Puun sahaus, höyläys ja kyllästys
|
|
- Pekka Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimialaraporttisarja Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia
2 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti 10/2005 Kari Aravuo
3
4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kari Aravuo Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puun sahaus, höyläys ja kyllastys toimialaraportti Tiivistelmä Toimialan, puun sahaus, höyläys ja kyllästys, tuotannon bruttoarvo vuonna 2004 oli ennakkotiedon mukaan 8,3 mrd. euroa, josta 7 % syntyy pienimmissä alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Toimintaa harjoitettiin toimipaikassa, joista runsaat 70 % on alle 10 henkilöä työllistäviä. Toimialalla työskentelee yhteensä henkilöä, joista 15 % alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Lisäksi ala työllistää huomattavan määrän henkilöitä puun korjuussa, kuljetuksessa ym. Vuonna 2004 sahatavaratuotanto oli 13,5 milj. m 3, jalosteita tuotettiin noin 3 milj. m 3, puutavaraa kyllästettiin m 3 ja lämpökäsiteltiin m 3. Liimapuutuotanto oli m 3 ja liimahirttä valmistettiin m 3. Sahateollisuus käytti raaka-ainetta vuonna 2004 yhteensä 29,2 milj. m 3, josta tukkipuuta oli 26,8 milj. m 3 ja kuitupuuta 2,4 milj. m 3. Tuontipuun määrä oli 3,7 milj. m 3. Pääsääntöisesti toimialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joilla on paljon kilpailua. Maailman havusahatavaratuotannosta Suomen osuus on noin 5 % ja Euroopan Venäjä mukaan lukien noin 11 %. Saha- ja höylätavaraa vietiin vuonna 2004 yhteensä 8,4 milj. m 3, josta höylätavaran osuus oli noin 1,0 milj. m 3. Lisäksi vietiin kyllästettyä puutavaraa m 3, lämpökäsiteltyä puutavaraa m 3, liimapuuta m 3 ja liimahirttä m 3. Havusaha- ja höylätavaran tuonti kasvoi kuutiometriin. Suurin yksittäinen sahatavaran markkina-alue vuonna 2004 oli kotimaa 5,4 milj. m 3. Suurimpia vientimaita olivat Iso-Britannia 1,53 milj. m 3, Japani 1.17 milj. m 3 ja Ranska 0,85 milj. m 3. Liimapuuta vietiin pääasiassa Japaniin Suomen ollessa toiseksi suurin viejä Itävallan jälkeen. Kysyntää suuremmasta tarjonnasta ja kapasiteetin kasvusta alhaisempien tuotantokustannusten maissa johtuen sahatavaran ja jalosteiden hinnat ovat laskeneet edelleen. Raaka-aineen hinnoissa ei vastaavaa joustoa ole tapahtunut ja raaka-ainekustannukset ovatkin nousseet jo 72 prosentiin liikevaihdosta. Tämän seurauksena sahateollisuuden kannattavuus on heikentynyt ja vain osa sahoista tekee pientä positiivista tulosta. Tämä rajoittaa mm. toiminnan kehittämistä, joka on jo nähtävissä investointien huomattavana supistumisena. Ellei muutosta kannattavuuden suhteen saada aikaan, uhkaa saha- ja siitä riippuvaa jalostusteollisuutta näivettyminen. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Saha- ja höylätavaran valmistus, puutavaran kyllästys ja lämpökäsittely, liimapuun valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 56 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy
5
6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikkojen määrä Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Liikevaihto kokoluokittain Henkilöstön määrä Toimialan alueellinen jakautuma Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimarkkinat Kysynnän kehitys Havusahatavara Havusahatavarajalosteet Kyllästetty puutavara Lämpökäsitelty puutavara Liimapuu Kansainvälinen toiminta Kysynnän kehitys Vienti Havusahatavara Koivusahatavara Kyllästettypuutavara Lämpökäsiteltypuutavara Liimapuu Havusahatavaran tuonti Havusahatavaran tuonti Lehtisahatavaran tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Raaka-aine Tuotanto Havusahatavaran tuotanto Euroopassa Havusahatavaran tuotanto Suomessa
7 4.2.3 Koivusahatavaran tuotanto Jalosteiden tuotanto Kyllästetynpuutavaran tuotanto Lämpökäsitellynpuutavaran tuotanto Liimapuun tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema Puunsahaus Puunhöyläys Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehitys Innovaatiot ja tuotteistaminen Koulutus ja kehitystoiminta Valtakunnalliset puuteollisuuden kehittämisohjelmat Puuteollisuuden elinkeinopoliittinen ohjelma Uuden yritystoiminnan käynnistäminen Yhteenvetoanalyysi (swot) Liitteet TE-keskuksen rahoitus Tekesin rahoitus Finnvera Oyj:n rahoitus Hyödyllisiä linkkejä Lähteet... 56
8 7 0 Saatteeksi KTM Toimiala Infomedia -julkaisusarjaan kuuluvien toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaiseksi perustietopaketiksi. Toimialana puun sahaus, höyläys ja kyllästys on merkittävä osa suomalaista puunjalostusteollisuutta, joka osuus kantorahatuloista on noin 70 prosenttia ja jonka tuotantolaitokset ovat sijoittuneet eripuolille maata, pääasiassa haja-asutusalueille. Ajankohtaisen toimialatiedon kokoaminen ja saaminen on tärkeätä alan toimijoille, rahoittajille ja sidosryhmille. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa 201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Sahatavaran ja sen ensiasteen jalosteiden lisäksi raporttiin sisältyy rakennuspuusepäntuotteisiin kuuluva liimapuun valmistus. Raportissa käsitellään toimialan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpiin käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja tilastoihin sekä raporttia varten tehtyihin asiantuntijoiden ja yritysjohtajien haastatteluihin. Tämä toimialaraportti päivittää syksyllä 2004 julkaistun toimialaraportin. Seuraava päivitys tapahtuu syksyllä vuonna Toimialaseuranta on kuitenkin jatkuvaa, joten toimialaraporttien ilmestymisen välillä ajankohtaista tietoa on saatavilla tämän raportin kirjoittajalta. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia haastatteluihin osallistuneita sekä yhteisöjä ja yrityksiä, joilta olen saanut arvokkaita kommentteja ja näkemyksiä. Raportin toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin toimialalla toimivien ja toimintaansa aloittavien yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita.
9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus TOL 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus koostuu viidestä alatoimialasta: TOL201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL202 Vanerin ja muiden puulevyjen valmistus TOL203 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TOL204 Puupakkausten valmistus TOL205 Muiden puutuotteiden valmistus Taulukko 1. Puutoimialan ennakkotietoja vuodelta 2004 TOL 20 TOL 201 TOL 202 TOL 203 TOL 204 TOL 205 Henkilöstön määrä Tuotannon bruttoarvo mrd. 5,869 3,043 0,919 1,717 0,131 0,058 Jalostusarvo mrd. 1,303 0,387 0,306 0,533 0,051 0,026 Viennin arvo mrd. 2,726 1,589 0,653 0,473 0,005 0,004 Lähde: Tilastokeskus/Teollisuuden alue- ja toimialatilasto Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen 2002 mukaista toimialaa puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201). Sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen lisäksi ko. toimialaan kuuluvat puun työstäminen mm. tasoleikkaamalla, sorvaamalla ja profiloimalla sekä reuna- ja kehyslistojen valmistus. Myös hakkeen valmistus sahauksen yhteydessä, polttopuiden valmistus ja puun kuivaaminen kuuluvat tähän toimialaluokkaan. Toimialan tarkastelu tässä raportissa on rajattu koskemaan puun sahaus-, höyläys- ja kyllästystoiminnan lisäksi myös sahatavaran muuta ensiasteen jalostusta sekä liima- ja lämpöpuun valmistusta. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Suomalaisen metsäteollisuuden ja -talouden ympärille on ajan myötä muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian taso, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla perustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Koko metsäklusterin arvioidaan työllistävän Suomessa noin henkilöä. Vuonna 1999 sen liikevaihdoksi arvioitiin 27 mrd. euroa ja jalostusarvoksi noin 7,5 mrd. euroa.
10 9 Puutavarateollisuuden (sahaus, höyläys ja kyllästys) osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2004 oli 2,0 prosenttia. Osuus teollisuustuotannon bruttoarvosta oli 3,0 prosenttia, viennistä 3,0 prosenttia ja työvoimasta 3,3 prosenttia. Kuten alla olevasta kuvasta havaitaan, puutavarateollisuuden kytkennät muihin toimialoihin ovat moninaiset. Pakkausteollisuus Rakennusteollisuus Metsätalous Rakennustuote- ja huonekaluteollisuus Kauppa Kemiallinen metsäteollisuus PUUTAVARATEOLLISUUS Palvelut -konsultointi -riskien hallinta -rahoitus Koneet ja laitteet Logistiikka Automaatio ja tietotekniikka Energia Tutkimus ja koulutus Kuva 1. Toimialan kytkennät muihin toimialoihin
11 10 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikkojen määrä Vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan toimialalla oli toimipaikkaa (kuva 2). Vuodesta 1997 lähtien toimipaikkojen lukumäärä on ollut laskussa. Toimipaikoista runsaat 70 prosenttia on alle 10 henkilöä työllistäviä. Vaikkakin alan tuotanto on kasvanut, muutokset kokoluokasta suurempaan ovat olleet vähäisiä. Tämä johtunee tehokkuuden ja tuottavuuden kasvusta. Kpl a yli alle v ennakko yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Kuva 2. Toimipaikat kokoluokittain 2.2 Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Toimialalla aloittaneita yrityksiä on vuosittain ollut Lopettaneiden yritysten määrä on asettunut noin 80 yritykseen. Kuva 3. Tilanne näyttää vakiintuneen sellaiseksi, että alalta poistuvien yritysten määrä on vuosittain suurempi kuin aloittavien.
12 11 Kpl Aloittaneet Lopettaneet Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kuva 3. Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset Vuonna 2004 konkurssiin haettujen yritysten määrä oli 15 (kuva 4). Näistä 12 oli alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Toimialalla konkurssien määrää on pidettävä vähäisenä, sillä vajaa 2 prosenttia yrityskannasta hakeutuu vuosittain konkurssiin. Merkittävin konkurssiin johtava tekijä on ollut kilpailukyvyn puute kiristyneessä markkinatilanteessa. Kpl yli alle Lähde: Tilastokeskus/Konkurssitilasto Kuva 4. Konkurssiin haetut yritykset 2.3 Liikevaihto kokoluokittain Vuonna 2004 toimialan liikevaihto oli ennakkotietojen mukaan 3,19 mrd. euroa (kuva 5). Alan liikevaihdosta 70 prosenttia syntyy yli 50 henkilöä, 23 prosenttia henkilöä ja vain 7 prosenttia alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Liikevaihto on kasvanut kaikissa kokoluokissa ja suhteellinen kasvu on ollut suurinta alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa.
13 12 Tuhatta euroa e yli alle Lähde.: Toimiala Online/Tilastokeskus v ennakko kaikki kokoluokat Kuva 5. Liikevaihto kokoluokittain 2.4 Henkilöstön määrä Vuonna 2004 toimiala työllisti ennakkotietojen mukaan henkilöä (kuva 6). Henkilöstön määrä on tasaisesti laskenut vuodesta 1998 lähtien. Alan työpaikoista 60 prosenttia on yli 50 henkilöä, 25 prosenttia henkilöä ja 15 prosenttia alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Henkilöstön määrä on supistunut kaikissa kokoluokissa, suhteellisesti eniten alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Perussahauksen työpaikat tullevat vähenemään edelleen ja uudet työmahdollisuudet löytyvät jalostuksen piiristä. Henkilöä e yli alle Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus v. 2004e kaikki kokoluokat yhteensä Kuva 6. Henkilöstön määrä kokoluokittain
14 13 KTM:n teettämän PK-yritysten toimintaympäristötutkimuksen 2005 (kuva 7) mukaan alan pk-yritykset arvioivat henkilöstön määrän kasvavan hieman seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan kasvuun liittyvät odotukset ovat viime vuosina olleet varsin maltilliset ja odotukset ovat lähes toteutuneet. Saldoluku Odotukset Toteutunut I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06-40 Lähde: KTM/ PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2005 Kuva 7. Henkilöstön määrä seuraavan vuoden aikana 2.5 Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna alan painopistealueita ovat Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueet. Vähiten alan toimipaikkoja on Kainuussa. Edelliseen vuoteen verrattuna toimipaikat ovat lisääntyneet ainoastaan Kaakkois-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Toimialan työllistävä vaikutus on suurin Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Henkilöstön määrä on hieman kasvanut Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Liikevaihdolla mitattuna toimipaikkojen keskikoot ovat suurimpia Kaakkois- Suomessa, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Keskimäärin pienimmät toimipaikat sijaitsevat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Taulukko 2.
15 14 Taulukko 2. Toimipaikat TE-keskuksittain vuonna 2003 Toimipaikat Henkilöstö Lv. (milj. euroa) Lv. (milj. euroa)/tp Uusimaa 70 (70) 255 (267) 73 (80) 1,1 Varsinais-Suomi 79 (80) 290 (282) 96 (97) 1,2 Satakunta 61 (66) 410 (419) 198 (170) 3,3 Häme 82 (84) (1 055) 344 (353) 4,2 Pirkanmaa 99 (102) 754 (718) 358 (332) 3,6 Kaakkois-Suomi 113 (110) (1 163) 503 (482) 4,4 Etelä-Savo 77 (85) 375 (385) 107 (113) 1,4 Pohjois-Savo 72 (77) 667 (677) 225 (220) 3,1 Pohjois-Karjala 80 (74) 669 (686) 271 (260) 3,4 Keski-Suomi 88 (92) 525 (536) 164 (162) 1,8 Etelä-Pohjanmaa 84 (86) 344 (364) 109 (104) 1,3 Pohjanmaa 82 (90) 490 (537) 138 (142) 1,7 Pohjois-Pohjanmaa 95 (97) 831 (829) 201 (187) 2,1 Kainuu 37 (40) 357 (384) 101 (95) 2,7 Lappi 74 (70) 381 (388) 143 (131) 1,9 Suluissa edellisen vuoden arvot Lähde: KTM Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri
16 15 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Maailman havusahatavaran kulutus on suuruusluokaltaan 300 milj. m 3 vuodessa ja sen arvioidaan kasvavan 1 1,5 prosenttia vuosittain. Vientikauppa on noin 100 milj. m 3. Pohjois-Amerikan osuus maailman kulutuksesta ja vientikaupasta on noin 50 prosenttia. Suuralueista Aasia ja Afrikka ovat perinteisiä havusahatavaran nettotuojia (taulukko 3). Nyt myös Pohjois-Amerikka on noussut nettotuojien joukkoon. Euroopassa tuotanto säilyy tulevaisuudessakin kulutusta suurempana, joten alueen ulkopuolisten markkinoiden kehittyminen ja uusien avaaminen on välttämätöntä. Suomalainenkin sahateollisuus tulee olemaan riippuvainen Euroopan ulkopuolisista markkinoista. Merkittävin sahatavaran kysyntään vaikuttava tekijä on talonrakennustoiminnan ja etenkin asuntojen uudis- sekä korjausrakentamisen kehittyminen. Muita merkittäviä käyttöalueita ovat myös huonekalujen ja pakkausten valmistus. Sahatavaran ja sen jalosteiden kysyntään vaikuttaa myös kilpailukyky muiden materiaalien suhteen. Vuonna 2004 Euroopan, Venäjä mukaan lukien, havusahatavaran kysynnän arvioitiin olevan noin 103 milj. m 3 ja tuotannon noin 121 milj. m 3 (FAO/UNECE statistics 2005). Vastaavasti vuonna 2006 kysynnän arvioidaan nousevan 109 milj. m 3 :iin ja tuotannon 126 milj. m 3 :iin. Tuotanto kasvaa Euroopassa tulevina vuosina etenkin Keski-Euroopassa ja Venäjällä toteutettavien uus- ja uudistusinvestointien seurauksena. Euroopassa talouden kehitys on positiivisella uralla ja rakentamisen arvioidaan tulevina vuosina hieman kasvavan. Japanissa rakentamisen taso on vakaa. Japanissa perinteisen sahatavaran käytöstä ollaan siirtymässä enenevissä määrin liimattujen, sormijatkettujen ja höylättyjen tuotteiden käyttöön. Yhdysvalloissa rakentaminen on säilynyt korkealla ja hurrikaanituhot kiihdyttänevät rakentamista. Eli Yhdysvalloissa tarvittaneen aienpaa enemmän Eurooppalaista sahatavaraa ja jalosteita. Rakentamisen kasvun lisäksi sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnän kannalta oleellista on puun osuuden kasvattaminen rakentamisessa. Kysynnän kehitykseen tulevat vaikuttamaan toimenpiteet puun käytön lisäämiseksi ja toisaalta kilpailevien raaka-aineiden menestys sekä uudenlaiset puutuotteet. Taulukko 3. Havusahatavaran tuotanto, tuonti, vienti ja näennäiskulutus suuralueilla vuonna 2004 (milj. m 3 ) Suuralue Tuotanto Tuonti Vienti Näennäiskulutus EU (25)+ETA 93,2 37,2 41,5 88,9 Muu Eurooppa 7,7 1,4 5,6 3,5 Venäjä 18,9 0 12,2 6,7 Pohjois-Amerikka 124,1 42,1 41,1 125,1 Aasia 37,2 14,3 0,6 50,9 Afrikka 3,0 2,8 0,1 5,7 Lähde: Faostat 2005
17 16 Havusahatavaran kulutus henkeä kohden vaihtelee maittain suuresti (taulukko 4). Suurinta se on Suomessa, Ruotsissa, Kanadassa ja Itävallassa. Perää pitävät Italia, Espanja, ja Ranska. Väliin sijoittuvat suuret taloudet kuten Saksa, Iso-Britannia, Japani ja Yhdysvallat. EU-alueella (25) sahatavaran käyttö per asukas on keskimäärin 0,19 m 3 ja CIS-maissa 0,04 m 3 vuodessa. Merkittävin muutos edelliseen vuoteen on kulutuksen supistuminen Tanskassa johtuen lähinnä mäntykalustetuotannon alasajosta. Kulutuksen kasvu lähemmäs pohjoismaista tasoa merkitsisi huomattavaa sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnän kasvua maailmalla. Taulukko 4. Havusahatavaran kulutus (m 3 )/henkilö vuonna 2004 Alankomaat 0,15 Norja 0,56 Espanja 0,12 Ranska 0,16 Irlanti 0,36 Ruotsi 0,63 Iso Britania 0,17 Saksa 0,20 Italia 0,12 Suomi 1,10 Itävalta 0,60 Sveitsi 0,21 Japani 0,22 Tanska 0,41 Kanada 0,61 Yhdysvallat 0,36 Lähde: UNECE/FAO Timber Kotimarkkinat Kysynnän kehitys Sahatavaraa eri muodoissaan käytetään talon- sekä maa- ja vesirakentamisessa, huone- ja pihakalusteissa, rakennuspuusepänteollisuudessa, pakkaustarvikkeissa, piharakenteissa jne. Asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen volyymi luo pohjan sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnälle. Oma merkityksensä kysynnän kehitykselle on ollut myös puun käytön monipuolistuminen esim. kerrostalorakentamisessa, uusilla tuotesovelluksilla sekä puun käyttöä lisäävillä kampanjoilla. Kotimaan kysyntä onkin viime vuosina kehittynyt suotuisasti. Rakennustuotannon arvo vuonna 2004 oli 20,1 mrd. euroa, josta talonrakentamisen osuus oli 15,9 mrd. euroa. Asuntojen uudisrakentamiseen käytettiin 4,4 mrd. euroa ja korjausrakentamiseen 3,5 mrd. euroa. Vuonna 2004 talonrakennuksia käynnistettiin 37,7 milj. m 3 eli 5 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Asuinrakentaminen, jossa puun käyttö on suurinta, kasvoi 6 prosenttia. Kuluvana vuonna uudisrakennuksia aloitettaneen noin 40,0 milj. m 3 :n verran ja vuonna 2006 noin 38,0 milj. m 3 (taulukko 5). Korjausrakentamisen arvo vuonna 2004 oli 6,9 mrd. euroa ja sen arvioidaan kasvavan 3 5 prosenttia vuosittain. Vuosina 2005 ja 2006 aloi-
18 17 tettaneen yli asunnon rakentaminen painopisteen ollessa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Alla olevassa taulukossa on esitetty Rakennusteollisuus RT ry:n arvio talonrakentamisen kehittymisestä rakennustyypeittäin. Asuinrakentamisessa arvioidaan rivi- ja omakotitalojen rakentamisen kasvavan hieman nykyisestä ensi vuonna. Taulukko 5. Talonrakennustoiminnan käynnistyminen (milj. m 3 ) * 2006* Asuinrakennukset 13,5 14,1 14,0 Liike- ja toimistorakennukset 5,5 6,0 5,5 Julkiset palvelurakennukset 3,1 2,5 2,5 Teollisuus- ja varastorakennukset 8,8 10,5 9,0 Maatalousrakennukset 3,4 3,6 3,6 Muut rakennukset 3,4 3,3 3,4 Yhteensä 37,7 40,0 38,0 Lähde: RT/Rakentamisen suhdanteet, lokakuu 2005 Tulevana vuonna kerrostaloasuntojen aloitusten arvioidaan supistuvan hieman. Sen sijaan rivi-erillisten pientalojen aloitukset säilyvät nykyisellä korkealla tasolla. Myös vapaaajan asuntojen volyymin arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla. Asuntorakentamisen painopiste säilyy pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Taulukko 6. Asuntorakentamisen käynnistyminen (milj. m 3 ) a 2006e Kerrostalot 3,70 3,60 3,50 Rivitalot 1,50 1,50 1,50 Erilliset pientalot 8,40 9,00 9,00 Vapaa-ajan asunnot 1,10 1,10 1,10 Lähde: RT/Rakentamisen suhdanteet, lokakuu 2005 Saha-, höylä- ja kyllästetyn puutavaran hintakehitystä voidaan seurata mm. Tilastokeskuksen julkaiseman rakennuskustannusindeksin perusteella (taulukko 7). Kotimaan hintataso noudattelee pitkälti maailmanmarkkinahintoja. Yksittäisen tuoteryhmän kohdalla myös kysyntä heijastuu hintoihin. Taulukko 7. Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos (%) 12/99 12/00 12/01 12/02 12/03 12/04 8/05 Sahatavara -0,6 1,1 0,4-4,8 2,3-3,4 1,4 Paneelit 1,9 2,5-0,2 5,6 6,5-6,3-0,4 Kyllästetty sahatavara -2,0 4,0 1,7 1,8 10,0-1,5-0,2 Väliseinäranka -8,3 11,9-4,1-3,1 2,8 24,8 22,7 Lähde: Tilastokeskus/Rakennuskustannusindeksi
19 Havusahatavara Vuonna 2004 havusahatavaran kotimaan käyttö oli noin 5,4 milj. m 3 (kuva 8). Suomi on havusahatavaran käyttäjänä johtava maa maailmassa. Vuonna 2004 havusahatavaran kulutus henkilöä kohden oli 1,1 m 3. Sahatavaran kotimaan kysynnän trendi on ollut nouseva. Tämä on seurausta vilkastuneesta uudis- ja korjausrakentamisesta sekä puun käytön kasvamisesta rakentamisessa. Rakentamisen volyymi ja puun käytön kasvu heijastuvat myös puutalo- sekä rakennuspuusepänteollisuuden saha- ja höylätavaran kysyntään. EOS Market Survey mukaan sahatavaran kotimaan käyttö vuonna 2005 olisi 5,1 milj. ja vuonna 2006 noin 5,4 milj. m 3. Sahatavaran kotimaan kulutuksen kohdalla on huomioitava, että erilaisina jalosteina siitä ohjautuu vientiin noin 1 milj. m 3. VTT Rakennustekniikan arvion mukaan vuonna 2001 sahatavaran kotimaan käyttö jakaantui seuraavasti: uudisrakentaminen 38 prosenttia, korjausrakentaminen 12 prosenttia, maa- ja vesirakentaminen 5 prosenttia, huonekalut 6 prosenttia, pakkaustarvikkeet 8 prosenttia, piharakenteet 11 prosenttia, ovet ja ikkunat 7 prosenttia, liimapuu 2 prosenttia ja muut 11 prosenttia. Kulutus milj. m 3 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kotimaan kulutus Aloitetut rakennukset Aloitukset milj. m e 2006e Lähde: EOS Market Survey , Tilastokeskus Kuva 8. Havusahatavaran kotimaan kysyntä Havusahatavarajalosteet Havusahatavarajalosteiksi voidaan lukea ympärihöylätty, profiiliin höylätty ja sormijatkettu sahatavara. Lisäksi jalosteiden piiriin kuuluvat sahatavaraa käyttävän teollisuuden tarvitsemat aihiot ja komponentit. Jalosteiden käyttökohteita ovat perinteisesti uudis- ja korjausrakentamisessa käytettävät sisäverhouspaneelit, lattialaudat ja listat. Yhä laajenevassa määrin talojen rakenteissa ja rakennusosissa käytetään jalostettua sahatavaraa. Myös rakennustuoteteollisuus on siirtynyt käyttämää yhä enemmän aihioita ja kompo-
20 19 nentteja omassa tuotannossaan. Jalosteiden kotimaan kokonaiskysynnästä ei ole käytettävissä kerättyä tietoa. Kysynnän voidaan kuitenkin arvioida olevan jo runsaat 1,5 milj. m Kyllästettypuutavara Kyllästetyn puutavaran käyttökohteita löytyy mm. maa- ja vesirakentamisesta, ympäristörakentamisesta, talonrakentamisesta sekä rakennuspuusepänteollisuudesta. Tyypillisimpiä tuotteita ovat kyllästetyt saha- ja höylätavara, pylväät ja ratapölkyt. Kyllästetyn sahaja höylätavaran kotimaan kysyntä vuonna 2004 oli m 3 (kuva 9). Käyttöä voi tulevaisuudessa kasvattaa lisääntyvä ympäristörakentaminen. Kyllästettyjen pylväiden kysyntä näyttää vakiintuneen noin m 3 /v tasolle. Kysyntä painottunee tulevaisuudessa käytössä olevien pylväiden uudistamiseen ja siihen tulevat vaikuttamaan lankayhteyksien kanssa kilpailevien tiedon ja energian siirtojärjestelmien lisääntyminen. Ratapölkkyjen käyttö on vakiintunut m 3 :n tasolle. Tuhatta m Ratapölkyt Pylväät Saha- ja höylätavara Lähde: Lahontorjuntayhdistys ry Kuva 9. Kyllästetyn puutavaran kotimaan kysyntä Lämpökäsiteltypuutavara Lämpöpuuyhdistys ry:n jäsenyritykset toimittivat vuonna 2004 kotimaahan lämpökäsiteltyä puutavaraa n m 3. Männyn osuus tästä oli 59 prosenttia, kuusen 21 prosenttia, haavan 11 prosenttia ja koivun 9 prosenttia. Kuluvana vuonna lämpöpuunkotimaan kysyntä kasvaa tunnettuuden lisääntyessä sekä tuottajien ja kaupan panostuksen seurauksena Liimapuu Vuonna 2004 liimapuun kotimaan käyttö oli m 3 kasvaen edellisestä vuodesta 5 prosenttia (kuva 10). Asuinrakentamisen lisäksi liimapuuta käytetään mm. teollisuus-, liikunta- ja liikerakennuksissa sekä silloissa. Liimahirsien käytön kasvu näyttää taittuneen
21 20 ja käyttö jäi vuonna 2004 noin m 3 :iin. Hirsirakentamisessa liimattu hirsi valtaa markkinoita edelleen massiivihirreltä. m Liimapuu Liimahirsi Lähde: Liimapuuyhdistys ry Kuva 10. Liimapuun kotimaan kysyntä 3.3 Kansainvälinen toiminta Kysynnän kehitys Euroconstruct-järjestö (15 länsieurooppalaista ja 4 itäeurooppalaista maata) arvioi kesäkuussa 2005 asuinrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna järjestön piiriin kuuluvissa maissa keskimäärin 3 prosenttia. Asuinrakentamisen arvioidaan vuosina 2006 ja 2007 Länsi-Euroopassa hieman supistuvan kasvun jatkuessa kuitenkin itäisissä jäsenmaissa voimakkaana (taulukko 8). Korjausrakentamisessa kasvun arvioidaan edelleen jatkuvan. Asuinrakentamisen markkinat olivat vuonna 2004 Euroconstruct-alueella 490 mrd. euroa. Taulukko 8. Euroopan talonrakennussektorin kehitys (volyymin muutos-%) Länsi-Eurooppa Asuinrakentaminen 4,4 0,7-2,0-1,6 Muu talonrakentaminen -0,2 2,6 3,0 2,2 Asuntojen korjaus 2,1 1,5 1,9 2,0 Itä-Eurooppa Asuinrakentaminen 2,9 4,3 10,4 5,9 Muu talonrakentaminen 6,1 9,9 8,3 6,9 Asuntojen korjaus 5,9 5,9 3,7 5,2 Lähde: Euroconstruct 6/2005
22 21 Japani on viime vuosina noussut merkittäväksi pohjoismaisen ja keskieurooppalaisen havusahatavaran ja sen jalosteiden vientimaaksi, jonne on ohjautunut kasvava osa eurooppalaisesta sahatavaran ylituotannosta. Vuonna 2004 Euroopasta vietiin Japaniin sahatavaraa noin 3,0 milj. m 3. Suurimpia viejiä olivat Suomi, Ruotsi ja Itävalta. Vuonna 2004 aloitettiin asunnon (kuva 11) rakentaminen, joista puurunkoisia kappaletta. Asuntoaloitusten arvioidaan kuluvana ja tulevina vuosina asettuvan 1,18 miljoonaan asunnon tasolla puurunkoisten osuuden säilyessä nykyisellään. Kpl Kaikki yhteensä Puurakenteiset e Lähde: Japan Lumber Journal 2005 Kuva 11. Asuinrakentaminen Japanissa Eurooppalaisen sahatavaramarkkinoiden kannalta myös Yhdysvallat on noussut merkittäväksi vientimaaksi. Vuonna 2004 Euroopasta vietiin sahatavaraa ja jalosteita Yhdysvaltoihin noin 3,0 milj. m 3. Suurimpia viejiä olivat Saksa ja Ruotsi. Kuluvana vuonna viennin arvioidaan kohoavan lähemmäs 4 milj. m 3. Rakentamistarve Yhdysvaltojen eteläosissa on suuri myrskytuhojen jälkeen ja nähtäväksi jää missä aikataulussa rakentaminen pääsee vahtiin. Euroopassa kuitenkin uskotaan viennin Yhdysvaltoihin kehittyvän suotuisasti, sillä investoinnit Keski-Euroopassa perustuvat näihin odotuksiin Vienti Menestyminen vientimarkkinoilla on elinehto suomalaiselle sahateollisuudelle ja siihen liittyvälle ensiasteen jalostukselle. Sahatavaran ja sen jalosteiden viennin merkitys on suuri, meneehän vientiin joko suoraan tai välillisesti noin 60 prosenttia tuotannosta. Havusahatavaran ja sen jalosteiden markkinat ovat tänä päivänä globaalit tuotannon keskittyessä pitkälti Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Perinteisten Euroopan ja Afrikan markkinoiden lisäksi kysynnän kehittyminen Japanissa ja Yhdysvalloissa ovat turvanneet sahatavaratuotannon ja viennin nykyisen tason. Eurooppa on ollut ja on edelleen suoma-
23 22 laisen sahatavaran ja sen ensijalosteiden tärkein markkina-alue. Tulevaisuudessa voidaan olettaa Yhdysvaltojen sekä Kiinan ja eräiden muiden nopeasti kehittyvien Aasian maiden kasvattavan havusahatavaran tuontia Euroopasta. KTM:n teettämän PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn mukaan viennin määrän kasvu hidastuu seuraavan vuoden aikana. Alan pk-yrityksistä 15 prosenttia arvioi viennin määrän kasvavan ja 3 prosenttia supistuvan seuraavan vuoden kuluessa (kuva 12). Saman kyselyn mukaan 56 prosenttia sahausta, höyläystä ja kyllästystä harjoittavista pk-yrityksistä harjoittaa vientitoimintaa viennin osuuden ollessa yrityksen liikevaihdosta vajaat puolet. Viennistä runsaat 60 prosenttia on suoraa vientiä lopun kanavoituessa välikäsien kautta. Keskeisimpänä markkina-alueena ulkomaita pitää kuitenkin vain vajaa neljännes yrityksistä. Yrityksistä 60 prosenttia haluaa kehittää omia valmiuksia toimiakseen itse viejänä muiden etsiessä yhteistyötä toisten yritysten kanssa. Saldoluku Odotukset Toteutunut I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 Lähde: KTM/ PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2005 Kuva 12. Viennin määrä seuraavan vuoden aikana Havusahatavara Vuonna 2004 saha- ja höylätavaraa vietiin yhteensä 8,4 milj. m 3 (+2 %) arvoltaan 1,4 mrd. euroa (kuva 14). Mäntysahatavaran osuus oli 3,6 milj. m 3 (+3 %) arvoltaan 602 milj. euroa (-4,5 %) keskihinnan ollessa noin 177 euroa/m 3 FOB (-10 ) ja kuusisahatavaran 3,7 milj. m 3 (+1 %) arvoltaan 602 milj. euroa (-3 %) keskihinnan ollessa 165 euroa/m 3 FOB (-3 %). Jalosteiden vienti oli 1,04 milj. m 3 arvoltaan n. 0,2 mrd. euroa. Kuva 13.
www.toimialaraportit.fi
Puun sahaus, höyläys ja kyllästys www.toimialaraportit.fi Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti 6/2006 Kari Aravuo Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti
LisätiedotPuun sahaus, höyläys ja kyllästys
Puun sahaus, höyläys ja kyllästys www.toimialaraportit.fi Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti 4/2007 Kari Aravuo Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti
LisätiedotPuutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012
Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen
LisätiedotPuutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1
Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotPTT-ennuste: Metsäsektori
MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran
LisätiedotMETSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. *
METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2009 2010 2010 Metsäntutkimuslaitos 30.10.2009 Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen * riitta.hanninen@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotVenäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan
Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen
LisätiedotSuomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020
Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.
LisätiedotMarkkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotRakentamisen suhdanne lokakuu 2015
Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry
Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n
LisätiedotMissä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000
LisätiedotPk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö
Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012
LisätiedotSuomen elintarviketoimiala 2014
Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2
LisätiedotMetsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR
1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto
LisätiedotRakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen
Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012 33/2012 3.8.2012 Aarre Peltola Suomeen tuotiin tammi toukokuussa 3,8 miljoonaa
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotMetsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy
Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu
Lisätiedotmetsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.
Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset
LisätiedotRakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi. Pääekonomisti Jouni Vihmo
Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi Pääekonomisti Jouni Vihmo 15.10.2019 Joka viides suomalainen työllistyy uuden rakentamisesta tai olemassa olevan kiinteistön hoidosta Kaikkien
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009
OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen
LisätiedotPirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä
3.10.2013 1 Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä Pekka Pajakkala johtava asiantuntija VTT TAPRE päätösseminaari 3.10.20134, Tampere 3.10.2013 2 VTT on kumppanisi kestävän ja älykkään
LisätiedotRaakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki
Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto
LisätiedotMetsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43 miljardin euron arvosta
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, elokuu 2014 46/2014 5.11.2014 Annu Kaila Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen
Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen
LisätiedotRakentamisen suhdannekatsaus
Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as
LisätiedotKORJUU- JA KULJETUSYRITYSTEN KANNATTAVUUS
KORJUU- JA KULJETUSYRITYSTEN KANNATTAVUUS Projektiryhmä Jouni Väkevä ja Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus r.y., Stora Enso Oyj, UPM-
LisätiedotTalouskasvu hidastuu. Rakentaminen sinnittelee vielä. Jouni Vihmo
Talouskasvu hidastuu Rakentaminen sinnittelee vielä Jouni Vihmo 23.8.219 Euroopan talous Kovempaan kasvuun ensi vuonna? Italia, Saksa, brexit, kauppasota, Kiinan kasvu 6, Vuosimuutos (%) 4, 2,, 2, 4, 6,
LisätiedotKuljetusyritykset 1999-2002
Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
Lisätiedot2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry
2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,
LisätiedotLEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006
LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2014 50/2014 4.12.2014 Annu Kaila Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2018 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonnakin
LisätiedotRakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti
Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 17/2011 6.5.2011 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo jatkoi kasvuaan
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011 24/2011 10.6.2011 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi reaalisesti
LisätiedotRakennusalan suhdannenäkymät. XLIII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen
Rakennusalan suhdannenäkymät XLIII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella 1.11.2018 Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous jatkaa kasvuaan, kauppasota ja kiristyvä rahapolitiikka
LisätiedotMetsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998
Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry
Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2018 Rakennusteollisuus RT ry 2.10.2018 Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous jatkaa kasvuaan, kauppasota ja
LisätiedotRAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011
RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus
LisätiedotTeknologiateollisuuden / Suomen näkymät
Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,
LisätiedotKaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa
Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /
LisätiedotPTT-ennuste: Metsäsektori kevät 2018
PTT-ennuste: Metsäsektori kevät 2018 12.4.2018 Metsäteollisuus: Emmi Haltia, Matti Valonen, Matleena Kniivilä Puumarkkinat ja metsätalous: Paula Horne, Maurizio Sajeva Metsäsektoriennuste kevät 2018 12.4.2018
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013 9/2014 13.3.2014 Aarre Peltola Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden vienti
LisätiedotKorjuuyritykset
Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat
3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotPuukauppa, toukokuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, elokuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, elokuu 2009 42/2009 10.11.2009 Aarre Peltola Puuta tuotiin Suomeen tammi elokuussa vain 5,8 miljoonaa
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely
Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Kesä 2019 1. Yleiskuva Arviot vapaarahoitteisen asuntotuotannon tämänvuotisista aloituksista ovat nousseet viime kyselyistä. Syynä tähän on sijoittajakysynnän
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotMETSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitoksen suhdannetyöryhmä Jari Viitanen
METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2012 2013 Metsäntutkimuslaitoksen suhdannetyöryhmä Jari Viitanen 18.10.2012 Sisällys Maailmantalous ja vientimarkkinat Sahateollisuuden näkymät Massa ja paperiteollisuuden
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 28 38/28 6.1.28 Aarre Peltola Puun tuonti vauhdissa heinäkuussa Puun tuonti Suomeen
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla
Lisätiedot2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010
2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen
LisätiedotQuality Northern Wood
Quality Northern Wood PUUTA LIIKKEELLE KAINUUSTA-Seminaari 02.10.2012 Hannu Virranniemi Laatupuuta jo vuodesta 1968 - Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. - Liikevaihto 103 Meur ja tase 40 Meur
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015 21.12.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 9/2013 8.3.2013 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti ja puun tuonti supistuivat
LisätiedotTalousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras
Talousnäkymät Ohutlevypäivät 16.3.2017 Ekonomisti Petteri Rautaporras 14.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017, viime vuonna kasvua oli 3,1 % Bkt:n kasvu
LisätiedotPaula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari
Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme
Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,
LisätiedotMETSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen
METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2011 2012 Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen 20.10.2011 Sisällys Maailmantalous ja vientimarkkinat Sahateollisuuden näkymät Massa ja paperiteollisuuden näkymät
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 37/2010 8.9.2010 Aarre Peltola Puun tuonti on lisääntynyt tasaisesti Puun tuonti
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2011 31/2011 3.8.2011 Aarre Peltola Puun tuonti kiihtyi toukokuussa Suomeen tuotiin
LisätiedotKeitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle
Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman
LisätiedotArvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020
Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin
LisätiedotRAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA
RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2018 2019 PIRKANMAAN RAKENNUSPÄIVÄ 6.11.2018, TAMPERE MARKKU RIIHIMÄKI FORECON OY @MARKKKURIIHIMAKI #FORECONFI 6.11.2018 ESITYKSEN SISÄLTÖ RAKENTAMISEN
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2015
Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot
LisätiedotMikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?
Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Pääekonomisti Jukka Palokangas
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas 19.9.2012 Toimialojen ja erityisesti yritysten tilanne vaihtelee suuresti Teknologiateollisuuden yritykset ovat kehittyneet epäyhtenäisesti
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotLEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä
LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri
Lisätiedot