Riihimäen kaupunginkirjaston kyselytulokset Ratamo-kirjastojen asiakaskyselyssä

Transkriptio

1 1 Riihimäen kaupunginkirjaston kyselytulokset Ratamo-kirjastojen asiakaskyselyssä Olli Setälä FM

2 2 Sisällys 1. Kyselyn taustaa, toteutus ja vastausten käsittely Vastaajat Kirjastossa asiointi Mitä kirjastossa tehdään Arviot aukioloista, tiloista, laitteista Aukioloajat Tilojen viihtyisyys ja käytännöllisyys Internet- tietokoneiden määrä Lainaus- ja palautusautomaatit Kirjaston kokoelmat Aikuisten kauno- ja tietokirjallisuus Lasten ja nuorten kirjat Äänikirjat ja kielikurssit Lehdet Musiikkiäänitteet ja nuotit Elokuvat Asiakaspalvelu sekä aineistojen sijoittelu, löydettävyys ja saatavuus Tiedottaminen ja kotisivut Verkkokirjasto Vapaa palaute Tärkeimpiä tuloksia Liite 1: Kyselylomake... i Liite 2: Avoimet vastaukset kysymykseen Mitä tavallisesti teet kirjastossa?... iii Liite 3: Avoimet vastaukset... iv

3 1 1. Kyselyn taustaa, toteutus ja vastausten käsittely Riihimäen ja Hyvinkään kaupunginkirjastojen sekä Nurmijärven, Hausjärven ja Lopen kunnankirjastojen yhteinen asiakaskysely järjestettiin Tosin Riihimäellä (ja ilmeisesti myös Nurmijärvellä) kysely alkoi päivämääräsekaannuksen vuoksi pari päivää myöhässä Kysely oli Ratamo-kirjastojen kolmas yhteinen. Aikaisemmat pidettiin marraskuussa 212 ja maaliskuussa 21. Riihimäellä kysely toteutettiin samalla mallilla kuin edellisellä kerralla. Paperisia kyselylomakkeita oli jaossa lastenosastolla, lehtisalissa, musiikkiosastolla ja aikuistenosastolla kolmessa paikassa. Verkkolomakkeeseen oli linkki kirjaston etusivulla, verkkokirjastossa, kaupungin sivujen ajankohtaisissa tiedotteissa, Facebookissa ja Twitterissä. Sosiaalisessa mediassa vastauskehotuksia lähetettiin noin viikon välein kolme kertaa. Facebookin kautta vastauslomakkeeseen oli klikattu parikymmentä kertaa, Twitterin kautta vain pari kertaa. Vastauksia käsiteltiin tällä kertaa Webropol-kyselytutkimussovelluksella, mikä antoi aikaisempaa paremmat mahdollisuudet tulosten analysointiin. Sovelluksen raportointityökalulla saa helposti esiin vastaajien eri taustatekijöiden vaikutuksia vastauksiin. Tätä on raportissa hyödynnetty huomioimalla ikäryhmien ja sukupuolen vaikutus, jos vaikutus on ollut selvä. Webropol myös helpotti huomattavasti diagrammien tekoa. Aineiston muokkaamisesta ja jakaumien visualisoinnista Webropolilla vastasi Hyvinkään kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja Teijo Virolainen. Kyselylomake (Liite 1) oli hyvin samanlainen kuin edellisellä kerralla. Lisäyksiä olivat ainoastaan kysymys sähkökirjojen lainaamisesta (kohta 11) ja ohje jättää numeroarvioinneissa kohdan tyhjäksi, jos ei osaa vastata. Edellisellä kerralla en osaa vastata -vaihtoehdon puuttuminen nimittäin hämmensi monia vastaajia. Koska kyselylomaketta ei merkittävästi muutettu vuoden 212, voi kyselyjen tuloksia vertailla kohtalaisen hyvin. Vuoden 21 lomakkeen arviointikysymysten asteikko oli niin erilainen, että sillä saadut tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Kirjastokäyntien tiheyttä ja kirjastonkäyttötapoja koskevat monivalintakysymykset eivät muuttuneet, joten niiden vastauksia voi vertailla kaikista kolmesta kyselystä.

4 2 Riihimäen saamia arvioita on joissain tapauksissa mielekästä vertailla toisiin kyselykirjastoihin. Tällöin kaikista kyselykirjastoista yhdessä, käytetään termiä Ratamo-kirjastot ja kaikista kyselyvastaajista käytetään termiä Ratamo-vastaajat. Riihimäellä annettuja kirjastoautoja koskevia arvioita ei käsitellä. Raportti etenee kysymys kysymykseltä samassa järjestyksessä kuin ne olivat lomakkeessa. Lopussa ovat yhteenveto ja liitteet. 2. Vastaajat Kaikissa Ratamo-kirjastoissa ja kirjastoautoissa vastaajia oli yhteensä 847, mikä oli 27 vähemmän kuin edellisessä kyselyssä. Pudotusta oli siis 24 %. Riihimäkeä arvioi 256 vastaajaa, eli 39 (13 %) vähemmän kuin 212. Vastaajien määrän pudotus ei Riihimäellä ollut siis yhtä suuri kuin yleisesti Ratamo-kirjastoissa. 21 vastaajia oli Riihimäellä 491, siihen nähden vastaajat ovat vähentyneet 48 %. Paperilomakkeilla vastauksia annettiin 178 (7 %) ja verkossa 78. Verkkovastaajat olivat vähentyneet edellisestä kyselystä merkittävästi. Silloin verkossa vastasi 183 eli 62 % kaikista vastaajista. Muita kirjastoja koskevia vastauksia annettiin seuraavasti: Hausjärven kirjasto 48, Hausjärven kirjastoauto 51, Hyvinkään pääkirjasto 24, Hakalan kirjasto 17, Paavolan kirjasto 82, Lopen kirjasto 43, Lopen kirjastoauto 7, Nurmijärven pääkirjasto 36, Klaukkalan kirjasto 72, Rajamäen kirjasto 28, Nurmijärven kirjastoauto 3.

5 3 Naisia Riihimäen vastaajista oli 7 %, Ratamo-kirjastoissa 76 %. Riihimäellä miesten osuus oli suurin. Sukupuolijakauma ei oleellisesti muuttunut edellisestä kyselystä. Vastaajien sukupuolijakauma paikkakunnittain Vastaajien ikäjakauma muuttui Riihimäellä hieman vuodesta 212. Merkittävin muutos oli, että vastaajien keski-ikä nousi hieman: vuotiaiden ja 18 3-vuotiaiden osuudet laskivat noin viisi prosenttiyksikköä ja sekä yli 6-vuotiaiden nousi viisi prosenttiyksikköä. Selvästi suurin ikäryhmä oli vuotiaat, kuten aiemminkin. Vastaajien ikäjakauma Riihimäellä

6 4 Kirjastojen välillä oli suuria eroja ikäryhmäjakaumissa: Ikäryhmäjakaumat paikkakunnittain Lopella ja Hausjärvellä vastaajat ovat olleet keskimäärin iäkkäämpiä kuin muualla. Riihimäen vastaajat olivat nuorimpia. On muistettava, että vastaajien ikäryhmien jakaumat eivät suoraan kerro kirjastojen käyttäjien todellisista ikäjakaumista, koska eri-ikäisten vastausaktiivisuus voi vaihdella paljonkin. Myös kyselyn järjestelyillä ja lomakkeella on ollut omat vaikutuksensa siihen, kuinka ahkerasti eri-ikäiset ovat kyselyyn vastanneet. 3. Kirjastossa asiointi Vuoteen 21 verrattuna viikoittaisten käyttäjien osuus on kasvanut noin 1 prosenttia kuukausittaisten kävijöiden kustannuksella. Toisaalta vuosien 212 ja 214 välillä kirjasto käynnit ovat hieman harvenneet: viikoittaisten käyttäjien osuudesta (42 %) pari prosenttiyksikköä oli siirtynyt kuukausittain käyttäville (46 %), mikä nosti kuukausittain käyttävät suurimmaksi ryhmäksi. Harvemmin kuin kuukausittain käyvien osuus on laskenut tasaisesti ja on nyt sama kuin päivittäisillä käyttäjillä (6 %).

7 Päivittäin Viikoittain Kuukausittai Harvemmin Kuinka usein vastaajat käyvät kirjastossa Luvut ovat prosentteja. Ikäryhmien välillä käyntitiheydessä oli suuriakin eroja, mutta niin oli myös ryhmien sisällä. Karkeasti jakaumia voi kuvailla siten, että päivittäisissä käyttäjissä suurin ryhmä oli vuotiaat, tosin viikoittainen ja kuukausittainen käyttö oli heille yhtä tavallista. Suurin osa alle 18- ja yli 6- vuotiaista käytti kirjastoa ainakin viikoittain, ja lähes kaikki vähintään kuukausittain vuotiaat käyvät kirjastossa harvimmin ja heille kirjastokäynti on tyypillisesti kuukausittainen juttu ja 46 6-vuotiaat käyvät hieman heitä useammin. Kuinka usein eri ikäryhmät käyvät Riihimäen kirjastossa Riihimäen tulokset poikkesivat Ratamo-kirjastojen yleisestä linjasta etenkin siten, että kuukausittaisten kävijöiden osuus oli suurin, kun taas muiden kirjastojen vastauksissa viikottainen käyttö oli selvästi yleisintä:

8 6 Vastaajien kirjastokäyntien tiheys Ratamo-kirjastoissa Tulos selittyy ainakin osittain sillä, että Riihimäellä vuotiaiden osuus vastaajista oli suurempi kuin muualla, ja tämä ikäryhmä käyttää kirjastoa enimmäkseen kuukausittain. 4. Mitä kirjastossa tehdään Kysymykseen Mitä tavallisesti teet kirjastossa? vastaaja pystyi valitsemaan annetuista vaihtoehdoista niin monta kuin tarpeellista ja lisäksi antamaan halutessaan avoimen vastauksen. Aikaisemmissa kyselyissä vaihtoehdot olivat muuten samat, paitsi 21 ei kysytty tapahtumiin osallistumisesta. Selvimmät muutokset vastauksissa neljän vuoden aikana olivat Vietän aikaa -vaihtoehdon valinneiden lisääntyminen 15 prosentista 24:ään ja Käytän internetiä vähentyminen 15:stä kymmeneen. Muuten vastaukset olivat pysytelleet samoilla linjoilla ja vaihtoehtojen suosituimmuusjärjestys oli muuten sama paitsi Vietän aikaa -vaihtoehto oli noussut neljännelle sijalle Etsin tietoja -vaihtoehdon ohi. Yli 9 % oli valinnut vaihtoehdon Lainaan, palautan, uusin aineistoa. Toiseksi suosituinta on lehtien lukeminen (42 %) ja kolmanneksi sijoittui näyttelyihin tutustuminen (27 %).

9 Lainaan, palautan, uusin Luen lehtiä Etsin tietoja Opiskelen Käytän nettiä Tutustun kuntatietoon Kopioin, digitoin, skannaa Vietän aikaa Tutustun näyttelyihin Osallistun tapahtu Mitä Riihimäen kirjastossa tavallisesti tehdään Luvut prosentteja. Eri ikäryhmien kirjastonkäyttötavoissa on paljonkin eroja. Lainaus, palautus, uusinta on tasaisesti suosituinta kaikissa ikäryhmissä, mutta muissa toiminnoissa näkyy eroja. Lehtien luku on nimenomaan yli 46-vuotiaiden suosiossa, heistä lehtiä lukee yli puolet. Myös alle 18-vuotiaista lehtiä lukee noin kolmasosa. Tietojen ja aineistojen etsiminen on yleisintä vuotiaille, joista vaihtoehdon ovat valinneet noin puolet, aikuisista vain vajaa neljännes. Myös opiskelu on yleisintä vuotiaille. Netin käyttö on suosituinta alle 18-vuotiaille, joista sitä käyttää noin 2 %. Näyttelyihin tutustuminen on sitä suositumpaa mitä vanhempi ikäryhmä on, tosin myös moni alle 13-vuotiaista on valinnut vaihtoehdon. Yli 46-vuotiaille näyttelyihin tutustuminen on lehtien luvun jälkeen kolmanneksi yleisin toiminto. Alle 18-vuotiaista noin kaksi kolmesta on ilmoittanut viettävänsä aikaa kirjastossa, mikä tekee siitä nuorimpien ikäryhmien toiseksi suosituimman kirjastonkäyttötavan. Myös vuotiaille ajan

10 8 vietto on lehtien luvun jälkeen kolmanneksi suosituin tapa käyttää kirjastoa. Yli 46-vuotiaille ajan vietto kirjastossa ei ollut olennaista. Tapahtumiin osallistuminen painottuu vanhimpiin ikäryhmiin. Kirjaston käyttötavat Riihimäellä ikäryhmittäin

11 9 Sukupuolten välillä suurin ero oli, että miehistä lehtiä ilmoitti lukevansa yli puolet, naisista noin kolmannes. Tietojen ja aineistojen etsiminen oli myös hieman suositumpaa miehille. Naiset taas tutustuivat näyttelyihin ja osallistuivat tapahtumiin miehiä ahkerammin. Kohtaan pystyi antamaan myös avoimen vastauksen. Riihimäellä niitä tuli 21 (Liite 2). Selvästi yleisin vastaus oli lapsen kanssa leikkiminen satuhuoneessa ja satutunnille osallistuminen. Muut vastaukset liittyivät lähinnä ajanviettoon, oleskeluun ja läksyjen tekoon. Kirjastojen välillä suurimmat erot olivat lehtien luvussa: Nurmijärvellä peräti 54 % vastaajista luki lehtiä, Lopella 44 %, Riihimäellä 42 %, Hyvinkäällä 34 % ja Hausjärvellä 28 %. Lopella ja Riihimäellä näyttelyihin tutustuminen oli yleisempää kuin muualla. Riihimäellä ajanvietto kirjastossa on yleisempää ja tapahtumat vetävät väkeä suhteellisesti enemmän kuin muualla. Kirjaston käyttötavat Ratamo-kirjastoissa 5. Arviot aukioloista, tiloista, laitteista 5.1 Aukioloajat Kirjastot saivat hyvin erilaisia arvioita aukioloistaan. Lopella ja Nurmijärvellä vastaajat olivat tyytyväisimpiä. Riihimäki ja Hyvinkää saivat lähes samanlaiset arviot ja Hausjärvellä oltiin selvästi kriittisimpiä.

12 1 Aukiolojen arviot Ratamo-kirjastoissa Edelliseen kysellyn verrattuna Riihimäellä erittäin hyvät arviot vähenivät neljä prosenttiyksikköä ja välttävät viisi. Vastaavasti hyvän arvion antaneiden osuus kasvoi yhdeksän prosenttiyksikköä. Erittäin hyvän ja hyvän arvioinnin antaneiden yhteinen osuus oli 91 %, kun 212 se oli 86 % Aukiolon arviot Riihimäellä 212 ja 214 Vastaajan iällä näyttää olleen vaikutusta vastauksiin. Selvästi tyytymättömimpiä olivat vuotiaat ja tyytyväisimpiä 19 3-vuotiaat. Aukiolojen arviot ikäryhmittäin

13 11 Jos tuloksia verrataan ikäryhmien kirjastokäyntien tiheyteen, niin karkeasti arvioiden näyttää sille, että mitä harvemmin ikäryhmän edustajat käyttävät kirjastoa sitä tyytyväisempiä he ovat aukioloaikoihin. 5.2 Tilojen viihtyisyys ja käytännöllisyys Vastaajista sama osuus 47 % antoi kirjaston tiloille sekä erittäin hyvän että hyvän arvion ja 5 % piti tiloja tyydyttävinä. Arviot eivät muuttuneet oleellisesti vuodesta Tilojen saamat arviot 212 ja 214 Ikäryhmistä tyytyväisimpiä ovat alle 13- ja vuotiaat, eli todennäköisesti paljolti lapset ja heidän vanhempansa: Tilojen saamat arviot ikäryhmittäin

14 Internet- tietokoneiden määrä Asiakaskoneiden määrä tyydytti hieman enemmän vastaajia 214 kuin 212: Arviot asiakaskoneista 212 ja 214 Vaikka aikaisemmassa kohdassa vain 1 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä nettiä kirjastossa, nettikoneiden määrää arvioi 68 %. Voi pohtia, olisiko nettikoneilla enemmän käyttäjiä erilaisilla järjestelyillä. Ratamo-kirjastojen välillä erot eivät olleet merkittävän suuria. 5.4 Lainaus- ja palautusautomaatit Aiemmasta kyselystä tyytyväisyys automaatteihin oli lisääntynyt, mikä näkyy erittäin hyvän arvion antaneiden osuuden kasvuna. Toisaalta välttävän ja huonon arvion antaneiden osuus on pysynyt lähes samana Arviot automaateista 212 ja 214 Kirjastojen välillä suhtautuminen automaatteihin vaihteli hyvin paljon. Riihimäen tulokset olivat parhaat:

15 13 Automaattien saamat arviot Ratamo-kirjastoissa 6. Kirjaston kokoelmat Eri aineistoryhmien saamien arvioiden määrä vaihteli paljon. Jos katsotaan kuinka suuri osuus kaikista vastaajista on arvioinut kutakin kokoelmaryhmää, saadaan sumea kuva siitä, missä määrin kutakin kokoelmaryhmää vastaajat ovat käyttäneet suhteessa toisiin kokoelmaryhmiin. Jakaumiin ja niiden muutoksiin on syytä suhtautua kriittisesti, koska vastaajajoukot ovat eri vuosina olleet laadullisesti ja määrällisesti erilaisia. Myös eri kokoelmaryhmien välillä on luonnollisia eroja, eli esimerkiksi musiikki ei vain kaikkia kiinnosta ja kuvakirjoja käyttää vain tietyt asiakasryhmät. Prosentit eivät siis kerro kokoelmien laadusta tai tärkeydestä asiakkaille. Alla olevaan taulukkoon on koottu kokoelmaryhmien vastausprosentit vuosina 212 ja 214. Muutokset kyselyjen välillä eivät ole suuria. Eniten arvioita ovat menettäneet musiikkiaineistot, kielikurssit sekä aikuisten kauno- ja tietokirjallisuus. Kiinnostustaan ovat lisänneet vain lasten kuvakirjat sekä lasten ja nuorten tietokirjat. 214 selvästi eniten arvioita (79 68 % kaikista vastaajista) saivat aikuisten kirjallisuus ja lehdet. Seuraavana olivat lasten- ja nuorten kirjallisuus, elokuvat, musiikkiäänitteet ja äänikirjat (54 43 %) ja vähiten arvioita saivat kielikurssit ja nuotit (32 %).

16 Aik. kauno Aik. tieto Lasten kuvak. Last. Kauno Lasten tieto Äänikirj. Kielik. Lehdet Musiikkiään. Nuotit Elokuvat Kuinka suuri osuus vastaajista (%) arvioi tiettyä kokoelmaa Kokoelmaryhmistä parhaat arviot saivat lasten kuvakirjat sekä lasten ja nuorten kauno- ja tietokirjallisuus. Kärkijoukkoon kuuluivat myös lehdet ja musiikkiäänitteet. Huonoimmat arviot saivat äänikirjat ja kielikurssit. Eniten välttäviä ja huonoja arvioita saivat elokuvat ja äänikirjat, vähiten aikuisten tietokirjallisuus:

17 15 Kokoelmien saamat arviot Riihimäellä 214 Seuraavaksi tuloksia vertaillaan vuoden 212 tuloksiin. Iän ja sukupuolen vaikutuksia esitellään, jos niillä on ollut selvästi merkitystä. Myös Ratamo-kirjastojen välisiä eroja on joissain kohdissa tuotu esiin. 6.1 Aikuisten kauno- ja tietokirjallisuus Kaunokirjallisuuden saamat arviot olivat hyvin samanlaisia kuin 212: Aikuisten kaunokirjallisuuden arviot 212 ja 214

18 16 Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja vuotiaat olivat hieman muita tyytyväisempiä. Kriittisimpiä olivat yli 6-vuotiaat. Aikuisten kaunokirjallisuuden arviot ikäryhmittäin Sukupuoli vaikutti arvioihin siten, että naiset antoivat parempia arvioita: Aikuisten kaunokirjallisuuden arviot sukupuolittain Riihimäen tulokset eivät juurikaan poikenneet Ratamo-kirjastojen tuloksista: Aikuisten kaunokirjallisuuden arviot Ratamo-kirjastoissa

19 17 Tyytyväisyys tietokirjoihin lisääntyi hieman: hyvien arvioiden osuus nousi viidellä prosenttiyksilöllä ja välttävien laski saman verran Aikuisten tietokirjallisuuden arviot 212 ja 214 Iällä ja sukupuolella ei ollut samanlaisia vaikutuksia arvioihin kuin kaunokirjallisuudessa. Ratamo-kirjastojen vertailussa Riihimäen tulokset olivat täpärästi parhaat: Aikuisten tietokirjallisuuden arviot Ratamo-kirjastoissa 6.2 Lasten ja nuorten kirjat Lasten kuvakirjojen arviot olivat parantuneet hieman:

20 18 Lasten kuvakirjojen arviot 212 ja 214 Ratamo-kirjastoista Riihimäen tulokset olivat samalla viivalla Hyvinkään kanssa: Lasten kuvakirjojen arviot Ratamo-kirjastoissa Lasten ja nuorten kaunokirjallisuudessa suurin osa vastaajista antoi erittäin hyvän arvion, mikä oli selvä parannus vuoteen Lasten ja nuorten kaunokirjallisuuden arviot 212 ja 214 Riihimäen tulokset olivat Ratamo-kirjastoista parhaat. Lasten ja nuorten kaunokirjallisuuden arviot Ratamo-kirjastoissa

21 19 Lasten ja nuorten tietokirjallisuuden arviot paranivat, mutteivät yhtä paljon kuin kaunokirjallisuuden Lasten ja nuorten tietokirjallisuuden arviot 212 ja 214 Ratamo-kirjastoissa Riihimäen tulokset olivat kärkipäässä: Ratamo-kirjastojen arviot lasten ja nuorten tietokirjallisuudesta Sukupuolella näyttää olleen iso merkitys lasten- ja nuortenaineistojen arvioinneissa. Ensinnäkin miespuolisia arvioijia on ollut vain noin kolmasosa naispuolisista ja toiseksi miespuoliset (eli pojat) ovat olleet vähemmän tyytyväisiä: Lasten kuvakirjojen arviot sukupuolittain

22 2 Lasten ja nuorten kaunokirjojen arviot sukupuolittain Lasten ja nuorten tietokirjojen arviot sukupuolittain 6.3 Äänikirjat ja kielikurssit Vaikka äänikirjat saivat huonoimmat arviot kaikista kokoelmista, paranivat niiden saamat arviot vuodesta 212. Etenkin hyvien arvostelujen osuus kasvoi ja välttävien sekä huonojen osuudet pienenivät selvästi Äänikirjojen arviot 212 ja 214 Sukupuolella ei ollut suurta merkitystä äänikirja-arvioissa, mutta ikäryhmien antamat arviot vaihtelivat paljon. Kriittisimpiä näyttää olleen yli 6-vuotiaat. Heistä lähes puolet antoi välttävän arvosanan. Tosin tästä ikäryhmästä kysymykseen vastasi vain 11 henkilöä. Sama määrä vuotiaita on ollut huomattavasti tyytyväisempiä. Eniten vastanneet ja 46 6-vuotiaat olivat karkeasti katsoen näiden kahden välissä.

23 21 Äänikirjojen arviot ikäryhmittäin Muissa Ratamo-kirjastoissa äänikirjojen arviot olivat vielä huonompia kuin Riihimäellä: Äänikirjojen arviot Ratamo-kirjastoissa Kielikurssien erittäin hyvien arvioiden osuus väheni neljällä prosenttiyksiköllä. Vastapainoksi hyvien arvioiden osuus nousi 12 prosenttiyksiköllä ja huonot arviot katosivat kokonaan Kielikurssien arviot 212 ja 214 Naisten mielipiteet kielikursseista jakaantuivat. Miehet vaikuttavat olleen kohtalaisen tyytyväisiä.

24 22 Sukupuolten arviot kielikursseista Ikäryhmä jaottelussa oli kiintoisaa, että vain 15 % yli 6-vuotiaista vastasi kysymykseen kielikursseista: Kielikurssien arviot ikäryhmittäin Ratamo-vertailussa Riihimäki sai Lopen kanssa parhaita arvioita. Arviot kielikursseista Ratamo-kirjastoissa

25 Lehdet Arviot lehdistä paranivat hieman Lehtien arviot 212 ja 214 Sukupuolella ei ollut merkittävää vaikutusta lehtien arvioihin, mutta ikäryhmien välillä oli eroja. Tyytyväisimpiä olivat 19 3-vuotiaat ja tyytymättömimpiä vuotiaat. Ikäryhmien koot vaihtelivat paljon, joten etenkin alle 3-vuotiaiden osalta tuloksiin on suhtauduttava kriittisesti. Lehtien arviot ikäryhmittäin Ratamo-kirjastoista Riihimäen lehdet saivat parhaat arviot. Tosin kirjastojen väliset erot eivät olleet kovin suuria. Lehtien arviot Ratamo-kirjastoissa

26 Musiikkiäänitteet ja nuotit Äänitteiden arviot paranivat. Erittäin hyvien arvioiden osuus nousi roimasti 13 prosenttiyksikköä, hyvät pysyivät suurin piirtein ennallaan, välttävät ja huonot putosivat selvästi Musiikkiäänitteiden arviot 212 ja 214 Ikäryhmävertailussa näkyy, että ja 18 3-vuotiaat ovat antaneet huomattavan paljon huonoja arvosanoja. Tosin on myös huomattava, että näistä ryhmistä vastaajia oli vähän ja että samat ryhmät antoivat myös paljon erittäin hyviä arvioita. Tyytyväisimpiä ovat olleet vuotiaat. Musiikkiäänitteiden arviot ikäryhmittäin

27 25 Ratamo-vertailussa Riihimäen musiikkiäänitteet saivat selvästi parhaat arviot: Musiikkiäänitteiden arviot Ratamo-kirjastoissa Nuoteissa ei tapahtunut samanlaista nousua kuin äänitteissä. Erittäin hyvien arvioiden osuus tippui hieman, mutta hyvien nousi kahdeksan prosenttiyksikköä samalla kun välttävien ja huonojen arvioiden osuudet vähenivät Nuottien arviot 212 ja 214 Nuotteja arvostelleita vastaajia oli niin vähän, että ikäryhmäjaottelun tuloksista ei voi sanoa juuri mitään luotettavaa, koska ryhmät ovat hyvin pieniä: vuoitaita vastaajia oli vain kuusi ja yli 6-vuotiaita viisi.

28 26 Kuten äänitteistä myös nuoteista Riihimäki sai Ratamo-kirjastojen parhaat arviot: Nuottien arviot Ratamo-kirjastoissa 6.6 Elokuvat Elokuvien arviot paranivat kaikista kokoelmaryhmistä eniten. Vuodesta 212 erittäin hyvien arvioiden osuus nousi 15 prosenttiyksikköä ja hyvien kymmenen. Välttävät arvioiden osuus laski 18 prosenttiyksikköä ja huonojen seitsemän Elokuvien arviot 212 ja 214 Sukupuolten välillä ei elokuva-arvioissa ollut merkittävää eroa. Ikäryhmien mielipiteet taas hajaantuivat selvästi. Alle 13-vuotiaista valtavat 8 % antoi elokuville erittäin hyvän arvosanan ja loput hyvän vuotiaista noin puolet antoi välttävän ja noin 7 % huonon arvosana, vaikkakin lähes kolmannes valitsi erittäin hyvän vaihtoehdon. Molemmat ryhmät olivat pieniä, mutta ero on huima. Yli 6-vuotiaista kysymykseen vastasi vain kahdeksan.

29 27 Elokuvien arviot ikäryhmittäin Tyytyväisyys elokuviin vaihteli kirjastoittain paljon. Loppi sai parhaat arviot, Riihimäki toiseksi parhaat. Tosin Lopella elokuvakysymys sai vain 23 vastausta, Riihimäellä vastaajia oli yli viisi kertaa enemmän. Elokuvien arviot Ratamo-kirjastoissa 7. Asiakaspalvelu sekä aineistojen sijoittelu, löydettävyys ja saatavuus Kirjaston palvelujen laatua koskevat arvostelut eivät merkittävästi muuttuneet vuodesta 212. Kaikissa kohdissa arviot paranivat muutamalla prosenttiyksiköllä. Edellisestä kyselystä eniten paransivat henkilökunnan ystävällisyys ja aineiston saatavuus. Tuloksista on hyvä huomata, että aineiston saatavuutta piti erittäin hyvänä vain vajaa kolmannes. Myös aineiston sijoittelussa ja löydettävyydessä on parantamisen varaa. Iällä ja sukupuolella oli vaihtelevasti vaikutusta eri kohtien vastauksiin. Ratamo-kirjastojen välillä ei tuloksissa ollut suuria eroja. Loppi ja Hausjärvi saivat pieninä kirjastoina hieman muita parempia tuloksia aineiston löydettävyydessä, sijoittelussa ja saatavuudessa.

30 Henkilökunnan asiantuntemus 212 ja Henkilökunnan ystävällisyys 212 ja Palvelun sujuvuus 212 ja vuotiaissa esiintyi enemmän kritiikkiä palvelun sujuvuutta kohtaan kuin muissa ikäryhmissä: Palvelun sujuvuus ikäryhmittäin

31 29 Aineiston sijoittelu ja löydettävyys Aineiston sijoittelun ja löydettävyyden arviot 212 ja 214 Tyytyväisyys sijoitteluun ja löydettävyyteen pieneni melko suoraviivaisesti sen mukaan mitä iäkkäämpi ikäryhmä oli kyseessä. Tosin välttävien vastausten osuus oli suurin vuotiaissa. Aineiston sijoittelun ja löydettävyyden arviot ikäryhmittäin Aineiston saatavuus Arviot aineiston saatavuudesta 212 ja 214

32 3 Näkemykset aineiston saatavuudesta vaihtelivat suuresti ikäryhmien välillä ja myös joidenkin sisällä. Esimerkiksi 19 3-vuotiaiden näkemyksissä oli paljon hajontaa: noin puolet piti tilannetta erittäin hyvänä ja noin neljäsosa vain välttävänä. Vähiten tyytyväisiä olivat yli 6-vuotiaat. Arviot aineiston saatavuudesta ikäryhmittäin 8. Tiedottaminen ja kotisivut Tiedotukseen liittyvät arviot paranivat vuodesta 212 maltillisesti, kotisivujen arviot vain hitusen Tiedonsaanti palveluista 212 ja Tiedonsaanti aukioloista 212 ja 214

33 Tiedon saanti tapahtumista 212 ja Kirjaston kotisivut Vastaajien ikä on selvästi vaikuttanut arvioihin vain kohdassa tiedon saanti palveluista. Alle 18- vuotiaissa suurin osa oli erittäin tyytyväisiä. Aikuisvastaajissa mitä vanhempi ikäryhmä sitä tyytyväisempiä vastaajat ovat olleet: Tiedon saanti palveluista ikäryhmittäin

34 vuotiaat antoivat kaikissa tiedottamista koskevissa kysymyksissä vähiten erittäin hyviä arvioita. Ratamo-kirjastojen vertailussa Nurmijärven ja Lopen vastaajat antoivat parempia arvioita tiedon saannista kuin Riihimäki sekä Hyvinkää ja Hausjärvi huonompia kuin Riihimäki. Avoimet vastaukset tiedottamisesta Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, mistä lähteistä he saivat tietoa kirjaston palveluista ja tapahtumista. Vastaajat pystyivät listaamaan niin monta lähdettä kuin halusivat. Kysymys oli samanlainen kuin 212, joten tuloksia voi verrata. Netistä tietoa ilmoitti saavansa 75 %, mikä oli sama kuin 212. Kirjaston tiloissa ja ovella olevista ilmoituksista tietoa sai 26 %, edellisessä kyselyssä peräti 34 %. Lehdistä tietoa sai 21 %, vuonna %. Facebookin tiedonlähteeksi mainitsi 6 %, kun edellisessä kyselyssä heitä oli 8 %. Näyttää siis sille, että nettisivujen merkitys tiedottamisessa on entisestään korostunut, koska muiden tiedonlähteiden saamat maininnat ovat vähentyneet. Ilmeisesti nettisivut ovat yhä useammalle ainoa kanava, jota kautta he saavat kirjaston tiedotteita. Uutena tulokkaan on mainittava Mobiilikuntasovellus, jonka kautta tietoa sai 3 % vastaajista. 9. Verkkokirjasto Verkkokirjaston saamat arvostelut paranivat jokaisessa kohdassa hiukan edelliseen kyselyyn verrattuna. Muuten vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia. Selvästi tyytyväisimpiä vastaajat olivat lainojen uusintaan, johon kolme neljästä antoi erittäin hyvän arvion. Varausten tekoonkin oli erittäin tyytyväisiä melkein kaksi kolmesta. Tiedonhakua erittäin hyvänä piti vain 4 %. Lainojen uusinta on myös suosituin toiminto: sitä arvioi 156 vastaajaa, tiedonhakua 137 ja varausten tekoa 135.

35 Arviot verkkokirjaston tiedonhausta 212 ja Arviot varausten teosta 212 ja Arviot lainojen uusimisesta verkkokirjastossa 212 ja 214 Tämänkertaiseen kyselyyn oli lisätty kysymys sähkökirjojen lainaamisesta. Kysymykseen vastasi 5 henkilöä eli vain viidennes kaikista vastaajista. Arviot olivat verkkokirjasto-osion huonoimmat Sähkökirjojen lainaaminen

36 34 Ratamo-kirjastoissa arviot olivat yleisesti ottaen huonoja ja niitä oli vähän. Riihimäellä arviot olivat parhaat: Verkkokirjaston käyttämättömyys Kysymykseen Jos et käytä verkkokirjasto, miksi et? vastasi 33 % kaikista vastaajista. Vuoden 212 kyselyssä vastaajia oli 28 %. Viiden prosenttiyksikön ero voi selittyä vastaajien keski-iän nousulla. Huomionarvoista on myös se, että 214 kaikista vastaajista 11 % ilmoitti olevansa tietämätön verkkokirjaston olemassaolosta, 212 näin vastasi vain 7 %. Lisäksi nyt 18 % ilmoitti olevansa haluton käyttämään verkkokirjasto, kun 212 heitä oli 13 %. Liian vaikeakäyttöisenä verkkokirjastoa piti 2 % ja sama osuus ilmoitti, ettei heillä ole mahdollisuutta käyttää verkkokirjastoa. 212 numerot olivat 3 % ja 5 %. 1. Vapaa palaute Vapaata palautetta antoi 133 vastaajaa eli 52 %, mikä oli suhteessa täysin sama kuin edellisessä kyselyssä. Vastausten pituudet vaihtelivat yhdestä sanasta hyvinkin pitkiin ja sisällöltään monipuolisiin kommentteihin. Kaikki vapaa palaute on liitteessä 4.

37 35 Noin 6 % kommenteista oli kiitoksia, joista noin kolmasosa oli lyhytsanaisia ja ilman tarkkaa kohdetta. Useampisanaisten kiitosten kohteita olivat henkilökunnan ystävällisyys ja palvelun sujuvuus, henkilökunnan ammattitaito, tapahtumat ja suomalainen kirjastolaitos. Sekalaisia toiveita kommenteista oli noin 25 %. Vähän yli neljännes toiveista koski aukioloa: toivottiin pidempiä aukioloaikoja, sunnuntaiaukioloa ja lyhennetyistä kesäaukioloajoista luopumista. Seuraavaksi eniten (noin 1 prosentissa) toivottiin hiljaista luku- ja opiskelutilaa. Loput toiveista kohdistuivat aineistoihin, tiloihin ja verkkopalveluihin ilman isoa yhteistä nimittäjää. Kaikista kommenteista moitteita oli noin 1 %. Eniten kritisoitiin vanhentunutta verkkokirjastoa. Muutamia moitteita saivat muun muassa melu, aineiston fyysinen kunto, tilojen viihtyisyys ja henkilökunnan ystävällisyys. Edellisessä kyselyssä teemat olivat samankaltaisia. Eroa on, että moitteiden määrä väheni selvästi. Etenkin aineiston sijoitteluun ja löydettävyyteen liittyvä kritiikki oli kadonnut vastauksista lähes kokonaan. 11. Tärkeimpiä tuloksia Vastaajia Riihimäellä oli 256. Vastaajien määrä väheni vuoden 212 kyselystä 13 % ja vuoden 21 kyselystä lähes puoleen. Verkkolomakevastaukset vähenivät paperisia enemmän. Riihimäellä vastaajista naisia oli 7 % vuotiaita vastaajissa oli huomattavan vähän; vuotiaita yli neljä kertaa enemmän. Tulevissa kyselyissä pitää keksiä keinoja, kuinka vuotiaiden ja miesten vastauksia saadaan enemmän. Yksi ratkaisu olisi, että vastausaikaa pidennettäisi jopa kuuteen viikkoon, jotta kysely osuisi myös kirjastoa harvoin käyttävien kohdalle. Myös kyselyn markkinointia pitää kohdistaa nyt vähän vastanneille ryhmille. Vastaajien kirjaston käyttö on pysynyt säännöllisenä: 94 % ilmoitti käyvänsä kirjastossa vähintään kerran kuussa. Vuoteen 21 verrattuna käyntikerrat ovat jopa hieman tihentyneet. Aktiivisimpia kävijöitä ovat alle 18- ja yli 6-vuotiaat vuotiaat käyvät harvimmin. Kirjaston käyttötavoissa selvimmät muutokset olivat, että ajanvietto kirjastossa oli lisääntynyt ja netin käyttö vähentynyt. Etenkin alle 18-vuotiaille kirjasto on tärkeä ajanviettopaikkana, yli 45- vuotiaille kirjasto taas ei ole sitä varten. Lainaus ja palautus ovat edelleen ylivoimaisesti