Sotilaslentäjä tarvitsee räätälöityä valmennusta ja kuormittumisen hallintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sotilaslentäjä tarvitsee räätälöityä valmennusta ja kuormittumisen hallintaa"

Transkriptio

1 Teksti: HARRI RINTALA Kuva: PUOLUSTUSVOIMAT/EILA PIHLAJA Sotilaslentäjä tarvitsee räätälöityä valmennusta ja kuormittumisen hallintaa Lähes kolmannes sotilaslentäjistä kärsii päivittäin fyysisistä työperäisistä ylikuormittumisoireista. TULE-oireilun korkea esiintyvyys osoittaa, että lentäjät toimivat fyysisen toimintakykynsä ylärajoilla, valmennusopillisesti hallitsemattomasti kuormittuneena sekä puutteellisesti palautuneena. Kaikkia fyysistä kuormittumista hallitsevia tekijöitä ei ole toistaiseksi osattu käyttää optimaalisesti hyväksi ennaltaehkäisevässä mielessä. 28 LIIKUNTA & TIEDE 52 1 / 2015

2 Pari vuotta sitten julkaistu väitöskirjani (Rintala 2012) viritti vilkkaan mediakeskustelun sotilaslentäjien työssä kuormittumisesta. Viimeaikaiset kansainväliset turvallisuuspolitiikan tapahtumat ovat johtaneet niin ikään kannanottoihin turvallisuusorganisaatioidemme toimintakykyisyydestä. Puolustusvoimiemme uudelleenjärjestelyt ovat olleet samaan aikaan varsin mittavat: tavoitteena on ollut tuottaa uskottavaa turvallisuutta entistä tehokkaammin, mutta myös huomattavasti taloudellisemmin. Sotilaallista keihäänkärkeämme edustaa edelleen nykyaikainen ilma-ase, joka on ollut näkyvästi esillä mediassa ilmatilan valvonnan yhteydessä. Sotilaslentäjiksi koulutettavat valitaan huolella. Sotilaslentäjän virkaura on ylivoimaisesti kallein koulutussijoitus yhteiskunnaltamme: yhden hävittäjälentäjän koulutus maksaa noin kahdeksan miljoonaa euroa. Koko virkauran kustannukset lentäjää kohti olivat jo 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä noin 11 miljoonaa euroa. Lentäjän työ on kiihtyvyys- eli G-voimista johtuen fyysisesti äärimmäisen kuormittavaa. Tiedonkäsittelyä ja tehtävien toimeenpanokykyä koskevien vaatimusten johdosta myös psykologinen kuormitus on mittavaa. Kansainvälisissä selvityksissä on osoitettu, että työperäinen tuki- ja liikuntaelinoireilu on varsin tyypillistä ammatissa palvelevien keskuudessa. Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lentäjästä on aktiiviuransa aikana kokenut haittaa aiheuttavaa, lentotoiminnasta syntynyttä tuki- ja liikuntaelinoireilua. Lähes kolmannes lentäjistä kärsii päivittäin fyysisistä työperäisistä ylikuormittumisoireista. Koulutussijoitukseen suhteutettuna sotilaslentäjän yhden työkyvyttömyyspäivän kustannukset vastaavat kokeneen akateemisen liikunta-ammattilaisen kuu kauden palkkausta. Paradoksaalista on, että len tokaluston käytettävyyttä ja kuormittuneisuutta on lentokonetekniikan alalla seurattu yksityiskohtaisesti jo vuosikymmenet. Koneita lentävien sotilaslentäjien kuormittumisen seurannassa sen sijaan ei edelleenkään käytetä nykyaikaisia liikuntatieteellisiä menetelmiä, joilla pystyttäisiin arvioimaan kunkin lentäjän kuormittuneisuuden tilaa reaaliaikaisesti. Hyvä fyysinen suorituskyky vaatii ammatin mukaista harjoittelua Työperäisen tuki- ja liikuntaelinoireilun on arveltu merkitsevän olennaista lentoturvallisuusriskiä (Leino 2012). Suomen ilmavoimissa ei ennen väitöstutkimustani (Rintala 2012) ollut laadittu poikkitieteellistä selvitystä oireilun määrästä, lentäjien fyysisestä suorituskyvystä, G- eli kiihtyvyyskuormituskertymistä sekä sotilaslentäjän fyysistä toimintakykyä turvaavista resursseista. Liikunnalla on arveltu olevan merkitystä kuormittumisen hallinnassa, joskin kansainvälisetkin tutkimusnäytöt juuri sotilaslentäjiä koskien ovat toistaiseksi olleet erittäin niukat, osittain ehkä salattavuussyistä. Puolustusvoimissa lentäjien fyysiseen suorituskykyyn liittyvät tehtävät on ulkoistettu sotilaslääketieteen alan palvelutuotteiksi. Sotilaslääketieteellinen organisaatio onkin tehnyt vuosikausia korkeatasoista työtä, jotta mahdollisimman moni lentäjä pystyisi suoriutumaan vaativasta koulutuksesta. Lentäjiksi koulutettavien valintaprosessi on hioutunut notkeasti toimivaksi, ja kuukausia kestävä tapahtuma on miehitetty kokeneilla ja pätevillä terveydenhuollon ammattilaisilla. Ilmavoimissa luotetaan, että va lintaorganisaatio kykenee valitsemaan tehtäviin riittävän suorituskykyisiä ja omaehtoisesti liikunnallisen elämäntavan omanneita lentäjiä ja että sotilaslääketieteen ala takaa lentäjien käytettävyyden. Lentäjien psykofysiologinen ja motorinen toimintakyky on havaittu pääasiassa erinomaiseksi. Tosin hyväkään valintavaiheen fyysisen suorituskyvyn taso tai fyysinen aktiivisuus ei pysy yllä lentotyön kuormituksissa ilman ammattiorientoitunutta harjoittelua. Edellä mainittu työperäisen tuki- ja liikuntaelin- eli TULE-oireilun korkea esiintyvyys osoittaa, että ammattiryhmä toimii fyysisen toimintakykynsä ylärajoilla, valmennusopillisesti hallitsemattomasti kuormittuneena sekä puutteellisesti palautuneena, toisin sanoen yksilön fyysisen suorituskyvyn reservi ulosmitattuna. Huippunykyaikaiset G-suojavarusteet (Siitonen 2000, Balldin 2003) pystyvät tehokkaasti keventämään hetkittäistä fysiologista väsymistä, mutta ne eivät poista esimerkiksi kumulatiivisia tukirankaan kohdistuvia kuormituksia. Ongelma ei ole se, etteivät lentäjät kuntonsa puolesta pärjäisi tehtävissään, tai ettei sotilaslääketieteellinen kelpuutus- ja tarkastusjärjestelmä toimisi. Problemaattista on, että kaikkia fyysistä kuormittumista olennaisesti hallitsevia tekijöitä ei ole toistaiseksi osattu käyttää optimaalisesti hyväksi ennaltaehkäisevässä mielessä. Kuormittuminen, vaikutusten kertymä, valmennus ja aktiivien palautuminen Sotilaslääketieteen ala on toiminut mallikelpoisesti muun muassa lentäjien valintaprosessissa, lentovarustekehittelyssä, fysioterapeuttisessa ennaltaehkäisevässä TULE-koulutuksessa ja G-voimiin valmistavan ihmissentrifugiharjoittelun toteuttamisessa. Lentäjän fyysisen kuormittumisen hallinnan tehostamiseksi puuttuu kuitenkin edelleen neljä olennaista tekijää: 1) eri lentokoulutusjaksojen fyysisen kuormittavuuden lajikohtainen liikuntafysiologinen mittaaminen ja seuraaminen; 2) kiihtyvyysvoimista syntyvän G-kertymän jalostaminen/ muokkaaminen henkilökohtaisesti seurattavaksi altistus- ja kuormittumisindeksiksi 3) lentäjän elimistön yksilöllisen hormonaalisen kuormittuneisuuden tilan seuranta sekä 4) ammattimaisen valmennuksen sisältäen aktiivisen palautumisen mekanismit kytkeminen kiinteäksi osaksi lentokoulutusta. Nämä tekijät ovat ensisijassa puolustusvoimien fyysisen suorituskyvyn tutkimusalan asiantuntijoiden ja puolustusvoimien liikuntatoimialan osaamisaluetta. Kyseisillä osaajilla ei ole toistaiseksi ollut keskeistä sijaa sotilaslentäjäkoulutuksessa. Sotilaslääketieteen alalla palvelutuotannostaan ja vastuustaan huolimatta ei ole näitä tekijöitä koskevaa liikuntatieteellistä ammattitaitoa eikä resurs LIIKUNTA & TIEDE 52 1 /

3 sejakaan. Siksi toimijoiden yhteistyö toisi kaivattua voimaa ennaltaehkäisevään työhön ja synnyttäisi tarvittavan moniammatillisen ilmapiirin ainakin osittain nykyisin vallitsevalle monopoliajattelulle. Puolustusvoimien tuore henkilöstöstrategiakin koros taa painokkaasti tällaista jatkuvan parantamisen ja toimintakyvyn tukemisen periaatetta sekä erilaisten sotilastehtävien fyysisten kuormitteiden aiempaa huomattavasti eriyttävämpää huomiointia (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2014). Ilmavoimien lentokoulutus rakentuu nopean kognitiivisen oppimisen periaatteelle; samalla tähdennetään yksilön vastuuta oman toimintakykynsä ylläpitämisestä. Virkatyönä puolustusvoimissa 17 vuoden jänteellä toteutettu väitöstutkimus (Rintala 2012) osoitti, että nykyinen lentäjien keskimääräinen kuntotaso lentouran aikana ei riitä suojaamaan työperäiseltä oireilulta käytetyssä lentokoulutusmallissa, vaikka kaikki lentäjät sinänsä fyysisen kuntonsa puolesta pystyvät motorisesti hyvin toimimaan vaativissa tehtävissään. Kolikon kääntöpuolena ja koulutuksen kovuuden sekä tehokkuuden hintana on yksilön hallitsematon fyysinen ylikuormittuminen. Pahimmassa tapauksessa kyse on suomalaiset spesifit ammattitautikriteerit täyttävästä tukirangan rakenteiden ennenaikaisesta rappeumasairaudesta, johon päätyy joka kymmenes sotilaslentäjä. Samankaltaista oirehtimista esiintyy huomattavasti suuremmalla osalla lentäjistä, ja osittainen työkyvyttömyys estää heitä työskentelemästä joko kaikkein kuormittavimmissa lentotehtävissä tai jopa estää lentämisen. Tutkimuksista huolimatta ilmavoimissa ei ole vakiintunut pysyvää, lentokoulutussuunnittelua tukevaa ja ohjaavaa asiantuntijatahoa, joka toteuttaisi lentäjien fyysisen harjoittelun, palautumisen, tavoitteellisen valmennuksen, fyysisen kuormituksen mittaamisen ja ennen kaikkea lentäjien kuormittumisen hallinnan. Ilmavoimien fyysistä kasvatusta tulisikin näiltä osin olennaisesti vahventaa ja kehittää sotilaslääketieteellisen toimialan tehtäviä täydentäväksi sekä lentokoulutukseen kiinteästi integroiduksi tasaveroiseksi toiminnaksi, jonka tehtävänä olisi taata toimintakykyisiä operaattoreita vaativien teknisten järjestelmien käyttöön. Lentäjäkin on viime kädessä ihminen, ei vain teknisen järjestelmän vaihdettava vara- tai kulutusosa. Fyysinen suorituskyky alhaisimmillaan kun taidot ja osaaminen parhaimmillaan Lentäjämme ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia, ja täyttävät koko lentouransa keskiarvoina suurten ilmavoimien minimivaatimukset niin kestävyyskuin voimaominaisuuksissakin (USAF 2010, RAF 2002). Sotilaskuntotesteissä vuotiaat lentäjät (n=289) ovat edelleen suomalaisten sotilaiden parhaimmistoa lähes kaikissa mitatuissa ominaisuuksissa. Tosin kestävyystulokset esimerkiksi keskimääräinen VO2max 50 ml/kg/min eivät yllä erikoisjoukkojen tasolle (Santtila ja Tiainen 2004). Absoluuttisen suorituskyvyn osalta lentäjät jäävät voima- ja kestävyyslajien urheilijoihin verrattuna keskimäärin vain tyydyttävälle tasolle, joten suorituskykyä ei voi pitää hyvänä työn korkeaa fyysistä kuormittavuutta silmällä pitäen (vrt. esim. Rusko ym. 1978, Ahtiainen ja Häkkinen 2004). Askarruttavinta on, että fyysinen suorituskyky on alhaisimmillaan lentouran aikana silloin, kun lentäjät ovat operatiivisesti ja taidollisesti ilmataistelutehtäviinsä osaavimmillaan. Kyseessä onkin lentokoulutuksen etenemisen johtamis- ja suunnitteluhaaste. On oletettavaa, että jatkuva suorituskyvyn ylärajalla liikkuminen ja fysiologinen palautumattomuus johtavat työperäisiin TULE-ongelmiin, vaikka lentäjät ovatkin fyysisesti aktiivisia ja heidän asenteensa liikuntaan kunnossa (Rintala 2012.) Suihkuharjoituskonejakson ohittaneista lentäjistä 93 prosenttia (n=267) on käynyt uransa aikana työterveyshuollossa valittamassa lentotoiminnasta johtuvaa TULE-oiretta. Yli kymmenellä prosentilla samasta joukosta on jo ammattitautistatus eli niskan rappeumasairaudesta johtuva vakuutusoikeudellinen ammattitautipäätös. Noin kolmannes sotilaslentäjistämme kärsii jossain määrin subjektiivista toimintakykyä alentavasta, lentotoiminnasta johtuvasta TULE-oireesta, joka ei kuitenkaan täytä ammattitautipäätökseen vaadittavia kriteerejä. Oireilu alkaa noin 200 suihkuharjoituskonelentotunnin kohdalla. Tämä niin sanottu trigger-piste määritettiin mallintamalla jokaisen lentäjän työssään keräämä kumulatiivinen suhteellinen kiihtyvyysmonikerta eli niin sanottu G-indeksi. Tähän pisteeseen lentokoulutusohjelma johtaa runsaat 3,5 vuotta lentopalveluksen aloittamisesta (Rintala 2012). Suomen Kuvalehden teettämän selvityksen mukaan Valtiokonttorille tehtyjen ammattitautihakemusten määrä on ollut viime vuosiin asti muuttumaton (Pöntinen 2012). Tämä viittaisi osaltaan siihen, että työterveysongelma on edelleenkin akuutti, ja uusia keinoja kaivattaisiin kuormittumisen hallintaan. Fysioterapian alalla onkin toteutettu täsmäiskuja lentoyksiköissä TULEoireisiin liittyen, mutta lentokoulutusjärjestelmään ei toistaiseksi ole sisältynyt lajianalyysiin ja kuormittumiseen perustuvaa lentäjän fyysisen kasvatuksen huolto-ohjelmaa eikä henkilöstöä. Valintaprosessi ei edellytä erinomaista fyysistä Suorituskyvyn ylärajalla liikkuminen ja fysiologinen palautumattomuus johtavat työperäisiin TULE-ongelmiin, vaikka lentäjät ovatkin fyysisesti aktiivisia. 30 LIIKUNTA & TIEDE 52 1 / 2015

4 Hyväkään valintavaiheen fyysisen suorituskyvyn taso ei pysy yllä lentotyön kuormituksissa ilman ammattiorientoitunutta harjoittelua. suorituskykyä lentäjäkandidaateilta. Urheilijatasoiset kestävyys- ja voimaominaisuudet näyttäisivät kuitenkin populaatiotasolla pystyvän suojaamaan työperäisten oireiden aiheuttamalta haitalta. Tämä on kuormittumisen hallinnan ja lentäjän toimintakyvyn kannalta erittäin merkittävä löydös. Lentäjien nykyinen urheilijoihin nähden korkeintaan keskimääräinen kuntotaso ei näyttäisi suojaavan työperäisiltä oireilta, mutta voimaominaisuuksiltaan vahvimmat kokevat tilastollisesti huomattavasti vähemmän haittaa työssään ja ovat siten toimintakykyisempiä. Tulokset kertovat karua kieltä tehokkaasta, mutta liikuntatieteellisesti tulkittuna hallitsemattomasta fyysisestä kuormittumisesta lentokoulutuksen edetessä. Toistaiseksi lentäjät ovat pystyneet toteuttamaan vaaditut tehtävänsä rauhan ajan lentopalveluksessa. (Rintala 2012.) Sotilaslääketiede, fyysinen kasvatus ja operatiivinen suunnittelu voimavarat yhteiskäyttöön Edellä on esitetty, että monta hyvää konstia on vielä käyttämättä. Ilmavoimien yksi merkittävimmistä työterveyshuollon haasteista eli työperäinen TULEoireilu on luonteeltaan hyvin liikuntatieteellinen. Parantava lääke saattaakin olla tutkimussuosituksia tulkiten yllättävän pedagoginen ja valmennuksellinen eli lentokoulutuksen nykyistä toimintakykylähtöisempi suunnittelu ja työperäistä haittaa rajoittava, lentopalvelukseen integroitu ammattikohtainen fyysinen harjoittelu. Toistaiseksi lentokoulutusohjelmat ovat olleet koskemattomia, ja sinänsä hyvätkin hankkeet ovat olleet lähinnä päälle liimattua liikuntaneuvontaa tai fysioterapeuttista ohjausta, vailla henkilökohtaista tavoitteellista valmentautumista työperäistä oireilua ennaltaehkäisevän olennaisen suorituskykyreservin lisäämiseksi. Voisiko koulutustahtia räätälöidä tinkimättä nykyisistä kognitiivisista tavoitteista? Myös ulkomaisten ilmavoimien ohjeistus tukee merkittävästi työnantajalähtöistä, ammatillisia ominaisuuksia kehittävää päivittäistä fyysistä harjoittelua. Tässä mielessä ilmavoimien liikuntaorganisaation asema näyttäytyy työn kuormitteisiin nähden vielä varsin alimitoitetulta (vrt. USAF 2010, RAF 2002). Ilmavoimien rekrytointimateriaaliin kannattaisi ehdottomasti sisällyttää kannanotto työperäisistä TULE-riskeistä sekä opastaa ammatillista kuntoa kohottavaan fyysiseen harjoitteluun jo ennen palvelukseen astumista. Varusmies- ja kadettiaika olisi myös valmennuksellisesti merkittävä, noin 3,5 vuotta ennen fyysisesti erittäin kuormittavan lentopalveluksen alkamista. Tämä etsikkoaika kannattaisi käyttää paljon nykyistä tehokkaammin. On aivan totta, että jokainen yksilö vastaa omasta liikkumisestaan, eikä organisaatio harjoittele yksilön puolesta. Silti työnantajalla tulee olla johdettua Työ kuormittaa sotilaslentäjän fysiikkaa Verenkiertojärjestelmä kuormittuu suurista G- voimista ja niiden vaihtelusta johtuen (noin Gz). Uhkana on tajunnan menetys (G-Induced Loss of Consciousness, G-LOC) lentokoneen kaartaessa Tätä voidaan hallita muun muassa aivojen verenkiertoa sekundäärisesti tehostamalla: lentovarusteilla ja opittavalla motorisella taidolla, staattisella vastaponnistuksella (Anti G-Straining Maneuver, AGSM; vrt. Valsalva-manööveri), joka on käsivarsien/vartalon/ alaraajojen perus- tai maksimivoimasuoritus koko suuria G-voimia sisältävän kaarron ajan. Tuki- ja liikuntaelimissä esiintyy työperäisiä oirei ta; lihasväsymystä, pitkittynyttä viivästynyttä lihaskipua (DOMS), venähdyksiä, pistelyä ja puutumisoireita raajoissa, eritasoisia rakenteellisia ongelmia nikamissa (välilevyoireet, rakennemuutokset, pahimmillaan ennenaikainen nikaman rakenteiden rappeuma) Tätä hallitaan muun muassa hyvällä fyysisellä suorituskyvyllä, tiedostamalla kuormittumisriskejä päätä liikuteltaessa, jokaisen lentotehtävän mieltämisellä urheilusuoritukseksi, varhaiskuntoutuksella ja oireilua salaamattomalla ilmapiirillä. LIIKUNTA & TIEDE 52 1 /

5 vastuuta ennaltaehkäisevästä toiminnasta etenkin, jos riskit ovat hyvin tiedossa. Ehkä sotilasjohtajille olisi jo käsitteellisesti vaikuttavampaa puhua lentäjän operatiivisen fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä kuin pelkästä liikunnasta? Koulutus voi ja sen pitääkin olla kovaa sekä psykofysiologisesti parhaita käytettävissä olevia menetelmiä hyödyntävää. Enää ei riitä pelkkä toteamus, että sotilaan pitää kestää. Eettisiin pohdintoihin nousee myös fysiologisten rajojen tietoinen siirtäminen farmakologisilla ohjelmilla (Caldwell 2008). Sotatoimissahan ei ole dopingtestejä. Ilmataistelun nykyvaatimuksia sotilaslentäjän fyysiseltä suorituskyvyltä ei liene avattu samalla tavalla kuin vaikkapa maavoimien osalta on tehty (Pääesikunta 2007). Liikuntatieteiden näkökulmasta ollaan tilanteessa, jossa pyritään valmentautumaan olympialaisiin, tietämättä kuitenkaan ihan täsmällisesti mihin lajiin. Siksi fyysisen kasvatuksen, sotilaslääketieteen ja operatiivisen suunnittelun alan asiantuntijoiden lähestyminen olisi mitä suotavinta. Ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa millainen lentäjien taistelukestävyys aidosti on ja miten pitkiä aikoja taistelutehtävissä toimitaan? Moni hyvä käytäntö on jo puolustusvoimissa erikoisjoukkojenkin osalta tieteellisesti koeteltu ja siten pätevästi lentäjiin ja lentokoulutuksen jatkumoon sovellettavissa (vrt. Kyröläinen ym. 2009, Tanskanen 2012). Voimavarojen yhdistäminen tuottaisi selviä synergiaetuja. Ennakkoluulottomalle ajattelulle ja Suomen kalleimmassa ammatissa palvelevan ihmisen, sotilaslentäjän, toimintakyvyn turvaamiselle on ilmeinen tilaus. HARRI RINTALA, ST, LitL, KM Ilmailufysiologi evp. Yliopistonopettaja Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ilmavoimien rekrytointimateriaaliin kannattaisi ehdottomasti sisällyttää kannanotto työperäisistä TULE-riskeistä sekä opastaa ammatillista kuntoa kohottavaan fyysiseen harjoitteluun jo ennen palvelukseen astumista. LÄHTEET: Ahtiainen J., Häkkinen K Maksimivoima. Teoksessa Kuntotestauksen käsikirja, Keskinen K., Häkkinen K., Kallinen M. (toim). Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 156, Tammer-Paino, Tampere. Balldin UI., Werchan PM., French J., Self B Endurance and performance during multiple intense high +Gz exposures with effective anti-g protection. Aviat Space Environ Med 74: Caldwell J Go Pills in Combat. Prejudice, Propriety and Practicality. ASPJ 22 (3): Kyröläinen H., Santtila M., Hämäläinen H., Koski H., Mäntysaari M., Karinkanta J Pitkäaikaisen partiotiedusteluharjoituksen fysiologiset vasteet ja fyysisen suorituskyvyn muutokset. Maanpuolustuskorkeakoulu, Julkaisusarja 2 nro 15. Edita Prima, Helsinki. Leino T Ilmavoimien työterveyshuollon suunta. Ann Med Milit Fenn 87;1:25 27 Puolustusvoimien henkilöstöstrategia Pääesikunnan henkilöstöosaston ohje HK Pääesikunta 2007 Puolustusvoimien liikuntastrategia Pääesikunnan henkilöstöosasto. Edita Prima Oy, Helsinki. Pöntinen P Vaarallinen kumppani. Majuri Jukka Harajärven terveys tuhoutui Hawk-hävittäjän ohjaamossa. Suomen kuvalehti 48/2012 RAF 2002 Management of Physical Education in the Royal Air Force AP RAF Fitness Strategy. Ministry of Defence PTC/571090/1/PEd. Headquarters Air Command, RAF Personnel Secteriat, Lancaster Block, RAF, High Wycombe, Buckinhamshire HP14 4UE. Rintala H Sotilaslentäjän fyysinen suorituskyky sekä työperäiset tuki- ja liikuntaelinoireet. Sotatieteiden väitöskirja, Maanpuolustuskorkeakoulu, Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. Julkaisusarja 1, N:o 10. Juvenes Print, Tampere. Rusko H., Havu M., Karvinen E Aerobic performance capacity in athletes. Eur J Appl Physiol 38: Santtila M., Tiainen S Kuntotestaus Puolustusvoimissa. Teoksessa Kuntotestauksen käsikirja. Keskinen KL., Häkkinen K., Kallinen M. (toim). Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 156, Tammer-Paino Oy, Tampere, s Siitonen S Effects of In-flight Gz Acceleration on Military Aviators Using Modern Anti-G Garments. Dissertation. University of Kuopio, Finland. Kuopion yliopiston julkaisuja D Lääketiede 204. Tanskanen M Effects of military training on aerobic fitness, serum hormones, oxidative stress and energy balance, with special reference to overreaching. Studies in sport, physical education and health 187. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Liikuntabiologian laitos. Yliopistopaino, Jyväskylä. USAF 2010 AFI Air Force Guidance Memorandum, Fitness Program. Headquarters United States Air Force/A1, 20th December, USA. Kuva: ANTERO AALTONEN 32 LIIKUNTA & TIEDE 52 1 / 2015

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Harri Rintala. Rintala. Rintala. Rintala SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN SUORITUSKYKY SEKÄ TYÖPERÄSET TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREET. Maanpuolustuskorkeakoulu

Harri Rintala. Rintala. Rintala. Rintala SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN SUORITUSKYKY SEKÄ TYÖPERÄSET TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREET. Maanpuolustuskorkeakoulu Rintala Rintala Rintala Rintala SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN SUORITUSKYKY SEKÄ TYÖPERÄSET TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREET SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN FYYSINEN SUORITUSKYKY SUORITUSKYKY SEKÄ SEKÄ TYÖPERÄSET TYÖPERÄSET

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Ilmavoimat. Ennaltaehkäisevä TULES toiminta Ilmavoimissa (väitöskirjatyön esittely) Roope Sovelius Kuopio 19.9.2010

Ilmavoimat. Ennaltaehkäisevä TULES toiminta Ilmavoimissa (väitöskirjatyön esittely) Roope Sovelius Kuopio 19.9.2010 Ilmavoimat Ennaltaehkäisevä TULES toiminta Ilmavoimissa (väitöskirjatyön esittely) Roope Sovelius Kuopio 19.9.2010 Niskatutkimusta Ilmavoimissa - lentäjien rankaongelmien dokumentointi Aho J, H. O., Vanharanta

Lisätiedot

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009 HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet Jyväskylä 19.5.2009 Sari Tiainen Työhyvinvoinnin palvelupäällikkö työfysioterapeutti, TtM sari.tiainen@myontec.com MYONTEC OY Kuopiolainen yritys, perustettu

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Sotilaslentäjän toimintakykyisyyden myytti G-voimien murrettavana

Sotilaslentäjän toimintakykyisyyden myytti G-voimien murrettavana TERÄSTÄ KONE JA MIES? Sotilaslentäjän toimintakykyisyyden myytti G-voimien murrettavana Harri Rintala Kirjoittaja on FL ja ilmailufysiologi Ilmailulääketieteen keskuksessa Lentäjä, sotilas vaiko sittenkin

Lisätiedot

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Sykettä työhön ja urheiluun Esa Hynynen, KIHU www.kihu.fi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

15.1.2015 joulukuu 2015

15.1.2015 joulukuu 2015 HYVINVOINTIVALMENTAJA- AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (40 op) 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HYVINVOINTIVALMENTAJA AMMATILLISET

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

9. elokuuta 12. Pysähdyttävä ja ajatuksia herättävä luento liikkumattomuudesta

9. elokuuta 12. Pysähdyttävä ja ajatuksia herättävä luento liikkumattomuudesta Pysähdyttävä ja ajatuksia herättävä luento liikkumattomuudesta Pysähdyttävä ja ajatuksia herättävä luento liikkumattomuudesta Kinesiocenter Bomba Kinesiocenter Bomba on nykyaikaisia terveydenhuollon kuntoutuspalveluja

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Valmennusosaamisen malli. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Osaamisohjelma/KH

Valmennusosaamisen malli. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Osaamisohjelma/KH Valmennusosaamisen malli Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Osaamisohjelma/KH Valmentajan osaamistarpeet Voimavarat Mihin valmentaja voi vaikuttaa? Ihmisenä kasvu Itsensä kehittämisen Ihmissuhde

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Kipinä- hyvinvoin+valmennus

Kipinä- hyvinvoin+valmennus Kipinä- hyvinvoin+valmennus John Deere, Joensuu / 28.9, 8.10 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo MitaBavia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoine- palveluja yrityksille, joille

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Liikuntaharjoittelun ihanuus ja kurjuus Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan järkyttämisen jälkeen

Lisätiedot

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla Liikuntalääketieteen päivät 10.11.2011 Leena Paavolainen, LitT Huippu urheilun muutosryhmä HUMU 0400 229 652 www.huippu urheilunmuutos.fi EXCELLENCE

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö ja teknologia Harri Lindholm Työterveyslaitos Ehkäisevä terveydenhoito Terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Sairaanhoito Työpaikkaselvitys Riskiarviointi

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE)

5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Liite nro 30 76 11.12.2012 5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Opetuksen tavoitteet Esteratsastusvalmennuksen tavoitteena on ohjata ratsastajia toimimaan määrätietoisesti ja monipuolisesti,

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Teknologia liikunnallistamisen tukena

Teknologia liikunnallistamisen tukena Teknologia liikunnallistamisen tukena Liikkuva koulu kiertue 2012 Ville Uronen Koulutuspäällikkö, LitL, KM Polar Electro Finland Oy Sisältö: 1. Onko liikuntatunneilla sykettä? 2. Miksi liikuntateknologiaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN HARJOITTELU ERI LENTOKOU- LUTUSVAIHEISSA

SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN HARJOITTELU ERI LENTOKOU- LUTUSVAIHEISSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN HARJOITTELU ERI LENTOKOU- LUTUSVAIHEISSA Tutkielma Kapteeni Pasi Pekkanen Esiupseerikurssi 62 Ilmasotalinja Huhtikuu 2010 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3. Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö, HAKEMUS / PÄÄTÖS SOVELLETUN TYÖN TUKIRAHASTA 1 (3) Ensihakemus Jatkohakemus Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies Työntekijä, jonka sovelletun työn tukemiseksi tukirahaa haetaan LIITE 4 Nimi

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

HÄVITTÄJÄLENTÄJÄN FYYSINEN KUORMITTUMINEN JA LENTÄMISTÄ TU- KEVAN TOIMINNALLISEN HARJOITTELUN PERUSTEET

HÄVITTÄJÄLENTÄJÄN FYYSINEN KUORMITTUMINEN JA LENTÄMISTÄ TU- KEVAN TOIMINNALLISEN HARJOITTELUN PERUSTEET MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HÄVITTÄJÄLENTÄJÄN FYYSINEN KUORMITTUMINEN JA LENTÄMISTÄ TU- KEVAN TOIMINNALLISEN HARJOITTELUN PERUSTEET Kandidaatintutkielma Kadettialikersantti Tuomas Karsikas Kadettikurssi 99

Lisätiedot

Kunnon loikka Sapporoon!

Kunnon loikka Sapporoon! Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta

Lisätiedot

SISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi Siirtymät urheilussa Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Määritelmiä Urheilu-ura koostuu toisiaan seuraavista vaiheista. Vaiheesta toiseen siirtyminen

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi.

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja kuormittavuuden määrittäminen pelianalyysien avulla Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mika

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä. KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus

Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä. KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus Hyvinvoinnin johtamisen malli Vaaka - taustaa What is bullying? Hamarus,

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot