Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 /

Transkriptio

1 Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotilaslääketieteen keskus, Puolustusvoimien tutkimuslaitos, Maavoimat, Jyväskylän yliopisto, UKK- Instituutti, Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

2 University of Jyväskylä Varusmieskoulutus Reserviläiskoulutus Reserviläiskoulutus Reserviläiskoulutus Kutsunnat Sijoittaminen Varareservi YHTEIS- OPERAATIO

3

4 Tutkimuksen tavoitteet 1. Onko vuotiaiden reserviläisten fyysinen toimintakyky riittävä suunniteltuihin operatiivisiin tehtäviin? 2. Minkälainen on reserviläisten fyysinen toimintakyky vuonna 2015 verrattuna samanikäisiin reserviläisiin mitattuna vuosina 2003 ja 2008? 3. Minkälainen on reserviläisten fyysinen aktiivisuus ja terveys? 4. Minkälainen on reserviläisten fyysinen aktiivisuus ja terveys vuonna 2015 verrattuna samanikäisiin reserviläisiin mitattuna vuosina 2003 ja 2008? 5. Minkälaisia ruoankäyttötottumuksia reserviläisillä on? 6. Minkälainen on reserviläisten psyykkinen toimintakyky ja elämänlaatu? 7. Minkälainen on reserviläisten psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky? 8. Minkälaisia kuntoilun orientaatioprofiileja reserviläisillä ilmenee ja miten ne ovat yhteydessä kuntoon, liikuntatottumuksiin ja hyvinvointiin? 9. Minkälaisia kokemuksia reserviläisillä on varusmiespalvelusajan fyysisestä ja liikuntakoulutuksesta? 10. Minkälaisia käsityksiä reserviläisillä on omasta kehon kuvasta ja toimintakyvystä? 11. Minkälaisia mielipiteitä, arvoja ja motivaatiotekijöitä reserviläisillä on kertausharjoituksissa? 12. Miten reserviläisten ennakko-odotukset ja -oletukset ohjaavat kertausharjoituskokemuksia?

5 Aineisto 1106 reserviläistä käskettiin kertausharjoituksiin, joista 823 (74 %) osallistui. Kertausharjoituksiin saapuneista tutkimukseen osallistui 792 (96 %) vapaaehtoista reserviläistä, joista naisia oli 15. Mittausryhmään kertausharjoituksissa kuului yhteensä 71 henkilöä.

6 Kyselyt Mitä mitattiin? Liikunta- ja terveyskyselyt Toimintakykykyselyt Haastattelut Kertausharjoituksiin ja reserviläisten arvoihin liittyvät kyselyt Fyysinen kunto Kestävyystesti (polkupyöräergometri) Lihaskuntotestit (etunojapunnerrus, istumaannousu ja vauhditon pituushyppy) Maksimivoima (jalkojen ja käsien ojentajat) Kehon rakenne ja koostumus Paino, pituus, vyötärönympärys, rasvan määrä Terveysmuuttujat Verinäytteet (mm. veren sokeri ja rasvat) Verenpaine

7 Fyysinen aktiivisuus Itseraportoitu vapaa-ajan liikunta

8 Mitatun fyysisen aktiivisuuden tunnusluvut / päivä Suositus: askelta päivässä!

9 Mitatun istumisen ja seisomisen tunnusluvut

10 Kehon koostumus Ika - ja koulutuspainotetut normaalipainoisten, ylipainoisten ja lihavien osuudet vuosina 2003, 2008 ja Kehon koostumuksessa ei havaittu eroja huonompaan suuntaan vuosien 2003 ja 2015 aikana. Kolmannes reserviläisistä on edelleen ylipainoisia ja reilu kymmenesosa lihavia.

11 Fyysinen kunto

12 Ennuste vuoteen Maksimimaalinen hapenottokyky (ml/kg/min) ,4 38,4 39,

13 Ika - ja koulutuspainotettu fyysinen kunto vuosina 2003, 2008 ja 2015 Kestävyyskunto ei ole heikompi vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2008

14 Ika - ja koulutuspainotetut maksimaalisen hapenottokyky vuosina 2003, 2008 ja 2015 eri sotilastehta vissä Yli puolet reserviläisistä ei saavuttanut kestävyyskunnon osalta puolustusvoimien minimitavoitetta, ja liikkuvaan sodan käyntiin soveltuvia oli 14 %. Lihaskunnossa vähintään hyvän tuloksen saavutti noin %.

15 e.g. Kraemer et al. (2005), Knapik et al. (2009) Santtila et al. (2010)

16 Terveys, ravinto ja nautintoaineet Suurimmalla osalla reserviläisistä terveyteen liittyvät tekijät, kuten tuki- ja liikuntaelinvammat sekä sydän- ja verenkiertoelimistön riskitekijät, eivät ole esteenä toimintakyvyn kannalta. Kuitenkin tietyllä osajoukolla on vaivoja tai viitearvon ylittäviä riskitekijöitä, joita tulisi pyrkiä ehkäisemään. Reserviläiset söivät terveytensä kannalta liikaa lihaa ja liian vähän vihanneksia, juureksia ja hedelmiä. Reserviläisissä oli suuri osuus heitä, jotka söivät pastaa, riisiä tai perunaa harvoin tai ei lainkaan. Säännöllisesti tupakoivia oli 27 % ja nuuskaa käyttäviä 16 %. Säännöllisesti tupakoivien määrä oli pienempi vuonna 2015 (27 %) verrattuna vuosiin 2003 (36 %) ja 2008 (39 %) ja säännöllisesti nuuskaa käyttäviä oli puolestaan enemmän vuonna 2015 (16 %) verrattuna vuoteen 2008 (5 %). Reilu kolmannes reserviläisistä ilmoitti käyttävänsä alkoholia joko 1 2 kertaa viikossa (35 %) tai pari kertaa kuukaudessa (40 %) ja 7 % raportoi ettei käytä alkoholijuomia.

17 Psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky Valtaosa reserviläisistä omaa hyvät psyykkiset voimavarat. Psyykkistä oireilua esiintyi noin joka kymmenennellä reserviläisellä. Kokonaisuutena depressio- ja stressioireiden taso oli reserviläisillä varsin alhainen ja niiltä osin voidaan katsoa kaikkien olevan toimintakykyisiä. Kuitenkin oli havaittavissa, että tietyt psyykkiset ominaisuudet ja sosiaaliset tekijät suojaavat stressi- ja depressio-oireilta mm. sinnikkyys, optimismi, emotionaalinen vakaus, pystyvyyden tunne, itsetunto ja koherenssi Sotilaskoulutuksella oli lisäksi yhteys psyykkiseen hyvinvointiin Upseerikoulutuksen saaneiden psyykkinen hyvinvointi parempi Liikunta oli yhteydessä mielen hyvinvointiin ja hyväkuntoisten keskuudessa psyykkinen oireilu oli harvinaisempaa

18 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 1. Reserviläisten henkilökohtainen osaaminen, fyysinen kunto ja kehon koostumus tulisi ottaa huomioon kun heidät sijoitetaan tehtäväkohtaisten vaatimusten mukaan, sodanajan operatiivisiin joukkoihin.. 2. Reserviläisten fyysistä aktiivisuutta tulee edelleen edistää, jotta fyysistä kuntoa kyetään ylläpitämään ja kehittämään sodan-ajan vaatimuksia vastaaviksi. 3. Puolustusvoimat tukee kansanterveydellistä työtä pyrkimällä edistämään reserviläisten liikunta- ja terveyskäyttäytymistä ja siten terveyttä ja hyvinvointia. Kertausharjoituksissa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti riskiryhmien seulontaan ja elintapamuutoksiin myös tulevaisuudessa.

19 4. Noin joka kymmenes reserviläinen oireilee psyykkisesti. Psykososiaalista tukea tulisi tarjota Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamallin kautta myös kaikille niille varusmies-palveluksesta kotiutetuille reserviläisille, joiden kohdalla tukipalvelusta arvioidaan olevan hyötyä. Varusmiespalveluksen päättäviä tulisi motivoida jatkamaan liikunnallista elämäntapaa siviilielämään siirryttäessä. 5. Reserviläisten toimintakykyä tutkittaessa on jatkossakin tarpeen suosia monitieteistä tutkimusta (kokonaisvaltainen toimintakyky).

20 Mittaajat Kiitokset (1) Kenttäjohtaja Kapteeni Juha Kokko Tutkimuksen ohjausryhmä Vapaaehtoiset reserviläiset

21 Tutkijaryhmä Kiitokset (2)

22 Taloudelliset tukijat Kiitokset (3) 1. Puolustusvoimat, pääesikunta (koulutusosasto) ja Maavoimat 2. Maanpuolustuskorkeakoulu, johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos 3. Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) 4. Maanpuolustuksen kannatussäätiö 5. Puolustusvoimien Tukisäätiö 6. Kaikki tutkimukseen osallistuneet yliopistot ja tutkimuslaitokset

23

24