TYÖIKÄISTEN EDISTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TOIMINTAOHJELMA
|
|
- Ahti Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖIKÄISTEN EDISTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TOIMINTAOHJELMA
2 Sisällys 1. Toimintaohjelman tausta ja lähtökohdat Työikäisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät toimet... 3 LIITTEET... 6
3 1 1. Toimintaohjelman tausta ja lähtökohdat Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti v mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelun 106 kansanedustajan v tekemän aloitteen pohjalta. Mielenterveys- ja päihdeongelmien kansanterveydellinen (ja -taloudellinen) merkitys on ollut kasvavan huomion kohteena viime vuosina. Vaikka mielenterveyshäiriöiden yleisyys ei ole muuttunut, on niihin liittyvä työkyvyttömyys lisääntynyt voimakkaasti. Sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien suorat hoitoon, kontrolliin ja sosiaalivakuutukseen liittyvät kustannukset ovat mittavia. Epäsuorat kustannukset, kuten menetetystä työpanoksesta ja tuottavuuden laskusta johtuvat, ovat moninkertaisia suoriin kustannuksiin verrattuina. Työikäisten yleisin kuolinsyy on alkoholi. Sen kokonaiskulutus on kolminkertaistunut 1960-luvun lopusta. Viimeisin jyrkkä alkoholin kulutuksen kasvuvaihe alkoi vuonna 2004 alkoholiverotuksen keventymisen myötä. Samaan aikaan alkoholikuolemat ja -sairaudet ovat lisääntyneet selvästi. Huumeiden käyttö alkoi yleistyä luvun loppupuolella. Mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikainen esiintyvyys on myös selvästi lisääntynyt, mistä syystä ongelmien hoito- ja kuntoutus on tullut entistä vaativammaksi. (Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. STM 2012:24.) Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman (Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015) yksi neljästä laajasta painopistealueesta ja periaatteesta on ehkäisyn ja edistämisen painottaminen. Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävän sekä ongelmia ehkäisevän työn tavoitteena on vahvistaa voimavaroja ja muita ongelmilta suojaavia tekijöitä ja vähentää riskitekijöitä. Edistävässä ja ehkäisevässä työssä korostetaan laaja-alaisuutta ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Yhtenä toimenpiteenä kansallisessa suunnitelmassa kehotetaan kuntia sisällyttämään mielenterveys- ja päihdetyön strategia osaksi kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaa. Raisiossa on aiemmin laadittu päihdesuunnitelma, joka oli voimassa vuoteen 2012 asti. Vastaavaa uutta erillistä päihde- ja mielenterveystyön suunnitelmaa ei koeta tarkoituksenmukaiseksi laatia. Sen sijaan on sovittu, että päihde- ja mielenterveystyön edistävät ja ehkäisevät toimet sisällytetään olemassa oleviin (tai työn alla oleviin) hyvinvointisuunnitelmiin. Työikäisen väestön hyvinvointisuunnitelmaa ei kuitenkaan Raisiossa ole, joten erillinen työikäisten edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimintaohjelma todettiin tarpeelliseksi. Edistävään ja ehkäisevään työhön panostaminen on Raisiossa välttämätöntä, jotta korjaavien palveluiden kysyntä ei kasvaisi kohtuuttomaksi resursseihin nähden. Edistävän työn ja varhaisen puuttumisen kautta halutaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset saada kääntymään laskuun. Myös inhimilliseltä kannalta katsoen olisi tärkeää, että vakavien päihde- ja mielenterveysongelmien kehittymistä voitaisiin ehkäistä. STM:n Kaste-rahoituksella toteutetun Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen (LÄNSI 2012 ja LÄNSI 2013) Raisio- Rusko pilotin myötä sovitut käytännöt ja toimintamallit on tärkeä saada juurrutettua osaksi
4 2 normaalitoimintaa. Työikäisen väestön osalta tämä toimintaohjelma palvelee myös näiden käytäntöjen ja vaikuttavien toimintamallien juurruttamista. Toimintaohjelmaan on pyritty sisällyttämään toimenpiteitä ja tavoitteita, joiden käytännön toteuttaminen on tällä hetkellä mahdollista. Keskeistä on henkilöstön edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön osaamisen varmistaminen. Lisäksi on tärkeää, että henkilöstö on motivoitunut tällaiseen toimintaan ja että toiminnan edellyttämä työajankäyttö on myös esimiesten taholta hyväksyttyä. Toimintaohjelman on laatinut monialainen työryhmä, jossa on ollut edustus sosiaali- ja terveyskeskuksesta ja sivistyskeskuksesta. Työryhmä on kokoontunut kaikkiaan kolme kertaa. Ohjelman toteutus edellyttää monipuolista, vastavuoroista yhteistyötä kaupungin eri tulosalueiden ja yksiköiden välillä. Jotta yhteistyö toteutuisi ja onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, on välttämätöntä, että ohjelman laatinut työryhmä seuraa ja huolehtii ohjelman jatkuvasta kehittymisestä ja täydentymisestä. Seuraavaksi päivitysajankohdaksi on sovittu toukokuu Toimintaohjelman liitteenä on THL:n tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnet:n tilastoja, joista löytyy perusteluja edistävälle ja ehkäisevälle päihde- ja mielenterveystyölle (Liite 1, Liite 2 ja Liite 3). Raisio, toukokuu 2013 Toimintaohjelman laatinut työryhmä: Seija Heikkonen, tulosyksikön johtaja, johtava psykologi, päihde- ja mielenterveysyksikkö (työryhmän puheenjohtaja) Pia Pelkonen, projektityöntekijä, Länsi hanke (työryhmän sihteeri) Tom Österman, lääkäri, terveyskeskus ja päihde- ja mielenterveysyksikkö Riina Riihimäki, psykiatrinen sairaanhoitaja, terveyskeskus Tiina Salo, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Minna Dalen, terveydenhoitaja, äitiys- ja lastenneuvola Sirpa Vahtera, vastaava terveydenhoitaja, terveysneuvonta Maria Ahala, vastaava hammaslääkäri, suun terveydenhuolto Sirkku Ranta, osastonhoitaja, suun terveydenhuolto Terhi Nurmi, vastaava työterveyshoitaja, työterveyshuolto Mika Heikkinen, sosiaalityöntekijä, päihde- ja mielenterveysyksikkö Anna Valjakka, psykologi, päihde- ja mielenterveysyksikkö Johanna Friman, liikuntasuunnittelija, liikuntapalvelut Leena Lahti, sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö
5 3 2. Työikäisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät toimet Tavoite Keinot tavoitteen saavuttamiseksi Toteutumisen arviointi, seurantaindikaattori(t) A. Alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto sosiaali- ja terveyskeskuksen peruspalveluissa B. Mielenterveysasioiden varhainen puheeksiotto sosiaali- ja terveyskeskuksen peruspalveluissa C. Uusien sosiaali- ja terveyskeskuksen työntekijöiden osaamisen vahvistaminen päihteidenkäytön ja mielenterveysasioiden varhaisessa puheeksi otossa D. THL:n Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto ja juurruttaminen sotessa (aikuissosiaalityö, päihde- ja mt-yksikkö, lastensuojelu, terveysneuvonta) ja sivissä (varhaiskasvatus ja koulut) 1. Koulutetaan peruspalvelujen työntekijöitä AUDIT-kyselyn käyttöön ja varhaiseen puheeksiottoon 2. Laaditaan Raision malli työikäisten päihde- ja mielenterveysasioiden varhaiseen puheeksiottoon sosiaali- ja terveyskeskuksessa 3. Laaditaan tarpeen mukaan työyksikkökohtaiset tarkemmat prosessikuvaukset 4. Nimetään työyksikköihin Audit-vastuuhenkilöt 1. Koulutetaan peruspalvelujen työntekijöitä mtasioiden varhaiseen puheeksiottoon ja riskiryhmien tunnistamiseen 2. Laaditaan Raision malli työikäisten päihde- ja mielenterveysasioiden varhaiseen puheeksiottoon sosiaali- ja terveyskeskuksessa 3. Laaditaan tarpeen mukaan työyksikkökohtaiset tarkemmat prosessikuvaukset 1. Vuosittain koulutustilaisuus AUDIT-kyselystä sekä päihteiden ja mielenterveysasioiden puheeksiotosta sosiaali- ja terveyskeskuksen uusille työntekijöille 2. Varhaisen puheeksioton käytännöt sisällytetty työyksiköiden perehdytysohjelmiin 1. Lapset puheeksi -aloitusseminaarin ja menetelmäkoulutuksen järjestäminen 2. Suunnitelma menetelmän levittämiseksi ja juurruttamiseksi Kyselyt peruspalvelujen työntekijöiltä, AUDIT - kirjausten määrä sosefficassa ja terveysefficassa Kyselyt peruspalvelujen työntekijöiltä Toteutuneet koulutukset, ajantasaiset perehdytysohjelmat Koulutus toteutunut, menetelmän levittämis- ja juurruttamissuunnitelma valmis ja siihen sitouduttu Vastuutaho(t) ja aikataulu 1. ja 2. Länsi hanke yhteistyössä työyksiköiden kanssa. Koulutukset pidetty ja toimintamalli käytössä syksyllä ja 4. Peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet. 1. ja 2. Länsi hanke yhteistyössä työyksiköiden kanssa. Koulutukset pidetty ja toimintamalli käytössä syksyllä Peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet. 1. Päihde- ja mielenterveysyksikkö, (koulutukset alkaen v. 2014), peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet (koulutuksiin ohjaus). 2. Peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet 1. Länsi ja Yhdessä oikeaan aikaan II -hankkeet yhteistyössä työyksiköiden kanssa. Aloitusseminaari ja menetelmäkoulutus syksyn 2013 aikana. 2. Lapset puheeksi -johtoryhmä
6 4 E. Pakka-toiminnan (Paikallista alkoholipolitiikkaa) aloitus yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa F. Perheet, joissa on riski kehittyä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia, varhaisen avun piiriin 1. Ostokokeet vähittäismyyntipisteisiin. 2. Tarjontatyöryhmän (vähittäismyyjät, anniskeluluvan haltija ja viranomaiset) kokous ja jatkon suunnittelu 1. Vavu-koulutuspäivä kaikille neuvolaterveydenhoitajille, perhetyöntekijöille ja päiväkotien henkilöstölle 2. Puolivuosittain terveydenhoitajien ja perheneuvolan sekä päihde- ja mt-yksikön Vavutyöntekijöiden konsultaatiopalaveri Ostokokeiden tulokset ja tarjontaryhmän kokoukset ja jatkosuunnitelma 1. Koulutus toteutunut 2. Palaverit toteutuneet, EPDS -kirjausten määrä Raision ja Naantalin Länsi hankkeet yhteistyössä AVI:n ja alueen alkoholin vähittäismyyjien kanssa. Ensimmäinen tarjontatyöryhmän kokous pidetty Naantalin ammattiopisto toteuttaa alueella ostokokeet syksyllä Seuraava tarjontaryhmän kokous ostokokeiden jälkeen. Perheneuvola ja päihde- ja mielenterveysyksikkö G. Päihde- ja mielenterveysyksikön asiantuntijuuden parempi hyödyntäminen peruspalveluissa 1. Yhteistyö- ja konsultaatiomahdollisuuksien tiedottaminen perehdytyksen yhteydessä ja asiasta muistuttaminen tarpeen tullen 2. Sisäisten pienryhmäkoulutusten järjestäminen/pyytäminen Tyytyväisyys- ja tunnettuuskyselyt peruspalvelujen henkilökunnalta Päihde- ja mielenterveysyksikkö (tiedotus ja koulutukset) sekä kaikki peruspalvelujen työyksiköt (konsultointi sekä yhteistyö- ja koulutuspyynnöt) H. Työterveyshuolto: 1. AUDIT -kyselyn käytön tehostaminen 2. Mt-ongelmien varhainen puheeksiotto 3. Runsaiden poissaolojen erityinen huomioiminen 4. Päihteiden käytön kirjaamisen parantaminen 5. Päihdeohjelmien laadun paraneminen AUDIT-kysely ja päihde- ja mt-asioiden puheeksiotto kattavasti terveystarkastuksissa ja myös muissa vastaanottotilanteissa, etenkin jos asiakkaalla on runsaasti poissaoloja. Päihde ja mt-yksikön tietoiskut/koulutukset työterveyshuoltoon tarpeen mukaan. Varhaisen puheeksioton käytännöt sisällytetty perehdytysohjelmaan. 4. Sovitaan yhteiset säännöt kirjaamisesta ja tiedotetaan niistä 5. Päihdeohjelmien vienti työnantajille Kyselyt peruspalvelujen työntekijöiltä, AUDIT - kirjaukset, toteutuneet koulutukset Työterveyshuollon esimiehet
7 5 I. Tarjolla olevien liikuntamahdollisuuksien ja tapahtumien tiedottamisen tehostaminen peruspalvelujen yhteydessä 1. Liikuntapalvelujen postituslistan laajentaminen, jotta peruspalvelujen työntekijät saavat tarvittavat tiedot ja voivat välittää ne asiakkaille/potilaille. 2. Liikuntapalvelujen infoja peruspalvelujen työntekijöille sekä Liikunta pitää mielen virkeänä - julkaisun ja Liikutaan Raisiossa -oppaan toimitus työntekijöille helpottamaan liikunta-asian puheeksi ottoa ja liikuntaneuvontaa 3. Materiaalien jako eri työyksiköissä 4. Terveysliikuntaohjelman päivityksen yhteydessä huomioidaan ennaltaehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Toteutuneet infot, kyselyt peruspalvelujen työntekijöiltä 1. Liikuntasuunnittelijat 2. ja 3. Peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet (infojen ja materiaalien pyyntö tarpeen mukaan) ja liikuntasuunnittelijat (infojen toteutus ja materiaalien toimitus) 4. Terveysliikuntatyöryhmä J. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tiedottaminen peruspalvelujen yhteydessä 1. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen infoja Soten peruspalvelujen työntekijöille 2. Erityisryhmien opastetut käynnit kirjastossa 3. Yhteiset messutapahtumat edistäviä ja ehkäiseviä päihde- ja mielenterveyspalveluja tarjoavien tahojen kanssa 4. Erityisryhmien ryhmä- ja yksilökäynnit museossa 5. Kulttuuriresepti-kokeilu (tk-lääkärin tai sosiaalityöntekijän käynneillä) Kävijämäärät (messutapahtumat, erityisryhmät, yksilökäynnit), jaettujen ja lunastettujen reseptien määrä 1. Peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet (infojen pyyntö tarpeen mukaan) ja kirjasto- ja kulttuuripalvelut (infojen toteutus) 2. Peruspalvelujen työntekijät (eritysryhmien kokoaminen) ja kirjasto- ja kulttuuripalvelut (erityisryhmien opastukset) 3. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut ja peruspalveluyksiköiden esimiehet 4. Peruspalvelujen työntekijät (eritysryhmien kokoaminen) ja Harkko-museo 5. Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja, ylilääkäri ja sosiaalityön johtaja
8 6 LIITTEET Liite 1. Päihdeavainindiaattoreita. Vertailussa koko maa, Varsinais-Suomi ja Raisio. Päihdeavainindikaattorit Koko maa Koko maa Koko maa Varsinais- Suomi Varsinais- Suomi Varsinais- Suomi Raisio Raisio Raisio Työttömät, % työvoimasta 12,8 10,8 9,4 11,5 9,3 9,5 10 7,8 8,5 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 8,8 7,2 6,9 8 6,5 5,9 9,1 6,8 7,7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 11,8 11,4 11,2 12,2 11,5 10,8 14,5 12,9 13,2 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 4,4 4,9 4 4,4 5 3,8 3,9 3,7 4,2 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta 5,9 6,3 7,9 5,1 5,8 7,7 2,4 4,2 5,8 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 9,2 9,3 9,1 9,3 7,8 7,4 11,9 10,2 11,7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,9 1,1 1,4 0,9 1,1 1,3 1,5 0,9 1,3 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta 1,9 1,4 1,4 1 1,1 1 1,3 1,6 1,1 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 4 4 3,4 3,6 4,3 3,6 3,3 3,7 4,4 Lähde: THL:n tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnet 2013
9 7 Liite 2. Muita hyvinvointi-indikaattoreita. Vertailussa koko maa, Varsinais-Suomi ja Raisio. Muita hyvinvointi-indikaattoreita Koko Koko Koko Varsinais- Varsinais- Varsinaismaa maa maa Suomi Suomi Suomi Raisio Raisio Raisio Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä 0,5 0,6 0,8 0,4 0,6 0,8 0,3 0,4 0,8 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä na 10,3 12,3 na 11,3 11,5 na na na Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä na 20,8 18,8 na 21,9 18,8 na 25,5 19,3 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta na na 18,1 na na 16,6 na na 15,1 Alkoholikuolleisuus / asukasta 28,5 38,3 35,1 32,7 42,2 32,2 na na na Alkoholikuolleisuus vuotiailla / vastaavanikäistä 55,9 73,4 64,6 64,8 78,7 62 na na na Lähde: THL:n tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnet 2013
10 8 Liite 3. Vasson (Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) kokoamia alueellisen hyvinvointitietoon liittyviä työikäisten tilastoja. Vertailussa Turun seutukunta läntiset kunnat. Tähän katsaukseen on kerätty mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä esitetyltä vuodelta eli näissä useimmiten vuodelta 2010 tai Katsauksen lopussa on esitelty jokaisen indikaattorin sisältö tilaston tuottajan ilmoituksen mukaisesti. % ,4 43, ,4 39,8 42,4 39,9 39,5 39,4 39, Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 1. Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä
11 ,1 31,5 26,4 26,7 30,4 29,9 27,3 27,8 % ,5 22, Lähde: Sotkanet KUVIO 2. Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä % ,5 7 6,5 5,5 8,5 5,6 12,6 10 9,5 9,4 0 Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 3. Työttömät, % työvoimasta
12 ,2 18,5 14,4 15,2 14,5 21,1 29,6 25,7 24,1 23, Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä
13 Masku Naantali Raisio Turku Varsinais-Suomi Masku Naantali Raisio Turku Varsinais-Suomi Masku Naantali Raisio Turku Varsinais-Suomi Masku Naantali Raisio Turku Varsinais-Suomi Masku Naantali Raisio Turku Varsinais-Suomi % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 3 3,3 3,2 3,2 3,2 21,3 20,9 22,2 22,6 22,9 9,3 8,1 8,2 8,5 8,5 9,6 8,4 8,5 8,8 8,8 17,6 17,1 15,8 15,7 15,6 Muut työvoiman ulkopuolella olevat Eläkeläiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 40 % 8,6 5,7 3,8 5,5 5,3 Opiskelijat, koululaiset 30 % 20 % 10 % 39,8 44,6 46,5 44,3 44,2 Opiskelijat, koululaiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet 0-14-vuotiaat 0 % Työttömät Lähde: Tilastokeskus KUVIO 5. Väestön pääasiallinen toiminta, % koko väestöstä
14 ,1 % ,8 9,5 9,5 10,4 14,9 6,2 6,4 5 0 Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Turku Koko maa Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 6. Kunnan yleinen pienituloisuusaste % ,7 4,1 6 3,1 7,1 2,1 8 6,6 6 6,9 0 Lähde: Sotkanet KUVIO 7. Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
15 % , ,1 22,7 23,4 20,4 32,9 27,8 28,2 29, Lähde: Sotkanet KUVIO 8. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista ,3 10,4 9,3 10,9 9,8 11,4 10,8 10,5 10,1 8 % Lähde: Sotkanet KUVIO 9. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
16 14 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä. Indikaattori ilmaisee keskiasteen koulutuksen saaneiden osuuden 15 vuotta täyttäneistä. Keskiasteen koulutuksen saaneet ovat ylioppilastutkinnon suorittaneita tai ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneita. (Sotkanet 2010.) Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä. Indikaattori kertoo korkeaasteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuuden vuotiaasta väestöstä. Korkea-asteen koulutus tarkoittaa ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneita, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita. (Sotkanet 2010.) Työttömät, % työvoimasta. Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden työvoimasta ( vuotiaasta väestöstä). Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista. Myös lomautetut lasketaan työttömiksi, mutta työttömyyseläkkeen saajia ei. Sotkanetistä saatavat työttömyyteen liittyvät tilastot ovat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta, joka perustuu työvoimatoimistojen asiakasrekistereihin. (Sotkanet 2010.) Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä. Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden työttömistä. Pitkäaikaistyötön on työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. (Sotkanet 2010.) Väestön pääasiallinen toiminta, % koko väestöstä. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset. (Tilastokeskus 2011.) Kunnan yleinen pienituloisuusaste. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden kaikista alueella asuvista henkilöistä. Toisin sanoen tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Pienituloisuuden rajana on 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaanista kunakin vuonna. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudelleen koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. (Sotkanet 2010.) Pienituloisuuden käsite on suhteellinen ja näin ollen pienituloisuuden aste riippuu koko tulojakauman muodosta. Esimerkiksi 1990-luvun lamavuosina koko väestön tulot alenivat ja samaan aikaan myös pienituloisuusaste laski. Pienituloisuuden aste kasvaa, mikäli tulokehitys köyhimmissä kansanosissa on heikompaa kuin mediaanitulon kehitys. Näin ollen pienituloisuuden asteeseen vaikuttavat ne muutokset, jotka tapahtuvat mediaanitulon alapuolella. (Sotkanet 2010.)
17 15 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Toimeentulotuen saamista on käytetty yhtenä köyhyyttä osoittavista mittareista. Usein kyseessä on kuitenkin lyhytaikaisesta elämäntilanneköyhyydestä. (Sotkanet 2010.) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, mikäli siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Indikaattori kertoo ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden kaikista lapsiasuntokunnista. (Sotkanet 2010.) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäistä väestöstä. (Sotkanet 2013.)
TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA
TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotTILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen
TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin Jutta Koskinen 26.9.2019 SISÄLTÖ Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotRaisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti 1.10.2012 30.9.2013
Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti 1.10.2012 30.9.2013 Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Pia Pelkonen 20.9.2013 1 Sisällys 1. Johdanto...
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotLäänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.
Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen
LisätiedotRaisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin yhteenvetoraportti
Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin yhteenvetoraportti Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Pia Pelkonen 5.10.2012 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Pilotin tavoitteet...
LisätiedotErityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila
Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotSatakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)
Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotMielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009
Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotHuono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotYhteistyössä tasapainoon
Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus
LisätiedotHyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen
Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotMielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö
Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotPAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT
Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotTaustaa. Valtuustokausi
Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotHYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto
HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotTOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA
TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut
Lisätiedot8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma E4: Pakon käytön vähentäminen psykiatrisessa hoidossa
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 - E4: Pakon käytön vähentäminen psykiatrisessa hoidossa Yhteisvoimin pakkoa vähentämään 5.-6.11.2015 Kehittämispäällikkö Airi Partanen Sisältö: Mielenterveys-
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotHyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018
Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021 (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TULOSTEN JA YHTEENVEDON PERUSTEELLA LAADITAAN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINTISUUNNITELMA EHDOTUS PAINOPISTELUALUEISTA
LisätiedotLänsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke
VAKKA-SUOMEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Teija Ahokas projektivastaava 30.9.2012 1. Johdanto Vakka-Suomen seutukunnassa
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
Lisätiedot4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna
4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotHYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto
HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI
HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotPohjanmaa-hanke 2005-2014
Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta
LisätiedotPäijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja
Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
1 Avohoito Perusterveydenhuolto Matala Kynnys Yhden oven periaate Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma vuosille 2013-2015 Sisällys JOHDANTO...1 1 KESKEISET KÄSITTEET...3
LisätiedotPienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes
Pienet päihdepäivät Seinäjoki 17.-18.11.2008 Tuula Kekki/Stakes Alueellinen päihdetyö: Merkitys ennalta ehkäisyyn ja tuloksellisuuteen & juurruttamisen haasteet Vahvistavat tekijät Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotPohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella
Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
LisätiedotAikuissosiaalityön valmistelu Varsinais-Suomessa PKPK työpaja
Aikuissosiaalityön valmistelu Varsinais-Suomessa PKPK työpaja 7.3.2019 Anna Arola-Järvi, selvityshenkilö Jenni Kiviluoto, aikuissosiaalityön erikoissuunnittelija MITÄ TAVOITTELEMME? Periaatteet valmistelun
LisätiedotTavoitteena turvallisuus
Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot
TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012
LisätiedotTerveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTurpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
Lisätiedot