fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA"

Transkriptio

1 SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA SMARTERTHANROCK.FI Kölkynvuorentie Viitasaari Finland

2 SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA Sisällys Sisällys 2 1. Johdanto 3 2. ja sen valmistus 4 3. :n käyttökohteet 4 4. :n ominaisuudet 5 5. rakenteiden suunnittelu ja mitoitus Kuivatus Mitoitus Rakentamisen työselitys Ohjeen soveltaminen Fill-R : n varastointi, käsittely ja kuljetus Kuivatus ja alusrakenteet Päällysrakenne Suodatinkerros Fill-R : n levittäminen ja tiivistäminen Fill-R : n laatuvaatimukset Fill-R :n tilaaminen ja toimitukset Kirjallisuus 16 Liite

3 1. Johdanto Tässä ohjeessa esitetään tekniset suunnittelu- ja mitoitusohjeet karkearakeisen Fill-R :n käytölle katu- ja tierakenteissa täyttö- ja suodatinkerroksen materiaalina perustuen laboratorio tutkimuksiin ja koerakentamisesta saatuihin kokemuksiin. Tuotetta voidaan käyttää muissa infrarakentamisessa kohteissa joissa materiaalilta edellytetään hyvää lämmöneristyskykyä, routimattomuutta, keveyttä ja mekaanista kestävyyttä. Tällaisia kohteita ovat mm. piha- ja paikoitusalueet, putkijohtokaivannot ja erilaiset täyttökohteet. Fill-R on hienojakoisesta lentotuhkasta teollisesti rakeistettua karkearakeista materiaalia. Rakeistuksen jälkeen tuhkarakeet ovat huokoisia, keveitä ja mekaanista rasitusta kestäviä. Tuhka on myös hydraulisesti sitoutuva materiaali, jonka lujittu mista voidaan vielä lisätä ja nopeuttaa tarvittaessa sideaineiden avulla. Rakeistuksen avulla rakeiden kokoa ja raekokojakaumaa voidaan muuttaa käyttökohteen vaatimusten mukaisesti. Rakeita voidaan myös varastoida käyttökohteissa karkearakeisten maamateriaalien tapaan. Hyvien kiviainesvarojen vähentyminen, kuljetusmatkojen piteneminen ja pohjaveden suojelutarve ovat lisänneet soraa ja hiekkaa korvaavien materiaalien käyttöönottotarvetta. Samanaikaisesti useilla teollisuuden aloilla muodostuu suuria määriä ominaisuuksiltaan luonnonkiviaineksia vastaavia mineraalisia sivutuotteita, joita voidaan käyttää korvaavina materiaaleina maarakentamisessa. Suomessa syntyy esimerkiksi energian tuotannossa tuhkaa yhteensä noin 1,5 miljoona tonnia/vuosi, jonka määrä jonkin verran vaihtelee vuosittain energiatarpeen ja saatavuuden mukaan. Hienojakoisen tuhkan hyötykäyttöä voidaan lisätä rakeistamalla tuhka raekokojakautumaltaan karkearakeiseksi materiaaliksi. FA Forest Oy rakeistaa Viitasaaren tuotantolaitoksessa energiantuotannossa syntyvää tuhkaa maarakennuskäyttöön. Vuosittainen tuotantomäärä on tällä hetkellä (2012) noin tn. 3

4 2. Fill-R valmistus Fill-R valmistetaan FA Forest Oy:n Viitasaaren tuotantolaitoksella, sen pääraaka-aine on kuiva lentotuhka. Tuotantoprosessissa pölymäinen tuhka saatetaan raemaiseen muotoon pyörivässä liikkeessä. Rakeistamisessa hyödynnetään tuhkan omia lujittumisominaisuuksia. Tuhkan rakeistuksessa ei käytetä puristavaa voimaa, joten rakeet säilyttävät alhaisen ominaispainonsa ja toimivat hyvin eristeinä. Fill-R seulotaan tarvittaessa haluttuun raekokoon. Raaka-ainetuhkan teknistä ja kemiallista laatua sekä tuotteiden teknisiä ominaisuuksia seurataan jatkuvasti, jotta pystytään valmistamaan tasalaatuista tuotetta. Viitasaaren tuotantolaitoksella voidaan valmistaa noin tn maanrakennukseen käyttökelpoista :iä vuosittain. Tämä vastaa noin tiivistettyä rakennekuutiota. FA Forest Oy:llä on toimintaansa ympäristölupa ja yritys on teettänyt tuotannon kasvattamisen vaatiman ympäristövaikutusten arviointi selvityksen (YVA), joka valmistui vuonna Fill-R :n käyttökohteet Fill-R :iä on teknisesti mahdollista käyttää useissa infrarakentamisen kohteissa. Hyvän lämmöneristekyvyn johdosta toimii tehokkaana routaeristeenä. Tie- ja maara kentamisessa :iä voidaan käyttää routaeristeenä suodatinkerroksessa (kuva 2). Kevyenä ja hyvänä routaeristeenä soveltuu myös kunnallistekniikan putkijohtokaivantojen materiaaleiksi eri rakennekerroksiin (kuva 1). Arina- tasauskerrokselta edellytetään riittävää kantavuutta ja vähäistä kokoonpuristuvuutta. Alku- ja lopputäyttömateriaalien edellytetään routimattomuutta, jäätymissulamiskestävyyttä ja riittävää vedenläpäisevyyttä. Materiaalin tulee olla myös helposti kaivettavaa. Fill-R soveltuu hyvin myös kaukolämpöputkikaivantojen täyttö materiaaleiksi. Muita tuhkarakentamiseen soveltuvia maarakennuskohteita ovat mm. kevyenliikenteen väylät, urheilupaikkarakenteet sekä piharakenteet ja paikoitusalueet. Lentotuhkien teknistä käyttöä voi rajoittaa jossakin määrin sen aiheuttama korroosioriski, jonka voimakkuus vaihtelee eri materiaaleilla. Korroosio on merkityksetöntä haponkestävien terästen, betonin ja useimpien muovien yhteydessä. Sen sijaan valurauta, ruostumaton teräs ja alumiini syöpyvät ollessaan kontaktissa tuhkaan. Kantava kerros / Jakava kerros Lopputäyttö Suodatinkerros Alkutäyttö Tasauskerros Pohjamaa Routiva siltti Suodatinkangas Arina Kuva 1. Fill-R :n käyttökohteita tie- ja katurakenteissa sekä putkijohtokaivannoissa. 4

5 4. Fill-R :n ominaisuudet 4.1 Ympäristöominaisuudet Tuhkan rakeistusprosessilla pystytään merkittävästi vähentämään tuhkan pölyämistä ja tuhkan sisältämien raskasmetallien liukenemista. Fill-R :iä voidaan käyttää katu- ja piharakenteissa ilman ympäristölupaa nk. MARA-asetuksen mukaisesti alhaisten liukoisuuksien vuoksi. FA Forest Oy:n valmistama soveltuu päällystettyihin kohteisiin. Fill-R alittaa Valtioneuvoston asetuksessa /5/ eräiden jätteiden hyötykäytöstä maarakentamisessa (VNa 591/2006 ns. MARA-asetus) asetetut päällystetyn rakenteen haitta-aineiden kokonaispitoisuus- ja liukoisuusraja-arvot selvästi, joten raetta voidaan käyttää ilman ympäristölupaa rakentamisessa. Ilmoitusmenettelyyn sopivia kohteita :lle ovat: yleiset tiet, kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät sekä niihin välittömästi liittyvät, tienpitoa tai liikennettä varten tarpeelliset alueet, pois lukien meluesteet pysäköintialueet urheilukentät sekä virkistys- ja urheilualueiden reitit ratapihat sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentät ja tiet Ilmoitusmenettelyllä voidaan rakentaa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetun katusuunnitelman, yleisen alueen toteuttamissuunnitelman, luvan tai ilmoituksen taikka yleisistä teistä annetussa laissa (243/1954) tai maantielaissa (503/2005) tarkoitetun tiesuunnitelman mukaisesti, ei kuitenkaan tärkeillä pohjavesialueilla. Rakentamisen on oltava ammattimaista. Jos rakentaminen ei ole ammattimaista ja käyttö kohteessa alittaa 200 tn rajan, asiasta on sovittava kunnan kanssa. Useilla kunnilla on oma ilmoitusmenetelmänsä pienten ilmoitusmenettelyn vaativien erien rakennuskäyttöön. Jos rakentaminen on mittakaavaltaan ammattimaista, mutta asetuksen ilmoitusmenettelylle asettamat muut ehdot eivät täyty, rakentamiseen tulee hakea ympäristölupaa. Käytettävän tuotemäärän perusteella lupa haetaan joko kunnalta tai aluehallintovirastolta. 4.2 Tekniset ominaisuudet Rakeisuus Fill-R valmistetaan tuotannossa rakeisuusalueille 0 40 mm ja geoteknisen maalajiluokituksen mukaisesti se vastaa maalajiltaan soraa (Sr) ja materiaali on routimatonta. Raemuodoltaan tuhkarakeet ovat pyöristyneitä ja väriltään tumman ruskeita. Fill-R :n tyypillinen rakeisuuskäyrä on kuvassa 2 esitetyn mukainen. Hienoaineksen määrä (< 0,06 mm) on < 3 % ja keskimääräinen raekoko d 50 on 8 12 mm. 5

6 Kuva 2. Fill-R :n raekokojakauma 0 40 mm Tilavuuspaino ja vesipitoisuus Fill-R :n toimitusvesipitoisuus on 40 % (kuivasta massasta laskettuna). Irtotilavuuspaino kuormaauton lavalla työmaalle kuljetettaessa on noin 11 kn/m 3 itd. Rakenteeseen tiivistettynä tilavuuspaino on noin 14 kn/m 3 rtd Lämmönjohtavuus ja routivuus Fill-R on huokoinen materiaali, jonka vuoksi sen lämmönjohtavuus on luonnon maamateriaaleja pienempi. Fill-R :n lämmönjohtavuus riippuu vesipitoisuudesta siten, että normaalikäyttötilassa se on sulana 0,5 W/Km ja jäätyneenä 0,6 W/Km. Kuivissa olosuhteissa lämmönjohtavuus on pienempi ja märissä olosuhteissa vastaavasti suurempi (taulukko 2). Korkea vesipitoisuus on huomioitu routamitoituksissa. Murske 500 mm 600 mm K1 K2 K3 Murske 250 mm 900 mm K4 K5 K6 Lämpötila-anturi 11kpl Pt100 k/k 200mm Kosteusanturi Pohjamaa siltti Pohjamaa siltti Siirtymäanturi Kuva 3. Mittausantureiden sijainti koerakenteissa (koerakenne 1, kerroksen paksuus = 600mm, Koerakenne 2, kerroksen paksuus on 900mm). 6

7 Kuva 4. Roudan syvyys kuvan 3 koerakenteissa talvella Pakkassumma kohteella mittausaikana oli 24975oCh. Taulukko 2. Fill-R :n lämmönjohtavuudet sulassa ja jäätyneessä tilassa. Näyte w *) Kuivatilavuuspaino Lämmönjohtavuus [%] V d [kn/m 3 ] - [W/Km] sula (+ 15 C) - [W/Km] jäätynyt (-15 C) Kuivat olosuhteet ,4 0,5 Normaali olosuhteet ,5 0,6 Kosteat olosuhteet ,6 0,7 *) w on veden massa %:ja kuivan näytteen massasta Luonnonmateriaaleista suodatinkerroksena käytettävän hiekan lämmönjohtavuus on suuruusluokaltaan sulana noin 1,4 W/Km ja jäätyneenä noin 2,0 W/Km. Lämmönjohtavuuteen vaikuttaa etenkin vesipitoisuus ja tilavuuspaino. Laboratoriomittauksin saatujen lämmönjohtavuusarvojen todenmukaisuus on varmennettu mittaamalla roudan syvyys myös koerakenteissa (kuva 3.) Vedenläpäisevyys ja kapillaarinen nousukorkeus Fill-R :n kapillaarinen nousukorkeus on noin 35 cm. Tuotetta ei ole suositeltavaa sijoittaa kohteisiin, jossa se joutuu pitkäaikaisesti pohjavedenpinnan alapuolelle. Tällöin materiaalin vesipitoisuus voi kasvaa 0,5 m paksuudelta lukuarvoon noin 50 %. Korkea vesipitoisuus pienentää yleensä hieman rakeiden lujuutta, joten rakenteen kuivatus on perusteltua myös pitkäaikaisen kuormituskestävyyden kannalta etenkin raskaan kuormituksen alaisissa kohteissa. Fill-R :n vedenläpäisevyys on noin 2,5 x 10-4 m/s ja vastaa karkean hiekan tai soran vedenläpäisevyyttä. 4.3 Tiivistettävyys ja kantavuus Fill-R tiivistetään rakenteeseen toimituskosteudessa, joka on yleensä noin 40 %. Vesipitoisuuden vaihteluväli on käytännössä rakennuskohteessa noin ± 3 % -yksikköä. Rakenteeseen tiivistetyn fill- R :n tilavuuspaino vaihtelee tiivistämisen määrästä riippuen kn/m 3. 7

8 Fill-R :n tiivistettävyyttä määritettäessä ei suositella tehtäväksi Proctor koetta, koska tiivistämistapa voi aiheuttaa rakeiden hienontumista. Tiivistymistä kuvaa paremmin rakenteesta mitattu kantavuus joko ennen tai jälkeen tiivistämisen. Fill-R :n tiivistymiskerroin on noin 0,8. Tiivistymiskertoimella tarkoitetaan todellisen rakennetilavuuden (m 3 rtd) ja irtotilavuuden (m 3 itd) välistä vuorosuhdetta. Kuorma-auton lavalla työmaalle kuljetettaessa painaa keskimäärin 11 kn/m 3 itd 42% kosteudessa. Fill-R :n kantavuusominaisuudet vastaavat hyvin suodatinkerrokselta vaadittavia kantavuuksia. Fill-R voidaan tiivistää tavanomaisilla työmenetelmillä ja työmäärillä. Kantavuuden (E 2 moduuli) mitoitusarvona voidaan käyttää MPa:a tiivistettynä esim. 7 tn kaksivalssijyrällä. Ylistyskertojen määräksi suositellaan 6..8 ylityskertaa. Mikäli pohjamaan kantavuus on heikko eikä tiivistämistä voida suorittaa riittävästi tulee kerroksen mitoituskantavuus arvioida tai määrittää erikseen. 5. Fill-R rakenteiden suunnittelu ja mitoitus 5.1 Päällysrakenteiden mitoitus Tiet on jaoteltu liikennemäärien mukaisesti päällysrakenneluokkiin ja kadut vastaavasti katuluokkiin, joiden perusteella määräytyvät rakennekerrosten ominaisuudet ja paksuudet. Mitoitettaessa valitaan päällystetyypin ja kuormituskertaluvun avulla tieosalle päällysrakenneluokka ja kadulle liikennemäärien mukainen katuluokka ja sitä vastaava tavoitekantavuus. Eri päällysrakenne- ja katuluokille on esitetty tavoitekantavuus päällysteen ja kantavan kerroksen päältä. Tavoitekantavuudet vastaavat levykuormituskokeella saavutettavia kevätkantavuuksia. Routamitoituksen avulla puolestaan estetään rakenteisiin muodostuvat haitalliset vauriot kuten pituussuuntaiset halkeamat sekä roudan sulamisen aiheuttama kantavuuden aleneminen. Tässä ohjeessa esitetään rakenteen routamitoitus ja kuormitusmitoitus, kun Fill-R on suodatinkerroksen materiaalina. Suodatinkerroksen tehtävänä on estää päällysrakenteen ja alusrakenteen materiaalien sekoittuminen keskenään sekä katkaista veden kapillaarinen nousu alusrakenteesta ylempiin rakennekerroksiin. Suodatinkerroksen avulla kasvatetaan routimattoman päällysrakennekerroksen paksuutta, mikä vähentää alusrakenteen routimisesta aiheutuvaa routanousua. Tierakenteen routakäyttäytyminen ilmenee routanousuna ja/tai sulamisvaiheen kantavuuden alenemisena. Suodatinkerroksen paksuutta muuttamalla rajoitetaan roudan tunkeutumista routivaan pohjamaahan ja siten routimisen haitallisia vaikutuksia. Routamitoitusohje on laadittu siten, että esimerkkitapauksiksi on valittu kaksi tyypillistä katurakennetta ja yksi tierakenne. Mitoituskäyrästöjen avulla voidaan mitoittaa päällysrakenne joko sallitun routanousun perusteella tai määrittämällä roudan tunkeutuminen routivaan pohjamaahan. Fill-R rakenteen suunnittelu ja mitoitus noudattaa tie- ja katurakenteiden yleisiä suunnittelu- ja mitoitusperusteita perustuen :n teknisiin ominaisuuksiin. Routamitoitus perustuu laboratoriossa mitattuihin lämpöteknisiin ominaisuuksiin ja kantavuusmitoitus rakenteista mitattuihin kantavuuksien arvoihin. 5.2 Kuivatus Fill-R rakenteen kuivatuksen suunnittelussa noudatetaan Liikenneviraston voimassa olevia kuivatuksen suunnitteluohjeita /3/. Fill-R rakenteen ollessa toimituskosteutta märempi, kasvaa sen lämmönjohtavuus kuten luonnonmateriaaleillakin ja vastaavasti kantavuus alenee. Fill-R 8

9 rakeiden vesipitoisuuden tulee pysyä normaalikäyttötilassa, jotta se voi toimia lämmöneristeenä pitkäaikaisesti. Fill-R :n ollessa pysyvästi kosketuksissa veteen, kostuu materiaali kapillaarisen nousun johdosta haitallisesti. 5.3 Tie- ja katurakenteiden mitoitus Katurakenteiden päällysrakenteet mitoitetaan kantavuus- ja routamitoituksen avulla (kuva 3). Kantavuusmitoitus suoritetaan yleensä ensin ja mikäli pohjamaa on routimatonta, saadaan kantavuusmitoituksen avulla lopulliset rakennekerrospaksuudet. Pohjamaan ollessa routiva lasketaan rakenteen routanousu ja mikäli laskettu routanousu on suurempi kuin sallittu routanousu, lisätään Fill-R kerroksen paksuutta. Kantavuus- ja routamitoituksen ohella tulee mitoituksessa ottaa huomioon rakenteiden painuma ja stabiliteetti. Tierakenteiden kuormituskestävyys ja routamitoitus suoritetaan Liikenneviraston hallinnoimissa kohteissa ohjeen TIEH v-04 mukaisesti. Mitoituskriteerit - tavoitekantavuus -sallittu routanousu Valitaan alustavat kerrospaksuudet Kantavuusmitoitus - saavutetaanko tavoitekantavuus? EI Lisätään päällysrakenteen (päällyste, kantava, jakava) paksuutta KYLLÄ EI Onko pohjamaa routiva? KYLLÄ Lisätään kerroksen paksuutta Routamitoitus - onko laskettu routanousu < sallittu routanousu? EI KYLLÄ Lopulliset kerrospaksuudet Kuva 5. Fill-R rakenteen kantavuus- ja routamitoituskaavio Kantavuusmitoitus Päällysrakenteen kantavuusmitoitus voidaan suorittaa Odemarkin mitoituskaavan (1) avulla tai kuormituskestävyyden avulla (ns. analyyttinen mitoitusmenetelmä), jossa käytetään jännitystilasta riippuvia moduuleja. Mitoituskriteereinä ovat tällöin päällysteen alapinnan venymä ja rakennekerrosten sallitut muodonmuutokset. Analyyttinen mitoitusmenetelmä edellyttää, että tunnetaan materiaalikohtaiset väsymisfunktiot. 9

10 Fill-R :n kantavuusmitoitus suoritetaan tässä ohjeessa Odemarkin menetelmällä joka edellyttää, että tunnetaan sekä pohjamaan että rakennekerrosten E-moduulit. Kantavuusmitoitus suoritetaan kantavuuskaavan (1) avulla. Kantavuuskaavan avulla voidaan laskea kerroksen päältä saavutettava kantavuus (E Y -arvo), kun tunnetaan kerrospaksuus h, kerrosmateriaalin E -moduuli ja kerroksen alla olevan kerroksen kantavuus (E A -arvo). Vastaavasti voidaan laskea kuinka paljon rakenteen kantavuus lisääntyy, kun rakenteen paksuutta lisätään. (1) missä E Y on mitoitettavan kerroksen päältä saavutettava kantavuus [MN/m 2 ] E A mitoitettavan kerroksen alta saavutettava kantavuus [MN/m 2 ] h mitoitettavan kerroksen paksuus [m] E mitoitettavassa kerroksessa käytettävän materiaalin E-moduuli [MN/m 2 ] Lisäehto 1: Sitomattoman kerroksen käyttökelpoinen E on enintään 6 x E A. Lisäehto 2: Yhteenliimaantuneet ehjät bitumilla sidotut (E 1500 MN/m 2 ) kerrokset lasketaan yhtenä kerroksena. Alusrakenteen kantavuusluokituksena käytetään Liikenneviraston suunnitteluohjeiden mukaista alusrakenteen kantavuusluokitusta. Alusrakenteen kantavuusluokka arvioidaan normaalitapauksessa pohjamaan maalajin perusteella. Kantavuusmitoituksessa :n E-moduulina voidaan käyttää 70 [MN/m 2 ] tiivistettynä 7 tn kaksivalssijyrällä 6 ylityskerralla :n toimitusvesipitoisuudessa (40 %). Kantavuus voidaan myös mitata rakenteesta joko levykuormituskokeen tai pudotuspainolaitteen mittausten avulla, jolloin mitoituksessa voidaan käyttää mitattuja E-moduulin arvoja Routamitoitus Fill-R :n lämmönjohtavuus on luonnonmateriaaleja pienempi, jolloin se toimii routa eris teenä rakenteissa. Fill-R rakenteella rajoitetaan roudan tunkeutumista routivaan pohja maahan ja estetään routanousua aiheuttavien jäälinssien muodostuminen pohjamaassa. Mitoitusnomogrammeissa esitetyt käyrästöt perustuvat roudan syvyyden ja routanousun samanaikaiseen numeeriseen laskentaan, kun tunnetaan materiaalien lämpötekniset ominaisuudet sekä pohjamaan routivuuskerroin. Laskentamenettelyä käytetään yleisesti katu- ja piharakenteiden routamitoituksessa. Routamitoitus voidaan vaihtoehtoisesti tehdä empiirisen laskentayhtälön (2) avulla (Tierakenteen suunnittelu, TIEH ) /4/. Tätä menettelyä käytetään yleisesti Liikenneviraston (ent. Tiehallinto) hallinnoimissa suunnittelukohteissa. 10

11 (2) missä RN lask on laskennallinen routanosu (mm) R 1 Rrva S routimattoman kerroksen paksuus (mm) routivan kerroksen paksuus (mm) mitoitusroudan syvyys (mm) a 1 materiaalin vastaavuus eristävyyden kannalta (-) a rva routivan kerroksen vastaavuus eristävyyden kannalta (-) t alusrakenteen routaturpoama (%) t rva routivan kerrosmateriaalin routaturpoama (%) Routamitoituksen lähtökohtana ohjeessa on routanousun laskenta katurakenteen tyyppipoikkileikkaukselle mitoittavan pakkasmäärän avulla. Mitoituspakkasmääränä käytetään yleensä tilastollisesti kerran 10:ssä (F10) vuodessa tai kerran 20:ssä (F20) vuodessa toistuvaa pakkasmäärää (liite 1). Mitoituskäyrästöt on laadittu pakkasmäärille Ch. Pohjamaan oletetaan olevan routivaa silttiä, jonka routivuuskerroin vaihtelee 2 10 mm 2 /Km ja pohjaveden syvyys on 2 m. Tie/katurakenteen routamitoitus suoritetaan tässä ohjeessa kantavuudeltaan katuluokkaa 3 ja 5 vastaaville rakenteille sallitun routanousun mukaisesti mitoitusnomogrammien avulla, joiden kantavuudet päällysteen päältä ovat 350 MN/m 2 ja 200 MN/m 2 (kuvat 5 ja 6, taulukko 4). Taulukko 4. Fill-R rakenteen routamitoituksessa käytetyt katuluokat. Katuluokka Kuvaus Liikennemäärä ajon./vrk 3 pääkatu, kokooja- tai vilkasliikenteinen kerrostaloalueen asuntokatu Kantavuus päällysteen päältä MN/m Pientaloalueen asuntokatu tai huoltoliikenteen väylät Henkilöautojen pysäköintialueet Odemarkin kantavuuskaavalla (1) laskettuna katuluokan 3 ja 5 mukaiset tavoitekantavuudet toteutuvat päällysrakennekerrospaksuuksilla 1220 mm ja 1050 mm (taulukko 5). Rakenteen tavoitekantavuus saavutetaan käytännössä päällysteen sekä kantavan ja jakavan kerrosten materiaaleilla. Fill-R kerroksen vaikutus tavoitekantavuuteen jää pienemmäksi, koska sen E 2 moduuli on huomattavasti pienempi kuin päällysteellä sekä kantavalla ja jakavalla kerroksella. Fill-R kerroksen paksuudeksi kantavuustarkastelussa on valittu 450 mm ja E 2 moduuliksi 65 MN/ m 2. 11

12 Taulukko 5. Katuluokan 3 ja 5 kantavuus kerroksittain laskettuna Odemarkin kantavuus kaavalla. Materiaali E 2 -moduuli (MN/m 2 ) Katuluokka 3 Katuluokka 5 Kerrospaksuus (m) Kantavuus kerroksen päältä (MN/ m 2 ) Kerrospaksuus (m) Kantavuus kerroksen päältä (MN/ m 2 ) Päällyste AB , , Profilointi KaM 0 32 mm Kantavak. KaM 0 64 mm Jakava KaM 0 32 mm 200 0,05 0 0, , , , ,25 84 Fill-R x) 0,15 0,15 0, ,15 0,15 0, Pohjamaa siltti Huom. Ohdemarkin kantavuuskaavan lisäehto 1: Sitomattoman kerroksen E on enintään 6 x E A. Katurakenteen routamitoitus suoritetaan laskemalla Fill-R kerroksen paksuus jolla päällysrakenteen routanousu on mitoitusroutanousun suuruinen tai sitä pienempi. Maapohjan oletetaan olevan lievästi (SP = 2 mm 2 / Ch), keskinkertaisesti (SP = 5 mm 2 / Ch), ja voimakkaasti routivaa (SP = 10 mm 2 / Ch) silttiä. Taulukossa 6 on esitetty routamitoituksessa käytetyt materiaaliominaisuudet. Taulukko 6. Fill-R rakenteen routamitoituskäyrästöjen laskennassa käytetyt päällys- ja alusrakenteen materiaaliparametrit. Materiaali Vesipitoisuus Kuivatilavuuspaino Lämmönjohtavuus Lämmönjohtavuus Routivuuskerroin w [%] V d [kn/m 1 ] - sula [W/Km] - jäätynyt [W/Km] SP [mm 2 /Kh] Asfalttibetoni AB Kalliomurske KaM 0 55 mm Kalliomurske KaM 0 32 mm Fill-R Pohjamaa -siltti 30 15, Fill-R kerroksen paksuus määritetään kuvan 4 käyrästöjen avulla valitsemalla sallittu routanousu, pohjamaan routivuuskerroin ja mitoittava pakkasmäärä. Fill-R kerroksen väliarvot voidaan interpoloida käyrästön arvoista. 12

13 400 mm 500 mm 400 mm 500 mm 600 mm 400 mm 500 mm 600 mm Kuva 6. Katurakenteen (katurakenne 3 ja 5) routamitoitus sallitun routanousun mukaan. Pohjamaa routivaa silttiä jonka routivuuskerroin SP 2 10 mm 2 / Ch. On huomattava, että mitoituskäyrästöt pitävät paikkansa vain taulukon 5 mukaisilla lähtöarvoilla. Mikäli routamitoituksessa poiketaan lähtöolettamuksista, muutosten vaikutukset on arvioitava tapauskohtaisesti. Fill-R :iä voidaan käyttää myös korvaamaan osittain jakavan kerroksen materiaalia. Määrääväksi mitoitusperusteeksi muodostuu tällöin yleensä rakenteen kantavuus. Kantavuusmitoitus tulee suorittaa tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakenteen tavoitekantavuus ja dynaamisen kuormituksen vaikutus jakavaan kerrokseen ja siitä aiheutuva päällysrakenteen deformoitumisriski. Tien pinnan mahdollinen kuuraliukkausriski tulee myös huomioida mikäli kiviaineskerrokset kerroksen päälle jäävät pieniksi. 13

14 5.3.3 Mitoitus Mitoitusesimerkki Mitoitetaan katuluokan 3 mukainen katu. Päällysteen päältä saavutettavan tavoitekantavuuden tulee olla vähintään 350 MN/m 2 ja sallittu routanousu saa olla enintään 30 mm. Mitoituspakkasmääränä käytetään pakkasmäärää F = Kh. Pohjamaa on voimakkaasti routivaa silttiä, jonka routivuuskerroin on SP = 10,0 mm 2 /Kh. Kantavuusmitoitus Tavoitekantavuus katuluokan 3 mukaiselle katurakenteelle päällysteen päältä on 350 MN/m 2, joka saavutetaan taulukon 5 mukaisesti päällysrakenteen paksuudella 1,22 m, jossa Fill-R kerroksen paksuus 450 mm. Routamitoitus Fill-R kerroksen paksuus määritetään kuvasta 4. Sallittu routanousu on 40 mm, jolloin kerroksen paksuudeksi saadaan 550 mm. Rakennekerroksen kokonaispaksuus on tällöin 1,32 m. Tässä esimerkissä routamitoitus on määräävä mitoitusperuste. Routamitoitus voidaan tehdä myös Liikenneviraston laskentatavalla yhtälön 2 avulla. Mitoitetaan kerroksen paksuus katuluokan 3 mukaiselle rakenteelle, kun mitoitusroudansyvyys on 1,9 m, routaturpoama 12 %, :n vastaavuuskerroin 2, rakennekerrosmateriaalien vastaavuuskertoimet Liikenneviraston ohjeen mukaiset. Kun kerroksen paksuus on 550 mm ja rakennekerrosten kokonaispaksuus 1.32 m, saadaan yhtälön (2) avulla laskennalliseksi routanousuksi 11 mm. Kokoonpuristuvilla maapohjilla tulee lisäksi laskea rakenteen painuma tavanomaisilla geoteknisillä laskentamenetelmillä. 6. Rakentamisen työselitys 6.1 Ohjeen soveltaminen Tätä työselitystä sovelletaan käytettäessä :iä tie- ja katurakenteiden suodatin kerroksessa. Ohje soveltuu myös piha- ja putkijohtojen routasuojausrakenteisiin. Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan InfraRYL ohjeen mukaisia laatuvaatimuksia ja työselityksiä /1 /. 6.2 Fill-R :n varastointi, käsittely ja kuljetus Fill-R voidaan varastoida suojaamatta kuten rakeisuudeltaan vastaavat luonnonmateriaalit. Talvella on huolehdittava, että ei pääse jäätymään eikä materiaaliin kerry lunta. Kesällä ja kuivalla säällä pitkäaikaisesti varastoituna varastokasa tulee tarvittaessa kastella pölyämisen estämiseksi toimituksen yhteydessä. Varastointi on tehtävä siten, että ei pääse lajittumaan, vaan materiaali saadaan käyttökohteeseen mahdollisimman tasalaatuisena. Lajittumisen estämiseksi varastointi tehdään kerroksittain. Varastoinnissa on huolehdittava, että sadevesi ei pääse kertymään materiaaliin. Väliaikainen varastointi ei vaadi erityisiä toimia tai seurantaa. 14

15 6.3 Kuivatus ja alusrakenteet Kuivatuksessa noudatetaan voimassa olevan InfraRYL ohjeen mukaisia laatuvaatimuksia ja työselityksiä. /1/. Rakentamisvaiheessa on varmistettava, että tien alusrakenteisiin ei jää vettä kerääviä painanteita eikä esteitä, jotka saattavat estää veden poistumisen rakennekerroksista ja heikentää rakenteen toimintaa. Fill-R rakennetta ei saa tehdä jäätyneen maan päälle, kuten ei luonnonmateriaalistakaan tehtyä rakennetta. Jäätyneen maan päälle rakennettaessa seurauksena voi olla epätasaista painumista ja kantavuuden heikkenemistä pohjamaan sulaessa. Alusrakenteet, kuten leikkaus- ja pengertyöt sekä alustan muotoilu tehdään noudattaen yleisiä laatuvaatimuksia ja työselityksiä. 6.4 Päällysrakenne Suodatinkerros Suodatinkerros rakennetaan voimassa olevan InfraRYL ohjeen mukaisesti /1/. Heikosti kantaville pohjamaille kuten savi- ja silttipehmeiköille rakennettaessa suositellaan käytettäväksi suodatinkerroksen ja pohjamaan välissä suodatinkangasta pohjamaan ja rakennekerrosten sekoittumisen estämiseksi Fill-R :n levittäminen ja tiivistäminen Fill-R kerros rakennetaan tasatulle alustalle päätypenkereenä tai puoli tietä kerrallaan rakennettaessa sivulta kumoten. Suodatinkerros tehdään joko yhtenä tai useampana kerroksena paksuudesta ja tiivistyskalustosta riippuen. Kerros voidaan tiivistää erillisenä tai vasta jakavan kerroksen rakentamisen yhteydessä. Levitystyö voidaan suorittaa pyöräkuormaajalla tai pyörä-/ telapuskukoneella. Fill-R levitetään enintään 0,6 m paksuna kerroksena. Tiivistäminen suoritetaan levityksen ja tasauksen jälkeen tavanomaisella maarakennuskalustolla. Tiivistämiskertojen lukumäärä täryjyrällä (7 tn) tiivistettäessä on 6 8 jyräyskertaa. Tiivistämistyötä ei suositella tehtäväksi talvella. Yhden rakenneteoreettisen (m 3 rtr) kuutiometrin tekemiseen tarvitaan noin 1,3 m 3 itd :iä Fill-R :n laatuvaatimukset Työkohteessa Fill-R :iä vastaanotettaessa on varmistettava, että materiaali on laatuvaatimukset täyttävää. Kerroksen rakentamisen yhteydessä varmistetaan, että tässä työselityksessä tarkoitettu laatu saavutetaan. 7. Fill-R :n tilaaminen ja toimitukset Fill-R :iä voi tilata FA Forest Oy:ltä Viitasaarelta. Fill-R :n saatavuus on hyvä tarkistaa etukäteen etenkin suuremmissa rakennuskohteissa. Pienempiin kohteisiin, kuten kaukolämpöputkien eristykseen tuotetta on saatavilla jatkuvasti. Lisätietoa saatavuudesta ja laadusta: Hannu Tukiainen. p , 15

16 8. Kirjallisuus /1/ InfraRyl 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennustietosäätiö RTS. Rakennustieto Oy. 622 s. Hämeenlinna 2006 /2/ Katu Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet. Suomen kuntatekninen yhdistys. Jyväskylä 2003 /3/ Kuivatus. Tielaitos, kehittämiskeskus, TVL:n ohjeet, Helsinki. Kansio B Teiden suunnttelu, osa IV. Tien rakenne 4. Tiehallinto Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa. Tiehallinto. Helsinki. 67 s. /4/ Tierakenteen suunnittelu. Suunnitteluvaiheen ohjaus. TIEH Tiehallinto. 69 s. Helsinki 2002 /5/ Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/ /6/ Ympäristöhallinto Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa. Ohjeita verkossa: /7/ Ratahallintokeskus Ratatekniset ohjeet osa 3, radan rakenne. Helsinki 16

17 Liite 1. Routamitoituksessa käytettävät pakkasmäärät F 2 F 100 /7/. F 2 F 5 F 10 F 20 F 50 F

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

Lahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

Kiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen.

Kiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen. 1 22342 Suodatinrakenteet 22342.1 Suodatinrakenteen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään.

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari Tampere 29.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll VNA (591/2006, 403/2009)

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

BIOTALOUS - FA Forest Oy

BIOTALOUS - FA Forest Oy BIOTALOUS - FA Forest Oy 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 30 25 20 15 10 5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 T-4000 fill-r B300 PK3000 LV Hlö 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293 Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti 14.9.2016 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Diplomityö valmistui loppuvuonna 2015 Tampereen teknillisessä yliopistossa

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 241 19.04.2005 1 Ymp 1451-2005 (235, 662) Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos Ympkaalk 241 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

Vaahtolasimurske rakentamisessa

Vaahtolasimurske rakentamisessa Vaahtolasimurske rakentamisessa Jarmo Pekkala, diplomi-insinööri Myyntipäällikkö, Uusioaines Oy jarmo.pekkala@uusioaines.com Vaahtolasimurske on lasista valmistettua kevytkiviainesta. Sitä käytetään rakentamisessa

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

TAIMINKUJAN, IRJANKUJAN JA PAAVONKUJAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU, HATTULA

TAIMINKUJAN, IRJANKUJAN JA PAAVONKUJAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU, HATTULA TAIMINKUJAN, IRJANKUJAN JA PAAVONKUJAN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU, HATTULA Hattulan kunta Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYL 2006 mukaan TYÖSELITYS 2(11) YLEISTÄ 01 Tilaaja Hattulan

Lisätiedot

18370 Johtokaivantojen virtaussulut RTS 09:17

18370 Johtokaivantojen virtaussulut RTS 09:17 1 RTS 09:17 Johtokaivantojen virtaussulut ovat rakenteita, joiden tarkoitus on rajoittaa tai sulkea kokonaan veden luonnollinen juoksu tai häiriintyneen maa-aineksen liikkuminen huonosti vettä läpäisevissä

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

Tuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen. Mikko Räisänen Ygoforum 2.11.2015

Tuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen. Mikko Räisänen Ygoforum 2.11.2015 Tuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen Mikko Räisänen Ygoforum 2.11.2015 Toimintaympäristö Lentotoiminta Energiantuotanto voimalaitokset Vastaanotto ja tuotanto FA Forest Oy Raakaaineet Lannoitus Ecolan

Lisätiedot

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät InfraRYL, Päivitys 1.6.2015/KM 1 LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät Tiivistysmenetelmän valinta Tiivistysmenetelmä valitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen menetelmää

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Luonnos 5.11.2014 Viite 1510013691 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 Päivämäärä Luonnos

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

Katujen ja pihojen routasuojaus EPS-routaeristeillä

Katujen ja pihojen routasuojaus EPS-routaeristeillä Katujen ja pihojen routasuojaus EPS-routaeristeillä Muoviteollisuus ry EPS-rakennuseristeteollisuus VTT Routaeristetty katurakenne Ajorata Tukikerros >500 mm >300 mm Geotekstiili Routa EPS 200 Routiva

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 17.5.1999 LOIVLUISKISTEN TEIEN KUIVTUS Johdanto Perinteisistä luiskakaltevuuksista (1:1,5 ja 1:3) ollaan siirtymässä loivempiin

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) jussi.reinikainen@ymparisto.fi Kuva: Anna Niemelä Lähtökohdat Valmisteltu yhdessä MARAn kanssa Sama taustatyö/-selvitys

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAVINKANKAANTIE & PUMPPAAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS Tilaaja: Jämsän kaupunki Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5629 26.1.2015 2 Sisällys RAKENNETTAVUUSSELVITYS... 3 MAAPERÄTUTKIMUS... 3 KOHDE...

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA RA- KENNETTAVUUSSELVITYS

HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA RA- KENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja YIT Rakennus Oy Miikka Kilpinen Asiakirjatyyppi Alustava rakennettavuusselvitys Päivämäärä 12.3.2015 Viite 1510017708 HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA

Lisätiedot

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET

YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Yleisten alueiden alle 01.10.2013 1 (17) YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Ins.tsto Pontek Oy Laat. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Tark. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

InfraRYL, mikä muuttuu?

InfraRYL, mikä muuttuu? InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista

Lisätiedot

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja:

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Uusimateriaalit maanrakentamisessa Etelä-Pohjanmaan UUMA2 -alueseminaari 21.4.2016 Kari Havunen, 20.4.2016 Uusiomateriaalien käyttö Seinäjoen

Lisätiedot

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Kirsi Koivisto, Ramboll Finland Oy SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI JA MELUN LEVIÄMINEN Kivikko

Lisätiedot

Avo-ojan ja maakaivannon tekeminen (rummut, avo-ojat, salaojat) Rumpu M 315 L= 8 m. Rumpu M315 L=10 m

Avo-ojan ja maakaivannon tekeminen (rummut, avo-ojat, salaojat) Rumpu M 315 L= 8 m. Rumpu M315 L=10 m 1(5) Liite Koukkuniemen alueen katujen ja vesihuollon rakentamisen urakkatarjoukseen. YKSIKKÖHINTALUETTELO, TÄYTETÄÄN KAIKKI KOHDAT Kokonaishintaurakkaan sisältymättömien töiden varalta ilmoitetaan seuraavat

Lisätiedot

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

MUOVIPUTKIEN ASENNUS

MUOVIPUTKIEN ASENNUS MUOVIPUTKIEN ASENNUS Putkijaoston julkaisu no 36 TASKUOPAS Tässä taskuoppaassa esitetyt asennusohjeet noudattavat Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n julkaisussa RIL 77-2005 Maahan ja veteen asennettavat

Lisätiedot

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ.

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. Juvan teollisuuskatu 21 B Puh. 09-774 2720 www.kivira.fi 02920 Espoo Fax. 09-774 27211 info@kivira.fi

Lisätiedot

TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS

TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 18 Espoo, 3.12.2001 TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja-

Lisätiedot

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja: DI Juha Vunneli Suihkuinjektointi

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS 21.11.2014 Työnumero 140107 LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkalan kunta Pirkkala ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ

LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ 0 LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ KYTÖLÄN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS 24.5.2011 1 TYÖ NRO: 408058 TILAAJA: LAHDEN KAUPUNKI KOHDE: KYTÖLÄN KAAVA-ALUE LAHTI TEHTÄVÄ: RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

Tässä luvussa ei käsitellä maanvaraisesti rakennettavan rakennuksen alle tehtäviä massanvaihtoja.

Tässä luvussa ei käsitellä maanvaraisesti rakennettavan rakennuksen alle tehtäviä massanvaihtoja. 1 Tässä luvussa ei käsitellä maanvaraisesti rakennettavan rakennuksen alle tehtäviä massanvaihtoja. Tässä luvussa esitetään maa- ja louhepenkereet. Erikoispenkereet, kuten kevytsorapenkereet, esitetään

Lisätiedot

Leca-routasuojaus Suunnitteluohje

Leca-routasuojaus Suunnitteluohje Leca-routasuojaus Suunnitteluohje 3-20 1.1.2005 Korvaa esitteen 5-22 / 30.9.2003 www.maxit.fi Leca-sora routasuojausohje 1. Leca-sora routahaittojen estäjänä... 3 2. Leca-soran ja Leca-betonin ominaisuudet

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA Kauppatien liittymäjärjestelyt TYÖSELITYS Tämä työselitys koskee seuraavia urakoita: MAANRAKENNUSURAKKA (pääurakka)

PADASJOEN KUNTA Kauppatien liittymäjärjestelyt TYÖSELITYS Tämä työselitys koskee seuraavia urakoita: MAANRAKENNUSURAKKA (pääurakka) PADASJOEN KUNTA Kauppatien liittymäjärjestelyt Tämä työselitys koskee seuraavia urakoita: MAANRAKENNUSURAKKA (pääurakka) Kauppatien liittymän parantaminen 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 3 RAKENNUTTAJA

Lisätiedot

0,91 137,00 (2005=100) 1.4.2014 Laskelman kustannukset yhteensä: 960 900

0,91 137,00 (2005=100) 1.4.2014 Laskelman kustannukset yhteensä: 960 900 KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Projektipäällikkö: Aluekerroin: Kustannusindeksi: Päivämäärä:

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNTA RAKENNUSSUUNNITELMA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS

KAUSTISEN KUNTA RAKENNUSSUUNNITELMA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS KAUSTISEN KUNTA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN RAKENNUSSUUNNITELMA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS KAUSTISEN KUNTA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS Päivämäärä 31.5.2016 Laatija Tarkastaja Eino Kattilakoski Mikko Uljas Kuvaus

Lisätiedot

Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset 7 Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset, Penger- ja Kerrosrakenteet. [Allmänna kvalitetskrav och arbetsinstructioner

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa Pehmeikön massastabilointi

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Teräsrunkoisen. perustaminen,

Teräsrunkoisen. perustaminen, Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen, kun perustaminen tehdään ankkuroimalla pilarin pohjalevy terästangoilla maahan asfaltin päältä. FISE-PÄIVÄ 1.11.2006 Pentti Äystö 1 Luvanvaraiset rakennustoimenpiteet:

Lisätiedot

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Sisältö Tausta Hyödyntäminen Euroopassa Hyödyntäminen Suomessa Hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Esimerkkejä

Lisätiedot

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ 25.10.2016 UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ TIENRAKENTAMISESSA: MITÄ HUOMIOITAVA SUUNNITTELUPROSESSISSA Pentti Lahtinen, Ramboll Pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 OHJELMAN SISÄLTÖ Figure

Lisätiedot

NIEMENRANTA IV KAAVA-ALUE, Oulunsalo

NIEMENRANTA IV KAAVA-ALUE, Oulunsalo 25.11.2010 Tekniset palvelut Kauppiaantie 5 Pl 4, 90461 Oulunsalo NIEMENRANTA IV KAAVA-ALUE, Oulunsalo Rakennetavuusselvitys SaL, EiN 25.11.2010 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Toimeksianto 1 2. TEHDYT TUTKIMUKSET

Lisätiedot

KAIVUTYÖOHJE TUUSULAN KUNTA TEKNINEN TOIMI

KAIVUTYÖOHJE TUUSULAN KUNTA TEKNINEN TOIMI 1 KAIVUTYÖOHJE TUUSULAN KUNTA TEKNINEN TOIMI 2 TUUSULAN KUNTA Tekninen toimi Liitetään kaivulupaan KAIVUTYÖOHJE 1.11.2012 1. KAIVUTÖIDEN SUORITTAMINEN YLEISILLÄ ALUEILLA 1.0 Yleistä Kadun ja eräiden yleisten

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 10073 SKOL jäsen GUNNARLAN ALUETUTKIMUS Kaivurinkatu 08200 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 01.06.2010 Liitteenä 7 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten 20.10.2015 Suunnittelu ja hankkeet Infrastruktuuri on kasvun alusta Liikenneviraston väyläomaisuus Tällä hetkellä on rakenteilla kehittämishankkeita yhteensä

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot

Lääkäriliitto. Pohjatutkimus-, perustamistapa- ja rakennettavuusselvitys. Kiinteistö Oy Sipoon hotelli ja koulutuskeskus. Söderkulla, Kallbäck

Lääkäriliitto. Pohjatutkimus-, perustamistapa- ja rakennettavuusselvitys. Kiinteistö Oy Sipoon hotelli ja koulutuskeskus. Söderkulla, Kallbäck Lääkäriliitto Kiinteistö Oy Sipoon hotelli ja koulutuskeskus Söderkulla, Kallbäck Pohjatutkimus-, perustamistapa- ja rakennettavuusselvitys 13.08.2014 Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki etunimi.sukunimi@sipti.fi

Lisätiedot

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

Tien rakennekerrosten materiaalit

Tien rakennekerrosten materiaalit TIEHALLINTO Risto Alkio, Markku Juvankoski, Leena Korkiala-Tanttu, Rainer Laaksonen, Kyösti Laukkanen, Sami Petäjä, Jari Pihlajamäki, Harri Spoof Tien rakennekerrosten materiaalit Taustatietoa materiaalivalinnoille

Lisätiedot