Projektin loppuraportti

Transkriptio

1 ESRA Projektin loppuraportti Taustatiedot Diaarinumero 398/3510/02 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Maahanmuuttajan työpolku Projektikoodi S01328 Tavoiteohjelma 1A Toimintalinja 2 Toimenpidekokonaisuus 4 Projektin suunnitelman mukainen kestoaika Projektin päävastuuviranomainen 3408 Pohjois-Savon TE-keskus, työvoimaosasto Projektia hallinoiva organisaatio Savon koulutuskuntayhtymä/savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopio Projektin vastuuhenkilö Juha Parkkisenniemi, hankepäällikkö Puhelinnumero Postiosoite PL 87, Kuopio 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Projektin tavoitteena on ollut edesauttaa maahanmuuttajien työllistymistä. Tämä on tapahtunut maahanmuuttajien ammatillisten valmiuksien lisäämisen, yksilöllisen ohjauksen ja jatkopolkujen sekä eri alojen ammattilaisille suunnatun monikulttuurisuuskoulutuksen avulla. Tavoitteena on ollut, että vuosittain hankkeeseen osallistuvasta 36 maahanmuuttajasta työllistyy, löytää koulutusväylän tai muun aktiivisen ratkaisun työttömyyden sijaan 50% eli 18 henkilöä. Tavoitteena on ollut, että projektin jälkeen työllistyy vuosittain avoimille työmarkkinoille 22% (8), aloittaa koulutuksen 26% (9) ja 2% (1) siirtyy yrittäjäksi. Hankkeen laadullisena tavoitteena on ollut maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisy sekä työpaikkojen rekrytointikulttuurien muuttaminen pysyvästi suvaitsevaan suuntaan. Tärkeimpänä laadullisena tavoitteena on ollut yksilöllisten työllistymisvalmiuksien kehittyminen: hankkeeseen osallistuvat lisäävät sellaisia toimintatapoja, joilla saavutetaan kestäviä ja pysyviä, omaehtoisia koulutus- ja työelämäratkaisuja. Niiden avulla maahanmuuttaja pystyy toimimaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja muuttuvissa tilanteissa. Tavoitteena on ollut myös maahanmuuttajiin kohdistuvien ennakkoasenteiden vähentäminen rekrytointitilanteissa ja työelämässä. Hankkeen aikana on kehitetty maahanmuuttaja-opiskelijoiden ohjausta. Hankkeessa työskenteli yksi yksilöohjaaja, joka oli kaikkien opiskelijoiden ohjauksessa mukana ja piti kokonaisuuden hallinnassa. Lisäksi hankkeessa oli kolme ohjaajaa, joille oli nimetty omat ohjattavat jokaisesta ryhmästä, neljä opiskelijaa per alkava ryhmä. Ohjaajista kaksi kuuluivat valtaväestöön ja kaksi muuta olivat maahanmuuttajataustaisia. Lisäksi hankkeessa työskenteli hankepäällikkö. Asiakkaat tulivat mukaan projektiin Startti työelämään -koulutuksen kautta. Ryhmiä aloitti hankeen aikana kaikkiaan 11. Jokaiseen ryhmään valittiin 12 opiskelijaa paperivalinnan ja haastattelun kautta työvoimatoimistossa. Pääsyvaatimuksena oli suomenkielen taso 2. Suoritettuaan Savon ammatti- ja aikuisopistolla Startti työelämään koulutuksen (3kk) opiskelijat siirtyivät ohjaukseen, tavoitteenaan löytää joko opinto- ja/tai työpolku. Hankkeen on päättänyt yhteensä 129 henkilöä. Näistä 88 (68%) henkilöä siirtyi ns. aktiiviseen toimintaan. Avoimille työmarkkinoille ilman tukea siirtyi välittömästi hankkeen päättämisen jälkeen 22 henkilöä eli 17%. Erilaisiin koulutuksiin siirtyi 39 asiakasta (30%). Tutkintoon johtavaan koulutukseen siirtyi 18 henkilöä (14%). Hankkeen aikana pidettiin monikulttuurisuuteen liittyviä koulutustilaisuuksia ja seminaareja eri toimijoille. Näissä tilaisuuksissa käsiteltiin mm. monikulttuurista ohjausta ja maahanmuuttajien työllistymiseen liittyviä teemoja. Hankkeen loppupuolella syntyi verkkokurssi nimeltä Monikulttuurisen ohjauksen perehdytyskurssi. Kurssin eräs Tulostettu

2 tavoite on saada maahanmuuttajien kanssa työskentelevät toimijat ja ohjaajat innostumaan oman työn kehittämiseen ja tarvittaessa hankkimaan lisäkoulutusta. Maahanmuuttajan työpolku -hankkeen yhtenä tuotteena syntyi v Maahanmuuttajan työllisyyden ja koulutuksen portaat. Porrasmalli kuvaa aikuisen maahanmuuttajan palvelukenttää Kuopiossa sekä koulutuksen että työllistymisen näkökulmasta. Hankkeen toimijat tekivät yhteistyössä Kuopion kaupungin tiedostusyksikön kanssa Tervetuloa Kuopioon -oppaan v. 2005, joka on suunniteltu Kuopioon muuttavan maahanmuuttajan tueksi. Opas käännettiin englannin sekä venäjän kielelle. Vuonna 2006 opas käännettiin myös arabian kielelle. Hanke koordinoi ja oli mukana toteuttamassa toukokuussa 2005 ja toukokuussa 2006 yhdessä verkostoon kuuluvien tahojen kanssa Mahdollisuuksien tori/kansainvälinen Kuopio -tapahtumaa. Tilaisuuksien tarkoituksena oli esitellä kuopiolaisia kansainvälisiä toimijoita ja tahoja, jotka työskentelevät maahanmuuttajien kanssa sekä järjestää monikulttuurista ohjelmaa Kuopion torille. Toritapahtuman lisäksi järjestettiin v yhteistyössä Suomen Palloliiton, Itä-Suomen piirin kanssa yhteistyössä monikulttuurinen jalkapallotapahtuma Magnum areenalla. Asiakkailta kerättiin arviointitietoa survey kyselyllä. Kysely lähetettiin v yhteensä 87 opiskelijalle, joista 36 (41 %) palautti kyselyn. Kyselyn perusteella asiakkaat, jotka palauttivat kyselyn, ovat olleet todella tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Maahanmuuttajien näkemyksiä monikulttuuriseen ohjaukseen liittyen kartoitettiin myös haastattelujen kautta. Haastatellut olivat henkilöitä, joilla on kokemusta opiskeluista tai työvoimatoimiston asiakkuudesta. Vuonna 2006 haastateltiin kahdeksan henkilöä. Haastattelut toivat yleisellä tasolla esille tyytyväisyyden suomalaisiin viranomais- ja koulutuspalveluihin. Toisaalta myös kehitettävää löytyy ja tätä kautta monikulttuurisuuteen liittyviä projekteja ja koulutusta tarvitaan tulevaisuudessa edelleen. Hankkeen kotisivut löytyvät osoitteesta josta löytyy lisätietoa hankkeesta, mm. laajempi loppuraportti. 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Hanke on ollut maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävä palvelukokonaisuus. Hankkeen päätavoitteena on ollut tukea syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajien työllistymistä ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä työmarkkinoilta uusien rekrytointikäytäntöjen (työpaikkojen monikulttuurisuusvalmennus) ja yksilöllisten ohjattujen työllistymis- ja koulutuspolkujen avulla. Tavoitteena oli ohjaussuhteiden pitkäaikaisuus. Yhden maahanmuuttajan hankkeessa oloaika oli enintään 15 kuukautta. Lähtökohtana oli, että maahanmuuttajien saamisella työmarkkinoille on yhteiskunnallista ja yksilöllistä merkitystä. Maahanmuuttajien syrjäytyminen aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia sen lisäksi, että jokaisen syrjäytyneen maahanmuuttajan kohdalla menetetään mahdollinen työvoimaresurssi. Tavoitteena oli, että vuosittain hankkeeseen osallistuvasta 36 maahanmuuttajasta työllistyy, löytää koulutusväylän tai muun aktiivisen ratkaisun työttömyyden sijaan 50% eli 18 henkilöä. Projektin jälkeen työllistyy vuosittain avoimille työmarkkinoille 22% (8), aloittaa koulutuksen 26% (9) ja 2% (1) siirtyy yrittäjäksi. Hankkeen laadullisena tavoitteena oli maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisy sekä työpaikkojen rekrytointikulttuurien muuttaminen pysyvästi suvaitsevaan suuntaan. Tärkeimpänä laadullisena tavoitteena on yksilöllisten työllistymis- valmiuksien kehittyminen: hankkeeseen osallistuvat lisäävät sellaisia toimintatapoja, joilla saavutetaan kestäviä ja pysyviä, omaehtoisia koulutus- ja työelämäratkaisuja. Kohderyhmät: -Työttöminä työnhakijoina tai toimeentulotuella olevat kuopiolaiset ja siilinjärveläiset maahanmuuttajat, joilla on realistiset mahdollisuudet parantaa työelämävalmiuksia, opiskella ammattiopintoja sekä työllistyä -Kielitaito vähintään 2. -Työnantajat Välilliset kohderyhmät -Viranomaiset -Kolmannen sektorin toimijat 4. Projektin toteutus ja yhteistyö Tulostettu

3 4.1. Osallistujien ja yritysten valinta Asiakkaat valittiin yhteistyössä Kuopion ja Siilinjärven työvoimatoimistojen kanssa. Valinnassa on painotettu ensinnäkin kielitaitoa eli kielitaitovaatimus on ollut taso-2. Toinen valinnassa painottunut asia on ollut asiakkaan motivaatio ja selviytyminen suomalaisessa työelämässä eli projektiin on pyritty valitsemaan opiskeluun ja työntekoon motivoituneita ja kykeneviä asiakkaita. Yritykset ovat valikoituneet mukaan asiakasnäkökulmasta. Toisin sanoen harjoittelupaikat, työelämävalmennuspaikat, palkkatukipaikat jne. on etsitty asiakkaan tarpeet ja osaaminen lähtökohtana Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Maahanmuuttajan työpolku -hanke oli Savon koulutuskuntayhtymän/savon ammatti- ja aikuisopiston hallinnoima hanke. Ensimmäiset kuukaudet ( ) hallinnoiva taho oli Kuopion kaupunki, Kuopion ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Rahoituksen hankkeelle myönsi Pohjois-Savon Te-keskuksen työvoimaosasto. Hanke toimi Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan alueella ja ko. kunnat osallistuivat myös projektin hallinnon rahoitukseen omilla osuuksillaan. Lisäksi Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta ottivat harjoitteluun sekä työllistivät joitakin hankkeen asiakkaita. Kuopion ja Siilinjärven työvoimatoimistojen roolina oli kohderyhmän informointi ja osallistujien valinta. Työvoimatoimistojen edustajat olivat myös mukana hankkeen seurantaryhmässä sekä ohjausryhmässä. Kuopion Setlementti Puijola ry (Kompassi)osallistui totetutukseen, olemalla mukana Startti työelämään koulutuksen yhden modulin opetuksessa. Lisäksi Setlementti Puijolan Kimppa -projekti toimi vajaan vuoden ajan osana Maahanmuuttajan työpolku -hanketta, jolloin toiminnan ohjaajan palkka maksettiin projektista. Setlementin edustaja on myös ollut sekä seuranta- että ohjausryhmässä. Yhteistyö työnantajien kanssa on ollut asiakaslähtöistä. Lisäksi on projekti on tehnyt yhteistyötä Kuopion kauppakamarin Kampi -hankkeen kanssa järjestämällä yhteisseminaarin sekä työkokouksia yhdessä. Tilaisuuksissa on tuotu yrityksille esille maahanmuuttaja taustaisiin työntekijöihin liittyviä erityispiirteitä sekä monikulttuurisuustietoa yleisemminkin. Yhteistyötä on tehty myös Kuopion kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen Pakolaisyksikön kanssa liittyen yhteisiin asiakkaisiin. Pakolaisyksiköstä on ollut myös edustus seuranta- ja ohjausryhmissä. Lisäksi hedelmällistä yhteistyötä on tehty maahanmuuttaja- ja työllisyysverkostoihin kuuluvien henkilöiden kanssa sekä Pohjois-Savolaisten työllisyyshankkeiden edustajien kanssa Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken * Kuopion työvoimatoimisto on suorittanut opiskelijavalinnan * Siilinjärven työvoimatoimisto on osallistunut opiskelijavalintaan * Savon ammatti- ja aikuisopisto on järjestänyt Startti työelämään koulutuksen * Kuopion kaupunki on osallistunut hankkeen hallinnollisiin kustannuksiin sekä varannut varoja asiakkaiden työllistämiseen. * Siilinjärven kunta on osallistunut hankkeen hallinnollisiin kustannuksiin sekä varannut varoja asiakkaiden työllistämiseen 4.4. Kansainvälinen yhteistyö Projektissa ei ole tehty kansainvälistä yhteistyötä. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Tiedottaminen on ensinnäkin hoidettu jakamalla projektin esitteitä. Esitteitä on ollut saatavilla Kuopion ja Siilinjärven työvoimatoimistoissa sekä hankkeen toimistolla. Esitteitä on myös jaettu hankkeen edustajien vierailujen aikana sekä erilaisissa tilaisuuksissa. Tiedottamista on tehty myös sähköpostin välityksellä. Tämä on tapahtunut suoraan yhteistyöhenkilöiden välillä sekä Kuopion työllisyysverkoston sekä Kuopion maahanmuuttajaverkoston sähköpostilistojen kautta, jolloin on tavoitettu kaikki oleelliset yhteistyötahot. Hankkeella on ollut myös kotisivut, jossa on tuotu esille hankkeen tavoite, toiminta, keskeiset toimintaa kuvaavat raportit sekä hankkeen tuotteet. Tulostettu

4 Mediaan päin tiedottaminen on hoidettu erityisesti järjestettyjen tapahtumien kautta. Seminaareja on mainostettu paikallislehdissä sekä Savon Sanomissa. Lisäksi Yle Teema oli tekemässä työvoiman riittävyyteen liittyvästä seminaarista tv-ohjelmaa. Tästä seminaarista uutisoitiin myös Savon Sanomissa. Lisäksi projektista on tehty kaksi artikkelia paikallislehtiin. Projektin päättymiseen liittyen tehtiin myös radiohaastattelu, jossa haastateltiin hankepäällikköä. Haastattelu esitettiin Ylen Radio Peilissä. Projektin henkilökunta oli koordinoimassa v ja 2006 Mahdollisuuksien tori -tapahtumaa sekä monikulttuurista jalkapallotapahtumaa Nämä tapahtumat ylittivät myös uutiskynnyksen ja ne uutisoitiin Savon Sanomissa sekä paikallislehdissä. Lisäksi hankkeen tekemä Tervetuloa Kuopioon opas uutisoitiin Kuopion kaupungin nettisivuilla, Savon Sanomissa sekä muutamassa paikallislehdessä. 6. Ongelmat ja suositukset 6.1. Ongelmat projektin toteutuksessa Projektin toteutuksessa ei ilmennyt mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia. Osa projektihenkilökunnasta irtisanoitui aikaisemmin, kuin oli suunniteltu, mutta asiasta ei seurannut ongelmia. Suurin haaste projektissa oli löytää riittävän kielitaidon omaavia maahanmuuttajia. Projektin kuluessa jouduttiinkin lopulta valitsemaan opiskelijoiksi heikommalla kielitaidolla varustettuja henkilöitä, kuin oli suunniteltu. Tämä aiheutti hieman ongelmia opetuksen suhteen eli ymmärtäminen suomen kielellä ei ollut riittävää muutamilla asiakkailla. Asia johti myös projektin määrällisten tavoitteiden näkökulmasta negatiiviseen tulokseen eli osa asiakkaista siirtyi Startti työelämään koulutuksen jälkeen kielikoulutuksiin tai toisiin ohjaaviin koulutuksiin, vaikka varsinaisena tavoitteena oli siirtyminen ammatilliseen koulutukseen tai työllistyminen Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Ohjaustyö toimi hankkeen kokomuksen perusteella heikoimmin arabikulttuureista tulleiden maahanmuuttajien kanssa. Kehittämissuosituksena tähän, jatkossa kannattaa varmastikin valita vastaavanlaisiin hankkeisiin vähintään yksi ohjaaja, joka on itse arabikulttuurista, jolloin ohjaustiimin asiantuntemus laajenee myös ko. suuntaan. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten hyödyntämistä voisi lisätä myös hankehenkilökuntaa konsultoivassa roolissa. Projektin yhteistyö Työvoimatoimiston kanssa sujui hyvin, mutta asiakkaille oli joskus epäselvää, mikä on projektin ja Työvoimatoimiston työnjako. Tätä asiaa selitettiin asiakkaille lukuisia kertoja, mutta jostakin syystä asia aiheutti joillekin asiakkaille hämmennystä. Kehittämissuosituksena, kannattaa vastaavanlaisissa hankkeissa jatkossa järjestää enemmän Työvoimatoimiston ja hanketoimijoiden välisiä yhteispalavereita (kuukausittain), jotta ainakin työntekijät näkevät roolinsa samalla tavalla. Jotta maahanmuuttaja-asiakkaiden työllistyminen tapahtuisi entistä tehokkaammin, tulisi kehittää erityisesti osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmää ammatillisen koulutuksen puolella. Useilla maahanmuuttajaasiakkailla on ammatillinen koulutus lähtömaastaan ja heidän osaamisensa pitäisi saada tehokkaammin tunnistettua ja hyödynnettyä suomalaisen työelämän käyttöön. Nämä ihmiset ovat usein hyvästäkin kielitaidosta ja suuresta työmotivaatiosta riippumatta työttömänä, koska heidän osaamistaan ei ole huomioitu Suomessa. Tämä asia edellyttää koulutusjärjestelmän kehittämistä ja koulutusta ammatillisen koulutuksen puolelle, jotta eri ammattialoilla on valmiudet arvioida maahanmuuttajien ammatillista osaamista sekä aiempia tutkintoja. Asia voidaan mahdollisesti hoitaa tulevaisuudessa esimerkiksi työhallinnon ostopalveluina eli perinteisen työvoimakoulutuksen sijaan ostettaisiinkin enemmän ammattitaidon kartoituksia. Toinen suositus on järjestää lisää räätälöityä ammatillista täydennyskoulutusta tai muuntokoulutusta maahanmuuttajille. Osalla asiakkaita on sellainen ammatillinen koulutus, jollaista ei järjestetä Suomessa, ja näin tutkintojen rinnastaminen ja osaamisen tunnistaminen on entistäkin haastellisempi asia. Koulutusta voisi järjestää esimerkiksi metalli- ja hoitoaloille. Esimerkiksi hoitoalan ammattilaisista alkaa olla jo Pohjois-Savossakin pulaa, mutta maahanmuuttajataustaisia hoitoalan ihmisiä sekä alasta kiinnostuneita on työttömänä. Yksi toimiva koulutustapa tulevaisuudessa on myös oppisopimuskoulutuksen lisääminen maahanmuuttajille. Tulostettu

5 7. Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Hankkeen on päättänyt yhteensä 129 henkilöä. Näistä 88 henkilöä siirtyi ns. aktiiviseen toimintaan heti hankkeen päättämisen jälkeen. Prosentteina ilmaistuna luku on 68%. Avoimille työmarkkinoille ilman tukea siirtyi välittömästi hankkeen päättämisen jälkeen 22 henkilöä eli 17%. Erilaisiin koulutuksiin siirtyi 39 asiakasta (30%). Tutkintoon johtavaan koulutukseen taas siirtyi 18 henkilöä eli 14 %. Työllistymistavoitteita ei täysin saavutettu. Laajemmassa mittakaavassa voidaan pohtia Kuopion seudun työmarkkinatilannetta ja maahanmuuttajien työttömyysastetta. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on ollut valtakunnallisesti vuosikausia hieman alle 30 %: n. Luku on todellisuudessa huomattavasti suurempi, johtuen siitä, että suuri joukko maahanmuuttajia on koko ajan erilaisissa työhallinnon toimenpiteissä. Arvioiden mukaan avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella onkin todellisuudessa yli 40 %: a maahanmuuttajista. Lisäksi voidaan vielä huomioida, että esimerkiksi venäläisten maahanmuuttajien on ollut keskimääräistä vaikeampaa työllistyä suomalaisille työmarkkinoille. Venäläisten työttömyysprosentti on ollut viime vuosina 40%: n tuntumassa. Maahanmuuttajan työpolku -hankkeen asiakkaista Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta oli yhteensä 69 asiakasta eli n. 53%: a koko hankkeen asiakasmäärästä. Voidaankin todeta, että valtakunnan työttömyystasoon suhteutettuna hankkeessa päästiin suhteellisen hyviin työllistämistuloksiin. Esimerkiksi hankkeen 30:sta ilman tukea työllistyneestä asiakkaasta 17 oli venäläistaustaisia. Venäläisten osalta työllistymistavoitteet saavutettiin ja haasteellisimmaksi asiakasryhmäksi hankkeessa osoittautuikin arabikulttuureista tulleet maahanmuuttajat. Syyksi voidaan arvioida osittain Kuopion seudun työnantajien valmiutta ottaa töihin arabikulttuureista tulevia maahanmuuttajia. Toisaalta voidaan todeta, että myös ohjauksella oli joskus vaikea päästä tuloksiin. Toinen keskeinen syy työllistymislukujen suhteelliseen alhaisuuteen oli asiakkaiden kielitaito. Kielitaitovaatimus kaksi ei toteutunut suurehkolla joukolla asiakkaista. Tämä johtui siitä, että kielitaitovaatimukset täyttäviä hakijoita ei löytynyt riittävää määrää. Tästä seurasi, että hankkeen päätyttyä suhteellisen suuri määrä asiakkaista lähti erilaisiin työvoimapoliittisiin koulutuksiin vahvistamaan kielitaitoaan ja työelämäosaamistaan. Hanketyöryhmän pohtiessa työllistymisen esteitä nousi esille muutamia keskeisiä syitä. Näitä olivat ohjattavan terveyteen liittyvät asiat (fyysiset ja psyykkiset sairaudet), ohjattavan elämän tilanteeseen liittyvät asiat (avioero, huoli perheenjäsenistä siellä jossain), ohjattava talouteen liittyvät seikat (velkaantuminen) sekä ohjattavan asenteeseen liittyvä seikat (haluttomuus yhteistyöhön, luottamuksen puute, sosiaalietuuksien riittävyys jne.). Pysyvinä tuloksina voidaan pitää Tervetuloa Kuopioon oppaan hyödyntäminen Kuopion kaupungin tiedottamisessa. Opasta käytettiin myös Siilinjärven kunnan oppaan esikuvana. Opas on käännetty englannin, venäjän ja arabiankielille ja se on ollut kovassa käytössä. Opas löytyy myös Kuopion kaupungin verkkosivuilta sekä linkkinä Infopankin kautta. Hankkeen koulutus- ja ohjausmateriaalista valmistettiin "Monikulttuurisen ohjauksen perehdytyskurssi", joka otettiin Savon ammatti- ja aikuisopistolla käyttöön. Näin hankkeen aikana kehittynyt osaaminen saatiin siirrettyä konkreettisessa muodossa koko hallinnoivan organisaation käyttöön. Hankkeen laadullisten tavoitteiden eteen tehtiin työtä monella eri tavalla, esimerkiksi juuri tuottamalla materiaalia ja järjestämällä koulutusta. Suurinpana vaikuttavana tekijänä voidaan kuitenkin pitää sitä, että asiakkaat, jotka olivat harjoittelemassa ja työllistyivät, ovat luoneet monikulttuurisuusosaamista työpaikoilleen. Tämä on ollut vaikuttavinta suvaitsevaisuuskoulutusta Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Työttömänä projektin aloittaneista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työpaikoille yrittäjäksi koulutukseen työttömänä aloittaneita oli yhteensä 22 henkilöä 39 henkilöä 25 henkilöä Ennen projektia työmarkkinoiden ulkopuolella olleista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen Tulostettu

6 työhön avoimille työmarkkinoille yrittäjäksi koulutukseen aloittaneista työmarkkinoiden ulkopuolella oli ennen projektin alkua yhteensä 7.2. Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin 7.3. Työpaikat ja uudet yritykset Projektin aikaansaamat uudet työpaikat 24 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joihin sijoittunut naisia 15 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana Projektin aikaansaamat uudet yritykset 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl Projektin turvaamat työpaikat osallistuneissa yrityksissä 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joista naisten työpaikkoja 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana 7.4. Välilliset työllisyysvaikutukset 8. Projektin innovatiivisuus Hankkeen toimijat tekivät yhteistyössä Kuopion kaupungin tiedostusyksikön kanssa Tervetuloa Kuopioon oppaan v. 2005, joka on suunniteltu Kuopioon muuttavan maahanmuuttajan tueksi. Opas käännettiin englannin sekä venäjän kielelle. Vuonna 2006 opas käännettiin myös arabian kielelle. Opasta jaetaan maistraatissa, pakolaisyksikössä, työvoimatoimistossa sekä poliisiasemalla. Opas on ollut laajassa käytössä. Hanke koordinoi ja oli mukana toteuttamassa toukokuussa 2006 yhdessä verkostoon kuuluvien tahojen kanssa Mahdollisuuksien tori/kansainvälinen Kuopio -tapahtumaa. Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä kuopiolaisia kansainvälisiä toimijoita ja tahoja, jotka työskentelevät maahanmuuttajien kanssa sekä järjestää monikulttuurista ohjelmaa Kuopion torille. Toritapahtuman lisäksi järjestettiin yhteistyössä Suomen Palloliiton, Itä-Suomen piirin kanssa yhteistyössä monikulttuurinen jalkapallotapahtuma Magnum areenalla. Molemmat tapahtumat olivat onnistuneita ja niihin osallistui useita satoja ihmisiä. Näiden tapahtumien järjestämisen taustalla oli tavoite, että tapahtumat jatkuvat projektin päättymisen jälkeenkin ja tämä asia on kunnossa. Maahanmuuttajan työpolku -hankkeen ohjaajat toimivat ohjaustyössään kulttuuritulkkeina. Ohjaustyöllä on suuri merkitys erityisesti maahanmuuttajien työllistymiseen, koska se lisää työnantajien uskallusta palkata eri kulttuurista tuleva työntekijä ja toisaalta nopeuttaa maahanmuuttajien työn löytämistä, koska varsinkin alussa työnhakua helpottava verkosto puuttuu. Kulttuuritulkit, -välittäjät, -mentorit jne. tyyppinen toiminta on osoittautunut, myös hankkeiden ulkoisen arvioinnin perusteella (NetEffect 2005), toimivaksi. Maahanmuuttajan työpolku -hankkeen yhtenä tuotteena syntyi v Kuopiolaisten työllisyyden portaiden hengessä Maahanmuuttajan työllisyyden ja koulutuksen portaat. Porrasmalli kuvaa aikuisen maahanmuuttajan palvelukenttää Kuopiossa sekä koulutuksen että työllistymisen näkökulmasta. Portaiden tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajien kanssa työtä tekeviä toimijoita ja ne tarjoavat pohjaa eri toimijoille heidän rakentaessaan asiakkaansa kanssa tavoitteellista palvelupakettia kohti ammatillista koulutusta ja työllistymistä. Portaita on käytetty apuna hahmotettaessa ja tulevien palveluiden ja projektien tarpeita Kuopion seudulla niitä on lähdetty myös kehittämään ja päivittämään. Hankkeen loppupuolella koulutusosaaminen jalostui ja syntyi verkkokurssi nimeltä Monikulttuurisen ohjauksen perehdytyskurssi, jonka työstämisen aikana ohjaukseen liittyvät kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset tulivat tutuiksi. Kurssin eräs tavoite on saada maahanmuuttajien kanssa työskentelevät toimijat ja ohjaajat innostumaan oman työn Tulostettu

7 kehittämiseen ja tarvittaessa hankkimaan lisäkoulutusta. Verkkokurssille arkistoitiin hankkeen aikana kerätty ja syntynyt tietämys ja materiaalit, ja aineisto jätettiin halukkaille vapaasti käytettäväksi. Verkkokurssi on myös mahdollista siirtää muihin organisaatioihin, mikäli niissä on käytettävissä Moodle -oppimisalusta. Maahanmuuttajahankkeiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kritiikki kohdistui maahanmuuttajahankkeiden ulkoisen arvioinnin (NetEffect 2005) mukaan mm. siihen, että luotaessa uusia hyviä käytäntöjä, ei riittävässä määrin tunneta kentällä jo aiemmin tehtyä työtä. Tämä hyvien käytäntöjen tehokkaampi levittäminen olisi nopeuttanut alkuvaiheessa myös Maahanmuuttajan työpolku -hankkeen toimintamallin kehitystyötä ja tuotekehittelyä. Hankkeen henkilökunta kiersi tutustumassa maahanmuuttaja -hankkeisiin ympäri Suomea ja matkoilla huomattiin, että hankkeissa toteutetaan asioita hyvinkin samalla tavalla. Yksi keino olisi varmasti koota jatkossa saman aihepiirin hankkeita valtakunnallisesti yhteen, esimerkiksi yhteisten tapahtumien tai tietokantojen kautta, jolloin myös hyvät käytännöt siirtyisivät tehokkaammin muillekin. Jatkossakin olisi hyvä asia, että maahanmuuttajahankkeita rahoittavat tahot koordinoisivat hankkeiden välistä yhteydenpitoa. Tämä on tärkeätä erityisesti uuden hankkeen alkuvaiheessa, jolloin vertaisverkoston kartoitus alkaa. Hankkeen toimijat osallistuivat aktiivisesti Kuopion työllisyys-ja maahanmuuttajaverkoston toimintaan. Lisäksi verkostotyötä tehtiin esimerkiksi Pohjois-Savon muiden työllisyyshankkeiden, Savon yrittäjien, Kuopion kauppakamarin, Sosiaali- ja terveystoimen pakolaisyksikön työntekijöiden kanssa. Maahanmuuttajan työpolku - hankkeen asiakaskunta oli hyvin moninainen ja tästä syystä myös tarvittiin myös laajaa verkostoa. Tämä mahdollisti innovatiivisemman työotteen, kun eri toimijat vaihtoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään. Voidaan puhua eräänlaisesta verkosto-ohjauksesta, josta hyötyy eniten asiakkaat. 9. Toiminnan jatkuvuus Tervetuloa Kuopioon oppaan päivittämisestä ja uusintapainoksista vastaa Kuopion kaupunki. Opas on käytössä ainakin Maistraatissa, Työvoimatoimistossa, Poliisisasemalla ja Pakolaisyksikössä. Opasta käytetään myös eri oppilaitoksissa maahanmuuttajaopiskelijoiden koulutuksissa. "Kuopiolaisen maahanmuuttajan työllistymisen ja koulutuksen portaita" on käytetty apuna hahmotettaessa ja tulevien palveluiden ja projektien tarpeita Kuopion seudulla niitä on lähdetty myös kehittämään ja päivittämään projektin yhteistyötahojen toimesta. Hankkeen toimijat tekivät viimeisenä työnään Monikulttuurisen ohjauksen perehdytyskurssin Savon koulutuskuntayhtymän verkko-opetusympäristöön, Moodleen. Tämän merkitys on se, että tieto siirtyy helposti tavoitettavissa muodossa koko hallinnoivan organisaation käyttöön. Verkkokurssi mahdollistaa sen, että emoorganisaatio voi hyödyntää materiaalia opetuksessa tai kehittäessä yhä parempia koulutustuotteita. Koulutusmateriaali on siirrettävissä myös muihin organisaatioihin ja se on muiden vapaasti hyödynnettävissä. Edellytyksenä on se, että organisaatiolla on käytössään Moodle -verkkopohjainen oppimisalusta. Verkkokurssia tullaan hyödyntämään tulevissa hankkeissa. Verkkokurssin kehittämistä jatkaa yksi hankkeen ohjaajista, joka palaa opettajan toimeensa Savon ammatti-ja aikuisopistolle. Hankkeen ydintoimintana oli yksilöohjaus. Maahanmuuttajan työpolku -hankkeen ohjaajat toimivat ohjaustyössään kulttuuritulkkeina. Ohjaustyöllä on suuri merkitys maahanmuuttajien työllistymiseen, koska se lisää työnantajien uskallusta palkata eri kulttuurista tuleva työntekijä. Toisaalta ohjaus nopeuttaa maahanmuuttajien työn löytämistä, koska maahanmuuttajilta puuttuu usein työnhakua helpottava verkosto. Kulttuuritulkit, -välittäjät, -mentorit jne. tyyppinen toiminta on osoittautunut, myös hankkeiden ulkoisen arvioinnin (NetEffect 2005) perusteella, toimivaksi valtakunnallisesti, ja se voisi olla jatkossa työvoimatoimistojen ostopalvelun kohde. Työvalmennuksesta on jo tullut ostopalvelun kohde, joten miksi ei sitten monikulttuurisuusvalmennuksestakin muutaman vuoden kuluttua? Hankkeen aikana sekä teoreettisesti että käytännön työn kautta kehittynyt työntekijöiden ohjaustaito hyödyntää myös jatkossa maahanmuuttajatyötä ja -työn kehittämistä Pohjois-Savon alueella. Osa projektissa työskennelleistä henkilöistä jää Savon ammatti- ja aikuisopistolle tekemään työtä maahanmuuttajien parissa. Lisäksi projektin tuottamaa asiakasarviointitietoa hyödynnetään tulevissa projekteissa ja koulutuksissa. Hankkeen aikana syntyneet verkostot ja uudet yhteistyösuhteet jäävät myös elämään. Niistä on hyötyä esimerkiksi kehitettäessä uusia hankkeita sekä uusia koulutustuotteita. Tulostettu

8 10. Projektin rahoitus Projektin rahoitus suunnitelman* mukaan (OPM:n hallinnonalalla sidontatiedot) Projektin tähän mennessä toteutunut rahoitus. Voidaan ilmoittaa ilman opintososiaalisia etuisuuksia. ESR- ja valtion rahoitus euro euro Muu julkinen rahoitus 0 euro 0 euro Kuntien rahoitus euro euro Yksityinen rahoitus euro euro Tulot 0 euro 0 euro Rahoitus yhteensä euro euro Valuutta EURO *Suunnitelma=viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma. 11. Projektin taloushallinto ja arkistointi Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö/henkilöt (nimi ja asema)* Sinikka Miettinen Koulutuspäällikkö Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö tai organisaatio* Sisko Raatikainen Talouspäällikkö Hallinnoijan vuosittaisen tilinpidon tarkastuksesta vastannut henkilö tai organisaatio* Suomen kuntatarkastus Oy Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö tai organisaatio Suomen kuntatarkastus Oy Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Savon koulutuskuntayhtymä Projektin asiakirjojen säilytyspaikka Vuorelankatu 5-7, B-rakennuksen arkistohuone/presidentinkatu 1, arkistohuone ( alkaen) Projektin kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Savon koulutuskuntayhtymä Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka Presidentikatu Seurantaraportti Tulostettu

9 Tätä loppuraporttia täydentää viimeisen seurantakauden seurantaraportti, joka on laadittu vuoden 2007 seurantakaudelta ja toimitettu projektin päävastuuviranomaiselle. 13. Allekirjoitus ja pvm Vakuutan, että projektiin liittyviä asiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa tositteineen säilytetään vähintään vuoden 2012 loppuun tai ESR-rahoittajaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Allekirjoittaja* Kuopio Pirjo Peltola Johtava rehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto * Allekirjoittajana organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava. Tulostettu