Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puun sahaus, höyläys ja kyllästys"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti 10/2005 Kari Aravuo

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kari Aravuo Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puun sahaus, höyläys ja kyllastys toimialaraportti Tiivistelmä Toimialan, puun sahaus, höyläys ja kyllästys, tuotannon bruttoarvo vuonna 2004 oli ennakkotiedon mukaan 8,3 mrd. euroa, josta 7 % syntyy pienimmissä alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Toimintaa harjoitettiin toimipaikassa, joista runsaat 70 % on alle 10 henkilöä työllistäviä. Toimialalla työskentelee yhteensä henkilöä, joista 15 % alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Lisäksi ala työllistää huomattavan määrän henkilöitä puun korjuussa, kuljetuksessa ym. Vuonna 2004 sahatavaratuotanto oli 13,5 milj. m 3, jalosteita tuotettiin noin 3 milj. m 3, puutavaraa kyllästettiin m 3 ja lämpökäsiteltiin m 3. Liimapuutuotanto oli m 3 ja liimahirttä valmistettiin m 3. Sahateollisuus käytti raaka-ainetta vuonna 2004 yhteensä 29,2 milj. m 3, josta tukkipuuta oli 26,8 milj. m 3 ja kuitupuuta 2,4 milj. m 3. Tuontipuun määrä oli 3,7 milj. m 3. Pääsääntöisesti toimialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joilla on paljon kilpailua. Maailman havusahatavaratuotannosta Suomen osuus on noin 5 % ja Euroopan Venäjä mukaan lukien noin 11 %. Saha- ja höylätavaraa vietiin vuonna 2004 yhteensä 8,4 milj. m 3, josta höylätavaran osuus oli noin 1,0 milj. m 3. Lisäksi vietiin kyllästettyä puutavaraa m 3, lämpökäsiteltyä puutavaraa m 3, liimapuuta m 3 ja liimahirttä m 3. Havusaha- ja höylätavaran tuonti kasvoi kuutiometriin. Suurin yksittäinen sahatavaran markkina-alue vuonna 2004 oli kotimaa 5,4 milj. m 3. Suurimpia vientimaita olivat Iso-Britannia 1,53 milj. m 3, Japani 1.17 milj. m 3 ja Ranska 0,85 milj. m 3. Liimapuuta vietiin pääasiassa Japaniin Suomen ollessa toiseksi suurin viejä Itävallan jälkeen. Kysyntää suuremmasta tarjonnasta ja kapasiteetin kasvusta alhaisempien tuotantokustannusten maissa johtuen sahatavaran ja jalosteiden hinnat ovat laskeneet edelleen. Raaka-aineen hinnoissa ei vastaavaa joustoa ole tapahtunut ja raaka-ainekustannukset ovatkin nousseet jo 72 prosentiin liikevaihdosta. Tämän seurauksena sahateollisuuden kannattavuus on heikentynyt ja vain osa sahoista tekee pientä positiivista tulosta. Tämä rajoittaa mm. toiminnan kehittämistä, joka on jo nähtävissä investointien huomattavana supistumisena. Ellei muutosta kannattavuuden suhteen saada aikaan, uhkaa saha- ja siitä riippuvaa jalostusteollisuutta näivettyminen. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Saha- ja höylätavaran valmistus, puutavaran kyllästys ja lämpökäsittely, liimapuun valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 56 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikkojen määrä Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Liikevaihto kokoluokittain Henkilöstön määrä Toimialan alueellinen jakautuma Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimarkkinat Kysynnän kehitys Havusahatavara Havusahatavarajalosteet Kyllästetty puutavara Lämpökäsitelty puutavara Liimapuu Kansainvälinen toiminta Kysynnän kehitys Vienti Havusahatavara Koivusahatavara Kyllästettypuutavara Lämpökäsiteltypuutavara Liimapuu Havusahatavaran tuonti Havusahatavaran tuonti Lehtisahatavaran tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Raaka-aine Tuotanto Havusahatavaran tuotanto Euroopassa Havusahatavaran tuotanto Suomessa

7 4.2.3 Koivusahatavaran tuotanto Jalosteiden tuotanto Kyllästetynpuutavaran tuotanto Lämpökäsitellynpuutavaran tuotanto Liimapuun tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema Puunsahaus Puunhöyläys Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehitys Innovaatiot ja tuotteistaminen Koulutus ja kehitystoiminta Valtakunnalliset puuteollisuuden kehittämisohjelmat Puuteollisuuden elinkeinopoliittinen ohjelma Uuden yritystoiminnan käynnistäminen Yhteenvetoanalyysi (swot) Liitteet TE-keskuksen rahoitus Tekesin rahoitus Finnvera Oyj:n rahoitus Hyödyllisiä linkkejä Lähteet... 56

8 7 0 Saatteeksi KTM Toimiala Infomedia -julkaisusarjaan kuuluvien toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaiseksi perustietopaketiksi. Toimialana puun sahaus, höyläys ja kyllästys on merkittävä osa suomalaista puunjalostusteollisuutta, joka osuus kantorahatuloista on noin 70 prosenttia ja jonka tuotantolaitokset ovat sijoittuneet eripuolille maata, pääasiassa haja-asutusalueille. Ajankohtaisen toimialatiedon kokoaminen ja saaminen on tärkeätä alan toimijoille, rahoittajille ja sidosryhmille. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa 201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Sahatavaran ja sen ensiasteen jalosteiden lisäksi raporttiin sisältyy rakennuspuusepäntuotteisiin kuuluva liimapuun valmistus. Raportissa käsitellään toimialan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpiin käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja tilastoihin sekä raporttia varten tehtyihin asiantuntijoiden ja yritysjohtajien haastatteluihin. Tämä toimialaraportti päivittää syksyllä 2004 julkaistun toimialaraportin. Seuraava päivitys tapahtuu syksyllä vuonna Toimialaseuranta on kuitenkin jatkuvaa, joten toimialaraporttien ilmestymisen välillä ajankohtaista tietoa on saatavilla tämän raportin kirjoittajalta. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia haastatteluihin osallistuneita sekä yhteisöjä ja yrityksiä, joilta olen saanut arvokkaita kommentteja ja näkemyksiä. Raportin toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin toimialalla toimivien ja toimintaansa aloittavien yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita.

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus TOL 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus koostuu viidestä alatoimialasta: TOL201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL202 Vanerin ja muiden puulevyjen valmistus TOL203 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TOL204 Puupakkausten valmistus TOL205 Muiden puutuotteiden valmistus Taulukko 1. Puutoimialan ennakkotietoja vuodelta 2004 TOL 20 TOL 201 TOL 202 TOL 203 TOL 204 TOL 205 Henkilöstön määrä Tuotannon bruttoarvo mrd. 5,869 3,043 0,919 1,717 0,131 0,058 Jalostusarvo mrd. 1,303 0,387 0,306 0,533 0,051 0,026 Viennin arvo mrd. 2,726 1,589 0,653 0,473 0,005 0,004 Lähde: Tilastokeskus/Teollisuuden alue- ja toimialatilasto Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen 2002 mukaista toimialaa puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201). Sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen lisäksi ko. toimialaan kuuluvat puun työstäminen mm. tasoleikkaamalla, sorvaamalla ja profiloimalla sekä reuna- ja kehyslistojen valmistus. Myös hakkeen valmistus sahauksen yhteydessä, polttopuiden valmistus ja puun kuivaaminen kuuluvat tähän toimialaluokkaan. Toimialan tarkastelu tässä raportissa on rajattu koskemaan puun sahaus-, höyläys- ja kyllästystoiminnan lisäksi myös sahatavaran muuta ensiasteen jalostusta sekä liima- ja lämpöpuun valmistusta. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Suomalaisen metsäteollisuuden ja -talouden ympärille on ajan myötä muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian taso, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla perustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Koko metsäklusterin arvioidaan työllistävän Suomessa noin henkilöä. Vuonna 1999 sen liikevaihdoksi arvioitiin 27 mrd. euroa ja jalostusarvoksi noin 7,5 mrd. euroa.

10 9 Puutavarateollisuuden (sahaus, höyläys ja kyllästys) osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2004 oli 2,0 prosenttia. Osuus teollisuustuotannon bruttoarvosta oli 3,0 prosenttia, viennistä 3,0 prosenttia ja työvoimasta 3,3 prosenttia. Kuten alla olevasta kuvasta havaitaan, puutavarateollisuuden kytkennät muihin toimialoihin ovat moninaiset. Pakkausteollisuus Rakennusteollisuus Metsätalous Rakennustuote- ja huonekaluteollisuus Kauppa Kemiallinen metsäteollisuus PUUTAVARATEOLLISUUS Palvelut -konsultointi -riskien hallinta -rahoitus Koneet ja laitteet Logistiikka Automaatio ja tietotekniikka Energia Tutkimus ja koulutus Kuva 1. Toimialan kytkennät muihin toimialoihin

11 10 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikkojen määrä Vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan toimialalla oli toimipaikkaa (kuva 2). Vuodesta 1997 lähtien toimipaikkojen lukumäärä on ollut laskussa. Toimipaikoista runsaat 70 prosenttia on alle 10 henkilöä työllistäviä. Vaikkakin alan tuotanto on kasvanut, muutokset kokoluokasta suurempaan ovat olleet vähäisiä. Tämä johtunee tehokkuuden ja tuottavuuden kasvusta. Kpl a yli alle v ennakko yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Kuva 2. Toimipaikat kokoluokittain 2.2 Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Toimialalla aloittaneita yrityksiä on vuosittain ollut Lopettaneiden yritysten määrä on asettunut noin 80 yritykseen. Kuva 3. Tilanne näyttää vakiintuneen sellaiseksi, että alalta poistuvien yritysten määrä on vuosittain suurempi kuin aloittavien.

12 11 Kpl Aloittaneet Lopettaneet Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kuva 3. Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset Vuonna 2004 konkurssiin haettujen yritysten määrä oli 15 (kuva 4). Näistä 12 oli alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Toimialalla konkurssien määrää on pidettävä vähäisenä, sillä vajaa 2 prosenttia yrityskannasta hakeutuu vuosittain konkurssiin. Merkittävin konkurssiin johtava tekijä on ollut kilpailukyvyn puute kiristyneessä markkinatilanteessa. Kpl yli alle Lähde: Tilastokeskus/Konkurssitilasto Kuva 4. Konkurssiin haetut yritykset 2.3 Liikevaihto kokoluokittain Vuonna 2004 toimialan liikevaihto oli ennakkotietojen mukaan 3,19 mrd. euroa (kuva 5). Alan liikevaihdosta 70 prosenttia syntyy yli 50 henkilöä, 23 prosenttia henkilöä ja vain 7 prosenttia alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Liikevaihto on kasvanut kaikissa kokoluokissa ja suhteellinen kasvu on ollut suurinta alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa.

13 12 Tuhatta euroa e yli alle Lähde.: Toimiala Online/Tilastokeskus v ennakko kaikki kokoluokat Kuva 5. Liikevaihto kokoluokittain 2.4 Henkilöstön määrä Vuonna 2004 toimiala työllisti ennakkotietojen mukaan henkilöä (kuva 6). Henkilöstön määrä on tasaisesti laskenut vuodesta 1998 lähtien. Alan työpaikoista 60 prosenttia on yli 50 henkilöä, 25 prosenttia henkilöä ja 15 prosenttia alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Henkilöstön määrä on supistunut kaikissa kokoluokissa, suhteellisesti eniten alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Perussahauksen työpaikat tullevat vähenemään edelleen ja uudet työmahdollisuudet löytyvät jalostuksen piiristä. Henkilöä e yli alle Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus v. 2004e kaikki kokoluokat yhteensä Kuva 6. Henkilöstön määrä kokoluokittain

14 13 KTM:n teettämän PK-yritysten toimintaympäristötutkimuksen 2005 (kuva 7) mukaan alan pk-yritykset arvioivat henkilöstön määrän kasvavan hieman seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan kasvuun liittyvät odotukset ovat viime vuosina olleet varsin maltilliset ja odotukset ovat lähes toteutuneet. Saldoluku Odotukset Toteutunut I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06-40 Lähde: KTM/ PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2005 Kuva 7. Henkilöstön määrä seuraavan vuoden aikana 2.5 Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna alan painopistealueita ovat Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueet. Vähiten alan toimipaikkoja on Kainuussa. Edelliseen vuoteen verrattuna toimipaikat ovat lisääntyneet ainoastaan Kaakkois-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Toimialan työllistävä vaikutus on suurin Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Henkilöstön määrä on hieman kasvanut Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Liikevaihdolla mitattuna toimipaikkojen keskikoot ovat suurimpia Kaakkois- Suomessa, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Keskimäärin pienimmät toimipaikat sijaitsevat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Taulukko 2.

15 14 Taulukko 2. Toimipaikat TE-keskuksittain vuonna 2003 Toimipaikat Henkilöstö Lv. (milj. euroa) Lv. (milj. euroa)/tp Uusimaa 70 (70) 255 (267) 73 (80) 1,1 Varsinais-Suomi 79 (80) 290 (282) 96 (97) 1,2 Satakunta 61 (66) 410 (419) 198 (170) 3,3 Häme 82 (84) (1 055) 344 (353) 4,2 Pirkanmaa 99 (102) 754 (718) 358 (332) 3,6 Kaakkois-Suomi 113 (110) (1 163) 503 (482) 4,4 Etelä-Savo 77 (85) 375 (385) 107 (113) 1,4 Pohjois-Savo 72 (77) 667 (677) 225 (220) 3,1 Pohjois-Karjala 80 (74) 669 (686) 271 (260) 3,4 Keski-Suomi 88 (92) 525 (536) 164 (162) 1,8 Etelä-Pohjanmaa 84 (86) 344 (364) 109 (104) 1,3 Pohjanmaa 82 (90) 490 (537) 138 (142) 1,7 Pohjois-Pohjanmaa 95 (97) 831 (829) 201 (187) 2,1 Kainuu 37 (40) 357 (384) 101 (95) 2,7 Lappi 74 (70) 381 (388) 143 (131) 1,9 Suluissa edellisen vuoden arvot Lähde: KTM Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri

16 15 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Maailman havusahatavaran kulutus on suuruusluokaltaan 300 milj. m 3 vuodessa ja sen arvioidaan kasvavan 1 1,5 prosenttia vuosittain. Vientikauppa on noin 100 milj. m 3. Pohjois-Amerikan osuus maailman kulutuksesta ja vientikaupasta on noin 50 prosenttia. Suuralueista Aasia ja Afrikka ovat perinteisiä havusahatavaran nettotuojia (taulukko 3). Nyt myös Pohjois-Amerikka on noussut nettotuojien joukkoon. Euroopassa tuotanto säilyy tulevaisuudessakin kulutusta suurempana, joten alueen ulkopuolisten markkinoiden kehittyminen ja uusien avaaminen on välttämätöntä. Suomalainenkin sahateollisuus tulee olemaan riippuvainen Euroopan ulkopuolisista markkinoista. Merkittävin sahatavaran kysyntään vaikuttava tekijä on talonrakennustoiminnan ja etenkin asuntojen uudis- sekä korjausrakentamisen kehittyminen. Muita merkittäviä käyttöalueita ovat myös huonekalujen ja pakkausten valmistus. Sahatavaran ja sen jalosteiden kysyntään vaikuttaa myös kilpailukyky muiden materiaalien suhteen. Vuonna 2004 Euroopan, Venäjä mukaan lukien, havusahatavaran kysynnän arvioitiin olevan noin 103 milj. m 3 ja tuotannon noin 121 milj. m 3 (FAO/UNECE statistics 2005). Vastaavasti vuonna 2006 kysynnän arvioidaan nousevan 109 milj. m 3 :iin ja tuotannon 126 milj. m 3 :iin. Tuotanto kasvaa Euroopassa tulevina vuosina etenkin Keski-Euroopassa ja Venäjällä toteutettavien uus- ja uudistusinvestointien seurauksena. Euroopassa talouden kehitys on positiivisella uralla ja rakentamisen arvioidaan tulevina vuosina hieman kasvavan. Japanissa rakentamisen taso on vakaa. Japanissa perinteisen sahatavaran käytöstä ollaan siirtymässä enenevissä määrin liimattujen, sormijatkettujen ja höylättyjen tuotteiden käyttöön. Yhdysvalloissa rakentaminen on säilynyt korkealla ja hurrikaanituhot kiihdyttänevät rakentamista. Eli Yhdysvalloissa tarvittaneen aienpaa enemmän Eurooppalaista sahatavaraa ja jalosteita. Rakentamisen kasvun lisäksi sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnän kannalta oleellista on puun osuuden kasvattaminen rakentamisessa. Kysynnän kehitykseen tulevat vaikuttamaan toimenpiteet puun käytön lisäämiseksi ja toisaalta kilpailevien raaka-aineiden menestys sekä uudenlaiset puutuotteet. Taulukko 3. Havusahatavaran tuotanto, tuonti, vienti ja näennäiskulutus suuralueilla vuonna 2004 (milj. m 3 ) Suuralue Tuotanto Tuonti Vienti Näennäiskulutus EU (25)+ETA 93,2 37,2 41,5 88,9 Muu Eurooppa 7,7 1,4 5,6 3,5 Venäjä 18,9 0 12,2 6,7 Pohjois-Amerikka 124,1 42,1 41,1 125,1 Aasia 37,2 14,3 0,6 50,9 Afrikka 3,0 2,8 0,1 5,7 Lähde: Faostat 2005

17 16 Havusahatavaran kulutus henkeä kohden vaihtelee maittain suuresti (taulukko 4). Suurinta se on Suomessa, Ruotsissa, Kanadassa ja Itävallassa. Perää pitävät Italia, Espanja, ja Ranska. Väliin sijoittuvat suuret taloudet kuten Saksa, Iso-Britannia, Japani ja Yhdysvallat. EU-alueella (25) sahatavaran käyttö per asukas on keskimäärin 0,19 m 3 ja CIS-maissa 0,04 m 3 vuodessa. Merkittävin muutos edelliseen vuoteen on kulutuksen supistuminen Tanskassa johtuen lähinnä mäntykalustetuotannon alasajosta. Kulutuksen kasvu lähemmäs pohjoismaista tasoa merkitsisi huomattavaa sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnän kasvua maailmalla. Taulukko 4. Havusahatavaran kulutus (m 3 )/henkilö vuonna 2004 Alankomaat 0,15 Norja 0,56 Espanja 0,12 Ranska 0,16 Irlanti 0,36 Ruotsi 0,63 Iso Britania 0,17 Saksa 0,20 Italia 0,12 Suomi 1,10 Itävalta 0,60 Sveitsi 0,21 Japani 0,22 Tanska 0,41 Kanada 0,61 Yhdysvallat 0,36 Lähde: UNECE/FAO Timber Kotimarkkinat Kysynnän kehitys Sahatavaraa eri muodoissaan käytetään talon- sekä maa- ja vesirakentamisessa, huone- ja pihakalusteissa, rakennuspuusepänteollisuudessa, pakkaustarvikkeissa, piharakenteissa jne. Asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen volyymi luo pohjan sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnälle. Oma merkityksensä kysynnän kehitykselle on ollut myös puun käytön monipuolistuminen esim. kerrostalorakentamisessa, uusilla tuotesovelluksilla sekä puun käyttöä lisäävillä kampanjoilla. Kotimaan kysyntä onkin viime vuosina kehittynyt suotuisasti. Rakennustuotannon arvo vuonna 2004 oli 20,1 mrd. euroa, josta talonrakentamisen osuus oli 15,9 mrd. euroa. Asuntojen uudisrakentamiseen käytettiin 4,4 mrd. euroa ja korjausrakentamiseen 3,5 mrd. euroa. Vuonna 2004 talonrakennuksia käynnistettiin 37,7 milj. m 3 eli 5 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Asuinrakentaminen, jossa puun käyttö on suurinta, kasvoi 6 prosenttia. Kuluvana vuonna uudisrakennuksia aloitettaneen noin 40,0 milj. m 3 :n verran ja vuonna 2006 noin 38,0 milj. m 3 (taulukko 5). Korjausrakentamisen arvo vuonna 2004 oli 6,9 mrd. euroa ja sen arvioidaan kasvavan 3 5 prosenttia vuosittain. Vuosina 2005 ja 2006 aloi-

18 17 tettaneen yli asunnon rakentaminen painopisteen ollessa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Alla olevassa taulukossa on esitetty Rakennusteollisuus RT ry:n arvio talonrakentamisen kehittymisestä rakennustyypeittäin. Asuinrakentamisessa arvioidaan rivi- ja omakotitalojen rakentamisen kasvavan hieman nykyisestä ensi vuonna. Taulukko 5. Talonrakennustoiminnan käynnistyminen (milj. m 3 ) * 2006* Asuinrakennukset 13,5 14,1 14,0 Liike- ja toimistorakennukset 5,5 6,0 5,5 Julkiset palvelurakennukset 3,1 2,5 2,5 Teollisuus- ja varastorakennukset 8,8 10,5 9,0 Maatalousrakennukset 3,4 3,6 3,6 Muut rakennukset 3,4 3,3 3,4 Yhteensä 37,7 40,0 38,0 Lähde: RT/Rakentamisen suhdanteet, lokakuu 2005 Tulevana vuonna kerrostaloasuntojen aloitusten arvioidaan supistuvan hieman. Sen sijaan rivi-erillisten pientalojen aloitukset säilyvät nykyisellä korkealla tasolla. Myös vapaaajan asuntojen volyymin arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla. Asuntorakentamisen painopiste säilyy pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Taulukko 6. Asuntorakentamisen käynnistyminen (milj. m 3 ) a 2006e Kerrostalot 3,70 3,60 3,50 Rivitalot 1,50 1,50 1,50 Erilliset pientalot 8,40 9,00 9,00 Vapaa-ajan asunnot 1,10 1,10 1,10 Lähde: RT/Rakentamisen suhdanteet, lokakuu 2005 Saha-, höylä- ja kyllästetyn puutavaran hintakehitystä voidaan seurata mm. Tilastokeskuksen julkaiseman rakennuskustannusindeksin perusteella (taulukko 7). Kotimaan hintataso noudattelee pitkälti maailmanmarkkinahintoja. Yksittäisen tuoteryhmän kohdalla myös kysyntä heijastuu hintoihin. Taulukko 7. Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos (%) 12/99 12/00 12/01 12/02 12/03 12/04 8/05 Sahatavara -0,6 1,1 0,4-4,8 2,3-3,4 1,4 Paneelit 1,9 2,5-0,2 5,6 6,5-6,3-0,4 Kyllästetty sahatavara -2,0 4,0 1,7 1,8 10,0-1,5-0,2 Väliseinäranka -8,3 11,9-4,1-3,1 2,8 24,8 22,7 Lähde: Tilastokeskus/Rakennuskustannusindeksi

19 Havusahatavara Vuonna 2004 havusahatavaran kotimaan käyttö oli noin 5,4 milj. m 3 (kuva 8). Suomi on havusahatavaran käyttäjänä johtava maa maailmassa. Vuonna 2004 havusahatavaran kulutus henkilöä kohden oli 1,1 m 3. Sahatavaran kotimaan kysynnän trendi on ollut nouseva. Tämä on seurausta vilkastuneesta uudis- ja korjausrakentamisesta sekä puun käytön kasvamisesta rakentamisessa. Rakentamisen volyymi ja puun käytön kasvu heijastuvat myös puutalo- sekä rakennuspuusepänteollisuuden saha- ja höylätavaran kysyntään. EOS Market Survey mukaan sahatavaran kotimaan käyttö vuonna 2005 olisi 5,1 milj. ja vuonna 2006 noin 5,4 milj. m 3. Sahatavaran kotimaan kulutuksen kohdalla on huomioitava, että erilaisina jalosteina siitä ohjautuu vientiin noin 1 milj. m 3. VTT Rakennustekniikan arvion mukaan vuonna 2001 sahatavaran kotimaan käyttö jakaantui seuraavasti: uudisrakentaminen 38 prosenttia, korjausrakentaminen 12 prosenttia, maa- ja vesirakentaminen 5 prosenttia, huonekalut 6 prosenttia, pakkaustarvikkeet 8 prosenttia, piharakenteet 11 prosenttia, ovet ja ikkunat 7 prosenttia, liimapuu 2 prosenttia ja muut 11 prosenttia. Kulutus milj. m 3 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kotimaan kulutus Aloitetut rakennukset Aloitukset milj. m e 2006e Lähde: EOS Market Survey , Tilastokeskus Kuva 8. Havusahatavaran kotimaan kysyntä Havusahatavarajalosteet Havusahatavarajalosteiksi voidaan lukea ympärihöylätty, profiiliin höylätty ja sormijatkettu sahatavara. Lisäksi jalosteiden piiriin kuuluvat sahatavaraa käyttävän teollisuuden tarvitsemat aihiot ja komponentit. Jalosteiden käyttökohteita ovat perinteisesti uudis- ja korjausrakentamisessa käytettävät sisäverhouspaneelit, lattialaudat ja listat. Yhä laajenevassa määrin talojen rakenteissa ja rakennusosissa käytetään jalostettua sahatavaraa. Myös rakennustuoteteollisuus on siirtynyt käyttämää yhä enemmän aihioita ja kompo-

20 19 nentteja omassa tuotannossaan. Jalosteiden kotimaan kokonaiskysynnästä ei ole käytettävissä kerättyä tietoa. Kysynnän voidaan kuitenkin arvioida olevan jo runsaat 1,5 milj. m Kyllästettypuutavara Kyllästetyn puutavaran käyttökohteita löytyy mm. maa- ja vesirakentamisesta, ympäristörakentamisesta, talonrakentamisesta sekä rakennuspuusepänteollisuudesta. Tyypillisimpiä tuotteita ovat kyllästetyt saha- ja höylätavara, pylväät ja ratapölkyt. Kyllästetyn sahaja höylätavaran kotimaan kysyntä vuonna 2004 oli m 3 (kuva 9). Käyttöä voi tulevaisuudessa kasvattaa lisääntyvä ympäristörakentaminen. Kyllästettyjen pylväiden kysyntä näyttää vakiintuneen noin m 3 /v tasolle. Kysyntä painottunee tulevaisuudessa käytössä olevien pylväiden uudistamiseen ja siihen tulevat vaikuttamaan lankayhteyksien kanssa kilpailevien tiedon ja energian siirtojärjestelmien lisääntyminen. Ratapölkkyjen käyttö on vakiintunut m 3 :n tasolle. Tuhatta m Ratapölkyt Pylväät Saha- ja höylätavara Lähde: Lahontorjuntayhdistys ry Kuva 9. Kyllästetyn puutavaran kotimaan kysyntä Lämpökäsiteltypuutavara Lämpöpuuyhdistys ry:n jäsenyritykset toimittivat vuonna 2004 kotimaahan lämpökäsiteltyä puutavaraa n m 3. Männyn osuus tästä oli 59 prosenttia, kuusen 21 prosenttia, haavan 11 prosenttia ja koivun 9 prosenttia. Kuluvana vuonna lämpöpuunkotimaan kysyntä kasvaa tunnettuuden lisääntyessä sekä tuottajien ja kaupan panostuksen seurauksena Liimapuu Vuonna 2004 liimapuun kotimaan käyttö oli m 3 kasvaen edellisestä vuodesta 5 prosenttia (kuva 10). Asuinrakentamisen lisäksi liimapuuta käytetään mm. teollisuus-, liikunta- ja liikerakennuksissa sekä silloissa. Liimahirsien käytön kasvu näyttää taittuneen

21 20 ja käyttö jäi vuonna 2004 noin m 3 :iin. Hirsirakentamisessa liimattu hirsi valtaa markkinoita edelleen massiivihirreltä. m Liimapuu Liimahirsi Lähde: Liimapuuyhdistys ry Kuva 10. Liimapuun kotimaan kysyntä 3.3 Kansainvälinen toiminta Kysynnän kehitys Euroconstruct-järjestö (15 länsieurooppalaista ja 4 itäeurooppalaista maata) arvioi kesäkuussa 2005 asuinrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna järjestön piiriin kuuluvissa maissa keskimäärin 3 prosenttia. Asuinrakentamisen arvioidaan vuosina 2006 ja 2007 Länsi-Euroopassa hieman supistuvan kasvun jatkuessa kuitenkin itäisissä jäsenmaissa voimakkaana (taulukko 8). Korjausrakentamisessa kasvun arvioidaan edelleen jatkuvan. Asuinrakentamisen markkinat olivat vuonna 2004 Euroconstruct-alueella 490 mrd. euroa. Taulukko 8. Euroopan talonrakennussektorin kehitys (volyymin muutos-%) Länsi-Eurooppa Asuinrakentaminen 4,4 0,7-2,0-1,6 Muu talonrakentaminen -0,2 2,6 3,0 2,2 Asuntojen korjaus 2,1 1,5 1,9 2,0 Itä-Eurooppa Asuinrakentaminen 2,9 4,3 10,4 5,9 Muu talonrakentaminen 6,1 9,9 8,3 6,9 Asuntojen korjaus 5,9 5,9 3,7 5,2 Lähde: Euroconstruct 6/2005

22 21 Japani on viime vuosina noussut merkittäväksi pohjoismaisen ja keskieurooppalaisen havusahatavaran ja sen jalosteiden vientimaaksi, jonne on ohjautunut kasvava osa eurooppalaisesta sahatavaran ylituotannosta. Vuonna 2004 Euroopasta vietiin Japaniin sahatavaraa noin 3,0 milj. m 3. Suurimpia viejiä olivat Suomi, Ruotsi ja Itävalta. Vuonna 2004 aloitettiin asunnon (kuva 11) rakentaminen, joista puurunkoisia kappaletta. Asuntoaloitusten arvioidaan kuluvana ja tulevina vuosina asettuvan 1,18 miljoonaan asunnon tasolla puurunkoisten osuuden säilyessä nykyisellään. Kpl Kaikki yhteensä Puurakenteiset e Lähde: Japan Lumber Journal 2005 Kuva 11. Asuinrakentaminen Japanissa Eurooppalaisen sahatavaramarkkinoiden kannalta myös Yhdysvallat on noussut merkittäväksi vientimaaksi. Vuonna 2004 Euroopasta vietiin sahatavaraa ja jalosteita Yhdysvaltoihin noin 3,0 milj. m 3. Suurimpia viejiä olivat Saksa ja Ruotsi. Kuluvana vuonna viennin arvioidaan kohoavan lähemmäs 4 milj. m 3. Rakentamistarve Yhdysvaltojen eteläosissa on suuri myrskytuhojen jälkeen ja nähtäväksi jää missä aikataulussa rakentaminen pääsee vahtiin. Euroopassa kuitenkin uskotaan viennin Yhdysvaltoihin kehittyvän suotuisasti, sillä investoinnit Keski-Euroopassa perustuvat näihin odotuksiin Vienti Menestyminen vientimarkkinoilla on elinehto suomalaiselle sahateollisuudelle ja siihen liittyvälle ensiasteen jalostukselle. Sahatavaran ja sen jalosteiden viennin merkitys on suuri, meneehän vientiin joko suoraan tai välillisesti noin 60 prosenttia tuotannosta. Havusahatavaran ja sen jalosteiden markkinat ovat tänä päivänä globaalit tuotannon keskittyessä pitkälti Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Perinteisten Euroopan ja Afrikan markkinoiden lisäksi kysynnän kehittyminen Japanissa ja Yhdysvalloissa ovat turvanneet sahatavaratuotannon ja viennin nykyisen tason. Eurooppa on ollut ja on edelleen suoma-

23 22 laisen sahatavaran ja sen ensijalosteiden tärkein markkina-alue. Tulevaisuudessa voidaan olettaa Yhdysvaltojen sekä Kiinan ja eräiden muiden nopeasti kehittyvien Aasian maiden kasvattavan havusahatavaran tuontia Euroopasta. KTM:n teettämän PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn mukaan viennin määrän kasvu hidastuu seuraavan vuoden aikana. Alan pk-yrityksistä 15 prosenttia arvioi viennin määrän kasvavan ja 3 prosenttia supistuvan seuraavan vuoden kuluessa (kuva 12). Saman kyselyn mukaan 56 prosenttia sahausta, höyläystä ja kyllästystä harjoittavista pk-yrityksistä harjoittaa vientitoimintaa viennin osuuden ollessa yrityksen liikevaihdosta vajaat puolet. Viennistä runsaat 60 prosenttia on suoraa vientiä lopun kanavoituessa välikäsien kautta. Keskeisimpänä markkina-alueena ulkomaita pitää kuitenkin vain vajaa neljännes yrityksistä. Yrityksistä 60 prosenttia haluaa kehittää omia valmiuksia toimiakseen itse viejänä muiden etsiessä yhteistyötä toisten yritysten kanssa. Saldoluku Odotukset Toteutunut I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 Lähde: KTM/ PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2005 Kuva 12. Viennin määrä seuraavan vuoden aikana Havusahatavara Vuonna 2004 saha- ja höylätavaraa vietiin yhteensä 8,4 milj. m 3 (+2 %) arvoltaan 1,4 mrd. euroa (kuva 14). Mäntysahatavaran osuus oli 3,6 milj. m 3 (+3 %) arvoltaan 602 milj. euroa (-4,5 %) keskihinnan ollessa noin 177 euroa/m 3 FOB (-10 ) ja kuusisahatavaran 3,7 milj. m 3 (+1 %) arvoltaan 602 milj. euroa (-3 %) keskihinnan ollessa 165 euroa/m 3 FOB (-3 %). Jalosteiden vienti oli 1,04 milj. m 3 arvoltaan n. 0,2 mrd. euroa. Kuva 13.

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Puun sahaus, höyläys ja kyllästys www.toimialaraportit.fi Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti 6/2006 Kari Aravuo Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti

Lisätiedot

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Puun sahaus, höyläys ja kyllästys www.toimialaraportit.fi Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti 4/2007 Kari Aravuo Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä 3.10.2013 1 Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä Pekka Pajakkala johtava asiantuntija VTT TAPRE päätösseminaari 3.10.20134, Tampere 3.10.2013 2 VTT on kumppanisi kestävän ja älykkään

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Quality Northern Wood

Quality Northern Wood Quality Northern Wood PUUTA LIIKKEELLE KAINUUSTA-Seminaari 02.10.2012 Hannu Virranniemi Laatupuuta jo vuodesta 1968 - Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. - Liikevaihto 103 Meur ja tase 40 Meur

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015 21.12.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät

Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät Heikki Vauhkonen 11.2.2010 Me Konsernituloslaskelman lyhennelmä 01-12/2009 01-12/2008 Muutos, % Liikevaihto 53,1 66,5-20,1 Liiketulos -2,4 3,2-173,5

Lisätiedot

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat seminaari Helsinki 14.2.212 Sisällys Lopputuotemarkkinoiden

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2012 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 24.10.2012 Aarre Peltola Puun tuonti 10,5 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Päijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012

Päijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012 Elinvoimaa metsistä seminaari, Lahti 6.11.2013 Teemana yrittäjyys, kannattavuus ja digitalisaatio LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT - Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle - Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014 5.5.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014 3.10.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2010 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2010: Vahva tilausvirta ja ennätyksellinen liikevoitto Q4/2010 Q4/2009 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot