fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA"

Transkriptio

1 SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA SMARTERTHANROCK.FI Kölkynvuorentie Viitasaari Finland

2 SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA Sisällys Sisällys 2 1. Johdanto 3 2. ja sen valmistus 4 3. :n käyttökohteet 4 4. :n ominaisuudet 5 5. rakenteiden suunnittelu ja mitoitus Kuivatus Mitoitus Rakentamisen työselitys Ohjeen soveltaminen Fill-R : n varastointi, käsittely ja kuljetus Kuivatus ja alusrakenteet Päällysrakenne Suodatinkerros Fill-R : n levittäminen ja tiivistäminen Fill-R : n laatuvaatimukset Fill-R :n tilaaminen ja toimitukset Kirjallisuus 16 Liite

3 1. Johdanto Tässä ohjeessa esitetään tekniset suunnittelu- ja mitoitusohjeet karkearakeisen Fill-R :n käytölle katu- ja tierakenteissa täyttö- ja suodatinkerroksen materiaalina perustuen laboratorio tutkimuksiin ja koerakentamisesta saatuihin kokemuksiin. Tuotetta voidaan käyttää muissa infrarakentamisessa kohteissa joissa materiaalilta edellytetään hyvää lämmöneristyskykyä, routimattomuutta, keveyttä ja mekaanista kestävyyttä. Tällaisia kohteita ovat mm. piha- ja paikoitusalueet, putkijohtokaivannot ja erilaiset täyttökohteet. Fill-R on hienojakoisesta lentotuhkasta teollisesti rakeistettua karkearakeista materiaalia. Rakeistuksen jälkeen tuhkarakeet ovat huokoisia, keveitä ja mekaanista rasitusta kestäviä. Tuhka on myös hydraulisesti sitoutuva materiaali, jonka lujittu mista voidaan vielä lisätä ja nopeuttaa tarvittaessa sideaineiden avulla. Rakeistuksen avulla rakeiden kokoa ja raekokojakaumaa voidaan muuttaa käyttökohteen vaatimusten mukaisesti. Rakeita voidaan myös varastoida käyttökohteissa karkearakeisten maamateriaalien tapaan. Hyvien kiviainesvarojen vähentyminen, kuljetusmatkojen piteneminen ja pohjaveden suojelutarve ovat lisänneet soraa ja hiekkaa korvaavien materiaalien käyttöönottotarvetta. Samanaikaisesti useilla teollisuuden aloilla muodostuu suuria määriä ominaisuuksiltaan luonnonkiviaineksia vastaavia mineraalisia sivutuotteita, joita voidaan käyttää korvaavina materiaaleina maarakentamisessa. Suomessa syntyy esimerkiksi energian tuotannossa tuhkaa yhteensä noin 1,5 miljoona tonnia/vuosi, jonka määrä jonkin verran vaihtelee vuosittain energiatarpeen ja saatavuuden mukaan. Hienojakoisen tuhkan hyötykäyttöä voidaan lisätä rakeistamalla tuhka raekokojakautumaltaan karkearakeiseksi materiaaliksi. FA Forest Oy rakeistaa Viitasaaren tuotantolaitoksessa energiantuotannossa syntyvää tuhkaa maarakennuskäyttöön. Vuosittainen tuotantomäärä on tällä hetkellä (2012) noin tn. 3

4 2. Fill-R valmistus Fill-R valmistetaan FA Forest Oy:n Viitasaaren tuotantolaitoksella, sen pääraaka-aine on kuiva lentotuhka. Tuotantoprosessissa pölymäinen tuhka saatetaan raemaiseen muotoon pyörivässä liikkeessä. Rakeistamisessa hyödynnetään tuhkan omia lujittumisominaisuuksia. Tuhkan rakeistuksessa ei käytetä puristavaa voimaa, joten rakeet säilyttävät alhaisen ominaispainonsa ja toimivat hyvin eristeinä. Fill-R seulotaan tarvittaessa haluttuun raekokoon. Raaka-ainetuhkan teknistä ja kemiallista laatua sekä tuotteiden teknisiä ominaisuuksia seurataan jatkuvasti, jotta pystytään valmistamaan tasalaatuista tuotetta. Viitasaaren tuotantolaitoksella voidaan valmistaa noin tn maanrakennukseen käyttökelpoista :iä vuosittain. Tämä vastaa noin tiivistettyä rakennekuutiota. FA Forest Oy:llä on toimintaansa ympäristölupa ja yritys on teettänyt tuotannon kasvattamisen vaatiman ympäristövaikutusten arviointi selvityksen (YVA), joka valmistui vuonna Fill-R :n käyttökohteet Fill-R :iä on teknisesti mahdollista käyttää useissa infrarakentamisen kohteissa. Hyvän lämmöneristekyvyn johdosta toimii tehokkaana routaeristeenä. Tie- ja maara kentamisessa :iä voidaan käyttää routaeristeenä suodatinkerroksessa (kuva 2). Kevyenä ja hyvänä routaeristeenä soveltuu myös kunnallistekniikan putkijohtokaivantojen materiaaleiksi eri rakennekerroksiin (kuva 1). Arina- tasauskerrokselta edellytetään riittävää kantavuutta ja vähäistä kokoonpuristuvuutta. Alku- ja lopputäyttömateriaalien edellytetään routimattomuutta, jäätymissulamiskestävyyttä ja riittävää vedenläpäisevyyttä. Materiaalin tulee olla myös helposti kaivettavaa. Fill-R soveltuu hyvin myös kaukolämpöputkikaivantojen täyttö materiaaleiksi. Muita tuhkarakentamiseen soveltuvia maarakennuskohteita ovat mm. kevyenliikenteen väylät, urheilupaikkarakenteet sekä piharakenteet ja paikoitusalueet. Lentotuhkien teknistä käyttöä voi rajoittaa jossakin määrin sen aiheuttama korroosioriski, jonka voimakkuus vaihtelee eri materiaaleilla. Korroosio on merkityksetöntä haponkestävien terästen, betonin ja useimpien muovien yhteydessä. Sen sijaan valurauta, ruostumaton teräs ja alumiini syöpyvät ollessaan kontaktissa tuhkaan. Kantava kerros / Jakava kerros Lopputäyttö Suodatinkerros Alkutäyttö Tasauskerros Pohjamaa Routiva siltti Suodatinkangas Arina Kuva 1. Fill-R :n käyttökohteita tie- ja katurakenteissa sekä putkijohtokaivannoissa. 4

5 4. Fill-R :n ominaisuudet 4.1 Ympäristöominaisuudet Tuhkan rakeistusprosessilla pystytään merkittävästi vähentämään tuhkan pölyämistä ja tuhkan sisältämien raskasmetallien liukenemista. Fill-R :iä voidaan käyttää katu- ja piharakenteissa ilman ympäristölupaa nk. MARA-asetuksen mukaisesti alhaisten liukoisuuksien vuoksi. FA Forest Oy:n valmistama soveltuu päällystettyihin kohteisiin. Fill-R alittaa Valtioneuvoston asetuksessa /5/ eräiden jätteiden hyötykäytöstä maarakentamisessa (VNa 591/2006 ns. MARA-asetus) asetetut päällystetyn rakenteen haitta-aineiden kokonaispitoisuus- ja liukoisuusraja-arvot selvästi, joten raetta voidaan käyttää ilman ympäristölupaa rakentamisessa. Ilmoitusmenettelyyn sopivia kohteita :lle ovat: yleiset tiet, kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät sekä niihin välittömästi liittyvät, tienpitoa tai liikennettä varten tarpeelliset alueet, pois lukien meluesteet pysäköintialueet urheilukentät sekä virkistys- ja urheilualueiden reitit ratapihat sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentät ja tiet Ilmoitusmenettelyllä voidaan rakentaa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetun katusuunnitelman, yleisen alueen toteuttamissuunnitelman, luvan tai ilmoituksen taikka yleisistä teistä annetussa laissa (243/1954) tai maantielaissa (503/2005) tarkoitetun tiesuunnitelman mukaisesti, ei kuitenkaan tärkeillä pohjavesialueilla. Rakentamisen on oltava ammattimaista. Jos rakentaminen ei ole ammattimaista ja käyttö kohteessa alittaa 200 tn rajan, asiasta on sovittava kunnan kanssa. Useilla kunnilla on oma ilmoitusmenetelmänsä pienten ilmoitusmenettelyn vaativien erien rakennuskäyttöön. Jos rakentaminen on mittakaavaltaan ammattimaista, mutta asetuksen ilmoitusmenettelylle asettamat muut ehdot eivät täyty, rakentamiseen tulee hakea ympäristölupaa. Käytettävän tuotemäärän perusteella lupa haetaan joko kunnalta tai aluehallintovirastolta. 4.2 Tekniset ominaisuudet Rakeisuus Fill-R valmistetaan tuotannossa rakeisuusalueille 0 40 mm ja geoteknisen maalajiluokituksen mukaisesti se vastaa maalajiltaan soraa (Sr) ja materiaali on routimatonta. Raemuodoltaan tuhkarakeet ovat pyöristyneitä ja väriltään tumman ruskeita. Fill-R :n tyypillinen rakeisuuskäyrä on kuvassa 2 esitetyn mukainen. Hienoaineksen määrä (< 0,06 mm) on < 3 % ja keskimääräinen raekoko d 50 on 8 12 mm. 5

6 Kuva 2. Fill-R :n raekokojakauma 0 40 mm Tilavuuspaino ja vesipitoisuus Fill-R :n toimitusvesipitoisuus on 40 % (kuivasta massasta laskettuna). Irtotilavuuspaino kuormaauton lavalla työmaalle kuljetettaessa on noin 11 kn/m 3 itd. Rakenteeseen tiivistettynä tilavuuspaino on noin 14 kn/m 3 rtd Lämmönjohtavuus ja routivuus Fill-R on huokoinen materiaali, jonka vuoksi sen lämmönjohtavuus on luonnon maamateriaaleja pienempi. Fill-R :n lämmönjohtavuus riippuu vesipitoisuudesta siten, että normaalikäyttötilassa se on sulana 0,5 W/Km ja jäätyneenä 0,6 W/Km. Kuivissa olosuhteissa lämmönjohtavuus on pienempi ja märissä olosuhteissa vastaavasti suurempi (taulukko 2). Korkea vesipitoisuus on huomioitu routamitoituksissa. Murske 500 mm 600 mm K1 K2 K3 Murske 250 mm 900 mm K4 K5 K6 Lämpötila-anturi 11kpl Pt100 k/k 200mm Kosteusanturi Pohjamaa siltti Pohjamaa siltti Siirtymäanturi Kuva 3. Mittausantureiden sijainti koerakenteissa (koerakenne 1, kerroksen paksuus = 600mm, Koerakenne 2, kerroksen paksuus on 900mm). 6

7 Kuva 4. Roudan syvyys kuvan 3 koerakenteissa talvella Pakkassumma kohteella mittausaikana oli 24975oCh. Taulukko 2. Fill-R :n lämmönjohtavuudet sulassa ja jäätyneessä tilassa. Näyte w *) Kuivatilavuuspaino Lämmönjohtavuus [%] V d [kn/m 3 ] - [W/Km] sula (+ 15 C) - [W/Km] jäätynyt (-15 C) Kuivat olosuhteet ,4 0,5 Normaali olosuhteet ,5 0,6 Kosteat olosuhteet ,6 0,7 *) w on veden massa %:ja kuivan näytteen massasta Luonnonmateriaaleista suodatinkerroksena käytettävän hiekan lämmönjohtavuus on suuruusluokaltaan sulana noin 1,4 W/Km ja jäätyneenä noin 2,0 W/Km. Lämmönjohtavuuteen vaikuttaa etenkin vesipitoisuus ja tilavuuspaino. Laboratoriomittauksin saatujen lämmönjohtavuusarvojen todenmukaisuus on varmennettu mittaamalla roudan syvyys myös koerakenteissa (kuva 3.) Vedenläpäisevyys ja kapillaarinen nousukorkeus Fill-R :n kapillaarinen nousukorkeus on noin 35 cm. Tuotetta ei ole suositeltavaa sijoittaa kohteisiin, jossa se joutuu pitkäaikaisesti pohjavedenpinnan alapuolelle. Tällöin materiaalin vesipitoisuus voi kasvaa 0,5 m paksuudelta lukuarvoon noin 50 %. Korkea vesipitoisuus pienentää yleensä hieman rakeiden lujuutta, joten rakenteen kuivatus on perusteltua myös pitkäaikaisen kuormituskestävyyden kannalta etenkin raskaan kuormituksen alaisissa kohteissa. Fill-R :n vedenläpäisevyys on noin 2,5 x 10-4 m/s ja vastaa karkean hiekan tai soran vedenläpäisevyyttä. 4.3 Tiivistettävyys ja kantavuus Fill-R tiivistetään rakenteeseen toimituskosteudessa, joka on yleensä noin 40 %. Vesipitoisuuden vaihteluväli on käytännössä rakennuskohteessa noin ± 3 % -yksikköä. Rakenteeseen tiivistetyn fill- R :n tilavuuspaino vaihtelee tiivistämisen määrästä riippuen kn/m 3. 7

8 Fill-R :n tiivistettävyyttä määritettäessä ei suositella tehtäväksi Proctor koetta, koska tiivistämistapa voi aiheuttaa rakeiden hienontumista. Tiivistymistä kuvaa paremmin rakenteesta mitattu kantavuus joko ennen tai jälkeen tiivistämisen. Fill-R :n tiivistymiskerroin on noin 0,8. Tiivistymiskertoimella tarkoitetaan todellisen rakennetilavuuden (m 3 rtd) ja irtotilavuuden (m 3 itd) välistä vuorosuhdetta. Kuorma-auton lavalla työmaalle kuljetettaessa painaa keskimäärin 11 kn/m 3 itd 42% kosteudessa. Fill-R :n kantavuusominaisuudet vastaavat hyvin suodatinkerrokselta vaadittavia kantavuuksia. Fill-R voidaan tiivistää tavanomaisilla työmenetelmillä ja työmäärillä. Kantavuuden (E 2 moduuli) mitoitusarvona voidaan käyttää MPa:a tiivistettynä esim. 7 tn kaksivalssijyrällä. Ylistyskertojen määräksi suositellaan 6..8 ylityskertaa. Mikäli pohjamaan kantavuus on heikko eikä tiivistämistä voida suorittaa riittävästi tulee kerroksen mitoituskantavuus arvioida tai määrittää erikseen. 5. Fill-R rakenteiden suunnittelu ja mitoitus 5.1 Päällysrakenteiden mitoitus Tiet on jaoteltu liikennemäärien mukaisesti päällysrakenneluokkiin ja kadut vastaavasti katuluokkiin, joiden perusteella määräytyvät rakennekerrosten ominaisuudet ja paksuudet. Mitoitettaessa valitaan päällystetyypin ja kuormituskertaluvun avulla tieosalle päällysrakenneluokka ja kadulle liikennemäärien mukainen katuluokka ja sitä vastaava tavoitekantavuus. Eri päällysrakenne- ja katuluokille on esitetty tavoitekantavuus päällysteen ja kantavan kerroksen päältä. Tavoitekantavuudet vastaavat levykuormituskokeella saavutettavia kevätkantavuuksia. Routamitoituksen avulla puolestaan estetään rakenteisiin muodostuvat haitalliset vauriot kuten pituussuuntaiset halkeamat sekä roudan sulamisen aiheuttama kantavuuden aleneminen. Tässä ohjeessa esitetään rakenteen routamitoitus ja kuormitusmitoitus, kun Fill-R on suodatinkerroksen materiaalina. Suodatinkerroksen tehtävänä on estää päällysrakenteen ja alusrakenteen materiaalien sekoittuminen keskenään sekä katkaista veden kapillaarinen nousu alusrakenteesta ylempiin rakennekerroksiin. Suodatinkerroksen avulla kasvatetaan routimattoman päällysrakennekerroksen paksuutta, mikä vähentää alusrakenteen routimisesta aiheutuvaa routanousua. Tierakenteen routakäyttäytyminen ilmenee routanousuna ja/tai sulamisvaiheen kantavuuden alenemisena. Suodatinkerroksen paksuutta muuttamalla rajoitetaan roudan tunkeutumista routivaan pohjamaahan ja siten routimisen haitallisia vaikutuksia. Routamitoitusohje on laadittu siten, että esimerkkitapauksiksi on valittu kaksi tyypillistä katurakennetta ja yksi tierakenne. Mitoituskäyrästöjen avulla voidaan mitoittaa päällysrakenne joko sallitun routanousun perusteella tai määrittämällä roudan tunkeutuminen routivaan pohjamaahan. Fill-R rakenteen suunnittelu ja mitoitus noudattaa tie- ja katurakenteiden yleisiä suunnittelu- ja mitoitusperusteita perustuen :n teknisiin ominaisuuksiin. Routamitoitus perustuu laboratoriossa mitattuihin lämpöteknisiin ominaisuuksiin ja kantavuusmitoitus rakenteista mitattuihin kantavuuksien arvoihin. 5.2 Kuivatus Fill-R rakenteen kuivatuksen suunnittelussa noudatetaan Liikenneviraston voimassa olevia kuivatuksen suunnitteluohjeita /3/. Fill-R rakenteen ollessa toimituskosteutta märempi, kasvaa sen lämmönjohtavuus kuten luonnonmateriaaleillakin ja vastaavasti kantavuus alenee. Fill-R 8

9 rakeiden vesipitoisuuden tulee pysyä normaalikäyttötilassa, jotta se voi toimia lämmöneristeenä pitkäaikaisesti. Fill-R :n ollessa pysyvästi kosketuksissa veteen, kostuu materiaali kapillaarisen nousun johdosta haitallisesti. 5.3 Tie- ja katurakenteiden mitoitus Katurakenteiden päällysrakenteet mitoitetaan kantavuus- ja routamitoituksen avulla (kuva 3). Kantavuusmitoitus suoritetaan yleensä ensin ja mikäli pohjamaa on routimatonta, saadaan kantavuusmitoituksen avulla lopulliset rakennekerrospaksuudet. Pohjamaan ollessa routiva lasketaan rakenteen routanousu ja mikäli laskettu routanousu on suurempi kuin sallittu routanousu, lisätään Fill-R kerroksen paksuutta. Kantavuus- ja routamitoituksen ohella tulee mitoituksessa ottaa huomioon rakenteiden painuma ja stabiliteetti. Tierakenteiden kuormituskestävyys ja routamitoitus suoritetaan Liikenneviraston hallinnoimissa kohteissa ohjeen TIEH v-04 mukaisesti. Mitoituskriteerit - tavoitekantavuus -sallittu routanousu Valitaan alustavat kerrospaksuudet Kantavuusmitoitus - saavutetaanko tavoitekantavuus? EI Lisätään päällysrakenteen (päällyste, kantava, jakava) paksuutta KYLLÄ EI Onko pohjamaa routiva? KYLLÄ Lisätään kerroksen paksuutta Routamitoitus - onko laskettu routanousu < sallittu routanousu? EI KYLLÄ Lopulliset kerrospaksuudet Kuva 5. Fill-R rakenteen kantavuus- ja routamitoituskaavio Kantavuusmitoitus Päällysrakenteen kantavuusmitoitus voidaan suorittaa Odemarkin mitoituskaavan (1) avulla tai kuormituskestävyyden avulla (ns. analyyttinen mitoitusmenetelmä), jossa käytetään jännitystilasta riippuvia moduuleja. Mitoituskriteereinä ovat tällöin päällysteen alapinnan venymä ja rakennekerrosten sallitut muodonmuutokset. Analyyttinen mitoitusmenetelmä edellyttää, että tunnetaan materiaalikohtaiset väsymisfunktiot. 9

10 Fill-R :n kantavuusmitoitus suoritetaan tässä ohjeessa Odemarkin menetelmällä joka edellyttää, että tunnetaan sekä pohjamaan että rakennekerrosten E-moduulit. Kantavuusmitoitus suoritetaan kantavuuskaavan (1) avulla. Kantavuuskaavan avulla voidaan laskea kerroksen päältä saavutettava kantavuus (E Y -arvo), kun tunnetaan kerrospaksuus h, kerrosmateriaalin E -moduuli ja kerroksen alla olevan kerroksen kantavuus (E A -arvo). Vastaavasti voidaan laskea kuinka paljon rakenteen kantavuus lisääntyy, kun rakenteen paksuutta lisätään. (1) missä E Y on mitoitettavan kerroksen päältä saavutettava kantavuus [MN/m 2 ] E A mitoitettavan kerroksen alta saavutettava kantavuus [MN/m 2 ] h mitoitettavan kerroksen paksuus [m] E mitoitettavassa kerroksessa käytettävän materiaalin E-moduuli [MN/m 2 ] Lisäehto 1: Sitomattoman kerroksen käyttökelpoinen E on enintään 6 x E A. Lisäehto 2: Yhteenliimaantuneet ehjät bitumilla sidotut (E 1500 MN/m 2 ) kerrokset lasketaan yhtenä kerroksena. Alusrakenteen kantavuusluokituksena käytetään Liikenneviraston suunnitteluohjeiden mukaista alusrakenteen kantavuusluokitusta. Alusrakenteen kantavuusluokka arvioidaan normaalitapauksessa pohjamaan maalajin perusteella. Kantavuusmitoituksessa :n E-moduulina voidaan käyttää 70 [MN/m 2 ] tiivistettynä 7 tn kaksivalssijyrällä 6 ylityskerralla :n toimitusvesipitoisuudessa (40 %). Kantavuus voidaan myös mitata rakenteesta joko levykuormituskokeen tai pudotuspainolaitteen mittausten avulla, jolloin mitoituksessa voidaan käyttää mitattuja E-moduulin arvoja Routamitoitus Fill-R :n lämmönjohtavuus on luonnonmateriaaleja pienempi, jolloin se toimii routa eris teenä rakenteissa. Fill-R rakenteella rajoitetaan roudan tunkeutumista routivaan pohja maahan ja estetään routanousua aiheuttavien jäälinssien muodostuminen pohjamaassa. Mitoitusnomogrammeissa esitetyt käyrästöt perustuvat roudan syvyyden ja routanousun samanaikaiseen numeeriseen laskentaan, kun tunnetaan materiaalien lämpötekniset ominaisuudet sekä pohjamaan routivuuskerroin. Laskentamenettelyä käytetään yleisesti katu- ja piharakenteiden routamitoituksessa. Routamitoitus voidaan vaihtoehtoisesti tehdä empiirisen laskentayhtälön (2) avulla (Tierakenteen suunnittelu, TIEH ) /4/. Tätä menettelyä käytetään yleisesti Liikenneviraston (ent. Tiehallinto) hallinnoimissa suunnittelukohteissa. 10

11 (2) missä RN lask on laskennallinen routanosu (mm) R 1 Rrva S routimattoman kerroksen paksuus (mm) routivan kerroksen paksuus (mm) mitoitusroudan syvyys (mm) a 1 materiaalin vastaavuus eristävyyden kannalta (-) a rva routivan kerroksen vastaavuus eristävyyden kannalta (-) t alusrakenteen routaturpoama (%) t rva routivan kerrosmateriaalin routaturpoama (%) Routamitoituksen lähtökohtana ohjeessa on routanousun laskenta katurakenteen tyyppipoikkileikkaukselle mitoittavan pakkasmäärän avulla. Mitoituspakkasmääränä käytetään yleensä tilastollisesti kerran 10:ssä (F10) vuodessa tai kerran 20:ssä (F20) vuodessa toistuvaa pakkasmäärää (liite 1). Mitoituskäyrästöt on laadittu pakkasmäärille Ch. Pohjamaan oletetaan olevan routivaa silttiä, jonka routivuuskerroin vaihtelee 2 10 mm 2 /Km ja pohjaveden syvyys on 2 m. Tie/katurakenteen routamitoitus suoritetaan tässä ohjeessa kantavuudeltaan katuluokkaa 3 ja 5 vastaaville rakenteille sallitun routanousun mukaisesti mitoitusnomogrammien avulla, joiden kantavuudet päällysteen päältä ovat 350 MN/m 2 ja 200 MN/m 2 (kuvat 5 ja 6, taulukko 4). Taulukko 4. Fill-R rakenteen routamitoituksessa käytetyt katuluokat. Katuluokka Kuvaus Liikennemäärä ajon./vrk 3 pääkatu, kokooja- tai vilkasliikenteinen kerrostaloalueen asuntokatu Kantavuus päällysteen päältä MN/m Pientaloalueen asuntokatu tai huoltoliikenteen väylät Henkilöautojen pysäköintialueet Odemarkin kantavuuskaavalla (1) laskettuna katuluokan 3 ja 5 mukaiset tavoitekantavuudet toteutuvat päällysrakennekerrospaksuuksilla 1220 mm ja 1050 mm (taulukko 5). Rakenteen tavoitekantavuus saavutetaan käytännössä päällysteen sekä kantavan ja jakavan kerrosten materiaaleilla. Fill-R kerroksen vaikutus tavoitekantavuuteen jää pienemmäksi, koska sen E 2 moduuli on huomattavasti pienempi kuin päällysteellä sekä kantavalla ja jakavalla kerroksella. Fill-R kerroksen paksuudeksi kantavuustarkastelussa on valittu 450 mm ja E 2 moduuliksi 65 MN/ m 2. 11

12 Taulukko 5. Katuluokan 3 ja 5 kantavuus kerroksittain laskettuna Odemarkin kantavuus kaavalla. Materiaali E 2 -moduuli (MN/m 2 ) Katuluokka 3 Katuluokka 5 Kerrospaksuus (m) Kantavuus kerroksen päältä (MN/ m 2 ) Kerrospaksuus (m) Kantavuus kerroksen päältä (MN/ m 2 ) Päällyste AB , , Profilointi KaM 0 32 mm Kantavak. KaM 0 64 mm Jakava KaM 0 32 mm 200 0,05 0 0, , , , ,25 84 Fill-R x) 0,15 0,15 0, ,15 0,15 0, Pohjamaa siltti Huom. Ohdemarkin kantavuuskaavan lisäehto 1: Sitomattoman kerroksen E on enintään 6 x E A. Katurakenteen routamitoitus suoritetaan laskemalla Fill-R kerroksen paksuus jolla päällysrakenteen routanousu on mitoitusroutanousun suuruinen tai sitä pienempi. Maapohjan oletetaan olevan lievästi (SP = 2 mm 2 / Ch), keskinkertaisesti (SP = 5 mm 2 / Ch), ja voimakkaasti routivaa (SP = 10 mm 2 / Ch) silttiä. Taulukossa 6 on esitetty routamitoituksessa käytetyt materiaaliominaisuudet. Taulukko 6. Fill-R rakenteen routamitoituskäyrästöjen laskennassa käytetyt päällys- ja alusrakenteen materiaaliparametrit. Materiaali Vesipitoisuus Kuivatilavuuspaino Lämmönjohtavuus Lämmönjohtavuus Routivuuskerroin w [%] V d [kn/m 1 ] - sula [W/Km] - jäätynyt [W/Km] SP [mm 2 /Kh] Asfalttibetoni AB Kalliomurske KaM 0 55 mm Kalliomurske KaM 0 32 mm Fill-R Pohjamaa -siltti 30 15, Fill-R kerroksen paksuus määritetään kuvan 4 käyrästöjen avulla valitsemalla sallittu routanousu, pohjamaan routivuuskerroin ja mitoittava pakkasmäärä. Fill-R kerroksen väliarvot voidaan interpoloida käyrästön arvoista. 12

13 400 mm 500 mm 400 mm 500 mm 600 mm 400 mm 500 mm 600 mm Kuva 6. Katurakenteen (katurakenne 3 ja 5) routamitoitus sallitun routanousun mukaan. Pohjamaa routivaa silttiä jonka routivuuskerroin SP 2 10 mm 2 / Ch. On huomattava, että mitoituskäyrästöt pitävät paikkansa vain taulukon 5 mukaisilla lähtöarvoilla. Mikäli routamitoituksessa poiketaan lähtöolettamuksista, muutosten vaikutukset on arvioitava tapauskohtaisesti. Fill-R :iä voidaan käyttää myös korvaamaan osittain jakavan kerroksen materiaalia. Määrääväksi mitoitusperusteeksi muodostuu tällöin yleensä rakenteen kantavuus. Kantavuusmitoitus tulee suorittaa tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakenteen tavoitekantavuus ja dynaamisen kuormituksen vaikutus jakavaan kerrokseen ja siitä aiheutuva päällysrakenteen deformoitumisriski. Tien pinnan mahdollinen kuuraliukkausriski tulee myös huomioida mikäli kiviaineskerrokset kerroksen päälle jäävät pieniksi. 13

14 5.3.3 Mitoitus Mitoitusesimerkki Mitoitetaan katuluokan 3 mukainen katu. Päällysteen päältä saavutettavan tavoitekantavuuden tulee olla vähintään 350 MN/m 2 ja sallittu routanousu saa olla enintään 30 mm. Mitoituspakkasmääränä käytetään pakkasmäärää F = Kh. Pohjamaa on voimakkaasti routivaa silttiä, jonka routivuuskerroin on SP = 10,0 mm 2 /Kh. Kantavuusmitoitus Tavoitekantavuus katuluokan 3 mukaiselle katurakenteelle päällysteen päältä on 350 MN/m 2, joka saavutetaan taulukon 5 mukaisesti päällysrakenteen paksuudella 1,22 m, jossa Fill-R kerroksen paksuus 450 mm. Routamitoitus Fill-R kerroksen paksuus määritetään kuvasta 4. Sallittu routanousu on 40 mm, jolloin kerroksen paksuudeksi saadaan 550 mm. Rakennekerroksen kokonaispaksuus on tällöin 1,32 m. Tässä esimerkissä routamitoitus on määräävä mitoitusperuste. Routamitoitus voidaan tehdä myös Liikenneviraston laskentatavalla yhtälön 2 avulla. Mitoitetaan kerroksen paksuus katuluokan 3 mukaiselle rakenteelle, kun mitoitusroudansyvyys on 1,9 m, routaturpoama 12 %, :n vastaavuuskerroin 2, rakennekerrosmateriaalien vastaavuuskertoimet Liikenneviraston ohjeen mukaiset. Kun kerroksen paksuus on 550 mm ja rakennekerrosten kokonaispaksuus 1.32 m, saadaan yhtälön (2) avulla laskennalliseksi routanousuksi 11 mm. Kokoonpuristuvilla maapohjilla tulee lisäksi laskea rakenteen painuma tavanomaisilla geoteknisillä laskentamenetelmillä. 6. Rakentamisen työselitys 6.1 Ohjeen soveltaminen Tätä työselitystä sovelletaan käytettäessä :iä tie- ja katurakenteiden suodatin kerroksessa. Ohje soveltuu myös piha- ja putkijohtojen routasuojausrakenteisiin. Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan InfraRYL ohjeen mukaisia laatuvaatimuksia ja työselityksiä /1 /. 6.2 Fill-R :n varastointi, käsittely ja kuljetus Fill-R voidaan varastoida suojaamatta kuten rakeisuudeltaan vastaavat luonnonmateriaalit. Talvella on huolehdittava, että ei pääse jäätymään eikä materiaaliin kerry lunta. Kesällä ja kuivalla säällä pitkäaikaisesti varastoituna varastokasa tulee tarvittaessa kastella pölyämisen estämiseksi toimituksen yhteydessä. Varastointi on tehtävä siten, että ei pääse lajittumaan, vaan materiaali saadaan käyttökohteeseen mahdollisimman tasalaatuisena. Lajittumisen estämiseksi varastointi tehdään kerroksittain. Varastoinnissa on huolehdittava, että sadevesi ei pääse kertymään materiaaliin. Väliaikainen varastointi ei vaadi erityisiä toimia tai seurantaa. 14

15 6.3 Kuivatus ja alusrakenteet Kuivatuksessa noudatetaan voimassa olevan InfraRYL ohjeen mukaisia laatuvaatimuksia ja työselityksiä. /1/. Rakentamisvaiheessa on varmistettava, että tien alusrakenteisiin ei jää vettä kerääviä painanteita eikä esteitä, jotka saattavat estää veden poistumisen rakennekerroksista ja heikentää rakenteen toimintaa. Fill-R rakennetta ei saa tehdä jäätyneen maan päälle, kuten ei luonnonmateriaalistakaan tehtyä rakennetta. Jäätyneen maan päälle rakennettaessa seurauksena voi olla epätasaista painumista ja kantavuuden heikkenemistä pohjamaan sulaessa. Alusrakenteet, kuten leikkaus- ja pengertyöt sekä alustan muotoilu tehdään noudattaen yleisiä laatuvaatimuksia ja työselityksiä. 6.4 Päällysrakenne Suodatinkerros Suodatinkerros rakennetaan voimassa olevan InfraRYL ohjeen mukaisesti /1/. Heikosti kantaville pohjamaille kuten savi- ja silttipehmeiköille rakennettaessa suositellaan käytettäväksi suodatinkerroksen ja pohjamaan välissä suodatinkangasta pohjamaan ja rakennekerrosten sekoittumisen estämiseksi Fill-R :n levittäminen ja tiivistäminen Fill-R kerros rakennetaan tasatulle alustalle päätypenkereenä tai puoli tietä kerrallaan rakennettaessa sivulta kumoten. Suodatinkerros tehdään joko yhtenä tai useampana kerroksena paksuudesta ja tiivistyskalustosta riippuen. Kerros voidaan tiivistää erillisenä tai vasta jakavan kerroksen rakentamisen yhteydessä. Levitystyö voidaan suorittaa pyöräkuormaajalla tai pyörä-/ telapuskukoneella. Fill-R levitetään enintään 0,6 m paksuna kerroksena. Tiivistäminen suoritetaan levityksen ja tasauksen jälkeen tavanomaisella maarakennuskalustolla. Tiivistämiskertojen lukumäärä täryjyrällä (7 tn) tiivistettäessä on 6 8 jyräyskertaa. Tiivistämistyötä ei suositella tehtäväksi talvella. Yhden rakenneteoreettisen (m 3 rtr) kuutiometrin tekemiseen tarvitaan noin 1,3 m 3 itd :iä Fill-R :n laatuvaatimukset Työkohteessa Fill-R :iä vastaanotettaessa on varmistettava, että materiaali on laatuvaatimukset täyttävää. Kerroksen rakentamisen yhteydessä varmistetaan, että tässä työselityksessä tarkoitettu laatu saavutetaan. 7. Fill-R :n tilaaminen ja toimitukset Fill-R :iä voi tilata FA Forest Oy:ltä Viitasaarelta. Fill-R :n saatavuus on hyvä tarkistaa etukäteen etenkin suuremmissa rakennuskohteissa. Pienempiin kohteisiin, kuten kaukolämpöputkien eristykseen tuotetta on saatavilla jatkuvasti. Lisätietoa saatavuudesta ja laadusta: Hannu Tukiainen. p , 15

16 8. Kirjallisuus /1/ InfraRyl 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustietosäätiö RTS. Rakennustieto Oy. 622 s. Hämeenlinna 2006 /2/ Katu Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet. Suomen kuntatekninen yhdistys. Jyväskylä 2003 /3/ Kuivatus. Tielaitos, kehittämiskeskus, TVL:n ohjeet, Helsinki. Kansio B Teiden suunnttelu, osa IV. Tien rakenne 4. Tiehallinto Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa. Tiehallinto. Helsinki. 67 s. /4/ Tierakenteen suunnittelu. Suunnitteluvaiheen ohjaus. TIEH Tiehallinto. 69 s. Helsinki 2002 /5/ Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/ /6/ Ympäristöhallinto Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa. Ohjeita verkossa: /7/ Ratahallintokeskus Ratatekniset ohjeet osa 3, radan rakenne. Helsinki 16

17 Liite 1. Routamitoituksessa käytettävät pakkasmäärät F 2 F 100 /7/. F 2 F 5 F 10 F 20 F 50 F

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se

Lisätiedot

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

Rudus Oy. Pohjatuhkaohje

Rudus Oy. Pohjatuhkaohje Rudus Oy Pohjatuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1/2008 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Pohjatuhkat... 4 2.1 Pohjatuhkan synty... 4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset... 4 2.3 Ympäristökelpoisuus

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa.

21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. 1 21210 Jakavat kerrokset 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. Kuva 21210:K2. Jakavan kerroksen leveys katurakenteessa. 21210.1.2 Jakavan kerroksen

Lisätiedot

Lahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

Kiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen.

Kiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen. 1 22342 Suodatinrakenteet 22342.1 Suodatinrakenteen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään.

Lisätiedot

Betoroc -murskeohje 06/2015. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun

Betoroc -murskeohje 06/2015. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun Betoroc -murskeohje 06/2015 Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Betoroc-murskeet... 4 2.1 Betoroc-murskeiden luokitus... 4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset...

Lisätiedot

Maa- ja tienrakennustuotteet

Maa- ja tienrakennustuotteet Maa- ja tienrakennustuotteet Masuunihiekka, MaHk Hyvä lämmöneristyskyky ja kantavuus, minkä vuoksi masuunihiekalla tehdyt rakenteet voidaan tehdä normaalia ohuemmiksi. Tehtyjen rakenteiden kantavuus lisääntyy

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan. 1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

Rudus Oy. Lentotuhkaohje

Rudus Oy. Lentotuhkaohje Rudus Oy Lentotuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1/2008 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Lentotuhkat...4 2.1 Lentotuhkan synty...4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset...4 2.3 Ympäristökelpoisuus

Lisätiedot

RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN

RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Foamit -vaahtolasi routaeristeenä 2 2.1 Yleistä 2 2.2 Routamitoitus 3 2.3 Kuormituskestävyysmitoitus 5 3. Foamit -vaahtolasi kevennysrakenteissa

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon

Lisätiedot

& Rakennusohje. suunnittelu-

& Rakennusohje. suunnittelu- & Rakennusohje suunnittelu- n Sisältö FOAMIT-VAAHTOLASI LABORATORIOKOKEET 1. Johdanto 3 2. Foamit -vaahtolasimurske kevennysrakenteissa 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Penger- ja siirtymärakenteet 4 2.3 Rakenteiden

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari Tampere 29.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll VNA (591/2006, 403/2009)

Lisätiedot

BIOTALOUS - FA Forest Oy

BIOTALOUS - FA Forest Oy BIOTALOUS - FA Forest Oy 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 30 25 20 15 10 5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 T-4000 fill-r B300 PK3000 LV Hlö 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN SISÄLTÖ

RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN SISÄLTÖ RAKENNUSOHJE RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Foamit -vaahtolasi routaeristeenä 2 2.1 Yleistä 2 2.2 Routamitoitus 3 2.3 Kuormituskestävyysmitoitus 5 3. Foamit -vaahtolasi kevennysrakenteissa

Lisätiedot

2232 Rakennuksen täytöt

2232 Rakennuksen täytöt 1 22321 Rakennuksen ulkopuoliset täytöt Rakennuksen ulkopuolinen täyttö sisältää rakennuskaivannon täytöt rakennuksen sokkeli- /anturalinjan ulkopuolella. 22321.1 Rakennuksen ulkopuolisten täyttöjen materiaalit

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

Sinkityt profiloidut Teräsputket

Sinkityt profiloidut Teräsputket Teräsputket Sinkityt profiloidut Teräsputket MATERIAALIT Teräsputkien materiaalina käytetään kuumasinkittyä terästä G, AZ185 tai G1000, kun sisähalkaisija on pienempi kuin 2000. Suureilla halkaisijoilla,

Lisätiedot

Sinkityt profiloidut Teräsputket

Sinkityt profiloidut Teräsputket Teräsputket Sinkityt profiloidut Teräsputket MATERIAALIT Teräsputkien materiaalina käytetään kuumasinkittyä terästä G, AZ185 tai G1000, kun sisähalkaisija on pienempi kuin 2000 mm. Suuremmilla halkaisijoilla,

Lisätiedot

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan 1 Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan Infrasuunnittelu Tampere 11.9.2015 2 (7) 0 YLEISTÄ 01 Tilaaja Urjalan kunta Tampereentie

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja

Lisätiedot

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,

Lisätiedot

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293 Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki

Lisätiedot

SUUNNITTELU LAUKKA OY

SUUNNITTELU LAUKKA OY 1 SUUNNITTELU LAUKKA OY POHJATUTKIMUS puh 08 55 2.8.2011 Toripiha 1 85500 Nivala NIVALAN KAUPUNKI KEVYEN LIIKENTEEN SILLAT MALISJOKI KESKUSTASSA NIVALA 1. TEHTÄVÄ 2 2. TUTKIMUKSET. TUTKIMUSTULOKSET. PERUSTAMINEN

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

BETONIMURSKE Käyttöohje suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

BETONIMURSKE Käyttöohje suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon BETONIMURSKE 0 0 SISÄLTÖ 1. ESIPUHE... 1 2. KÄYTTÖKOHTEET JA GEOTEKNISET OMINAISUUDET... 1 2.1 Käyttökohteet... 1 2.2 Laatuvaatimukset... 2 2.3 en teknisiä ominaisuuksia... 2 2.4 kerroksen rakentaminen...

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit

21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 1/7 21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 21220.1.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI

LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI Vastaanottaja Loviisan kaupunki, vesiliikelaitos Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 31.5.2010 Viite 82130218 LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI RAKENNETTAVUUSSELVITYS LOVIISAN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Ilmoitusmenettelyn toimivuus ja sen parantaminen Anna Mikkola Jätteiden hyödyntämiseen liittyvää lainsäädäntöä Ympäristölupavelvollisuus

Lisätiedot

Vaahtolasimurske rakentamisessa

Vaahtolasimurske rakentamisessa Vaahtolasimurske rakentamisessa Jarmo Pekkala, diplomi-insinööri Myyntipäällikkö, Uusioaines Oy jarmo.pekkala@uusioaines.com Vaahtolasimurske on lasista valmistettua kevytkiviainesta. Sitä käytetään rakentamisessa

Lisätiedot

21310 Sitomattomat kantavat kerrokset

21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 1 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset Kuva 21310:K1. Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. Kuva 21310:K2. Kantavan kerroksen sijainti reunatuellisessa rakenteessa. 21310.1 Sitomattoman kantavan kerroksen

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KASAVUORENTIE Katusuunnitelma

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KASAVUORENTIE Katusuunnitelma YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KASAVUORENTIE Katusuunnitelma Infrasuunnittelu Oy D1010 19.5.2014 RAKENNUSSUUNNITELMA SISÄLLYS YLEISTÄ 1 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Kustannusarvio 1 2 MITOITUS JA LIIKENTEELLINEN

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä Ennen omakotitalon paikka valittiin sen mu kaan, missä pohjatöiden tekeminen oli mahdollisimman helppoa. Nykyisin rakennuspaikan valintaa ohjaavat kaavamääräykset, tontin sijainti ja hinta. OMAKOTITALON

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

Tuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen. Mikko Räisänen Ygoforum 2.11.2015

Tuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen. Mikko Räisänen Ygoforum 2.11.2015 Tuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen Mikko Räisänen Ygoforum 2.11.2015 Toimintaympäristö Lentotoiminta Energiantuotanto voimalaitokset Vastaanotto ja tuotanto FA Forest Oy Raakaaineet Lannoitus Ecolan

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti 14.9.2016 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Diplomityö valmistui loppuvuonna 2015 Tampereen teknillisessä yliopistossa

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

Tesoman Rautatiekortteli

Tesoman Rautatiekortteli Projektinumero 2014-13 POHJATUTKIMUSRAPORTTI Tesoman Rautatiekortteli TAMPERE / HRK Konsultointi Oy POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.05.2014 1(5) Projektinumero 2014-13 Tesoman Rautatiekortteli TAMPERE YLEISTÄ

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

TAIMINKUJAN, IRJANKUJAN JA PAAVONKUJAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU, HATTULA

TAIMINKUJAN, IRJANKUJAN JA PAAVONKUJAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU, HATTULA TAIMINKUJAN, IRJANKUJAN JA PAAVONKUJAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU, HATTULA Hattulan kunta Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYL 2006 mukaan TYÖSELITYS 2(11) YLEISTÄ 01 Tilaaja Hattulan

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KANUNGIN ASEMAKAAVA-ALUE, HATTULA

KANUNGIN ASEMAKAAVA-ALUE, HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA-ALUE, HATTULA Hattulan kunta Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYL 2006 mukaan TYÖSELITYS 2(11) YLEISTÄ 01 Tilaaja Hattulan kunta Tekninen yksikkö Tekninen johtaja Janne

Lisätiedot

Kestävä kaivostoiminta II

Kestävä kaivostoiminta II Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Kestävä kaivstiminta II KOKEMUKSIA PEITTOMATERIAALEISTA 27.11.2012 FM MERJA AUTIOLA, RAMBOLL FINLAND OY KOKEMUKSIA TIIVISMATERIAALIEN TUTKIMUKSISTA KAATOPAIKKAOLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Katujen ja pihojen routasuojaus EPS-routaeristeillä

Katujen ja pihojen routasuojaus EPS-routaeristeillä Katujen ja pihojen routasuojaus EPS-routaeristeillä Muoviteollisuus ry EPS-rakennuseristeteollisuus VTT Routaeristetty katurakenne Ajorata Tukikerros >500 mm >300 mm Geotekstiili Routa EPS 200 Routiva

Lisätiedot

RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS Tilaaja: Jämsän kaupunki Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5629 26.1.2015 2 Sisällys RAKENNETTAVUUSSELVITYS... 3 MAAPERÄTUTKIMUS... 3 KOHDE...

Lisätiedot

SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO S/20034 20.1.2017 TAMPEREEN KAUPUNKI Siikin alikulkukäytävä, Tampere SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Hyväksynyt: XXXX/Tampereen kaupunki xx.x.2017 Sisältö sivu

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät InfraRYL, Päivitys 1.6.2015/KM 1 LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät Tiivistysmenetelmän valinta Tiivistysmenetelmä valitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen menetelmää

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 241 19.04.2005 1 Ymp 1451-2005 (235, 662) Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos Ympkaalk 241 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: Kiinteistö Oy Federleynkatu 37 Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5711 4.12.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 B 13110 HÄMEENLINNA Kiinteistö

Lisätiedot

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,

Lisätiedot

RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA

RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 27.12.2000 RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA PPL-kuormitus AB

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS HARRISAAJON KAAVA- ALUEELLA KITTILÄN RAATTAMASSA

RAKENNETTAVUUSSELVITYS HARRISAAJON KAAVA- ALUEELLA KITTILÄN RAATTAMASSA Koulukatu 28 Puh. (08) 5354 700 Sähköposti: gb@geobotnia.fi 90100 Oulu Fax (08) 5354 710 Internet: www.geobotnia.fi Forsström Rakennus Oy Työ n:o 10539 PL 560 19.8.2008 67701 Kokkola RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Sisältö Tausta Kuonan käsittely Kuonan ominaisuudet Kuonan hyötykäyttö - esimerkkikohteita Jatkosuunnitelmat Tausta

Lisätiedot

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m 101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Luonnos 5.11.2014 Viite 1510013691 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 Päivämäärä Luonnos

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä. Tärkeimmät ohjeet. UUMA- materiaalien käyttöön

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET 1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET KOHDERAPORTTI: Mt 272 Ämttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa Porin tuhkatie Markku Juvankoski

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE, RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE, RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Päivämäärä 25.9.201 Viite 1507767 ALTIAN ALUE, RAKENNET- TAVUUSSELVITYS ALTIAN ALUE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 25.9.201 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

18370 Johtokaivantojen virtaussulut RTS 09:17

18370 Johtokaivantojen virtaussulut RTS 09:17 1 RTS 09:17 Johtokaivantojen virtaussulut ovat rakenteita, joiden tarkoitus on rajoittaa tai sulkea kokonaan veden luonnollinen juoksu tai häiriintyneen maa-aineksen liikkuminen huonosti vettä läpäisevissä

Lisätiedot

Lopputäytön materiaali tai siinä olevat aineet eivät saa vahingoittaa putkia tai kaapeleita eikä niiden

Lopputäytön materiaali tai siinä olevat aineet eivät saa vahingoittaa putkia tai kaapeleita eikä niiden InfraRYL, Päivitys 6.4.2017 / KM 1 18330 Lopputäytöt Tässä luvussa käsitellään ensisijaisesti liikennöitäville alueille rakennettavien johto- ja putkikaivantojen lopputäyttöjä. Vaatimuksia voidaan soveltaa

Lisätiedot

TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS

TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 18 Espoo, 3.12.2001 TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja-

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Kivi- ja maa-aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin. Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kivi- ja maa-aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin. Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet 1 Kivi- ja maa-aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet Esityksen sisältö Määritelmiä Kiviaineksen ominaisuuksien määrittäminen

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 17.5.1999 LOIVLUISKISTEN TEIEN KUIVTUS Johdanto Perinteisistä luiskakaltevuuksista (1:1,5 ja 1:3) ollaan siirtymässä loivempiin

Lisätiedot

POHJARAKENNESUUNNITELMA

POHJARAKENNESUUNNITELMA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 14063 SKOL jäsen SUOMUSSALMEN HOITOKOTI Välskärinkuja 4 89600 SUOMUSSALMI 30.06.2014 - liitteenä 5 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pintavaaitus ja pohjatutkimusasemapiirros 1:200-002

Lisätiedot

RIL 261-2013. Routasuojaus. rakennukset ja infrarakenteet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 261-2013. Routasuojaus. rakennukset ja infrarakenteet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry RIL 261-2013 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet RIL 261-2013 3 Alkusanat Suomen olosuhteissa pakkanen ja routa ovat vuosittain toistuvia ilmiöitä, joiden

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA RA- KENNETTAVUUSSELVITYS

HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA RA- KENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja YIT Rakennus Oy Miikka Kilpinen Asiakirjatyyppi Alustava rakennettavuusselvitys Päivämäärä 12.3.2015 Viite 1510017708 HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot