SALON PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALON PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012-30.09.2013. LÄNSI 2013- Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke"

Transkriptio

1 SALON PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Marita Päivärinne Terveyden edistämisen koordinaattori

2 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO PILOTIN TAVOITTEET PILOTIN TOTEUTTAMINEN KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA ARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖHÖN LIITTYVÄÄ POHDINTAA... 9

3 3 1. JOHDANTO Salon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on ollut mukana Länsi 2012 sekä Länsi kehittämishankkeissa. Länsi Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishankkeen tavoitteena on ollut edelleen vahvistaa ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä sekä kehittää palvelujärjestelmää valtakunnallisten linjausten suuntaisesti. Salon kaupungin erittäin kireä taloudellinen tilanne on luonut haasteita kehittämistyöhön ja toiminnan kehittämisessä on vahvasti ollut mukana taloudelliset lähtökohdat. Mielenterveyden edistäminen, ongelmien ennaltaehkäiseminen ja hoitaminen ovat tehokkaita keinoja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja työelämässä jaksamiseen. Ongelmien varhainen tunnistaminen, hoidon aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vähentävät raskaiden hoitojen määrää. Länsi 2013 jatko- ja juurruttamishankkeessa on viety suunnitelmallisesti eteenpäin valittuja kehittämisosioita. Yhtenä tavoitteena oli Länsi- Suomen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeen alueellisten mielenterveys- päihdesuunnitelmien juurruttaminen ja arjen toimintaa ohjaaviksi työvälineiksi. 2.PILOTIN TAVOITTEET Salon osahankkeen tavoitteet liittyvät Länsi 2013 jatko- ja juurruttamishankkeen tavoitteisiin, jotka ovat 1)Hyviin käytäntöihin ja näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönotto ja edelleen kehittäminen mielenterveyden edistämisessä sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyssä. 2) Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla. 3) Alueellisten päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien juurruttaminen ja edelleen kehittäminen arjen toimintaa ohjaaviksi suunnitteluvälineiksi. Prosessin tavoitteet liittyvät Kaste- ohjelman tavoitteisiin hyvinvoinnin lisäämisestä ja palveluiden vaikuttavuuden ja laadun lisäämisestä. Salossa Länsi 2013 jatko- ja juurruttamishankkeen tavoitteiksi asetettiin Salon yhdistetyn mielenterveys- ja päihdesuunnitelman juurruttaminen. Matalan kynnyksen toimintamalleja kehitetään edelleen juurruttamishankkeen aikana. Nuorille suunnattua verkkopalvelua kehitetään osana perustyötä ja juurrutetaan osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Peruspalveluiden työntekijöiden osaamista vahvistetaan edelleen mielenterveys- ja päihdetyössä. Länsi 2013 jatko- ja juurruttamishankkeen aikana hoitoprosessit päivitetään. Pilotin toiminnasta on laadittu hankekortti ( ) 3.PILOTIN TOTEUTTAMINEN Länsi hankkeen yhdyshenkilönä on toiminut terveyden edistämisen koordinaattori Marita Päivärinne ja projektityöntekijänä Katrin Seitz-Ylitalo huhtikuuhun 2013 asti. Ohjausryhmänä on toiminut mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Salon mielenterveysseura, seurakunta, erikoissairaanhoito ja oppilaitokset sekä kaupungin eri toimialat. Hankeyhteistyötä pilotti on tehnyt mm. Salon Muistiyhdistyksen Muistisairaudet alkoholin varjossa projektin sekä THL:n Mielen tuki hankkeen kanssa. Pilotti on kuulunut myös muiden Länsi hankekuntien säännöllisesti kokoontuvaan kehittäjäverkostoon.

4 4 Verkkovinkkis sähköinen neuvontapalvelu nuorille Länsi 2012 hankkeen ja A- klinikka säätiön kanssa tuotoksena syntynyt verkkovinkkis.fi on sähköinen neuvontapalvelu vuotiaille salolaisille nuorille. Verkkovinkkis toiminta avattiin tammikuussa 2012 A-klinikka säätiön tukemana asti. Tämän jälkeen toimintaa on juurrutettu pysyväksi toimintatavaksi Länsi 2013 hankkeen aikana. Uusi verkkopalvelu vaatii pitkäjänteistä työtä vakiintuakseen pysyväksi toiminnaksi osaksi ehkäisevää päihdetyötä. Verkkovinkkikseen voi lähettää anonyymisti ja luottamuksellisesti kysymyksen, joka koskee päihteitä, mielenterveyttä tai elämänhallintaa. Vastaajina toimivat verkkoauttamiseen koulutetut ammattilaiset, tällä hetkellä 10 työntekijää oman työnsä ohella. Kysymyksiin vastaaminen on koettu yleisesti mielekkäänä ja omaan työhön hyvin sopivana toimintana. Kukin vastaaja organisoi vastaamisajan oman työnsä ohella siten kuin itselle parhaiten sopii. Kaikkiin kysymyksiin on pystytty vastaamaan annetun määräajan (1vko) sisällä, käytännössä jopa nopeammin. Verkkovinkkis palvelun koordinoinnista vastaa ehkäisevän päihdetyön tekijä. Länsi 2013 hankkeen aikana Verkkovinkkiseen kysymyksiä on tullut noin 80 kappaletta, kesä- heinäkuussa ei palveluun tullut yhtään kysymystä vuotiaiden nuorten keskuudessa kysytyimpiä aiheita ovat olleet ihmissuhteet, mielenterveys, päihteet ja seksuaalisuus. Suurin osa kysyjistä kysyy asioista ensimmäistä kertaa. Ennen hankkeen päättymistä pohdittiin olisiko palvelussa aiheellista keskittyä tarkemmin johonkin osaalueeseen palvelun siirtyessä kaupungin omaksi toiminnaksi. Toiminta jatkuu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Verkkovinkkis on nykyisellään juuri sellaista matalan kynnyksen ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä, jota palvelulta alun perinkin haluttiin. Markkinointia toteutettiin hankeaikana, mutta sitä on jatkettava edelleen. Kukin taho markkinoi palvelua omille yhteistyökumppaneilleen ja asiakkailleen jatkuvasti ja mm. kaikille uusille seiskaluokkalaisille tiedotetaan palvelusta henkilökohtaisesti syksyllä järjestettävässä Saa olla selvänä tapahtumassa. Lisäksi koulujen rehtoreita on pyydetty tiedottamaan palvelusta. Yhteistyö A-klinikkasäätiön kanssa jatkuu toistaiseksi ylläpitotukena ja tarvittaessa kehittämistukena. Paikallinen päihdepoliittinen toimintamalli Salossa on toiminut päihdepoliittinen työryhmä, joka on koordinoinut ehkäisevän päihdetyön toimintaa. Salon kaupunkiin on laadittu päihdepelisäännöt, jotka on esitelty kaupungin esimiehille ja toivottu niiden jalkauttamista esimiesten vastuutahoilla. Päihdepelisääntöjen käyttöönotosta tehtiin esimiehille seurantakysely elokuussa Vastaajista lähes kaikki olivat tutustuneet kaupungin päihdepelisääntöihin ja niistä koettiin olevan apua päihde asenteiden muuttamiseksi ja päihteiden käyttöön puuttumisessa. Alkoholin ostokokeet ovat osa THL:n valtakunnallisen alkoholiohjelman ja paikallisen alkoholipolitiikka toimintamallin (PAKKA) hyviä käytäntöjä. Salon kaupungin ehkäisevän päihdetyön suunnitelmaan ja päihdepelisääntöihin on kirjattu ostokokeiden suorittaminen alkoholielinkeinon omavalvonnan tueksi. Vähittäismyynnin ikärajavalvonnan tukemiseksi järjestettiin Salossa toisen kerran lokakuussa 2012 yhteistyössä Turun Ammattikorkeakoulun Salon yksikön opiskelijoiden kanssa (1. kerran v. 2011) ostokokeet. Ostokokeiden tuloksista tiedotettiin liikekohtaisesti sekä yleisesti paikallislehdessä. Samalla toivottiin, että myyntipisteissä järjestettäisiin henkilökunnan koulutusta asian puitteissa. Länsi 2013 hanke on ollut vahvasti mukana juurruttamassa toimintaa. Valtakunnallisella ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestettiin yhteistyössä muistiyhdistyksen kanssa luennot alkoholin aivovaikutuksista lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä avoin yleisötilaisuus kaupungintalolla. Yhdessä sosiaalipalvelujen kanssa järjestettiin valtakunnallinen koulutustilaisuus (valtakunnallinen valomerkkipäivä) joka oli suunnattu kaikille nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.

5 5 Päihteiden käyttöön varhainen puuttuminen terveyspalveluissa A-klinikan sosiaaliterapeutti aloitti Jalkautuvan päihdetyön Salon terveyskeskuksessa vuoden 2012 tammikuussa. Jalkautuvan päihdetyön tavoitteena on päihteiden riski- ja haitallisen käytön entistä varhaisempi tunnistaminen ja mahdollisten päihteiden käytöstä johtuvien haittojen ehkäisy ja minimointi. Asiakastyössä pyrittiin arvioivaan ja ohjaukselliseen toimintaan. Tarkoituksena ei ollut muodostaa pitkäkestoisia hoidollisia asiakassuhteita. Tarvittaessa asiakkaita ohjattiin eteenpäin päihdehuollon erityispalveluihin tai muihin palveluihin. Jalkautuvaan päihdetyöhön varattu aika oli yksi aamupäivä viikossa, yhteensä 3-4 tuntia. Asiakkaat ohjautuivat päihdetyöntekijälle hoitohenkilökunnan, lääkärien ja hoitajien välityksellä. Asiakkaiden ohjauksen lisäksi terveyskeskuksen henkilökunnalla oli myös mahdollisuus sopia yhteisistä asiakasvastaanottotilanteista. Konsultaatioyhteydenottoja tuli vuoden 2012 aikana terveyskeskuksen työntekijöiltä satunnaisesti, esimeriksi lääkäreiltä, kouluterveydenhoitajalta, äitiysneuvolan terveydenhoitajalta sekä depressiohoitajalta. Asiakkaita ohjautui päihdetyöntekijälle vastaanoton sairaanhoitajien ohjaamana, lääkärien ohjaamana, kouluterveydenhoitajan ohjaamana, neuvolan terveydenhoitajan ohjaamana. Huumehoidon parantaminen Salossa Salossa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen yhtenä osa-alueena oli huumehoidon kehittäminen Salossa. Tavoitteena oli kokonaistilanteen monipuolinen arviointi. Tavoitteeksi asetettiin palvelujen selkiinnyttäminen yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Projektityöntekijä selvitti taustatyönä Salon toimintamallit. Salossa toimii ehkäisevän työn näkökulmasta Uukkari (tartuntatautiasetuksen mukainen suonensisäisesti huumeita käyttävien terveysneuvonta ja tartuntatautien torjunnan edellyttämän tarpeen mukaan käyttövälineiden vaihtaminen /Tartuntatautiasetus 6). Kannabiksen käyttö nuorten keskuudessa on lisääntynyt myös Salossa. Alaikäisten kohdalla päihteiden käyttöön puuttumisessa ovat käytössä varhaisen puuttumisen menetelmät, ehkäisevän päihdetyön toteuttamat Omin jaloin toiminta sekä A-klinikan alaikäisten päihdekartoitukset. Salossa huumeasiakkaan hoitoprosessi on haasteellinen ja monisäikeinen. Hoidon alkuvaiheessa on monia eri tahoja, joiden kautta asiakas ohjautuu opiaatti korvaushoidon piiriin Salon terveyskeskuksen päihdeyksikköön. Korvaushoidon järjestäminen tavoitteellisemmaksi koetaan haasteena ja toiminta vaatii moniammatillista yhteistyötä. Työntekijät kävivät tutustumassa Tampereen K- klinikalla tapahtuvaan toimintaan. Salossa toimintakäytäntöjen uudelleen arviointi lienee myös tarpeellista elämänlaatua parantavan sekä kuntouttavan korvaushoidon lähtökohdista käsin. Salossa korvaushoidon pulmakohdat on kartoitettu, ja toiminta vaatii edelleen kehittämistä ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Mielenterveyspalveluiden kehittäminen Salossa osana Länsi 2013 hanketta Depressiohoitajat Terveyskeskuksessa aloitti toukokuussa 2012 toimintansa kolme depressiohoitajaa. Depressiohoitajat toimivat lääkärien työparina. Asiakkaat ohjautuvat depressiohoitajille lääkärin lähetteellä. Länsi 2013 hankkeen aikana on toimintaa arvioitu ja nähty vahvasti myös hoidon ennaltaehkäisevä vaikutus yhteistyössä äitiysneuvolan sekä lastenneuvolan terveydenhoitajien sekä perhetyöntekijöiden kanssa. Terveyskeskuksessa toteutetaan ns. kolmikantamallia, jossa konsultoiva psykiatri toimii kiinteässä yhteistyössä. Omalääkärin, sairaanhoitajan ja erikoislääkärin yhteistoiminnan tehokkuudesta on myös tutkimusnäyttöä (Depression käypä hoito). Terveyskeskuksessa voidaan Depressio käypähoito suosituksen mukaan hoitaa lievästä ja keskivaikeasta masennuksesta kärsiviä asiakkaita. Terveyskeskuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota masennusasiakkaiden hoidon suunnitelmallisuudella, pitkäjänteisyydellä sekä seuran-

6 6 nalla. Terveyskeskuksesta saatavat palvelut ovat madaltaneet hoitoon hakeutumisen kynnystä. Depressiohoitajien työpanos on koettu tärkeänä osana vastaanottotyötä. Depressiohoitajien vastaanotolla käydään yleisimmin 1 10 kertaa. Ensimmäinen tapaaminen sovitaan tarvittaessa muutaman päivän sisällä, minkä jälkeen hoito jatkuu viikoittaisina tapaamisina. Useimmiten oireet helpottavat ja toimintakyky paranee. Mikäli vastetta ei ole saavutettu asiakas on ohjattu aikuispsykiatrin poliklinikalle tai osastolle. Muita hoitotahoja ovat olleet mm. A-klinikka ja psykologin vastaanotto. Hoitoon tulon syynä masennuksen lisäksi on ollut ahdistuneisuushäiriöt, paniikkihäiriöt sekä eriasteiset ongelmat perhetilanteissa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittäminen Länsi 2013 jatko- ja juurruttamishankkeen aikana nostettiin tarkasteltavaksi Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa kehittämiskohteena ollut osa-alue mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden järjestäminen. Työryhmä näki tärkeänä mielenterveysasiakkaiden elämänlaadun kohentamisen ja palveluiden uudelleen järjestämisen. Yhtenä osana on asumispalveluiden kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2007 mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevan kehittämissuosituksen. Suosituksen ajatuksena on, että mielenterveyskuntoutujat ovat tavallisia kansalaisia, jotka asuvat kotonaan. Mielenterveysongelman akuutin hoidon ja mahdollisesti tuetun asumisen jälkeen henkilö palaa kotiinsa ja saa silti kuntoutumistaan edistäviä palveluja. Psykiatrisen laitoshoidon purkamisen jälkeen kunnissa on ollut valtava kysyntä mielenterveyskuntoutujien asumis-, hoito- ja kuntoutuspalveluille. Kunnille on ollut haasteellista järjestää palveluja kasvavalle asiakaskunnalle. Suosituksessa kuvataan kunkin asumismuodon ja siihen liittyvien palvelujen ominaispiirteitä. Siinä määritellään kullekin asumismuodolle tavoitteet tarvittavan henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Suositukset palvelujen laadun kehittämiseksi kohdistuvat viiteen osa-alueeseen: Palvelut järjestetään suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä Asumispalveluihin liitetään kuntouttavat palvelut Laadukkaalla asumisella edistetään kuntoutusta Henkilöstön määrä ja osaaminen määräytyvät kuntoutujien tarpeiden mukaan Palvelujen arviointia ja valvontaa kehitetään Salon kaupunki on järjestänyt tuettua asumista ja palveluasumista mielenterveyskuntoutujille pääsääntöisesti ostopalveluina. Salon kaupungilla on puitesopimus asumispalvelujen tuottamisesta vuosille Salon kaupunki tulee järjestämään asumispalvelutuotantoa mielenterveyskuntoutujille uudella tavalla palvelurakennetta muuttamalla. Vuosien aikana järjestetään asumispalvelut 30 kuntoutujalle kaupungin omana palveluna. Asumispalveluihin suunnitellaan kuntoutumiseen liittyvää porrasteisuutta, jota voitaisiin toteuttaa kuntouttavin menetelmin. Asumisyksiköissä on mahdollisuus harjoitella asumista ja elämistä turvallisessa ja tuetussa ympäristössä ja siirtyä vähitellen mahdollisesti omaan asuntoon (jälleenvuokraus). Tämän jälkeen tukipalveluja voidaan järjestää omaan asuntoon ja tukea selviytymistä siellä.

7 7 Osaamisen vahvistaminen Länsi 2013 hankkeen koulutuksilla on pyritty vastaamaan peruspalveluiden osaamiseen ja vahvistamaan eri osa-alueita. Syksyllä 2012 järjestettiin koulutusta kuntoutuksen näkökulmasta mielenterveys- ja päihdetyöntekijöille. Osaamista vahvistettiin ja päivitettiin tiedot kuntoutusajattelusta, mikä tekee kuntoutuksesta vaikuttavan. Mini- interventio ja Audit koulutusta järjestettiin lääkäreille maaliskuussa 2013 erityisesti varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen osalta. Nuorten kannabiksen käyttöön liittyvää koulutus- ja keskusteluiltapäivä yhteisten toimintakäytäntöjen päivittämiseksi pidettiin huhtikuussa Koko hankkeen ajan jatkunut moniammatillinen case- pohjainen koulutusmalli on edennyt ja juurruttamista jatketaan uusissa hankkeissa. Case-pohjaisen koulutusmallin kehittämistyön taustalla on ollut työelämän tarpeet osaamisen vahvistamisen lähtökohtana. Työntekijältä vaaditaan työelämässä entistä enemmän tiedon käsittelyn, tiimityön ja ongelman ratkaisun taitoja. Salon suuren kuntaliitoksen seurauksena tapahtuneet muutokset palvelurakenteissa ovat vaatineet työntekijöiltä sopeutumista, töiden yhteensovittamista sekä uusien yhteisyökumppaneiden kanssa toimimista. Länsi hankkeen Salon pilotin yhtenä tavoitteena on työntekijöiden osaamisen vahvistaminen työelämässä kehittämällä edelleen case- työpajatoimintamallia. Osa kehittämishanketta oli luoda työelämään integroitu toimintamalli ja juurruttaa case- toimintamalli oppimisalustaksi työelämään. Työnohjauksellinen case- työpajatoiminta oli päihde- ja mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen keskittyvää koulutuksellista yhteistyötoimintaa kaupungin työntekijöiden, palveluntarjoajien, erikoissairaanhoidon ja A- klinikkatoimen henkilöstölle. Työpajoissa tavoitteena oli tutkitun, näyttöön perustuvan tiedon soveltaminen ja työtapojen kehittäminen entistä moniammatillisemmaksi eri työntekijäryhmien, työyksiköiden ja yhteistyöorganisaatioiden työssä. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä työntekijöiden ammatillista osaamista lisäämällä heidän valmiuksiaan kohdata päihde- ja mielenterveysongelmien mukanaan tuomia asiakaskunnan tarpeiden muutoksia. Koulutuksen lähtökohtana olivat ammattikäytännöstä nousseet ongelmatilanteet, Koulutuksen vastaavat ohjaajat kokosivat ja työstivät lähtökohtatilanteet nimettömistä työelämässä kohdatuista tilanteista, jotka koottiin koulutukseen osallistujien omien kokemusten pohjalta. Tavoitteena olivat asiakas- ja perhelähtöinen työskentely sekä eri ammattialat yhdistävä kokonaistilanteen käsittely ja valtakunnallisten ja paikallisten hyvien käytäntöjen jakaminen ja jalkauttaminen. Case-pohjainen päihdetyön koulutus koostui eri ikäryhmien näkökulmista ja työelämässä kohdattujen tapausesimerkkien kautta tarkasteltuna mm. seuraavista sisältöalueista: Päihteiden käytön puheeksi ottaminen ja neuvonta Päihteiden käyttöön liittyvien riskien, haittojen ja ongelmien tunnistaminen Varhaisvaiheen ongelmiin puuttuminen ja perheiden tukeminen Päihdeongelman hoidon ja tukitoimenpiteiden arviointi Päihdeongelmien hoito, ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön järjestelmä Jatkohoidon suunnittelu ja asiakkaiden ja koko perheen ohjaus tarvittaviin palveluihin Elämänhallinnan kokonaistilanteen parantamiseen tähtäävä tuki Moniammatillisten yhteistyöverkostojen hyödyntäminen ja yhteistyö Työssä jaksaminen ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Jokaisen työpajakokonaisuuden päätteeksi on teemoittain koottu yhteenveto työpajassa käsitellyistä asioista, toimivista käytännöistä ja kehittämiskohteista. Nämä yhteenvedot on talletettu Erityisestä edistävään nettisivuille osoitteeseen:

8 8 4.KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA ARVIOINTI Tavoitekohtaisesti kehittämistyön tuloksia voidaan arvioida hyödyntämällä koko hankkeen aikana tehtyjä laajoja arviointiraportteja. Lisäksi Porin hanke teki Salon hankkeesta vertaisarvioinnin ja päinvastoin keväällä Ulkoinen arviointi koko Länsi 2013 hankkeelle tehtiin Tampereen yliopiston Porin yksikön toimesta kiinteässä yhteistyössä hankkeen kanssa. Länsi 2013 hankkeen arviointiraportti: Itsearviointia kehittämisen tueksi (Ilmari Rostila, Alpo Komminaho ja Matti Mäkelä) joissa on käytetty pilottien vertaisarviointia sekä kyselyjen tuloksia. Salossa hankekauden aikana on tehty suunnitelmallisesti kokonaisvaltaista työtä. Länsi 2013 hankkeen aikana on nostettu esille muutamia kehittämisenkohteita joita on hankekauden aikana pyritty juurruttamaan. Vertaisarvioinnissa käsiteltiin Salon hankkeen asettamia tavoitteita kuten asiakkaan osallisuuden paranemista, osaamisen lisääntymistä mielenterveys- ja päihdetyössä sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kynnyksen mataloitumista. Hankkeen avulla ja hankkeen aikana on luotu edelleen laajoja verkostoja sekä nostettu esille moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Hyviä käytäntöjä on kehitetty edelleen, ja koulutuksia pyritty viemään suunnitelmallisesti eteenpäin. Arviointikyselyn tuloksista voidaan todeta, että mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa ei tunneta vielä riittävästi, ja näin ollen suunnitelmalla koetaan olevan ohjausvaikutusta jossain määrin. Suunnitelman laatimisessa mukana olo voidaan tulkita monella tavalla. Osallistuminen eri tilaisuuksiin, mielipiteet ja henkilökunnan sekä asiakkaiden kuuleminen ovat vaikuttaneet suunnitelman kokonaisuuden laadinnassa. Salossa päihdeasioihin on puututtu aktiivisesti sekä kehitetty uusia toimintamalleja. Osa uusista toimintakäytännöistä on suunnattu suoraan nuoria työssään kohtaaville työntekijöille esim. Verkko Vinkkis. Salossa päihdeseula (Audit) oli käytössä jossain määrin, tulos oli laskenut hieman edellisestä kyselystä. Äitien päihdeseulojen kohdalla ei ollut tapahtunut muutosta. Vastaavasti ikääntyneiden päihdeseulojen käytössä ja käyttöönotossa on vielä paljon kehittämistä ja toimintakäytäntöjen uudelleen arviointia on tehtävä. Salon tulosten kohdalla äitien päihteiden käytön puheeksi otto ei ole kehittynyt positiivisempaan suuntaan. Terveyspalveluiden ohjeistuksena on Audit- testin tekeminen kaikille odottaville äideille samoin isille. Vastaavasti lastenneuvolassa vanhemmille lähetetään kotiin täytettäväksi lomakkeet. Seulontojen tekeminen vaatii aina myös resurssit asianhoitamiseksi, mikäli tarvitaan jatkotoimenpiteitä. Mielenterveysongelmien puheeksi otto on käytössä Salossa suuressa määrin ja vastaavasti ikääntyneiden mielenterveysseuloja käytetään vähäisesti. Voidaan todeta, että hoitoketjut ovat melko selkeät aikuisväestön kohdalla mutta ikääntyneiden kohdalla palveluiden määrät ovat melko vähäiset. Mielenterveyteen liittyvien asioiden puheeksi ottaminen on ollut aktiivista ja niihin on puututtu tehokkaasti. Tulokseen saattaa vaikuttaa vastaajakunta, joka oli hyvin edustettuna mielenterveyspalveluista. Hanketyö on auttanut viemään menetelmiä käytäntöön ja tekemään asioita tunnetuksi. Pitää löytää edelleen keinot ja tavat kuinka henkilökunta saadaan motivoitumaan asioiden puheeksi ottamisesta. Ongelmat on tunnistettu henkilökunnan keskuudessa. Henkilökunnan osaaminen lisääntynyt, mutta koulutusta tarvitaan lisää. Henkilökunnan osallistuminen koulutuksiin on vähentynyt jonkin verran. Koulutukset on järjestetty yleisluontoisina kokonaisuuksina. Koulutukset tullaan kohdentamaan tulosten perusteella neuvolatyöntekijöille sekä ikääntyneiden parissa työskenteleville erikseen. Koulutuksen sisältöön voidaan integroida enemmän ko. asiakasryhmää koskevaa tietoa. Terveyspalveluissa päihdekoulutukseen osallistuminen on ollut osa yleistä perehdytystä, ja uusia työntekijöitä on velvoitettu osallistumaan Audit ja Mini- interventiota koskeviin koulutuksiin.

9 9 Ryhmätoiminnan kehittämien ja lisääminen ei ollut Salon hankkeen kehittämisenkohteena. Kyselyyn vastanneet olivat motivoituneita ryhmien vetämiseen ja kokivat sen järkevänä ja hyödyllisenä. Ryhmätoiminnan kehittäminen nähdään tärkeänä ja tavoitteeksi on asetettu toiminnan kannalta palvelevat ryhmät sekä ryhmätoiminnat vastaanottotyön tukena 5. KEHITTÄMISTYÖHÖN LIITTYVÄÄ POHDINTAA Salossa taloudellinen tilanne on johtanut henkilökunnan lomautuksiin sekä vaikeutettuun rekrytointiin, joka koskettaa erityisesti sosiaali- ja terveystoimea. Lisäksi vuoden 2012 lomautukset ovat jo aiheuttaneet kuormittuneisuutta henkilökunnassa, eikä lakisääteisiä velvoitteita ole pystytty viemään läpi hallitusti. Lisäksi Salon kaupunkia koskettava laaja työttömyys on aiheuttanut asiakasmäärien kasvua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työttömyydestä aiheutuneet taloudelliset menetykset toimeentulon laskussa sekä työterveyshuollon päättyminen suurella työntekijämäärällä ovat lisänneet asiakkaiden määriä sosiaali- ja terveystoimessa. Henkilökunnalla ei ole riittänyt enää resursseja aktiivisesti osallistua kehittämistyöhön, mikä on tässä tilanteessa melko luonnollista. Lisäksi Länsi 2013 hankkeen juurruttamiseen oli suunniteltu toimintaa aina syyskuulle 2013 asti. Projektityöntekijän työstä pois jääminen aiheutti hankkeen eteenpäin viemiselle haasteita. Suunniteltuja koulutuksia ei pystytty toteuttamaan aikataulujen takia eikä yhdyshenkilö pystynyt vastaamaan hankkeen läpi viemisestä oman työn ohella. Mielenterveysoppaan päivittäminen on jäänyt yhdyshenkilön tehtäväksi. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman juurruttaminen on kuitenkin toiminut hyvin ohjaavana asiakirjana ja useita osa-alueita on kuitenkin saatu vietyä eteenpäin. Tuloksia arvioidaan vuoden 2013 lopulla ohjausryhmän kokouksessa ja tulokset kirjataan hyvinvointitilinpitoon.

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI. Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI. Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010-30.9.2012 Katrin Seitz-Ylitalo 8.10.2012 2(5) SISÄLLYS: 1. JOHDANTO. 3 2. PILOTIN TAVOITTEET.

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke VAKKA-SUOMEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Teija Ahokas projektivastaava 30.9.2012 1. Johdanto Vakka-Suomen seutukunnassa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti

LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti LÄNSI 2012 -hankkeen pilotin seurantaraportti ajalta 1.10.2011-30.9.2012 Answer time 05-10-2012 15:49:44 LÄNSI 2012 -hankkeen pilotin seurantaraportti 1. Pilotin nimi: Länsi 2012 -hanke, Salon pilotti.

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Ohjausryhmä 28.9.2015 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kainuussa

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne Lapin päihdepalvelujen kehittäminen osana päihdetyön kehittämisyksikkörakennetta 12.3.2009 1 12.3.2009 2 Koordinaatioprojektin

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hankeen tuloksia

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hankeen tuloksia Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hankeen tuloksia 14.10.2015 Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille -hanke Länsi-Suomen Kaste-hanke 2013-2015 Rahoitus: 1 500 000 + kuntien

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke 1.10.2012 30.9.2013 Marjo Hamilas SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. PILOTIN TAVOITTEET 2

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti

LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti LÄNSI 2012 -hankkeen pilotin seurantaraportti 1. Pilotin nimi: - Länsi 2012 -hanke, Salon pilotti 2. Raportoijan nimi ja asema pilotissa - Katrin Seitz-Ylitalo, hanketyöntekijä 3. Raportin laadintaan osallistuneet

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue

Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kevään 2016 toimintasuunnitelma

Kevään 2016 toimintasuunnitelma POIS SYRJÄSTÄ Kevään 2016 toimintasuunnitelma Kehittämisosion nimi: VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan kevään 2016 aikana? Tavoite 1: 1. Verkostomaisen yhteistyön

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa

Lisätiedot

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa LÄNSI 2012 hanke osana toimeenpanoa Päihde ja mieli 1 Halko-koulutustilaisuus 17.10.2011 Turku Projektipäällikkö Alpo Komminaho

Lisätiedot