIIRROS: DREAMSTIME Markkinointiviestintä sähköistyy Markkinointiin liittyvä viestintä ja markkinointitoiminta ylipäätään on jo hyvän tovin ollut monisuuntaista. Ennen aikaan viestijä lähetti viestinsä, ja tulos näkyi jos näkyi lähinnä myynnissä. Nyt reaktiot ovat monilähtöisiä, ja omaa kaupallista viestiään toitottava on vain yksi monista samaa tuotetta tai palvelua pohtivista ja käsittelevistä tahoista. Samalla toiminnasta netissä on tullut oma tieteenlajinsa. Jotkut osuvat kultasuoneen ja menestyvät huikeasti, joko taidolla tai tuurilla. Toiset panostavat rahaa ja vaivaa kahmalokaupalla nettiin, saamatta aikaiseksi juuri mitään. Olipa niin tai näin, netti on tullut jäädäkseen, ja sen pelisääntöjä on jokaisen syytä tuntea. Jonkinlaiseksi rajapyykiksi on väitetty vuotta Sitä ennen syntyneet ovat nettimaailmassa maahanmuuttajia, jotka eivät koskaan opi kieltä ja tapoja kunnolla. Sen jälkeen syntyneet ovat paikallisia, jotka toimivat kotimaassaan ja -kulttuurissaan sujuvasti. Kaupallisesta toiminnasta netissä on julkaistu määrättömästi kirjoja - varmaan myös nettikirjoja. Huiman menestyksen on saavuttanut 215-sivuinen opus Inbound Marketing, Get Found Using Google, Social Media, and Blogs. Kirjoittajat ovat Brian Halligan ja Dharmesh Shah. Teos on nähdäkseni tarkoitettu sähköiseen maahan muuttajille. Se on siksi suhteellisen helppotajuinen. Tässä Matkailusilmän artikkelissa on (taatusti vuotta 1980 ennen syntyneen) maahanmuuttajan yhteenvetoa kirjan kohokohdista. Jotta kirjoitus pysyisi jossain kohtuumitassa, kirjan loppupuolella olevat, hyvin merkittävät osuudet sosiaalisessa mediassa toimimisesta, saatavilla olevista teknisistä työkaluista ja mitattavuudesta on liki sivuutettu. NETISSÄ KÄRKIKOLMIKKO on 1) hakukoneet, kuten Google, Yahoo!, 2) blogit ja 3) sosiaalinen media, kuten Facebook, Twitter, YouTube. Ihmiset torjuvat nykyään viestejä aktiivisesti. Niitä on aivan liikaa. Se on merkittävä hankaluus markkinoijalle. Kuluttajan käyttäytyminen myös muuttuu. Perinteiset kanavat kuten TV, radio ja suorapostitus toimivat yhä huonommin. Ihmiset eivät katso eivätkä lue. Tämä suunta on ollut menossa viimeiset kymmenen vuotta. Esimerkiksi yritysten omien lehtien osalta alamäki on ollut hurjaa. Tulee pyrkiä olemaan yhdessä toimiva (collaborative) alusta, missä samanmieliset pitävät yhteyttä. Netin tulee olla kuin kokoontumispaikka, elävä ja hengittävä. On tärkeää muistaa, että nykyään Sinun sanomisillasi ei ole suurta merkitystä. Merkittävää on, mitä muut sanovat Sinusta. Näinhän se itse asias sa on ollut aikojen alusta: jos yksilö kehuu itseään, mutta muut ovat eri mieltä, ei kehumisella ole suurta merkitystä. Sähköiset välineet vain ovat laajentaneet kyläkaupan juorupiiriä. Siksi 75% panostuksesta netissä tulee käyttää muiden kuin omien sivujen parissa. Sieltä muualta tulee saada väki omille sivuillesi. MITÄ SITTEN pitäisi tehdä? On kolme oleellista asiaa: 1) lisää jotain yhteisöllistä sivuillesi, vaikkapa blogi, 2) ala kehittää niin koukuttavaa sisältöä, että ihmiset kerta kaikkiaan haluavat kuluttaa sitä, 3) mene sinne, missä oikeasti tapahtuu, kuten Googleen, toimialan blogeihin ja sosiaaliseen mediaan Pyri linkittymään mahdollisimman laajalti. Sisältösi tulisi olla saatavilla kautta koko netin. Tarkista aluksi vaikka, montako RSS - ja sähköpostitilaajaa Sinulla on. Entä seuraajia SOMEssa? Montako linkkiä johtaa sivuillesi? Tämä on hyvin tärkeää! Älä tunkeudu häiritsemään ihmisiä. Sinun pitää tulla löydetyksi. Sinun tulee olla remarkable eli merkittävä, huomattava, harvinainen ja ainutlaatuinen. Tätä seikkaa kirjassa toistetaan uupumukseen saakka. Uudet ideat leviävät netissä salamavauhtia. Pidä kilpailijoita tiukasti silmällä, mutta älä seuraile heitä. YRITYSTEN NETTISIVUT ovat usein sähköisiä esitteitä, mitä ne eivät saa olla. Monen yrityksen nettisivu on kuin megafoni: yksi huutaa, joukkojen pitäisi kuunnella. Tulos on, että ihmiset käyvät sivulla kerran eivätkä palaa, kun ei ole mitään syytä edes jäädä, saati tulla uudestaan. Monet nettisivut ovat upeita. Se ei kuitenkaan ole se juttu. Messevälläkään visualistiikalla ei pitkälle pötkitä. 10 matkailusilmä

11 Tähtää maailman parhaaksi. Kavenna sektoriasi niin kauan, että se on mahdollista. Hullultakin tuntuva keksintö voi nousta maailmantason liiketoiminnaksi. Esimerkkinä mainitaan vaikkapa vasenkätisille putkimiehille suunniteltu jakoavain. VIESTI SELKEÄSTI ja yksinkertaisesti. Videot ovat yleensä hyviä keinoja. Takavuosina lompakon koko ratkaisi mainonnallisen menestyksen. Nykyään aivojen koko ratkaisee. Kirjassa suositellaan kovasti bloggausta. Blogatessa tulee pysyä oman toimialan asioissa. Yleensä yhden blogikirjoituksen pituudeksi riittää yksi aanelonen. Usein on hyvä vinkata muistakin blogeista. Bloggaamisen tahti saisi olla vähintään yksi viikossa. Sitä, että sisällön tulee olla remarkable, toistetaan blogienkin kohdalla. Remarkable-sisältöäkin tärkeämpi on sisällön otsikko. Se ratkaisee sekä löytymisen että sisältöön tutustumisen. Siksi otsikon miettimiseen tulee käyttää puolet siitä ajasta, mikä käytetään koko blogikirjoituksen tekemiseen. Valtavan suosion sai esimerkiksi blogikirjoitus, jonka otsikko oli 10 johtamisen keskeistä periaatetta, laatinut Don Corleone. Bloggauksessa kannattaa pyytää kommentteja, erityisesti eri mieltä olevilta. Paljon kommentoitua blogia luetaan enemmän. Blogi menee pieleen etenkin, jos se on jonkin asian suhteen ylipositiivinen. Vakituisten blogien suosio kasvaa yleensä hiljaksiin. Vaaditaan kärsivällisyyttä. Blogin tulee olla löydettävissä monilta alustoilta, montaa reittiä. Linkit ovat tärkeitä. Blogi jää eloon pitkäksi aikaa, lähes pysyvästi. Mainoskampanjat tulevat ja menevät. Blogista voi olla hyötyä vielä vuosien kuluttua. GOOGLESTA ON aivan oikein sanottu, että se on maailman suurin matkailuportaali(kin). Googlen tarjoamat mahdollisuudet ja ominaisuudet kasvavat ja monipuolistuvat huimaa vauhtia koko ajan. Kirjassa tarkastellaan perus-googlea selkeällä tavalla, ja siksi myöskään tässä yhteenvedossa ei tarkastella kuin Googlen ydintä. Perus-Googlen voi hahmottaa periaatteessa kaksiosaiseksi: se on yhtäältä jättimäinen luet telo tai lista maailmassa olemassa olevista nettisivuista. Ja toiseksi, se on ohjelma, joka löytää kyselijän tiedustelulle parhaat, haluttuja vastauk sia antavat nettisivut listoilta. Googlea voi vertailla vaikkapa kirjastoon. Siellä kaikki kirjat on luetteloitu. Kun sitten ihminen tulee kirjastoon, ja haluaa opaskirjan, vaikkapa puutarhanhoidosta, hän voi kääntyä kirjastonhoitajan puoleen, joka kirjaluettelon selaamisen jälkeen heti tietää, mitä puutarhanhoito-oppaita heillä on, ja etenkin tarkentavilla kysymyksillä löytää parhaan opuksen kyselijälle. Vielä on hyvä mainita, että Google on monessa maassa selkeä ykkönen hakukoneena, mutta tämä ei ole tilanne kaikkialla maailmassa. On Suomenkin kannalta merkittäviksi matkailullisiksi potentiaaleiksi tulkittavia maita, joissa Google ei ole ykkönen, eikä edes kakkonen. Mainittakoon vaikkapa Venäjä, jossa kärjessä ovat Yandex ja Rambler. Hakukoneita on muutoinkin monenlaisia. Kirjassa kuitenkin käsittely keskittyy Googleen, ja siksi tässäkään artikkelissa ei kajota muuhun kuin Googleen. Googlaava ihminen yleensä haluaa tietoa jostain asiasta. On siis oikea kiinnostus - ja valtaisa mahdollisuus! Vaikkapa blogin lukija tai seuraaja ei välttämättä halua muuta kuin oppia jotain, taikka pelkästään olla viihteellä. GOOGLESSA VOI saada sekä luontaista (organic) että maksettua näkyvyyttä. Luontainen näkyvyys on huomattavasti parempaa. Klikkauksista noin 75 % kohdistuu luontaiseen näkyvyyteen, ja vain noin 25 % maksettuun. Maksettu on yleensä näkymän oikeassa reunassa, luontainen taas vasemmalla. Maksettu näkyvyys voi myös usein päästä näkymän yläreunaan. Yhdellä Google-aukeamalla on kymmenen tulosta. Noin 89 % kävijöistä ei siirry seuraavalle aukeamalle ensimmäiseltä. Ensimmäisen aukeaman ylimpään vaihtoehtoon tyytyy 42 % kävijöistä. GOOGLE ITSE lajittelee näyttämisensä. Onhan tavaraa aivan mielettömästi. Peruskriteerejä on kaksi: 1) merkityksellisyys (relevance) ja 2) arvovaltaisuus (authority). Merkityksellisyys-kriteerillä annetaan etusija sivustoille, jotka näyttäisivät täsmäävän parhaiten haettuun tietoon. Arvovaltaisuus-kriteerillä taas punnitaan sitä, miten merkittävänä Google pitää lähdettä, josta tieto löytyi. Jos sivu on aivan hömppä, ei ole suurta väliä, vaikka se näyttäisi vastaavan hyvinkin täsmällisesti hakuun. Arvovaltaisuutta taas mitataan linkitysten määrällä ja niiden laadulla. Jos lähteellä on paljon hyviä linkityksiä, se on merkittävää. Asiaa parantaa edelleen, jos lähteen linkityksillä puolestaan on paljon omia linkityksiä. Kirja korostaa, että linkityksiä tulee, jos sisältösi on merkittävää (remarkable). HAKUSANAOPTIMOINTI eli SEO ei ole tekniikka, jolla yritetään juksata Google nostamaan asiaasi ylöspäin. Se on pyrkimys luoda sellaista sisältöä, jota kuluttajat haluavat löytää. Jos sitten tarkastellaan parhaita hakusanoja, niin keskeisintä on pohtia seuraavia kolmea näkökulmaa: 1) merkittävyys (relevance) : mitä kuluttaja todennäköisimmin kirjoittaa hauksi etsiessään Googlesta jotain Sinun toimintaasi liittyvää 2) volyymi: millä hakusanoilla saat eniten kävijöitä 3) vaikeus, eli miten kovaan kilpailuun joudut käyttäessäsi hakusanaa, jota käyttävät ehkä tuhannet muutkin - muista, että päästäksesi Googlen ensimmäiselle sivulle eli Top Teniin Sinun pitää syrjäyttää sieltä joku muu. Kirja suosittaa, että jos olet aloittelija eikä Sinulla ole paljon markkinointirahaa, käynnistä hallitunhintainen PPC (Pay Per Click) eli maksettu mainoskampanja netissä, jolloin maksat vain klikkauksista, jotka tehdään, ja voit sopia etukäteen maksimihinnan. Niin opit, mitkä hakusanat vetoavat. Toisaalta kannattaa muistaa, että et tienaa lanttiakaan vielä klikeistä, vaan vasta klikeistä johtuneista kaupoista. KIRJASSA KÄSITELLÄÄN mielenkiintoisesti myös monia muita asioita. Aivan otsikkotasoisesti voi mainita Page Titlet, eli miten on hyvä nimetä avaussivusi takana olevat seuraavat sivut ja miten muotoilla Meta Description Tagit, eli tekstinpätkät, jotka kuvailevat Googlen sivunäkymässä lyhyesti, mitä sivuiltasi löytyy (vähän kuin kirjan luvun alussa oleva tiivistys siitä, mitä tässä luvussa kerrotaan). Kirjassa esitellään myös saatavilla olevia työkaluja, mittaamistapoja ja paljon muuta. Vielä todetaan muun muassa, että oikeaksi kilpailukyvyn säilyttämiseksi sisällöntuottajien tulee olla huippukirjoittajia, esimerkiksi ammattitoimittajia, ja että ennen kenenkään palkkaamista on hyvä kilpailuttaa ehdokkaita vaikkapa maksullisten blogien laatijoina. Lisäksi todetaan, että yleensä ei ole mahdollista kouluttaa perinteisestä markkinoijasta todella hyvää, modernia, kilpailukykyistä sisällöntuottajaa. matkailusilmä 11

12 TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT VISIT FINLAND, ASPEGRENIN PUUTARHA, AHLMAN JA KESKITALON MAATILALEIPOMO Lähiruoalla on tarina Yhä useampaa matkailijaa kiinnostaa, mistä hänen lautasellaan oleva ruoka on peräisin. On eduksi, jos salaatinlehdellä, juustolla tai sämpyläjauholla on tarina. Ja onhan niillä. 12 matkailusilmä

13 Lähiruoan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat tuoreus ja alkuperätieto. Sen ansiosta alueellisilla ruokaperinteillä on paremmat säilymismahdollisuudet. Lähellä tuotetut raaka-aineet ovat myyntivaltti, jota nykyään osataan yhä useammin hyödyntää. Kuluttajalle lähiruoka merkitsee lyhyempiä kuljetuksia, tuoreempia raaka-aineita ja luottamusta ainesten puhtauteen sekä tuotantoeläinten hyvään kohteluun. Matkailijalle lähiruoassa on eksoottisuuden elementti. Paikalliseen ruokakulttuuriin tutustuminen on monille tärkeä osa loma- tai kokousmatkaa. SUOMESSAKIN ON MAHDOLLISTA matkailla lähiruokakeitaalta toiselle. Sen todistavat Laura Ertimon kokoama Suomen 100 Lähiruokakohteet -opas sekä Aitoja makuja -verkoston nettisivut, joilta voi hakea lähiruoan tuottajia sijainnin, tuoteryhmän ja palvelun mukaan. Hakupalvelussa on yli yrityksen tiedot. Myös ruokablogit ovat lähiruoan sanansaattajia. Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä valmistuneen tutkimuksen mukaan useat suositut ruokablogit puhuivat lähiruoan puolesta mainiten ainesten ostopaikan ja alkuperän. Bloggareita kiinnostavat erityisesti maatiaiseläinten liha ja lihatuotteet, kasvikset sekä viljatuotteet ja juustot. TURUSSA KAHDEKSAN RAVINTOLAA on sitoutunut lisäämään lähiruoan käyttöä, tarjoamaan sitä päivittäin ja merkitsemään annokset Lähiruoka-logolla. Lahden seudulla lähiruoan tuottajat ovat tiivistäneet rivejään ja järjestäneet ravintoloiden keittiömestareille tutustumiskäyntejä tiloille. Jyväskylässä on kehitetty JyväskyläMenut, joissa maistuvat paikalliset järvikalat, riista ja marjat. Lähiruoalla ei ole virallista määritelmää. Turun aloitteessa lähiruoka on määritelty niin, että vihannesten, kananmunien, lihan sekä viljatuotteiden tulee olla omasta maakunnasta. Poron, riistan, luonnonkalan ja maitotuotteiden suhteen riittää, kun ne ovat suomalaisia. Ainesten tulee myös olla tuoreita. OSTOSPAIKKOJA Lähellä kasvatettujen raaka-aineiden varmoja ostospaikkoja ovat kauppahallit ja torit, mutta myydään niitä muuallakin. Esimerkiksi täällä: Eat & Joy Maatilatori, Helsinki Anton & Anton, Porvoo ja Helsinki Muurlan Suoramyynti, Salo Heila Lähiruokatori, Heinola Benjamin Maatilatori, Iitti Alppiruusun Tuottajatori, Elimäki Ollilan maalaiskauppa, Pirkkala Topin maatilamyymälä, Juankoski Kauppakylä Wihtori: Lohtajan suoramyynti, Kokkola Kontinpohjan myymälä, Sotkamo Kärsäkäs Herkkuputiikki, Kärsämäki Korvatunturinmaan Osuuskunnan puoti, Savukoski matkailusilmä 13

14 Kasvimaalta lautaselle Pietarsaaressa Rovasti Gabriel Aspegren perusti puutarhan Rosenlundin pappilanmäelle Pietarsaareen jo 1750-luvulla. Kunnostettu vanhan ajan puutarha on mainio retkikohde, jossa voi tutustua kukkiin, yrtteihin ja muihin hyötykasveihin, rentoutua piknikillä, nähdä eläimiä ja osallistua työpajoihin. Puutarhan kahvila Café Örtagården tarjoaa ympäri vuoden herkkuja omasta puutarhasta. Tarjolla on leivonnaisia, lounasta, iltapalaa ja piknik koreja, joiden ainekset vaihtelevat sesongin mukaan. Viljelemme luonnonmukaisesti, ilman keinotekoisia lannoitteita ja myrkyllisiä torjunta-aineita. Käymme aamuisin korjaamassa päivän ruokien ainekset maasta ja tarjoamme ne nopeimmillaan kolmen tunnin kuluttua, toiminnanjohtaja Carina Wikman kertoo. Tänne tullaan, koska tiedetään, että tarjoamme omaa satoa ja valmistamme kaiken omassa keittiössämme. Uskon, että nimenomaan lähiruoka on vetonaulamme, hän jatkaa. Aspegrenin puutarha on entisöity 1700-luvun henkeen, ja Café Örtagårdenin leivonnaiset ja ruoat ovat saaneet vaikutteita saman ajan keittokirjoista. Suuri osa raaka-aineista tulee todella läheltä, metrien tai kymmenien metrien päästä. Piian lounaalla tarjotaan keittoa, salaattia ja vastaleivottua leipää. Pienessä Puutarhapuodissa myydään muun muassa kuivattuja yrttejä ja siemeniä. Satoa voi ostaa myös vuosittaisilla sadonkorjuumarkkinoilla, joita varten valmistetaan hilloja, mehuja, hyytelöitä ja pikkelssejä hedelmätarhan ja kasvimaan antimista. Opastetuilla kierroksilla voi tutustua puutarhan historiaan ja sen eri osiin. Puutarhaa, kahvilaa ja puotia hoitaa Aspegrenin Puutarhasäätiö. Ahlman on keidas kaupungissa Ahlmanin ammattiopisto on yli sata vuotta vanha oppilaitos aivan Tampereen keskustan kupeessa, 5 kilometriä Keskustorilta. Ahlmanin kartanossa on majoitustiloja ja juhlapalvelutoimintaa sekä kokoustiloja. Tilalla on navetta ja 10 hehtaaria peltoa, josta osa on lehmien laitumena. Matkailijan kannalta tämä on keidas keskellä kaupunkia. Meillä voi nähdä lehmiä, hevosia, lampaita ja vuohia. Vaalimme vanhaa: pihapiirin kasvit ovat maatiaislajikkeita ja lehmämme suomenkarjaa ja kyyttöjä, kertoo Ahlmanin kartanon ruokapalvelupäällikkö Seija Siukola. Tilapuoti avattiin puolitoista vuotta sitten, kun Ahlmanilla havaittiin Aitoja makuja -sivuston kokoamisen yhteydessä, miten paljon lähistöllä on lähiruoan pientuottajia. Heidän tuotteilleen haluttiin tarjota myyntipaikka. Puodissa käy asiakasta päivässä ja se on suosittu ryhmien käyntikohde. Siellä myydään myös tilan omaa tuotantoa sekä opetuskeittiön valmistamia ruokia ja leivonnaisia. Tämän vuoden alusta meillä on ollut tilameijeri, jossa valmistamme hapanmaitotuotteita ja juustoja. Ensimmäiset sinihomejuustomme ovat juuri tulleet myyntiin, ja juustokellarissa kypsyy pitkän kypsytyksen vaativia, puolikovia juustoja, Siukola kertoo. Kruununvouti Gabriel Ahlman testamenttasi Ahlmanin kartanon Talousseuralle maamies- ja emäntäkoulun perustamista varten. Tilapuodissa on vaihtuva valikoima paikallisia, Ahlmanin tilalla ja lähiympäristössä tuotettuja tuotteita. Kaikkien tuotteiden alkuperä on tarkasti jäljitettävissä. Navetan yhteydessä on maitobaari, josta voi ostaa jäähdytettyä, käsittelemätöntä maitoa 45 minuutin ajan iltalypsyn jälkeen. Maitobaarissa myydään myös tilan kananmunat. Etukäteen tilaamalla järjestämme ryhmille kierroksia, jossa esittelemme tilaa ja kerromme sen historiasta. Navettakierroksella pääsee rapsuttelemaan lehmiä. Moni tuleva morsian on kokeillut meillä lypsämistä polttareissaan. Kaupunkilaisille sellainen tuntuu olevan eksoottista, Siukola hymyilee. Ahlmanin opiskelijaravintolassa voi lounastaa ympäri vuoden. Ruoan raaka-aineet ovat mahdollisimman suurelta osin kotimaisia. Kokousasiak- 14 matkailusilmä

15 kaille tarjotaan aina lähiruokaa, jonka alkuperästä kerrotaan. Maaseudun elinkeinojen turvaaminen on meille sydämen asia, ja siksi olemme olleet lähiruoan puolestapuhujia jo pitkään. Kiinnostus on niin suurta, että esimerkiksi tilapuodissa tarvittaisiin erillinen opas pelkästään vastaamaan kysymyksiin ja selostamaan tuotteiden taustoja. Kävijät ovat erittäin kiinnostuneita ruoan alkuperästä ja heillä on paljon kysyttävää, Siukola sanoo. Siukolan mukaan lähiruoan matkailullinen merkitys on selvästi kasvamassa. Ruoan perässä voidaan kulkea pitkiäkin matkoja poiketen pääteiltä tiloille ostoksille. Ahlmanin tilapuodissa tuotteet ovat kätevästi niidenkin ulottuvilla, jotka eivät voi tai halua lähteä maaseutukierrokselle. TEKSTI JAAKKO LEHTONEN Kestävä matkailu Kestävän kehityksen voi kätevästi tiivistää seuraavasti: meidän tulee toteuttaa unelmiamme siten, että seuraavat sukupolvet voivat toteuttaa omia unelmiaan. Verlan pahvitehdasmiljöö herää henkiin kesäisin. Makasiinikahvilan leivonnaisissa käytetyn viljan alkuperä tiedetään viljelylohkon tarkkuudella. Verlassa paikallinen ruoka kuuluu asiaan Aimo Jälkön ura lähiruokayrittäjänä alkoi siitä, että hänelle sattui leipomahullu vaimo. Eija Jälkö leipoi kylätoimikunnan kesätorille myyntiin ruisleipää, jota alettiin pian kysellä myös jouluksi ja pääsiäiseksi. Leipomon toiminnasta tuli ammattimaista vuonna 1992, kun nykyinen Benjamin Maatilatori avasi ovensa Kausalassa. Tänä keväänä Keskitalon maatilaleipomolle valmistuivat uusi, entistä tilavampi leipomo ja pitopalvelukeittiö entisen navetan tiloihin. Kaikki käyttämämme vilja on omalta tilalta, joten pystymme sanomaan viljelylohkon tarkkuudelta, mistä raaka-aineemme tulevat, Aimo Jälkö sanoo. Leipomon erikoisuus ovat vanhan karjalaisen reseptin mukaan valmistetut vesirinkilät. Myös Keskitalon täysjyväleipä on maineikasta. Pitopalvelukeittiössä valmistuvat lounasruoat Verlan Makasiinikahvilaan, jota perheyritys pyörittää nyt neljättä kesää. Verla on vanha pahvitehdasmiljöö Verlankosken rannalla Pohjois-Kymenlaaksossa, noin 30 kilometriä Kouvolan keskustasta. Verla hyväksyttiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna UPM-Kymmene ylläpitää tehdasmuseota, joka on avoinna toukokuun alusta noin syyskuun puoliväliin. Alueella on myös pikkupuoteja ja pajoja kesäisin. Aimo Jälkö pitää lähiruokaa arvossa, joten Makasiinikahvilan lounasruokien raaka-aineet tulevat pääosin lähituottajilta. Yhteydet syntyivät luontevasti Benjamin Maatilatorin kautta. Saamme lähistöltä perunat valmiiksi kuorittuina. Lihamme on Kausalassa teurastettua ja kalamme peräisin Vironsalmelta. Myös marjatiloja on tässä lähellä, Jälkö luettelee. Maailmanperintökohteessa kuuluu asiaan tarjota paikallisia tuotteita, ja osaa kävijöistä ainesten alkuperä kiinnostaa. Ensisijaisesti ruoan pitää kuitenkin olla hyvää. Esimerkiksi kalasta ei saa hyvää, ellei se ole tuoretta, vaikka se olisi miten läheltä, hän muistuttaa. Jälkön havaintojen mukan ulkomaalaiset arvostavat lähiruokaa ehkä hieman enemmän kuin suomalaiset. Viime kesänä esimerkiksi japanilaisvieraat ihastuivat Makasiinikahvilan kaalikeittoon. Selitin, että keitto on tehty lähistöllä kasvaneista vihanneksista, ja he olivat yhtä hymyä, Aimo Jälkö sanoo. Kestävä kehitys myös matkailussa tarkoittaa toimenpiteitä, usein myös joistain toimenpiteistä luopumista, joilla turvataan ympäristöä sekä huolehditaan taloudellisista ja sosiaalisista näkökohdista. Kestävä kehitys ei siis ole pelkästään ympäristönsuojelua eikä varsinkaan kaunista, puhdasta luontoa. Kaunis, puhdas luonto on seurausta kestävästä kehityksestä. Taloudellisiin näkökohtiin kuuluu, että toiminta on kannattavaa. Sosiaaliset näkökohdat puolestaan voivat olla esimerkiksi paikallisen kulttuurin kunnioittamista matkailussa tai vaikkapa seksiturismin vastustamista. LAAJOISSA KANSAINVÄLISISSÄ tutkimuksissa Suomen mielikuva on todettu erinomaiseksi kestävän kehityksen huippumaana. Future Brand -yhtiön tekemä Country Brand Index vuodelta 2009 vertailee 102 maata keskenään, ja Suomi nousee ympäristövastuullisuudessa kultamitalille. GFK Ropers -tutkimuslaitos vertailee 50 maata keskenään Nation Brands Index -nimisessä tutkimuksessa vuodelta Tässä vertailussa Suomi sijoittuu neljänneksi ympäristöasioissa. On huomattava, että näissä tutkimuksissa on kyse mielikuvista, ei kovista faktoista. Mutta ne antavat kuitenkin erinomaisen lähtöruudun, jota on syytä huolella varjella. Ikävä tosiasia on, että olemme valitettavasti maailman huippua myös ympäristön kuluttamisessa. Hyvä maineemme johtunee ainakin osittain hyvästä teknisestä osaamisestamme, jolla voimme korjailla tehtyjä virheitä. MATKAILUYRITTÄJÄT OVAT hyvin tietoisia kestävän kehityksen merkityksestä, ja eri puolilla maata on menossa lukuisia kestävään kehitykseen liittyviä projekteja tai toimenpiteitä. Monelle matkailuyrittäjälle vaikkapa turmeltumaton ympäristö on myös koko liiketoiminnan ehto. Matkailuyritykset ovat saaneet ISO sarjan sertifikaatteja ympäristöystävällisyydestä, hotelleilla on Joutsen-merkkejä, Laatutonnissa ympäristöasiat ovat vahvasti esillä, hotelleissa on mahdollista laskea hiilijalanjälkensä, VR käyttää ympäristöystävällisyyttä markkinoinnissaan. Ja paljon, paljon muuta. Silti ei vielä voida osoittaa mitään hyvin laajaa ja systemaattista kestävän kehityksen prosessia, joka olisi kokonaisvaltaisesti menossa matkailualalla. On mahdollista, että ajan oloon sellainen alkaa hahmottua. Olisi lisäksi toivottavaa, että kestävään matkailuun tiiviisti kuuluvat yhteiskuntavastuun käsite ja sisältö (siis myös sosiaalinen vastuu) nousisivat näkyvämpään asemaan. Kestävä kehitys ei vielä ole kovin merkittävässä roolissa kuluttajien päätöksenteon elementtinä. Edelläkävijät ottavat jo sen huomioon matkapäätöksissään, mutta suuri yleisö ei ainakaan vielä. Silti kestävän kehityksen mukaisia toimenpiteitä on jokaisen syytä harjoittaa aktiivisesti jo nyt. Matkakohteessa ratkeaa, halutaanko sinne tulla uudestaan. Tähän valintaan vaikuttaa vahvasti osaltaan se, miten kohde on hoidettu kestävän matkailun näkökulmasta vaikka asiakkaat eivät sitä tietoisesti tekisikään. matkailusilmä 15

16 TEKSTI: TUIJA KAUPPINEN PIIRROKSET: MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON KLUSTERIOHJELMA (OSKE) SUURI tuntematon Venäläiset ovat maamme suurin matkailijaryhmä. Tunnemmeko heidät? R Suomi voisi aivan hyvin olla massaturismin maa, eikä siihen tarvita kuin yksi kaupunki, Pietari. Näin väittää kehitysjohtaja Olli Hietanen Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Viime vuonna Suomessa vieraili noin 3,4 miljoonaa venäläistä matkailijaa. Silti on arvioitu, että noin 80 prosenttia pietarilaisista ei ole koskaan käynyt Suomessa. Palvelumuotoilija Reima Rönnholmin mielestä suomalaisella matkailuelinkeinolla on liian vähän ymmärrystä venäläisistä. On käsittämätöntä kuinka huonosti tunnemme maamme suurimman matkailijaryhmän. Tilastot ja pylväsdiagrammit eivät rii- tä asiakkaan ymmärtämiseen. On uskallettava mennä lähelle, sinne missä asiakkaat ovat, venäläisiä matkailijoita Himoksella havainnoinut ja haastatellut Rönnholm palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc:istä tähdentää. Tutkimus on osa TEKESin Vapaa-ajan palvelut -ohjelman tukemaa Palvelumuotoilun työkalupakki -hanketta. UUSRIKAS OSTOSMATKAILIJA. Tämä stereotypia sävyttää monen suomalaisen mielikuvaa venäläismatkailijoista. Matkailijamäärien lisääntyessä venäläisten matkailijoiden joukko kuitenkin monipuolistuu ja asiakkaita tulee hyvin eri tuloluokista. On ekomatkailijoita, seikkailunhaluisia, kalastusmatkailijoita ja kaiken nähneitä maailmanmatkaajia, jotka haluavat aitoja asioita teemapuistojen sijaan. Venäläinen matkailutoimittaja Larissa Pelle uskoo, että monet venäläisperheet olisivat halukkaita tuomaan lapsensa kesäleirille Suomeen. Suomi nähdään Venäjällä hyvin turvallisena maana. Täällä ei ole betonimuureja, ilma on puhdasta ja vettä voi juoda hanasta. Puhtaassa luonnonvedessä pulikointi on venäläislapselle luksusta. Venäläiset ovat valmiita tekemään päätöksiä spontaanisti, jos palvelut ovat helposti ostettavissa ja kriittiset asiat, kuten aukioloajat, saatavuus ja hinta, nousevat heti selkeästi esille. On tärkeää ymmärtää, mitä venäläiset arvostavat ostopäätöksissään ja miten heille voi- 16 matkailusilmä

17 Syvällistä asiakas ymmärrystä tuotteistamisen ja hinnoittelun tueksi Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri (OSKE) lähtee selvittämään mitä venäläiset haluavat lomaltaan. Russian Customer Latent Needs (RUCOLA) -hankkeen tavoitteena on tuoda syvällistä asiakasymmärrystä palvelutuotteiden kehittämiseen valituille venäläisille kohderyhmille. Palvelumuotoilun ja sosiaalisen median avulla syystalvella toteutettavien kohderyhmätutkimuksien tavoitteena on saada lisää tietoa potentiaalisten asiakkaiden tiedostetuista ja tiedostamattomista tarpeista, arvoista sekä ostoprosessista ennen matkaa. Toivomme, että tieto erilaisista venäläisistä asiakasryhmistä auttaa suomalaisia matkailuyrityksiä kehittämään tulevaisuuden venäläisen matkailijan tarpeisiin vastaavia korkeakatteisia palvelukokonaisuuksia ja uudenlaisia markkinointikonsepteja, joiden avulla valitut kohderyhmät tavoitetaan kustannustehokkaasti ja houkuttelevasti. Koottu tieto levitetään OSKEn verkoston kautta alan yrityksille kautta maan, kertoo kehitysjohtaja Miikka Raulo Jyväskylän seudun osaamiskeskuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa hanketta ovat mahdollistamassa Varsinais-Suomen, Jyväskylän, Savonlinnan seudun, Uudenmaan ja Lapin osaamiskeskukset. daan tarjota vaihtoehtoja sellaisessa muodossa, että heidän on helppo vertailla ja valita kiinnostavaa tekemistä. Tästä näkökulmasta myös matkailupalveluiden paketoinnista löytyy paljon kehitettävää. Venäläiset ovat suomalaisia kiinnostuneempia valmiiksi suunnitelluista ja helposti ostettavista all inclusive -ratkaisuista, Rönnholm kertoo tutkimuksensa löydöksistä. Tarvitsemme tietoa, joka auttaa tavoittamaan eri kohderyhmät ja kehittämään heidän tarpeisiinsa sopivia palveluja. Jokainen yrittäjä voi osaltaan kartuttaa tätä ymmärrystä, Rönnholm muistuttaa. VENÄJÄLLÄ ON 60 miljoonaa internetin käyttäjää ja 18 miljoonaa blogia. Venäläiset ovatkin maailman ahkerimpia sosiaalisen median käyttäjiä. Facebookin venäläinen vastine Vkontakte.ru tarjoaa suomalaisille yrityksille erinomaisen mahdollisuuden tavoittaa venäläinen kuluttaja kustannustehokkaasti. Verkkohakuihin käytetään puolestaan Googlen sijasta Venäjän suurinta hakukonetta Yandexia, jonka markkinajohtajuus perustuu venäläisen kulttuurin ja kielen tuntemukseen. Se huomioi muun muassa venäjän kielen taivutuksen erityispiirteet. Venäläiset ovat hyvin kiinnostuneita muiden matkailijoiden kertomuksista, suosituksista ja kuvista. Niillä on ratkaiseva merkitys niin matkan suunnittelussa kuin ostopäätöksissä. Venäläisjulkkisten bloggauksia seurataan tarkkaan. Jos joku kuuluisa bloggaaja käy jossain paikassa, venäläiset matkustavat perässä, Pelle kertoo. Kun Himoksella viime joulun alla käynyt pariskunta pyysi käyttöönsä kuvia ja logomme ja laittoi ne kotiin päästyään verkkoon, oli uusivuosi hetkessä loppuunmyyty, kertoo Himosmaailman toimitusjohtaja Tiina Tykkyläinen kokemuksistaan sosiaalisen median voimasta Venäjällä. Erityisen kiinnostavaa Rönnholmin mielestä on se, miten verkossa käytävää keskustelua ja suosittelua voidaan lisätä ja tukea. Uskaltakaa mennä lähelle, hän kehottaa. VIISI VINKKIÄ VENÄJÄN SOSIAALISEEN MEDIAAN 1. Kommunikointi tapahtuu aina venäjän kielellä. Englantia taitavia venäläisiä on vielä valittavan vähän. 2. Katso esim. blogs.yandex.ru hakupalvelun avulla näkyykö yrityksesi jo Venäjän sosiaalisessa mediassa. 3. Selvitä miten tavoittelemasi kohderyhmä kommunikoi ja millä alustoilla. 4. Tunnista mielipidevaikuttajat (yli 1000 aktiivista seuraajaa) ja mitä muut matkailuyritykset jo tekevät. 5. Laadi ensin strategia ja kartoita resurssit. Tarvitsetko ulkoista asiantuntijaa, omaa osaajaa vai oman osaamisen kehittämistä? Venäjällä kaikki on mahdollista! KOOSTANUT: MARIYA LOGINOVA, PROJEKTIKOORDI- NAATTORI, SAVONLINNAN SEUDUN OSAAMISKESKUS matkailusilmä 17

18 Lentäen Suomeen Suomen saavutettavuus paranee koko ajan. Lentokenttäpalveluja tarjoava Finavia Oyj luo yhteydet maailmalta Suomeen 25 lentoasemansa kautta. Avainbrändejä ovat Helsinki Airport ja Lapland Airports. TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: FINAVIA Finavian markkinointijohtaja Kimmo Ruotsalainen kertoo lähitulevaisuuden näyttävän lupaavalta, koska vuosi 2011 on lähtenyt hyvin käyntiin. Liikenne on kasvanut alkuvuonna 18 prosenttia, tässä luvussa näkyy toki viime vuoden huhtikuussa vaikuttanut tuhkapilvi. Kokonaiskasvun tälle vuodelle ennustetaan olevan noin 10 prosentin luokkaa. Kasvun myötä pääsemme tänä vuonna lähelle 18 miljoonaa matkustajaa. Onneksi tämänkeväinen tuhkapilvi ei aiheut tanut vastaavaa kaaosta kuin vuosi sitten. MATKUSTAJAMÄÄRIEN KASVUUN ei ole päästy ilman työtä. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi Fin aviassa on lisätty markkinointia ja toimenpiteitä kehitetään koko ajan. Esimerkiksi Fin avian Facebook-sivut ovat yksi uusimmista markkinointi- ja viestintäkanavista. Finavian markkinointiosaston päätehtävä on b-to-b-markkinointi eli yhteydet lentoyhtiöihin. Suurin painoarvo on olemassa olevilla asiakassuhteilla ja niiden ylläpitämisellä. Kartoitamme kuitenkin koko ajan uusia reittimahdollisuuksia niin nykyisten kuin uusienkin asiakkaiden kanssa. Reittikehityksessä teemme yhteistyötä seutukuntien, alueorganisaatioiden ja matkailuelinkeinon kanssa, kertoo markkinointipäällikkö Timo Järvelä. Yhteistyö matkailuelinkeinon kanssa on meille tärkeää ja tavoitteenamme on tiivistää sitä entisestään. Markkinointityössä ei ole unohdettu matkustajiakaan. Vaikka matkalle ei lähdetä kohteen lentokentän takia, on kenttä palveluineen osa kokonaisuutta. Finavia haluaa olla vahva lenkki onnistuneen matkan palveluketjussa. Kehitystyöhön ja palvelukonseptien parantamiseen panostetaan entistä enemmän. Matkustajan on vaikea hahmottaa, milloin hän asioi Finavian, lentoyhtiön tai ground handling -yhtiön edustajan kanssa. On erityisen tärkeää, että palvelun laatu on tasalaatuista riippumatta palvelun tuottajasta. Se vaatii yhteistä tahtotilaa ja kiinteää yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken, miettii Ruotsalainen. Lentokentät luovat osaltaan kuvaa Suomesta ja suomalaisuudesta. Jo kentällä voidaan esitellä millaista on suomalainen osaaminen, palveluasenne, design ja ruokakulttuuri. Helsinki Airport onkin yksi Helsinki World Design Capital 2012 projektin yhteistyökumppaneita. SUOMEN SAAVUTETTAVUUS on Ruotsalaisen mielestä nykyään erittäin hyvä. Esimerkiksi Helsinkiin pääsee suorilla lennoilla monesta kansainvälisestä kohteesta. Jo pelkästään Aasiassa on kymmenen kohdetta. Turkuun, Tampereelle ja Vaasaan pääsee muun muassa Tukholmasta. Turussa suosittuja reittejä ovat myös halpayhtiö Wizz Airin Gdanskin ja Budapestin lennot. Tampereella ja Lappeenrannassa operoi halpayhtiö Ryanair, jolla on Tampereelta 13 kansainvälistä Euroopan reittiä ja Lappeenrannasta 3. Muualle Suomeen pääsee kätevästi Helsingin kautta ja Lapin kaukaisimmatkin kentät ovat vain noin tunnin lentomatkan päässä Helsingistä. Tämä suosii Lappiin suuntautuvaa turismia. UUSIA REITTEJÄ otetaan käyttöön koko ajan. Maaliskuussa Skandinavian toiseksi suurin lentoyhtiö Norwegian avasi uuden solmukohdan Helsinki-Vantaan lentokentälle. Yhtiö lentää myös kotimaan reittejä Helsingistä Ouluun ja Rovaniemelle. Yhtiö tuo lisätarjontaa ulkomaille yhteensä yhdeksällä kansainvälisellä reitillä. Norwegianin laskeutuminen Suomeen on tuonut kotimaanliikenteeseen kilpailukykyisen vaihtoehdon ja parantanut saavutettavuutta erityisesti Rovaniemelle. Tämä tukee paikallista turismia, toteaa Järvelä. Lisätarjontaa tuovat myös toukokuun lopussa Finnairin avaama uusi reitti Singaporeen sekä kesällä lisättävät viisi viikkovuoroa Hong Kongiin. Kesäkaudella 2011 Helsinki-Vantaal- 18 matkailusilmä

19 Lapin matkailun edistäminen vaatii yhteistyötä Helsinki-Vantaan kautta kulkee vuosittain yli miljoona vaihtomatkustajaa. Suomen saavutettavuus on erittäin hyvä. ta on ennätykselliset 74 lähtöä viikossa 10 kohteeseen Aasiassa. Via Helsinki -konsepti lisää Helsinki Airportin kysyntää läpikulkukenttänä sekä laajentaa merkittävästi lentoliikennetarjontaa. Via Helsinki tarkoittaa myös merkittävää matkailupotentiaalia. Helsinki-Vantaan kautta kulkee yli miljoona kansainvälistä vaihtomatkustajaa, jotka ovat potentiaalisia matkailijoita Suomeen. Helsinki-Vantaan kentällä on tärkeä merkitys maamme kilpailukyvylle sekä alue- ja elinkeinorakenteelle. Kentällä on sopiva maantieteellinen sijainti Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Kun sijaintiin liitetään kattavat ja laadukkaat palvelut, pystytään vastaamaan kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Finavian tavoitteena on tarjota matkustajille houkuttelevampia yhteyksiä keskieurooppalaisiin kilpailijoihin verrattuna. TILANNE LENTOKARTALLA muuttuu lähes kuukausittain. Toukokuussa Suomeen saatiin uusia operaattoreita, kun esimerkiksi American Airlines aloitti Chicago Helsinki-lennot. Reitti on käytössä lokakuun loppuun asti. Uusi operaattori on myös Valko-Venäjän kansallinen lentoyhtiö Belavia. Toukokuussa Suomesta operoivia lentoyhtiöitä oli noin 30 ja kohteita 130. Chicagon reitti on herättänyt kiinnostusta ja toivottavasti se vauhdittaa myös amerikkalaisten matkustushalukkuutta Suomeen, toivoo Ruotsalainen. Finavia tehostaa Lapland Airports -kenttien palveluja ja saavutettavuutta. Lapin matkailun edistämisessä tarvitaan kokonaispalvelujen luomista, jossa oma roolinsa on lentokentillä ja paikallisilla matkailualan yrittäjillä. Lapland Airports -kokonaisuuteen kuuluvat Enontekiön, Ivalon, Kemi-Tornion, Kittilän, Kuusamon ja Rovaniemen lentokentät. Palvelujen tehostamisen ja alueen tunnettuuden lisäämisen takia Finavia on yhdistänyt Pohjois-Suomen kenttien myynnin ja markkinoinnin saman sateenvarjon alle. Lapin kentät ovat niin sanottuja matkailulentokenttiä eli niiden asiakaskunta on suurelta osalta vapaa-ajan matkustajia, jotka saapuvat kohteeseen reitti- tai charterlennoilla. Erityisesti talvella ulkomaalaisten matkustajien osuus korostuu, selittää myyntipäällikkö Katja Siberg. Yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa onkin tärkeää ja sitä tiivistetään koko ajan. Lapland Airportsin kohdalla koko alueen vetovoima on erittäin tärkeässä roolissa ja sen esiin tuomisessa Finavia tarvitsee tukea paikalliselta verkostolta. Vastaavasti matkailuelinkeino tarvitsee lentokenttiä. FINAVIA OYJ On asiakaskeskeinen palveluyritys, joka tarjoaa turvallisia ja luotettavia lentoasemapalveluja. Ylläpitää ja kehittää Suomessa 25 lentoaseman verkkoa. Vastaa lentoasemien palvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä asiakastarvelähtöisesti, yhteistyössä lentoasemalla toimivien yritysten kanssa. Asiakkaita ovat lentoyhtiöt, lentomatkustajat, elinkeinoelämä ja sotilasilmailu. Hoitaa matkustajien ja matkatavaroiden turvatarkastukset, sekä huolehtii matkustajien opastamisesta. On valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Työllistää henkilöä ja koko konserni Vuonna 2010 matkustajien yhteismäärä oli matkailusilmä 19

20 Мечта рыболова. Финляндия TEKSTI: MERVI HOLMÉN KUVA: VISIT FINLAND Seikkailu odottaa Lomalta haetaan irtiottoa arjesta. Yhä useammin rentoutuminen käy laiskottelun sijaan seikkailun ja itsensä haastamisen kautta. Siinä kun vaatimustaso nousee kaiken matkailun suhteen myös aktiviteettitarjonnalta odotetaan paljon. Suomi tuottaa adrenaliinin täyteisiä elämyksiä kesät talvet, mutta ulkomailla aktiviteettiloma täällä nähdään edelleen synonyymina Lapin hiihtoreissulle. Poroissa ja tuntureissa on potkua, mutta vielä se voima ei ole valunut alas päin tai siirtynyt muihin vuodenaikoihin. Tuoreen mielikuvatutkimuksen mukaan Suomi on rauhallinen, turvallinen ja perinteinen matkailumaa. Hienoja määreitä, mutta bisneksen kannalta olisi toivottavaa, että ainakin jälkimmäinen mielikuva siirtyisi päinvastaiseen suuntaan. Aktiviteetteihin panostaminen on tehokas keino raikastaa ja nuorentaa Suomen imagoa haluttavana matkakohteena. Sitä kautta pystymme lunastamaan paikkamme maana, joka tarjoaa ensiluokkaisia Wild & Free -palveluita kaikkina vuodenaikoina. SUOMEN MATKAILUTUOTTEET on jaettu kolmeen teemaan, joista Wild & Free sisältää luonnollisesti aktiviteetteja. Raja Silence, please -teeman kanssa on joskus hiuksenhieno, ainakin suomalaisen silmin, vai mitä pitäisi ajatella pilkkimisestä ja avantouinnista? Meille ne ovat parasta rentoutumista, mutta aasialainen ajattelee luultavasti toisin. Teemoja ei olekaan rakennettu suljetuiksi karsinoiksi, vaan liikkumavaraa on. Loppukädessä tarkoitus on palvella asiakasta mahdollisimman hyvin, niin että tutustuminen ja ihastuminen Suomeen käy luontevasti. Sama ajattelumalli on aluestrategiassa. Kullakin alueella on oma pääteema, joka perustuu sen vetovoimatekijöihin, esimerkiksi Lapin teema on Wild & Free. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Lapissa voisi panostaa myös muiden teemojen tuotteisiin ja etteikö näitä tuotteita voisi nostaa markkinoinnissa esiin. Päinvastoin, jos tuote on laadukas ja uniikki, ansaitsee se tulla näkyvästi esille, oli teema mikä hyvänsä. TEKSTI: ARTO ASIKAINEN KUVA: VISIT FINLAND Kalastuskampanja Venäjällä Kalastus on yksi venäläisten suosituimmista vapaa-ajan harrastuksista, ja jopa 40 % venäläisistä käy kalassa. Aktiivisia harrastajia on arviolta yhdeksän miljoonaa. Ulkomaille kalastusmatkalle lähtee vielä ani harva, mutta kasvupotentiaalia on siis olemassa. Suurin osa Suomessa kalastusta harrastavista venäläismatkailijoista on enemmän matkailukalastajia kuin kalastusmatkailijoita. Wild & Free -Suomen kalastusmahdollisuudet ovat loistavat, vaikka eivät aivan pärjääkään himokalastajien unelmakohteille, kuten merikalastukselle Norjassa tai Venäjän omille kalavesille Kaspianmerellä tai Kamtšatkalla. Mutta kesällä kalastuskohteemme pystyvät houkuttelemaan monipuolista ja turvallista kesälomaa kaipaavat matkailijat nauttimaan rentouttavasta lomasta. Naapurimaahan lähdetäänkin usein koko perheen mökkilomalle, jonka aikana kalastuksen lisäksi harrastetaan myös monia muita aktiviteetteja, käydään katsomassa nähtävyyksiä, vieraillaan perhekohteissa ja tietenkin shoppaillaan. Visit Finlandin tämän kesän pääkampanjan kärkenä Venäjällä on kalastus. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti kuluttajat, mutta matkanjärjestäjille järjestettiin helmikuussa Turussa kalastusmatkailun erikoisworkshop, johon osallistui lähes 30 Suomen kalastuskohdetta. Kalastusmahdollisuuksia markkinoitiin myös kahdessa alan messutapahtumassa Moskovassa ja Pietarissa. Kuluttajia tavoiteltiin lehdissä, radiossa ja netissä huhtikuun puolesta välistä alkaen ja kampanja jatkuu kesäkuun loppuun saakka. Huhtikuun lopulla Vedomosti-sanomalehden välissä julkaistu Suomi-liite painotti nimenomaan kalastusmahdollisuuksia. Kalastuslehdissä julkaistiin edellissyksyisen lehdistömatkan tuloksena useita artikkeleita. Kevään ja kesän aikana on myös ohjelmassa kaksi kalastukseen painottuvaa mediamatkaa. Kalastuspalveluita Suomessa tarjoavat yritykset ovat varsin pieniä, joten kampanjan toteutus Venäjällä onnistui lähinnä MEKin ja alueorganisaatioiden rahoituksen turvin. Alueorganisaatioyhteistyön avulla kalastuskohteet nousivat hyvin esille esimerkiksi Suomi-liitteessä, ja samalla alueet nostivat esiin muitakin venäläisiä houkuttavia vahvuuksiaan olivatpa tulijat sitten kalastusmatkailijoita tai matkailukalastajia. 20 matkailusilmä

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tarjoamat palvelut ideoiden jatkotyöstöön Lisää liikevaihtoa ja uusia asiakkaita venäläisistä

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015 OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti

Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti + Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti + Mistä kaikki lähti liikkeelle? Saimaan ammattikorkeakoulun EAKR-hanke (Matkailun sosiaalisen median hanke MATSO) vuosina 2010-2011 hankkeessa oli tavoitteena

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

RUCOLA RUSSIAN CONSUMER LATENT NEEDS. Mitä venäläiset haluavat kokea Suomessa? Miikka Raulo ja Reima Rönnholm

RUCOLA RUSSIAN CONSUMER LATENT NEEDS. Mitä venäläiset haluavat kokea Suomessa? Miikka Raulo ja Reima Rönnholm RUCOLA RUSSIAN CONSUMER LATENT NEEDS Mitä venäläiset haluavat kokea Suomessa? Miikka Raulo ja Reima Rönnholm Keski-Suomen Matkailuparlamentti 9.11.2011 Asiakasymmärrys ohjaamaan matkailun konseptien kehitystä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI. Pia Behm, CEO/Owner

MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI. Pia Behm, CEO/Owner MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI Pia Behm, CEO/Owner Kuka puhuu? - erusway Oy 10/13: Auttaa yrityksiä saamaan lisää asiakkaita Venäjältä - Google Partner - Tärkeimmät asiakkaat matkailun

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Mitä on lähiruoka? - Ei virallista määritelmää. - Asiasta useita eri tulkintoja - Hallituksen Lähiruokaohjelma -> miten lähiruokaa edistetään vuoteen 2020 mennessä. *

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN VENÄJÄÄ EDELLÄKÄVIJÖILLE: RUCOLA+ Miikka Raulo Matkailun ja elämystuotannon OSKE Miksi? Matkailu Venäjältä kasvoi 27% vuonna 2011, markkina, jonka saavutettavuus paranee edelleen.

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA MARKKINOINTIKANAVAT KATJA ANTTILA 21.5.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA MARKKINOINTIKANAVAT KATJA ANTTILA 21.5.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA MARKKINOINTIKANAVAT KATJA ANTTILA 21.5.2013 MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN ERITYISPIIRTEITÄ VENÄJÄLLÄ Mainoksiin suhtaudutaan epäluuloisemmin kuin Suomessa. Venäjällä luotetaan enemmän tuttujen

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA BLOGIRINKI MEDIA KOKOAA BLOGIT YHDEKSI KANAVAKSI Blogirinki Media kokoaa maan parhaat itsenäiset blogit yhdeksi markkinointikanavaksi > Blogirinki

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Sosiaalinen media työnhaussa

Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalisen rekrytoinnin kanavat Englantilaisen yrityksen Provide vuonna 2012 luoma sosiaalisen rekrytoinnin kompassi (inhunt.fi) Some sopii kaikille ei vain viestintä- ja

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina Pasi Ketonen, pasi.ketonen@posti.com Linked: fi.linkedin.com/pub/pasi-ketonen/0/40a/590/en @ KetonenPasi 1 Euroopassa verkkokaupan kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Mainoskatko. Sikermä ihmisen kokoisia ideoita. Ota, sovella ja toteuta. Ainakin yksi jo ennen kesälomaa!

Mainoskatko. Sikermä ihmisen kokoisia ideoita. Ota, sovella ja toteuta. Ainakin yksi jo ennen kesälomaa! Mainoskatko Sikermä ihmisen kokoisia ideoita. Ota, sovella ja toteuta. Ainakin yksi jo ennen kesälomaa! Mari Männistö & Emma Alftan Toimialapäivä 24.5.2012 Tampere Kuka lukee kirjoja? Kenelle me markkinoimme?

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Brändin rakentaminen somessa

Brändin rakentaminen somessa Terhi Aho Tulos Helsinki Oy 22.4.2016 #tuloslove Brändin rakentaminen somessa Brändin rakentamisesta johtamiseen Ennen Nyt Ei voi hallita, mutta voi vaikuttaa. Kuka johtaa yrityksen verkkoviestintää? Viestintä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Digitaalinen markkinointi ja kauppa Venäjällä. Teemu Hakolahti Mediatalo Toimelias Oy

Digitaalinen markkinointi ja kauppa Venäjällä. Teemu Hakolahti Mediatalo Toimelias Oy + Digitaalinen markkinointi ja kauppa Venäjällä Teemu Hakolahti Mediatalo Toimelias Oy + Venäläinen kuluttajana on matkailija Vuoden 2011 ulkomaisista kesämatkailijoista yli 1,7 miljoonaa eli yli 40 %

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Kurki-matkailuaamupäivä, Kouvola Projektipäällikkö Olli Hakala Technical Visits China Matkailun ja elämystuotannon Osaamiskeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA 3. Päivä / Kirsi Mikkola Koulutuspäivän tavoite Osallistuja ymmärtää sosiaalisen median

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailun kvmarkkinointikonttori

Keski-Suomen matkailun kvmarkkinointikonttori Keski-Suomen matkailun kvmarkkinointikonttori Projektisuunnitelman valmistelu Tiina Mäntyharju, Leena Pajala, Tiia Valkama, Miikka Raulo ja Jussi Rekonen MATKAILUPARLAMENTTI 12.11.2013 REVONTULI HANKASALMI

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Agenda Kampanjan eteneminen ja tulokset kesän toimista Paikallisen markkinoinnin ja vies7nnän ak7voin7 Kampanja aikajana Tavoitteet, strateginen viesti, visuaalisuus, mediasuunnitelma

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.5.2013 31.10.2013 28.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot