PORIN PILOTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 PORIN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Matti Järvinen,

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Pilotin tavoitteet 3 3. Pilotin toteuttaminen 3 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi 5 5. Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa 6 2

3 1. Johdanto Mielenterveyshäiriöiden osuus kaikista eläkeperusteista on Porissa kasvanut koko maata nopeammin. Alkoholijuomia myydään asukasta kohti 100 % alkoholina Porissa selvästi koko maata enemmän. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja vuotiaita on koko maata enemmän. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettuja potilaita on koko maata enemmän. Poliisiin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia on koko maata enemmän. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella on tilastojen perusteella keskimääräistä vaikeampi pahoinvointikehitys. On keskityttävä siihen että alkanut kehitys saadaan kääntymään ja saadaan panostettua ehkäisevään toimintaan. Lähtökohtana Länsi 2013-hankkeen Porin pilotille on Länsi 2012-hankkeen aikaansaannokset. Länsi 2012 hankkeen tuloksena neuvoloissa ja kotihoidossa työntekijät ottavat rohkeammin ja useammin puheeksi asiakkaiden päihteiden käytön ja puheeksiottoja kirjataan asiakastietojärjestelmään. Näihin on kehitetty omat toimintamallit. Samoin on kehitetty varhaisvaiheen puheeksiottamiseen koulutusmalli. Vähittäisliikkeiden ikärajavalvonta on tehostunut ja alkoholin myynti alaikäisille on vastaavasti tämän myötä vähentynyt. Ravintoloiden omavalvonta (ikäraja, päihtyneille anniskelu) on jossain määrin tehostunut. Pakan työryhmien työskentely on vakiintunut. Ehkäisevän päihdetyön toimijoiden; viranomaisten ja alkoholielinkeinon yhteistyö on vakiintunut. Porin Pakalla on visuaalinen ilme, joka on hankkeen kuluessa levinnyt laajalti eri puolelle Suomea ilmentämään paikallisen alkoholipolitiikan tekemisestä. Alueella on onnistuttu synnyttämään ilmapiiriä, jossa uskotaan, että päihteiden käyttöön kannattaa puuttua. Työntekijöiden valmiudet kohdata ja toimia päihde- ja mielenterveysasioissa ovat parantuneet. Tämän myötä asenteet päihde- ja mielenterveysongelmiin peruspalveluissa ajan mittaan ovat jo jossain määrin lieventyneet ja ongelmiin puututaan jatkossa helpommin entistä varhaisemmassa vaiheessa. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma on jo alkanut ohjaamaan työtä, alkuvaiheessa lähinnä päihde- ja mielenterveyspalvelun toimialueella. 2. Pilotin tavoitteet Pilotin tavoitteet perustuvat keskeisesti Länsi 2013-hankkeen, Kaste-ohjelman ja Mieli suunnitelman kohtiin sekä Länsi 2012 hankkeessa aloitettuihin toimintoihin: - Alkoholihaittojen vähentäminen Porin yhteistoiminta-alueella. - Entistä varhaisempi puuttuminen mielenterveysongelmiin. - Toiminnan kehittäminen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman avulla. 3. Pilotin toteuttaminen Hankkeella on vastuuhenkilö, psykososiaalisten palveluiden päällikkö Matti Järvinen. Ohjausryhmänä toimii Porin Terve kunta verkostosta valittu ryhmä, jota on täydennetty asiantuntijajäsenillä. Koko hankkeen ajan pilotissa edelleen kehitetään Pakka-toimintaa (paikallinen alkoholipolitiikka). Kyse on paikallisen, vastuullisen alkoholipolitiikan sekä monimuotoisen ehkäisevän päihdetyön kehittämisestä. Pakassa tavoitteena on paikallisten toimijoiden yhteistyö alkoholihaittojen vähentämiseksi, nuorten ja aikuisten juomisen vähentyminen, juomisen aloitusiän nousu sekä alkoholinkäyttöön puuttuminen. Näiden lisäksi Pakan tavoitteina ovat yleinen yhteisön asenteisiin vaikuttaminen ja Pakka -toimintamallin käyttöönotto, edelleen kehittäminen sekä juurruttaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alkoholihaittoja vähentämällä sekä ehkäisevän työn aseman vahvistaminen ovat myös toimintojen tavoitteena. Pakassa toimii oman ohjausryhmän lisäksi elinkeinon ja valvonnan muodostama tarjontatyöryhmä sekä perinteisten peruspalvelujen toimijoiden muodostama ehkäisevän päihdetyön työryhmä. Pakan kautta on toteutettu alkoholin ostokokeita, järjestetty erilaisia kampanjoita yhteistyössä elinkeinon kanssa, aktivoitu keskustelua mediassa, jalkauduttu kouluille, kauppakeskuksiin, kaduille ehkäisevän päihdetyön infon 3

4 jakamiseksi, osallistuttu alueellisesti ja valtakunnallisesti erilaisiin tapahtumiin, perustettu nuorisopäivystys ja kehitetty varhaisen puuttumisen toimintamalli ja verkosto alaikäisten alkoholinkäyttöön puuttumiseksi. Pakka on mukana kaikessa seudulla olevassa toiminnassa, joka liittyy ehkäisevään päihdetyöhön. Pakan jatkuvuuden kannalta hankkeen yhtenä lähtökohtaisena tavoitteena oli toiminnan ja siihen tarvittavan resursoinnin vakinaistaminen hankkeen jälkeen. Hankkeessa on jatkettu tarjontatyöryhmän ja ehkäisevän päihdetyöryhmän toiminnan kehittämistä ja juurruttamista osana Pakka-toiminnan kehittämistä. Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallien kehittämisessä peruspalveluissa on painopisteenä ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen eli systemaattinen päihteiden käytön seulonnan ja puheeksiottamisen kehittäminen. Kaksi projektityöntekijäparia, toinen avoterveydenhuollosta ja toinen kotihoidosta, on kehittänyt toimintamallit varhaiseen puuttumiseen avoterveydenhuoltoon (neuvolatyöhön ja terveysaseman vastaanottotyön) ja kotihoitoon ja järjestänyt pienryhmäkoulutusta puheeksiotosta ja varhaisvaiheen puuttumisesta henkilökunnalle. Toimintaan on kuulunut dokumentointijärjestelmän luominen sekä hoitopolkujen laatiminen sekä toiminnan juurruttaminen. Hanketyöntekijät ovat tulleet vakituisesta henkilöstöstä, ja heille on palkattu sijaiset milloin he ovat olleet kokopäiväisesti hankkeen työntekijöinä. He ovat olleet hankkeessa kokoaikaisesti muutamina jaksoina, ja näiden jaksojen välissä heidän työpanoksensa hanketyöhön on ollut 10 %. Tämä siksi, että toimintaa juurrutetaan ja seurataan jatkuvasti, eikä se jää vain hankeaikaiseksi toiminnaksi. Ryhmämuotoisia toimintoja on edelleen kehitetty ja juurrutettu. Päihde- mielenterveysperusteisia ryhmiä on käynnistetty (depressiokoulu, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivät äidit, erilaisia päihderyhmiä jne), lähinnä aina kun asiakaskunnan perusteella on noussut esiin ryhmämuotoisen toiminnan tarve. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmaa on päivitetty. Tästä vastaa hankkeen vastuuhenkilö. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittämisessä on aktiivisena toimijana sama työryhmä, joka on Porin pilotin ohjausryhmä. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke, Pakkakehittäjäverkosto, Alkoholiohjelma, Preventiimi, MLL, SPR, paikalliset ravintolat ja vähittäiskaupat, YAD, MAD, Arjen mieli hanke, Pikassos, Koske, Verso, Diak, SAMK, Satshp ja Porin kaupungin muut toimijat. Pilotin esilläolo ja näkyminen Pilotti on ollut mediassa (paikallis- ja valtakunnan lehdistö, radiokanavat) esillä pääasiassa Pakka-toiminnan kautta, mutta myös muita hankkeen osiot ja työntekijät ovat olleet esillä niin lehdistössä kuin radiossa paikallisesti. Kuntalaisille Pakka on hyvin ollut esillä ja näkynyt kauppojen, ravintoloiden, terveysasemien yms. asennemuutosmateriaalien kautta. SuomiAreenalla oli Pakalla oma teltta ja infopiste. Pakan toiminta on ollut ehkäisevän päihdetyön viikolla näkyvästi esillä kauppakeskuksissa, kouluissa ja kauppaliikkeissä. THL:n julkaisussa Itä kohtaa lännen Mielisuunnitelmaa toteuttamassa (Työpaperi 19/2013), ovat Porin pilotin toiminnat näkyvästi esillä. - Valtakunnallisesti o Mediassa ts. Helsingin Sanomissa juttua Porin Pakasta (mm. ostokokeet) o Tapahtumat, joissa Porin Pakka ja muut Porin pilotin hankeosiot ovat olleet esillä: Päihde-ja mielenterveyspäivät 2012 Nuori 2013-tapahtuma Alkoholiohjelman Rundi 2013 SuomiAreena 2013 Terve Sos 2013 Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät Paikallisesti o Pakkaa esitelty valtuustoseminaarissa o Hankkeen toimijat olleet toistuvasti esillä (tiedottaminen suunnitelmallista) paikallismediassa (lehdet, nettilehdet, radiot ja paikallistv) o Yleisö/kuntavaali keskustelutilaisuus Seurausten hoidosta syiden poistoon o Sosiaalista mediaa hyödynnetty tiedottamisessa 4

5 o Pakka näkynyt kuntalaisille kauppakeskusjalkautumisissa, älä välitä tapahtumissa, ympäristöpäivässä, Porin päivänä, koulujen terveyspäivissä, festareilla sekä kauppojen, ravintoloiden ja taksien kampanjoissa ja koulujen päätösviikonloppuna, jolloin mukana myös vapaaehtoisia kuntalaisia. o Lukuisia luentoja/toiminnan esittelyjä eri kohderyhmille. Koulutus Pilotti järjesti yhteensä 138 koulutustilaisuutta, joissa oli yhteensä 697 osallistujaa. Koulutukset ovat olleet pääasiassa koulutuksia varhaiseen puuttumiseen ja puheeksiottoon alkoholin käytössä kotihoidon ja neuvoloiden henkilökunnalle. Lisäksi motivoivan haastattelun koulutuksia. Muusta toiminnasta erityisesti on mainittava Camera Obscuran toteuttaminen Porissa. Tapahtumaan osallistui 13 yläkoulua, n.750 oppilasta. Samassa yhteydessä oli kaksi vanhempainiltaa, joissa 25 osallistujaa. Lisäksi pilotilla on ollut runsaasti tilaisuuksia ja esiintymisiä kouluilla, asukastuvilla ja eri seminaareissa. Pilotista on tehty viisi AMKlopputyötä ja kolme on vielä valmisteilla. 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Tavoitekohtaisesti: - Alkoholihaittojen vähentäminen Porin yhteistoiminta-alueella. - Yhteistyö Selman (ensiapupäivystyksen selviämishoitoyksikön) kanssa on toiminut hyvin. - Jatketaan ehkäisevän päihdetyöryhmän ja tarjontatyöryhmän toiminnan kehittämistä ja juurruttamista osana Paikallisen alkoholipolitiikan (Pakka) kehittämistä. Toiminnalla arvioidaan olevan pitkällä aikavälillä myönteisiä vaikutuksia väestön suhtautumiseen alkoholin käyttöön, jonka arvioidaan näkyvän lähinnä suurien kertakulutuserien vähenemisenä. - Entistä varhaisempi puuttuminen mielenterveysongelmiin. - Matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminta on alkamassa. - Varsinaisesti hankkeen kautta ei ole keskitytty mielenterveysongelmien varhaiseen puuttumiseen, paitsi pilotin äitiysneuvolaan kohdistuvassa osiossa on tehty toimintamalli synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivien äitien auttamiseksi. - Toiminnan kehittäminen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman avulla. - On edistynyt, mm. virka-ajan ulkopuolinen nuorisopäivystys ja päihde- ja mielenterveysfoorumi ovat vakiintuneet. Päivä- ja työtoimintojen kehittäminen on käynnistynyt ja asumispalvelut on kilpailutettu. Toiminta päihde- ja mielenterveyspalveluissa etenee suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa päivitetään jatkuvasti. Yleisesti: Toimintamalleja on saatu käyttöön. Pakan työryhmät toimivat hyvin ja Pakka-toiminta jatkuu ja sitä edelleen kehitetään. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä on aktiivinen. Suunnitelma pitää saada osaksi Hyvinvointikertomusta, jolloin sen vaikuttavuus kasvaa. Pakka-toimintamalli on vakinaistettu, on palkattu työntekijä toteuttamaan ja edelleen kehittämään tätä hieman laajennetulla työnkuvalla, työntekijän nimike on ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori. Tehtävään on palkattu vakituiseksi hankkeessa koko ajan työskennellyt hanketyöntekijä. Puheeksioton malleja jatketaan. Hankkeessa työskennelleet kaupungin työntekijät (kotihoidossa ja neuvolassa) jatkavat päihdeyhdyshenkilöinä. Neuvoloissa ja kotihoidossa työntekijät ottavat rohkeammin ja useammin puheeksi asiakkaiden päihteiden käytön ja puheeksiotto kirjataan asiakastietojärjestelmään. Nuorisopäivystys ja nuorten varhaisen puuttumisen toimintamallit ovat käynnissä ja ne jatkuvat hankkeen jälkeenkin, mukana on kaupungin vakituisia työntekijöitä eri sektoreilta eli toiminnat ovat juurtuneet osaksi työkäytäntöjä. Hankkeen kuluessa on tullut entistä vahvemmin esille se, että ennen kaikkea kyse on asenteista, siitä halutaanko toimia päihde- ja mielenterveysasiat huomioon ottaen, vai ne sivuuttaen. 5

6 5. Kehittämistyöhön liittyvää pohdintaa Hankkeen toimintojen juurruttaminen on mahdollista. Varhaisen puuttumisen ja puheeksioton osalta se edellyttää, että toiminnalle annetaan mahdollisuudet jatkua. Neuvolatyön ja kotihoidon osalta tämä tarkoittaa sitä, että päihdeyhdyshenkilöiden toiminta vakiinnutetaan. Nyt kaksi työntekijää kummassakin toiminnassa ovat olleet 10 % työajastaan päihdeyhdyshenkilöinä. Suunnitelmana on sisällyttää hankkeessa toimineiden työntekijöiden toimenkuviin päihdeyhdyshenkilön tehtäviä ja osoittaa tähän tarvittava työaika- ja muut resurssit. Porin pilotti on kokonaisuudessaan juurruttamishanke. Hankkeen työntekijät ovat olleet kaupungin työntekijöitä, joiden osaaminen jää organisaatioon hankkeen päätyttyäkin, jolloin kehittämistyön jatkaminen hankkeen jälkeen mahdollistuu. Pilotin onnistunutta toteutumista on merkittävästi auttanut pilotin työntekijöiden keskinäinen konkreettinen yhteistyö, yhdessä tekeminen muiden hanketyöntekijöiden kanssa. Pakka-työssä tukena on lisäksi ollut voimakas verkostoituminen eri puolella Suomea Pakka-toimintaa aloittavien tahojen kanssa sekä mukanaolo THL-johtoisessa valtakunnallisessa Pakka-verkostossa. Porin perusturvan sisällä yhteistyö on kehittynyt esimerkiksi Valomerkki-toiminnan myötä. Yhteistyötä on myös kaupungin muiden hallintokuntien kanssa, sekä laajalti vähittäiskaupan ja ravintolatoimijoiden kanssa. Tässä ympyrä sulkeutuu; tavoitteena on ollut toiminnallisen yhteistyön aikaansaaminen, ja nyt toteutunut yhteistyö on vakiintuneen Pakka-toiminnan yksi keskeisistä tuki-elementeistä. Ryhmätoimintojen systematisointi ei toteutunut odotetusti. Toisaalta samaan aikaan on ryhmätoimintoja lisätty merkittävästi, mutta ei suoraan hankerahoituksella, vaan osana normaalia toimintaa. Hanke oli tähän osaltaan alkuun sysääjänä, vaikka ei suoraan näitä toteuttanutkaan. Yksi pilotissa syntynyt idea, jota jatkossa voinee hyödyntää, on peli- ja tupakkahaittojen ehkäisy Pakkatoimintamallin mukaisesti. Merkittävin hankkeessa esiin tullut kompastuskivi on ehdottomasti työntekijöiden asenteet päihde- ja mielenterveysasioita kohtaan. Tämä on jatkuva haaste, jonka vaikutuksen pienentämiseksi on jatkossakin tehtävä paljon työtä. Käytössä oleva tietojärjestelmä on heikko, se ei vastaa päihde- eikä mielenterveystyön asiakastarpeisiin. Tietojärjestelmään (Effica) esimerkiksi ei rahallakaan ole saatavissa lomaketta, johon selvästi nykyistä helpommin olisi dokumentoitavissa kyselyjen tulokset. 6