PAIKALLISPORTAALI ALUEEN SÄHKÖINEN PALVELUYMPÄRISTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIKALLISPORTAALI ALUEEN SÄHKÖINEN PALVELUYMPÄRISTÖ"

Transkriptio

1 PAIKALLISPORTAALI ALUEEN SÄHKÖINEN PALVELUYMPÄRISTÖ Paikallisportaalit ja niiden kehitystarpeet ja mahdollisuudet Selvityshankkeen loppuraportti Oulussa

2 Esipuhe Kesällä 1999 käynnistyi Suomessa julkinen keskustelu paikallisportaaleista. Kaupallisten portaalien ja erityisesti ns. dotcom-yritysten osalta vallitsi voimakas markkinahype, joka kuitenkin pian alkoi hiipua. Yhtä teemaa tai palvelualuetta tuottava vertikaalinen portaaliajattelu sai rinnalleen horisontaalisen, alueelliselta pohjalta palveluja kokoavan paikallisportaalin kehitysimun. Suomeen alkoi syntyä paikallisportaaleja. Terminologia hapuili aluksi, puhuttiin esim. seutuverkoista (tai seudullista tietoverkoista) tarkoittaen monesti fyysisen tiedonsiirtoverkon, sähköisten palvelujen, tietosisältöjen ja niitä kokoavan portaalin muodostamaa kokonaisuutta. Valtio- ja kuntasektorit näyttivät osaltaan kehityksen suuntaa; ajettiin voimakkaasti sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä jopa lainsäädännön velvoituksin. Paikallisportaalien rakentamisinnostus kanavoitui kaikkialle, missä suinkin löytyi paikallista Internet- ja portaaliosaamista. Varsin pian tajuttiin kuitenkin, että antaa kaikkien kukkien kukkia -ajattelu johtaa kestämättömään tilanteeseen. Ihminen oppii toki oman alueensa paikallisportaalin palvelulogiikan, mutta muuttaessaan muualle tai liikkuessaan joutuu opettelemaan uuden tavan hyödyntää paikallisia palveluita. Erityisesti paikallisten palvelujen mobiili käyttö suoranaisesti estyy tällaisessa tilanteessa. Kiireellä liikkuva ihminen ei kertakaikkisesti ehdi omaksua uutta palveluntarjontatapaa, sikäli kun sitä yleensä on olemassa, vaan jää niitä paitsi. Tämä tilanne herätti voimakkaan tarpeen selvitystyöhön, jossa ensinnäkin kartoitettaisiin vallitseva tilanne ja toiseksi etsittäisiin lääkkeet yhtenäisen paikallisportaalikulttuurin luomiseen. Selvitysajatus puettiin idean esille tuojan Tauno Mehtälän ja Satama Interactiven yhteistyönä TEKES-hankkeen muotoon. TEKES ja NAVI-ohjelma motivoituivat hankkeen tuntuvaan resursointiin, mikä mahdollisti hankkeen toteutuksen. Selvitys toteutettiin Satama Interactiven johdolla. Selvitystyöhön sekä loppuraportin kirjoittamiseen osallistuivat Satamasta Kari Maikkola hankkeen projektipäällikkönä, Marko Arffman, Kari Tohu, Petri Pohjanoksa sekä Jani Karlsson. Projektin johtoryhmään kuuluivat Harri Palviainen Satamasta, Antti Rainio Navinova Oy:stä, Marja Karjalainen KPO:sta, Jaakko Kemppainen OPOY:stä, Petri Mähönen Oulun yliopistosta sekä Tauno Mehtälä MCO Ltd:stä. Tauno Mehtälä kuului johtoryhmätyöskentelyn lisäksi tiiviisti varsinaiseen projektiryhmäänkin työskennellen yhteystoimijan sekä asiantuntijan roolissa koko selvityshankkeen ajan. Projektiryhmämme kiittää kaikkia selvitystyöhön osallistuneita henkilöitä sekä selvityshankkeen rahoittajia. Erityinen kiitos kuuluu kevään workshopeihin aktiivisesti osallistuneille yritysten ja organisaatioiden edustajille. Sekä Sataman sisäinen ohjausryhmä että projektin johtoryhmä, jotka aktiivisesti ja ansiokkaasti tukivat projektin etenemistä, ansaitsevat myös erityismaininnan. Tekijät: Kari Maikkola, Tauno Mehtälä, Marko Arffman, Jani Karlsson, Petri Pohjanoksa ja Kari Tohu Satama Interactive Satama Interactive on Internet-konsulttiyritys. Satama luo elämää rikastuttavia digitaalisia ratkaisuja jotka auttavat asiakkaita rakentamaan parempia asiakassuhteita. Toiminnan filosofia on ihmiset ensin, teknologia toisena. Satama työllistää yli 400 e-business ammattilaista kuudessa maassa. Toimistot sijaitsevat Amsterdamissa, Dallasissa, Düsseldorfissa, Helsingissä, Oulussa, Singaporessa ja Tukholmassa. Vuonna 2000 Sataman liikevaihto oli 30 miljoonaa euroa. Kasvu vuodesta %. Satama Interactive Oyj (SAT1V) on listattuna Helsingin pörssiin NM-listalle. 2 (119)

3 Tiivistelmä Raportti käsittelee alueellisten portaalien nykytilaa, paikallisportaalien palvelu- ja järjestelmäarkkitehtuuria, toimivia liiketoiminta- ja ansaintamalleja sekä yleisiä edellytyksiä määritellyn kaltaisten paikallisportaalien syntymiseen Suomessa. Raportissa esitetään myös useita toimenpide-ehdotuksia, jotka edesauttaisivat nopeaa kehitystä palveluiltaan ja toiminnoiltaan laadukkaiden paikallisportaalien aikaansaamiseksi. Nykyisten portaalien heikkous on aitojen sähköisten asiointipalveluiden ja riittävän laajapohjaisen sisältömateriaalin puuttuminen. Mukaan sisällön tuottajiksi tarvitaan kuntien lisäksi yksityinen ja 3. sektori eli järjestöt ja yhdistykset. Portaalien nykytilan selvityksen suoritti alihankintana VTT Tietopalvelu. Selvityksen perusteella tehtyjä keskeisiä johtopäätöksiä ovat mm. toimivien portaalien teknisten alustojen ja toimintaympäristöjen standardinomaisuus. Joten teknologia ei sinällään aiheuta erityistä ongelmaa portaalin pystyttämiselle ja ylläpidolle, jatkuvan laadukkaan ja mielenkiintoisen sisällön tuottaminen ja tarjoaminen portaalissa sen sijaan on haastavaa. Niinikään nykyiset portaalit eivät tule omillaan toimeen, vaan ylläpitäjät saavat tuottoja usein varsinaisesta liiketoiminnastaan ja portaalit ovat ikään kuin sivutuote joka tukee yrityksen tai organisaation ydinansaintaa. Sähköinen tunnistaminen yleensä ja esim. käyttöön otettujen HST-korttien vähäiset määrät hidastavat myös portaaleissa sähköistä palvelukehitystä. Näyttää vahvasti siltä, että kunnille lankeaisi vahva rooli tulevaisuuden paikallisportaaleissa sekä sisällön- ja palveluiden tuottajana, että myöskin erityisesti alkuvaiheen rahoituksen tukijalkana. Nykyisissä portaaleissa ei käyttäjämaksuja ole. Tulevaisuudessa käyttäjämaksut paikallisportaaleissakin ovat toki mahdollisia, mutta tällä hetkellä ihmisten käyttötottumukset eivät viittaa nopeaan muutokseen sillä saralla. Verkkoliiketoiminnan perinteiset ansaintamallit tulevat todennäköisesti olemaan käytetyimpiä myös paikallisportaaleissa. Huomattavaa kuitenkin on, että nykyinen teknologia on edellä ansaintamallien kehitystä. Jotta portaalit saavuttaisivat ensinnäkin riittävästi käyttäjiä alueellaan sekä yleensäkin vakavasti otettavan mediaja tiedotuskanavan merkityksen ja aseman, tulee järjestää seudun asukkaille kattava tiedotuskampanja sekä opastusta portaalin palveluiden käyttöön esim. vertaiskoulutuksen avulla. Koulutuksen tehokas toteutus vaatinee esim. läänitasolla yhtenäisen organisoinnin ja seurannan. Digitaalista televisiota voitaisiin kenties hyödyntää yleishyödyllisten palveluiden tarjonnan kehyksessä myös tähän tarkoitukseen. Raportin esittämistä suosituksista keskeisimpiä on paikallisportaalin määritelmäehdotus, joka tiivistettynä tarkoittaa laajasti digitaalisissa medioissa toimivaa horisontaalista asiointi- ja informaatiopalvelua, kohderyhmänään alueesta ja sen palvelutarjonnasta tavalla tai toisella kiinnostuneet ihmiset. Toimintaperiaatteena paikallisportaalilla tulisi olla avoimuus ja neutraalisuus. Paikallisportaali pyrkii olemaan kaiken tarvittavan sähköisen asioinnin perustyökalu. Jotta edellä mainitun kaltaisiin portaaleihin päästäisiin, tarvitaan laajahko yhteisymmärrys eri toimijoiden ja organisaatioiden kesken. Tähän tarvitaan käytännössä de facto seutuportaalistandardi. Tällöin voitaisiin päästä yhtenäiseen seutuportaalirakenteeseen koko maassa. Omistajuus ja portaalin pitäminen tulee erottaa toisistaan. Kuntien ja kuntayhtymien rooli paikallisportaaleissa tulisi olla nimenomaan omistaja, ei portaalin operatiivinen pyörittäjä. Jotta Suomi pystyisi kehittymään johtavaksi tietoyhteiskuntavaltioksi, edistyksellisten teknologisten innovaatioiden pitää pystyä siirtymään myös tavallisen kansalaisen arkipäivään siten, että huipputeknologia helpottaa ja nopeuttaa jokapäiväisten asioiden hoitamista. Mikäli teknologia jää pienten ryhmien ja marginaalisten käyttötarkoitusten piiriin, ei voitane puhua aidosta tietoyhteiskunnasta. Tällöin valtiovallan 3 (119)

4 tekemät valinnat ja tietoyhteiskuntasatsaukset toteutuvat vain osittain ja koskevat lopulta vain pientä joukkoa kansakunnastamme. Tätä tarkoitusta varten raportissa esitetään Tekesille Sähköisten asiointipalveluiden kehitysohjelmaa. Ohjelman resurssointiin tulee osallistua myös keskeiset palveluntarjoajat eli valtio eri ministeriöineen ja laitoksineen sekä kunnat ja Kuntaliitto. Ohjelman tulisi käsittää vuodet ja siihen kuuluvien projektien vuosivolyymin tulisi olla luokkaa 150 miljoonaa markkaa. 4 (119)

5 Summary The report concerns Local Portals current situation, service and system architecture, practical business models and general requirements for defined Local Portals generation in Finland. Report also introduces several suggestions helping rapid development process towards Local Portals with high quality services and functions. Weaknesses in current Portals are the lack of real electronic services and content which is not based on wide field of producers. There is a need to broaden content production in addition to Local authorities to private sector and organizations and associations. Survey of Local Portals current situation was made by VTT Information Service (Espoo). Key findings in survey were that Portals technical platforms and other tools were based on standard technology. That leads us to conclusion that the real challenge is content, content management and offering continuously quality and interesting information in Portals. Existing Portals cannot do economically very well. In many cases portal operators earn money by other business branches they own and Portals are typically non-profitable by themselves in economic sense. Typically portal still supports operators main business. Electronic identification related problems generally delay service development in Portals. Municipalities will have strong role in future Local Portals. Their role could be both content and service producers and especially early phase financiers. Local Portals do not have user fees today. In the future fees may be possible but on the other hand it is not likely because people s behavior does not support that kind of development. Traditional business models in e-business will probably become most used also in Local Portals. It s worth attention that recent mobile technology is in the leed of business model development. Users of future Local Portals will definitely need teaching and guiding for getting benefit of using portal. Portals also need advertising in traditional media such as newspapers, television and radio. Education needs to be controlled and organized well i.e. by Local authorities. Recently launched digital television in Finland might be taken use also in this matter. One of the most vital suggestion presented by this report is a Local Portal Definition Suggestion. It basically defines Local Portal as an extensively in Digital Media based horizontal transaction and information service. Operational principles should be openness and neutrality. Target group for Local Portal are people interested in certain area and it s services for some reason. Local Portal aims to be the basic tool for all the needed electronic transactions. To achieve defined Local Portals it s essential to gain mutual understanding between all the relevant companies and organizations. This means in practice that there is a need for de facto standard for Local Portal. This would help development to get uniform Local Portals in Finland. Ownership and portal operations must keep apart themselves. Federation of Municipalities should be owner not operator. In order to Finland could develop to leading Information Society, advanced technology innovations should be transferred to average peoples everyday life so that high technology will facilitate using services and making transactions. If technology serves only small group of people in certain applications, it s no sense to talk about Information Society. In that case nationally made choices and investments to Information Society will come true only partly and they concern only small group of people elite. 5 (119)

6 To enhance that situation, the report suggests Electronic Transactions Development Program to be coordinated by Tekes. Also main service producers like government and certain ministries, municipalities and The Association of Finnish Local and Regional Authorities should finance the suggested program. Program s duration should be four years ( ) and annual volume could be 150 Million marks (25 Meur). 6 (119)

7 Sisällysluettelo ESIPUHE 2 TIIVISTELMÄ 3 SUMMARY 5 SISÄLLYSLUETTELO 7 1 JOHDANTO TAUSTA PROJEKTIN TAVOITTEET JA TULOKSET SELVITYKSEN TOTEUTUS Workshopien aikataulu ja teemat VTT Tietopalvelun portaalitutkimus Projektin ohjaus PAIKALLISPORTAALEIHIN LIITTYVIÄ MÄÄRITTELYJÄ Paikallisportaalin määritelmäehdotus Portaaleihin liittyvää terminologiaa 14 2 PAIKALLISPORTAALIT TÄNÄÄN SANOMALEHTIEN VERKKOVERSIOT VTT TIETOPALVELUN PORTAALITUTKIMUS Johdanto Valinta Portaalien määrittelystä Sisältö Kohdeportaalien sisällön tuottaminen ja päivittäminen Mobiilipalvelut Omistajat, paikallisportaalin syntytausta Toimijat ja portaalin ansaintalogiikka Toimijat rooleineen Ansaintalogiikka Käyttö Käyttötilastot ja -arviot Kehityskustannukset ja rahoitus Tekninen toteutus Portaalien arkkitehtuurista Järjestelmistä ja työkaluista Merkistöistä Kehitystyön onnistuminen ja tulevaisuudennäkymät; portaalinpitäjien omat arviot YHTEENVETO VTT:N SELVITYKSESTÄ YLEISIÄ TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ PORTAALIKEHITYKSEEN Aina.fi Tulevaisuuden paikallisportaalitrendit Paikallisportaalin vaikutus seutukunnan imagoon sähköisen identiteetin rakentajana 35 3 TOIMINNOT JA KÄYTTÄJÄT PAIKALLISPORTAALEISSA 37 7 (119)

8 3.1 KOHDERYHMÄT JA KÄYTTÖTILANTEET Esimerkkejä yksittäisistä käyttäjistä PALVELUJEN RYHMITTELY PAIKALLISPORTAALIN PALVELUT HYÖDYT ERI KOHDERYHMILLE; KÄYTTÄJÄT VS. SISÄLLÖNTUOTTAJAT PALVELUIDEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ PAIKALLISPORTAALEISSA 43 4 PAIKALLISPORTAALIN TALOUDELLISET JA OPERATIIVISET TOIMINTAMALLIT OPERATIIVISET TOIMIJAT PAIKALLISPORTAALEISSA Toimijoiden roolit Rakentamisvaihe Ylläpito- ja kehitysvaihe ANSAINTALOGIIKAT; YLEISPORTAALIT VS. PAIKALLISPORTAALIT Yleisesti portaalien ansainnasta Muutoksia portaaleiden ansaintarakenteessa Ansaintamallit perinteisistä verkkosyntyisiin Kehityssuunnat 2001 ja sen jälkeen Paikallisportaalin ansaintamalli PORTAALIN OMISTAJUUS PORTAALIN NEUTRAALISUUS 56 5 PAIKALLISPORTAALIN PALVELUARKKITEHTUURI PALVELUIDEN KÄYTETTÄVYYS SISÄLLÖNTUOTANTOPROSESSI Johdanto Mitä on sisältö Sisällöntuotantoprosessista Paikallisportaaliprosessit Yhteenveto PALVELUIDEN LUOKITTELU PAIKALLISPORTAALIN JULKISET PALVELUT - PROSESSINÄKÖKULMA MOBIILIPALVELUT Mobiiliteknologian tulevaisuuden näkymistä Päätelaitteet Mobiilipalveluiden käyttötarpeita ja mahdollisuuksia paikallisportaalissa JAPANI MOBIILIN INTERNETIN KEIHÄÄNKÄRKI Esimerkkitapaus i-mode J-Phone i-moden vakava haastaja NAVI-OHJELMA, PAIKANTAMINEN JA METATIETO Palveluarkkitehtuuri ja metatieto (PAM) IDEAALIPORTAALI 80 6 PAIKALLISPORTAALIN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI JA KÄYTTÖLIITTYMÄT JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURISTA Johdanto Mitä on järjestelmäarkkitehtuuri Miksi järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan Paikallisportaalin järjestelmäarkkitehtuuri Ratkaisuista Ratkaisuvaihtoehtoja ja käytännön esimerkkejä aiheesta 91 8 (119)

9 6.1.7 Lopuksi PAIKALLISPORTAALIN KÄYTTÖLIITTYMÄMÄÄRITTELYÄ; KÄYTTÄJÄNÄKÖKULMA Digitaalinen televisio paikallisportaalissa 94 7 PAIKANNETUT PALVELUT PAIKALLISPORTAALEISSA MARKKINATRENDIT PAIKANNETUISSA PALVELUISSA Paikannettujen palveluiden arvoketju Avaintekijöitä paikannetuissa palveluissa tarvitaan toimiva kokonaisuus TEKNOLOGIANÄKÖKULMIA PAIKANNETTUIHIN PALVELUIHIN ENNUSTETTAVIA KEHITYSSUUNTIA PAIKANNETUISSA PALVELUISSA Huomioonotettavia asioita paikannettujen palveluiden rakentamisessa YHTENÄISTEN PAIKALLISPORTAALIEN LUOMINEN SUOMEEN - SUOSITUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SUOSITUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET PAIKALLISPORTAALEITA VERKOSSA MUUT LIITTEET TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT (119)

10 1 Johdanto 1.1 Tausta Kesällä 1999 julkaistiin Tietoviikko-lehdessä haastattelu otsikolla Suomesta puuttuvat paikallisportaalit. Samoihin aikoihin oli tämän selvityshankkeen idean esille tuoja Tauno Mehtälä luonnostellut aihetta. Tuolloin käynnistyi julkinen keskustelu paikallisportaaleista. Suomessa onkin viimeisen parin vuoden aikana syntynyt lukuisa määrä aluepohjaisia portaaleja. Niiden syntyhistoriat samoin kuin koostumus vaihtelee runsaasti. Paikallisportaalit-selvityshankkeen luoman paikallisportaalimääritelmän mukaisia portaaleja kohti ollaan edetty joissain tapauksissa, mutta useimmat ovat olleet vajavaisia niin että jokin toimijatahoista (julkinen, yksityinen, kolmas sektori) on joko puuttunut kokonaan tai ollut hyvin pienellä osuudella mukana. Tämä on sitten näkynyt palvelujen kattavuuden heikkoutena, joka on estänyt portaaleja saavuttamasta riittävää käyttöä. Ensimmäisten joukossa syntynyt seutuportaali tolppa.net tehtiin Turun Teknologiakeskuksen toimesta alueen kuntien, Turun Puhelimen ja muutaman yrityksen yhteistyönä. Mm. Turun Sanomat uutistuottajana puuttui joukosta, ja portaali käytännössä kuoli pois dynaamisen, kävijöitä vetävän sisällön puuttuessa. Nyt Turussakin ollaan lähtemässä liikkeelle uudelta pohjalta. Toteutuneissa paikallisportaaleissa keskeisiä toimijoita ovat olleet mediatalo, teleoperaattori ja alueen kunnat. Riippuen niiden keskinäisistä roolipainotuksista on lopputulos ollut erilainen. Mediatalojen pääintressi on ollut säilyttää printtimedialla hankittu usein vahva asema myös sähköisen uutis- ja tiedonvälityksen kentässä. Ehkä pisimmälle puhtaana mediatalototeutuksena on edennyt Savon Sanomat (www.savonsanomat.fi), joka hakee portaalillaan voimakkaan alueellisen palvelun roolia. Teleoperaattoreiden omat sivutoteutukset rajoittuvat usein suoraan rahastettavissa olevien yrityspalvelujen toteutukseen, joskin esim. toimivia alueellisia kauppapaikkoja näkee harvoin. Puhtaasti kuntalähtöistä toteutusta edustanee Kauhajoki (www.kauhajoki.fi), jossa kunta on ulkoistanut palvelun Soneran platformille. Erityisesti näyttää siltä, että itseriittoisen mediatalototeutuksen tilanteessa seutuportaalitoteutuksen eräänlainen kahtiajako uhkaa jäädä pysyväksi; mediatalo tarjoaa dynaamisen sisällön uutisineen ja tapahtumakalentereineen ja mahdollisine kauppapaikkoineen ja julkisen tahon portaali tarjoaa omat palvelunsa. Tässä mallissa menetetään helposti yhden yhtenäisen paikallisen palveluntarjonnan kokoavan portaalin mahdollisuus. Todelliseen, tasapainoiseen keskeisten toimijoiden yhteistyöhön perustuvia toteutuksia on vähän. Mielenkiintoisin ja tavoitetasoltaan kunnianhimoisin näistä näyttäisi olevan alkusyksystä 2001 avattava Hämeenlinnan seudun seutuportaali Seutuportaalimielessä laaja etampere-hanke antaa vielä odottaa toteutustaan. etampere on kuitenkin hyvä esimerkki nimenomaan kaupungin siemenrahan (5 Mmk) vaikutuksesta laajemman kokonaisuuden kokoon juoksussa. Kun seutu- ja paikallisportaalihankkeet olivat niinkin erilaisia, syntyi huoli riittävän yhtenäisen arkkitehtuurin luomisesta. Paikallisestihan toki opitaan oman portaalin toiminta ja palvelut, mutta liikuttaessa alueelta toiselle täysin erilaiset toteutukset vievät sormen suuhun. Tämä oli selvityshankkeen keskeisenä pontimena. Suomen eturivin portaalinrakentaja Satama Interactive otti hankkeen toteuttaakseen. Tekes myönsi hankkeelle 40 %:n rahoituksen. Myös kansallinen NAVI-ohjelma päätti resurssoida hanketta 30 %:n rahoitusosuudella. 10 (119)

11 NAVI-ohjelman osalta hanke loi kiinteät yhteistyösuhteet sen kahteen tukiprojektiin, PAMiin (Palveluarkkitehtuuri ja metatieto) ja KENiin (Käytettävyys ja eettinen arviointi). VTT Tietotekniikan vetämä PAM-projekti omasi paremmat resurssit seurata portaalitoimintaan liittyvien teknologioiden kansainvälistä standardointikenttää ja se jatkaa työtään vuoden 2002 loppuun. Teleoperaattoreista mukaan tulivat Oulun Puhelin Oy ja Kajaanin Puhelinosuuskunta 5 % rahoitusosuuksilla. Hanke loi myös kiinteät suhteet Kuntaliiton vetämään Seutuportaalihankkeeseen. Siihen pyrittiin vaikuttamaan niin, että se avautuisi alan muillekin yritystahoille. Selvityshankkeen resurssit eivät riittäneet varsinaiseen standardointityöhön, ja se nähtiinkin työnjaollisesti Kuntaliiton koordinoiman laajemman standardointiryhmän tehtäväksi. Tämä työ on paraikaa käynnistymässä. Myös JUHTAan (Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) luotiin toimivat suhteet. Sen aktiviteeteista oli samanaikaisesti käynnissä seudullisten tietoverkkopalvelujen tueksi asetettu SEVERI-projekti. JUHTAn JHSsuosituskäytäntö muodostaa sopivan ympäristön myös portaalitoimintaa ohjaaville suosituksille. Paikallisportaaleille keskeisen tapahtumakalenteripalvelun osalta saatiin käyntiin JUHTAn piirissä tapahtuva luokitustyö. Selvityshanke rakensi yhteydet kaikkiin mukaan haluaviin yritystahoihin. Tässä mielessä se oli luonteeltaan esikilpailullista yhteistyötä, jonka kuluessa tahto yhtenäiseen paikallisportaalitoimintaan ja sitä ohjaavan standardin luomiseen selvästi kasvoi. 1.2 Projektin tavoitteet ja tulokset Projektissa haluttiin selvittää paikallisportaaliliiketoiminnan tämänhetkinen tilanne Suomessa, paikallisportaalien menestyksekäs liiketoimintakonsepti, sen liiketoimintamalli sekä palvelu- ja järjestelmäarkkitehtuuri. Erityinen huomio kiinnitettiin mobiilisuuteen paikallisportaaleissa. Projekti oli luonteeltaan selvityshanke, joten sen suorana tuloksena ei ollut tarkoitus toteuttaa konkreettista portaalin rakentamista. Selvityksen perusteella muodostettiin suosituksia yleiseksi paikallisportaalin liiketoiminto-, toimija- ja toteutuskonseptiksi. Suositusta voi hyödyntää portaalien suunnittelijat, rakentajat ja muut alan toimijat nykyisissä kehityshankkeissaan ja tulevaisuuden uusissa toteutuksissa. Projektin tuloksena on syntynyt: 1. Selvitys portaalien tämänhetkisestä tilanteesta VTT Tietopalvelun toteuttamana erillisenä tutkimuksena - tutkitut portaalit valintakriteereineen liitteessä 1 2. Paikallisportaaliarkkitehtuurin suositus - sisältää palvelu- ja järjestelmäarkkitehtuurin, tukee tulevia paikallisportaalien toteutuksia konkretisoivana esimerkkinä käytetään ideaaliportaalimallia 3. Paikallisportaalien liiketoimintamallien kuvaus - käyttäjät ja käyttötilanteet - ansaintalogiikka - omistajuus ja hajautettu sisällöntuotanto - operoinnin kilpailuttaminen - portaalin neutraalisuus eli yhdenvertaisuuden toteutuminen palveluntarjoajien suhteen yksityinen, julkinen ja kolmas sektori 11 (119)

12 4. Tuote- ja palvelukehitys - arvoketjut ja toimijoiden roolit paikallisportaalien tuotekehityksessä 5. Suositus- ja toimenpide-ehdotukset paikallisportaalien syntyyn liittyville erinäisille osakokonaisuuksille - paikallisportaalin määritelmäehdotus - seutuportaalistandardi - kattava seutuportaalirakenne - seutuportaalin omistajuus ja operointi - operatiivinen toimintamalli - minimipalvelukokoonpano suositus - avoimet hakemistopalvelut - palvelujen monikanavaisuus - paikallisportaali digitaalisessa televisiossa - paikallisportaali mobiilikanavassa - sähköisten asiointipalveluiden kehitysohjelman käynnistäminen - Suomen paikallisportaaliyhdistyksen perustaminen 1.3 Selvityksen toteutus Selvityshanke käynnistyi julkisesti paikallisportaaliseminaarilla Oulussa, johon osallistui suuri joukko paikallisportaaleista kiinnostuneita henkilöitä ympäri Suomea. Osittain tuon tilaisuuden perusteella kartoitettiin relevantteja organisaatioita ja henkilöitä, joita pyydettiin mukaan selvitystyöhön. Keskeinen toimintamuoto selvityksessä olivat workshopit, joita järjestettiin kevään mittaan Helsingissä ja Oulussa yhteensä yhdeksän kappaletta pääsääntöisesti siten, että saman aihealueen tilaisuudet pidettiin rinnakkain saman viikon aikana sekä Helsingissä että Oulussa. Tilaisuuksiin osallistui keskimäärin paikallisportaaleista kiinnostunutta asiantuntijaa. Helsingissä oli mukana suhteellisesti enemmän yritysmaailman edustajia ja Oulussa taas painopiste oli kallellaan julkishallinnon puolelle. Tilaisuuksista tiedottaminen tehtiin suoramarkkinoinnilla sähköpostitse sekä hyödyntämällä järjestävän tahon sekä hankkeen toisen päärahoittajan, Navi-ohjelman omia kontaktiverkostoja. Navi-verkostoon kuuluvat lähes kaikki suomalaiset paikantamisesta kiinnostuneet yritykset sekä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Paikantaminen on yksi keskeinen elementti myös tulevaisuuden paikallisportaaleissa. Workshop-päivän rakenne jakaantui siten, että aamupäivällä oli yleensä kaksi alustusta päivän teemaan liittyen ja iltapäivällä osallistujat työstivät näkemyksiään aihepiirin keskeisiksi tunnistetuista kysymyksistä. Päivän lopuksi tehtiin yhteenvedot työryhmien aikaansaannoksista. Ennen tilaisuuksia osallistujia pyydettiin vastaamaan esikysymyksiin (liite2), joiden pohjalta tehtiin yhteenvetoja, sekä pääteltiin osallistujien käsityksiä kunkin teeman olennaisista ongelmista ja kehityskohteista. Selvitystyön päästyä vauhtiin, julkaistiin projektin käyttöön Sataman toteuttama web-sivusto, jota hyödynnettiin projektin tiedonjakelussa sekä tarjottiin mahdollisuus verkkokeskusteluun aiheiden tiimoilta. Sivusto löytyy osoitteesta: Workshop-tilaisuuksien ja kevään mittaan käytyjen keskustelujen jälkeen muodostettiin yhteinen käsitys paikallisportaalien syntyyn ja olemukseen liittyvistä päälinjoista. Aihealue on laaja ja monipuolisen toimijajoukon ja alueellisten erojen takia melko kompleksinen. Loppuraportin kirjoittaminen aloitettiin workshopien päätyttyä pääsääntöisesti projektiryhmän toimesta vahvistettuna muutamilla erityisasiantuntijoiden osuuksilla. Raporttiin liitettiin lisäksi erillisenä osatutkimuksena VTT:llä teetetty portaaliselvitys. 12 (119)

13 1.3.1 Workshopien aikataulu ja teemat Joulukuussa 2000 pidettiin Oulussa kickoff-tilaisuutena Paikallisportaaliseminaari. Puhujina oli portaalitoiminnan suomalaisia kärkipään asiantuntijoita, jotka toivat esille erilaisia näkökulmia. Aiheet käsittelivät palvelujen paikallisuutta suhteessa globaaliin mediaan, julkisten palveluiden saavutettavuutta verkossa, portaalien paikannettavia palveluja, käytettävyyttä, yhteisöllisyyttä sekä portaalitoiminnan linkkiä yleiseen tietoyhteiskuntakehitykseen. Vuodenvaihteen jälkeen työtä jatkettiin pienemmällä joukolla keräämällä kiinnostuneita toimijoita ja asiantuntijoita mukaan workshop-työskentelyyn käsittelemään portaalitoimintaa eri näkökulmista. 1. Workshop Paikallisportaalin palvelut ja palveluarkkitehtuuri sekä käyttäjän työkalut Helmikuu Workshop Järjestelmäarkkitehtuuri, käyttöliittymät ja erityisesti mobiilikäyttöliittymät Maaliskuu Workshop Paikallisportaalien taloudelliset ja operatiiviset toimintamallit Huhtikuu Workshop Paikannetut palvelut paikallisportaaleissa (Location-based services in local portals) Huhtikuu Workshop Paikallisportaalien kehityspolut miten Suomeen luodaan yhtenäiset paikallisportaalit Toukokuu VTT Tietopalvelun portaalitutkimus Toiminnassa olevien portaalien tutkimuksen suorittaminen annettiin VTT Tietopalvelun tehtäväksi. Sataman taholta määriteltiin tutkintakriteerit sekä annettiin VTT:n käyttöön hankkeen taustatietoa sekä muuta relevanttia materiaalia, VTT teki ehdotuksen tutkittavista portaaleista ja toteutti käytännön tutkimuksen. Tarkasteluun otettiin kymmenkunta suomalaista portaalia sekä yksi ulkomainen portaali Projektin ohjaus Projektin ohjausryhmä muodostettiin Sataman sisäisesti, ulkoiseen johtoryhmään kuului lisäksi edustajia rahoittajaorganisaatioista. Ohjausryhmien tehtävänä oli tukea projektin toteutusta sekä tehdä linjauksia tutkittavien asiasisältöjen suhteen sekä myös arvioida selvityksen suunnittelun ja operatiivisen toteutuksen onnistumista. Loppuraportointiin liittyen ulkopuolinen johtoryhmä toi projektiryhmän tietoon omat näkemyksensä ja painotuksensa tärkeäksi katsomistaan seikoista. 13 (119)

14 1.4 Paikallisportaaleihin liittyviä määrittelyjä Projektin kuluessa nostettiin keskusteluun ja workshopeihin osallistujien arvioitavaksi paikallisportaalien määrittely. On tärkeää tarkentaa paikallisportaalin määrittelyä, koska käsitteenä se voidaan ymmärtää hyvinkin monella tavalla. Kun pyritään esittämään yhtenäinen arkkitehtuuri paikallisportaaleille, on välttämätöntä myös muodostaa yhteinen näkemys siitä, miten paikallisportaali määritellään. Niinikään on tärkeää määritellä terminologiaa, millä paikallisportaalin toimintoja, sisältöä ja rakennetta ja liiketoimintaa kuvataan yksiselitteisesti Paikallisportaalin määritelmäehdotus Paikallisportaali on laajasti digitaalisissa medioissa toimiva horisontaalinen asiointi- ja informaatiopalvelu, joka kattaa määritellyn alueensa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut, ja jonka kohdejoukkona ja aktiivisina toimijoina ovat alueella asuvat, alueella vierailevat ja alueelta emigroituneet kansalaiset sekä alueella toimivat julkisyhteisöt, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Palveluportaali on neutraali, operaattoreista riippumaton palveluympäristö, johon kaikilla palveluntarjoajilla on yhtäläinen oikeus päästä mukaan sovittujen kriteerien täyttyessä. Paikallisportaaliin voidaan lokalisoida myös alueen ulkopuolelta tulevaa palvelutarjontaa tietyin edellytyksin, kuten siinä tapauksessa, että alueen toimijat jättävät aukon portaalin peruspalvelupakettiin. Kansalaisille paikallisportaali on kaiken tarvittavan sähköisen asioinnin perustyökalu, joka mahdollistaa aidon vuorovaikutteisuuden sekä alueen sisällä että alueelta muuhun maailmaan, ja sisältää tai tarjoaa vuorovaikutteisuuden vaatimat työkalut, kuten sähköposti, sähköinen kauppa, sähköinen tunnistaminen jne Portaaleihin liittyvää terminologiaa Seuraavassa terminologian määrittelyssä on hyödynnetty Tekniikan sanastokeskusta ja sen projektin Tietotekniikan termitalkoot -hanketta. Termi Selitys.NET Microsoftin alusta XML web palveluille alueverkko kuntien sisäiset taajamat ja kaupunginsosat yhdistävä siirtoverkko ansaintalogiikka (ansaintamalli) keino(t), jo(i)lla tuotteen tai palvelun kate tehdään, esim. käyttäjämaksut, mainostulot jne. Broadband laajakaista; teknologia, joka mahdollistaa esim. liikkuvan kuvan lähettämisen langattomasti DHTML Dynamic Hypertext Markup Language. HTML laajennettuna dynaamisilla ominaisuuksilla. Digital television (digi-tv) Televisio, jossa lähetykset ja tiedonsiirto ovat digitaalisia (vrt. analoginen); mahdollistaa nykyverkossa useampia kanavia sekä interaktiivisuutta lähetyksiin EJB Enterprise JavaBeans. Komponenttiteknologia toteuttaa edistyksellisiä web-palveluita. GPS Global Positioning System; paikannusteknologia 14 (119)

15 Termi hakuagentti HST (sähköinen tunnistekortti) HTML HTTP Internet-palveluntarjoaja (Internet-operaattori) IPSec J2EE Java JavaBeans JavaServlet JHS JHS 145 JSP JUHTA järjestelmäarkkitehtuuri/systeemiarkkitehtuuri kirjautuminen käyttöliittymä metatieto Selitys Hakuohjelma, joka pystyy ohjelmoinnin perusteella toimimaan itsenäisesti Henkilökohtainen Sähköinen Tunnistekortti. Suomessa poliisi voi myöntää sähköisen henkilökortin, jota voidaan käyttää verkkoasioinnin lisäksi virallisena henkilötodistuksena. Hypertext Markup Language. Web-dokumentin kuvauskieli. Hypertext Transfer Protocol. Internetin asiakas- ja palvelinkoneiden komminikointiprotokolla. Internet-liittymiä tai -yhteyksiä asiakkailleen tarjoava yritys tai muu organisaatio. Engl. Internet Service Provider; ISP. Internet Protocol Security. Internetin tietoturvaan liittyviä tekniikoita määrittelevä standardi. Java 2 Platform, Enterprise Edition. Sun:in kehittämä standardi monitasoisten web-sovellusten kehittämiseen. Sun Microsystemsin kehittämä laitteisto- ja ohjelmistoympäristöstä riippumattomaksi tarkoitettu oliokeskeinen ohjelmointikieli JavaBeans. Komponentti arkkitehtuuri Java Servlet. Teknologia toteuttaa web-palveluita Julkisen hallinnon suositukset (JHS). JHS-järjestelmän mukaiset suositukset koskevat valtionhallinnon lisäksi myös kunnallishallintoa. JHS-suosituksilla standardoidaan lähinnä tietohallintoa. Suositukset hyväksyy JUHTA. Julkisten palvelujen kuluttajalähtöinen palveluhakemisto JavaServer Pages. Teknologia toteuttaa dynaamisia web-sivuja. julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta järjestelmän osat ja näiden osien väliset suhteet sekä ne periaatteet ja ohjeet joiden mukaan järjestelmä osista koostetaan tietojärjestelmän tai sen tietojen käytön aloittaminen käyttäjätunnuksen ja salasanan tai muun käyttäjätunnistuksen avulla ohjelman tai laitteen osat, joiden kautta käyttäjä seuraa ja ohjaa ohjelman tai laitteen toimintaa ja saa tietoa toiminnasta. Ohjelman käyttöliittymä voi olla esimerkiksi merkkipohjainen tai graafinen (eli kuvapohjainen). Metatieto voidaan määritellä tiedoksi tiedosta. Metatietoa voidaan käyttää identifioimaan tallenne ja yhdistämään se johonkin tietyyn tiedontarpeeseen tai dokumenttien muutosten tai käytön seuraamiseen. Eri 15 (119)

16 tahoilla luodut metatietostandardit on suunniteltu ainakin osittain näitä käyttötarkoituksia varten. (Stenvall 1998). Metatieto voidaan myös käsittää objekteihin liitetyksi tiedoksi, joka antaa potentiaaliselle käyttäjälle täyden etukäteistiedon olemassaolostaan ja ominaisuuksistaan (Dempsey ja Heery 1998). Metatietoa tarvitaan paitsi kuvailemaan resurssin ominaisuuksia, myös tukemaan erilaisia resursseihin kohdistuvia toimintoja, kuten organisointia, löytymistä ja saantia (Masinter, 1995). offlineonlinepaikannetut palvelut PHP portaali portaalin pitäjä seutuverkko sisällöntuottaja SOAP TCP/IP verkkoasiointi verkkokauppa (sähköinen kauppa) XML ilman tietoliikenneyhteyttä toimiva tietoliikenneyhteyden välityksellä toimiva käyttäjän kulloiseenkin sijainnin perusteella tarjottavat palvelut ja informaatio Palvelinpuolen alustasta riippumaton HTML:ään upotettava scriptikieli. verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin palveluihin yritys tai organisaatio, joka ylläpitää ja kehittää portaalin toimintaa seudun kunnat yhdistävä tietoliikenneverkko; paikallisportaalin todennäköisesti kiinnostavin kohdealue Sisällöntuottaja on yleisnimitys palveluna tarjottavan tietosisällön tekijälle. Palvelun sisältö voi koostua usean sisällöntuottajan aineistosta. Sisältö on esimerkiksi tekstiä, kuvaa, videokuvaa, ääntä, dataa ja näiden yhdistelmiä tai tietokoneohjelmia. Simple Object Access Protocol. Kevyt protokolla tietojen vaihtoon hajautetussa ympäristössä. Transmission Control Protocol/Internet Protocol. Protokollajoukko joka mahdollistaa resurssien jakamisen eri koneiden välillä verkon yli. asioiden hoitaminen tietoverkon palvelujen avulla. Verkkoasiointia on esimerkiksi ostosten tekeminen, pankkiasioiden hoitaminen ja asioiminen viranomaisten kanssa tietoverkon välityksellä. tavaroiden ja palvelujen ostaminen ja myyminen tietoverkon välityksellä. Verkkokauppa-termillä voidaan viitata myös www-sivuun tai -sivustoon, jonka välityksellä kauppaa käydään. Extensible Markup Language. Rakenteellisten dokumenttien ja datan yleinen kuvauskieli. Taulukko 1-1. Terminologiaa 16 (119)

17 2 Paikallisportaalit tänään Puhuttaessa nyt toimivista portaaleista, on yleisesti ottaen turhan aikaista puhua paikallisportaaleista siinä mielessä, miten ne ovat tässä selvityshankkeessa määritelty. Nykyisistä alueellisista portaaleista, joita on n. 50 kappaletta, puuttuu pääsääntöisesti toiminnallisuus ja palveluprosessit kattavassa mielessä, samoin kuin laaja ja tasavertainen palvelutarjoajien kirjo. Toki kunnianhimoisempiakin toteutuksia kuten on kehitteillä. Usein perustoimijoina ovat paikallinen mediatalo ja operaattori. Yhdessä ne muodostavatkin hyvän peruslähtökohdan uskottavan portaalitoiminnan kehittämiselle, mutta eivät toki ole ainoa varteenotettava vaihtoehto. Lisäksi toimijakonsortioiden syntyyn vaikuttaa käytännössä yritysten sidokset toimijakentän sisällä, jolloin paras ja luontevin alueellinen kumppanuus ei aina ole mahdollistakaan. Varsinaiset alueelliseen portaalitoimintaan keskittyvät verkkopalvelut kärsivät yleensä niukoista henkilöresursseista, (tulo)rahoituksen riittämättömyydestä toiminnan ylläpitämiseen ja varsinkaan kehittämiseen sekä kenties hieman hatarasta liiketoimintaosaamisesta. Samoista kävijöistä kilpailee maakunnallisten sanomalehtien verkkoversiot, jotka sisältävät osin samoja ominaisuuksia kuin alueelliset portaalitkin. Niiden vahvuutena puhtaisiin portaaliyrityksiin/hankkeisiin on vakaammalla pohjalla oleva rahoitus, koska tulot tulevat sanomalehden tilaajilta. Verkkolehdellä pyritään tuottamaan lisäarvoa, ei ensisijaisesti tekemään voittoa. Toisaalta sanomalehden verkkoversion suosiota auttaa printtilehden pitkät perinteet, joten verkkopalvelunkin tunnetuksi tekeminen helpottuu ratkaisevasti verrattuna vaikkapa täysin uuteen, mihinkään entiseen tuotteeseen tai brandiin pohjautumattomaan portaalipalveluun. 2.1 Sanomalehtien verkkoversiot Projektissa tutkittiin pintapuolisesti eräiden sanomalehtien verkkoversioita ja otos 15 maakunnallisen sanomalehden verkkoversioista paljastaa seuraavanlaisia palvelu- ja toimintoelementtejä. Tutkinta tehtiin käymällä läpi kunkin sanomalehden verkkoversioita systemaattisesti ja tutkien niiden sisältötarjontaa, työkaluja, yleisilmettä (päivitykset, navigaation toimivuus, selkeys jne.), toiminnallisuutta, sisällön lähteitä sektoreittain sekä verkkolehden käyttöliittymää ja sen mahdollista personoitavuutta. Tyypillinen sisältö on paikallisuutisia, urheilutuloksia ja kulttuuritapahtumien aikataulutietoutta (kuva 2-1). Uutisaineistot tulevat pääsääntöisesti kuntasektorin taholta, merkittävästi vähäisemmässä määrin yksityiseltä sektorilta kuten yrityksiltä, yksityisistä kansalaisista puhumattakaan (kuva 2-2). Myös paikallinen mainonta puuttuu useimmissa tapauksissa kokonaan. Portaalin sisältämistä tai tarjoamista työkaluista tarjolla oli ainoastaan muutamassa tapauksessa sähköposti, hakukone ja karttatyökalu. Lähes kaikki toiminnallisuuden mahdollistavat työkalut, kuten tunnistaminen, toiminnallisuutta sisältävä tapahtumakalenteri (esim. muistuttava) ja sisällöntuotantoa helpottavat työkalut puuttuivat kokonaan. Skaalautuvuus erilaisiin päätelaitteisiin (WAP, PDA-laitteet jne.) puuttuivat niinikään kokonaan (kuva 2-3). 17 (119)

18 Uutis- ym. lähdeaineiston jakautuminen sektoreittain (%) Kunnat Valtio Yhdistykset/järjestöt Yritykset Kaupalliset palvelut Mainonta Kansalaiset Kuva 2-1. Lähdeaineiston jakautuminen sektoreittain maakuntalehtien verkkolehdissä 18 (119)

19 16 Palveluiden/aineiston esiintyminen tutkituista verkkolehdistä n= Paikallisuutiset Sää Urheilu Sähköiset kaupat ja maksaminen Ajanvaraukset Kirpputori Tapahtumakalenteri Kuva 2-2. Aineiston esiintymistiheys maakuntalehtien verkkolehdissä 19 (119)

20 Työkalut 2 Työkalujen lkm tutkituissa verkkolehdissä n= HST sähköposti sähköinen kauppa/maksumahdollisuus tunnistaminen personoitava muistuttava menokalenteri laajennettu s-posti hyvä hakukone karttatyökalu työkalut eri päätelaitteisiin Kuva 2-3. Työkalut maakuntalehtien verkkolehdissä 2.2 VTT Tietopalvelun portaalitutkimus Johdanto Satama Finland Oy:n toimeksiannosta VTT Tietopalvelu teki alihankintana huhti-heinäkuussa 2001 katsauksen Suomen paikallisportaalien nykytilanteesta. Luku 2.2 on tiivistetty VTT Tietopalvelun selvityksestä ja teksti on pääsääntöisesti suoraan lainattua. Yhteenveto selvityksestä luvussa 2.3 on tehty raportin kirjoittajien toimesta. Toimeksianto sisälsi seuraavat tehtävät: selvityksen kohteeksi tulevien paikallisportaalien valinta (noin 10 lähinnä seututason portaalia) ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon portaalin sisältämien palvelujen tuottajien kolmijaon (julkiset, yksityiset eli kaupalliset ja kolmannen sektorin palvelut) Valituista seutuportaaleista selvitettiin seuraavia seikkoja: valittujen seutuportaalien kehitys- ja ylläpitotyökalut 1 10 Lähteet (sivu 112): VTT Tietopalvelun portaalitutkimus 20 (119)

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

SÄHKÖISET PALVELUT LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN

SÄHKÖISET PALVELUT LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN SÄHKÖISET PALVELUT LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN Mitä voimme oppia muualta ja miten teemme sen yhdessä? Hannu Korkeala, apulaisjohtaja Valtiokonttori, Kansalaispalvelut Tavoitteemme tänään Nostaa esille tunnuslukuja

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kansallinen tunnistusratkaisu. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö

Kansallinen tunnistusratkaisu. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö Kansallinen tunnistusratkaisu Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö Mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa? Kykyä vastata kansallisesti tulevaisuuden haasteisiin digitalisoituvassa maailmassa

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto Erikoiskirjastot somessa Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto 20.12.2016 Sisältö - Somella on elinkaari - Some vaatii strategiaa - Some on kokonaisuuden osa - Eduskunnan kirjaston

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi JHS-seminaari 5.4.2005 Jukka Ahtikari Yhteentoimivuus muodostuu eri osa-alueista Yhteentoimivat palvelut Organisatorinen käyttäjät, prosessit,

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä Heikki Laaksamo, TIEKE ry Sähköisen, standardimuotoisen tiedonsiirron kehitys Suomessa Suomalainen standardi / Positiosidonnaiset tietueet KOTVA 1980-luvun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group Venäjän kasvuohjelma Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group lyhyesti Nanso Group on 91 vuotta sitten perustettu vaatetusalan perheyhtiö Nanso Groupilla on vahva brändiportfolio, jonka brändeillä

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Markkinaselvityksen tulokset ja näkemyksiä kehityksestä 20.10.2011 www.nearme.fi Mitkä ovat kauppakeskuksenne kehitystarpeet nykyisille ja uusille kanaville?

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta PIKI-yhteistyö 10 vuotta 31.10.2012 Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmät toissapäivänä 70-luvulla aivan ensimmäiset järjestelmät hoitivat

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Malleja verkostojen rakentamisesta

Malleja verkostojen rakentamisesta Tieke Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Malleja verkostojen rakentamisesta Antti Larsio, teknologiajohtaja Esityksen sisältö Pelikenttä Win-Win-Win Ansaintalogiikka Verkostot Pelikenttä YHTEISKUNTAJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

ServiceNow - ITSM ja CMDB-ratkaisu

ServiceNow - ITSM ja CMDB-ratkaisu ServiceNow - ITSM ja CMDB-ratkaisu Valtorin toiminnanohjausjärjestelmä TOP:in asiakasinfo 15.10.2015 Jori Kanerva toimitusjohtaja, Sofigate Services Oy Tavoite ja sisältö Antaa tietoa ServiceNow-tuotteesta

Lisätiedot

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.9.2013 Kansallinen tilanne Taloudellinen tilanne synkkä Nokia-klusterin vaikeudet Uutta kasvua saatava PK-sektorilta,

Lisätiedot

Mikä Aimo? Aimo on monipuolinen verkossa toimiva mobiilijärjestelmä.

Mikä Aimo? Aimo on monipuolinen verkossa toimiva mobiilijärjestelmä. Toolbox Mikä Aimo? Aimo on monipuolinen verkossa toimiva mobiilijärjestelmä. Aimon työkaluja hyödyntämällä voidaan rakentaa mobiilipalveluja käytettäväksi tekstiviesteillä, multimediaviesteillä ja mobiiliwebin

Lisätiedot

Sähköisen tunnistamisen järjestäminen julkisessa hallinnossa. @kimmomakinen 29.9.2015

Sähköisen tunnistamisen järjestäminen julkisessa hallinnossa. @kimmomakinen 29.9.2015 Sähköisen tunnistamisen järjestäminen julkisessa hallinnossa @kimmomakinen 29.9.2015 Uusi toimintamalli Asiointipalvelu - Asiointipalvelu pyytää kansalaisesta ajantasaisia henkilötietoja Kunta X asiointipalvelu

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ. Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja

AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ. Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja 1 Olemme digitaalisiin palveluihin ja julkaisuihin keskittyvä mediayhtiö Kestävää mediaa ja palveluita Euroopassa 1. Olemme suomalainen

Lisätiedot

Tavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla

Tavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla KUUMA-johtokunta 4.11.2015 LIITE 23 a Tavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla Tuuli Karjalainen, Niko Kinnunen, Markku Vehmas Sähköinen asiointi on pian arkipäivää julkisella

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos Somus työpaja 9.2.2009 Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkinen projekti QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen. Case: JYP Juniorit Yhteisökortti. Mobile intelligence

Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen. Case: JYP Juniorit Yhteisökortti. Mobile intelligence Mobile intelligence Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen Case: JYP Juniorit Yhteisökortti Jussi Jalasaho - JYP Juniorit Ry Timo Wallius - Arena Interactive Oy

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Maksuneuvoston kokous

Maksuneuvoston kokous Maksuneuvoston kokous 9.1.2014 9.1.2014 Julkinen 1 Asialista 1. Kokouksen avaus 2. Maksuneuvoston toiminta-ajatus ja visio 3. Maksuneuvoston tehtävät ja toimintatapa 4. Maksuneuvoston työohjelma 2014 5.

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Oskarin avulla kaupungin karttapalvelut kuntoon

Oskarin avulla kaupungin karttapalvelut kuntoon Oskarin avulla kaupungin karttapalvelut kuntoon CASE: TAMPERE Marko Kauppi, Tampereen kaupunki Oskari-verkostopäivä, Pasila, Messukeskus Tiistaina 19. toukokuuta 2015 Tänään tarjolla 1. Oskari.org Tampereella

Lisätiedot

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Miksi, miten ja mihin sitä käytetään KaPA-päivä 26.11.2015 Annette Hotari ja Nina Wiiala, Väestörekisterikeskus Mikä Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) on? Kansallinen

Lisätiedot

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupan digimurros Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupanalan keskeisiä muutosvoimia tällä hetkellä Hidas talouskasvu Kilpailun lisääntyminen Sääntelyn purku Digitalisaatio Heikko ostovoimakehitys Kuluttajien

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Soneran Assitiimi 03/09/2010

Soneran Assitiimi 03/09/2010 Soneran Assitiimi TeliaSonera Telia Ab ja Sonera Oyj fuusioituivat joulukuussa 2002 Pääkonttori Tukholmassa 2009 liikevaihto 109 161 milj. SEK Henkilöstöä noin 29 700 Osakkeet listattu Nasdaq OMX Stockholm

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Onnistuneen projektin resepti

Onnistuneen projektin resepti Onnistuneen projektin resepti Paula Aaltonen, Manager Carlsberg Business Services, Sinebrychoff, Finland 22.04.2016 / Onnistunut Projekti 2016, Helsinki Sinebrychoff aloitti panimotoiminnan 1819, on Pohjoismaiden

Lisätiedot