RIIHIMÄEN KAUPUNGINKIRJASTON TULOKSET RATAMO-KIRJASTOJEN ASIAKASKYSELYSSÄ

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNGINKIRJASTON TULOKSET RATAMO-KIRJASTOJEN ASIAKASKYSELYSSÄ Olli Setälä Riihimäen kaupunginkirjasto

2 Sisällys 1. Kyselyn taustaa, toteutus ja raportti Ratamo-kyselyt aiemmin ja nyt Kyselyn järjestelyt Riihimäellä Vastausten käsittely Vastaajat Kirjastokäynnit Palaute aukioloajoista Mitä kirjastossa tehdään? Mitä asiakkaat haluaisivat tehdä kirjastossa? Tilat, laitteet ja tapahtumat Toiveet tiloista ja laitteista Tapahtumat Verkkopalvelut Verkkokirjasto Sähköiset aineistot Vapaa palaute aineistoista, henkilökunnasta ja tiedotuksesta Aineistovalikoimat Arviot henkilökunnasta Aineiston sijoittelu, löydettävyys ja saatavuus Tiedottaminen Tiedon saanti kirjaston toiminnasta Vapaat kommentit Tärkeimpiä huomioita Liite 1: Kyselylomake... i Liite 2: Avoin palaute aukioloajoista... iv Liite 3: Mitä kirjastossa haluttaisiin tehdä?... vii Liite 4: Mitä parannettavaa kirjaston tiloissa tai laitteissa on?... x Liite 5: Mitä tapahtumilta toivotaan... xiii Liite 6: Toiveita aineistolajeista tai aihealueista... xv Liite 7: Onko henkilökunnalta saaduissa palveluissa parannettavaa?... xviii Liite 8: Onko aineiston sijoittelussa, löydettävyydessä tai saatavuudessa parannettavaa?... xxi Liite 9: Onko tiedotuksessa, kotisivuissa tai opasteissa parannettavaa?... xxiii Liite 10: Vapaat kommentit... xxv

3 1 1. Kyselyn taustaa, toteutus ja raportti 1.1 Ratamo-kyselyt aiemmin ja nyt Ratamo-kirjastojen ja Lopen kunnankirjaston asiakaskysely pidettiin Ratamo-kirjastoihin kuuluvat Riihimäen ja Hyvinkään kaupunginkirjastot sekä Nurmijärven ja Hausjärven kunnankirjastot. Lopen kirjasto tekee yhteistyötä Ratamo-kirjastojen kanssa. Kysely oli kirjastojen neljäs yhteinen. Aiemmat kyselyt olivat maaliskuussa 2010, marraskuussa 2012 ja loka-marraskuussa Kyselyyn pystyi vastaamaan kirjastoissa jaetuilla paperilomakkeilla ja verkkolomakkeella. Jokaisen kyselyn lomake on poikennut aikaisemmasta, mutta vuonna 2016 käytettyä lomaketta (Liite 1) uudistettiin erityisen paljon. Uudistuksella haluttiin saada enemmän avoimia vastauksia ja täsmällisempää tietoa palvelujen käytöstä ja mahdollisista puutteista sekä asiakkaiden toiveita, ei niinkään kvantitatiivisia arvioita palveluiden laadusta. Uudella lomakkeella pyrittiin myös lisäämään vastaajien määrää, joka oli laskenut jokaisesta kyselystä. Yhtenä syynä laskuun pidettiin lomakkeen tuttuutta: asiakkaat eivät välittäneet vastata samoihin kysymyksiin uudestaan, vaikka kyselyjen välissä olisikin ollut pari vuotta. Kiinnostuksen lisäämiseksi myös paperisen kyselylomakkeen muotoa muutettiin kaksipuolisesta A4-stä A5-kokoiseksi nelisivuiseksi lehtiseksi. Tärkeimpänä keinona lisätä vastaajia olivat arpajaiset, joissa kaikkien vastaajien kesken arvottiin viisi lahjakorttia kirjakauppaan. Arvontaan osallistuneiden vastaajien nimet ja yhteystiedot kerättiin kyselylomakkeen välissä olleella lapulla. Yhteystietoja ja kyselyvastauksia ei yhdistetty toisiinsa mitenkään. 1.2 Kyselyn järjestelyt Riihimäellä Riihimäen kaupunginkirjastossa lomakkeita oli jaossa lainaustiskin viereisellä pöydällä, lastenosastolla, nuorisonurkkauksessa, Pikkusalissa, aikuistenosaston pyöreällä pöydällä ja ylätasanteella kahdessa paikassa lehtisalissa sekä Alasalissa. Palautuslaatikot olivat lainaustiskin vieressä ja lehtisalissa. Lainaustiskin vieressä olleen laatikon luona oli jaossa

4 2 karkkeja, joilla houkuteltiin vastaajia. Linkki verkkolomakkeeseen oli kirjaston etusivulla ja ajankohtaistapalstalla. Lisäksi kyselyä mainostettiin ja verkkolomakkeen linkkiä jaettiin kirjaston ja kaupungin Facebook-sivuilla ja Twitterissä. 1.3 Vastausten käsittely Raportti etenee kysymyksittäin siinä järjestyksessä kuin kysymykset olivat lomakkeessa. Lopussa on lyhyt yhteenveto huomionarvoisimmista tuloksista. Liitteinä ovat kyselylomake ja kaikki avoimet vastaukset. Suljettujen kysymysten vastauksia on analysoitu pääasiassa ikäryhmien ja sukupuolen mukaan. Avoimista vastauksista on etsitty sisällöllisiä teemoja tai lausumia, jotka on sitten jaoteltu aihepiirinsä mukaan. Teemojen aihepiirejä ovat voineet olla esimerkiksi kiitokset palvelusta tai moitteet tilojen meluisuudesta. Aihepiirejä on vertailtu lähinnä määrällisesti esiintyvyyden mukaan. Jos avoin vastaus on sisältänyt useamman kuin yhden teeman, on teemat käsitelty toisistaan erillään. Tuloksia on verrattu edellisiin kyselyihin silloin, kun se on ollut mahdollista ja tarpeellista. Lomakkeen uudistuksen vuoksi suljettujen kysymysten vastauksia ei voi juurikaan vertailla. Vuosien 2014 ja 2016 kyselyjen ainoat vertailukelpoiset suljetut kysymykset vastaajan sukupuolen ja iän lisäksi oli Kuinka usein käyt kirjastossa ja muutamin poikkeuksin Mitä tavallisesti teet kirjastossa? sekä Jos et käytä verkkokirjastoa, miksi et? Kyselyyn osallistuneiden kirjastojen tuloksia on vertailtu vain Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven kesken. Silloinkin on käsitelty vain lyhyesti sellaisia suljettujen kysymysten vastauksia, joiden Riihimäkeä koskevat tulokset eroavat selvästi kahdesta muusta. Tosin erot eivät olleet missään kohdassa kovin suuria. Hausjärven ja Lopen tulokset poikkeavat muista niin paljon ja systemaattisesti, ettei niiden eroavaisuuksia kannata tässä yhteydessä huomioida.

5 3 2. Vastaajat Tavoite vastaajien määrän lisäämisestä edelliseen kyselyyn verrattuna saavutettiin. Ratamo-kirjastoissa vastaajia oli yhteensä 1279, eli vastaukset lisääntyivät 51 % vuodesta Riihimäen kaupunginkirjastoa arvioi 493 henkilöä, mikä oli 93 % enemmän kuin vuonna Riihimäellä vastaajia onnistuttiin houkuttelemaan erityisen hyvin, koska Riihimäen kirjastoa arvioi kaikista Ratamo-vastaajista 39 %, mikä ei vastaa Ratamo-kirjastojen alueen väkiluvun tai kirjastojen käyttäjien osuutta. Esimerkiksi Riihimäen kirjastoa arvioi yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin Hyvinkään pääkirjastoa. Kirjastojen osuudet kaikista vastauslomakkeista Verkkolomakkeella Riihimäen kirjastoa arvioi 135 henkilöä eli 27 % Riihimäen vastaajista. Osuus oli suurin piirtein sama edellisessä kyselyssä.

6 4 Iältään yli puolet vastaajista oli yli 46-vuotiaita. Aikaisemmissa kyselyissä suurin ikäryhmä oli vuotiaat, joiden osuus pieneni yli kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä vuotiaiden osuus pieneni ja lasten sekä nuorten osuus kasvoi muutamia prosenttiyksikköjä. Ikäryhmien osuudet Riihimäen vastaajissa Vastaajien sukupuolijakauma oli 76 % naisia, 24 % miehiä. Miesten osuus pieneni edellisestä kyselystä kuusi prosenttiyksikköä. Etenkin nuorilta miehiltä vastauksia saatiin huomattavan vähän: vuotiailta yhdeksän ja vuotiailta vain kuusi. Tosin vuotiaita naisvastaajiakin oli vain 22. Lapsissa poikien osuus oli hieman suurempi kuin tyttöjen. Naisten osuus oli merkittävästi suurempi etenkin ikäryhmissä vuotiaat, joissa naisvastaajia oli 4,5 kertaa enemmän kuin miehiä. Yli 60-vuotiaista naisvastaajia oli 1,7 kertaa enemmän kuin miehiä.

7 5 3. Kirjastokäynnit Vastaajien käyntitiheys kirjastossa oli säilynyt lähes samanlaisena kuin aikaisemmissa kyselyissä. Huomioitavaa on, että vastaajista melkein puolet käy kerran viikoittain tai useammin ja että miesvastaajat ovat hieman ahkerampia kävijöitä kuin naiset. Ikäryhmien välillä oli paljon eroja. Esimerkiksi harvimmin käyvästä ryhmästä, vuotiaista, 65 % käy kirjastossa kuukausittain tai harvemmin, kun taas ahkerimmista kävijöistä, yli 60-vuotiaista, 64 % käy viikoittain tai useammin. Ikäryhmien kirjastokäyntitiheydet

8 6 Noin 60 % vastaajista kertoo viettävänsä kirjastossa aikaa yleensä puolesta tunnista tuntiin. Vajaalle kolmannekselle kirjastokäynti on puolen tunnin mittainen. Yhdestä kahteen tuntiin kirjastossa kerralla viihtyy joka kymmenes ja yli kaksi tuntia oleilee vain pari prosenttia. Naisista 13 % vietti kirjastossa 1-2 tuntia, miehistä vain 6 %. Muuten sukupuolten välillä ei ollut isoja eroja. Alle 30-vuotiaat viettivät kirjastossa hieman enemmän aikaa kuin vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat. Puolesta tunnista tuntiin oli kaikissa ryhmissä yleisin aika. Hyvinkään ja Nurmijärven kirjastoihin verrattuna Riihimäellä kirjastossa käydään hieman harvemmin, mutta käyntikerroilla aikaa vietetään enemmän aikaa. 4. Palaute aukioloajoista Kolme neljästä vastaajasta oli tyytyväinen nykyisiin aukioloaikoihin. Melko tyytyväisiä oli vajaa neljännes ja tyytymättömiä oli pari prosenttia. Miehet olivat hieman tyytyväisempiä kuin naiset. Ikäryhmistä vuotiaat olivat tyytymättömimpiä, heistä 51 % oli täysin tyytyväisiä ja 47 % melko tyytyväisiä. Yli 60-vuotiaista 82 % oli täysin tyytyväisiä. Suljettuihin vaihtoehtoihin oli jatkona avoin kysymys Jos aukioloajoissa on mielestäsi parannettava, niin miten muuttaisit niitä? Muutosehdotuksia antoi 106 vastaaja, eli noin joka viides kaikista kyselyvastaajista. (Liite 2) Kysymykseen vastanneista hieman yli kolmekymmentä ehdotti, että kirjasto olisi arkena myöhempään auki. Hieman harvempi toivoi sunnuntaiaukioloa. 25 ei pitänyt kesäaukioloajoista tai halusi, että ne olisivat voimassa lyhyemmän aikaa vuotta. Parikymmentä vastaajaa halusi pidempää aukioloa etenkin lauantaisin. Kymmenkunta toivoi, että kirjasto avattaisi aikaisemmin.

9 7 5. Mitä kirjastossa tehdään? Asiakkaiden kirjastokäyttötavat Vastausvaihtoehtoja oli muutettu hieman edellisestä kyselystä: pois oli jätetty vaihtoehto Tutustun kuntatietoon ja uusia olivat Luen kirjoja, Kuuntelen musiikkia, Työskentelen ja Kysyn henkilökunnalta apua. Edelliseen kyselyyn verrattuna vastauksissa ei ollut suuria muutoksia. Lehtien luku oli vähentynyt neljä prosenttiyksikköä ja opiskelu oli lisääntynyt neljä prosenttiyksikköä.

10 8 Ikäryhmien käyttäytymisessä oli suuriakin eroja: Ikäryhmien kirjastonkäyttö (taulukko jatkuu seuraavalla sivulla)

11 9 Lainaus, palautus, uusiminen oli edelleen selvästi yleisin kirjaston käyttötapa kaikille. Tosin vuotiaista noin viidennes ja yli 60-vuotiaista enemmän kuin kymmenes ei lainaa ollenkaan. Muissa ikäryhmissä % valitsi tämän vaihtoehdon. Toiseksi suosituinta oli lehtienluku. Yli 60-vuotiaista 61 % prosenttia ilmoitti lukevansa lehtiä, mikä noin kymmenen prosenttiyksikön lisäys edelliseen kyselyyn vuotiaiden

12 10 lehtien luvussa oli taas noin kymmeneksen pudotus 41 %:iin. Muissa ikäryhmissä lehtiä luki noin neljännes. Tosin poikkeuksena vuotiaat, joista lehtiä luki vain 7 %, kun viimeksi ikäryhmästä vastauksen valitsi noin 30 %. Miehet olivat hieman ahkerampia lehtien lukijoita. Seuraavaksi yleisin toiminto oli näyttelyihin tutustuminen, joka selvästi korreloi vastaajan iän kanssa. Yli 60-vuotiaista näyttelyihin tutustui noin puolet, vuotiaista kolmannes, vuotiaista noin viidennes, vuotiaista joka kymmenes ja alle 13-vuotiaista vain pari vastaajaa. Naisista näyttelyitä katseli 30 %, miehistä 20 %. Noin joka neljäs ilmoitti käyttävänsä kirjastoa ajanviettoon. Alle 18-vuotiaista vastaajista osuus oli puolet. Mitä vanhempi ikäryhmä sitä harvemmin vaihtoehto valittiin: vuotiaista 30 %, vuotiaista neljännes, vuotiaista joka kuudesta ja yli 60- vuotiaista vähemmän kuin joka kymmenes vietti aikaa kirjastossa. Naisista (tai tytöistä) aikaa vietti 28 %, miehistä vain 14 %. Myös kirjojen luku kirjastossa on tavallista nimenomaan lapsille ja nuorille. Kaikista vastaajista noin viidesosa ilmoitti lukevansa kirjastossa, kun taas alle 18-vuotiaista vastaajista niin teki hieman yli puolet vuotiaista noin 30 %, vuotiaista 13 % ja yli 60-vuotiaista alle kymmenes. Hieman alle neljännes vastaajista kysyi henkilökunnalta apua tiedon- ja aineistonhakuun. Yli 60-vuotiaista apua pyysi joka kolmas, alle 18-vuotiaista noin joka neljäs, vuotiaista viidennes ja vuotiaista kymmenes. Tietojen ja aineistojen etsiminen oli toiseksi tärkein toiminto ikäryhmälle vuotiaat. Heistä kohdan valitsi 36 % vuotiastakin yli neljännes käytti kirjastoa tiedon ja aineistojen etsintään ja vuotiaista sekä vuotiaista viidennes, lapsista ja yli 60- vuotiaista vain reilusti alle 10 %. Tapahtumiin ilmoitti osallistuvansa 13 % kaikista vastaajista. Tapahtumat vetivät ikäryhmiä erillä tavoin. Yli 60-vuotiaista tapahtumiin osallistui noin joka neljäs, muista aikuisista % ja alle 18-vuotiaista 5-6 %.

13 11 Opiskelu kirjastossa on yhtä yleistä kuin tapahtumiin osallistuminen, jos huomioidaan kaikki vastaukset vuotiaista kirjastossa opiskeli peräti 66 % ja vuotiaistakin 33 %, lapsista 13 % ja muissa ikäluokissa 10 % tai selvästi alle. Nettiä kirjastossa käytti kaikista vastaajista 10 % vuotiaista nettiä käytti hieman vajaa viidennes, aikuisten ikäryhmissä 6-13 % ja lapsista vain 5 % kyselyssä lapset ja vuotiaat nuoret käyttivät nettiä suurin piirtein yhtä usein, joten lasten netinkäyttö kirjaston koneilla on vähentynyt selvästi. Alle 10 prosentin suosion saivat vaihtoehtoina olleet kopioin, digitoin, tulosta ym. 6 %, työskentelen, 3 % ja kuuntelen musiikkia 2 %. Muuta, mitä vaihtoehtoon vastasi 10 %. Suurin osa vastauksista liittyi lasten kanssa satuhuoneessa tai lastenosastolla oleiluun. Mainintoja saivat myös muun muassa pianohuone, lukupiiri ja digivalmennus. Ikäryhmien väliset erot tulevat parhaiten esiin, jos listataan kunkin ryhmän viisi suosituinta toimintoa. Alle 13-vuotiaat: 1. Lainaan, palautan, uusin lainoja 2. Luen kirjoja 3. Vietän aikaa 4. Kysyn henkilökunnalta apua tiedon- tai aineistohakuun tms. 5. Luen lehtiä vuotiaat: 1. Lainaan, palautan, uusin lainoja 2. Opiskelen 3. Vietän aikaa 4. Luen kirjoja 5. Luen lehtiä

14 vuotiaat: 1. Lainaan, palautan, uusin lainoja 2. Etsin, tietoja ja aineistoja 3. Opiskelen 4. Vietän aikaa 5. Luen kirjoja vuotiaat: 1. Lainaan, palautan, uusin lainoja 2. Etsin tietoja ja aineistoja 3. Luen lehtiä 4. Vietän aikaa 5. Tutustun näyttelyihin vuotiaat: 1. Lainaan, palautan, uusin lainoja 2. Luen lehtiä 3. Tutustun näyttelyihin 4. Etsin tietoja ja aineistoja 5. Kysyn henkilökunnalta apua tiedon- tai aineistohakuun tms. Yli 60-vuotiaat: 1. Lainaan, palautan, uusin lainoja 2. Luen lehtiä 3. Tutustun näyttelyihin 4. Kysyn henkilökunnalta apua tiedon- tai aineistohakuun tms. 5. Osallistun tapahtumiin Riihimäen kirjastossa opiskelu ja ajanvietto ovat yleisempiä kuin Hyvinkään ja Nurmijärven kirjastoissa. Nurmijärvellä lehtien luku ja tapahtumiin osallistuminen on taas yleisempää kuin näissä kahdessa muussa.

15 13 6. Mitä asiakkaat haluaisivat tehdä kirjastossa? Avoimeen kysymykseen Mitä haluaisit tehdä kirjastossa? vastasi 91 henkilöä, eli 18 % kaikista vastaajista. (Liite 3) Yleisimmin haluttiin tapahtumia ja toimintaa, jotka kirjasto järjestäisi, kuten muun muassa kirjallisuustapahtumia, lukupiirejä, luentoja, lastentapahtumia ja musiikkiesityksiä. Seuraavaksi halutuinta oli lukeminen ja opiskelu rauhassa. Lähes yhtä haluttua oli kahvinjuonti sekä rauhoittuminen, rentoutuminen tai oleskelu. 7. Tilat, laitteet ja tapahtumat 7.1 Toiveet tiloista ja laitteista Kysymykseen Onko kirjaston tiloissa tai laitteissa mielestäsi parannettavaa? Jos, niin mitä muutoksia toivoisit? vastasi 82 henkilö, 17 % kaikista vastaajista. (Liite 4) Eniten toivottiin lisää luku-, istuma- ja oleskelupaikkoja sekä rauhallisia opiskelu- ja työtiloja. Toiseksi yleisemmin toivottiin parempia tietokoneita tai niiden määrän lisäämistä. Kolmanneksi suurimmaksi toiveeksi osoittautui tilojen viihtyvyyden, valaistuksen ja ilmastoinnin parantaminen. 7.2 Tapahtumat Tämänkertaisessa kyselyssä oli kaksi suljettua ja yksi avoin tapahtumia koskevaa kysymystä. Edellisissä kyselyissä niitä ei ollut lainkaan. Ensimmäiseksi kysyttiin, kuinka usein asiakkaat osallistuvat tapahtumiin. Kysymykseen vastasi 485, eli 98 % kaikista vastaajista. Heistä 97 (20 %) ilmoitti, ettei osallistu tapahtumiin lainkaan. Tapahtumiin osallistuneita kyselyyn vastanneissa olisi siis 388. Tulos on ristiriidassa kysymyksen Mitä tavallisesti teet kirjastossa? vastausten kanssa.

16 14 Niissä 63 vastaajaa kertoi osallistuvansa tapahtumiin. Tosin kysymyksen tavallisesti sana on ilmeisesti rajannut ulkopuolelle harvoin tapahtumiin osallistuvat. Tapahtumiin osallistuminen on kumminkin kohtalaisen harvinaista, koska useammin kuin kerran vuodessa tapahtumiin näyttäisi osallistuvan vajaa kolmannes vastaajista. Kuinka usein tapahtumiin osallistutaan Vastaajista 78 % oli naisia. Kysymykseen vastanneet miehet osallistuivat tapahtumiin vain hieman harvemmin kuin naiset. Ikäryhmä vertailussa selviten erottui vuotiaiden vähäinen osallistuminen tapahtumiin. Heistä 45 % ei osallistu koskaan ja harvemmin kuin 2-5 kertaa 47 %. Alle 13- vuotiailla luvut olivat 25 % ja 49 %. Yli 60-vuotiaat osallistuivat näidenkin tulosten perusteella useimmin vuotiaiden ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja.

17 15 Kuinka usein ikäryhmät osallistuvat tapahtumiin Seuraavaan kysymykseen Jos et ole osallistunut kirjaston tapahtumiin, miksi et? vastasi 306, 62 % kaikista vastaajista. Annetuista vaihtoehdoista pystyi valitsemaan useita. Yleisimpiä syitä olivat en ole saanut tietoa ja en yleensäkään välitä osallistua tapahtumiin, 28 % molemmat. Seuraavaksi yleisimmät vaihtoehdot olivat ei ole aikaa 24 %, tapahtumat ovat huonoon aikaan 19 % ja eivät ole kiinnostavia 14 %. Kymmenen

18 16 prosenttia kertoi muun syyn, jotka olivat lähinnä henkilökohtaisia kuten laiskuus, sairaus ja pitkä matka kotoa kirjastoon. Eri ikäryhmillä oli selvästi eri syitä, miksi eivät osallistu tapahtumiin: Syyt, miksi vastaaja ei osallistu tapahtumiin ikäryhmittäin

19 17 En ole saanut tietoa oli yleisin syy alle 30-vuotiaille vuotiaista peräti 53 % ei ollut saanut tapahtumista tietoa, alle 13-vuotiaista 42 % ja vuotiaista 41 %. Yli 60- vuotiaista tietoa oli jäänyt ilman 13 %. Riihimäellä tiedon puute oli noin kuusi prosenttiyksikköä yleisempi syy kuin Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä. Yli 60-vuotiaista hieman yli kolmannes ei välitä osallistua tapahtumiin ja vuotiaille se oli yhtä yleinen syy kuin tiedon puute. Lapsista ja nuorista vain joka viides ei välitä osallistua tapahtumiin. Yli 60-vuotiaille ajan puute ei ollut ongelma, mutta alle 13-vuotiaille ja vuotiaista sen ilmoitti syyksi yli kolmas osa. Muissa ikäryhmissä ajanpuutteen syyksi valitsi alle neljännes. Tapahtumat ovat huonoon aikaan noin joka neljännen yli kolmekymppisen mielestä. Nuoremmissa ikäryhmissä samaa mieltä oli 6-14 %. Noin neljäs osa vuotiaista ei osallistu tapahtumiin, koska ne eivät ole kiinnostavia. Yli 30-vuotiaista ikäryhmistä % ei pitänyt tapahtumia kiinnostavina ja lapsista vain 7%. Avoimeen kysymykseen Mitä toivoisit tapahtumilta? vastasi 79 henkilöä. (Liite 5) Kolmisenkymmentä toivoi kirjailijavierailuja ja kirjallisuustapahtumia, heistä noin puolet nimenomaan tietokirjallisuuteen liittyviä. Parisenkymmentä toivoi erityisesti lapsille, nuorille ja perheille sopivia tapahtumia. Puolitusinaa toivoi musiikkitapahtumia. Muutamassa vastauksessa toivottiin yleisesti enemmän tapahtumia ja tiedotusta niistä sekä tapahtumilta monipuolisuutta.

20 18 8. Verkkopalvelut 8.1 Verkkokirjasto Yli puolet kaikista vastaajista käyttää verkkokirjastoa vähintään viikoittain. Noin viidesosa ei käytä sitä ollenkaan. Päivittäinen käyttö on kaikissa ryhmissä harvinaista. Käyttö vaihtelee paljon eri ikäryhmittäin vuotiaista 86 % käy verkkokirjastossa ainakin kuukausittain, vuotiaistakin 66 % ja vuotiaista 61 %. Tosin ikäryhmästä vuotiaat kysymykseen vastasi vain 28 henkilöä, joten tulos ei välttämättä kuvaa todellisuutta.

21 19 Alle 13-vuotiaista noin puolet ei käytä verkkokirjastoa lainkaan ja vain neljännes vähintään kuukausittain vuotiaistakaan noin 40 % ei käytä verkkokirjastoa, suurin piirtein sama määrä vähintään kuukausittain. Yli 60-vuotiaiden verkkokirjaston käytössä on paljon hajontaa: usein ja harvakseltaan käyttäviä sekä niitä, jotka eivät käytä ollenkaan, on suurin piirtein yhtä paljon. Suljettuun kysymykseen Jos et käytä verkkokirjastoa, miksi et? vastasi 122 henkilöä eli 25 % kaikista vastaajista. Vuoden 2014 kyselyssä samaan kysymykseen vastasi 33 % ja vuonna %. Ikäryhmiä ei voinut luotettavasti vertailla, koska ryhmien vastaajamäärät vaihtelivat suuresti. Esimerkiksi ryhmässä vuotiaat oli vain kaksi vastaajaa. Nyt 20 % kaikista kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei heillä ole halua tai tarvetta käyttää verkkokirjastoa. Vuoden 2014 kyselyssä luku oli 18 %, %. Verkkokirjaston olemassaolosta tietämättömiä kyselyssä oli vain 4 % kaikista vastanneista, 2014 heitä oli 11 % ja %. Pari prosenttia piti verkkokirjastoa liian vaikeakäyttöisenä ja suurin piirtein samalla osalla ei ollut mahdollisuutta käyttää sitä. Tilanne oli sama edellisessä kyselyssä. 8.2 Sähköiset aineistot Verkossa jaettavien aineistojen käyttö on vähäistä. Vain 12 % prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti käyttävänsä sähköisiä aineistoja kuukausittain tai useammin ja 27 % käyttää niitä harvemmin, peräti 59 % ei koskaan. Sukupuolten välillä käytössä tai käyttämättömyydessä ei ollut isoja eroja, mutta ikäryhmien välillä niitä oli jonkin verran. Selvästi vähiten käyttäjiä oli nuorissa: ikäluokassa vuotiaat, joista kysymykseen vastanneista 79 % ei käyttänyt sähköisiä aineistoja ollenkaan, vuotiaistakin vain kaksi kolmasosaa. Muissa ikäryhmissä ei koskaan käyttäviä oli noin 60 %. Ahkerimpia käyttäjiä olivat vuotiaat, joista lähes puolella oli kokemusta sähköisistä aineistoista. Tosin heistäkin vain

22 20 vajaa kymmenes käytti aineistoja kuukausittain tai useammin. Alle 13-vuotiaista noin viidennes käyttää aineistoja kuukausittain tai useammin. Kysymykseen Jos et käytä sähköisiä aineistoja, miksi et? vastasi 308, 63 % kaikista vastaajista. Selvästi suurin syy olla käyttämättä sähköisiä aineistoja oli, että aineistoille ei ollut tarvetta tai niitä ei haluttu käyttää. Näin vastasi 43 % kaikista kyselyyn vastanneista. 16 % kaikista vastaajista ei ollut kuullutkaan sähköisistä aineistoista. Vain noin 3-4 %:lla ei ollut mahdollisuutta tai taitoja käyttää aineistoja. Kysymykseen vastanneiden ikäryhmävertailussa silmiinpistävimmin erottuu ryhmä vuotiaat: heistä 55 % ei ole tiennyt sähköisistä palveluista ja vain 41 %:lla ei ole halua tai tarvetta käyttää niitä. Tässäkin yhteydessä on hyvä huomata, että ikäryhmästä kysymykseen vastasi vain 24 henkilöä, mikä on suhteellisesti hyvin vähän ja sillä voi olla tuloksia vinouttava vaikutus.

23 21 9. Vapaa palaute aineistoista, henkilökunnasta ja tiedotuksesta 9.1 Aineistovalikoimat Asiakkaiden mielipidettä valikoimista ja aineistojen valinnasta kysyttiin avoimella kysymyksellä Onko joitain aineistolajeja tai aihealueita, joissa mielestäsi kirjaston valikoimaa voisi parantaa? Jos, niin mitkä ne ovat ja mitä muutoksia toivoisit? Kohtaan vastasi 83 henkilöä, eli vain 17 % kaikista vastaajista. Useissa vastauksissa oli useampi kuin yksi toive. (Liite 6) Eniten toiveita kohdistui tietokirjallisuuteen. Toiveet hajaantuivat laajasti eri aihepiireihin, mutta mainintoja saivat etenkin käsityökirjat sekä historia ja elämäkerrat. Myös lisäystä lukion oppikirjoihin ja yliopiston tenttikirjoihin toivottiin muutaman kerran. Lisäystä ja uudistusta toivottiin myös lasten ja nuorten kirjallisuuteen sekä äänikirjojen, lehtien, elokuvien, vieraskielisen kirjallisuuden ja musiikin valikoimiin. 9.2 Arviot henkilökunnasta Kysymykseen Onko henkilökunnalta saamassasi palvelussa mielestäsi jotain parannettavaa? Jos, niin mitä muutoksia toivoisit? vastasi 110 henkilöä, 22 % kaikista vastaajista. (Liite 7) Vastaajien kommentit olivat lähes pelkästään positiivisia ja kehuvia. Palvelua pidettiin hyvänä ja henkilökuntaa ystävällisenä, palvelualttiina ja ammattitaitoisena. Moitteita oli vain muutama ja ne koskivat automaattien käyttöä sekä vaihteluita palvelun laadussa ja ystävällisyydessä. 9.3 Aineiston sijoittelu, löydettävyys ja saatavuus Vastaajien pääsystä aineistoihin pyydettiin mielipiteitä kysymyksellä Onko aineiston sijoittelussa, löydettävyydessä tai saatavuudessa mielestäsi parannettavaa? Jos, niin mitä muutoksia toivoisit? Kysymykseen vastasi 65 henkilöä, 13 % kaikista vastaajista. (Liite 8)

24 22 Noin parikymmentä vastaajaa valitti yleisestä löydettävyydestä sekä hylly- ja luokitusjärjestelmän sekavuudesta. Puolisen tusinaa piti erityisesti lasten- ja nuortenosastoa sekavana ja suurin piirtein sama määrä moitti musiikkiosastoa hankalakäyttöiseksi. Muutama mainitsi, että nykyinen musiikkiosasto on huonompi kuin se ennen oli. Useassa kommentissa toivottiin parempia opasteita sekä karttaa aihepiirien ja luokkien sijanneista. 9.4 Tiedottaminen Asiakkaiden kommentteja kirjaston tiedotuksesta pyydettiin kysymyksellä Onko kirjaston tiedottamisessa, kotisivuissa tai opasteissa mielestäsi parannettavaa? Jos, niin mitä muutoksia toivoisit? Vastaajia kysymyksellä oli 50, eli 10 % kaikista vastaajista. (Liite 9) Kommenteista noin viidennes koski tapahtumatiedotusta, jota lähinnä toivottiin lisää. Tiedotusta toivottiin myös paikkoihin, joissa sitä jo onkin, mutta joka on ilmeisesti jäänyt vastaajilta huomaamatta. Noin joka kymmenes kommenteista moitti verkkokirjaston ulkonäköä ja käytettävyyttä. Sama osuus vastaajista löysi kirjaston verkkosivuista parannettavaa. Parissa kolmessa kommentissa toivottiin kirjastolle uutiskirjettä, parempaa somenäkyvyyttä ja opastekarttaa aineistojen sijoitteluun.

25 Tiedon saanti kirjaston toiminnasta Kysymykseen, mistä asiakkaat saavat tietoa kirjaston palveluista, tapahtumista ja aukioloista, annettiin suljettuja vaihtoehtoja, joista sai valita useita. Kaikista vastaajista 94 % vastasi kysymykseen. Selvästi tärkein tiedonlähde ovat kirjaston nettisivut, joilta tietoa sai noin 60 %. Seuraavana olivat kirjastossa olevat tiedotteet ja mainokset, joista tietoa sai noin puolet. Sosiaalinen media ja lehdet olivat lähteitä noin joka neljännelle. Viidennes sai tietoa henkilökunnalta sekä perheenjäseniltä, ystäviltä ja muilta ihmisiltä. Lähteet, joista saadaan tietoa palveluista, tapahtumista ja aukioloista

26 24 Sukupuolten välillä ei ollut eroa lähteiden merkittävyydessä. Sen sijaan iällä näyttää olleen iso vaikutus: Alle 13-vuotiaista 60 % saa tietoa kavereilta ja perheenjäseniltä, nettisivuilta hieman yli puolet ja kirjastolla olevista tiedotteista vajaat 40 %. Sosiaalisesta mediasta ja kirjaston henkilökunnalta tietoa saa noin viidennes, sanomalehdistä vain joka kymmenes vuotiaista noin puolet saa tietoa nettisivuilta. Kirjastossa olevat tiedotteet sekä perheenjäsenet ja kaverit ovat lähteitä 44 prosentille, sosiaalinen media noin joka kolmannelle, sanomalehdet joka viidennelle ja henkilökunta vain joka seitsemännelle vuotiaille selvästi tärkein tiedonlähde ovat kirjaston nettisivut, joilta tietoa saa kolme neljästä. Kirjastossa olevista tiedotteista tietoa saa 56 %, sosiaalisesta mediasta 41 %, kavereilta ja perheenjäseniltä 37 %. Lehdistö ja henkilökunta välittivät tietoa vain 15 prosentille vuotiaista 64 % saa tietoa nettisivuilta ja kirjastossa olevista tiedotteista. Ne ovat ikäryhmälle selvästi tärkeimpiä lähteitä. Somesta tietoa saa noin kolmannes, sanomalehdistä viidennes, kavereilta, perheenjäseniltä ja henkilökunnalta kymmenes vuotiaiden ikäryhmästä kaksi kolmesta saa tietoa nettisivuilta ja noin puolet kirjastossa olevista tiedotteista. Sanomalehdistä tietoa saa noin joka kolmas, sosiaalisesta mediasta sekä kirjaston henkilökunnalta joka viides ja perheenjäseniltä sekä kavereilta vain joka kymmenes. Yli 60-vuotiaista noin 60 % saa tietoa kirjastossa olevista tiedotteista ja nettisivuilta. Tärkeä lähde on myös lehdistö, josta tietoa saa puolet. Kirjaston henkilökunta on lähde vajaalle 30 prosentille, sosiaalinen media 16 ja perheenjäsenet sekä kaverit 13 prosentille. Tiedonlähteiden mukaan jaoteltuna ikäryhmien tulokset voidaan karkeasti esittää seuraavasti:

27 25 Nettisivut tavoittavat hyvin kaikki ikäryhmät, mutta erityisen tärkeät ne ovat vuotiaille ja vuotiaille. Kirjastossa olevat tiedotteet tavoittavat hyvin yli 18-vuotiaat, erityisesti sekä yli 60- vuotiaat. Sosiaalinen media toimii tiedotuskanavana kohtalaisen hyvin vuotiaille. Sanomalehtien kautta tietoa sai joka toinen yli 60-vuotiaista ja kolmannes vuotiaista, heitä nuoremmista vain pieni osa. Perheenjäsenet ja kaverit ovat tärkein lähde alle 13-vuotiaille ja merkittävä vuotiaille. Vanhemmille ikäryhmille heillä ei ole tapahtumatiedonlähteinä juurikaan merkitystä. Kirjaston henkilökunnalta tietoa saa vain vajaa kolmannes yli 60-vuotiaista ja viidennes alle 13-vuotiaista ja vuotiaista. Muut ikäryhmät saavat henkilökunnalta tieto vielä harvemmin. Aiemmin kyselyssä oli kysymys Jos et ole osallistunut kirjaston tapahtumiin, miksi et? ja yksi sen vastausvaihtoehdoista oli En ole saanut tietoa. Tämän vaihtoehdon valinneiden tuloksista näkyy, että tapahtumatietoa saamattomat seuraavat vähemmän kirjaston tavallisimpia tiedotuskanavia kuten nettisivuja, mainoksia ja sanomalehtiä. Sen sijaan heille etenkin kaverit ja perheenjäsenet ovat tärkeämpiä tiedonlähteitä kuin muille vastaajille. Tähän vaikuttaa ilmeisesti lapsivastaajien suuri osuus. Kirjastojen välisessä vertailussa näkyy, että Riihimäen vastaajille sosiaalinen media sekä kaverit ja perheenjäsenet olivat tärkeämpiä tiedonlähteitä kuin Hyvinkään ja Nurmijärven kirjastoja arvostelleille. Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä taas kirjastojen mainokset ja henkilökunta sekä Nurmijärvellä myös sanomalehdet olivat tärkeämpiä kuin Riihimäellä. Erot voivat johtua vastaajien erilaisista ikärakenteista.

28 Vapaat kommentit Lomakkeen lopussa pyydettiin asiakkaita antamaan vapaata palautetta kuten kehuja, moitteita ja toiveita. Kommentteja jätti noin puolet kaikista vastaajista. Vuoden 2014 kyselyssä vapaata palautetta antoi suurin piirtein sama osuus. Myös sisällöltään palaute oli vastaavaa edellisen kyselyn kanssa. (Liite 10) Noin 85 % palautteesta oli kehuja ja kiitoksia, joista noin suurin osa kohdistui yleisesti Riihimäen kirjastolle. Näissä oli mukana myös kehuja kirjaston tiloista ja viihtyisyydestä sekä muutamia kiitoksia koko suomalaiselle kirjastolaitokselle. Yli kolmanneksessa vapaasta palautteesta kiitettiin nimenomaan henkilökuntaa ja hyviä palveluja. Viisitoista vastaajaa kehui ja kiitti erityisesti lasten- ja nuortenosastoa ja yhtä monta kirjaston kokoelmia. Muutamia erityiskiitoksia saivat myös luku- ja digivalmennus, tapahtumat, näyttelyt, soittohuone ja kirjojenvaihtopöytä. Moitteita oli hyvin vähän ja ne koskivat hajanaisesti eri asioita kuten melua, huonoa sisäilmaa, varausjonoja ja musiikkiosaston uudistusta. Toiveissa oli muun muassa enemmän tapahtumia, parempia opasteita, lisää tiedotusta, kahvila ja parempia pysäköintimahdollisuuksia. Noin tusina vastaajaa, että kirjasto pysyisi maksuttomana ja että leikkaukset ja säästöt eivät vaarantaisi kirjaston toimintaa ja kehitysmahdollisuuksia.

29 Tärkeimpiä huomioita Kyselyn järjestelyt onnistuivat Riihimäellä sikäli hyvin, että vastaajien määrä lisääntyi edellisestä kyselystä selvästi ja että lasten ja nuorten osuus kasvoi. Pettymys sen sijaan oli, että miesten osuus pieneni ja oli nyt vain vajaa neljännes. Myös ikäryhmien vuotiaat ja vuotiaat osuudet olivat turhan pieniä. Seuraavassa kyselyssä pitäisi keksiä keinoja aliedustettujen ryhmien osuuksien kasvattamiseen. Kolme neljästä vastaajasta oli tyytyväinen nykyisiin aukioloaikoihin. Vajaat kymmenen prosenttia toivoi aukiolojen pidennystä tai sunnuntaiaukioloa. Lainaus, palautus ja lainojen uusinta oli edelleen selvästi suosituin toiminto kaikissa ikäryhmissä. Myös lehtienluku oli yleistä. Alle 45-vuotiaat käyttävät kirjastoa omaehtoisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Lapsille ja nuorille on tyypillistä, että kirjasto on ajanviettopaikka, jossa lisäksi luetaan, opiskellaan ja etsitään tietoa. Yli 45-vuotiaat osallistuvat enemmän järjestettyihin tapahtumiin ja tutustuvat näyttelyihin. Toisaalta nuorisoa ja nuoria aikuisia kiinnostavia tapahtumia ei ole juurikaan ollut tai he eivät ole saaneet tapahtumista tietoa. Myös sukupuolten välillä oli jonkin verran eroa: miehistä tapahtumat eivät olleet niin kiinnostavia kuin naisista ja miehet saivat tietoa tapahtumista naisia huonommin. Hieman alle kolmannes vastaajista kertoi osallistuvansa tapahtumiin kahdesti tai useammin vuoden aikana, noin puolet harvemmin. Silti noin kaksi kolmesta vastaajasta piti kirjaston tapahtumia kiinnostavina. Vähiten tapahtumiin osallistuivat vuotiaat ja säännöllisimmin yli 60-vuotiaat. Ikäryhmien välillä ja sisällä oli suuria eroja osallistumattomuuden syistä. Yleisimpiä olivat tiedon ja ajan puute sekä se, ettei vastaaja välittänyt muutenkaan osallistua tapahtumiin. Tapahtumilta toivottiin eniten kirjallisuusaiheita ja kirjailijavieraita. Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, mitä he haluaisivat tehdä kirjastossa. Vastauksissa yleisimmin mainittiin toisaalta tapahtumiin ja järjestettyyn toimintaan osallistuminen ja toisaalta rauhallinen ajanvietto ja oleskelu. Tiloja ja laitteita koskevassa

30 28 avoimessa palautteessa toivottiin eniten rauhallisia lukupaikkoja ja opiskelutiloja sekä asiakaskäyttöön toimivampaa ja uudempaa tietotekniikkaa. Verkkopalveluja koskevista vastauksista ilmeni, että noin neljännes vastanneista ei käytä verkkokirjastoa lainkaan. Pääasiallinen syy käyttämättömyyteen on, ettei verkkokirjastolle ole tarvetta tai sitä ei haluta käyttää. Alle 18-vuotiaat käyttävät verkkokirjastoa vähemmän kuin muut. Sähköisten aineistojen käyttö on vähäistä. Vain vähän yli kymmenes kaikista vastaajista käyttää niitä kuukausittain tai useammin ja noin 60 % ei koskaan. Yleisin syy on tarpeen tai halun puute, myös tiedon puutettakin verkkoaineistotarjonnasta esiintyy. Vähiten käyttäjiä on vuotiaissa. Toisin kuin muilla heillä yleisin syy käyttämättömyyteen on tiedon puute aineistojen tarjonnasta. Avoimia vastauksia kysymyksiin aineistoista, henkilökunnasta, aineistojen sijoittelusta ja tiedottamisesta tuli valitettavan vähän, vaikka niiden lisääminen oli yksi kyselyn tavoitteista. Aineistokommenteissa toivottiin etenkin pidettävän huolta tietokirjallisuuskokoelmasta sekä lasten- ja nuorten kirjallisuuden tarjonnasta. Lisäystä toivottiin äänikirjojen, lehtien, elokuvien, vieraskielisen kirjallisuuden ja musiikin valikoimiin. Henkilökunnasta tai palvelun tasosta ei löytynyt parannettavaa. Parikymmentä henkilöä piti aineiston löydettävyyttä huonona sekavan hylly- ja luokitusjärjestelmän vuoksi. Ratkaisuiksi toivottiin selkeämpiä opasteita ja karttaa aineistojen sijoittelusta. Tapahtumatiedotuksen parantamiseksi tuli muutamia toiveita. Selvästi tärkein tietolähde kirjaston palveluista ja tapahtumista olivat kirjaston nettisivut, niiden jälkeen mainokset ja tiedotteet kirjaston tiloissa. Sosiaalisella medialla, lehdillä ja henkilökohtaisilla kontakteilla oli asiakkaiden tiedonsaannille muita lähteitä vähäisempi merkitys. Tosin ikäryhmien välillä oli suuria eroja, jotka olisi hyvä muistaa, kun mietitään, keille tiedotus halutaan kulloinkin erityisesti suunnata. Lisäksi on huomattava, että tärkeimmät tiedotuskanavat eivät vain tavoita kaikkia. Monet, jotka ilmoittivat jääneensä ilman tietoa tapahtumista, eivät seuraa yhtä aktiivisesti kirjaston nettisivuja tai mainontaa

31 29 kuin muut. Heidän tavoittaminen ja huomionsa kiinnittäminen voi olla haasteellista ja vaatia toisenlaista tiedottamista. Vapaasta palautteesta valtaosa oli kiitoksia, joita oli annettu kirjastolle yleensä sekä erityisesti henkilökunnalle ja palveluille. Harvalukuiset toiveet kohdistuivat pääasiassa tapahtumien, opasteiden ja tiedotuksen lisäämiseen. Moitteita tuli vähän ja hajanaisesti, lähinnä tilojen viihtyvyyteen liittyvistä asioista. Muutamissa vastauksissa toivottiin, että kaupungin säästöt eivät heikentäisi kirjastopalveluita.

32 i Liite 1: Kyselylomake (Avoimille vastauksille varattua tilaa on joissain kohdissa tiivistetty alkuperäisestä) Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely Vastaajan sukupuoli: mies nainen 2. Ikä: alle yli Toimipiste, jota arvioit: Hausjärven kirjasto Hausjärven kirjastoauto Lopen kirjasto Lopen kirjastoauto Hyvinkään pääkirjasto Hakalan kirjasto Paavolan kirjasto Nurmijärven kirjastoauto Riihimäen kirjasto Nurmijärven pääkirjasto Klaukkalan kirjasto Rajamäen kirjasto 4. Kuinka usein käyt kirjastossa? päivittäin viikoittain kuukausittain harvemmin 5. Kuinka kauan yleensä vietät aikaa kirjastokäynnillä? alle 30 min 30 min - 1 tunti 1-2 tuntia yli 2 tuntia 6. Oletko tyytyväinen kirjaston nykyisiin aukioloaikoihin? kyllä melko tyytyväinen en ole 7. Jos aukioloajoissa on mielestäsi parannettavaa, niin miten muuttaisit niitä?

33 ii 8. Mitä tavallisesti teet kirjastossa? (voit valita useita vaihtoehtoja) lainaan, palautan, uusin lainoja luen kirjoja luen lehtiä kuuntelen musiikkia etsin tietoja tai aineistoja käytän internetiä opiskelen työskentelen tutustun näyttelyihin kopioin, tulostan, digitoin tms. osallistun tapahtumiin vietän aikaa kysyn henkilökunnalta apua tiedon- tai aineistonhakuun tms. muuta, mitä? 9. Mitä haluaisit tehdä kirjastossa? 10. Onko kirjaston tiloissa tai laitteissa mielestäsi parannettavaa? Jos, niin mitä muutoksia toivoisit? 11. Kuinka usein osallistut kirjaston tapahtumiin? yli 10 kertaa vuodessa 2-5 kertaa vuodessa en koskaan 6-10 kertaa vuodessa harvemmin 12. Jos et ole osallistunut kirjaston tapahtumiin, miksi et? (voit valita useita) ei ole aikaa eivät ole kiinnostavia tapahtumat ovat huonoon aikaan en ole saanut tietoa en yleensäkään välitä osallistua tapahtumiin muu syy, mikä? 13. Mitä toivoisit tapahtumilta? 14. Kuinka usein käytät verkkokirjastoa (aineistohaku, uusinta, varaukset)? lähes päivittäin kuukausittain en koskaan viikoittain harvemmin 15. Jos et käytä verkkokirjastoa, miksi et? (voit valita useita) en tiennyt palvelusta ei ole mahdollisuutta käyttää verkkokirjasto on vaikeakäyttöinen en halua / ei ole tarvetta käyttää 16. Kuinka usein käytät kirjaston tarjoamia sähköisiä aineistoja (kirjoja, lehtiä, musiikkia)? lähes päivittäin kuukausittain en koskaan viikoittain harvemmin

34 iii 17. Jos et käytä sähköisiä aineistoja, miksi et? (voit valita useita) en tiennyt palvelusta ei ole mahdollisuutta käyttää aineistot ovat vaikeakäyttöisiä en halua / ei ole tarvetta käyttää 18. Onko joitain aineistolajeja tai aihealueita, joissa mielestäsi kirjaston valikoimaa voisi parantaa? Jos, niin mitkä ne ovat ja mitä muutoksia toivoisit? 19. Onko henkilökunnalta saamassasi palvelussa mielestäsi parannettavaa? Jos, niin mitä muutoksia toivoisit? 20. Onko aineiston sijoittelussa, löydettävyydessä tai saatavuudessa mielestäsi parannettavaa? Jos, niin mitä muutoksia toivoisit? 21. Onko kirjaston tiedottamisessa, kotisivuissa tai opasteissa mielestäsi parannettavaa? Jos, niin mitä muutoksia toivoisit? 22. Mistä lähteistä saat tietoa kirjaston palveluista, tapahtumista ja aukioloajoista? (voit valita useita) kirjaston nettisivut sosiaalinen media sanomalehdet kirjastossa olevat tiedotteet kirjaston henkilökunta kaverit, perheenjäsenet yms. muu, mikä? 23. Jos käytät kirjastoautoa, onko pysäkkien sijainnissa, pysähtymisten ajankohdissa tai niiden pituuksissa mielestäsi parannettavaa? 24. Vapaat kommentit: kehuja, moitteita, toiveita tulevaisuuteen

35 iv Liite 2: Avoin palaute aukioloajoista Vastaukset Torstai ja perjantai pidempään jos siis ovat nyt klo 17 asti auki Lauantaisin voisi ainakin olla myöhempään auki. Sunnuntaisin saisi olla auki Ehkä hieman voisi laajentaa aukioloja esim. tunnilla arki-iltaisin Loma-aikojen aukioloa laajemmaksi Lasten kanssa kotona ollessa aamua toivoi aikaisemmaksi (tosin saimme kyllä itsepalveluaikanakin aina palvelua, kiitos siitä!) Kesäisin lyhennetyt aukiolot harmittaa. Erityisesti se että lauantaisin on ovet kiinni. Mielummin vaikka maanantaisin kiinni. Vähän myöhempää saisi olla auki, esim. klo 20. Ja lauantaisin myös. Kirjasto voisi olla enemmän auki. Voisivat olla pidemmätkin. Sunnuntai olisi hyvä päivä poiketa kirjastoon. Sunnuntaiaukiolo itsepalveluna. Myöhäisemmät ilta-ajat olisivat parannus. Kesäisin saisi olla useampana päivänä myöhempään auki. Töiden jälkeen ei ehdi millään kirjastoon. Toivoisin että kirjoja voisi palauttaa myös kun kirjasto on suljettuna. Tunnin pidempään voisi arkisin olla auki eli klo 20. Auki voisi olla hieman myöhempään, itselläni tulee usein tehtyä kouluhommia kirjastossa, ja usein ne menevät myöhään. Muita paikkoja, joista löytäisi hiljaisen työskentely-ympäristön ei kaupungilla juuri ole. Lehtienlukusali joka päivä auki. Sunnuntaiaukiolo lehtisalin osalta pitempi Esim. aamusta palvelua ainakin klo lähtien! Viikonloppuna pitempään, arkena myöhempään Ilta-aikoja lisää Työssäkäyvänä käytän kirjaston palveluja vain lauantaisin. Talviaikaan tämä onnistuu, mutta kesäaikaan kirjasto on suljettu lauantaisin. Lisäksi aukioloaikoja on lyhennetty myös torstaina ja perjantaina. Toivon kesäaikaan kirjaston normaalia aukioloaikaa torstaille, perjantaina vähintään klo 17:00. Lisäksi muuttaisin kesän aukioloaikojen lyhennykset koskemaan vain kesä- ja heinäkuuta. Talviaukioloajat ovat riittävät. Auki sunnuntaisin ja paremmin kesällä Opiskelen paljon kirjastossa, joten myöhempi aukiolo olisi hyvä. Esim. klo 20 asti. Viikonloppuna voisi olla vähän myöhempään. Voisi olla lauantaisin 11-18, sunnuntaisin edes hetken auki. La pidempään auki Jonain päivänä voisi olla pidempää (esim. klo 20) auki.

36 v Kesän supistetut aukioloajat riittäisi juhannuksesta heinäkuun loppuun. Elokuun alusta pitäisi olla laajat aukioloajat kuten talvellakin. Viikonloppuisin voisi olla auki paremmin, esim. monesti sunnuntaisin olisi toivottu kirjastoon pääsyä. Viikonloppuisin olisi enemmän auki. La auki pitempään esim asti Lauantaisin ois kiva käydä täällä tai myöhempään illalla (mutta ymmärrän, jos ei onnistu) Voisi olla pidempään auki Kesäisin voisi olla myös lauantaisin auki. Kirjasto voisi olla sunnuntaisinkin auki. Ainakin yhtenä päivänä viikossa auki klo asti. Auki koko viikonlopun esim. la-su Saisi olla pidempään auki. Kesällä olisin kaivannut välillä la-aukioloaikoja Viik.loppuna lauantaina myöhempään Kesällä harmitti, kun kirjasto lauantaisin suljettu. Elokuussa, kun koulut ovat alkaneet, kaipaisin jo la-aukioloa. Voisi avautua aikaisemmin, esim. klo 10 Kesällä kirjaston pitäisi olla auki myös lauantaisin ja mieluiten pitkään. Kesällä voisi olla pitemmät aukioloajat Iltaisin saisi olla pitempää auki, aamusta ei niin väliä. Kauempaa työssä käyvänä soisin, että kirjasto olisi arkisin auki klo saakka ja lauantaisin klo Kesällä kirjasto saisi olla lauantaisin myös auki klo saakka. Olen nykyiseen tyytyväinen Toiveena olisi aukiolo klo 8 alk. arkipäivinä Kesällä lauantaina saisi olla avoinna edes lehtilukusali + kannettavat tietokoneet ja to ja pe avoinna pidempään kuin klo TAI edes lyhennetyt kesäaukioloajat vähemmäksi aikaa voimassa esim kesä- ja heinäkuu. Itse pääsen parhaiten kirjastoon iltaisin. Aukioloajat ovat hyvät. Viikonloppu aikoja haluaisin paremmiksi To - pe auki klo Omatoimiaikoja iltaisin / viikonloppuisin. Ilta vähän pidempään, esim. 1h-> Iltaisin klo 20 asti. Auki myös sunnuntaina. Sunnuntaina auki.

37 vi Kirjasto saisi olla myöhemmin auki. Varsinkin viikonloppuisin. Sunnuntaina olisi aina aikaa kirjastolle. Sunnuntaina saisi olla auki. La ja su auki. Pitäisi olla auki tai omatoimikäytössä myös myöhempään iltaan / viikonloppuun Pidentäisin viikonloppuisin Illalla voisi olla pidempää auki. Illalla myöhempään auki, perjantaisin myös. Iltaisin ja viikonloppuisin saisi olla auki pidempään. Joskus olisi kiva, että kirjasto olisi auki myös sunnuntaisin. Itse olen arkisin töissä ja pyrin hoitamaan käynnit aina lauantaisin. Joskus vaan lauantaina on muutenkin niin paljon asioita hoidettavana, että olisi kiva poiketa vasta sunnuntaina. Mutta siis yleisesti ottaen olen kuitenkin todella tyytyväinen, että kirjasto aukeaa aina klo 9, koska olen muutenkin aamuihminen. Muistelen ennen vanhaan (kun olen kotoisin Pohjois-Suomesta), niin siellä oli tapana kirjaston aueta vasta klo 11 ja se oli hirvittävää odottelua! :D Kesällä olisi kiva, jos kirjasto olisi auki klo 19 asti myös torstaisin. Varsinkin kesällä olisin toivonut pidempää aukioloa iltaan. Auki 1.00 Voisi olla myös sunnuntaina auki. Kesällä voisi olla ainakin lauantaina auki. Sunnuntaisin voisi olla auki. Kesällä voisi myös olla lauantaisin auki. Sunnuntaisin ohjelmaa ja aukiolo perheille. Kirjasto voisi olla arkisin auki kahdeksaan. Kaikkien kirjastojen pitäisi olla auki sunnuntaisin. Lauantaisin saisi olla pidempään auki, ja sunnuntainakin voisi olla auki edes pari tuntia. Kirjasto voisi olla vähän myöhempää auki. Sunnuntaina voisi olla auki myös ja viikolla joku päivä klo 20 asti. Kirjaston tulisi olla auki arkisin pidempään sekä aueta aikaisemmin. Sunnuntaina auki Aukeaisi esim. puoli 9. Voisi avata hieman aikaisemmin. Voisi aueta 8, että ennen koulua voisi olla täällä. Olisiko itsepalvelu mahdollinen myös sunnuntaisin? Esim. Keravalla omatoimikirjasto mahdollistaa kirjaston käytön päivittäin klo 6-22, sisään kirjaudutaan kirjastokortilla. Kesällä voisi olla auki pitempään, kun loma on kirjojen luvun kulta-aikaa. Joskus kesälauantaina kaipaan kirjastoon pääsyä. Arkisin vähän myöhempään auki. Sunnuntaisin aina pitää olla auki.

38 vii Viikonloppuisin auki myöhempään. Ainahan ne voisivat olla pidemmät :). Aamuisin auki 9:00. Sunnuntaina auki muutama tunti lehtien lukua varten. Lauantai pidemmäksi. Olisi erittäin miellyttävää, jos kirjasto olisi auki sunnuntaisin 12-15! Kesällä on haastavaa ehtiä kirjastoon. Joku ilta voisi olla pidempää auki. Lyhyet päivät tulevat usein yllätyksenä. Kirjasto kesäaikaan auki samaan aikaan kuin talvella (ei lyhennettyjä iltoja ja lauantain kiinnioloa). Sunnuntaisin voisi joskus olla auki. Joillakin paikkakunnilla kirjastoon pääsee kulkukortilla jopa sunnuntaisin. Saammeko Riihimäelle saman toiminnon? Varsinkin loppuviikolla saisi olla myöhempään auki. Oisi pitempään auki. Sunnuntaiaukioloa voisi kokeilla vaikkapa pienemmällä henkilökunnalla ja ilman varsinaista palvelua. Iltaaukioloon tunti lisää. Liite 3: Mitä kirjastossa haluttaisiin tehdä? Vastaukset Uutta rauhallista opintotilaa voisin hyödyntää. Huomasin vasta viimeksi käydessäni, että sellainen alakerrassa nyt on Voin oikeastaan jo tehdä siellä sitä, mitä haluaisin, koska kirjaston toiminta on niin monipuolista. Leikkihuone ja loma-aikojen askartelujutut on ihan parasta :) Kirjakahvila olisi kiva. Jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa oli novelli-ilta, jossa joku luki novelleja ääneen ja yleisö kuunteli ja neuloi samalla. Jotain tällaista? Omien suosikkikirjojen ilta jonne voisi tulla oman lempparikirjan kanssa ja kertoa siitä. Matalalla kynnyksellä tietenkin, ei tarvitsisi olla kirjallisuuden erityistuntija. Lukea Sitä mitä teen normaalistikin Ois mukava kun iltaisinkin olisi joskus lapsille lukuhetkiä. Ostaa mukillisen teetä ja muffinsin ja istahtaa hetkeksi vaikka matkailukirjojen luona... Kaikki mitä nytkin pystyy Katsella elokuvia Lauantaina voisi olla lasten tapahtumia. Lähinnä tehdä suhteellisen hiljaisessa ympäristössä koulutöitä tai sitten viettää vapaa-aikaa kavereiden kanssa. Surffata netissä ilman ajanvarausta. Käykää tutustumassa Korson Lumon kirjastoon. Iso nettisali nopein konein.

39 viii Lainata kirjoja. Minulla ei ole mitään uusia toiveita. Lukupiiri sotahistoriasta kiinnostuneille. Juoda kupposen kahvia ja rupatella rauhassa. Tähän tietenkin tarvittaisiin erillinen äänieristetty tila. Kirjankin voisi lukea jo paikalla. Rauhoittua Rentoutua Kahvila ois kiva Opiskella ja lukea rauhassa. Tyytyväinen olen siihen mitä voin tehdä nytkin kirjastossa. Jatkossakin käydä katsomassa Nuorisoteatterin näytöksiä. Mahdollisuudet tarpeeksi laajat jo nyt Yleisöluennot kiinnostaisivat Lukea Askarella Kahvitella tai paikkaa, jossa voisi syödä eväitä Leikkiä Syventyä opintoihin Lukea rauhassa (hiljaisuus?) Kirjastokahvila tuntuisi erinomaiselta ajatukselta. Mutta onko Riihimäki liian pieni paikkakunta siihen tarkoitukseen? Turengissa oli aikanaan todella viehättävä kahvila Ida, mutta sekään ei kannattanut. Kattoa akvaariota ja kaikkea hienoa Haluaisin tutustua taidenäyttelyihin, kuunnella kirjailijoiden ja taiteilijoiden sekä muiden kiinnostavien henkilöiden haastatteluja (sekä paikan päällä että verkossa), runonlausuntaa ja musiikkia. Osallistuisin mielelläni kirjaston järjestämille kursseille, mikäli ne käsittelisivät äidinkielen ja kirjoittamisen opetusta, sosiaalista mediaa, videointia, sukututkimusta jne. (tosin tämä menee päälle Kansalaisopiston kanssa). Lisäksi haluaisin esim. maksaa kirjastolle tietyn maksun, että pääsen lukemaan kotimaisia lehtiä verkkoversioina kautta enemmän kuin tällä hetkellä on mahdollista. Voisin myös lainata taidetta kirjaston kautta. Olen tyytyväinen nykyiseen kirjastoon, tosin varastoon tutustumisia voisi olla useimmin. Tehdä jatkossakin opintoihin liittyviä tehtäviä siellä. - Oppia uusia taitoja, - Lainata porakonetta, saumuria, ompelukonetta yms. harvoin tarv. laitetta, - Katsella kirjaston dvd-elokuvia tv:stä mukavassa tuolissa istuen, - Lukea lehtiä mukavassa tuolissa istuen (nojatuoli tms.), - Käyttää edullisia kahvilapalveluja, - Vaihtaa lehtiä, kirjoja ehkä muutakin tavaraa Haluaisin lisää vinkkejä, mitä kannattaa lukea. Lukea Lasten satutunnit Oleskella. Opiskella rauhallisemmassa paikassa

40 ix Videopelit Käydä satutunneilla. Voisiko niitä olla myös iltaisin? Lukea ja viihtyä. Lukea enemmän Systeri-lehtiä. Lastentapahtumia, terhokerhotyyppistä toimintaa. Olkkaritoimintaa. Taiteiden yö oli mahtava! Sellaista lisää! Tapahtumat ja kirjailijavierailut ovat mukavia. Kirjakahvila olisi loistava juttu. Pehmeitä sohvia vaikka kierrätyksestä ja perushyvät ostettavat kahvilatuotteet. Löhöillä :( kohta olen liian vanha menemään nuorten nurkkaukseen ja se vähän pelottaa, saisiko aikuisten puolelle sohvan jonnekin nurkkaan? Osallistua neulekahvilaan tai toivoisin, että joku lukisi kirjoja ääneen ja samalla voisi kahvitella No hyvät mahkut nytkin siihen mitä tarjotaan Lukea. Soittaa lasten kanssa soittimilla. Yleisesti varattava pianohuone tai musiikkihuone, jossa (piano,) kitara ja vaikka pari lyömäsoitinta olisi mahtava. Lahden kirjastossa oli tällaisia ja nyt tajusin, etten ole varma, onko teillä tällainen mahdollisuus. Otan selvää! Kuunnella luentoja. Osallistua tapahtumiin, esim. askarteluun. Lainata lauta- ym. pelejä ja vauvajuttuja. Lukea kirjoja ja lehtiä. Katsella tauluja, valokuvia ja taideteoksia uusilta, tuntemattomilta taiteilijoilta. Voisin osallistua lukupiiriin, jos se kokoontuisi illalla. Lainata kirjoja, etsiä tietoja Töitä. Työpiste ja puhelintuoli/-koppi olisi hyvä. Olla vaan. Rauhoittua. Opiskella Lukea, tehdä läksyt. Istua ja olla kavereiden kanssa. Löytää kirjoja, joista pidän. Jos itselläni olisi aikaa, lukisin kirjastossa kirjoja tai kirjoittaisin kirjeitä (niitä oikeita, perinteisiä, käsinkirjoitettuja). Viime vuonna, kun siellä oli se palapeli, sitä haluaisin tehdä. Kelju juttu, kun toiset sen sotkivat. Karaoke, vaikka siinä pianosalissa. Siis, että voi treenata laulamista vaikka oman soittimen kanssa. Hyvä, jos palvelut säilyvät nykyisellään. Lukea! Lukupiiri vaikka kuukausittaisilla tapaamisilla olisi kiva. Enemmän ohjelmaa lapsiperheille iltapäivällä ja viikonloppuna. Juoda välillä kupin kahvia, kun lukusalissa luen lehtiä ja odottelen kyytiä. Kuunnella kirjaesittelyjä tai eri kirjallisuuslajien esittelyjä ja kirjailijoiden elämäkertatietoja.