PAIKALLISPORTAALI ALUEEN SÄHKÖINEN PALVELUYMPÄRISTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIKALLISPORTAALI ALUEEN SÄHKÖINEN PALVELUYMPÄRISTÖ"

Transkriptio

1 PAIKALLISPORTAALI ALUEEN SÄHKÖINEN PALVELUYMPÄRISTÖ Paikallisportaalit ja niiden kehitystarpeet ja mahdollisuudet Selvityshankkeen loppuraportti Oulussa

2 Esipuhe Kesällä 1999 käynnistyi Suomessa julkinen keskustelu paikallisportaaleista. Kaupallisten portaalien ja erityisesti ns. dotcom-yritysten osalta vallitsi voimakas markkinahype, joka kuitenkin pian alkoi hiipua. Yhtä teemaa tai palvelualuetta tuottava vertikaalinen portaaliajattelu sai rinnalleen horisontaalisen, alueelliselta pohjalta palveluja kokoavan paikallisportaalin kehitysimun. Suomeen alkoi syntyä paikallisportaaleja. Terminologia hapuili aluksi, puhuttiin esim. seutuverkoista (tai seudullista tietoverkoista) tarkoittaen monesti fyysisen tiedonsiirtoverkon, sähköisten palvelujen, tietosisältöjen ja niitä kokoavan portaalin muodostamaa kokonaisuutta. Valtio- ja kuntasektorit näyttivät osaltaan kehityksen suuntaa; ajettiin voimakkaasti sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä jopa lainsäädännön velvoituksin. Paikallisportaalien rakentamisinnostus kanavoitui kaikkialle, missä suinkin löytyi paikallista Internet- ja portaaliosaamista. Varsin pian tajuttiin kuitenkin, että antaa kaikkien kukkien kukkia -ajattelu johtaa kestämättömään tilanteeseen. Ihminen oppii toki oman alueensa paikallisportaalin palvelulogiikan, mutta muuttaessaan muualle tai liikkuessaan joutuu opettelemaan uuden tavan hyödyntää paikallisia palveluita. Erityisesti paikallisten palvelujen mobiili käyttö suoranaisesti estyy tällaisessa tilanteessa. Kiireellä liikkuva ihminen ei kertakaikkisesti ehdi omaksua uutta palveluntarjontatapaa, sikäli kun sitä yleensä on olemassa, vaan jää niitä paitsi. Tämä tilanne herätti voimakkaan tarpeen selvitystyöhön, jossa ensinnäkin kartoitettaisiin vallitseva tilanne ja toiseksi etsittäisiin lääkkeet yhtenäisen paikallisportaalikulttuurin luomiseen. Selvitysajatus puettiin idean esille tuojan Tauno Mehtälän ja Satama Interactiven yhteistyönä TEKES-hankkeen muotoon. TEKES ja NAVI-ohjelma motivoituivat hankkeen tuntuvaan resursointiin, mikä mahdollisti hankkeen toteutuksen. Selvitys toteutettiin Satama Interactiven johdolla. Selvitystyöhön sekä loppuraportin kirjoittamiseen osallistuivat Satamasta Kari Maikkola hankkeen projektipäällikkönä, Marko Arffman, Kari Tohu, Petri Pohjanoksa sekä Jani Karlsson. Projektin johtoryhmään kuuluivat Harri Palviainen Satamasta, Antti Rainio Navinova Oy:stä, Marja Karjalainen KPO:sta, Jaakko Kemppainen OPOY:stä, Petri Mähönen Oulun yliopistosta sekä Tauno Mehtälä MCO Ltd:stä. Tauno Mehtälä kuului johtoryhmätyöskentelyn lisäksi tiiviisti varsinaiseen projektiryhmäänkin työskennellen yhteystoimijan sekä asiantuntijan roolissa koko selvityshankkeen ajan. Projektiryhmämme kiittää kaikkia selvitystyöhön osallistuneita henkilöitä sekä selvityshankkeen rahoittajia. Erityinen kiitos kuuluu kevään workshopeihin aktiivisesti osallistuneille yritysten ja organisaatioiden edustajille. Sekä Sataman sisäinen ohjausryhmä että projektin johtoryhmä, jotka aktiivisesti ja ansiokkaasti tukivat projektin etenemistä, ansaitsevat myös erityismaininnan. Tekijät: Kari Maikkola, Tauno Mehtälä, Marko Arffman, Jani Karlsson, Petri Pohjanoksa ja Kari Tohu Satama Interactive Satama Interactive on Internet-konsulttiyritys. Satama luo elämää rikastuttavia digitaalisia ratkaisuja jotka auttavat asiakkaita rakentamaan parempia asiakassuhteita. Toiminnan filosofia on ihmiset ensin, teknologia toisena. Satama työllistää yli 400 e-business ammattilaista kuudessa maassa. Toimistot sijaitsevat Amsterdamissa, Dallasissa, Düsseldorfissa, Helsingissä, Oulussa, Singaporessa ja Tukholmassa. Vuonna 2000 Sataman liikevaihto oli 30 miljoonaa euroa. Kasvu vuodesta %. Satama Interactive Oyj (SAT1V) on listattuna Helsingin pörssiin NM-listalle. 2 (119)

3 Tiivistelmä Raportti käsittelee alueellisten portaalien nykytilaa, paikallisportaalien palvelu- ja järjestelmäarkkitehtuuria, toimivia liiketoiminta- ja ansaintamalleja sekä yleisiä edellytyksiä määritellyn kaltaisten paikallisportaalien syntymiseen Suomessa. Raportissa esitetään myös useita toimenpide-ehdotuksia, jotka edesauttaisivat nopeaa kehitystä palveluiltaan ja toiminnoiltaan laadukkaiden paikallisportaalien aikaansaamiseksi. Nykyisten portaalien heikkous on aitojen sähköisten asiointipalveluiden ja riittävän laajapohjaisen sisältömateriaalin puuttuminen. Mukaan sisällön tuottajiksi tarvitaan kuntien lisäksi yksityinen ja 3. sektori eli järjestöt ja yhdistykset. Portaalien nykytilan selvityksen suoritti alihankintana VTT Tietopalvelu. Selvityksen perusteella tehtyjä keskeisiä johtopäätöksiä ovat mm. toimivien portaalien teknisten alustojen ja toimintaympäristöjen standardinomaisuus. Joten teknologia ei sinällään aiheuta erityistä ongelmaa portaalin pystyttämiselle ja ylläpidolle, jatkuvan laadukkaan ja mielenkiintoisen sisällön tuottaminen ja tarjoaminen portaalissa sen sijaan on haastavaa. Niinikään nykyiset portaalit eivät tule omillaan toimeen, vaan ylläpitäjät saavat tuottoja usein varsinaisesta liiketoiminnastaan ja portaalit ovat ikään kuin sivutuote joka tukee yrityksen tai organisaation ydinansaintaa. Sähköinen tunnistaminen yleensä ja esim. käyttöön otettujen HST-korttien vähäiset määrät hidastavat myös portaaleissa sähköistä palvelukehitystä. Näyttää vahvasti siltä, että kunnille lankeaisi vahva rooli tulevaisuuden paikallisportaaleissa sekä sisällön- ja palveluiden tuottajana, että myöskin erityisesti alkuvaiheen rahoituksen tukijalkana. Nykyisissä portaaleissa ei käyttäjämaksuja ole. Tulevaisuudessa käyttäjämaksut paikallisportaaleissakin ovat toki mahdollisia, mutta tällä hetkellä ihmisten käyttötottumukset eivät viittaa nopeaan muutokseen sillä saralla. Verkkoliiketoiminnan perinteiset ansaintamallit tulevat todennäköisesti olemaan käytetyimpiä myös paikallisportaaleissa. Huomattavaa kuitenkin on, että nykyinen teknologia on edellä ansaintamallien kehitystä. Jotta portaalit saavuttaisivat ensinnäkin riittävästi käyttäjiä alueellaan sekä yleensäkin vakavasti otettavan mediaja tiedotuskanavan merkityksen ja aseman, tulee järjestää seudun asukkaille kattava tiedotuskampanja sekä opastusta portaalin palveluiden käyttöön esim. vertaiskoulutuksen avulla. Koulutuksen tehokas toteutus vaatinee esim. läänitasolla yhtenäisen organisoinnin ja seurannan. Digitaalista televisiota voitaisiin kenties hyödyntää yleishyödyllisten palveluiden tarjonnan kehyksessä myös tähän tarkoitukseen. Raportin esittämistä suosituksista keskeisimpiä on paikallisportaalin määritelmäehdotus, joka tiivistettynä tarkoittaa laajasti digitaalisissa medioissa toimivaa horisontaalista asiointi- ja informaatiopalvelua, kohderyhmänään alueesta ja sen palvelutarjonnasta tavalla tai toisella kiinnostuneet ihmiset. Toimintaperiaatteena paikallisportaalilla tulisi olla avoimuus ja neutraalisuus. Paikallisportaali pyrkii olemaan kaiken tarvittavan sähköisen asioinnin perustyökalu. Jotta edellä mainitun kaltaisiin portaaleihin päästäisiin, tarvitaan laajahko yhteisymmärrys eri toimijoiden ja organisaatioiden kesken. Tähän tarvitaan käytännössä de facto seutuportaalistandardi. Tällöin voitaisiin päästä yhtenäiseen seutuportaalirakenteeseen koko maassa. Omistajuus ja portaalin pitäminen tulee erottaa toisistaan. Kuntien ja kuntayhtymien rooli paikallisportaaleissa tulisi olla nimenomaan omistaja, ei portaalin operatiivinen pyörittäjä. Jotta Suomi pystyisi kehittymään johtavaksi tietoyhteiskuntavaltioksi, edistyksellisten teknologisten innovaatioiden pitää pystyä siirtymään myös tavallisen kansalaisen arkipäivään siten, että huipputeknologia helpottaa ja nopeuttaa jokapäiväisten asioiden hoitamista. Mikäli teknologia jää pienten ryhmien ja marginaalisten käyttötarkoitusten piiriin, ei voitane puhua aidosta tietoyhteiskunnasta. Tällöin valtiovallan 3 (119)

4 tekemät valinnat ja tietoyhteiskuntasatsaukset toteutuvat vain osittain ja koskevat lopulta vain pientä joukkoa kansakunnastamme. Tätä tarkoitusta varten raportissa esitetään Tekesille Sähköisten asiointipalveluiden kehitysohjelmaa. Ohjelman resurssointiin tulee osallistua myös keskeiset palveluntarjoajat eli valtio eri ministeriöineen ja laitoksineen sekä kunnat ja Kuntaliitto. Ohjelman tulisi käsittää vuodet ja siihen kuuluvien projektien vuosivolyymin tulisi olla luokkaa 150 miljoonaa markkaa. 4 (119)

5 Summary The report concerns Local Portals current situation, service and system architecture, practical business models and general requirements for defined Local Portals generation in Finland. Report also introduces several suggestions helping rapid development process towards Local Portals with high quality services and functions. Weaknesses in current Portals are the lack of real electronic services and content which is not based on wide field of producers. There is a need to broaden content production in addition to Local authorities to private sector and organizations and associations. Survey of Local Portals current situation was made by VTT Information Service (Espoo). Key findings in survey were that Portals technical platforms and other tools were based on standard technology. That leads us to conclusion that the real challenge is content, content management and offering continuously quality and interesting information in Portals. Existing Portals cannot do economically very well. In many cases portal operators earn money by other business branches they own and Portals are typically non-profitable by themselves in economic sense. Typically portal still supports operators main business. Electronic identification related problems generally delay service development in Portals. Municipalities will have strong role in future Local Portals. Their role could be both content and service producers and especially early phase financiers. Local Portals do not have user fees today. In the future fees may be possible but on the other hand it is not likely because people s behavior does not support that kind of development. Traditional business models in e-business will probably become most used also in Local Portals. It s worth attention that recent mobile technology is in the leed of business model development. Users of future Local Portals will definitely need teaching and guiding for getting benefit of using portal. Portals also need advertising in traditional media such as newspapers, television and radio. Education needs to be controlled and organized well i.e. by Local authorities. Recently launched digital television in Finland might be taken use also in this matter. One of the most vital suggestion presented by this report is a Local Portal Definition Suggestion. It basically defines Local Portal as an extensively in Digital Media based horizontal transaction and information service. Operational principles should be openness and neutrality. Target group for Local Portal are people interested in certain area and it s services for some reason. Local Portal aims to be the basic tool for all the needed electronic transactions. To achieve defined Local Portals it s essential to gain mutual understanding between all the relevant companies and organizations. This means in practice that there is a need for de facto standard for Local Portal. This would help development to get uniform Local Portals in Finland. Ownership and portal operations must keep apart themselves. Federation of Municipalities should be owner not operator. In order to Finland could develop to leading Information Society, advanced technology innovations should be transferred to average peoples everyday life so that high technology will facilitate using services and making transactions. If technology serves only small group of people in certain applications, it s no sense to talk about Information Society. In that case nationally made choices and investments to Information Society will come true only partly and they concern only small group of people elite. 5 (119)

6 To enhance that situation, the report suggests Electronic Transactions Development Program to be coordinated by Tekes. Also main service producers like government and certain ministries, municipalities and The Association of Finnish Local and Regional Authorities should finance the suggested program. Program s duration should be four years ( ) and annual volume could be 150 Million marks (25 Meur). 6 (119)

7 Sisällysluettelo ESIPUHE 2 TIIVISTELMÄ 3 SUMMARY 5 SISÄLLYSLUETTELO 7 1 JOHDANTO TAUSTA PROJEKTIN TAVOITTEET JA TULOKSET SELVITYKSEN TOTEUTUS Workshopien aikataulu ja teemat VTT Tietopalvelun portaalitutkimus Projektin ohjaus PAIKALLISPORTAALEIHIN LIITTYVIÄ MÄÄRITTELYJÄ Paikallisportaalin määritelmäehdotus Portaaleihin liittyvää terminologiaa 14 2 PAIKALLISPORTAALIT TÄNÄÄN SANOMALEHTIEN VERKKOVERSIOT VTT TIETOPALVELUN PORTAALITUTKIMUS Johdanto Valinta Portaalien määrittelystä Sisältö Kohdeportaalien sisällön tuottaminen ja päivittäminen Mobiilipalvelut Omistajat, paikallisportaalin syntytausta Toimijat ja portaalin ansaintalogiikka Toimijat rooleineen Ansaintalogiikka Käyttö Käyttötilastot ja -arviot Kehityskustannukset ja rahoitus Tekninen toteutus Portaalien arkkitehtuurista Järjestelmistä ja työkaluista Merkistöistä Kehitystyön onnistuminen ja tulevaisuudennäkymät; portaalinpitäjien omat arviot YHTEENVETO VTT:N SELVITYKSESTÄ YLEISIÄ TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ PORTAALIKEHITYKSEEN Aina.fi Tulevaisuuden paikallisportaalitrendit Paikallisportaalin vaikutus seutukunnan imagoon sähköisen identiteetin rakentajana 35 3 TOIMINNOT JA KÄYTTÄJÄT PAIKALLISPORTAALEISSA 37 7 (119)

8 3.1 KOHDERYHMÄT JA KÄYTTÖTILANTEET Esimerkkejä yksittäisistä käyttäjistä PALVELUJEN RYHMITTELY PAIKALLISPORTAALIN PALVELUT HYÖDYT ERI KOHDERYHMILLE; KÄYTTÄJÄT VS. SISÄLLÖNTUOTTAJAT PALVELUIDEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ PAIKALLISPORTAALEISSA 43 4 PAIKALLISPORTAALIN TALOUDELLISET JA OPERATIIVISET TOIMINTAMALLIT OPERATIIVISET TOIMIJAT PAIKALLISPORTAALEISSA Toimijoiden roolit Rakentamisvaihe Ylläpito- ja kehitysvaihe ANSAINTALOGIIKAT; YLEISPORTAALIT VS. PAIKALLISPORTAALIT Yleisesti portaalien ansainnasta Muutoksia portaaleiden ansaintarakenteessa Ansaintamallit perinteisistä verkkosyntyisiin Kehityssuunnat 2001 ja sen jälkeen Paikallisportaalin ansaintamalli PORTAALIN OMISTAJUUS PORTAALIN NEUTRAALISUUS 56 5 PAIKALLISPORTAALIN PALVELUARKKITEHTUURI PALVELUIDEN KÄYTETTÄVYYS SISÄLLÖNTUOTANTOPROSESSI Johdanto Mitä on sisältö Sisällöntuotantoprosessista Paikallisportaaliprosessit Yhteenveto PALVELUIDEN LUOKITTELU PAIKALLISPORTAALIN JULKISET PALVELUT - PROSESSINÄKÖKULMA MOBIILIPALVELUT Mobiiliteknologian tulevaisuuden näkymistä Päätelaitteet Mobiilipalveluiden käyttötarpeita ja mahdollisuuksia paikallisportaalissa JAPANI MOBIILIN INTERNETIN KEIHÄÄNKÄRKI Esimerkkitapaus i-mode J-Phone i-moden vakava haastaja NAVI-OHJELMA, PAIKANTAMINEN JA METATIETO Palveluarkkitehtuuri ja metatieto (PAM) IDEAALIPORTAALI 80 6 PAIKALLISPORTAALIN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI JA KÄYTTÖLIITTYMÄT JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURISTA Johdanto Mitä on järjestelmäarkkitehtuuri Miksi järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan Paikallisportaalin järjestelmäarkkitehtuuri Ratkaisuista Ratkaisuvaihtoehtoja ja käytännön esimerkkejä aiheesta 91 8 (119)

9 6.1.7 Lopuksi PAIKALLISPORTAALIN KÄYTTÖLIITTYMÄMÄÄRITTELYÄ; KÄYTTÄJÄNÄKÖKULMA Digitaalinen televisio paikallisportaalissa 94 7 PAIKANNETUT PALVELUT PAIKALLISPORTAALEISSA MARKKINATRENDIT PAIKANNETUISSA PALVELUISSA Paikannettujen palveluiden arvoketju Avaintekijöitä paikannetuissa palveluissa tarvitaan toimiva kokonaisuus TEKNOLOGIANÄKÖKULMIA PAIKANNETTUIHIN PALVELUIHIN ENNUSTETTAVIA KEHITYSSUUNTIA PAIKANNETUISSA PALVELUISSA Huomioonotettavia asioita paikannettujen palveluiden rakentamisessa YHTENÄISTEN PAIKALLISPORTAALIEN LUOMINEN SUOMEEN - SUOSITUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SUOSITUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET PAIKALLISPORTAALEITA VERKOSSA MUUT LIITTEET TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT (119)

10 1 Johdanto 1.1 Tausta Kesällä 1999 julkaistiin Tietoviikko-lehdessä haastattelu otsikolla Suomesta puuttuvat paikallisportaalit. Samoihin aikoihin oli tämän selvityshankkeen idean esille tuoja Tauno Mehtälä luonnostellut aihetta. Tuolloin käynnistyi julkinen keskustelu paikallisportaaleista. Suomessa onkin viimeisen parin vuoden aikana syntynyt lukuisa määrä aluepohjaisia portaaleja. Niiden syntyhistoriat samoin kuin koostumus vaihtelee runsaasti. Paikallisportaalit-selvityshankkeen luoman paikallisportaalimääritelmän mukaisia portaaleja kohti ollaan edetty joissain tapauksissa, mutta useimmat ovat olleet vajavaisia niin että jokin toimijatahoista (julkinen, yksityinen, kolmas sektori) on joko puuttunut kokonaan tai ollut hyvin pienellä osuudella mukana. Tämä on sitten näkynyt palvelujen kattavuuden heikkoutena, joka on estänyt portaaleja saavuttamasta riittävää käyttöä. Ensimmäisten joukossa syntynyt seutuportaali tolppa.net tehtiin Turun Teknologiakeskuksen toimesta alueen kuntien, Turun Puhelimen ja muutaman yrityksen yhteistyönä. Mm. Turun Sanomat uutistuottajana puuttui joukosta, ja portaali käytännössä kuoli pois dynaamisen, kävijöitä vetävän sisällön puuttuessa. Nyt Turussakin ollaan lähtemässä liikkeelle uudelta pohjalta. Toteutuneissa paikallisportaaleissa keskeisiä toimijoita ovat olleet mediatalo, teleoperaattori ja alueen kunnat. Riippuen niiden keskinäisistä roolipainotuksista on lopputulos ollut erilainen. Mediatalojen pääintressi on ollut säilyttää printtimedialla hankittu usein vahva asema myös sähköisen uutis- ja tiedonvälityksen kentässä. Ehkä pisimmälle puhtaana mediatalototeutuksena on edennyt Savon Sanomat (www.savonsanomat.fi), joka hakee portaalillaan voimakkaan alueellisen palvelun roolia. Teleoperaattoreiden omat sivutoteutukset rajoittuvat usein suoraan rahastettavissa olevien yrityspalvelujen toteutukseen, joskin esim. toimivia alueellisia kauppapaikkoja näkee harvoin. Puhtaasti kuntalähtöistä toteutusta edustanee Kauhajoki (www.kauhajoki.fi), jossa kunta on ulkoistanut palvelun Soneran platformille. Erityisesti näyttää siltä, että itseriittoisen mediatalototeutuksen tilanteessa seutuportaalitoteutuksen eräänlainen kahtiajako uhkaa jäädä pysyväksi; mediatalo tarjoaa dynaamisen sisällön uutisineen ja tapahtumakalentereineen ja mahdollisine kauppapaikkoineen ja julkisen tahon portaali tarjoaa omat palvelunsa. Tässä mallissa menetetään helposti yhden yhtenäisen paikallisen palveluntarjonnan kokoavan portaalin mahdollisuus. Todelliseen, tasapainoiseen keskeisten toimijoiden yhteistyöhön perustuvia toteutuksia on vähän. Mielenkiintoisin ja tavoitetasoltaan kunnianhimoisin näistä näyttäisi olevan alkusyksystä 2001 avattava Hämeenlinnan seudun seutuportaali Seutuportaalimielessä laaja etampere-hanke antaa vielä odottaa toteutustaan. etampere on kuitenkin hyvä esimerkki nimenomaan kaupungin siemenrahan (5 Mmk) vaikutuksesta laajemman kokonaisuuden kokoon juoksussa. Kun seutu- ja paikallisportaalihankkeet olivat niinkin erilaisia, syntyi huoli riittävän yhtenäisen arkkitehtuurin luomisesta. Paikallisestihan toki opitaan oman portaalin toiminta ja palvelut, mutta liikuttaessa alueelta toiselle täysin erilaiset toteutukset vievät sormen suuhun. Tämä oli selvityshankkeen keskeisenä pontimena. Suomen eturivin portaalinrakentaja Satama Interactive otti hankkeen toteuttaakseen. Tekes myönsi hankkeelle 40 %:n rahoituksen. Myös kansallinen NAVI-ohjelma päätti resurssoida hanketta 30 %:n rahoitusosuudella. 10 (119)

11 NAVI-ohjelman osalta hanke loi kiinteät yhteistyösuhteet sen kahteen tukiprojektiin, PAMiin (Palveluarkkitehtuuri ja metatieto) ja KENiin (Käytettävyys ja eettinen arviointi). VTT Tietotekniikan vetämä PAM-projekti omasi paremmat resurssit seurata portaalitoimintaan liittyvien teknologioiden kansainvälistä standardointikenttää ja se jatkaa työtään vuoden 2002 loppuun. Teleoperaattoreista mukaan tulivat Oulun Puhelin Oy ja Kajaanin Puhelinosuuskunta 5 % rahoitusosuuksilla. Hanke loi myös kiinteät suhteet Kuntaliiton vetämään Seutuportaalihankkeeseen. Siihen pyrittiin vaikuttamaan niin, että se avautuisi alan muillekin yritystahoille. Selvityshankkeen resurssit eivät riittäneet varsinaiseen standardointityöhön, ja se nähtiinkin työnjaollisesti Kuntaliiton koordinoiman laajemman standardointiryhmän tehtäväksi. Tämä työ on paraikaa käynnistymässä. Myös JUHTAan (Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) luotiin toimivat suhteet. Sen aktiviteeteista oli samanaikaisesti käynnissä seudullisten tietoverkkopalvelujen tueksi asetettu SEVERI-projekti. JUHTAn JHSsuosituskäytäntö muodostaa sopivan ympäristön myös portaalitoimintaa ohjaaville suosituksille. Paikallisportaaleille keskeisen tapahtumakalenteripalvelun osalta saatiin käyntiin JUHTAn piirissä tapahtuva luokitustyö. Selvityshanke rakensi yhteydet kaikkiin mukaan haluaviin yritystahoihin. Tässä mielessä se oli luonteeltaan esikilpailullista yhteistyötä, jonka kuluessa tahto yhtenäiseen paikallisportaalitoimintaan ja sitä ohjaavan standardin luomiseen selvästi kasvoi. 1.2 Projektin tavoitteet ja tulokset Projektissa haluttiin selvittää paikallisportaaliliiketoiminnan tämänhetkinen tilanne Suomessa, paikallisportaalien menestyksekäs liiketoimintakonsepti, sen liiketoimintamalli sekä palvelu- ja järjestelmäarkkitehtuuri. Erityinen huomio kiinnitettiin mobiilisuuteen paikallisportaaleissa. Projekti oli luonteeltaan selvityshanke, joten sen suorana tuloksena ei ollut tarkoitus toteuttaa konkreettista portaalin rakentamista. Selvityksen perusteella muodostettiin suosituksia yleiseksi paikallisportaalin liiketoiminto-, toimija- ja toteutuskonseptiksi. Suositusta voi hyödyntää portaalien suunnittelijat, rakentajat ja muut alan toimijat nykyisissä kehityshankkeissaan ja tulevaisuuden uusissa toteutuksissa. Projektin tuloksena on syntynyt: 1. Selvitys portaalien tämänhetkisestä tilanteesta VTT Tietopalvelun toteuttamana erillisenä tutkimuksena - tutkitut portaalit valintakriteereineen liitteessä 1 2. Paikallisportaaliarkkitehtuurin suositus - sisältää palvelu- ja järjestelmäarkkitehtuurin, tukee tulevia paikallisportaalien toteutuksia konkretisoivana esimerkkinä käytetään ideaaliportaalimallia 3. Paikallisportaalien liiketoimintamallien kuvaus - käyttäjät ja käyttötilanteet - ansaintalogiikka - omistajuus ja hajautettu sisällöntuotanto - operoinnin kilpailuttaminen - portaalin neutraalisuus eli yhdenvertaisuuden toteutuminen palveluntarjoajien suhteen yksityinen, julkinen ja kolmas sektori 11 (119)

12 4. Tuote- ja palvelukehitys - arvoketjut ja toimijoiden roolit paikallisportaalien tuotekehityksessä 5. Suositus- ja toimenpide-ehdotukset paikallisportaalien syntyyn liittyville erinäisille osakokonaisuuksille - paikallisportaalin määritelmäehdotus - seutuportaalistandardi - kattava seutuportaalirakenne - seutuportaalin omistajuus ja operointi - operatiivinen toimintamalli - minimipalvelukokoonpano suositus - avoimet hakemistopalvelut - palvelujen monikanavaisuus - paikallisportaali digitaalisessa televisiossa - paikallisportaali mobiilikanavassa - sähköisten asiointipalveluiden kehitysohjelman käynnistäminen - Suomen paikallisportaaliyhdistyksen perustaminen 1.3 Selvityksen toteutus Selvityshanke käynnistyi julkisesti paikallisportaaliseminaarilla Oulussa, johon osallistui suuri joukko paikallisportaaleista kiinnostuneita henkilöitä ympäri Suomea. Osittain tuon tilaisuuden perusteella kartoitettiin relevantteja organisaatioita ja henkilöitä, joita pyydettiin mukaan selvitystyöhön. Keskeinen toimintamuoto selvityksessä olivat workshopit, joita järjestettiin kevään mittaan Helsingissä ja Oulussa yhteensä yhdeksän kappaletta pääsääntöisesti siten, että saman aihealueen tilaisuudet pidettiin rinnakkain saman viikon aikana sekä Helsingissä että Oulussa. Tilaisuuksiin osallistui keskimäärin paikallisportaaleista kiinnostunutta asiantuntijaa. Helsingissä oli mukana suhteellisesti enemmän yritysmaailman edustajia ja Oulussa taas painopiste oli kallellaan julkishallinnon puolelle. Tilaisuuksista tiedottaminen tehtiin suoramarkkinoinnilla sähköpostitse sekä hyödyntämällä järjestävän tahon sekä hankkeen toisen päärahoittajan, Navi-ohjelman omia kontaktiverkostoja. Navi-verkostoon kuuluvat lähes kaikki suomalaiset paikantamisesta kiinnostuneet yritykset sekä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Paikantaminen on yksi keskeinen elementti myös tulevaisuuden paikallisportaaleissa. Workshop-päivän rakenne jakaantui siten, että aamupäivällä oli yleensä kaksi alustusta päivän teemaan liittyen ja iltapäivällä osallistujat työstivät näkemyksiään aihepiirin keskeisiksi tunnistetuista kysymyksistä. Päivän lopuksi tehtiin yhteenvedot työryhmien aikaansaannoksista. Ennen tilaisuuksia osallistujia pyydettiin vastaamaan esikysymyksiin (liite2), joiden pohjalta tehtiin yhteenvetoja, sekä pääteltiin osallistujien käsityksiä kunkin teeman olennaisista ongelmista ja kehityskohteista. Selvitystyön päästyä vauhtiin, julkaistiin projektin käyttöön Sataman toteuttama web-sivusto, jota hyödynnettiin projektin tiedonjakelussa sekä tarjottiin mahdollisuus verkkokeskusteluun aiheiden tiimoilta. Sivusto löytyy osoitteesta: Workshop-tilaisuuksien ja kevään mittaan käytyjen keskustelujen jälkeen muodostettiin yhteinen käsitys paikallisportaalien syntyyn ja olemukseen liittyvistä päälinjoista. Aihealue on laaja ja monipuolisen toimijajoukon ja alueellisten erojen takia melko kompleksinen. Loppuraportin kirjoittaminen aloitettiin workshopien päätyttyä pääsääntöisesti projektiryhmän toimesta vahvistettuna muutamilla erityisasiantuntijoiden osuuksilla. Raporttiin liitettiin lisäksi erillisenä osatutkimuksena VTT:llä teetetty portaaliselvitys. 12 (119)

13 1.3.1 Workshopien aikataulu ja teemat Joulukuussa 2000 pidettiin Oulussa kickoff-tilaisuutena Paikallisportaaliseminaari. Puhujina oli portaalitoiminnan suomalaisia kärkipään asiantuntijoita, jotka toivat esille erilaisia näkökulmia. Aiheet käsittelivät palvelujen paikallisuutta suhteessa globaaliin mediaan, julkisten palveluiden saavutettavuutta verkossa, portaalien paikannettavia palveluja, käytettävyyttä, yhteisöllisyyttä sekä portaalitoiminnan linkkiä yleiseen tietoyhteiskuntakehitykseen. Vuodenvaihteen jälkeen työtä jatkettiin pienemmällä joukolla keräämällä kiinnostuneita toimijoita ja asiantuntijoita mukaan workshop-työskentelyyn käsittelemään portaalitoimintaa eri näkökulmista. 1. Workshop Paikallisportaalin palvelut ja palveluarkkitehtuuri sekä käyttäjän työkalut Helmikuu Workshop Järjestelmäarkkitehtuuri, käyttöliittymät ja erityisesti mobiilikäyttöliittymät Maaliskuu Workshop Paikallisportaalien taloudelliset ja operatiiviset toimintamallit Huhtikuu Workshop Paikannetut palvelut paikallisportaaleissa (Location-based services in local portals) Huhtikuu Workshop Paikallisportaalien kehityspolut miten Suomeen luodaan yhtenäiset paikallisportaalit Toukokuu VTT Tietopalvelun portaalitutkimus Toiminnassa olevien portaalien tutkimuksen suorittaminen annettiin VTT Tietopalvelun tehtäväksi. Sataman taholta määriteltiin tutkintakriteerit sekä annettiin VTT:n käyttöön hankkeen taustatietoa sekä muuta relevanttia materiaalia, VTT teki ehdotuksen tutkittavista portaaleista ja toteutti käytännön tutkimuksen. Tarkasteluun otettiin kymmenkunta suomalaista portaalia sekä yksi ulkomainen portaali Projektin ohjaus Projektin ohjausryhmä muodostettiin Sataman sisäisesti, ulkoiseen johtoryhmään kuului lisäksi edustajia rahoittajaorganisaatioista. Ohjausryhmien tehtävänä oli tukea projektin toteutusta sekä tehdä linjauksia tutkittavien asiasisältöjen suhteen sekä myös arvioida selvityksen suunnittelun ja operatiivisen toteutuksen onnistumista. Loppuraportointiin liittyen ulkopuolinen johtoryhmä toi projektiryhmän tietoon omat näkemyksensä ja painotuksensa tärkeäksi katsomistaan seikoista. 13 (119)

14 1.4 Paikallisportaaleihin liittyviä määrittelyjä Projektin kuluessa nostettiin keskusteluun ja workshopeihin osallistujien arvioitavaksi paikallisportaalien määrittely. On tärkeää tarkentaa paikallisportaalin määrittelyä, koska käsitteenä se voidaan ymmärtää hyvinkin monella tavalla. Kun pyritään esittämään yhtenäinen arkkitehtuuri paikallisportaaleille, on välttämätöntä myös muodostaa yhteinen näkemys siitä, miten paikallisportaali määritellään. Niinikään on tärkeää määritellä terminologiaa, millä paikallisportaalin toimintoja, sisältöä ja rakennetta ja liiketoimintaa kuvataan yksiselitteisesti Paikallisportaalin määritelmäehdotus Paikallisportaali on laajasti digitaalisissa medioissa toimiva horisontaalinen asiointi- ja informaatiopalvelu, joka kattaa määritellyn alueensa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut, ja jonka kohdejoukkona ja aktiivisina toimijoina ovat alueella asuvat, alueella vierailevat ja alueelta emigroituneet kansalaiset sekä alueella toimivat julkisyhteisöt, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Palveluportaali on neutraali, operaattoreista riippumaton palveluympäristö, johon kaikilla palveluntarjoajilla on yhtäläinen oikeus päästä mukaan sovittujen kriteerien täyttyessä. Paikallisportaaliin voidaan lokalisoida myös alueen ulkopuolelta tulevaa palvelutarjontaa tietyin edellytyksin, kuten siinä tapauksessa, että alueen toimijat jättävät aukon portaalin peruspalvelupakettiin. Kansalaisille paikallisportaali on kaiken tarvittavan sähköisen asioinnin perustyökalu, joka mahdollistaa aidon vuorovaikutteisuuden sekä alueen sisällä että alueelta muuhun maailmaan, ja sisältää tai tarjoaa vuorovaikutteisuuden vaatimat työkalut, kuten sähköposti, sähköinen kauppa, sähköinen tunnistaminen jne Portaaleihin liittyvää terminologiaa Seuraavassa terminologian määrittelyssä on hyödynnetty Tekniikan sanastokeskusta ja sen projektin Tietotekniikan termitalkoot -hanketta. Termi Selitys.NET Microsoftin alusta XML web palveluille alueverkko kuntien sisäiset taajamat ja kaupunginsosat yhdistävä siirtoverkko ansaintalogiikka (ansaintamalli) keino(t), jo(i)lla tuotteen tai palvelun kate tehdään, esim. käyttäjämaksut, mainostulot jne. Broadband laajakaista; teknologia, joka mahdollistaa esim. liikkuvan kuvan lähettämisen langattomasti DHTML Dynamic Hypertext Markup Language. HTML laajennettuna dynaamisilla ominaisuuksilla. Digital television (digi-tv) Televisio, jossa lähetykset ja tiedonsiirto ovat digitaalisia (vrt. analoginen); mahdollistaa nykyverkossa useampia kanavia sekä interaktiivisuutta lähetyksiin EJB Enterprise JavaBeans. Komponenttiteknologia toteuttaa edistyksellisiä web-palveluita. GPS Global Positioning System; paikannusteknologia 14 (119)

15 Termi hakuagentti HST (sähköinen tunnistekortti) HTML HTTP Internet-palveluntarjoaja (Internet-operaattori) IPSec J2EE Java JavaBeans JavaServlet JHS JHS 145 JSP JUHTA järjestelmäarkkitehtuuri/systeemiarkkitehtuuri kirjautuminen käyttöliittymä metatieto Selitys Hakuohjelma, joka pystyy ohjelmoinnin perusteella toimimaan itsenäisesti Henkilökohtainen Sähköinen Tunnistekortti. Suomessa poliisi voi myöntää sähköisen henkilökortin, jota voidaan käyttää verkkoasioinnin lisäksi virallisena henkilötodistuksena. Hypertext Markup Language. Web-dokumentin kuvauskieli. Hypertext Transfer Protocol. Internetin asiakas- ja palvelinkoneiden komminikointiprotokolla. Internet-liittymiä tai -yhteyksiä asiakkailleen tarjoava yritys tai muu organisaatio. Engl. Internet Service Provider; ISP. Internet Protocol Security. Internetin tietoturvaan liittyviä tekniikoita määrittelevä standardi. Java 2 Platform, Enterprise Edition. Sun:in kehittämä standardi monitasoisten web-sovellusten kehittämiseen. Sun Microsystemsin kehittämä laitteisto- ja ohjelmistoympäristöstä riippumattomaksi tarkoitettu oliokeskeinen ohjelmointikieli JavaBeans. Komponentti arkkitehtuuri Java Servlet. Teknologia toteuttaa web-palveluita Julkisen hallinnon suositukset (JHS). JHS-järjestelmän mukaiset suositukset koskevat valtionhallinnon lisäksi myös kunnallishallintoa. JHS-suosituksilla standardoidaan lähinnä tietohallintoa. Suositukset hyväksyy JUHTA. Julkisten palvelujen kuluttajalähtöinen palveluhakemisto JavaServer Pages. Teknologia toteuttaa dynaamisia web-sivuja. julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta järjestelmän osat ja näiden osien väliset suhteet sekä ne periaatteet ja ohjeet joiden mukaan järjestelmä osista koostetaan tietojärjestelmän tai sen tietojen käytön aloittaminen käyttäjätunnuksen ja salasanan tai muun käyttäjätunnistuksen avulla ohjelman tai laitteen osat, joiden kautta käyttäjä seuraa ja ohjaa ohjelman tai laitteen toimintaa ja saa tietoa toiminnasta. Ohjelman käyttöliittymä voi olla esimerkiksi merkkipohjainen tai graafinen (eli kuvapohjainen). Metatieto voidaan määritellä tiedoksi tiedosta. Metatietoa voidaan käyttää identifioimaan tallenne ja yhdistämään se johonkin tietyyn tiedontarpeeseen tai dokumenttien muutosten tai käytön seuraamiseen. Eri 15 (119)

16 tahoilla luodut metatietostandardit on suunniteltu ainakin osittain näitä käyttötarkoituksia varten. (Stenvall 1998). Metatieto voidaan myös käsittää objekteihin liitetyksi tiedoksi, joka antaa potentiaaliselle käyttäjälle täyden etukäteistiedon olemassaolostaan ja ominaisuuksistaan (Dempsey ja Heery 1998). Metatietoa tarvitaan paitsi kuvailemaan resurssin ominaisuuksia, myös tukemaan erilaisia resursseihin kohdistuvia toimintoja, kuten organisointia, löytymistä ja saantia (Masinter, 1995). offlineonlinepaikannetut palvelut PHP portaali portaalin pitäjä seutuverkko sisällöntuottaja SOAP TCP/IP verkkoasiointi verkkokauppa (sähköinen kauppa) XML ilman tietoliikenneyhteyttä toimiva tietoliikenneyhteyden välityksellä toimiva käyttäjän kulloiseenkin sijainnin perusteella tarjottavat palvelut ja informaatio Palvelinpuolen alustasta riippumaton HTML:ään upotettava scriptikieli. verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin palveluihin yritys tai organisaatio, joka ylläpitää ja kehittää portaalin toimintaa seudun kunnat yhdistävä tietoliikenneverkko; paikallisportaalin todennäköisesti kiinnostavin kohdealue Sisällöntuottaja on yleisnimitys palveluna tarjottavan tietosisällön tekijälle. Palvelun sisältö voi koostua usean sisällöntuottajan aineistosta. Sisältö on esimerkiksi tekstiä, kuvaa, videokuvaa, ääntä, dataa ja näiden yhdistelmiä tai tietokoneohjelmia. Simple Object Access Protocol. Kevyt protokolla tietojen vaihtoon hajautetussa ympäristössä. Transmission Control Protocol/Internet Protocol. Protokollajoukko joka mahdollistaa resurssien jakamisen eri koneiden välillä verkon yli. asioiden hoitaminen tietoverkon palvelujen avulla. Verkkoasiointia on esimerkiksi ostosten tekeminen, pankkiasioiden hoitaminen ja asioiminen viranomaisten kanssa tietoverkon välityksellä. tavaroiden ja palvelujen ostaminen ja myyminen tietoverkon välityksellä. Verkkokauppa-termillä voidaan viitata myös www-sivuun tai -sivustoon, jonka välityksellä kauppaa käydään. Extensible Markup Language. Rakenteellisten dokumenttien ja datan yleinen kuvauskieli. Taulukko 1-1. Terminologiaa 16 (119)

17 2 Paikallisportaalit tänään Puhuttaessa nyt toimivista portaaleista, on yleisesti ottaen turhan aikaista puhua paikallisportaaleista siinä mielessä, miten ne ovat tässä selvityshankkeessa määritelty. Nykyisistä alueellisista portaaleista, joita on n. 50 kappaletta, puuttuu pääsääntöisesti toiminnallisuus ja palveluprosessit kattavassa mielessä, samoin kuin laaja ja tasavertainen palvelutarjoajien kirjo. Toki kunnianhimoisempiakin toteutuksia kuten on kehitteillä. Usein perustoimijoina ovat paikallinen mediatalo ja operaattori. Yhdessä ne muodostavatkin hyvän peruslähtökohdan uskottavan portaalitoiminnan kehittämiselle, mutta eivät toki ole ainoa varteenotettava vaihtoehto. Lisäksi toimijakonsortioiden syntyyn vaikuttaa käytännössä yritysten sidokset toimijakentän sisällä, jolloin paras ja luontevin alueellinen kumppanuus ei aina ole mahdollistakaan. Varsinaiset alueelliseen portaalitoimintaan keskittyvät verkkopalvelut kärsivät yleensä niukoista henkilöresursseista, (tulo)rahoituksen riittämättömyydestä toiminnan ylläpitämiseen ja varsinkaan kehittämiseen sekä kenties hieman hatarasta liiketoimintaosaamisesta. Samoista kävijöistä kilpailee maakunnallisten sanomalehtien verkkoversiot, jotka sisältävät osin samoja ominaisuuksia kuin alueelliset portaalitkin. Niiden vahvuutena puhtaisiin portaaliyrityksiin/hankkeisiin on vakaammalla pohjalla oleva rahoitus, koska tulot tulevat sanomalehden tilaajilta. Verkkolehdellä pyritään tuottamaan lisäarvoa, ei ensisijaisesti tekemään voittoa. Toisaalta sanomalehden verkkoversion suosiota auttaa printtilehden pitkät perinteet, joten verkkopalvelunkin tunnetuksi tekeminen helpottuu ratkaisevasti verrattuna vaikkapa täysin uuteen, mihinkään entiseen tuotteeseen tai brandiin pohjautumattomaan portaalipalveluun. 2.1 Sanomalehtien verkkoversiot Projektissa tutkittiin pintapuolisesti eräiden sanomalehtien verkkoversioita ja otos 15 maakunnallisen sanomalehden verkkoversioista paljastaa seuraavanlaisia palvelu- ja toimintoelementtejä. Tutkinta tehtiin käymällä läpi kunkin sanomalehden verkkoversioita systemaattisesti ja tutkien niiden sisältötarjontaa, työkaluja, yleisilmettä (päivitykset, navigaation toimivuus, selkeys jne.), toiminnallisuutta, sisällön lähteitä sektoreittain sekä verkkolehden käyttöliittymää ja sen mahdollista personoitavuutta. Tyypillinen sisältö on paikallisuutisia, urheilutuloksia ja kulttuuritapahtumien aikataulutietoutta (kuva 2-1). Uutisaineistot tulevat pääsääntöisesti kuntasektorin taholta, merkittävästi vähäisemmässä määrin yksityiseltä sektorilta kuten yrityksiltä, yksityisistä kansalaisista puhumattakaan (kuva 2-2). Myös paikallinen mainonta puuttuu useimmissa tapauksissa kokonaan. Portaalin sisältämistä tai tarjoamista työkaluista tarjolla oli ainoastaan muutamassa tapauksessa sähköposti, hakukone ja karttatyökalu. Lähes kaikki toiminnallisuuden mahdollistavat työkalut, kuten tunnistaminen, toiminnallisuutta sisältävä tapahtumakalenteri (esim. muistuttava) ja sisällöntuotantoa helpottavat työkalut puuttuivat kokonaan. Skaalautuvuus erilaisiin päätelaitteisiin (WAP, PDA-laitteet jne.) puuttuivat niinikään kokonaan (kuva 2-3). 17 (119)

18 Uutis- ym. lähdeaineiston jakautuminen sektoreittain (%) Kunnat Valtio Yhdistykset/järjestöt Yritykset Kaupalliset palvelut Mainonta Kansalaiset Kuva 2-1. Lähdeaineiston jakautuminen sektoreittain maakuntalehtien verkkolehdissä 18 (119)

19 16 Palveluiden/aineiston esiintyminen tutkituista verkkolehdistä n= Paikallisuutiset Sää Urheilu Sähköiset kaupat ja maksaminen Ajanvaraukset Kirpputori Tapahtumakalenteri Kuva 2-2. Aineiston esiintymistiheys maakuntalehtien verkkolehdissä 19 (119)

20 Työkalut 2 Työkalujen lkm tutkituissa verkkolehdissä n= HST sähköposti sähköinen kauppa/maksumahdollisuus tunnistaminen personoitava muistuttava menokalenteri laajennettu s-posti hyvä hakukone karttatyökalu työkalut eri päätelaitteisiin Kuva 2-3. Työkalut maakuntalehtien verkkolehdissä 2.2 VTT Tietopalvelun portaalitutkimus Johdanto Satama Finland Oy:n toimeksiannosta VTT Tietopalvelu teki alihankintana huhti-heinäkuussa 2001 katsauksen Suomen paikallisportaalien nykytilanteesta. Luku 2.2 on tiivistetty VTT Tietopalvelun selvityksestä ja teksti on pääsääntöisesti suoraan lainattua. Yhteenveto selvityksestä luvussa 2.3 on tehty raportin kirjoittajien toimesta. Toimeksianto sisälsi seuraavat tehtävät: selvityksen kohteeksi tulevien paikallisportaalien valinta (noin 10 lähinnä seututason portaalia) ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon portaalin sisältämien palvelujen tuottajien kolmijaon (julkiset, yksityiset eli kaupalliset ja kolmannen sektorin palvelut) Valituista seutuportaaleista selvitettiin seuraavia seikkoja: valittujen seutuportaalien kehitys- ja ylläpitotyökalut 1 10 Lähteet (sivu 112): VTT Tietopalvelun portaalitutkimus 20 (119)

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 1 TUNNISTAMINEN JA MAKSAMINEN VERKOSSA TÄYDENTÄÄ DIGITALISAATIOTA Dirty Money Banknotes are contaminated with an average

Lisätiedot

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014 1 Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa Mikael Aro 4.12.2014 2 VR Matkustajaliikenne tarjoaa kauko- ja lähiliikenteen matkustuspalveluita Kaukoliikenne Noin

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM TeliaSonera Marko Koukka IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM Sisällysluettelo Identiteetinhallinta operaattorin näkökulmasta Identiteetinhallinnan haasteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna NETPLAZA Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden Suomen Seutuverkot ry syysseminaari Tommi Linna Netplaza Oy Perustettu 1996 Työntekijöiden omistama, yli 20 työntekijää Liikevaihto 2014:

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset (yhteis)hankinnat

Innovatiiviset julkiset (yhteis)hankinnat Innovatiiviset julkiset (yhteis)hankinnat Tapio Tourula Ilmatieteen laitos Tekes 1.2.2012 Taustaa Ilmatieteen laitos, LVM:n alainen erillislaitos Tutkimusta ja operatiivista toimintaa Vahva T&K toiminta

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Seutuverkkoseminaari 23.4.2015. Jarmo Matilainen

Seutuverkkoseminaari 23.4.2015. Jarmo Matilainen Näkemys kiinteän verkon tulevaisuudesta Seutuverkkoseminaari 23.4.2015 Jarmo Matilainen 1 Finnetistä Finnet-liitto on vuonna 1921 perustettu alueellisten ICT-yhtiöiden keskusjärjestö ja yhteistyöelin -

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO RY

SUOMEN KUNTALIITTO RY Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Forte Netservices Oy. Forte Client Security Services

Forte Netservices Oy. Forte Client Security Services Forte Netservices Oy Forte Client Security Services Forte palvelee globaalisti 60 60 maata countries 300 300 kaupunkia cities 550 550 kohdetta locations 1000 700 palvelua services Forte Managed Services

Lisätiedot

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Marjo Kaipainen HR House Group 11.9.2012 www.saima.fi 1 Internet osana arkea Internetin käyttö on yleistä ja arkista 89 % 16-74-vuotiaista käyttää internetiä,

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Taltioni teknisen alustan arviointi

Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Web-palveluiden toteutus älykortille

Web-palveluiden toteutus älykortille älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 20.2.2014

Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 20.2.2014 Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa Jorma Flinkman 20.2.2014 Maatila ICT hanke lyhyesti Etelä-Savon Maatila ICT -hanke on maakunnallinen, vuosina 2013 2014 toteutettava tiedonvälityshanke, jonka keskeisinä

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut Pilvipalvelut Nouseva toteutustekniikka ja trendi Kuluttajat edellä, yritykset perässä Paino sanalla Palvelu Yhtenäisyyksiä vuosikymmenten taakse, sovelletaan

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

Juha Peltomäki JAMK/Teknologia

Juha Peltomäki JAMK/Teknologia Juha Peltomäki JAMK/Teknologia Web vuonna 2009 Web on nyt n. 18 vuotta vanha ilmiö Muistatteko Internet-kuplan vuonna 2000? Internetin kaupallistuminen käynnistyi vuonna 1996 (ebay ja Amazon) Amazon saavutti

Lisätiedot

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Ulkomaankaupan tiedonhaun kuva -tarjonnan ja tarpeen kohtaaminen

Ulkomaankaupan tiedonhaun kuva -tarjonnan ja tarpeen kohtaaminen Ulkomaankaupan tiedonhaun kuva -tarjonnan ja tarpeen kohtaaminen Tullitilastotieto: 8000 tuojaa ja 3500 viejää, joiden kaupankäynnin volyymi ylittää 100 000 euron rajan vuodessa Kuka koordinoi? Koordinointi

Lisätiedot

Maksamisen nykytila ja trendit 2014

Maksamisen nykytila ja trendit 2014 Maksamisen nykytila ja trendit 2014 Maksuneuvoston työryhmä 1 Maksuneuvoston kokous 6.11.2014 Julkinen 1 Toimeksianto ja reunaehdot Maksamisen kitkat asiointitilanteiden muutoksessa Yhteiskunnan isot trendit

Lisätiedot

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 Jaana Lappi KTM, Elinkeino-osasto, TE-keskusryhmä 11/19/2007 1 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisen lähtökohtana YritysSuomi

Lisätiedot

Portaaliteknologiat mahdollistavat ajattelutavan muutoksen

Portaaliteknologiat mahdollistavat ajattelutavan muutoksen - 1 - Portaaliteknologiat mahdollistavat ajattelutavan muutoksen Petri Kanerva Fusion Middleware Architect, Oracle Finland Oy 29.04.2010 The following is intended to outline our general

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft 1 Visualisoinnin aamu 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:45 Tiedon visualisointi Ari Suominen, Tuote-

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on?

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 KL-Kuntahankinnat

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

ebusiness seminaari Helsingissä 6.9.2000

ebusiness seminaari Helsingissä 6.9.2000 ebusiness seminaari Helsingissä 6.9.2000 1 perustettu Turussa 1996 perustava ajatus jatkokehittää vuodesta 1992 käytettyä Majakkaranta Oy:n projektipankkia :n perustajat Olli Vahtera Oy Majakkaranta Oy

Lisätiedot

DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu. Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki

DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu. Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki MIKKELI TÄHTÄÄ SUOMEN ENSIMMÄISEKSI DIGITAALISEKSI KAUPUNGIKSI

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Rakennamme mobiilipalveluja,

Rakennamme mobiilipalveluja, Rakennamme mobiilipalveluja, jotka tekevät ihmisten päivittäisestä kommunikoinnista ja asioinnista helpompaa ja hauskempaa ja jotka ovat helppoja ja kustannustehokkaita markkinoinnin ja asiakasviestinnän

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot