SÄHKÖISET PALVELUT LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN

Transkriptio

1 SÄHKÖISET PALVELUT LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN Mitä voimme oppia muualta ja miten teemme sen yhdessä? Hannu Korkeala, apulaisjohtaja Valtiokonttori, Kansalaispalvelut

2 Tavoitteemme tänään Nostaa esille tunnuslukuja internetin ja sähköisten palvelujen käytöstä. Kuulla terveiset Tanskasta ja Virosta ja yrittää saada heiltä käyttökelpoisia ideoita. Avata keskustelu siitä, miten julkisen hallinnon sähköisten palvelujen käyttöaste saataisiin nousemaan korkeammalle.

3 Aloitetaan suomalaisista tutkimuksista

4 Suomalaiset käyttävät internetiä yhä enemmän ja yhä useammin 90 % vuotiaista suomalaisista käytti internetiä. 78 % vuotiaista käytti nettiä päivittäin tai lähes päivittäin. Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012

5 Verkkokauppojen käyttö kasvaa ja yhteisöpalvelut ovat suosittuja 65 % osti vuoden aikana jotain verkkokaupasta. 49 % seurasi vähintään yhtä yhteisöpalvelua. Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012

6 Kannettavat laitteet ja älypuhelimet käytössä yhä säännöllisemmin 49 % vuotiaista on käytössä älypuhelin. 60 % älypuhelinten haltijoista käytti internetiä puhelimella viikoittain. Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012

7 Julkishallinnon sähköisten palvelujen käyttö 77 % käyttänyt hallinnon verkkopalveluita tiedonhakuun. 42 % käyttänyt asiointipalveluita onnistuneesti. Julkisten palvelujen laatubarometri ja verkkopalvelut 2011: Julkisten verkkopalvelujen käyttö

8 Miten asiointipalvelujen käyttöaste saataisiin korkeammalle? 42 % käyttänyt julkishallinnon asiointipalveluita onnistuneesti. 65 % ostanut vuoden aikana jotain verkkokaupasta. 82 % käyttää verkkopankkia.

9 Entä miten Suomi pärjää kansainvälisesti

10 Suomi on Euroopan kärkimaita internetin käytössä Suomessa 89 % väestöstä käytti internetiä vuonna Yleisintä käyttö oli Islannissa = 95 % väestöstä - Norjassa ja Ruotsissa 93 %, Tanskassa 90 % Myös käytön useudessa Suomi sijoittui heti kärkimaiden jälkeen internetiä käytti päivittäin 76 % väestöstä vuonna Yleisintä Islannissa = 88 % väestöstä oli netissä päivittäin - Norjassa 82 %, Ruotsissa 80 %, Tanskassa 78 % Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012

11 YK:n egoverment Survey 2012 Suomen sijoitus 9. The progress of Finland was especially noteworthy as it gained 10 positions to rank 9th in the world. The National Knowledge Society Strategy in Finland focuses on the provision of multichannel, interactive e-services together with interoperability of information systems in the public administration. The suomi.fi portal provides a single access point to online public services offered from both state and local authorities, organized around daily life events.

12 Hallinnon sähköisen asioinnin käyttö EU-alueella EU:n egoverment Benchmark User Survey 2012 (EU-maat 27+5) Tehty syksyllä 2012 osana EU:n egovernment Action Plan ohjelman taustatyötä Kartoitettu todellisten sähköisen palvelujen käyttöä

13 Suomen tuloksia: Sähköisen asioinnin potentiaali En ole käyttänyt hallinnon sähköisiä palveluja, mutta voisin ajatella käyttäväni niitä ensisijaisena kanavana jatkossa 39 % Olen käyttänyt hallinnon sähköisiä palveluja, ja voisin ajatella käyttäväni niitä ensisijaisena kanavana jatkossa 71 % Sähköinen kanava olisi todennäköisesti ensisijainen valintani, ei-käyttäjät ja käyttäjät yhteensä 58 % Kun olen viimeisen 12 kk aikana olen asioinut viranomaisen kanssa, olen käyttänyt ensi sijassa sähköistä kanavaa 59 % EU:n egoverment Benchmark User Survey 2012

14 Suomen tuloksia: Sähköisen asioinnin potentiaali / esteet En ole ollut tietoinen hallinnon sähköisistä palveluista 15 % 4 % En luota hallinnon sähköisiin palveluihin En osaa käyttää tai en löytänyt tarvitsemaani palvelua 24 % EU:n egoverment Benchmark User Survey 2012

15 Potentiaalia siis on, mutta miten sen saisi hyödynnettyä?

16 Tanska Borger.dk Borger.dk on Tanskan kansalaisportaali - Jakautuu yleiseen, palvelut kokoavaan osioon ja henkilökohtaiseen Min Side -osioon. - Sisältää tilanteisiin tai kysymyksiin liitetyt palvelut ( all roads lead to action, kaikki palvelut esitetään aina kontekstissa) - Tunnettuus n. 90 %, noin 1,2 miljoonaa käyntiä kuukaudessa. Borger.dk:n periaatteet: - Kansalaisen on aina saatava ne palvelut ja vastaukset joita hän tarvitsee, lähtökohtaisesti itsepalveluna ja alle minuutissa. - Tietojen jälleen- ja yhteiskäyttö on järkevää ja säästää huomattavasti kustannuksissa. - Henkilökohtainen/personoitu palvelu on yksinkertaisesti hyvää palvelua kansalaisille. Tanskassa tutkittua: 85 % haluaa hoitaa asiansa sähköisenä itsepalveluna mutta edellyttää, että palvelut ovat helposti käytettäviä ja ajantasaisia.

17 Terveiset Tanskasta: Morten Meyerhoff Nielsen

18 Yhteenveto Tanskan esityksestä Kaikki hallinnon tasot mukana. Yhteisten komponenttien ja määritysten käyttö. Päämääräksi sähköinen tiedonvälitys ja palvelut. Henkilökohtainen, automatisoitu sähköinen palvelu. Käytettävyys on avainelementti hyötyjen realisoimisessa. Lainsäädännöllinen velvoittavuus viranomaisille prosessien sähköistämiseen ja sähköisen kanavan käyttöön. Toisaalta tukea viranomaisille palvelujen rakentamiseen ja asiakkaille niiden käyttöön.

19 Viro Eesti.ee ja X-Road Eesti.ee on Viron kansallinen portaali, joka on sekä kansalaisten, yritysten että viranomaisten käytössä. Käyntejä n joka arkipäivä (ma-pe). Kokoaa julkiset palvelut aiheittain ja tarjoaa tunnistautuneen käyttäjän palvelut. Portaalin olennainen lisäarvo toteutuu tunnistautuneelle käyttäjälle. Tällöin henkilökohtaiset palvelut, profiloidut näkymät, proaktiiviset toiminnot ja turvallinen asiointi viranomaisten kanssa aktivoituvat. X-road on vuonna 2001 perustettu laaja integraatiopinta, jonka kautta järjestelmät ja tietokannat toimivat yhteen. Se mahdollistaa eri palvelujen yhtenäisen ja rikkaan tarjonnan ja niiden loppukäyttäjäpalvelut Eesti.ee-portaalin eri osissa ja käyttöliittymissä. Eesti.ee:n palvelut ovat kaikkien virolaisten käytettävissä jokaisella olevan sähköisen henkilökortin ja digitaalisen asiointitunnuksen kautta.

20 Terveiset Virosta: Mihkel Tikk

21 Yhteenveto Viron esityksestä X-road yhdistää eri viranomaisten ja yksityistoimijoiden tietokannat sallien monimutkaisten palvelujen toteuttamisen Eesti.ee:ssä. Eri viranomaisten palvelut saadaan näkymään asiakkaalle yhtenä. Yhtenäinen tunnistaminen ja identiteetti mahdollistaa mm. automaattiset muistutukset kansalaiselle. Kansalainen pääsee omiin tietoihinsa. Jatkossa X-road voi olla ylikansallinen eli välittää tietoja eri maiden viranomaisten välillä. Suomen ja Viron välillä olisi paljon yhteistyötarpeita mm. laajan liikkuvuuden vuoksi.

22 Yhteenveto ja keskustelu Tartutaan haasteeseen yhdessä! Miten pääsemme yhdessä ja yhdensuuntaiseen tekemiseen? Onko lainsäädäntö oikeasti este etenemiselle? Yhtenäinen tunnistaminen ja identiteetti avain palvelujen yhtenäistämiseen ja hyvään palvelukokemukseen. Palvelujen laadukkuus käyttöasteen nousun ehdoton edellytys. Miten kokoavat palvelut (Suomi.fi ja Yrityssuomi.fi) voisivat auttaa yhteisessä tavoitteessa?

23 Kiitos! Tervetuloa jatkamaan keskustelua Valtiokonttorin uudessa kehittämisblogissa: