Tilinpäätös Espoon kaupunki Valtuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2011. Espoon kaupunki Valtuusto 21.5.2012"

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Valtuusto

2 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto Yleinen talouden kehitys Espoon talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö ja kestävä kehitys SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Yhteisöille asetetut tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Lainat ja olennaisimmat vastuusitoumukset Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 47 2 TOTEUTUMISVERTAILUT ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITILINPÄÄTÖS 139

3 ESPOON KAUPUNKI 4 LIITETIEDOT KUNNAN JA KONSERNIN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN, TASEYKSIKÖIDEN JA RAHASTOJEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitokset 165 VARIKKO 165 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS 176 TILAKESKUS-LIIKELAITOS 185 ESPOO CATERING 203 KIINTEISTÖNHOITO-LIIKELAITOS 212 KATU- JA VIHERTUOTANTO -LIIKELAITOS Taseyksiköt 230 SUURPELTO 230 TAPIOLA Rahastot 249 PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO 249 PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO 252 ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO 255 VAHINKORAHASTO 260 SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN RAHASTO LUETTELOT JA SELVITYKSET 267 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA, TOSITTEIDEN LAJEISTA JA SÄILYTYKSESTÄ ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 273

4 ESPOON KAUPUNKI 1 1 TOIMINTAKERTOMUS

5 ESPOON KAUPUNKI 2

6 ESPOON KAUPUNKI OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Espoon kohtuullinen vuosi Espoon kaupungin tulos vuodelta on kohtuullinen. Kaupungin vuosikate on 140,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 45 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on lähes 60 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi, mikä johtuu ennakoitua suuremmasta verotulojen kasvusta. Vaikka vuosikatteessa saavutettiinkin tyydyttävä taso, jäi se yli 10 miljoonaa euroa muutetusta talousarviosta sekä yli 40 miljoonaa euroa vuoden 2010 tasosta. Investointitarve huomioiden vuosikatetaso on kuitenkin korkeintaan kohtuullinen. Kaupungin ulkoiset tuotot kasvoivat 9,5 prosenttia edellisvuodesta ja ylittivät muutetun talousarvion lähes 12 miljoonalla eurolla ollen yhteensä 245 miljoonaa euroa. Ulkoisten kulujen kehityksen osalta vertailukelpoisuutta vaikeuttaa vuonna tapahtuneet kirjanpidolliset muutokset koskien lomapalkkavelkaa ja valmistus omaan käyttöön -menettelyn laajennusta. Edellä mainitut seikat huomioiden oli ulkoisten menojen todellinen ja vertailukelpoinen kasvu 5,7 prosenttia. Menojen kokonaiskehitys vuonna olikin melko maltillista, sillä se kattoi yli henkilön asukasmäärän ja palvelutarpeen kasvun, palkkojen sopimuskorotukset sekä inflaation tuomat hinnannousut. Henkilöstömäärä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli vuoden lopussa henkilöä. Verotulojen kasvu oli ennakoitua suurempaa ja verotuloarviota korotettiin loppuvuoden aikana 74 miljoonalla eurolla. Verotulojen kasvu edellisestä vuodesta oli 4,0 prosenttia ja jäi hieman alle kuntien keskimääräisen kasvun. Kaupungin investointeja toteutettiin 197 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon, koulujen peruskorjauksiin ja kaupungin vuokra-asuntoihin liittyviä investointeja lähes 117 miljoonalla eurolla. Vuodelle suunnitellut kaupungin investoinnit eivät lähinnä aikataulusyistä toteutuneet täysimääräisesti. Kaupungin rahoitustilanne pysyi hyvänä eikä kaupunki nostanut pitkäaikaista lainaa. Myöskään suunniteltua rahastojen 40 miljoonan euron purkua ei toteutettu. Osa Espoon kaupungin investoinneista toteutetaan konsernitasolla tytäryhtiöiden kautta ja siten talouden kokonaiskuvan muodostaminen vaatii myös konsernitarkastelua. Konsernin nettoinvestoinnit vuonna olivat n. 362 miljoonaa euroa. Konsernin osalta lainat asukasta kohti kasvoivat 5,1 prosenttia ja olivat euroa asukasta kohti. Kaupungin toimintakyvyn turvaaminen kohtuullisella verotuksen tasolla edellyttää kustannustehokkuuden parantamista. Edellä mainittujen seikkojen toteutuminen ja vuoden 2012 talousarviossa pysyminen edellyttävät kustannusten hallinnan ja tuottavuuden parantamisen lisäksi myös kaupungin henkilöstön hyvän yhteishengen ylläpitämistä ja panostusta palvelujen kehittämiseen. Jukka Mäkelä Kaupunginjohtaja

7 ESPOON KAUPUNKI Hallinto Valtuuston voimasuhteet olivat seuraavat: Kansallinen Kokoomus (Kok.) 26 Vihreä liitto (Vihr.) 10 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP) 11 Perussuomalaiset/Sitoutumattomat (PerusS/Sit.) 7 Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) 6 Suomen Keskusta (Kesk.) 3 Vasemmistoliitto (Vas.) 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 1 Köyhien Asialla (KA) 1 Jäseniä yhteensä 67 Valtuuston puheenjohtajana toimi Markku Markkula (Kok.) ja Jyrki Kasvi (Vihr.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Markus Torkki (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Kurt Byman (PerusS/Sit.). Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä (Kok.) ja Martti Merra (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sirpa Hertell (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Markku Sistonen (SDP). Kaupunginhallituksen, johon kuului 15 jäsentä, kokoonpano oli seuraava: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen Gestrin Christina SFP Johansson Ulf SFP Hertell Sirpa Vihr. Matikka Marjo Vihr. Hintsala Mikko Kesk. Blomster René SFP Juvonen Arja PerusS/Sit. Huhta Seppo PerusS/Sit. Kuronen Matti Vihr. Lahti Timo Vihr. Häggman Bjarne PerusS/Sit. Weurlander Katinka (ero 23.5.) SFP Blomster Rene SFP Jääskeläinen Jarmo Kok. Särkijärvi Jouni J. Kok. Konttas Ari Kok. Holst Jan Kok. Hagerlund Tony Vihr. Elo Tiina (ero 5.6.) Vihr. Nevalainen Mari Vihr. Leppäkorpi Jaana SDP Pikkusaari Sirkka SDP Luomaranta Ritva-Liisa Kok Nevalainen Mari (ero 13.6.) Vihr. Perklén Elli Kok. Merra Martti Kok. Markkula Markku Kok. Viljakainen Paula Kok. Pankasalo Anja Kok. Sistonen Markku SDP Almqvist Fredrik SDP Äikäs-Idänpään-Heikkilä Saija Kok. Åkerlund Kirsi Kok. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sekä toimialojen johtajat Juha Metso, Aulis Pitkälä, Olavi Louko ja Mauri Suuperko.

8 ESPOON KAUPUNKI 5 Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin toimielimien jäsenet (kaupunginhallitus ja lauta- ja johtokunnat jaostoineen sekä toimikunnat), kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat ja toimielimien alaisten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tarkemman luettelon tilivelvollisista voi määritellä valtuusto. Määrittely tapahtuu tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta. Viime kädessä harkintavallan siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan kuitenkin katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Tilivelvollisiksi on ollut perusteltua määritellä myös kaupungin konsernijohtoon kuuluvat konserniesikunnan johtaja ja rahoitusjohtaja. Lisäksi tilivelvollisiksi on katsottu tulosyksiköiden päälliköt sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat toimielinten johtosääntöjen mukaisesti. Tarkastuslautakunta on määritellyt tilivelvolliset yhteistyössä tilintarkastajan kanssa ja asia käsiteltiin kaupunginhallituksessa

9 ESPOON KAUPUNKI Yleinen talouden kehitys Vuoden Suomen BKT:n kasvu asettunee hieman ennakoidun 3 prosentin kasvun alapuolelle, kun vuoden talousarviota tehtäessä kasvuksi arvioitiin yli 4 prosenttia. Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus ennustaa vuoden 2012 BKT:n kasvuksi 0,4 prosenttia ja ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Vuonna 2013 BKT kasvaa saman ennusteen mukaan 1,7 prosenttia. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Ministeriön ennusteen taustalla on yleinen globaali taantumanäkymä. Alkusyksystä lähtien talousluvut ovat osoittaneet laaja-alaisesti aktiviteetin hidastumisen niin Suomessa kuin Euroopassakin. Myös Euroopan ulkopuolella kasvu on hidastumassa ml. Kiinassa, jossa kuitenkin kasvuluvut ovat kehittyneisiin maihin nähden edelleen korkeat. Rahapolitiikan puolella, useat keskuspankit, ml. EKP ovat alentaneet ohjauskorkojaan tukeakseen kasvua. Finanssipolitiikka tullee olemaan vastaavasti kiristävää useilla merkittävillä talousalueilla. Vuonna 2012 työttömyyden ennakoidaan kääntyvän lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,1 prosenttiin. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna Vastaavasti Kuntaliiton ennusteen mukaan kunta-ala kamppailee erittäin nopean henkilöstön eläkepoistuman kanssa. Seuraavien viiden vuoden aikana siirtyy eläkkeelle vuosittain kuntien työntekijää. Vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 80 prosenttia nykyisistä osastonhoitajista, kodinhoitajista, kotiavustajista, siivoojista ja sihteereistä siirtyy työelämästä eläkkeelle. Erilaisista hallintotehtävistä ja tekniseltä alalta poistuu 70 prosenttia työntekijöistä. Sosiaali- ja terveysalalla eläkkeelle jää 60 prosenttia nykyisistä työntekijöistä ja sivistyspalvelujen työntekijöistä 57 prosenttia.

10 ESPOON KAUPUNKI 7 Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen koko talouden palkkasumma oli vuoden syys - marraskuussa 4,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään marraskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 4,8 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden 2010 syys - marraskuussa palkkasumma kasvoi 3,3 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennuste vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,7 prosenttia, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä yleisiä kustannuspaineita. Julkinen talous kääntyi jyrkästi alijäämäiseksi vuonna 2008 ja alijäämä syvenee 1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2012.

11 * ESPOON KAUPUNKI Espoon talousalueen kehitys Väestökehitys Vuoden alussa Espoossa oli asukasta. Vuonna 2009 kasvu jäi pienimmäksi sitten 1990-luvun alun laman, henkeen. Vuonna 2010 väestömäärä kasvoi jo hengellä ja vuonna väestönkasvu oli asukasta. Tämä merkitsee 1,8 prosentin väestökasvua. Espoon väkiluku oli vuoden 2012 alussa Väestönkasvun suurenemiseen vaikuttivat sekä ulko- että kotimaasta saadun muuttovoiton lisääntyminen. Vuodesta 2006 Espoo on saanut muualta maasta vain vähän tai ei ollenkaan muuttovoittoa, mutta vuonna kotimainen muuttoliike toi lisäväestöä lähes 700 henkeä. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi noin 300 hengellä. Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät Henkeä Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus 1000 Väestönlisäys Syntyneiden enemmyys oli kuitenkin edelleen suurin väestöä lisäävä tekijä. Ennakkotietojen mukaan vuonna syntyi noin lasta, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös kuolleiden määrä oli ennakkotietojen perusteella edellisvuotta pienempi. Työpaikat Espoossa oli vuoden viimeisellä neljänneksellä noin työpaikkaa. Määrä nousi merkittävästi vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista viidesosa on tukku- ja vähittäiskaupassa. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat informaatio ja viestintä, teollisuus (suurimpina ryhmänä tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (suurimpina ryhminä arkkitehtija insinööripalvelut sekä tieteellinen tutkimus ja kehittäminen) sekä terveys- ja sosiaalipalvelut, kukin yli 10 prosentin osuudella Espoon työpaikoista. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15 74 v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin

12 ESPOON KAUPUNKI 9 Työpaikkojen määrä Espoossa vuosineljänneksittäin Tilastokeskus, työvoimatutkimus Työttömyys Valtionvarainministeriö ennusti joulukuun suhdannekatsauksessa maamme työttömyysasteen nousevan 8,1 prosenttiin vuonna Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan vuoden lopulla Espoossa oli työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 5,5 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 5,7 prosenttia vähemmän ja työttömyysaste oli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi. Syksyllä 2010 Espoossa alkanut työttömien määrän lasku on hidastunut keväästä alkaen. Nuorisotyöttömyys kääntyi nousuun joulukuussa pitkään kestäneen laskusuuntauksen jälkeen. Vuoden lopulla Espoossa oli 589 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden lopussa reilu viidennes työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut helmikuusta lähtien ja laskusuuntaus jatkui edelleen. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli vuoden lopulla avointa työpaikkaa, mikä oli 19 prosenttia vuodentakaista enemmän. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Lkm Työttömät työnhakijat sekä avoimet työpaikat Espoossa kuukausittain Kuukausi (kk:n viimeinen päivä) Työttömät v.2010 Työttömät v. Avoimet työpaikat v.2010 Avoimet työpaikat v.

13 ESPOON KAUPUNKI 10 Rakennus- ja asuntotuotanto Vuonna Espooseen valmistui ennakkotietojen mukaan noin m 2 :ä kerrosalaa ja asuntoa. Valmistunut kerrosala kasvoi 2,5 ja asuntojen määrä noin 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna aloitettiin noin k-m 2 :n rakentaminen, mikä oli hieman edellisvuotista enemmän. Uusia asuntoja aloituksissa oli noin 2 500, mikä oli parisataa asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna. Uusia rakennuslupia myönnettiin noin kerrosneliömetrille ja asunnolle. Myönnetyissä luvissa oli noin kerrosneliömetriä ja 660 asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna valtion tukema asuntotuotanto säilyi korkealla tasolla. Vuonna aloitettiin kaikkiaan 546 valtion pitkällä korkotuella toteutettavan vuokra-asunnon rakentaminen. Näistä Espoonkruunun tuotantoa oli 243 asuntoa. Asumisoikeusasuntohankkeita aloitettiin 301 asunnon verran ja valtion ns. välimallin lyhyen korkotuen hankkeita 493 asunnon verran. Vapaarahoitteista tuotantoa aloitettiin asuntoa Valmistunut asuntotuotanto Espoossa Ei vapaarahoitteiset Vapaarahoitteiset Lähteet: Espoon kaupunki, TeklaGIS -rekisteri Espoon kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö, Asunto-ohjelmointi Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyö Pääkaupunkiseudun yhteistyö painottui seudullisen omistajaohjauksen kehittämiseen sekä yhteistyösopimuksen ja strategian toimeenpanoon. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaisesti koordinaatioryhmä on toiminut omistajaohjausryhmänä niiden merkittävimpien yhteisöjen osalta, joissa vähintään kolmen suurinta pääkaupunkiseudun kaupunkia ovat mukana. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastoinfo- neuvontakeskus on toiminut hankemuotoisena marraskuun loppuun saakka. Ilmastoinfon toiminnan uudelleen organisoinnista on tehty päätökset vuoden lopussa. World Design Capital Helsinki hankkeen ohjelmasisältöä ja toteuttamista on valmisteltu yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Lahden kaupungin kanssa.

14 ESPOON KAUPUNKI 11 Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (PKS-KOKO) toimenpiteiden ja kärkihankkeiden toteutusta jatkettiin. PKS-KOKO -ohjelmakausi päättyy vuoden lopussa ja ohjelman hankkeiden toteutus keväällä Helsinki Region Infoshare (HRI) - Avoin seututieto -hankkeen verkkopalvelun testiversio julkaistiin maaliskuussa ja sitä on myös Espoon osalta aktiivisesti kehitetty. Kaupunginhallitus teki myös 7.2. päätöksen Espoon osallistumisesta toimintakonseptiltaan uudistettuun kaupunkitutkimusyhteistyöhön. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen ilmastoinfo -neuvontakeskus on toiminut hankemuotoisena marraskuun loppuun saakka. Ilmastoinfon uudelleen organisoinnista tehtiin päätökset vuoden lopussa. Seudun yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita valmisteltiin keväällä. Hallitusohjelmatavoitteita olivat mm. metropolipolitiikan ja aiesopimuskäytännön jatkaminen ja kehittäminen, metropolipolitiikan sisällön uudistaminen ja pääkaupunkiseudun erityispiirteiden huomioon ottaminen lainsäädäntö- ja muissa uudistushankkeissa. Kaksiportaisen seutuhallintomallin eduista ja haitoista laadittiin Helsingin seudun14 kunnan yhteistyönä selvitys. Vantaalla järjestettiin selvitykseen osallistuneiden kuntien valtuustoille yhteinen informaatiotilaisuus Metropolipolitiikka Metropolipolitiikassa jatkettiin valtion kanssa solmittujen aiesopimusten mukaisten toimenpiteiden toteutusta ja seurantaa. Vuoden 2010 alussa voimaan astuneen, maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi laaditun aiesopimuksen toimeenpanoa jatkettiin edelleen yhteistyössä Espoon TEtoimiston kanssa. Sopimuskausi ulottuu vuoden 2012 loppuun ja pääkaupunkiseudun kaupunkien ja ministeriöiden väliset neuvottelut aiesopimusyhteistyön jatkosta ovat käynnistyneet. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi solmitun aiesopimuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin keväällä yhteistyöelimissä. Hankesuunnitelman toteutus on käynnistynyt ja osahankkeet etenevät laaditun aikataulun mukaisesti. Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatiotyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa ja päätti vuoden kestäneen työnsä helmikuussa. Työryhmän tehtävänä oli löytää metropolialueen sosiaalista eheyttä vahvistavia toimenpiteitä. Metropolialueen kaupunkitutkimus- ja yhteistyöohjelmasta solmitun vuosien sopimuksen mukaisesti on jatkettu kehittämistyötä. Keväällä järjestettiin ensimmäinen metropolitutkimusseminaari kaupunkitutkimuksen ajankohtaisista teemoista. Jatkoseminaari pidettiin syksyllä. Metropolipolitiikan valmistelu hallitusohjelmatavoitteiden pohjalta käynnistettiin syksyllä. Tällöin käynnistyi Helsingin seudun uuden maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen valmistelu sopimuskaudelle Metropolialueen kilpailukykyaiesopimuksen uudistamisen valmistelu käynnistyi myös syksyllä. Muiden metropolipolitiikan painopisteiden valmistelu tapahtuu vuonna Kuntauudistus Paras-hankkeen jatkona Jyrki Kataisen hallitus käynnisti kuntauudistustyön, jossa kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

15 ESPOON KAUPUNKI 12 Syksyn aikana Espoo valmisteli yhteisiä kantoja ja vankkaa tietopohjaa tulevaisuuden haasteista Helsingin seudun 14 kunnan alueella. Espoo painotti seuraavia seikkoja: - Espoo haluaa olla mukana ratkaisemassa tulevaisuuden haasteita. Keskustelun pitää perustua hyvään vuorovaikutukseen ja parhaimpiin argumentteihin, joilla etsitään ratkaisuja sekä kaupunkikeskusten, pientalovaltaisten alueiden että maaseutujen osalta. - Metropolialueelle tarvitaan oma ratkaisu. Metropolialue kilpailee muiden maiden metropolien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä koko maan kansantalouden suotuisan kehittymisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. - Onnistunut lopputulos edellyttää kuntien vapaaehtoista yhteistyötä. Espoo edellyttää, että kuntauudistuksen valmistelu ja päätöksenteko tehdään hyvässä vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. Palveluissa pääkaupunkiseudun kuntaliitokset tai megaorganisaatiot eivät tuo laatua tai kustannustehokkuutta. Seudulliset palvelut järjestetään jo nyt seudullisesti, ja niistä mahdollisesti saatava suuruuden ekonomia on jo hyödynnettävänä. Julkisissa lähipalveluissa suuren yksikkökoon tavoittelu näyttäisi lisäävän vain byrokratiaa, kun pitäisi tavoitella asukas- ja asiakaslähtöisyyttä. - Tarvitaan MALY-ratkaisu. Metropolialueella tarvitaan (verkostomaisen yhteistyön lisäksi) selkeää ja läpinäkyvää menettelyä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Seudulle tarvitaan MAL-aiesopimusta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmää tukeva kaavallinen yhteinen näkemys. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä ympäristöpalvelujen valmistelua ja päätöksentekoa tulee yhdistää. Kuntauudistushanke jatkuu vuoden 2012 aikana kiihtyvällä tahdilla. Toiminnan kehittäminen Tuottavuuden parantaminen Taloushallinnon ja hankinnan tuottavuusprojektin esityksen mukaisesti taloushallintotehtävät on keskitetty konsernipalvelujen talouspalvelut yksikköön alkaen. Projekti tunnisti toimenpiteet, joilla tavoitteen mukainen tuottavuushyöty on saavutettavissa. Viidennes tavoitteesta saavutettiin jo projektin aikana tehdyillä tehtäväjärjestelyillä. Hankinnoissa on saavutettu säästöjä uusilla hankintamenettelyillä. Hankinnan organisoinnin uudistaminen yhdistettiin keskushallinnon uudistukseen. Tietohallinnon tuottavuusprojektin toimeenpano on edennyt. Tavoitteesta on saavutettu kaksi kolmannesta. Taloudellisen tietoteknisen ympäristön osalta jäädään jonkin verran tavoitteesta. Henkilöstöhallinnon tuottavuuden parantamiseksi luotiin toimintaa tukevien tietojärjestelmien kohdearkkitehtuuri ja sen perusteella tarkennettiin ERP HR -järjestelmän tavoitetila ja organisoitiin valmistelu uudelleen siten, että järjestelmä otetaan käyttöön kevään 2012 aikana. Espoo on ollut mukana 20 suurimman kaupungin tuottavuushankkeessa, jossa on määritetty yhteiset tuottavuusmittarit keskeisille palveluille. Sähköisen asioinnin hankkeessa uudistetaan kaupungin internet- ja intranet (Essi) -sivustot. Vuonna allekirjoitettiin sopimus uudesta julkaisujärjestelmästä, luotiin ulkoasu ja rakenne uudistettaville sivustoille ja aloitettiin sisällöntuottajien julkaisujärjestelmäkoulutukset. Uudistetun espoo.fi-sivuston ensimmäinen vaihe julkaistiin helmikuussa Essin ensimmäinen vaihe julkaistaan huhtikuussa Nuorisotoimen avustushakemus-sovellusta pilotoitiin siten, että syksyn kohdeavustukset haettiin sovelluksen avulla. Avustushakemus-sovellus käytti uuden sähköisen asioinnin alustan palveluja. Vuonna pilotoitiin uutta palautejärjestelmää, joka mahdollistaa palautteen antamisen myös karttapohjaa käyttäen. Tuotantoon palautejärjestelmä otettiin verkkosivuston uudistuksen yhteydessä. Palvelusetelien ja ostopalvelujen tietojärjestelmäratkaisut -hankkeessa määritellään kunta- ja palveluriippumaton tietojärjestelmäratkaisu, joka mahdollistaa palveluseteleillä ja ostopalveluina järjestettyjen palvelujen uudenlaiset toimintamallit sekä sähköistetyn ja osittain automatisoidun kokonaisprosessin. Tavoitetila huomioi asiakkaan aktiivisena toimijana ja sähköisten asiointipalvelujen käyttäjänä sekä yksityisten palveluntuottajien sujuvaa ja tehokasta palvelutuotantoa koskevat tarpeet. Tavoitteena on kuntaja palveluriippumaton tietojärjestelmäratkaisu.

16 ESPOON KAUPUNKI 13 Hankkeessa ovat Espoon lisäksi mukana Helsinki, Kouvola, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Espoo. Määrittelyvaihe käynnistyi kesäkuussa ja päättyy huhtikuussa Toteuttamista koskevat päätökset on tarkoitus tehdä kevään 2012 aikana ja käynnistää toteutuksen kilpailutus mahdollisimman nopeasti em. päätösten jälkeen. Toteutettavan tietojärjestelmäratkaisun hyötyjen maksimoimiseksi hankkeessa mukana olevien kaupunkien yhteinen tavoite on löytää ratkaisulle ja sitä tukeville palveluille ohjaus- ja tuotantomalli, jonka avulla ratkaisu ja sen mahdollistamat uudet toimintamallit olisivat levitettävissä hankekuntia laajempaan käyttöön. Sähköiset työskentelytavat -projektissa kehitetään hallintotyötä. Ensimmäisessä vaiheessa on aloitettu kaupunkitasoisen tiedon jakamista ja ryhmätyötä tukevan ryhmätyöohjelmiston käyttöönotto. Keväällä pilotoitiin yhtenäisen viestintäratkaisun (mm. tavoitettavuustiedot, chat-tyyppinen keskustelu, työpöydän jakaminen, verkkokokoukset) mahdollistavaa Lync-ohjelmistoa. Pilotista saatiin erittäin hyvät käyttökokemukset, joten ohjelmiston käyttöönotto käynnistyi syksyllä. Palvelujen järjestäminen ja palveluverkko Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 hyväksyttiin valtuustossa Tavoitetilassa keskeistä on muodostaa asiakaslähtöinen, ilmastovaikutukset huomioiva palvelujen järjestämisen kokonaisuus, jossa palveluja tuottavat sekä kaupunki että lukuisat kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin toimijat. Tavoitetilassa suurin osa asioinnista voidaan hoitaa sähköisinä palveluina. Palveluverkkoa tullaan kehittämään pitkäjänteisesti keskittämällä palveluja liikenteen solmukohtiin ja hyvien esteettömien liikenneyhteyksien varteen, kuten esimerkiksi junaradan, kauppakeskusten ja länsimetron läheisyyteen. Palveluverkko muodostuu osin lähipalveluista, osin eriasteisesti keskitetyistä palveluista. Palvelujen järjestäminen ja palveluverkko tavoitetilan mukaisessa kehitystyössä on edetty. Matinkylän tulevan metroaseman ja kauppakeskus Ison Omenan välittömään läheisyyteen on suunnitteilla Matinkylän palvelutori. Suunnittelun tavoitteena on määritellä Matinkylän palvelutorin alue ja alueelle sisältyvät kaupungin järjestämät palvelut sekä palvelujen edellyttämät tilaratkaisut. Palvelujen suunnittelun ja tilojen käytön lähtökohtia ovat helppo saavutettavuus, asiakaslähtöisyys, uusien palvelumuotojen kehittäminen, tilojen monikäyttöisyys sekä tilankäytön tehostaminen. Ehdotus Matinkylän palvelutilojen kokonaisratkaisuksi valmistuu keväällä Palveluverkon kehittämistä koordinoiva toimitilaryhmä aloitti keväällä toimintansa, ja sen seurauksena palveluverkkokokonaisuutta kokoava ja arvioiva keskustelu on lisääntynyt. Kaupungin toimintojen organisointi Palveluliiketoimen toimiala aloitti toimintansa vuoden alusta. Toimiala on kaupungin oma palveluntuottaja ja koostuu viidestä liikelaitoksesta ja toimialajohtoa palvelevasta esikunnasta. Teknisestä ja ympäristötoimesta toimialan organisaatioon siirtyivät Espoo Catering -liikelaitos, Kiinteistönhoito-liikelaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Varikko-liikelaitos sekä teknisen keskuksen katu- ja vihertuotanto. Vuoden 2012 alusta toimialalle siirtyy keskushallinnosta myös konsernipalvelujen tulosyksikkö. Kaupunginhallituksen valmistelukehotuksen mukaisesti konsernipalvelujen tulosyksikössä luotiin valmiudet toimintojen siirtoon palveluliiketoimen toimialalle alkaen. Siirron myötä konsernipalveluista muodostui nettositova tulosyksikkö ja vuonna 2012 valmistellaan tulosyksikön liikelaitostaminen. Vuoden 2012 alusta Varikosta ja konsernipalvelujen yhteyspalveluista muodostettiin Espoo Logistiikka -liikelaitos, Kiinteistönhoito -liikelaitoksesta ja keskushallinnon aula- ja turvallisuuspalveluista muodostettiin Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos sekä Katu- ja vihertuotanto -liikelaitoksen nimi muutettiin Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokseksi. Keväällä asetettiin kolme projektia valmistelemaan konsernipalvelujen palvelutuotantoon liittyvien toimintojen siirtoa. Projektien tehtävänä oli tehdä ehdotus siirtyvistä toiminnoista, sisäisten palvelujen ohjausmallista ja keskushallintoon jäävien toimintojen organisoinnista. Hankkeen tavoitteena oli parantaa kaupungin elinvoimaisuutta ja kuntalaispalveluja kehittämällä kaupungin johtamista ja selkiyttämällä sisäisten palvelujen tuottamista. Projektien työ valmistui vuoden lopulla. Uudistukseen liittyvät päätökset ja johtosääntömuutokset hyväksyttiin joulukuussa. Uuden organisaation mukainen toiminta käynnistyi vuoden 2012 alusta.

17 ESPOON KAUPUNKI 14 Espoolaisen johtamisen mallin kehittäminen käynnistyi syksyllä yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Espoo on Dialogisen johtamisen kehittäminen kunta-alalla -tutkimusprojektin pilottikohteena. Johtajuuden nykytilan ja kehitystarpeiden kartoitus on tehty syksyn aikana kahdessa työpajassa. Vuoden 2012 alkupuolella selvitetään johtamisen kehittämisen käytännön hankkeita ja laaditaan varsinainen tutkimus- ja hankesuunnitelma. Harmaan talouden torjunta Espoon kaupunginhallitus hyväksyi vastauksen valtuustoaloitteeseen konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä harmaan talouden torjumiseksi. Harmaalla taloudella tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Espoossa tehtiin joulukuussa toimintasuunnitelma terveen kilpailun edistämiseksi Espoon hankinnoissa. Espoo aloitti alkaen yhteistyön verohallinnon kanssa, jonka mukaisesti kaupunki toimittaa ostoreskontrasta saatavat tiedot urakkasopimuksista sekä kiinteistöhuollon ja siivouksen hankintasopimuksista verohallinnolle. Tiedot sisältävät mm. yrityksen yksilöintitiedot ja maksetut suoritukset sekä työnkohteen sijaintitiedot. Saatujen tietojen pohjalta verohallinnon tietopalvelu tuottaa Espoolle tilastollisen analyysin, joka käsitellään kaupungin sisäisessä Terveen kilpailun edistämisen verkostossa. Kriittiset tapaukset lähetetään jatkotoimia varten ao. yksikköön. Saaduista tuloksista raportoidaan kaupungin johdolle. Terveen kilpailun edistämisen verkosto seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia, harmaan talouden torjuntaan liittyviä lakihankkeita sekä metropolialueen toimia harmaan talouden torjunnassa. Yhteistyötä pyritään tekemään Espoo-konsernin ulkopuolisten toimijoiden, kuten Espoonkruunu Oy:n ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Kaupungin hankintaohjetta on päivitetty selkiyttämällä entisestään hankintapalvelujen ja tilaavan yksikön välistä työjakoa toimittajien valvonnassa ja harmaan talouden torjunnassa. Lisäksi on korostettu sopimuskauden aikaista valvontaan, kehotettu tehostamaan alihankintaketjujen valvontaa ja velvoitteiden laiminlyöntien sanktioimista. Kaupunkirakenne ja rakentaminen Tärkeimpiä kaavoituskohteita olivat metron ja metroasemien lähiympäristöt sekä laajat suunnittelukokonaisuudet Espoonlahdessa ja Espoon keskuksessa. Finnoon osayleiskaavaluonnos valmistui. Laajalla sidosryhmä- ja asukasyhteistyöllä valmisteltiin alueen kehittämisen tueksi Finnoo-visio. Vuonna 2010 käynnistynyt Länsimetron rakentaminen jatkui. Vuoden aikana kilpailutettiin kaikki tunneliurakat. Työt etenivät samanaikaisesti aikataulun mukaisesti useassa paikassa. Tavoitteena on metroliikenteen käynnistyminen Matinkylään loppuvuonna Tapion aukion pysäköintilaitoksen rakentaminen käynnistyi kesäkuussa ja Jousenpuiston metroaseman ja sen päälle tulevan pysäköintilaitoksen rakentaminen käynnistyi toukokuussa. Tapiolan keskuksen uudistaminen käynnistyi kaupungin ja kiinteistöjen yhteistyönä. Keskuksen uudistamisen keskeisiä hankkeita ovat Merituulentien ja tulevan linja-autoterminaalin toteuttaminen maan alle ja maantason vapauttamien jalankululle. Aalto-yliopiston kesäkuussa toteutunut kampuspäätös käynnisti Otaniemessä useita maankäytön kehittämishankkeita. Tavoitteena on mm. asumisen lisääminen alueelle. Kehä I:n parantaminen Leppävaarassa valmistui vuoden lopulla. Kehä I:n uudistamisen suunnittelu välillä Kalevantie - Länsiväylä jatkui. Suurpellon alueen päiväkodin rakentaminen käynnistyi. Opinmäen alueen yleinen suunnittelukilpailu toteutettiin syksyn aikana. Kilpailun tulokset julkistetaan vuoden 2012 alussa. Eritasoliittymän rakentaminen Kehä II:lle käynnistyi.

18 ESPOON KAUPUNKI 15 Espoon sairaalan toteutus- ja rahoitusratkaisujen suunnittelua jatkettiin ja valtuusto päätti helmikuussa 2012, että Espoon sairaala rakennetaan Puolarmetsän sijaan Jorvin yhteyteen. Espoon sairaalan sijoittaminen Jorvin läheisyyteen perustuu toimintaympäristön muutoksiin, potilashoidon tarpeisiin ja tuki- ja sisäisten palvelujen synergiahyötyihin. Hankkeen toteutusaikataulu pyritään laatimaan sellaiseksi, että uusi sairaala valmistuisi keväällä Hanke toteutettaneen perustettavien tytäryhtiöiden hallinnoimana. Nuuksioon valmistuu vuodenvaihteessa koko Suomen luontoa esittelevä Suomen luontokeskus Haltia, jonka ydintavoite on tarjota kävijöille aidon luonnon kosketus. Luontokeskuksen peruskivi muurattiin Luontokeskus Haltia on yksi Espoon kolmesta World Design Capital Helsinki kärkihankkeesta. Haltiassa tulee olemaan mm. näyttelyt Suomen upeimmista luontokohteista ja pääkaupunkiseudun viherkehästä, ympäristökasvatus- ja luontokoulutoimintaa, monitoimiauditorio sekä retkeilyneuvontaa. Ekologisilta ratkaisuiltaan luontokeskus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Esimerkiksi aurinko- ja maaperän geoenergiaa hyödyntävät ratkaisut tekevät Haltiasta jäähdytyksen osalta täysin ja lämmityksenkin osalta 75-prosenttisesti omavaraisen. Koko rakennus rakennetaan puusta niin kantavien rakenteiden kuin erilaisten verhoilujenkin osalta. Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Espoon kaupungin elinvoimaisuuden kehittymisen kannalta merkittävin tapahtuma oli Aalto-yliopiston päätös keskittää pääosa yliopiston toiminnoista Otaniemeen. Päätös tulee myös vauhdittamaan Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan muodostaman kokonaisuuden kehittymistä yhdeksi maailman johtavista tutkimuksen sekä liike- ja innovaatiotoiminnan keskittymistä ja vahvistaa siten pääkaupunkiseudun kiinnostavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Aalto-yliopiston kampuspäätös varmistaa osaltaan suunniteltujen, 4-5 miljardin arvoisten investointien toteutumisen alueella ja antaa kaupungille mahdollisuuden linjata alueen kehittämistä entistä pitkäjänteisemmin. Metropolialueen kilpailukykystrategian valmistelu aloitettiin loppusyksystä ja se laaditaan vuoden 2012 aikana yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja KUUMA-kuntien kanssa. Syksyllä keskityttiin myös Kataisen hallituksen innovaatiokeskittymäpolitiikkaan ja sen merkitykseen Espoossa. Kaupungin tarve tukea innovaatiokeskittymiä korostuu ja kaupunki oli mukana useassa tähän liittyvässä hanke- ja sopimusvalmistelussa. Omnian uudet laajennetut toimitilat Espoon keskuksessa valmistuivat syksyllä. InnoOmnian yrityspalvelut tarjoavat tilat noin 100 yrittäjälle ja yrittäjäksi aikovalle. Tällä on merkitystä myös Espoon keskuksen kehittymisen kannalta Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä laski kolmatta vuotta perättäin. Henkilöstöä oli vuoden lopulla , mikä on 73 henkilöä vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Henkilöstömenot (pl. palkkiot, sairaus- ja tapaturmapäivärahojen sivukulut sekä eläkkeet) kasvoivat kuitenkin 5,7 prosenttia. Vuokratyövoiman käytön kustannukset kasvoivat 27,9 prosenttia. Yhteenlaskettuna henkilöstömenojen ja vuokratyövoiman käytön kustannukset kasvoivat 6,4 prosenttia. Henkilöstömenoja kasvattivat etenkin virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset, henkilöstösivukulujen kasvu, lomapalkkavelan laskutapamuutos, tulospalkkioiden maksatus sekä investointikustannuksiin budjetoitujen henkilöstömenojen kirjaus käyttötalouden puolelle toimintamenoihin. Kaupungin työvoimakustannukset kasvoivat 5,2 prosenttia. Vuonna kaupungissa oli 18,6 asukasta yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden (18,2 v. 2010).

19 ESPOON KAUPUNKI 16 Muutoksia 1.1. alkaen: n. 60 vahtimestaripalvelujen ja logistiikan työntekijää siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon, tekninen ja ympäristötoimi jakautui kahdeksi eri toimialaksi. Muutoksia alkaen: Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien, noin 260 henkilöä, palkkaus siirtyi Seuren kautta tapahtuvaksi elo - syyskuussa Suomenkielinen varhaiskasvatus (2 700 henkilöä) siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen, teknisestä ja ympäristötoimesta siirtyi 160 Espoon Veden työntekijää (155 vakinaista ja 5 määräaikaista) kuntayhtymän palvelukseen. Sosiaali- ja terveystoimesta siirtyi 27 elatusturvan, edunvalvonnan ja yritystyöterveyshuollon työntekijää pois kaupungin organisaatiosta ja sivistystoimesta siirtyi valtiolle 8 kuluttajaneuvonnan työntekijää. Keskushallinnosta siirtyi alkaen 550 henkilöä Espoo Catering -liikelaitokseen. Henkilöstömäärät sisältävät myös liikelaitosten henkilöstön. Henkilöstömäärissä ovat mukana yli 50 %:n työaikaa tekevät. Henkilöstömäärä laski sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön osalta. Vakinaisten määrä pieneni 37 henkilöllä ja määräaikaisten määrä 36 henkilöllä. Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,9 prosenttia, mikä on hieman suurempi osuus kuin vuonna 2010 (80,8 %). Naisia oli henkilöstöstä 79,5 prosenttia eli jonkin verran pienempi osuus kuin edellisvuotena. Kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 44,6 vuotta. Vaikka henkilöstömäärä laski, kasvoi vakinaisten ja pitkäaikaisten sijaisten rekrytointien määrä 15,5 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus kohosikin hieman ollen 6,2 prosenttia (6,1 % v. 2010). Työvoiman saatavuusongelmat näkyivät samoilla ammattialueilla kuin aiemminkin eli pääsääntöisesti vaikeuksia oli rekrytoida päteviä työntekijöitä päivähoidossa, sosiaalityössä, vanhusten palvelujen tehtävissä sekä erityisopetuksessa ja lääkärin tehtävissä. Henkilöstö- ja osaamisrakennetta tarkasteltiin osaamisperusteisen henkilöstösuunnittelun mallilla, joka oli käytössä kaikilla toimialoilla ja tavoitteen mukaisesti tulosyksiköissä. Keskushallinnossa henkilöstösuunnitelma laadittiin osana palveluliiketoimen toimialaa ja keskushallintoa koskevaa kehittämishanketta. Oppilaitosyhteistyötä kaupungin ja eri oppilaitosten välillä jatkettiin työvoiman saannin turvaamiseksi. Yhteistyöhön liittyen kaupunki tarjosi jatkuvasti harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Opintoihin liittyvän harjoittelupaikan kaupunki tarjosi opiskelijalle, mikä on jonkin verran enemmän kuin vuonna Vuokratyövoiman käyttö lisääntyi. Kasvuun vaikutti erityisesti lyhyt ja ennalta arvaamaton työntekijätarve sekä se, että edellisen vuoden syksyllä tiettyjen ammattiryhmien määräaikaisuudet siirrettiin systemaattisesti Seuren kautta täytettäviksi. Lisäksi tietyillä aloilla, kuten lääkärin tehtävissä, on työvoiman saatavuusongelmien vuoksi ollut pakko käyttää vuokratyövoimaa palvelujen turvaamiseksi. Kaupungin linjauksen ja tiivistyneen kaupungin ja Seuren välisen yhteistyön johdosta Seuren osuus kaikesta vuokratyövoiman käytöstä kasvoi edelleen ja se oli vuokratyövoiman käytöstä 83,5 prosenttia.

20 ESPOON KAUPUNKI 17 Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä nousi, kuten se on tehnyt jo useamman vuoden ajan. Vuoden lopussa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus oli 4,1 prosenttia, kun se vuoden 2010 lopulla oli 3,6 prosenttia. Lisäksi monimuotoisuuden johtamista ja asiaan liittyvää työyhteisövalmennusta jatkettiin vuoden aikana. Kaupungin palveluksesta eläkkeelle jääneiden määrän kasvu jatkui. Vuonna eläkkeelle jäi 268 henkilöä, kun edellisvuonna eläkkeelle jääneitä oli 260. Iän perusteella eläkkeelle jäi 76,5 prosenttia. Henkilöstön keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä oli 62,2 vuotta, mikä on kaksi kymmenystä edellisvuotta alempi. Vuosien aikana yksilöllisen vanhuuseläkeiän saavuttaa yhteensä noin henkilöä. Kun tähän lisätään arvio työkyvyn perusteella eläkkeelle jäävistä, jää seuraavan kymmenen vuoden aikana kaupungin palveluksesta eläkkeelle arviolta noin henkilöä. Henkilöstön työhyvinvointia seurattiin työhyvinvointimatriisilla, joka sisältää sekä euromääräisiä että henkilöstön kokemuksiin perustuvia työhyvinvointimittareita. Työhyvinvointimatriisi osoittaa, että työhyvinvointi on Espoossa kehittynyt myönteiseen suuntaan. Vuonna ei tehty Kunta 10 -tutkimusta, joten matriisin arvot perustuvat tältä osin edellisvuoden tuloksiin. Johtamisen ja esimiestyön parantamiseksi käynnistettiin yhteistyöhanke Aalto-yliopiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää espoolaista johtamista ja luoda espoolaisen johtamisen malli. Työskentely on aloitettu vuoden lopulla yhdessä laajan esimiesjoukon kanssa. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät. Keskimäärin terveysperusteisia poissaolopäiviä oli vuoden aikana 17,3 päivää henkilöä kohden, mikä on vähemmän kuin moneen vuoteen. Esimerkiksi vuonna 2010 poissaoloja oli keskimäärin 18 päivää ja tätä edeltävä vuotena 17,6 päivää. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden poissaolojen määrä laski, samoin opettajien ja tuntipalkkaisten. Eniten poissaolopäiviä oli edelleen tuntipalkkaisilla, keskimäärin 24,3. Opettajilla poissaoloja oli vähiten, keskimäärin 8,8 päivää. Terveysperusteiset poissaolot ovat olleet useita vuosia pääkaupunkiseudun pienimmät. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien määrä pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna Yhteensä työja työmatkatapaturmia sekä ammattitautiepäilyjä laskettiin vuoden kuluessa Tapaturmista aiheutui kuitenkin edellisvuotta vähemmän korvauspäiviä. Tuhatta henkilöä kohden tapaturmia sattui 77,5 kappaletta (77,2 v. 2010). Palkantarkistukset perustuivat valtakunnallisiin sopimuksiin. Palkkoja korotettiin 1.5. lukien kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, teknisen ja opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä tuntipalkkaisten ja muusikoiden työehtosopimuksen soveltamisalalla 1,2 prosentin yleiskorotuksella. Lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalalla yleiskorotus oli 1,38 prosenttia. Kaikilla sopimusaloilla oli käytettävissä paikallinen järjestelyerä 1.5. lukien. Järjestelyerän suuruus oli sopimusalasta riippuen 0,44-0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta laskettuna. Järjestelyerät kohdennettiin sekä tehtäväkohtaisiin palkkoihin että henkilökohtaisiin lisiin ottaen huomioon palkkakilpailukyvyn ylläpitäminen, paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, toimintojen ja tehtävien uudelleen järjestelyjen tukeminen ja paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen. Vuonna jatkettiin vuoden 2010 kokemusten perusteella edelleen kehitetyn ryhmätulospalkkiojärjestelmän kokeilua. Mukana ryhmätulospalkkauksessa oli yhteensä 11 tulospalkkioyksikköä. Lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuoden aikana tehtiin yhteensä noin lisä- ja ylityötuntia, kun vuoden 2010 aikana niitä tehtiin noin tuntia. Ylityökustannuksia maksettiin 3,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat 22,9 milj. euroa, kun vastaava summa vuoden 2010 osalta oli 17,9 milj. euroa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilinpäätös

Vuoden 2015 tilinpäätös Vuoden 215 tilinpäätös Konserniesikunta, Strategia ja talous, Konserniohjaus Toimintaympäristö Väestökasvu yli 4 2 henkilöä (1,6 %), Asukasluku 215/216 oli. 269 82 Taloudellinen toimintaympäristö haasteellinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

ASIA/ÄRENDE 8 JAA: KLAR EI: VASTAAN

ASIA/ÄRENDE 8 JAA: KLAR EI: VASTAAN ASIA/ÄRENDE 8 JAA: KLAR EI: VASTAAN Äänestyksen tiedot Kokous / Sammanträde Aiheen nimi: ASIA/ÄRENDE 8 Äänestyksen nimi: Äänestyksen aihe: ASIA/ÄRENDE 8 JAA: KLAR EI: VASTAAN Äänestys alkaa / Omröstningen

Lisätiedot

ASIA/ÄRENDE 9 JAA: KH EI: LAUKKANEN

ASIA/ÄRENDE 9 JAA: KH EI: LAUKKANEN ASIA/ÄRENDE 9 JAA: KH EI: LAUKKANEN Äänestyksen tiedot Kokous / Sammanträde Aiheen nimi: Äänestyksen nimi: Äänestyksen aihe: Äänestys alkaa / Omröstningen börjar Äänestys päättynyt / Omröstningen avslutad:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. Kaupunginhallitus 09.01.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. Kaupunginhallitus 09.01.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 09.01.2012 Sivu 1 / 1 13 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Kaupunginjohtaja: - Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 33 / 21.12.2011

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Sisällysluettelo YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008...3 1.1. Ulkoiset ympäristömenot ja -tulot...3 1.2. Sisäiset ympäristömenot ja -tulot...5 1.3. Ympäristöinvestoinnit...5 1.4. Ympäristövastuut...5

Lisätiedot

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 PALIN tarkoituksena on osallistua Espoon TATU-ohjelmaan valmistelemalla siihen seuraavia asioita: 1.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

UUDET VIRAT JA TOIMET

UUDET VIRAT JA TOIMET Liite UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Tilinpäätös 2012. Espoon kaupunki Valtuusto 20.5.2013

Tilinpäätös 2012. Espoon kaupunki Valtuusto 20.5.2013 Espoon kaupunki Valtuusto 20.5.2013 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.1.2 Hallinto 4 1.1.3 Yleinen talouden

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. 71 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen seurantaraportti tilanteesta 31.7.2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. 71 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen seurantaraportti tilanteesta 31.7.2014 20.08.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 71 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen seurantaraportti tilanteesta 31.7.2014 Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 249/02.02.02/2015 64 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I / 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Tarja Söderman, puh. 050 330

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 297. Kaupunginhallitus 15.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 297. Kaupunginhallitus 15.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.10.2012 Sivu 1 / 1 2952/02.02.00/2011 296 Määrärahan siirtoja vuoden 2012 talousarvioon Valmistelijat / lisätiedot: Tuppurainen Anja, puh. (09) 816 22621 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kaupunginhallitutuksen käsittely xx.xx.2014 Kaupunginvaltuuston käsittely xx.xx.2014 Voimaantulo 1.1.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Toimintakertomus 2011

Toimintakertomus 2011 ASIA 4 / LIITE 1 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Toimintakertomus 2011 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä Seutuyhteistyön painopisteet vuonna 2011 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen TARKAST USLAUT AKUNTA 1 ARVIOINT IKERT OMUS VUODELT A 2011 1. Tarkastuslautakunta Ranuan kunnan tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudella 2009-2012 ovat: Varsinainen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 27.01.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 27.01.2014 maanantai klo 8:00-9:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 17.03.2014 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 17.03.2014 maanantai klo 9:00-10:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on toimialan esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot