Tilinpäätös Espoon kaupunki Valtuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2011. Espoon kaupunki Valtuusto 21.5.2012"

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Valtuusto

2 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto Yleinen talouden kehitys Espoon talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö ja kestävä kehitys SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Yhteisöille asetetut tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Lainat ja olennaisimmat vastuusitoumukset Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 47 2 TOTEUTUMISVERTAILUT ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITILINPÄÄTÖS 139

3 ESPOON KAUPUNKI 4 LIITETIEDOT KUNNAN JA KONSERNIN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN, TASEYKSIKÖIDEN JA RAHASTOJEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitokset 165 VARIKKO 165 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS 176 TILAKESKUS-LIIKELAITOS 185 ESPOO CATERING 203 KIINTEISTÖNHOITO-LIIKELAITOS 212 KATU- JA VIHERTUOTANTO -LIIKELAITOS Taseyksiköt 230 SUURPELTO 230 TAPIOLA Rahastot 249 PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO 249 PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO 252 ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO 255 VAHINKORAHASTO 260 SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN RAHASTO LUETTELOT JA SELVITYKSET 267 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA, TOSITTEIDEN LAJEISTA JA SÄILYTYKSESTÄ ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 273

4 ESPOON KAUPUNKI 1 1 TOIMINTAKERTOMUS

5 ESPOON KAUPUNKI 2

6 ESPOON KAUPUNKI OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Espoon kohtuullinen vuosi Espoon kaupungin tulos vuodelta on kohtuullinen. Kaupungin vuosikate on 140,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 45 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on lähes 60 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi, mikä johtuu ennakoitua suuremmasta verotulojen kasvusta. Vaikka vuosikatteessa saavutettiinkin tyydyttävä taso, jäi se yli 10 miljoonaa euroa muutetusta talousarviosta sekä yli 40 miljoonaa euroa vuoden 2010 tasosta. Investointitarve huomioiden vuosikatetaso on kuitenkin korkeintaan kohtuullinen. Kaupungin ulkoiset tuotot kasvoivat 9,5 prosenttia edellisvuodesta ja ylittivät muutetun talousarvion lähes 12 miljoonalla eurolla ollen yhteensä 245 miljoonaa euroa. Ulkoisten kulujen kehityksen osalta vertailukelpoisuutta vaikeuttaa vuonna tapahtuneet kirjanpidolliset muutokset koskien lomapalkkavelkaa ja valmistus omaan käyttöön -menettelyn laajennusta. Edellä mainitut seikat huomioiden oli ulkoisten menojen todellinen ja vertailukelpoinen kasvu 5,7 prosenttia. Menojen kokonaiskehitys vuonna olikin melko maltillista, sillä se kattoi yli henkilön asukasmäärän ja palvelutarpeen kasvun, palkkojen sopimuskorotukset sekä inflaation tuomat hinnannousut. Henkilöstömäärä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli vuoden lopussa henkilöä. Verotulojen kasvu oli ennakoitua suurempaa ja verotuloarviota korotettiin loppuvuoden aikana 74 miljoonalla eurolla. Verotulojen kasvu edellisestä vuodesta oli 4,0 prosenttia ja jäi hieman alle kuntien keskimääräisen kasvun. Kaupungin investointeja toteutettiin 197 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon, koulujen peruskorjauksiin ja kaupungin vuokra-asuntoihin liittyviä investointeja lähes 117 miljoonalla eurolla. Vuodelle suunnitellut kaupungin investoinnit eivät lähinnä aikataulusyistä toteutuneet täysimääräisesti. Kaupungin rahoitustilanne pysyi hyvänä eikä kaupunki nostanut pitkäaikaista lainaa. Myöskään suunniteltua rahastojen 40 miljoonan euron purkua ei toteutettu. Osa Espoon kaupungin investoinneista toteutetaan konsernitasolla tytäryhtiöiden kautta ja siten talouden kokonaiskuvan muodostaminen vaatii myös konsernitarkastelua. Konsernin nettoinvestoinnit vuonna olivat n. 362 miljoonaa euroa. Konsernin osalta lainat asukasta kohti kasvoivat 5,1 prosenttia ja olivat euroa asukasta kohti. Kaupungin toimintakyvyn turvaaminen kohtuullisella verotuksen tasolla edellyttää kustannustehokkuuden parantamista. Edellä mainittujen seikkojen toteutuminen ja vuoden 2012 talousarviossa pysyminen edellyttävät kustannusten hallinnan ja tuottavuuden parantamisen lisäksi myös kaupungin henkilöstön hyvän yhteishengen ylläpitämistä ja panostusta palvelujen kehittämiseen. Jukka Mäkelä Kaupunginjohtaja

7 ESPOON KAUPUNKI Hallinto Valtuuston voimasuhteet olivat seuraavat: Kansallinen Kokoomus (Kok.) 26 Vihreä liitto (Vihr.) 10 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP) 11 Perussuomalaiset/Sitoutumattomat (PerusS/Sit.) 7 Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) 6 Suomen Keskusta (Kesk.) 3 Vasemmistoliitto (Vas.) 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 1 Köyhien Asialla (KA) 1 Jäseniä yhteensä 67 Valtuuston puheenjohtajana toimi Markku Markkula (Kok.) ja Jyrki Kasvi (Vihr.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Markus Torkki (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Kurt Byman (PerusS/Sit.). Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä (Kok.) ja Martti Merra (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sirpa Hertell (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Markku Sistonen (SDP). Kaupunginhallituksen, johon kuului 15 jäsentä, kokoonpano oli seuraava: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen Gestrin Christina SFP Johansson Ulf SFP Hertell Sirpa Vihr. Matikka Marjo Vihr. Hintsala Mikko Kesk. Blomster René SFP Juvonen Arja PerusS/Sit. Huhta Seppo PerusS/Sit. Kuronen Matti Vihr. Lahti Timo Vihr. Häggman Bjarne PerusS/Sit. Weurlander Katinka (ero 23.5.) SFP Blomster Rene SFP Jääskeläinen Jarmo Kok. Särkijärvi Jouni J. Kok. Konttas Ari Kok. Holst Jan Kok. Hagerlund Tony Vihr. Elo Tiina (ero 5.6.) Vihr. Nevalainen Mari Vihr. Leppäkorpi Jaana SDP Pikkusaari Sirkka SDP Luomaranta Ritva-Liisa Kok Nevalainen Mari (ero 13.6.) Vihr. Perklén Elli Kok. Merra Martti Kok. Markkula Markku Kok. Viljakainen Paula Kok. Pankasalo Anja Kok. Sistonen Markku SDP Almqvist Fredrik SDP Äikäs-Idänpään-Heikkilä Saija Kok. Åkerlund Kirsi Kok. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sekä toimialojen johtajat Juha Metso, Aulis Pitkälä, Olavi Louko ja Mauri Suuperko.

8 ESPOON KAUPUNKI 5 Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin toimielimien jäsenet (kaupunginhallitus ja lauta- ja johtokunnat jaostoineen sekä toimikunnat), kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat ja toimielimien alaisten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tarkemman luettelon tilivelvollisista voi määritellä valtuusto. Määrittely tapahtuu tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta. Viime kädessä harkintavallan siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan kuitenkin katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Tilivelvollisiksi on ollut perusteltua määritellä myös kaupungin konsernijohtoon kuuluvat konserniesikunnan johtaja ja rahoitusjohtaja. Lisäksi tilivelvollisiksi on katsottu tulosyksiköiden päälliköt sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat toimielinten johtosääntöjen mukaisesti. Tarkastuslautakunta on määritellyt tilivelvolliset yhteistyössä tilintarkastajan kanssa ja asia käsiteltiin kaupunginhallituksessa

9 ESPOON KAUPUNKI Yleinen talouden kehitys Vuoden Suomen BKT:n kasvu asettunee hieman ennakoidun 3 prosentin kasvun alapuolelle, kun vuoden talousarviota tehtäessä kasvuksi arvioitiin yli 4 prosenttia. Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus ennustaa vuoden 2012 BKT:n kasvuksi 0,4 prosenttia ja ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Vuonna 2013 BKT kasvaa saman ennusteen mukaan 1,7 prosenttia. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Ministeriön ennusteen taustalla on yleinen globaali taantumanäkymä. Alkusyksystä lähtien talousluvut ovat osoittaneet laaja-alaisesti aktiviteetin hidastumisen niin Suomessa kuin Euroopassakin. Myös Euroopan ulkopuolella kasvu on hidastumassa ml. Kiinassa, jossa kuitenkin kasvuluvut ovat kehittyneisiin maihin nähden edelleen korkeat. Rahapolitiikan puolella, useat keskuspankit, ml. EKP ovat alentaneet ohjauskorkojaan tukeakseen kasvua. Finanssipolitiikka tullee olemaan vastaavasti kiristävää useilla merkittävillä talousalueilla. Vuonna 2012 työttömyyden ennakoidaan kääntyvän lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,1 prosenttiin. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna Vastaavasti Kuntaliiton ennusteen mukaan kunta-ala kamppailee erittäin nopean henkilöstön eläkepoistuman kanssa. Seuraavien viiden vuoden aikana siirtyy eläkkeelle vuosittain kuntien työntekijää. Vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 80 prosenttia nykyisistä osastonhoitajista, kodinhoitajista, kotiavustajista, siivoojista ja sihteereistä siirtyy työelämästä eläkkeelle. Erilaisista hallintotehtävistä ja tekniseltä alalta poistuu 70 prosenttia työntekijöistä. Sosiaali- ja terveysalalla eläkkeelle jää 60 prosenttia nykyisistä työntekijöistä ja sivistyspalvelujen työntekijöistä 57 prosenttia.

10 ESPOON KAUPUNKI 7 Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen koko talouden palkkasumma oli vuoden syys - marraskuussa 4,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään marraskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 4,8 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden 2010 syys - marraskuussa palkkasumma kasvoi 3,3 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennuste vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,7 prosenttia, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä yleisiä kustannuspaineita. Julkinen talous kääntyi jyrkästi alijäämäiseksi vuonna 2008 ja alijäämä syvenee 1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2012.

11 * ESPOON KAUPUNKI Espoon talousalueen kehitys Väestökehitys Vuoden alussa Espoossa oli asukasta. Vuonna 2009 kasvu jäi pienimmäksi sitten 1990-luvun alun laman, henkeen. Vuonna 2010 väestömäärä kasvoi jo hengellä ja vuonna väestönkasvu oli asukasta. Tämä merkitsee 1,8 prosentin väestökasvua. Espoon väkiluku oli vuoden 2012 alussa Väestönkasvun suurenemiseen vaikuttivat sekä ulko- että kotimaasta saadun muuttovoiton lisääntyminen. Vuodesta 2006 Espoo on saanut muualta maasta vain vähän tai ei ollenkaan muuttovoittoa, mutta vuonna kotimainen muuttoliike toi lisäväestöä lähes 700 henkeä. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi noin 300 hengellä. Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät Henkeä Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus 1000 Väestönlisäys Syntyneiden enemmyys oli kuitenkin edelleen suurin väestöä lisäävä tekijä. Ennakkotietojen mukaan vuonna syntyi noin lasta, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös kuolleiden määrä oli ennakkotietojen perusteella edellisvuotta pienempi. Työpaikat Espoossa oli vuoden viimeisellä neljänneksellä noin työpaikkaa. Määrä nousi merkittävästi vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista viidesosa on tukku- ja vähittäiskaupassa. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat informaatio ja viestintä, teollisuus (suurimpina ryhmänä tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (suurimpina ryhminä arkkitehtija insinööripalvelut sekä tieteellinen tutkimus ja kehittäminen) sekä terveys- ja sosiaalipalvelut, kukin yli 10 prosentin osuudella Espoon työpaikoista. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15 74 v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin

12 ESPOON KAUPUNKI 9 Työpaikkojen määrä Espoossa vuosineljänneksittäin Tilastokeskus, työvoimatutkimus Työttömyys Valtionvarainministeriö ennusti joulukuun suhdannekatsauksessa maamme työttömyysasteen nousevan 8,1 prosenttiin vuonna Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan vuoden lopulla Espoossa oli työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 5,5 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 5,7 prosenttia vähemmän ja työttömyysaste oli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi. Syksyllä 2010 Espoossa alkanut työttömien määrän lasku on hidastunut keväästä alkaen. Nuorisotyöttömyys kääntyi nousuun joulukuussa pitkään kestäneen laskusuuntauksen jälkeen. Vuoden lopulla Espoossa oli 589 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden lopussa reilu viidennes työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut helmikuusta lähtien ja laskusuuntaus jatkui edelleen. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli vuoden lopulla avointa työpaikkaa, mikä oli 19 prosenttia vuodentakaista enemmän. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Lkm Työttömät työnhakijat sekä avoimet työpaikat Espoossa kuukausittain Kuukausi (kk:n viimeinen päivä) Työttömät v.2010 Työttömät v. Avoimet työpaikat v.2010 Avoimet työpaikat v.

13 ESPOON KAUPUNKI 10 Rakennus- ja asuntotuotanto Vuonna Espooseen valmistui ennakkotietojen mukaan noin m 2 :ä kerrosalaa ja asuntoa. Valmistunut kerrosala kasvoi 2,5 ja asuntojen määrä noin 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna aloitettiin noin k-m 2 :n rakentaminen, mikä oli hieman edellisvuotista enemmän. Uusia asuntoja aloituksissa oli noin 2 500, mikä oli parisataa asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna. Uusia rakennuslupia myönnettiin noin kerrosneliömetrille ja asunnolle. Myönnetyissä luvissa oli noin kerrosneliömetriä ja 660 asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna valtion tukema asuntotuotanto säilyi korkealla tasolla. Vuonna aloitettiin kaikkiaan 546 valtion pitkällä korkotuella toteutettavan vuokra-asunnon rakentaminen. Näistä Espoonkruunun tuotantoa oli 243 asuntoa. Asumisoikeusasuntohankkeita aloitettiin 301 asunnon verran ja valtion ns. välimallin lyhyen korkotuen hankkeita 493 asunnon verran. Vapaarahoitteista tuotantoa aloitettiin asuntoa Valmistunut asuntotuotanto Espoossa Ei vapaarahoitteiset Vapaarahoitteiset Lähteet: Espoon kaupunki, TeklaGIS -rekisteri Espoon kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö, Asunto-ohjelmointi Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyö Pääkaupunkiseudun yhteistyö painottui seudullisen omistajaohjauksen kehittämiseen sekä yhteistyösopimuksen ja strategian toimeenpanoon. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaisesti koordinaatioryhmä on toiminut omistajaohjausryhmänä niiden merkittävimpien yhteisöjen osalta, joissa vähintään kolmen suurinta pääkaupunkiseudun kaupunkia ovat mukana. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastoinfo- neuvontakeskus on toiminut hankemuotoisena marraskuun loppuun saakka. Ilmastoinfon toiminnan uudelleen organisoinnista on tehty päätökset vuoden lopussa. World Design Capital Helsinki hankkeen ohjelmasisältöä ja toteuttamista on valmisteltu yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Lahden kaupungin kanssa.

14 ESPOON KAUPUNKI 11 Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (PKS-KOKO) toimenpiteiden ja kärkihankkeiden toteutusta jatkettiin. PKS-KOKO -ohjelmakausi päättyy vuoden lopussa ja ohjelman hankkeiden toteutus keväällä Helsinki Region Infoshare (HRI) - Avoin seututieto -hankkeen verkkopalvelun testiversio julkaistiin maaliskuussa ja sitä on myös Espoon osalta aktiivisesti kehitetty. Kaupunginhallitus teki myös 7.2. päätöksen Espoon osallistumisesta toimintakonseptiltaan uudistettuun kaupunkitutkimusyhteistyöhön. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen ilmastoinfo -neuvontakeskus on toiminut hankemuotoisena marraskuun loppuun saakka. Ilmastoinfon uudelleen organisoinnista tehtiin päätökset vuoden lopussa. Seudun yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita valmisteltiin keväällä. Hallitusohjelmatavoitteita olivat mm. metropolipolitiikan ja aiesopimuskäytännön jatkaminen ja kehittäminen, metropolipolitiikan sisällön uudistaminen ja pääkaupunkiseudun erityispiirteiden huomioon ottaminen lainsäädäntö- ja muissa uudistushankkeissa. Kaksiportaisen seutuhallintomallin eduista ja haitoista laadittiin Helsingin seudun14 kunnan yhteistyönä selvitys. Vantaalla järjestettiin selvitykseen osallistuneiden kuntien valtuustoille yhteinen informaatiotilaisuus Metropolipolitiikka Metropolipolitiikassa jatkettiin valtion kanssa solmittujen aiesopimusten mukaisten toimenpiteiden toteutusta ja seurantaa. Vuoden 2010 alussa voimaan astuneen, maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi laaditun aiesopimuksen toimeenpanoa jatkettiin edelleen yhteistyössä Espoon TEtoimiston kanssa. Sopimuskausi ulottuu vuoden 2012 loppuun ja pääkaupunkiseudun kaupunkien ja ministeriöiden väliset neuvottelut aiesopimusyhteistyön jatkosta ovat käynnistyneet. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi solmitun aiesopimuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin keväällä yhteistyöelimissä. Hankesuunnitelman toteutus on käynnistynyt ja osahankkeet etenevät laaditun aikataulun mukaisesti. Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatiotyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa ja päätti vuoden kestäneen työnsä helmikuussa. Työryhmän tehtävänä oli löytää metropolialueen sosiaalista eheyttä vahvistavia toimenpiteitä. Metropolialueen kaupunkitutkimus- ja yhteistyöohjelmasta solmitun vuosien sopimuksen mukaisesti on jatkettu kehittämistyötä. Keväällä järjestettiin ensimmäinen metropolitutkimusseminaari kaupunkitutkimuksen ajankohtaisista teemoista. Jatkoseminaari pidettiin syksyllä. Metropolipolitiikan valmistelu hallitusohjelmatavoitteiden pohjalta käynnistettiin syksyllä. Tällöin käynnistyi Helsingin seudun uuden maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen valmistelu sopimuskaudelle Metropolialueen kilpailukykyaiesopimuksen uudistamisen valmistelu käynnistyi myös syksyllä. Muiden metropolipolitiikan painopisteiden valmistelu tapahtuu vuonna Kuntauudistus Paras-hankkeen jatkona Jyrki Kataisen hallitus käynnisti kuntauudistustyön, jossa kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

15 ESPOON KAUPUNKI 12 Syksyn aikana Espoo valmisteli yhteisiä kantoja ja vankkaa tietopohjaa tulevaisuuden haasteista Helsingin seudun 14 kunnan alueella. Espoo painotti seuraavia seikkoja: - Espoo haluaa olla mukana ratkaisemassa tulevaisuuden haasteita. Keskustelun pitää perustua hyvään vuorovaikutukseen ja parhaimpiin argumentteihin, joilla etsitään ratkaisuja sekä kaupunkikeskusten, pientalovaltaisten alueiden että maaseutujen osalta. - Metropolialueelle tarvitaan oma ratkaisu. Metropolialue kilpailee muiden maiden metropolien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä koko maan kansantalouden suotuisan kehittymisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. - Onnistunut lopputulos edellyttää kuntien vapaaehtoista yhteistyötä. Espoo edellyttää, että kuntauudistuksen valmistelu ja päätöksenteko tehdään hyvässä vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. Palveluissa pääkaupunkiseudun kuntaliitokset tai megaorganisaatiot eivät tuo laatua tai kustannustehokkuutta. Seudulliset palvelut järjestetään jo nyt seudullisesti, ja niistä mahdollisesti saatava suuruuden ekonomia on jo hyödynnettävänä. Julkisissa lähipalveluissa suuren yksikkökoon tavoittelu näyttäisi lisäävän vain byrokratiaa, kun pitäisi tavoitella asukas- ja asiakaslähtöisyyttä. - Tarvitaan MALY-ratkaisu. Metropolialueella tarvitaan (verkostomaisen yhteistyön lisäksi) selkeää ja läpinäkyvää menettelyä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Seudulle tarvitaan MAL-aiesopimusta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmää tukeva kaavallinen yhteinen näkemys. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä ympäristöpalvelujen valmistelua ja päätöksentekoa tulee yhdistää. Kuntauudistushanke jatkuu vuoden 2012 aikana kiihtyvällä tahdilla. Toiminnan kehittäminen Tuottavuuden parantaminen Taloushallinnon ja hankinnan tuottavuusprojektin esityksen mukaisesti taloushallintotehtävät on keskitetty konsernipalvelujen talouspalvelut yksikköön alkaen. Projekti tunnisti toimenpiteet, joilla tavoitteen mukainen tuottavuushyöty on saavutettavissa. Viidennes tavoitteesta saavutettiin jo projektin aikana tehdyillä tehtäväjärjestelyillä. Hankinnoissa on saavutettu säästöjä uusilla hankintamenettelyillä. Hankinnan organisoinnin uudistaminen yhdistettiin keskushallinnon uudistukseen. Tietohallinnon tuottavuusprojektin toimeenpano on edennyt. Tavoitteesta on saavutettu kaksi kolmannesta. Taloudellisen tietoteknisen ympäristön osalta jäädään jonkin verran tavoitteesta. Henkilöstöhallinnon tuottavuuden parantamiseksi luotiin toimintaa tukevien tietojärjestelmien kohdearkkitehtuuri ja sen perusteella tarkennettiin ERP HR -järjestelmän tavoitetila ja organisoitiin valmistelu uudelleen siten, että järjestelmä otetaan käyttöön kevään 2012 aikana. Espoo on ollut mukana 20 suurimman kaupungin tuottavuushankkeessa, jossa on määritetty yhteiset tuottavuusmittarit keskeisille palveluille. Sähköisen asioinnin hankkeessa uudistetaan kaupungin internet- ja intranet (Essi) -sivustot. Vuonna allekirjoitettiin sopimus uudesta julkaisujärjestelmästä, luotiin ulkoasu ja rakenne uudistettaville sivustoille ja aloitettiin sisällöntuottajien julkaisujärjestelmäkoulutukset. Uudistetun espoo.fi-sivuston ensimmäinen vaihe julkaistiin helmikuussa Essin ensimmäinen vaihe julkaistaan huhtikuussa Nuorisotoimen avustushakemus-sovellusta pilotoitiin siten, että syksyn kohdeavustukset haettiin sovelluksen avulla. Avustushakemus-sovellus käytti uuden sähköisen asioinnin alustan palveluja. Vuonna pilotoitiin uutta palautejärjestelmää, joka mahdollistaa palautteen antamisen myös karttapohjaa käyttäen. Tuotantoon palautejärjestelmä otettiin verkkosivuston uudistuksen yhteydessä. Palvelusetelien ja ostopalvelujen tietojärjestelmäratkaisut -hankkeessa määritellään kunta- ja palveluriippumaton tietojärjestelmäratkaisu, joka mahdollistaa palveluseteleillä ja ostopalveluina järjestettyjen palvelujen uudenlaiset toimintamallit sekä sähköistetyn ja osittain automatisoidun kokonaisprosessin. Tavoitetila huomioi asiakkaan aktiivisena toimijana ja sähköisten asiointipalvelujen käyttäjänä sekä yksityisten palveluntuottajien sujuvaa ja tehokasta palvelutuotantoa koskevat tarpeet. Tavoitteena on kuntaja palveluriippumaton tietojärjestelmäratkaisu.

16 ESPOON KAUPUNKI 13 Hankkeessa ovat Espoon lisäksi mukana Helsinki, Kouvola, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Espoo. Määrittelyvaihe käynnistyi kesäkuussa ja päättyy huhtikuussa Toteuttamista koskevat päätökset on tarkoitus tehdä kevään 2012 aikana ja käynnistää toteutuksen kilpailutus mahdollisimman nopeasti em. päätösten jälkeen. Toteutettavan tietojärjestelmäratkaisun hyötyjen maksimoimiseksi hankkeessa mukana olevien kaupunkien yhteinen tavoite on löytää ratkaisulle ja sitä tukeville palveluille ohjaus- ja tuotantomalli, jonka avulla ratkaisu ja sen mahdollistamat uudet toimintamallit olisivat levitettävissä hankekuntia laajempaan käyttöön. Sähköiset työskentelytavat -projektissa kehitetään hallintotyötä. Ensimmäisessä vaiheessa on aloitettu kaupunkitasoisen tiedon jakamista ja ryhmätyötä tukevan ryhmätyöohjelmiston käyttöönotto. Keväällä pilotoitiin yhtenäisen viestintäratkaisun (mm. tavoitettavuustiedot, chat-tyyppinen keskustelu, työpöydän jakaminen, verkkokokoukset) mahdollistavaa Lync-ohjelmistoa. Pilotista saatiin erittäin hyvät käyttökokemukset, joten ohjelmiston käyttöönotto käynnistyi syksyllä. Palvelujen järjestäminen ja palveluverkko Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 hyväksyttiin valtuustossa Tavoitetilassa keskeistä on muodostaa asiakaslähtöinen, ilmastovaikutukset huomioiva palvelujen järjestämisen kokonaisuus, jossa palveluja tuottavat sekä kaupunki että lukuisat kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin toimijat. Tavoitetilassa suurin osa asioinnista voidaan hoitaa sähköisinä palveluina. Palveluverkkoa tullaan kehittämään pitkäjänteisesti keskittämällä palveluja liikenteen solmukohtiin ja hyvien esteettömien liikenneyhteyksien varteen, kuten esimerkiksi junaradan, kauppakeskusten ja länsimetron läheisyyteen. Palveluverkko muodostuu osin lähipalveluista, osin eriasteisesti keskitetyistä palveluista. Palvelujen järjestäminen ja palveluverkko tavoitetilan mukaisessa kehitystyössä on edetty. Matinkylän tulevan metroaseman ja kauppakeskus Ison Omenan välittömään läheisyyteen on suunnitteilla Matinkylän palvelutori. Suunnittelun tavoitteena on määritellä Matinkylän palvelutorin alue ja alueelle sisältyvät kaupungin järjestämät palvelut sekä palvelujen edellyttämät tilaratkaisut. Palvelujen suunnittelun ja tilojen käytön lähtökohtia ovat helppo saavutettavuus, asiakaslähtöisyys, uusien palvelumuotojen kehittäminen, tilojen monikäyttöisyys sekä tilankäytön tehostaminen. Ehdotus Matinkylän palvelutilojen kokonaisratkaisuksi valmistuu keväällä Palveluverkon kehittämistä koordinoiva toimitilaryhmä aloitti keväällä toimintansa, ja sen seurauksena palveluverkkokokonaisuutta kokoava ja arvioiva keskustelu on lisääntynyt. Kaupungin toimintojen organisointi Palveluliiketoimen toimiala aloitti toimintansa vuoden alusta. Toimiala on kaupungin oma palveluntuottaja ja koostuu viidestä liikelaitoksesta ja toimialajohtoa palvelevasta esikunnasta. Teknisestä ja ympäristötoimesta toimialan organisaatioon siirtyivät Espoo Catering -liikelaitos, Kiinteistönhoito-liikelaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Varikko-liikelaitos sekä teknisen keskuksen katu- ja vihertuotanto. Vuoden 2012 alusta toimialalle siirtyy keskushallinnosta myös konsernipalvelujen tulosyksikkö. Kaupunginhallituksen valmistelukehotuksen mukaisesti konsernipalvelujen tulosyksikössä luotiin valmiudet toimintojen siirtoon palveluliiketoimen toimialalle alkaen. Siirron myötä konsernipalveluista muodostui nettositova tulosyksikkö ja vuonna 2012 valmistellaan tulosyksikön liikelaitostaminen. Vuoden 2012 alusta Varikosta ja konsernipalvelujen yhteyspalveluista muodostettiin Espoo Logistiikka -liikelaitos, Kiinteistönhoito -liikelaitoksesta ja keskushallinnon aula- ja turvallisuuspalveluista muodostettiin Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos sekä Katu- ja vihertuotanto -liikelaitoksen nimi muutettiin Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokseksi. Keväällä asetettiin kolme projektia valmistelemaan konsernipalvelujen palvelutuotantoon liittyvien toimintojen siirtoa. Projektien tehtävänä oli tehdä ehdotus siirtyvistä toiminnoista, sisäisten palvelujen ohjausmallista ja keskushallintoon jäävien toimintojen organisoinnista. Hankkeen tavoitteena oli parantaa kaupungin elinvoimaisuutta ja kuntalaispalveluja kehittämällä kaupungin johtamista ja selkiyttämällä sisäisten palvelujen tuottamista. Projektien työ valmistui vuoden lopulla. Uudistukseen liittyvät päätökset ja johtosääntömuutokset hyväksyttiin joulukuussa. Uuden organisaation mukainen toiminta käynnistyi vuoden 2012 alusta.

17 ESPOON KAUPUNKI 14 Espoolaisen johtamisen mallin kehittäminen käynnistyi syksyllä yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Espoo on Dialogisen johtamisen kehittäminen kunta-alalla -tutkimusprojektin pilottikohteena. Johtajuuden nykytilan ja kehitystarpeiden kartoitus on tehty syksyn aikana kahdessa työpajassa. Vuoden 2012 alkupuolella selvitetään johtamisen kehittämisen käytännön hankkeita ja laaditaan varsinainen tutkimus- ja hankesuunnitelma. Harmaan talouden torjunta Espoon kaupunginhallitus hyväksyi vastauksen valtuustoaloitteeseen konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä harmaan talouden torjumiseksi. Harmaalla taloudella tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Espoossa tehtiin joulukuussa toimintasuunnitelma terveen kilpailun edistämiseksi Espoon hankinnoissa. Espoo aloitti alkaen yhteistyön verohallinnon kanssa, jonka mukaisesti kaupunki toimittaa ostoreskontrasta saatavat tiedot urakkasopimuksista sekä kiinteistöhuollon ja siivouksen hankintasopimuksista verohallinnolle. Tiedot sisältävät mm. yrityksen yksilöintitiedot ja maksetut suoritukset sekä työnkohteen sijaintitiedot. Saatujen tietojen pohjalta verohallinnon tietopalvelu tuottaa Espoolle tilastollisen analyysin, joka käsitellään kaupungin sisäisessä Terveen kilpailun edistämisen verkostossa. Kriittiset tapaukset lähetetään jatkotoimia varten ao. yksikköön. Saaduista tuloksista raportoidaan kaupungin johdolle. Terveen kilpailun edistämisen verkosto seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia, harmaan talouden torjuntaan liittyviä lakihankkeita sekä metropolialueen toimia harmaan talouden torjunnassa. Yhteistyötä pyritään tekemään Espoo-konsernin ulkopuolisten toimijoiden, kuten Espoonkruunu Oy:n ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Kaupungin hankintaohjetta on päivitetty selkiyttämällä entisestään hankintapalvelujen ja tilaavan yksikön välistä työjakoa toimittajien valvonnassa ja harmaan talouden torjunnassa. Lisäksi on korostettu sopimuskauden aikaista valvontaan, kehotettu tehostamaan alihankintaketjujen valvontaa ja velvoitteiden laiminlyöntien sanktioimista. Kaupunkirakenne ja rakentaminen Tärkeimpiä kaavoituskohteita olivat metron ja metroasemien lähiympäristöt sekä laajat suunnittelukokonaisuudet Espoonlahdessa ja Espoon keskuksessa. Finnoon osayleiskaavaluonnos valmistui. Laajalla sidosryhmä- ja asukasyhteistyöllä valmisteltiin alueen kehittämisen tueksi Finnoo-visio. Vuonna 2010 käynnistynyt Länsimetron rakentaminen jatkui. Vuoden aikana kilpailutettiin kaikki tunneliurakat. Työt etenivät samanaikaisesti aikataulun mukaisesti useassa paikassa. Tavoitteena on metroliikenteen käynnistyminen Matinkylään loppuvuonna Tapion aukion pysäköintilaitoksen rakentaminen käynnistyi kesäkuussa ja Jousenpuiston metroaseman ja sen päälle tulevan pysäköintilaitoksen rakentaminen käynnistyi toukokuussa. Tapiolan keskuksen uudistaminen käynnistyi kaupungin ja kiinteistöjen yhteistyönä. Keskuksen uudistamisen keskeisiä hankkeita ovat Merituulentien ja tulevan linja-autoterminaalin toteuttaminen maan alle ja maantason vapauttamien jalankululle. Aalto-yliopiston kesäkuussa toteutunut kampuspäätös käynnisti Otaniemessä useita maankäytön kehittämishankkeita. Tavoitteena on mm. asumisen lisääminen alueelle. Kehä I:n parantaminen Leppävaarassa valmistui vuoden lopulla. Kehä I:n uudistamisen suunnittelu välillä Kalevantie - Länsiväylä jatkui. Suurpellon alueen päiväkodin rakentaminen käynnistyi. Opinmäen alueen yleinen suunnittelukilpailu toteutettiin syksyn aikana. Kilpailun tulokset julkistetaan vuoden 2012 alussa. Eritasoliittymän rakentaminen Kehä II:lle käynnistyi.

18 ESPOON KAUPUNKI 15 Espoon sairaalan toteutus- ja rahoitusratkaisujen suunnittelua jatkettiin ja valtuusto päätti helmikuussa 2012, että Espoon sairaala rakennetaan Puolarmetsän sijaan Jorvin yhteyteen. Espoon sairaalan sijoittaminen Jorvin läheisyyteen perustuu toimintaympäristön muutoksiin, potilashoidon tarpeisiin ja tuki- ja sisäisten palvelujen synergiahyötyihin. Hankkeen toteutusaikataulu pyritään laatimaan sellaiseksi, että uusi sairaala valmistuisi keväällä Hanke toteutettaneen perustettavien tytäryhtiöiden hallinnoimana. Nuuksioon valmistuu vuodenvaihteessa koko Suomen luontoa esittelevä Suomen luontokeskus Haltia, jonka ydintavoite on tarjota kävijöille aidon luonnon kosketus. Luontokeskuksen peruskivi muurattiin Luontokeskus Haltia on yksi Espoon kolmesta World Design Capital Helsinki kärkihankkeesta. Haltiassa tulee olemaan mm. näyttelyt Suomen upeimmista luontokohteista ja pääkaupunkiseudun viherkehästä, ympäristökasvatus- ja luontokoulutoimintaa, monitoimiauditorio sekä retkeilyneuvontaa. Ekologisilta ratkaisuiltaan luontokeskus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Esimerkiksi aurinko- ja maaperän geoenergiaa hyödyntävät ratkaisut tekevät Haltiasta jäähdytyksen osalta täysin ja lämmityksenkin osalta 75-prosenttisesti omavaraisen. Koko rakennus rakennetaan puusta niin kantavien rakenteiden kuin erilaisten verhoilujenkin osalta. Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Espoon kaupungin elinvoimaisuuden kehittymisen kannalta merkittävin tapahtuma oli Aalto-yliopiston päätös keskittää pääosa yliopiston toiminnoista Otaniemeen. Päätös tulee myös vauhdittamaan Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan muodostaman kokonaisuuden kehittymistä yhdeksi maailman johtavista tutkimuksen sekä liike- ja innovaatiotoiminnan keskittymistä ja vahvistaa siten pääkaupunkiseudun kiinnostavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Aalto-yliopiston kampuspäätös varmistaa osaltaan suunniteltujen, 4-5 miljardin arvoisten investointien toteutumisen alueella ja antaa kaupungille mahdollisuuden linjata alueen kehittämistä entistä pitkäjänteisemmin. Metropolialueen kilpailukykystrategian valmistelu aloitettiin loppusyksystä ja se laaditaan vuoden 2012 aikana yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja KUUMA-kuntien kanssa. Syksyllä keskityttiin myös Kataisen hallituksen innovaatiokeskittymäpolitiikkaan ja sen merkitykseen Espoossa. Kaupungin tarve tukea innovaatiokeskittymiä korostuu ja kaupunki oli mukana useassa tähän liittyvässä hanke- ja sopimusvalmistelussa. Omnian uudet laajennetut toimitilat Espoon keskuksessa valmistuivat syksyllä. InnoOmnian yrityspalvelut tarjoavat tilat noin 100 yrittäjälle ja yrittäjäksi aikovalle. Tällä on merkitystä myös Espoon keskuksen kehittymisen kannalta Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä laski kolmatta vuotta perättäin. Henkilöstöä oli vuoden lopulla , mikä on 73 henkilöä vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Henkilöstömenot (pl. palkkiot, sairaus- ja tapaturmapäivärahojen sivukulut sekä eläkkeet) kasvoivat kuitenkin 5,7 prosenttia. Vuokratyövoiman käytön kustannukset kasvoivat 27,9 prosenttia. Yhteenlaskettuna henkilöstömenojen ja vuokratyövoiman käytön kustannukset kasvoivat 6,4 prosenttia. Henkilöstömenoja kasvattivat etenkin virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset, henkilöstösivukulujen kasvu, lomapalkkavelan laskutapamuutos, tulospalkkioiden maksatus sekä investointikustannuksiin budjetoitujen henkilöstömenojen kirjaus käyttötalouden puolelle toimintamenoihin. Kaupungin työvoimakustannukset kasvoivat 5,2 prosenttia. Vuonna kaupungissa oli 18,6 asukasta yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden (18,2 v. 2010).

19 ESPOON KAUPUNKI 16 Muutoksia 1.1. alkaen: n. 60 vahtimestaripalvelujen ja logistiikan työntekijää siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon, tekninen ja ympäristötoimi jakautui kahdeksi eri toimialaksi. Muutoksia alkaen: Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien, noin 260 henkilöä, palkkaus siirtyi Seuren kautta tapahtuvaksi elo - syyskuussa Suomenkielinen varhaiskasvatus (2 700 henkilöä) siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen, teknisestä ja ympäristötoimesta siirtyi 160 Espoon Veden työntekijää (155 vakinaista ja 5 määräaikaista) kuntayhtymän palvelukseen. Sosiaali- ja terveystoimesta siirtyi 27 elatusturvan, edunvalvonnan ja yritystyöterveyshuollon työntekijää pois kaupungin organisaatiosta ja sivistystoimesta siirtyi valtiolle 8 kuluttajaneuvonnan työntekijää. Keskushallinnosta siirtyi alkaen 550 henkilöä Espoo Catering -liikelaitokseen. Henkilöstömäärät sisältävät myös liikelaitosten henkilöstön. Henkilöstömäärissä ovat mukana yli 50 %:n työaikaa tekevät. Henkilöstömäärä laski sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön osalta. Vakinaisten määrä pieneni 37 henkilöllä ja määräaikaisten määrä 36 henkilöllä. Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,9 prosenttia, mikä on hieman suurempi osuus kuin vuonna 2010 (80,8 %). Naisia oli henkilöstöstä 79,5 prosenttia eli jonkin verran pienempi osuus kuin edellisvuotena. Kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 44,6 vuotta. Vaikka henkilöstömäärä laski, kasvoi vakinaisten ja pitkäaikaisten sijaisten rekrytointien määrä 15,5 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus kohosikin hieman ollen 6,2 prosenttia (6,1 % v. 2010). Työvoiman saatavuusongelmat näkyivät samoilla ammattialueilla kuin aiemminkin eli pääsääntöisesti vaikeuksia oli rekrytoida päteviä työntekijöitä päivähoidossa, sosiaalityössä, vanhusten palvelujen tehtävissä sekä erityisopetuksessa ja lääkärin tehtävissä. Henkilöstö- ja osaamisrakennetta tarkasteltiin osaamisperusteisen henkilöstösuunnittelun mallilla, joka oli käytössä kaikilla toimialoilla ja tavoitteen mukaisesti tulosyksiköissä. Keskushallinnossa henkilöstösuunnitelma laadittiin osana palveluliiketoimen toimialaa ja keskushallintoa koskevaa kehittämishanketta. Oppilaitosyhteistyötä kaupungin ja eri oppilaitosten välillä jatkettiin työvoiman saannin turvaamiseksi. Yhteistyöhön liittyen kaupunki tarjosi jatkuvasti harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Opintoihin liittyvän harjoittelupaikan kaupunki tarjosi opiskelijalle, mikä on jonkin verran enemmän kuin vuonna Vuokratyövoiman käyttö lisääntyi. Kasvuun vaikutti erityisesti lyhyt ja ennalta arvaamaton työntekijätarve sekä se, että edellisen vuoden syksyllä tiettyjen ammattiryhmien määräaikaisuudet siirrettiin systemaattisesti Seuren kautta täytettäviksi. Lisäksi tietyillä aloilla, kuten lääkärin tehtävissä, on työvoiman saatavuusongelmien vuoksi ollut pakko käyttää vuokratyövoimaa palvelujen turvaamiseksi. Kaupungin linjauksen ja tiivistyneen kaupungin ja Seuren välisen yhteistyön johdosta Seuren osuus kaikesta vuokratyövoiman käytöstä kasvoi edelleen ja se oli vuokratyövoiman käytöstä 83,5 prosenttia.

20 ESPOON KAUPUNKI 17 Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä nousi, kuten se on tehnyt jo useamman vuoden ajan. Vuoden lopussa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus oli 4,1 prosenttia, kun se vuoden 2010 lopulla oli 3,6 prosenttia. Lisäksi monimuotoisuuden johtamista ja asiaan liittyvää työyhteisövalmennusta jatkettiin vuoden aikana. Kaupungin palveluksesta eläkkeelle jääneiden määrän kasvu jatkui. Vuonna eläkkeelle jäi 268 henkilöä, kun edellisvuonna eläkkeelle jääneitä oli 260. Iän perusteella eläkkeelle jäi 76,5 prosenttia. Henkilöstön keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä oli 62,2 vuotta, mikä on kaksi kymmenystä edellisvuotta alempi. Vuosien aikana yksilöllisen vanhuuseläkeiän saavuttaa yhteensä noin henkilöä. Kun tähän lisätään arvio työkyvyn perusteella eläkkeelle jäävistä, jää seuraavan kymmenen vuoden aikana kaupungin palveluksesta eläkkeelle arviolta noin henkilöä. Henkilöstön työhyvinvointia seurattiin työhyvinvointimatriisilla, joka sisältää sekä euromääräisiä että henkilöstön kokemuksiin perustuvia työhyvinvointimittareita. Työhyvinvointimatriisi osoittaa, että työhyvinvointi on Espoossa kehittynyt myönteiseen suuntaan. Vuonna ei tehty Kunta 10 -tutkimusta, joten matriisin arvot perustuvat tältä osin edellisvuoden tuloksiin. Johtamisen ja esimiestyön parantamiseksi käynnistettiin yhteistyöhanke Aalto-yliopiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää espoolaista johtamista ja luoda espoolaisen johtamisen malli. Työskentely on aloitettu vuoden lopulla yhdessä laajan esimiesjoukon kanssa. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät. Keskimäärin terveysperusteisia poissaolopäiviä oli vuoden aikana 17,3 päivää henkilöä kohden, mikä on vähemmän kuin moneen vuoteen. Esimerkiksi vuonna 2010 poissaoloja oli keskimäärin 18 päivää ja tätä edeltävä vuotena 17,6 päivää. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden poissaolojen määrä laski, samoin opettajien ja tuntipalkkaisten. Eniten poissaolopäiviä oli edelleen tuntipalkkaisilla, keskimäärin 24,3. Opettajilla poissaoloja oli vähiten, keskimäärin 8,8 päivää. Terveysperusteiset poissaolot ovat olleet useita vuosia pääkaupunkiseudun pienimmät. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien määrä pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna Yhteensä työja työmatkatapaturmia sekä ammattitautiepäilyjä laskettiin vuoden kuluessa Tapaturmista aiheutui kuitenkin edellisvuotta vähemmän korvauspäiviä. Tuhatta henkilöä kohden tapaturmia sattui 77,5 kappaletta (77,2 v. 2010). Palkantarkistukset perustuivat valtakunnallisiin sopimuksiin. Palkkoja korotettiin 1.5. lukien kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, teknisen ja opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä tuntipalkkaisten ja muusikoiden työehtosopimuksen soveltamisalalla 1,2 prosentin yleiskorotuksella. Lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalalla yleiskorotus oli 1,38 prosenttia. Kaikilla sopimusaloilla oli käytettävissä paikallinen järjestelyerä 1.5. lukien. Järjestelyerän suuruus oli sopimusalasta riippuen 0,44-0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta laskettuna. Järjestelyerät kohdennettiin sekä tehtäväkohtaisiin palkkoihin että henkilökohtaisiin lisiin ottaen huomioon palkkakilpailukyvyn ylläpitäminen, paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, toimintojen ja tehtävien uudelleen järjestelyjen tukeminen ja paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen. Vuonna jatkettiin vuoden 2010 kokemusten perusteella edelleen kehitetyn ryhmätulospalkkiojärjestelmän kokeilua. Mukana ryhmätulospalkkauksessa oli yhteensä 11 tulospalkkioyksikköä. Lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuoden aikana tehtiin yhteensä noin lisä- ja ylityötuntia, kun vuoden 2010 aikana niitä tehtiin noin tuntia. Ylityökustannuksia maksettiin 3,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat 22,9 milj. euroa, kun vastaava summa vuoden 2010 osalta oli 17,9 milj. euroa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa?

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Tietoisku Espoon kaupunginvaltuutetuille ja varavaltuutetuille 23.10.2013 Johanna Kattelus, riskipäällikkö p. 816 84218 Julkisyhteisöillä entistä haasteellisempi

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilinpäätös

Vuoden 2015 tilinpäätös Vuoden 215 tilinpäätös Konserniesikunta, Strategia ja talous, Konserniohjaus Toimintaympäristö Väestökasvu yli 4 2 henkilöä (1,6 %), Asukasluku 215/216 oli. 269 82 Taloudellinen toimintaympäristö haasteellinen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.05.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 99 21.3.2016 69 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Sisällysluettelo YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008...3 1.1. Ulkoiset ympäristömenot ja -tulot...3 1.2. Sisäiset ympäristömenot ja -tulot...5 1.3. Ympäristöinvestoinnit...5 1.4. Ympäristövastuut...5

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio 2015 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 30.10.2014 Teknisen ja ympäristötoimen painopisteet 2015 Länsimetron ja sen jatkeen rakentaminen Tapiolan, Matinkylän ja

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 61 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus 30.4.2014 tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 31.7.216 Väestömäärä kesäkuussa 75 422 Joensuun väestömäärä oli kesäkuun lopussa 75 422. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden kesäkuuhun nähden 481 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Tilannekatsaus

Tilannekatsaus Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 16.6.2011 1 Strategiamallin kehittämisen tavoitteet Strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Valtuuston

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 297. Kaupunginhallitus 15.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 297. Kaupunginhallitus 15.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.10.2012 Sivu 1 / 1 2952/02.02.00/2011 296 Määrärahan siirtoja vuoden 2012 talousarvioon Valmistelijat / lisätiedot: Tuppurainen Anja, puh. (09) 816 22621 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.06.2014 Sivu 1 / 1 194 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Kaupunginjohtaja: - Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston pöytäkirja 26.5.2014

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 23.10.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 116 Teknisen lautakunnan vuoden 2013 syyskuun seurantaraportti ja käyttösuunnitelman tarkistaminen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (94)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 88 Ympäristölautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2015-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Suomenkielisen varhaiskasvatuksen 3.2.6 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 17.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Viimeksi muutettu 13.4.2015

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen TARKAST USLAUT AKUNTA 1 ARVIOINT IKERT OMUS VUODELT A 2011 1. Tarkastuslautakunta Ranuan kunnan tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudella 2009-2012 ovat: Varsinainen

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Espoon kaupunkikonsernin

Espoon kaupunkikonsernin Kirje 0 (4) Espoon kaupunkikonsernin 6.8.2013 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo 1.1.2014 Päätöspäivä: 18.11.2013 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Valtuusto 18.11.2013 1 (4) 1. Lainsäädäntö

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 16.3.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 16.3. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 131 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Kaupunginjohtaja: - Kaupunginhallituksen konsernijaoston 23.3.2015 pöytäkirja Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 17.03.2014 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 17.03.2014 maanantai klo 9:00-10:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot