Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin yhteenvetoraportti

Transkriptio

1 Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin yhteenvetoraportti Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Pia Pelkonen

2 1 Sisällys 1. Johdanto Pilotin tavoitteet Pilotin toteuttaminen... 3 Pilotin taloustietoja... 3 Pilotin organisointi... 3 Pilotin toiminta... 4 Pilotin järjestämät koulutukset ja tapahtumat... 4 Verkostoituminen ja yhteistyö... 5 Tiedotus Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi... 5 Tavoitekohtaiset tulokset... 5 Yleiset tulokset Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa... 6

3 2 1. Johdanto Länsi hankkeen kaikille yhteiset keskeisimmät tavoitteet ovat mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Tarkoituksena on tukea nimenomaan peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä mm. kouluttamalla henkilöstöä, ottamalla käyttöön näyttöön perustuvia toimintamalleja, päivittämällä päihde- ja mielenterveyssuunnitelmia ja vahvistamalla asiakkaiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä. Raisio ja Rusko yhdistivät sosiaali- ja terveyspalvelunsa vuonna 2009 yhteistoimintaalueeksi. Länsi hankkeeseen yhteistoiminta-alue lähti mukaan, koska alueen perustason palveluissa haluttiin vahvistaa henkilöstön osaamista ja päihde- ja mielenterveyden häiriöiden tunnistamista. Ennen hanketta näitä häiriöitä ei systemaattisesti arvioitu eikä tunnistettu, vaikka olisi ollut ilmeistä, että asiakkaan oireiden taustalla saattaisi olla liiallista päihteiden käyttöä tai mielenterveyshäiriöitä. Yhteistoiminta-alueella koettiin, että kattava ja systemaattinen kysely sosiaalityössä, lastensuojelussa, vammaispalveluissa, terveyskeskuksessa ja kotihoidossa auttaisi suuntaamaan työtä aiempaa vaikuttavammalla tavalla. Todettiin myös, että ongelmien tunnistaminen ei pelkästään riitä, vaan pitää kehittää ja selkeyttää myös hoitoketjuja, lisätä henkilöstön osaamista ja selkeyttää rooleja. Yhteistoiminta-alueelta puuttui myös Mieli linjauksen mukainen yhdistetty päihde- ja mielenterveyssuunnitelma. Perusteellisen strategian ja käytännönläheisen ohjelman avulla olisi helpompi rakentaa palveluketjuja, joissa eri tahot hoitavat oman vastuualueensa tehtäviä yhteisen asiakkaan hyväksi yhteistyössä. Koettiin, että myös tässä on paljon kehitettävää. Raisio-Rusko pilotti aloitti toimintansa ja pilotin Länsi hankekausi päättyi Aktiivinen toiminta oli tauolla noin puoli vuotta vuonna 2011 ennen kuin uusi projektikoordinaattori aloitti työnsä elokuussa Pilotti jatkaa hankekauden päätyttyä toimintaansa Länsi hankkeen puitteissa lokakuun 2013 loppuun saakka. Tämä raportti on näin ollen välivaiheen raportti, sillä pilotin toiminta jatkuu keskeytymättömänä vielä vuoden ajan.

4 3 2. Pilotin tavoitteet Länsi hankkeen Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin tavoitteiksi muotoiltiin seuraavat viisi erillistä tavoitetta: 1. Mielenterveyden edistämisen sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyn toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen peruspalveluissa 2. Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen perustasolla 3. Vaikuttavien toimintatapojen osaamisen levittäminen ja juurruttaminen perustason palveluihin 4. Alueellisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman kehittäminen arjen toimintaa ohjaavaksi työvälineeksi 5. Asiakkaiden osallisuuden varmistaminen hankkeen valmistelussa, kehittämistyössä ja arvioinnissa Liitteenä tammikuussa 2011 laadittu pilotin hankekortti: Hankekortti_Raisio.p df 3. Pilotin toteuttaminen Yhteistoiminta-alueen pilotin toiminta-aika oli alun perin Projektityöntekijän vaihtumisen vuoksi pilotin toiminta-aikaa jatkettiin Länsi hankekauden loppuun eli saakka. Vuonna 2011 (noin helmi-heinäkuun) pilotin toiminta oli tauolla puolisen vuotta ja pilotti käynnistettiin uudelleen syksyllä Pitkän tauon ja uudelleen käynnistämisen seurauksena pilotin eteneminen on ollut alkuperäistä suunnitelmaa hitaampaa. Pilotin taloustietoja Hankkeeseen osallistuvien kuntien omarahoitusosuus Varsinais-Suomessa on ollut 0,99 /asukas. Vuoden 2008 väestöpohjalla (Raisio asukasta ja Rusko 5758 asukasta) tulee kuntien omarahoitusosuudeksi Raisiossa euroa ja Ruskolla 5700 euroa koko hankeajalta, eli yhteensä euroa. Pilotin toteutuneet kustannukset ovat ,34 euroa. Pilotin organisointi Pilotissa on yksi kokopäivänen työntekijä. Projektityöntekijän toimintaa on ohjannut alusta saakka päihdehuollon johtoryhmä, joka toimii pilotin ohjausryhmänä. Ohjausryhmän kokoukset ovat olleen noin kuukauden välein kesätaukoja lukuun ottamatta. Projektityöntekijät: Minna Kuusela ( , äitiyslomalla alkaen) Pia Pelkonen ( ) Ohjausryhmä: Arja Iho (puheenjohtaja), sosiaalityön johtaja Hemmo Selonen, asumisohjaaja (aikuissosiaalityö) Johannes Vainio (Rusko) Jukka Tähkäpää (V-S Poliisi) Matti Sivonen, sivistystoimenjohtaja

5 4 Mervi Puijola, sairaanhoitaja (Päihde- ja mielenterveysyksikkö) Mika Heikkinen, sosiaalityöntekijä (Päihde- ja mielenterveysyksikkö) Mikko Hulkkonen ( alkaen), johtaja (Perhepalvelut) Nina Hilander (Nuorisotoimi) Peter Kvist ( alkaen), työterveyslääkäri (Työterveyshuolto) Seija Heikkonen, tulosyksikön johtaja, johtava psykologi (Päihde- ja mielenterveysyksikkö) Sirkka Johansson, osastonhoitaja (Terveyskeskussairaala) Sirpa Vahtera, vastaava terveydenhoitaja (Terveysneuvonta) Timo Tuusvuori ( alkaen), rehtori (Ihalan koulu) Tom Österman, lääkäri (Terveyskeskus/Päihde- ja mielenterveysyksikkö) Tuula Nikkilä, osastonhoitaja (Kotihoito) Tuula Huumonen ( alkaen), ylihoitaja Markku Tuukkanen/Markku Alin/Ville Lahtivuori, sosiaalityöntekijä (aikuissosiaalityö) Vuokko Suonpää ( alkaen), koulukuraattori Pilotin toiminta Pilotin uudelleen käynnistämisen jälkeen syksyllä 2011 projektityöntekijä kiersi peruspalvelujen työyksikköjä ja keskusteli työntekijöiden ja esimiesten kanssa heidän näkemyksistään liittyen päihde- ja mielenterveysosaamiseen ja kehittämistarpeisiin. Lisäksi työyksiköittäin räätälöityjen webropol-kyselyjen avulla kartoitettiin kattavasti työntekijöiden tarpeita. Keskusteluissa ja kyselyissä keskeisimmiksi tarpeiksi nousivat päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvän osaamisen lisääminen, yhteistyön kehittäminen ja menetelmien osaamisen vahvistaminen. Liitteenä yhteenveto kyselyistä ja haastatteluista: Länsi 2012 kyselyjen yhteenveto.pdf Pilotin tavoitteiden ja työyksiköistä nousseiden tarpeiden mukaisesti pilotissa alettiin suunnitella yhteisiä ja työyksikkökohtaisia koulutuksia, päihde- ja mt-asiakkaan hoitopolkujen selkeyttämistä sekä mm. yhteistyöhön ja tiedon kulkuun liittyvien asioiden kehittämistä. Tavoitteena on ollut myös tiedottaa aktiivisesti pilotin toiminnasta ja nostaa päihde- ja mielenterveysasioita esiin. Ilman näkyvää esilläoloa ei henkilökuntaa saada mukaan eikä innostuneisuus tartu. Pilotin järjestämät koulutukset ja tapahtumat Kevät 2011: - Alkoholisidonnainen lähisuhdeväkivalta -koulutus terveydenhoitajille. Osallistujat: 26 - Motivoiva haastattelu -koulutus SoTen henkilökunnalle. Osallistujat: 20 Syksy 2011: - Alkoholisidonnainen lähisuhdeväkivalta -koulutus Soten henkilökunnalle. Osallistujat: 67 Kevät 2012: - Hankeseminaari Soten ja Sivin henkilökunnalle. Osallistujat: Audit-koulutus lääkäreille. Osallistujat: 20 - Audit- ja puheeksiottokoulutus aikuissosiaalityölle. Osallistujat: 10 - Kättä pidempää ammattilaisille - päihdekasvatuksen menetelmäkoulutus nuorten kanssa työskenteleville (YAD). Osallistujat: 13 - Selvästi hyvä mieli Päihde- ja mielenterveystapahtuma. Osallistujat:

6 5 Syksy 2012: - Mini-interventiokoulutus lääkäreille. Osallistujat: 20 - Motivoiva haastattelu -koulutus SoTen ja Sivin työntekijöille (jatkuu Länsi hankekaudella). Osallistujat: 20 - Päihde- ja mt-asiakkaan kohtaaminen, puheeksiotto, motivointi ja Audit-kysely kotihoidon työntekijöille (jatkuu Länsi hankekaudella). Osallistujat: 25 - Kissa vai kossu pöydälle? Paneelikeskustelu ehkäisevästä työstä (yhteistyössä Naantalin ja Turun pilottien kanssa). Osallistujat: 30 + panelistit Verkostoituminen ja yhteistyö Pilotissa on pyritty hyödyntämään muiden hankekuntien kokemuksia ja tuomaan hyväksi todettuja käytäntöjä ja prosesseja tiedoksi Raisioon, jotta mm. puheeksiottoprosessien suunnittelussa on voitu ottaa mallia muualta. Verkostoituminen ja yhteistyö muiden hankekuntien, erityisesti Naantalin ja Turun, kanssa on ollut tärkeää. Yhteistyötä on pyritty käynnistämään ja aktivoimaan mm. Lounais-Suomen mielenterveysseuran (tukihenkilötoiminta), Raision seurakunnan ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Keväällä 2012 järjestettyyn Selvästi hyvä mieli -tapahtumaan kutsuttiin iso joukko alueella toimivia päihde- ja mielenterveysalan järjestöjä ja yhdistyksiä: Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propelli, Omaiset mielenterveystyön tukena L-S yhdistys, Turun Kriisikeskus, A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualue, Al-anon, AA Anonyymit Alkoholistit, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Turun ensi- ja turvakoti ry, Selvä suunta hanke (Turun AMK), Raision seurakunta, Turun nuorisoasema ja Kosketuspinta projekti, Turun nuorten turvatalo (SPR), Linkki-toiminta (V-S Lastensuojelujärjestöt ry). Pilotin aikana Raision kaupunki on solminut kumppanuussopimuksen Preventiimin (nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus) kanssa. Alkoholiohjelman kumppanuusasia on myös vireillä. Tiedotus Pilotti on aktiivisesti tiedottanut toiminnastaan Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen sekä Raision sivistystoimen henkilökunnalle. Alueellisista ja valtakunnallisista päihde- ja mielenterveysalan koulutuksista on tiedotettu laajasti sähköpostitse, ja pilotin omille intranet-sivuille on kerätty tietoa koulutuksista sekä mm. THL:n tiedotteista ja raporteista. Pilotti on ollut esillä säännöllisesti joka talouteen jaettavassa Raisio tiedottaa -lehdessä. Lehden kautta on pilotin aikana myös tiedotettu aktiivisemmin kaupungin päihde- ja mtaiheisista (ehkäisevistä) palveluista, kuten vertaistukiryhmistä. Kaupungin nettisivuilla ja FBsivuilla pilotin järjestämät tapahtumat ja tempaukset ovat olleet myös hyvin esillä. Mediatiedotteita on lähetetty Raision kaupungin viestintäpäällikön kautta paikalliselle medialle ja pilotti on ollut esillä mm. Turun Sanomissa, YLE Turku radiossa ja TV:ssä sekä paikallislehdissä (Rannikkoseutu ja Kaupunkiuutiset). 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Tavoitekohtaiset tulokset 1. Mielenterveyden edistämisen sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyn toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen peruspalveluissa

7 6 Tulokset: Varhaisen puheeksioton toimintamalleja ollaan ottamassa käyttöön pienryhmäkoulutusten jälkeen työyksiköittäin. Aikuisten päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoitopolut ja vastuutahot on pyritty selkeyttämään dokumentoimalla ne (syksyllä 2012). Myös epävirallisia toimintamalleja (esim. konsultoinnit) on virallistettu dokumentoimalla ne. 2. Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen perustasolla Tulokset: Osaamista on vahvistettu koulutusten avulla. Koulutukset jatkuvat jatkohankekaudella. 3. Vaikuttavien toimintatapojen osaamisen levittäminen ja juurruttaminen perustason palveluihin Tulokset: Varhaisen puheeksioton toimintamalleja ollaan ottamassa käyttöön pienryhmäkoulutusten jälkeen työyksiköittäin. Juurruttaminen tapahtuu lähinnä jatkohankekaudella. 4. Alueellisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman kehittäminen arjen toimintaa ohjaavaksi työvälineeksi Tulokset: Suunnitelma integroidaan olemassa oleviin hyvinvointisuunnitelmiin, eli tavoite toteutuu vasta jatkohankekauden aikana. 5. Asiakkaiden osallisuuden varmistaminen hankkeen valmistelussa, kehittämistyössä ja arvioinnissa Tulokset: Osallisuus on toteutunut hankekaudella lähinnä kuntalaisille suunnattujen tempausten, kyselyjen ja tapahtumien avulla. Linkki keväällä 2012 toteutettu vertaisarviointidokumentti: Raision vertaisarviointi.pdf Yleiset tulokset Päihde- ja mielenterveysasioiden näkyvyys ja kuuluvuus on lisääntynyt Raision kaupungin SoTen työyksiköissä. Yhteistyön parantamiseksi on laadittu työyksikköihin tutustumisen ohjeet ja kannustettu henkilökuntaa tutustumaan toisten työtapoihin. Henkilökunnan osaamisen paremman hyödyntämisen toivossa on perustettu Osaamispankki, johon on kerätty (vapaaehtoisuuteen perustuen) asiakastyön menetelmien osaajia, joita muut voivat konsultoida. 5. Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa Mielenterveysasiat ovat olleen Raision pilotin ensimmäisen hankekauden aikana taka-alalla, vaikka niistäkin on jonkin verran yleisissä pilotin järjestämissä koulutuksissa puhuttu. Jatkohankekauden aikana pyritään kiinnittämään enemmän huomiota mielenterveysaiheeseen ja miettimään, mitä vaikuttavia ehkäiseviä ja edistäviä käytäntöjä kannattaisi Raisiossa ottaa käyttöön tai uudelleen aktivoida. Tätä mt-asioiden uutta avausta tukee uuden hankekauden alussa yhteistyössä Naantalin pilotin kanssa järjestettävä THL:n menetelmäseminaari (Esa

8 7 Nordling ja Heli Hätönen), jossa painopiste tulee olemaan mielenterveyden menetelmissä. Jatkohankkeen aikana syksyllä 2012 saadaan Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen Audit- ja puheeksiottokoulutukset vietyä läpi ja mietittyä työyksikkökohtaiset puheeksiottoprosessit. Haasteeksi nousee menetelmien ja puheeksiottoprosessien juurruttaminen sekä mm. päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoitopolkujen ja hoitovastuiden päivittäminen muuttuvassa ympäristössä hankekauden jälkeen. Pakka-toiminta uutena tavoitteena jatkohankekaudella on suuri haaste, sillä Pakka-toiminta haluttaisiin myös pysyväksi ja mahdollisimman laajaksi toiminnaksi. Pilotin ohjausryhmässä on todettu, että tavoitteiden saavuttamisen ja kehitystyön onnistumisen kannalta olennaisessa osassa ovat esimiehet. Pelkkä pilotin aktiivinen toiminta ei riitä jos johto ei ole asian takana. Raisiossa työyksiköiden esimiehet ovat pääsääntöisesti hyvin mukana ja ymmärtävät asian tärkeyden. He näkevät pilotin toiminnan hyödyttävän työyksiköitä, henkilökuntaa ja asiakkaita/potilaita.