Sotilaslentäjä tarvitsee räätälöityä valmennusta ja kuormittumisen hallintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sotilaslentäjä tarvitsee räätälöityä valmennusta ja kuormittumisen hallintaa"

Transkriptio

1 Teksti: HARRI RINTALA Kuva: PUOLUSTUSVOIMAT/EILA PIHLAJA Sotilaslentäjä tarvitsee räätälöityä valmennusta ja kuormittumisen hallintaa Lähes kolmannes sotilaslentäjistä kärsii päivittäin fyysisistä työperäisistä ylikuormittumisoireista. TULE-oireilun korkea esiintyvyys osoittaa, että lentäjät toimivat fyysisen toimintakykynsä ylärajoilla, valmennusopillisesti hallitsemattomasti kuormittuneena sekä puutteellisesti palautuneena. Kaikkia fyysistä kuormittumista hallitsevia tekijöitä ei ole toistaiseksi osattu käyttää optimaalisesti hyväksi ennaltaehkäisevässä mielessä. 28 LIIKUNTA & TIEDE 52 1 / 2015

2 Pari vuotta sitten julkaistu väitöskirjani (Rintala 2012) viritti vilkkaan mediakeskustelun sotilaslentäjien työssä kuormittumisesta. Viimeaikaiset kansainväliset turvallisuuspolitiikan tapahtumat ovat johtaneet niin ikään kannanottoihin turvallisuusorganisaatioidemme toimintakykyisyydestä. Puolustusvoimiemme uudelleenjärjestelyt ovat olleet samaan aikaan varsin mittavat: tavoitteena on ollut tuottaa uskottavaa turvallisuutta entistä tehokkaammin, mutta myös huomattavasti taloudellisemmin. Sotilaallista keihäänkärkeämme edustaa edelleen nykyaikainen ilma-ase, joka on ollut näkyvästi esillä mediassa ilmatilan valvonnan yhteydessä. Sotilaslentäjiksi koulutettavat valitaan huolella. Sotilaslentäjän virkaura on ylivoimaisesti kallein koulutussijoitus yhteiskunnaltamme: yhden hävittäjälentäjän koulutus maksaa noin kahdeksan miljoonaa euroa. Koko virkauran kustannukset lentäjää kohti olivat jo 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä noin 11 miljoonaa euroa. Lentäjän työ on kiihtyvyys- eli G-voimista johtuen fyysisesti äärimmäisen kuormittavaa. Tiedonkäsittelyä ja tehtävien toimeenpanokykyä koskevien vaatimusten johdosta myös psykologinen kuormitus on mittavaa. Kansainvälisissä selvityksissä on osoitettu, että työperäinen tuki- ja liikuntaelinoireilu on varsin tyypillistä ammatissa palvelevien keskuudessa. Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lentäjästä on aktiiviuransa aikana kokenut haittaa aiheuttavaa, lentotoiminnasta syntynyttä tuki- ja liikuntaelinoireilua. Lähes kolmannes lentäjistä kärsii päivittäin fyysisistä työperäisistä ylikuormittumisoireista. Koulutussijoitukseen suhteutettuna sotilaslentäjän yhden työkyvyttömyyspäivän kustannukset vastaavat kokeneen akateemisen liikunta-ammattilaisen kuu kauden palkkausta. Paradoksaalista on, että len tokaluston käytettävyyttä ja kuormittuneisuutta on lentokonetekniikan alalla seurattu yksityiskohtaisesti jo vuosikymmenet. Koneita lentävien sotilaslentäjien kuormittumisen seurannassa sen sijaan ei edelleenkään käytetä nykyaikaisia liikuntatieteellisiä menetelmiä, joilla pystyttäisiin arvioimaan kunkin lentäjän kuormittuneisuuden tilaa reaaliaikaisesti. Hyvä fyysinen suorituskyky vaatii ammatin mukaista harjoittelua Työperäisen tuki- ja liikuntaelinoireilun on arveltu merkitsevän olennaista lentoturvallisuusriskiä (Leino 2012). Suomen ilmavoimissa ei ennen väitöstutkimustani (Rintala 2012) ollut laadittu poikkitieteellistä selvitystä oireilun määrästä, lentäjien fyysisestä suorituskyvystä, G- eli kiihtyvyyskuormituskertymistä sekä sotilaslentäjän fyysistä toimintakykyä turvaavista resursseista. Liikunnalla on arveltu olevan merkitystä kuormittumisen hallinnassa, joskin kansainvälisetkin tutkimusnäytöt juuri sotilaslentäjiä koskien ovat toistaiseksi olleet erittäin niukat, osittain ehkä salattavuussyistä. Puolustusvoimissa lentäjien fyysiseen suorituskykyyn liittyvät tehtävät on ulkoistettu sotilaslääketieteen alan palvelutuotteiksi. Sotilaslääketieteellinen organisaatio onkin tehnyt vuosikausia korkeatasoista työtä, jotta mahdollisimman moni lentäjä pystyisi suoriutumaan vaativasta koulutuksesta. Lentäjiksi koulutettavien valintaprosessi on hioutunut notkeasti toimivaksi, ja kuukausia kestävä tapahtuma on miehitetty kokeneilla ja pätevillä terveydenhuollon ammattilaisilla. Ilmavoimissa luotetaan, että va lintaorganisaatio kykenee valitsemaan tehtäviin riittävän suorituskykyisiä ja omaehtoisesti liikunnallisen elämäntavan omanneita lentäjiä ja että sotilaslääketieteen ala takaa lentäjien käytettävyyden. Lentäjien psykofysiologinen ja motorinen toimintakyky on havaittu pääasiassa erinomaiseksi. Tosin hyväkään valintavaiheen fyysisen suorituskyvyn taso tai fyysinen aktiivisuus ei pysy yllä lentotyön kuormituksissa ilman ammattiorientoitunutta harjoittelua. Edellä mainittu työperäisen tuki- ja liikuntaelin- eli TULE-oireilun korkea esiintyvyys osoittaa, että ammattiryhmä toimii fyysisen toimintakykynsä ylärajoilla, valmennusopillisesti hallitsemattomasti kuormittuneena sekä puutteellisesti palautuneena, toisin sanoen yksilön fyysisen suorituskyvyn reservi ulosmitattuna. Huippunykyaikaiset G-suojavarusteet (Siitonen 2000, Balldin 2003) pystyvät tehokkaasti keventämään hetkittäistä fysiologista väsymistä, mutta ne eivät poista esimerkiksi kumulatiivisia tukirankaan kohdistuvia kuormituksia. Ongelma ei ole se, etteivät lentäjät kuntonsa puolesta pärjäisi tehtävissään, tai ettei sotilaslääketieteellinen kelpuutus- ja tarkastusjärjestelmä toimisi. Problemaattista on, että kaikkia fyysistä kuormittumista olennaisesti hallitsevia tekijöitä ei ole toistaiseksi osattu käyttää optimaalisesti hyväksi ennaltaehkäisevässä mielessä. Kuormittuminen, vaikutusten kertymä, valmennus ja aktiivien palautuminen Sotilaslääketieteen ala on toiminut mallikelpoisesti muun muassa lentäjien valintaprosessissa, lentovarustekehittelyssä, fysioterapeuttisessa ennaltaehkäisevässä TULE-koulutuksessa ja G-voimiin valmistavan ihmissentrifugiharjoittelun toteuttamisessa. Lentäjän fyysisen kuormittumisen hallinnan tehostamiseksi puuttuu kuitenkin edelleen neljä olennaista tekijää: 1) eri lentokoulutusjaksojen fyysisen kuormittavuuden lajikohtainen liikuntafysiologinen mittaaminen ja seuraaminen; 2) kiihtyvyysvoimista syntyvän G-kertymän jalostaminen/ muokkaaminen henkilökohtaisesti seurattavaksi altistus- ja kuormittumisindeksiksi 3) lentäjän elimistön yksilöllisen hormonaalisen kuormittuneisuuden tilan seuranta sekä 4) ammattimaisen valmennuksen sisältäen aktiivisen palautumisen mekanismit kytkeminen kiinteäksi osaksi lentokoulutusta. Nämä tekijät ovat ensisijassa puolustusvoimien fyysisen suorituskyvyn tutkimusalan asiantuntijoiden ja puolustusvoimien liikuntatoimialan osaamisaluetta. Kyseisillä osaajilla ei ole toistaiseksi ollut keskeistä sijaa sotilaslentäjäkoulutuksessa. Sotilaslääketieteen alalla palvelutuotannostaan ja vastuustaan huolimatta ei ole näitä tekijöitä koskevaa liikuntatieteellistä ammattitaitoa eikä resurs LIIKUNTA & TIEDE 52 1 /

3 sejakaan. Siksi toimijoiden yhteistyö toisi kaivattua voimaa ennaltaehkäisevään työhön ja synnyttäisi tarvittavan moniammatillisen ilmapiirin ainakin osittain nykyisin vallitsevalle monopoliajattelulle. Puolustusvoimien tuore henkilöstöstrategiakin koros taa painokkaasti tällaista jatkuvan parantamisen ja toimintakyvyn tukemisen periaatetta sekä erilaisten sotilastehtävien fyysisten kuormitteiden aiempaa huomattavasti eriyttävämpää huomiointia (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2014). Ilmavoimien lentokoulutus rakentuu nopean kognitiivisen oppimisen periaatteelle; samalla tähdennetään yksilön vastuuta oman toimintakykynsä ylläpitämisestä. Virkatyönä puolustusvoimissa 17 vuoden jänteellä toteutettu väitöstutkimus (Rintala 2012) osoitti, että nykyinen lentäjien keskimääräinen kuntotaso lentouran aikana ei riitä suojaamaan työperäiseltä oireilulta käytetyssä lentokoulutusmallissa, vaikka kaikki lentäjät sinänsä fyysisen kuntonsa puolesta pystyvät motorisesti hyvin toimimaan vaativissa tehtävissään. Kolikon kääntöpuolena ja koulutuksen kovuuden sekä tehokkuuden hintana on yksilön hallitsematon fyysinen ylikuormittuminen. Pahimmassa tapauksessa kyse on suomalaiset spesifit ammattitautikriteerit täyttävästä tukirangan rakenteiden ennenaikaisesta rappeumasairaudesta, johon päätyy joka kymmenes sotilaslentäjä. Samankaltaista oirehtimista esiintyy huomattavasti suuremmalla osalla lentäjistä, ja osittainen työkyvyttömyys estää heitä työskentelemästä joko kaikkein kuormittavimmissa lentotehtävissä tai jopa estää lentämisen. Tutkimuksista huolimatta ilmavoimissa ei ole vakiintunut pysyvää, lentokoulutussuunnittelua tukevaa ja ohjaavaa asiantuntijatahoa, joka toteuttaisi lentäjien fyysisen harjoittelun, palautumisen, tavoitteellisen valmennuksen, fyysisen kuormituksen mittaamisen ja ennen kaikkea lentäjien kuormittumisen hallinnan. Ilmavoimien fyysistä kasvatusta tulisikin näiltä osin olennaisesti vahventaa ja kehittää sotilaslääketieteellisen toimialan tehtäviä täydentäväksi sekä lentokoulutukseen kiinteästi integroiduksi tasaveroiseksi toiminnaksi, jonka tehtävänä olisi taata toimintakykyisiä operaattoreita vaativien teknisten järjestelmien käyttöön. Lentäjäkin on viime kädessä ihminen, ei vain teknisen järjestelmän vaihdettava vara- tai kulutusosa. Fyysinen suorituskyky alhaisimmillaan kun taidot ja osaaminen parhaimmillaan Lentäjämme ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia, ja täyttävät koko lentouransa keskiarvoina suurten ilmavoimien minimivaatimukset niin kestävyyskuin voimaominaisuuksissakin (USAF 2010, RAF 2002). Sotilaskuntotesteissä vuotiaat lentäjät (n=289) ovat edelleen suomalaisten sotilaiden parhaimmistoa lähes kaikissa mitatuissa ominaisuuksissa. Tosin kestävyystulokset esimerkiksi keskimääräinen VO2max 50 ml/kg/min eivät yllä erikoisjoukkojen tasolle (Santtila ja Tiainen 2004). Absoluuttisen suorituskyvyn osalta lentäjät jäävät voima- ja kestävyyslajien urheilijoihin verrattuna keskimäärin vain tyydyttävälle tasolle, joten suorituskykyä ei voi pitää hyvänä työn korkeaa fyysistä kuormittavuutta silmällä pitäen (vrt. esim. Rusko ym. 1978, Ahtiainen ja Häkkinen 2004). Askarruttavinta on, että fyysinen suorituskyky on alhaisimmillaan lentouran aikana silloin, kun lentäjät ovat operatiivisesti ja taidollisesti ilmataistelutehtäviinsä osaavimmillaan. Kyseessä onkin lentokoulutuksen etenemisen johtamis- ja suunnitteluhaaste. On oletettavaa, että jatkuva suorituskyvyn ylärajalla liikkuminen ja fysiologinen palautumattomuus johtavat työperäisiin TULE-ongelmiin, vaikka lentäjät ovatkin fyysisesti aktiivisia ja heidän asenteensa liikuntaan kunnossa (Rintala 2012.) Suihkuharjoituskonejakson ohittaneista lentäjistä 93 prosenttia (n=267) on käynyt uransa aikana työterveyshuollossa valittamassa lentotoiminnasta johtuvaa TULE-oiretta. Yli kymmenellä prosentilla samasta joukosta on jo ammattitautistatus eli niskan rappeumasairaudesta johtuva vakuutusoikeudellinen ammattitautipäätös. Noin kolmannes sotilaslentäjistämme kärsii jossain määrin subjektiivista toimintakykyä alentavasta, lentotoiminnasta johtuvasta TULE-oireesta, joka ei kuitenkaan täytä ammattitautipäätökseen vaadittavia kriteerejä. Oireilu alkaa noin 200 suihkuharjoituskonelentotunnin kohdalla. Tämä niin sanottu trigger-piste määritettiin mallintamalla jokaisen lentäjän työssään keräämä kumulatiivinen suhteellinen kiihtyvyysmonikerta eli niin sanottu G-indeksi. Tähän pisteeseen lentokoulutusohjelma johtaa runsaat 3,5 vuotta lentopalveluksen aloittamisesta (Rintala 2012). Suomen Kuvalehden teettämän selvityksen mukaan Valtiokonttorille tehtyjen ammattitautihakemusten määrä on ollut viime vuosiin asti muuttumaton (Pöntinen 2012). Tämä viittaisi osaltaan siihen, että työterveysongelma on edelleenkin akuutti, ja uusia keinoja kaivattaisiin kuormittumisen hallintaan. Fysioterapian alalla onkin toteutettu täsmäiskuja lentoyksiköissä TULEoireisiin liittyen, mutta lentokoulutusjärjestelmään ei toistaiseksi ole sisältynyt lajianalyysiin ja kuormittumiseen perustuvaa lentäjän fyysisen kasvatuksen huolto-ohjelmaa eikä henkilöstöä. Valintaprosessi ei edellytä erinomaista fyysistä Suorituskyvyn ylärajalla liikkuminen ja fysiologinen palautumattomuus johtavat työperäisiin TULE-ongelmiin, vaikka lentäjät ovatkin fyysisesti aktiivisia. 30 LIIKUNTA & TIEDE 52 1 / 2015

4 Hyväkään valintavaiheen fyysisen suorituskyvyn taso ei pysy yllä lentotyön kuormituksissa ilman ammattiorientoitunutta harjoittelua. suorituskykyä lentäjäkandidaateilta. Urheilijatasoiset kestävyys- ja voimaominaisuudet näyttäisivät kuitenkin populaatiotasolla pystyvän suojaamaan työperäisten oireiden aiheuttamalta haitalta. Tämä on kuormittumisen hallinnan ja lentäjän toimintakyvyn kannalta erittäin merkittävä löydös. Lentäjien nykyinen urheilijoihin nähden korkeintaan keskimääräinen kuntotaso ei näyttäisi suojaavan työperäisiltä oireilta, mutta voimaominaisuuksiltaan vahvimmat kokevat tilastollisesti huomattavasti vähemmän haittaa työssään ja ovat siten toimintakykyisempiä. Tulokset kertovat karua kieltä tehokkaasta, mutta liikuntatieteellisesti tulkittuna hallitsemattomasta fyysisestä kuormittumisesta lentokoulutuksen edetessä. Toistaiseksi lentäjät ovat pystyneet toteuttamaan vaaditut tehtävänsä rauhan ajan lentopalveluksessa. (Rintala 2012.) Sotilaslääketiede, fyysinen kasvatus ja operatiivinen suunnittelu voimavarat yhteiskäyttöön Edellä on esitetty, että monta hyvää konstia on vielä käyttämättä. Ilmavoimien yksi merkittävimmistä työterveyshuollon haasteista eli työperäinen TULEoireilu on luonteeltaan hyvin liikuntatieteellinen. Parantava lääke saattaakin olla tutkimussuosituksia tulkiten yllättävän pedagoginen ja valmennuksellinen eli lentokoulutuksen nykyistä toimintakykylähtöisempi suunnittelu ja työperäistä haittaa rajoittava, lentopalvelukseen integroitu ammattikohtainen fyysinen harjoittelu. Toistaiseksi lentokoulutusohjelmat ovat olleet koskemattomia, ja sinänsä hyvätkin hankkeet ovat olleet lähinnä päälle liimattua liikuntaneuvontaa tai fysioterapeuttista ohjausta, vailla henkilökohtaista tavoitteellista valmentautumista työperäistä oireilua ennaltaehkäisevän olennaisen suorituskykyreservin lisäämiseksi. Voisiko koulutustahtia räätälöidä tinkimättä nykyisistä kognitiivisista tavoitteista? Myös ulkomaisten ilmavoimien ohjeistus tukee merkittävästi työnantajalähtöistä, ammatillisia ominaisuuksia kehittävää päivittäistä fyysistä harjoittelua. Tässä mielessä ilmavoimien liikuntaorganisaation asema näyttäytyy työn kuormitteisiin nähden vielä varsin alimitoitetulta (vrt. USAF 2010, RAF 2002). Ilmavoimien rekrytointimateriaaliin kannattaisi ehdottomasti sisällyttää kannanotto työperäisistä TULE-riskeistä sekä opastaa ammatillista kuntoa kohottavaan fyysiseen harjoitteluun jo ennen palvelukseen astumista. Varusmies- ja kadettiaika olisi myös valmennuksellisesti merkittävä, noin 3,5 vuotta ennen fyysisesti erittäin kuormittavan lentopalveluksen alkamista. Tämä etsikkoaika kannattaisi käyttää paljon nykyistä tehokkaammin. On aivan totta, että jokainen yksilö vastaa omasta liikkumisestaan, eikä organisaatio harjoittele yksilön puolesta. Silti työnantajalla tulee olla johdettua Työ kuormittaa sotilaslentäjän fysiikkaa Verenkiertojärjestelmä kuormittuu suurista G- voimista ja niiden vaihtelusta johtuen (noin Gz). Uhkana on tajunnan menetys (G-Induced Loss of Consciousness, G-LOC) lentokoneen kaartaessa Tätä voidaan hallita muun muassa aivojen verenkiertoa sekundäärisesti tehostamalla: lentovarusteilla ja opittavalla motorisella taidolla, staattisella vastaponnistuksella (Anti G-Straining Maneuver, AGSM; vrt. Valsalva-manööveri), joka on käsivarsien/vartalon/ alaraajojen perus- tai maksimivoimasuoritus koko suuria G-voimia sisältävän kaarron ajan. Tuki- ja liikuntaelimissä esiintyy työperäisiä oirei ta; lihasväsymystä, pitkittynyttä viivästynyttä lihaskipua (DOMS), venähdyksiä, pistelyä ja puutumisoireita raajoissa, eritasoisia rakenteellisia ongelmia nikamissa (välilevyoireet, rakennemuutokset, pahimmillaan ennenaikainen nikaman rakenteiden rappeuma) Tätä hallitaan muun muassa hyvällä fyysisellä suorituskyvyllä, tiedostamalla kuormittumisriskejä päätä liikuteltaessa, jokaisen lentotehtävän mieltämisellä urheilusuoritukseksi, varhaiskuntoutuksella ja oireilua salaamattomalla ilmapiirillä. LIIKUNTA & TIEDE 52 1 /

5 vastuuta ennaltaehkäisevästä toiminnasta etenkin, jos riskit ovat hyvin tiedossa. Ehkä sotilasjohtajille olisi jo käsitteellisesti vaikuttavampaa puhua lentäjän operatiivisen fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä kuin pelkästä liikunnasta? Koulutus voi ja sen pitääkin olla kovaa sekä psykofysiologisesti parhaita käytettävissä olevia menetelmiä hyödyntävää. Enää ei riitä pelkkä toteamus, että sotilaan pitää kestää. Eettisiin pohdintoihin nousee myös fysiologisten rajojen tietoinen siirtäminen farmakologisilla ohjelmilla (Caldwell 2008). Sotatoimissahan ei ole dopingtestejä. Ilmataistelun nykyvaatimuksia sotilaslentäjän fyysiseltä suorituskyvyltä ei liene avattu samalla tavalla kuin vaikkapa maavoimien osalta on tehty (Pääesikunta 2007). Liikuntatieteiden näkökulmasta ollaan tilanteessa, jossa pyritään valmentautumaan olympialaisiin, tietämättä kuitenkaan ihan täsmällisesti mihin lajiin. Siksi fyysisen kasvatuksen, sotilaslääketieteen ja operatiivisen suunnittelun alan asiantuntijoiden lähestyminen olisi mitä suotavinta. Ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa millainen lentäjien taistelukestävyys aidosti on ja miten pitkiä aikoja taistelutehtävissä toimitaan? Moni hyvä käytäntö on jo puolustusvoimissa erikoisjoukkojenkin osalta tieteellisesti koeteltu ja siten pätevästi lentäjiin ja lentokoulutuksen jatkumoon sovellettavissa (vrt. Kyröläinen ym. 2009, Tanskanen 2012). Voimavarojen yhdistäminen tuottaisi selviä synergiaetuja. Ennakkoluulottomalle ajattelulle ja Suomen kalleimmassa ammatissa palvelevan ihmisen, sotilaslentäjän, toimintakyvyn turvaamiselle on ilmeinen tilaus. HARRI RINTALA, ST, LitL, KM Ilmailufysiologi evp. Yliopistonopettaja Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ilmavoimien rekrytointimateriaaliin kannattaisi ehdottomasti sisällyttää kannanotto työperäisistä TULE-riskeistä sekä opastaa ammatillista kuntoa kohottavaan fyysiseen harjoitteluun jo ennen palvelukseen astumista. LÄHTEET: Ahtiainen J., Häkkinen K Maksimivoima. Teoksessa Kuntotestauksen käsikirja, Keskinen K., Häkkinen K., Kallinen M. (toim). Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 156, Tammer-Paino, Tampere. Balldin UI., Werchan PM., French J., Self B Endurance and performance during multiple intense high +Gz exposures with effective anti-g protection. Aviat Space Environ Med 74: Caldwell J Go Pills in Combat. Prejudice, Propriety and Practicality. ASPJ 22 (3): Kyröläinen H., Santtila M., Hämäläinen H., Koski H., Mäntysaari M., Karinkanta J Pitkäaikaisen partiotiedusteluharjoituksen fysiologiset vasteet ja fyysisen suorituskyvyn muutokset. Maanpuolustuskorkeakoulu, Julkaisusarja 2 nro 15. Edita Prima, Helsinki. Leino T Ilmavoimien työterveyshuollon suunta. Ann Med Milit Fenn 87;1:25 27 Puolustusvoimien henkilöstöstrategia Pääesikunnan henkilöstöosaston ohje HK Pääesikunta 2007 Puolustusvoimien liikuntastrategia Pääesikunnan henkilöstöosasto. Edita Prima Oy, Helsinki. Pöntinen P Vaarallinen kumppani. Majuri Jukka Harajärven terveys tuhoutui Hawk-hävittäjän ohjaamossa. Suomen kuvalehti 48/2012 RAF 2002 Management of Physical Education in the Royal Air Force AP RAF Fitness Strategy. Ministry of Defence PTC/571090/1/PEd. Headquarters Air Command, RAF Personnel Secteriat, Lancaster Block, RAF, High Wycombe, Buckinhamshire HP14 4UE. Rintala H Sotilaslentäjän fyysinen suorituskyky sekä työperäiset tuki- ja liikuntaelinoireet. Sotatieteiden väitöskirja, Maanpuolustuskorkeakoulu, Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. Julkaisusarja 1, N:o 10. Juvenes Print, Tampere. Rusko H., Havu M., Karvinen E Aerobic performance capacity in athletes. Eur J Appl Physiol 38: Santtila M., Tiainen S Kuntotestaus Puolustusvoimissa. Teoksessa Kuntotestauksen käsikirja. Keskinen KL., Häkkinen K., Kallinen M. (toim). Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 156, Tammer-Paino Oy, Tampere, s Siitonen S Effects of In-flight Gz Acceleration on Military Aviators Using Modern Anti-G Garments. Dissertation. University of Kuopio, Finland. Kuopion yliopiston julkaisuja D Lääketiede 204. Tanskanen M Effects of military training on aerobic fitness, serum hormones, oxidative stress and energy balance, with special reference to overreaching. Studies in sport, physical education and health 187. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Liikuntabiologian laitos. Yliopistopaino, Jyväskylä. USAF 2010 AFI Air Force Guidance Memorandum, Fitness Program. Headquarters United States Air Force/A1, 20th December, USA. Kuva: ANTERO AALTONEN 32 LIIKUNTA & TIEDE 52 1 / 2015

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Rintala, Harri Title: Kaartoja, kierteitä ja kaputteja

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 /

Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / 60 000 Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu,

Lisätiedot

Harri Rintala. Rintala. Rintala. Rintala SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN SUORITUSKYKY SEKÄ TYÖPERÄSET TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREET. Maanpuolustuskorkeakoulu

Harri Rintala. Rintala. Rintala. Rintala SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN SUORITUSKYKY SEKÄ TYÖPERÄSET TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREET. Maanpuolustuskorkeakoulu Rintala Rintala Rintala Rintala SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN SUORITUSKYKY SEKÄ TYÖPERÄSET TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREET SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN FYYSINEN SUORITUSKYKY SUORITUSKYKY SEKÄ SEKÄ TYÖPERÄSET TYÖPERÄSET

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi

Lisätiedot

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen

Lisätiedot

Ilmavoimat. Ennaltaehkäisevä TULES toiminta Ilmavoimissa (väitöskirjatyön esittely) Roope Sovelius Kuopio 19.9.2010

Ilmavoimat. Ennaltaehkäisevä TULES toiminta Ilmavoimissa (väitöskirjatyön esittely) Roope Sovelius Kuopio 19.9.2010 Ilmavoimat Ennaltaehkäisevä TULES toiminta Ilmavoimissa (väitöskirjatyön esittely) Roope Sovelius Kuopio 19.9.2010 Niskatutkimusta Ilmavoimissa - lentäjien rankaongelmien dokumentointi Aho J, H. O., Vanharanta

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Valintavaihe Asiantuntijatyö

Valintavaihe Asiantuntijatyö Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

Kuntotestauspäivät #KTP Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Kunnon testaus on (myös) teknologiaa

Kuntotestauspäivät #KTP Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Kunnon testaus on (myös) teknologiaa www.lts.fi Kuntotestauspäivät 2017 15.-16.3.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Kunnon testaus on (myös) teknologiaa 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetuloa 9.45 Kuntotestin kertomaa totta vai

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Liikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Liikkumisen merkitys oppimiselle Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Homosabiens taantumassa istuma-asentoon Liikkumisen merkitys oppimiselle Koulumenestykselle Tiedolliselle

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Miksi koulun toimintakulttuuria pitää liikunnallistaa? Koko koulun toimintakulttuurin kehittyminen liikunnallisemmaksi Oppilashuollollinen näkökulma nuoren urheilijan tukemiseen

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Sykettä työhön ja urheiluun Esa Hynynen, KIHU www.kihu.fi

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Sotilaslentäjän toimintakykyisyyden myytti G-voimien murrettavana

Sotilaslentäjän toimintakykyisyyden myytti G-voimien murrettavana TERÄSTÄ KONE JA MIES? Sotilaslentäjän toimintakykyisyyden myytti G-voimien murrettavana Harri Rintala Kirjoittaja on FL ja ilmailufysiologi Ilmailulääketieteen keskuksessa Lentäjä, sotilas vaiko sittenkin

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt

Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Valmennusosaamisen malli. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Osaamisohjelma/KH

Valmennusosaamisen malli. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Osaamisohjelma/KH Valmennusosaamisen malli Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Osaamisohjelma/KH Valmentajan osaamistarpeet Voimavarat Mihin valmentaja voi vaikuttaa? Ihmisenä kasvu Itsensä kehittämisen Ihmissuhde

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009 HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet Jyväskylä 19.5.2009 Sari Tiainen Työhyvinvoinnin palvelupäällikkö työfysioterapeutti, TtM sari.tiainen@myontec.com MYONTEC OY Kuopiolainen yritys, perustettu

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Maisterikoulutus Liikuntateknologia

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Kipinä- hyvinvoin+valmennus

Kipinä- hyvinvoin+valmennus Kipinä- hyvinvoin+valmennus John Deere, Joensuu / 28.9, 8.10 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo MitaBavia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoine- palveluja yrityksille, joille

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla Liikuntalääketieteen päivät 10.11.2011 Leena Paavolainen, LitT Huippu urheilun muutosryhmä HUMU 0400 229 652 www.huippu urheilunmuutos.fi EXCELLENCE

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Liikuntaharjoittelun ihanuus ja kurjuus Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan järkyttämisen jälkeen

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmennusteorioista - Miten sovellan käytäntöön? Merkittäviä valmennusteorioita Adaptaatio- eli sopeutumisteoria elimistö sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin

Lisätiedot

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Miksi tarkastelussa koulutus- ja työurat? 1. Onko liikunnalla

Lisätiedot

Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä

Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa Yläkouluseminaari 17.3.2016, Jyväskylä Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä 1. Urheilijaksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

15.1.2015 joulukuu 2015

15.1.2015 joulukuu 2015 HYVINVOINTIVALMENTAJA- AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (40 op) 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HYVINVOINTIVALMENTAJA AMMATILLISET

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

Ryhmien yhteenvedot. Urheiluoppilaitosseminaari Lahti 2017

Ryhmien yhteenvedot. Urheiluoppilaitosseminaari Lahti 2017 Ryhmien yhteenvedot Urheiluoppilaitosseminaari Lahti 2017 Mitä osaamista suomalaisessa urheilussa tulisi kehittää? Vanhempien osaaminen koulujen-seurojen-lajien yhteistyö Valmennusosaaminen Valmennusosaaminen

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

9. elokuuta 12. Pysähdyttävä ja ajatuksia herättävä luento liikkumattomuudesta

9. elokuuta 12. Pysähdyttävä ja ajatuksia herättävä luento liikkumattomuudesta Pysähdyttävä ja ajatuksia herättävä luento liikkumattomuudesta Pysähdyttävä ja ajatuksia herättävä luento liikkumattomuudesta Kinesiocenter Bomba Kinesiocenter Bomba on nykyaikaisia terveydenhuollon kuntoutuspalveluja

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö ja teknologia Harri Lindholm Työterveyslaitos Ehkäisevä terveydenhoito Terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Sairaanhoito Työpaikkaselvitys Riskiarviointi

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kunnon loikka Sapporoon!

Kunnon loikka Sapporoon! Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta

Lisätiedot

5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE)

5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Liite nro 30 76 11.12.2012 5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Opetuksen tavoitteet Esteratsastusvalmennuksen tavoitteena on ohjata ratsastajia toimimaan määrätietoisesti ja monipuolisesti,

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Valmennuksen haasteet. Olympia- ja Paralympiavalmentajaseminaari Vierumäki Kirsi Hämäläinen

Valmennuksen haasteet. Olympia- ja Paralympiavalmentajaseminaari Vierumäki Kirsi Hämäläinen Valmennuksen haasteet Olympia- ja Paralympiavalmentajaseminaari 18-19.10.2012 Vierumäki Kirsi Hämäläinen Pelin jälkeen sain häneltä tekstarin. Ainahan minä saan hulluna tekstareita, mutta tämä viesti oli

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN HARJOITTELU ERI LENTOKOU- LUTUSVAIHEISSA

SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN HARJOITTELU ERI LENTOKOU- LUTUSVAIHEISSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOTILASLENTÄJÄN FYYSINEN HARJOITTELU ERI LENTOKOU- LUTUSVAIHEISSA Tutkielma Kapteeni Pasi Pekkanen Esiupseerikurssi 62 Ilmasotalinja Huhtikuu 2010 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Mikä on minulle Hyväksi?

Mikä on minulle Hyväksi? Mikä on minulle Hyväksi? Varman työhyvinvointipalvelut Varman Hyväksi portaali oman hyvinvoinnin tueksi Tuntuuko siltä, että arki kuormittaa työssä ja kotona? Tunnetko, että tarvitset strategian ja keinoja

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot