Sotilaslentäjä tarvitsee räätälöityä valmennusta ja kuormittumisen hallintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sotilaslentäjä tarvitsee räätälöityä valmennusta ja kuormittumisen hallintaa"

Transkriptio

1 Teksti: HARRI RINTALA Kuva: PUOLUSTUSVOIMAT/EILA PIHLAJA Sotilaslentäjä tarvitsee räätälöityä valmennusta ja kuormittumisen hallintaa Lähes kolmannes sotilaslentäjistä kärsii päivittäin fyysisistä työperäisistä ylikuormittumisoireista. TULE-oireilun korkea esiintyvyys osoittaa, että lentäjät toimivat fyysisen toimintakykynsä ylärajoilla, valmennusopillisesti hallitsemattomasti kuormittuneena sekä puutteellisesti palautuneena. Kaikkia fyysistä kuormittumista hallitsevia tekijöitä ei ole toistaiseksi osattu käyttää optimaalisesti hyväksi ennaltaehkäisevässä mielessä. 28 LIIKUNTA & TIEDE 52 1 / 2015

2 Pari vuotta sitten julkaistu väitöskirjani (Rintala 2012) viritti vilkkaan mediakeskustelun sotilaslentäjien työssä kuormittumisesta. Viimeaikaiset kansainväliset turvallisuuspolitiikan tapahtumat ovat johtaneet niin ikään kannanottoihin turvallisuusorganisaatioidemme toimintakykyisyydestä. Puolustusvoimiemme uudelleenjärjestelyt ovat olleet samaan aikaan varsin mittavat: tavoitteena on ollut tuottaa uskottavaa turvallisuutta entistä tehokkaammin, mutta myös huomattavasti taloudellisemmin. Sotilaallista keihäänkärkeämme edustaa edelleen nykyaikainen ilma-ase, joka on ollut näkyvästi esillä mediassa ilmatilan valvonnan yhteydessä. Sotilaslentäjiksi koulutettavat valitaan huolella. Sotilaslentäjän virkaura on ylivoimaisesti kallein koulutussijoitus yhteiskunnaltamme: yhden hävittäjälentäjän koulutus maksaa noin kahdeksan miljoonaa euroa. Koko virkauran kustannukset lentäjää kohti olivat jo 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä noin 11 miljoonaa euroa. Lentäjän työ on kiihtyvyys- eli G-voimista johtuen fyysisesti äärimmäisen kuormittavaa. Tiedonkäsittelyä ja tehtävien toimeenpanokykyä koskevien vaatimusten johdosta myös psykologinen kuormitus on mittavaa. Kansainvälisissä selvityksissä on osoitettu, että työperäinen tuki- ja liikuntaelinoireilu on varsin tyypillistä ammatissa palvelevien keskuudessa. Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lentäjästä on aktiiviuransa aikana kokenut haittaa aiheuttavaa, lentotoiminnasta syntynyttä tuki- ja liikuntaelinoireilua. Lähes kolmannes lentäjistä kärsii päivittäin fyysisistä työperäisistä ylikuormittumisoireista. Koulutussijoitukseen suhteutettuna sotilaslentäjän yhden työkyvyttömyyspäivän kustannukset vastaavat kokeneen akateemisen liikunta-ammattilaisen kuu kauden palkkausta. Paradoksaalista on, että len tokaluston käytettävyyttä ja kuormittuneisuutta on lentokonetekniikan alalla seurattu yksityiskohtaisesti jo vuosikymmenet. Koneita lentävien sotilaslentäjien kuormittumisen seurannassa sen sijaan ei edelleenkään käytetä nykyaikaisia liikuntatieteellisiä menetelmiä, joilla pystyttäisiin arvioimaan kunkin lentäjän kuormittuneisuuden tilaa reaaliaikaisesti. Hyvä fyysinen suorituskyky vaatii ammatin mukaista harjoittelua Työperäisen tuki- ja liikuntaelinoireilun on arveltu merkitsevän olennaista lentoturvallisuusriskiä (Leino 2012). Suomen ilmavoimissa ei ennen väitöstutkimustani (Rintala 2012) ollut laadittu poikkitieteellistä selvitystä oireilun määrästä, lentäjien fyysisestä suorituskyvystä, G- eli kiihtyvyyskuormituskertymistä sekä sotilaslentäjän fyysistä toimintakykyä turvaavista resursseista. Liikunnalla on arveltu olevan merkitystä kuormittumisen hallinnassa, joskin kansainvälisetkin tutkimusnäytöt juuri sotilaslentäjiä koskien ovat toistaiseksi olleet erittäin niukat, osittain ehkä salattavuussyistä. Puolustusvoimissa lentäjien fyysiseen suorituskykyyn liittyvät tehtävät on ulkoistettu sotilaslääketieteen alan palvelutuotteiksi. Sotilaslääketieteellinen organisaatio onkin tehnyt vuosikausia korkeatasoista työtä, jotta mahdollisimman moni lentäjä pystyisi suoriutumaan vaativasta koulutuksesta. Lentäjiksi koulutettavien valintaprosessi on hioutunut notkeasti toimivaksi, ja kuukausia kestävä tapahtuma on miehitetty kokeneilla ja pätevillä terveydenhuollon ammattilaisilla. Ilmavoimissa luotetaan, että va lintaorganisaatio kykenee valitsemaan tehtäviin riittävän suorituskykyisiä ja omaehtoisesti liikunnallisen elämäntavan omanneita lentäjiä ja että sotilaslääketieteen ala takaa lentäjien käytettävyyden. Lentäjien psykofysiologinen ja motorinen toimintakyky on havaittu pääasiassa erinomaiseksi. Tosin hyväkään valintavaiheen fyysisen suorituskyvyn taso tai fyysinen aktiivisuus ei pysy yllä lentotyön kuormituksissa ilman ammattiorientoitunutta harjoittelua. Edellä mainittu työperäisen tuki- ja liikuntaelin- eli TULE-oireilun korkea esiintyvyys osoittaa, että ammattiryhmä toimii fyysisen toimintakykynsä ylärajoilla, valmennusopillisesti hallitsemattomasti kuormittuneena sekä puutteellisesti palautuneena, toisin sanoen yksilön fyysisen suorituskyvyn reservi ulosmitattuna. Huippunykyaikaiset G-suojavarusteet (Siitonen 2000, Balldin 2003) pystyvät tehokkaasti keventämään hetkittäistä fysiologista väsymistä, mutta ne eivät poista esimerkiksi kumulatiivisia tukirankaan kohdistuvia kuormituksia. Ongelma ei ole se, etteivät lentäjät kuntonsa puolesta pärjäisi tehtävissään, tai ettei sotilaslääketieteellinen kelpuutus- ja tarkastusjärjestelmä toimisi. Problemaattista on, että kaikkia fyysistä kuormittumista olennaisesti hallitsevia tekijöitä ei ole toistaiseksi osattu käyttää optimaalisesti hyväksi ennaltaehkäisevässä mielessä. Kuormittuminen, vaikutusten kertymä, valmennus ja aktiivien palautuminen Sotilaslääketieteen ala on toiminut mallikelpoisesti muun muassa lentäjien valintaprosessissa, lentovarustekehittelyssä, fysioterapeuttisessa ennaltaehkäisevässä TULE-koulutuksessa ja G-voimiin valmistavan ihmissentrifugiharjoittelun toteuttamisessa. Lentäjän fyysisen kuormittumisen hallinnan tehostamiseksi puuttuu kuitenkin edelleen neljä olennaista tekijää: 1) eri lentokoulutusjaksojen fyysisen kuormittavuuden lajikohtainen liikuntafysiologinen mittaaminen ja seuraaminen; 2) kiihtyvyysvoimista syntyvän G-kertymän jalostaminen/ muokkaaminen henkilökohtaisesti seurattavaksi altistus- ja kuormittumisindeksiksi 3) lentäjän elimistön yksilöllisen hormonaalisen kuormittuneisuuden tilan seuranta sekä 4) ammattimaisen valmennuksen sisältäen aktiivisen palautumisen mekanismit kytkeminen kiinteäksi osaksi lentokoulutusta. Nämä tekijät ovat ensisijassa puolustusvoimien fyysisen suorituskyvyn tutkimusalan asiantuntijoiden ja puolustusvoimien liikuntatoimialan osaamisaluetta. Kyseisillä osaajilla ei ole toistaiseksi ollut keskeistä sijaa sotilaslentäjäkoulutuksessa. Sotilaslääketieteen alalla palvelutuotannostaan ja vastuustaan huolimatta ei ole näitä tekijöitä koskevaa liikuntatieteellistä ammattitaitoa eikä resurs LIIKUNTA & TIEDE 52 1 /

3 sejakaan. Siksi toimijoiden yhteistyö toisi kaivattua voimaa ennaltaehkäisevään työhön ja synnyttäisi tarvittavan moniammatillisen ilmapiirin ainakin osittain nykyisin vallitsevalle monopoliajattelulle. Puolustusvoimien tuore henkilöstöstrategiakin koros taa painokkaasti tällaista jatkuvan parantamisen ja toimintakyvyn tukemisen periaatetta sekä erilaisten sotilastehtävien fyysisten kuormitteiden aiempaa huomattavasti eriyttävämpää huomiointia (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2014). Ilmavoimien lentokoulutus rakentuu nopean kognitiivisen oppimisen periaatteelle; samalla tähdennetään yksilön vastuuta oman toimintakykynsä ylläpitämisestä. Virkatyönä puolustusvoimissa 17 vuoden jänteellä toteutettu väitöstutkimus (Rintala 2012) osoitti, että nykyinen lentäjien keskimääräinen kuntotaso lentouran aikana ei riitä suojaamaan työperäiseltä oireilulta käytetyssä lentokoulutusmallissa, vaikka kaikki lentäjät sinänsä fyysisen kuntonsa puolesta pystyvät motorisesti hyvin toimimaan vaativissa tehtävissään. Kolikon kääntöpuolena ja koulutuksen kovuuden sekä tehokkuuden hintana on yksilön hallitsematon fyysinen ylikuormittuminen. Pahimmassa tapauksessa kyse on suomalaiset spesifit ammattitautikriteerit täyttävästä tukirangan rakenteiden ennenaikaisesta rappeumasairaudesta, johon päätyy joka kymmenes sotilaslentäjä. Samankaltaista oirehtimista esiintyy huomattavasti suuremmalla osalla lentäjistä, ja osittainen työkyvyttömyys estää heitä työskentelemästä joko kaikkein kuormittavimmissa lentotehtävissä tai jopa estää lentämisen. Tutkimuksista huolimatta ilmavoimissa ei ole vakiintunut pysyvää, lentokoulutussuunnittelua tukevaa ja ohjaavaa asiantuntijatahoa, joka toteuttaisi lentäjien fyysisen harjoittelun, palautumisen, tavoitteellisen valmennuksen, fyysisen kuormituksen mittaamisen ja ennen kaikkea lentäjien kuormittumisen hallinnan. Ilmavoimien fyysistä kasvatusta tulisikin näiltä osin olennaisesti vahventaa ja kehittää sotilaslääketieteellisen toimialan tehtäviä täydentäväksi sekä lentokoulutukseen kiinteästi integroiduksi tasaveroiseksi toiminnaksi, jonka tehtävänä olisi taata toimintakykyisiä operaattoreita vaativien teknisten järjestelmien käyttöön. Lentäjäkin on viime kädessä ihminen, ei vain teknisen järjestelmän vaihdettava vara- tai kulutusosa. Fyysinen suorituskyky alhaisimmillaan kun taidot ja osaaminen parhaimmillaan Lentäjämme ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia, ja täyttävät koko lentouransa keskiarvoina suurten ilmavoimien minimivaatimukset niin kestävyyskuin voimaominaisuuksissakin (USAF 2010, RAF 2002). Sotilaskuntotesteissä vuotiaat lentäjät (n=289) ovat edelleen suomalaisten sotilaiden parhaimmistoa lähes kaikissa mitatuissa ominaisuuksissa. Tosin kestävyystulokset esimerkiksi keskimääräinen VO2max 50 ml/kg/min eivät yllä erikoisjoukkojen tasolle (Santtila ja Tiainen 2004). Absoluuttisen suorituskyvyn osalta lentäjät jäävät voima- ja kestävyyslajien urheilijoihin verrattuna keskimäärin vain tyydyttävälle tasolle, joten suorituskykyä ei voi pitää hyvänä työn korkeaa fyysistä kuormittavuutta silmällä pitäen (vrt. esim. Rusko ym. 1978, Ahtiainen ja Häkkinen 2004). Askarruttavinta on, että fyysinen suorituskyky on alhaisimmillaan lentouran aikana silloin, kun lentäjät ovat operatiivisesti ja taidollisesti ilmataistelutehtäviinsä osaavimmillaan. Kyseessä onkin lentokoulutuksen etenemisen johtamis- ja suunnitteluhaaste. On oletettavaa, että jatkuva suorituskyvyn ylärajalla liikkuminen ja fysiologinen palautumattomuus johtavat työperäisiin TULE-ongelmiin, vaikka lentäjät ovatkin fyysisesti aktiivisia ja heidän asenteensa liikuntaan kunnossa (Rintala 2012.) Suihkuharjoituskonejakson ohittaneista lentäjistä 93 prosenttia (n=267) on käynyt uransa aikana työterveyshuollossa valittamassa lentotoiminnasta johtuvaa TULE-oiretta. Yli kymmenellä prosentilla samasta joukosta on jo ammattitautistatus eli niskan rappeumasairaudesta johtuva vakuutusoikeudellinen ammattitautipäätös. Noin kolmannes sotilaslentäjistämme kärsii jossain määrin subjektiivista toimintakykyä alentavasta, lentotoiminnasta johtuvasta TULE-oireesta, joka ei kuitenkaan täytä ammattitautipäätökseen vaadittavia kriteerejä. Oireilu alkaa noin 200 suihkuharjoituskonelentotunnin kohdalla. Tämä niin sanottu trigger-piste määritettiin mallintamalla jokaisen lentäjän työssään keräämä kumulatiivinen suhteellinen kiihtyvyysmonikerta eli niin sanottu G-indeksi. Tähän pisteeseen lentokoulutusohjelma johtaa runsaat 3,5 vuotta lentopalveluksen aloittamisesta (Rintala 2012). Suomen Kuvalehden teettämän selvityksen mukaan Valtiokonttorille tehtyjen ammattitautihakemusten määrä on ollut viime vuosiin asti muuttumaton (Pöntinen 2012). Tämä viittaisi osaltaan siihen, että työterveysongelma on edelleenkin akuutti, ja uusia keinoja kaivattaisiin kuormittumisen hallintaan. Fysioterapian alalla onkin toteutettu täsmäiskuja lentoyksiköissä TULEoireisiin liittyen, mutta lentokoulutusjärjestelmään ei toistaiseksi ole sisältynyt lajianalyysiin ja kuormittumiseen perustuvaa lentäjän fyysisen kasvatuksen huolto-ohjelmaa eikä henkilöstöä. Valintaprosessi ei edellytä erinomaista fyysistä Suorituskyvyn ylärajalla liikkuminen ja fysiologinen palautumattomuus johtavat työperäisiin TULE-ongelmiin, vaikka lentäjät ovatkin fyysisesti aktiivisia. 30 LIIKUNTA & TIEDE 52 1 / 2015

4 Hyväkään valintavaiheen fyysisen suorituskyvyn taso ei pysy yllä lentotyön kuormituksissa ilman ammattiorientoitunutta harjoittelua. suorituskykyä lentäjäkandidaateilta. Urheilijatasoiset kestävyys- ja voimaominaisuudet näyttäisivät kuitenkin populaatiotasolla pystyvän suojaamaan työperäisten oireiden aiheuttamalta haitalta. Tämä on kuormittumisen hallinnan ja lentäjän toimintakyvyn kannalta erittäin merkittävä löydös. Lentäjien nykyinen urheilijoihin nähden korkeintaan keskimääräinen kuntotaso ei näyttäisi suojaavan työperäisiltä oireilta, mutta voimaominaisuuksiltaan vahvimmat kokevat tilastollisesti huomattavasti vähemmän haittaa työssään ja ovat siten toimintakykyisempiä. Tulokset kertovat karua kieltä tehokkaasta, mutta liikuntatieteellisesti tulkittuna hallitsemattomasta fyysisestä kuormittumisesta lentokoulutuksen edetessä. Toistaiseksi lentäjät ovat pystyneet toteuttamaan vaaditut tehtävänsä rauhan ajan lentopalveluksessa. (Rintala 2012.) Sotilaslääketiede, fyysinen kasvatus ja operatiivinen suunnittelu voimavarat yhteiskäyttöön Edellä on esitetty, että monta hyvää konstia on vielä käyttämättä. Ilmavoimien yksi merkittävimmistä työterveyshuollon haasteista eli työperäinen TULEoireilu on luonteeltaan hyvin liikuntatieteellinen. Parantava lääke saattaakin olla tutkimussuosituksia tulkiten yllättävän pedagoginen ja valmennuksellinen eli lentokoulutuksen nykyistä toimintakykylähtöisempi suunnittelu ja työperäistä haittaa rajoittava, lentopalvelukseen integroitu ammattikohtainen fyysinen harjoittelu. Toistaiseksi lentokoulutusohjelmat ovat olleet koskemattomia, ja sinänsä hyvätkin hankkeet ovat olleet lähinnä päälle liimattua liikuntaneuvontaa tai fysioterapeuttista ohjausta, vailla henkilökohtaista tavoitteellista valmentautumista työperäistä oireilua ennaltaehkäisevän olennaisen suorituskykyreservin lisäämiseksi. Voisiko koulutustahtia räätälöidä tinkimättä nykyisistä kognitiivisista tavoitteista? Myös ulkomaisten ilmavoimien ohjeistus tukee merkittävästi työnantajalähtöistä, ammatillisia ominaisuuksia kehittävää päivittäistä fyysistä harjoittelua. Tässä mielessä ilmavoimien liikuntaorganisaation asema näyttäytyy työn kuormitteisiin nähden vielä varsin alimitoitetulta (vrt. USAF 2010, RAF 2002). Ilmavoimien rekrytointimateriaaliin kannattaisi ehdottomasti sisällyttää kannanotto työperäisistä TULE-riskeistä sekä opastaa ammatillista kuntoa kohottavaan fyysiseen harjoitteluun jo ennen palvelukseen astumista. Varusmies- ja kadettiaika olisi myös valmennuksellisesti merkittävä, noin 3,5 vuotta ennen fyysisesti erittäin kuormittavan lentopalveluksen alkamista. Tämä etsikkoaika kannattaisi käyttää paljon nykyistä tehokkaammin. On aivan totta, että jokainen yksilö vastaa omasta liikkumisestaan, eikä organisaatio harjoittele yksilön puolesta. Silti työnantajalla tulee olla johdettua Työ kuormittaa sotilaslentäjän fysiikkaa Verenkiertojärjestelmä kuormittuu suurista G- voimista ja niiden vaihtelusta johtuen (noin Gz). Uhkana on tajunnan menetys (G-Induced Loss of Consciousness, G-LOC) lentokoneen kaartaessa Tätä voidaan hallita muun muassa aivojen verenkiertoa sekundäärisesti tehostamalla: lentovarusteilla ja opittavalla motorisella taidolla, staattisella vastaponnistuksella (Anti G-Straining Maneuver, AGSM; vrt. Valsalva-manööveri), joka on käsivarsien/vartalon/ alaraajojen perus- tai maksimivoimasuoritus koko suuria G-voimia sisältävän kaarron ajan. Tuki- ja liikuntaelimissä esiintyy työperäisiä oirei ta; lihasväsymystä, pitkittynyttä viivästynyttä lihaskipua (DOMS), venähdyksiä, pistelyä ja puutumisoireita raajoissa, eritasoisia rakenteellisia ongelmia nikamissa (välilevyoireet, rakennemuutokset, pahimmillaan ennenaikainen nikaman rakenteiden rappeuma) Tätä hallitaan muun muassa hyvällä fyysisellä suorituskyvyllä, tiedostamalla kuormittumisriskejä päätä liikuteltaessa, jokaisen lentotehtävän mieltämisellä urheilusuoritukseksi, varhaiskuntoutuksella ja oireilua salaamattomalla ilmapiirillä. LIIKUNTA & TIEDE 52 1 /

5 vastuuta ennaltaehkäisevästä toiminnasta etenkin, jos riskit ovat hyvin tiedossa. Ehkä sotilasjohtajille olisi jo käsitteellisesti vaikuttavampaa puhua lentäjän operatiivisen fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä kuin pelkästä liikunnasta? Koulutus voi ja sen pitääkin olla kovaa sekä psykofysiologisesti parhaita käytettävissä olevia menetelmiä hyödyntävää. Enää ei riitä pelkkä toteamus, että sotilaan pitää kestää. Eettisiin pohdintoihin nousee myös fysiologisten rajojen tietoinen siirtäminen farmakologisilla ohjelmilla (Caldwell 2008). Sotatoimissahan ei ole dopingtestejä. Ilmataistelun nykyvaatimuksia sotilaslentäjän fyysiseltä suorituskyvyltä ei liene avattu samalla tavalla kuin vaikkapa maavoimien osalta on tehty (Pääesikunta 2007). Liikuntatieteiden näkökulmasta ollaan tilanteessa, jossa pyritään valmentautumaan olympialaisiin, tietämättä kuitenkaan ihan täsmällisesti mihin lajiin. Siksi fyysisen kasvatuksen, sotilaslääketieteen ja operatiivisen suunnittelun alan asiantuntijoiden lähestyminen olisi mitä suotavinta. Ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa millainen lentäjien taistelukestävyys aidosti on ja miten pitkiä aikoja taistelutehtävissä toimitaan? Moni hyvä käytäntö on jo puolustusvoimissa erikoisjoukkojenkin osalta tieteellisesti koeteltu ja siten pätevästi lentäjiin ja lentokoulutuksen jatkumoon sovellettavissa (vrt. Kyröläinen ym. 2009, Tanskanen 2012). Voimavarojen yhdistäminen tuottaisi selviä synergiaetuja. Ennakkoluulottomalle ajattelulle ja Suomen kalleimmassa ammatissa palvelevan ihmisen, sotilaslentäjän, toimintakyvyn turvaamiselle on ilmeinen tilaus. HARRI RINTALA, ST, LitL, KM Ilmailufysiologi evp. Yliopistonopettaja Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ilmavoimien rekrytointimateriaaliin kannattaisi ehdottomasti sisällyttää kannanotto työperäisistä TULE-riskeistä sekä opastaa ammatillista kuntoa kohottavaan fyysiseen harjoitteluun jo ennen palvelukseen astumista. LÄHTEET: Ahtiainen J., Häkkinen K Maksimivoima. Teoksessa Kuntotestauksen käsikirja, Keskinen K., Häkkinen K., Kallinen M. (toim). Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 156, Tammer-Paino, Tampere. Balldin UI., Werchan PM., French J., Self B Endurance and performance during multiple intense high +Gz exposures with effective anti-g protection. Aviat Space Environ Med 74: Caldwell J Go Pills in Combat. Prejudice, Propriety and Practicality. ASPJ 22 (3): Kyröläinen H., Santtila M., Hämäläinen H., Koski H., Mäntysaari M., Karinkanta J Pitkäaikaisen partiotiedusteluharjoituksen fysiologiset vasteet ja fyysisen suorituskyvyn muutokset. Maanpuolustuskorkeakoulu, Julkaisusarja 2 nro 15. Edita Prima, Helsinki. Leino T Ilmavoimien työterveyshuollon suunta. Ann Med Milit Fenn 87;1:25 27 Puolustusvoimien henkilöstöstrategia Pääesikunnan henkilöstöosaston ohje HK Pääesikunta 2007 Puolustusvoimien liikuntastrategia Pääesikunnan henkilöstöosasto. Edita Prima Oy, Helsinki. Pöntinen P Vaarallinen kumppani. Majuri Jukka Harajärven terveys tuhoutui Hawk-hävittäjän ohjaamossa. Suomen kuvalehti 48/2012 RAF 2002 Management of Physical Education in the Royal Air Force AP RAF Fitness Strategy. Ministry of Defence PTC/571090/1/PEd. Headquarters Air Command, RAF Personnel Secteriat, Lancaster Block, RAF, High Wycombe, Buckinhamshire HP14 4UE. Rintala H Sotilaslentäjän fyysinen suorituskyky sekä työperäiset tuki- ja liikuntaelinoireet. Sotatieteiden väitöskirja, Maanpuolustuskorkeakoulu, Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. Julkaisusarja 1, N:o 10. Juvenes Print, Tampere. Rusko H., Havu M., Karvinen E Aerobic performance capacity in athletes. Eur J Appl Physiol 38: Santtila M., Tiainen S Kuntotestaus Puolustusvoimissa. Teoksessa Kuntotestauksen käsikirja. Keskinen KL., Häkkinen K., Kallinen M. (toim). Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 156, Tammer-Paino Oy, Tampere, s Siitonen S Effects of In-flight Gz Acceleration on Military Aviators Using Modern Anti-G Garments. Dissertation. University of Kuopio, Finland. Kuopion yliopiston julkaisuja D Lääketiede 204. Tanskanen M Effects of military training on aerobic fitness, serum hormones, oxidative stress and energy balance, with special reference to overreaching. Studies in sport, physical education and health 187. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Liikuntabiologian laitos. Yliopistopaino, Jyväskylä. USAF 2010 AFI Air Force Guidance Memorandum, Fitness Program. Headquarters United States Air Force/A1, 20th December, USA. Kuva: ANTERO AALTONEN 32 LIIKUNTA & TIEDE 52 1 / 2015

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Rintala, Harri Title: Kaartoja, kierteitä ja kaputteja

Lisätiedot

Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 /

Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / 60 000 Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Valintavaihe Asiantuntijatyö

Valintavaihe Asiantuntijatyö Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntotestauspäivät #KTP Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Kunnon testaus on (myös) teknologiaa

Kuntotestauspäivät #KTP Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Kunnon testaus on (myös) teknologiaa www.lts.fi Kuntotestauspäivät 2017 15.-16.3.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Kunnon testaus on (myös) teknologiaa 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetuloa 9.45 Kuntotestin kertomaa totta vai

Lisätiedot

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Sykettä työhön ja urheiluun Esa Hynynen, KIHU www.kihu.fi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Maisterikoulutus Liikuntateknologia

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmennusteorioista - Miten sovellan käytäntöön? Merkittäviä valmennusteorioita Adaptaatio- eli sopeutumisteoria elimistö sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt

Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä

Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa Yläkouluseminaari 17.3.2016, Jyväskylä Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä 1. Urheilijaksi

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Valmennuksen haasteet. Olympia- ja Paralympiavalmentajaseminaari Vierumäki Kirsi Hämäläinen

Valmennuksen haasteet. Olympia- ja Paralympiavalmentajaseminaari Vierumäki Kirsi Hämäläinen Valmennuksen haasteet Olympia- ja Paralympiavalmentajaseminaari 18-19.10.2012 Vierumäki Kirsi Hämäläinen Pelin jälkeen sain häneltä tekstarin. Ainahan minä saan hulluna tekstareita, mutta tämä viesti oli

Lisätiedot

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö, HAKEMUS / PÄÄTÖS SOVELLETUN TYÖN TUKIRAHASTA 1 (3) Ensihakemus Jatkohakemus Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies Työntekijä, jonka sovelletun työn tukemiseksi tukirahaa haetaan LIITE 4 Nimi

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Sotilaslentäjän toimintakykyisyyden myytti G-voimien murrettavana

Sotilaslentäjän toimintakykyisyyden myytti G-voimien murrettavana TERÄSTÄ KONE JA MIES? Sotilaslentäjän toimintakykyisyyden myytti G-voimien murrettavana Harri Rintala Kirjoittaja on FL ja ilmailufysiologi Ilmailulääketieteen keskuksessa Lentäjä, sotilas vaiko sittenkin

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa Sinettiseuraseminaari 8-9.10.2016 Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Voimisteluliitossa XXX otsikko Toimintaympäristöjen

Lisätiedot

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Rakastavatko aivosi liikuntaa? Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Mikä on minulle Hyväksi?

Mikä on minulle Hyväksi? Mikä on minulle Hyväksi? Varman työhyvinvointipalvelut Varman Hyväksi portaali oman hyvinvoinnin tueksi Tuntuuko siltä, että arki kuormittaa työssä ja kotona? Tunnetko, että tarvitset strategian ja keinoja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

psyykkisen suoritusvireen

psyykkisen suoritusvireen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Fysiologisen kuormituksen ja psyykkisen suoritusvireen seuranta taitoluistelussa Tommi Sipari, Ville Vesterinen + Virpi Horttana Huippu-urheilun

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi Siirtymät urheilussa Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Määritelmiä Urheilu-ura koostuu toisiaan seuraavista vaiheista. Vaiheesta toiseen siirtyminen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Mitä on taitovalmennus?

Mitä on taitovalmennus? Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Hyvä kunto on tottumista TYÖHÖN

Hyvä kunto on tottumista TYÖHÖN Harjoitusaikutuksen synty: Vahistaako kaikki, mikä ei tapa? Hyä kunto on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Vierumäki Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Urheilijan polku. Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi:

Urheilijan polku. Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi: Urheilijan polku Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi: Mikrot Epelit, Elves joukkuekoko max. 15-25 / 2-3 valmentajaa motoristen perustaitojen ja perusvalmiuksien opettelu (esim. juokseminen, hyppääminen,

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ Olli Cajan Ski Sport Finland Training Center Santasport 2015- Ski Slopestyle ja Ski Half Pipe maajoukkueen päävalmentaja 2012-2015 OC Taito 2014- Taitoc-konseptin kehittäminen ja

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015 Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa omassa valmennus- ja kilpailutoiminnassaan. Hän osallistuu Lapin Urheiluakatemian ja edustamansa seuransa

Lisätiedot