NAANTALIN SATAMA SATAMATOIMINTOJEN MELUSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Naantalin Satama Asiakirjatyyppi Meluselvitys, loppuraportti Päivämäärä NAANTALIN SATAMA SATAMATOIMINTOJEN MELUSELVITYS

2 Vastaanottaja Naantalin satama Asiakirjatyyppi Meluselvitys, loppuraportti Päivämäärä NAANTALIN SATAMA SATAMATOIMINTOJEN MELUSELVITYS

3 NAANTALIN SATAMA Pvm Laatija Timo Korkee Tarkastaja Hans Westman Hyväksyjä Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. SATAMATOIMINNAN KUVAUS Nykytila Kaavoitus Sataman tulevaisuuden visio 4 3. YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT 5 4. MELUMITTAUKSET Melupäästömittaukset Ympäristömelumittaukset 7 5. MELUMALLINNUS Yleistä Maastomalli Toiminta-ajat ja lähtöarvot Laivaliikenne Ajoneuvoliikenne Keularamppi Melualuelaskennat MELULASKENTOJEN TULOKSET YMPÄRISTÖMELUMITTAUSTEN TULOKSET MITTAUS- JA MALLILASKENTATULOSTEN VERTAUS TULOSTEN TULKINTA MELUNTORJUNTA 14 LÄHTEET 16 LIITTEET 16 MELUALUEKUVAT 16 Naantalin Satama Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

5 1 1. JOHDANTO Naantalin Satama ympäristöluvasta on olemassa korkeimman hallinto-oikeuden päätös (pvm , dnro. 1862/1/09), jossa on melua koskevia lupamääräyksiä. Lupamääräysten mukaan satamatoimintojen aiheuttama melutaso L Aeq ei saa olemassa olevien asuinrakennusten tai rakennuspaikkojen ulko-oleskelualueilla ylittää päivällä klo 7-22 melutasoa 55 db eikä yöllä klo 22-7 melutasoa 50 db. Melutasoja määriteltäessä on tarvittaessa huomioita melun mahdollinen kapeakaistaisuus tai iskumaisuus eli impulssimaisuus. Lupamääräysten mukaan luvan saajan on tehtävä meluselvitys, jossa melun leviämistä tarkastellaan laskentamallilla ohjearvojen mukaisille melutasoille sekä maksimiäänitasoille. Selvityksen yhteydessä tulee sataman osalta tarkastella mahdollisuuksia sataman toiminnasta aiheutuvan melutason alentamiseksi Humaliston yleiskaavan läntisillä AK-alueilla ja eteläisimmällä AKalueella siten, että alueella alitetaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melun ohjearvot. Melumittauksilla voidaan selvittää vain mittaushetken tai -ajanjakson aikainen melutaso tietyssä paikassa kyseisenä ajankohtana vallitsevissa olosuhteissa. Humaliston kaavaan liittyneillä aiemmilla meluselvityk-sillä mitattiin melua, jota satamassa syntyy nykyisillä liikennemäärillä, alustyypeillä ja käytettäessä ny-kyisiä linjaliikenteelle vakiintuneita laituripaikkoja ja kenttäalueita. Satamassa olosuhteet voivat kuitenkin muuttua esimerkiksi liikennemäärien (sekä rahti- että myös mahdollisen matkustajaliikenteen) kasvusta johtuen sekä tästä syntyvästä tarpeesta ohjata ja sijoittaa liikennettä uudelleen tarkoituksenmukaisella tavalla kaupallisista lähtökohdista ja operatiivisista syistä toiminnallisesti sataman eri osiin kenttäalueille ja laitureihin. Ainut mahdollisuus arvioida kyseisten muutosten vaikutuksia melutasoon on mallintaa kyseinen tilanne etukäteen tietokoneavusteisesti. Satama ei luonnollisesti toivo, että sen käyttöön osoitetulta varsin pieneltä alueelta viedään viimeisetkin jatkokehittämismahdollisuudet vaan, että satama voidaan säilyttää elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä. Satama haluaa omalta osaltaan varmistaa muun muassa tällä meluselvityksellä, että suunnitellut kaavoi-tusratkaisut sataman viereen läheiselle Humaliston alueelle eivät hankaloita ja kavenna ja rajoita sataman toimintaa nykyistä enempää sekä saattaa tähän liittyvät näkökohdat päättäjien tietoon. Satama toivoo myös, että investoinnit eivät menisi hukkaan vaan aiemmilla päätöksillä tehtyjä satamarakenteita kuten Sahanrannan roro-laituria 26/27 kenttäalueineen voitaisiin hyödyntää jatkossa optimaalisesti eikä vain rajoitetusti. Lupamääräysten antamisen jälkeen sataman toimintoja ollaan kehittämässä ja Naantalin Satama on suunnittelemassa mm. Sahanrantaan roro-laituripaikkaan nro 27 uutta keulayläramppia. Tässä meluselvityksessä on tutkittu sataman nykytoimintojen aiheuttamia melutasoja ympäristössä sekä melualuemallinnuksella että melumittauksin. Laajennetun toiminnan aikainen tilanne on mallinnettu suunnittelun tämän hetkisellä tarkkuudella. Meluselvityksen on tilannut Naantalin Satama, jossa yhdyshenkilönä on toiminut satamajohtaja Yrjö Vainiala. Ramboll Finland Oy:ssä meluselvityksen projektipäällikkönä on toiminut Ins. (amk) Timo Korkee. Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

6 2 2. SATAMATOIMINNAN KUVAUS 2.1 Nykytila Naantalin Sataman vakituinen reittiliikenne muodostuu Finnlines Oyj:n kolmesta päivittäisestä Naantali - Kapellskär laivavuorosta sekä Rederi AB Lillgaard Oy:n yhdestä päivittäisestä Naantali- Långnäs laivavuorosta. Vuonna 2010 satamassa oli laivakäyntejä yhteensä 1977 kpl. Vakituisen reittiliikenteen osuus koko vuoden aluskäynneistä oli noin 70%. Sataman säännöllinen reittiliikenne on esitetty taulukossa Taulukko 2.1 reittiliikenteen aikataulu, tilanne syyskuu Tulo Finnlines Oyj Naantali Lähtö Rederi AB Lillgaard (ma-la) Reittiliikenteen laivat ovat tyypiltään roro- ja ropax-aluksia. Finnlines Oy:n laivat kuljettavat rahdin lisäksi myös matkustajia, joita vuonna 2010 oli yhteensä n Finnlinesin alukset käyttävät kantasatamassa laituria nro. 20 ja rederi AB Lillgaard Oy:n alukset Sahanrannassa laituria nro 27. Laiturien sijainti on esitetty kuvassa Sahanranta kantasatama laituri Nro.27 laituri Nro.20 Kuva sataman laiturit Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

7 3 2.2 Kaavoitus Humaliston ajantasa-asemakaavassa satama on merkitty satama-alueeksi (LS). Sataman, Satamatien ja meren rajaama alue on kaavassa merkitty LS ja LV -alueeksi (venesatama-alue) sekä K-3 alueeksi. Kopenkadun eteläpuoliset alueet ovat kaavassa K2 ja LPA-aluetta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Humaliston alueen osayleiskaavan Kaavassa Kopenkadun ja Satamatien väli on esitetty AK- ja AL-alueeksi sekä Satamatien ja Vanha Satamatien välinen alue osittain AL- ja VL alueeksi. Lisäksi satamaan johtavan Järveläntien varteen on kaavoitettu AKR-alue. Kaavassa AK-, AKR- ja AL-alueilla on annettu kaavamääräys alueen melutasoista. Kuvassa on ote osayleiskaavasta. Humaliston alueella on käynnissä asemakaavatyö (tilanne ). Viimeisimmän asemakaavaluonnoksen ( ) mukaisesti Kopenkadun eteläpuoleiset alueet on esitetty AK-alueiksi. Ote asemakaavaluonnoksesta on esitetty kuvassa Kaavan suunnittelu on aloitettu alusta uudelleen. Kantasatama Sahanranta Kuva Ote Humaliston Osayleiskaavasta Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

8 4 Kuva Ote Humalisto I:n alueen asemakaavamuutosehdotuksesta Sataman tulevaisuuden visio Naantalin Satamalla on käynnissä suunnittelutyö uuden keulaylärampin rakentamisesta Sahanrannan roro-laituripaikkaan nro 27. Rampin sijoittuminen on esitetty kuvassa Hankkeen tarkoituksena on lisätä sataman laiturikapasiteettia roro-liikenteen tarpeisiin sekä ensisijassa varmistaa nykyisen roro/ropax -liikenteen häiriöttömyys ja kilpailukykyisyys. Samalla luodaan olosuhteet rekka- ja trailerliikenteen kasvulle nostamalla Sahanrannan roro-laiturin nro 26/27 käyttöastetta ja hyödyntämällä tehokkaammin ko. laiturin kenttäaluetta. Siirtämällä liikennettä Sahanrannan roro-laituriin nro 26/27 ja sen taustalla olevalle kenttäalueelle vapautetaan kapasiteettia roro-laiturilla 20, jota voidaan sen jälkeen yhdessä viereisen matkustajaterminaalin kanssa jatkossa markkinoida ja hyödyntää esimerkiksi mahdollisessa varsinaisessa matkustajaliikenteessä nykyisen ropax-liikennekonseptin (rekka- ja trailer -liikennettä sekä ajoneuvo mukanaan matkustavia) lisäksi. Sahanrantaan, uudella keulaylärampilla varustettua roro-laituripaikkaa 27 ja sen tausta-aluetta käyttämään, voitaisiin siirtää vähitellen sataman nykyinen Finnlines Oyj:n (Finnlink) reittiliikenne (Naantali-Kapellskär) osittain tai kokonaan, jolloin kantasataman matkustajaterminaalin viereinen laituri nro 20 vapautuisi mahdollisten henkilöliikennelaivojen käyttöön. Varsinainen matkustajaliikenne (jalan laivaan siirtyviä matkustajia) edellyttää satamassa matkustajaterminaalin käyttöä ja sen hyödyntämistä. Laiturin nro 20 ja terminaalin väliin voidaan varsin helposti asentaa kävelyputki (kuten Viking Linen aikaan) ja satamassa jo käyttövalmiina oleva aluksen kyljen kulkuaukon kohdalle ohjattava hissi ja kävelyramppi voidaan kunnostuksen jälkeen ottaa uudelleen käyttöön suhteellisen pienin investointikustannuksin. Yhtenä sataman visiona on saada kantasataman laituriin nro. 20 aikaa myöten kaksi uutta matkustajia ja autoja kuljettavaa matkustaja-autolauttaa. Rakentamalla nykyisen laituripaikan 20 ylärampin lisäksi toinen yläkeularamppi rorolaituripaikkaan 27 saavutettaisiin useita muitakin etuja mitkä lisäisivät sataman kilpailukykyä. Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

9 5 Sahanranta Kuva Sahanrannan uusi keulayläramppi 3. YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Korkein Hallinto-oikeus on antanut päätöksen sataman ympäristöluvasta. Päätöksen mukaan melun päivä- ja yöajan ohjearvot olemassa olevilla asuinrakennusten ja rakennuspaikkojen osalta on päivällä 55 db ja yöllä 50 db. Äänen mahdollinen impulssimaisuus tai kapeakaistaisuus pitää huomioida Vnp 993/1992 mukaisesti. 4. MELUMITTAUKSET Työn suorittamiseksi tehtiin kahdenlaisia melumittauksia; melupäästömittauksia sekä ympäristömelumittauksia. Melupäästömittausten tarkoituksena on mittaamalla määrittää äänilähteen melupäästö (L W ), eli selvittää äänilähteen ympäristöön säteilevän äänienergian määrä niin, että lähtötietoa voidaan käyttää laskentamallissa melun lähtöarvona. Ympäristömelumittauksessa mitattiin ympäristössä esiintyvän äänen tasoa sekä äänen luonnetta (impulssimaisuutta ja kapeakaistaisuutta) mittauspisteessä. 4.1 Melupäästömittaukset Äänilähteiden melupäästömittaukset suoritettiin samalla käyntikerralla ympäristömelumittausten kanssa. Mittaajan toimi Timo Korkee. Melupäästömittaukset suoritettiin soveltuvin osin Nordtestin julkaisemalla menetelmällä Nordtest method NT ACOU 080 "sphere", jossa mittauspisteet sijaitsevat melulähdettä ympäröivällä kuvitellulla puolipallon pinnalla. Mittauskalustona käytettiin luokan 1 mukaista äänitasomittaria (Norsonic 118) varustettuna mikrofonin jatkojohdolla. Mittaukset suoritettiin 1/3 oktaavikaistoittain taajuuskaistoille 6,3 Hz 20 khz./1/ Saadut mittaustulokset vastasivat Insinööritoimisto Akukon Oy:n satamasta laaditun meluselvityksen aikaisempia mittaustuloksia /2/. Ympäristömelun kannalta merkittävimmät äänilähteet ovat laivojen apukoneet, lastausrampin (ylä- ja alarampin) kolina ja sataman rekkaliikenne. Hetkellisesti jonkin verran melua aiheuttaa myös satama-alueella irtoperävaunuja lastaava terminaalitraktori. Laskennassa käytetyt äänitehotasot on esitetty tämän raportin liitteessä 1. Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

10 6 Kuvat ja Valokuvat M/s Finnclipperin ylä- ja alakeularampin äänitason mittaustilanteesta. Melupäästömittausten aikana kiinnitettiin huomiota äänilähteiden melun impulssimaisuuteen ja kapeakaistaisuuteen. Äänilähdettä pidetään impulssimaisena, jos mitattujen 1 s ajanjaksojen L AImax - LA Smax - tasojen erotus oli 5 db tai enemmän ja kapeakaistaisena, jos yhden terssikaistan painetaso oli enemmän kuin 5dB suurempi kuin välittömästi kyseisen kaistan ala- tai yläpuolella olevien kaistojen äänen painetasot. Selvästi impulssimainen äänilähde on laivan keula-alaramppi raskaan ajoneuvon ylittäessä sen. Keula-alaramppin mittaustulokseen on mallinnuksessa tehty 5 db impulssimaisuuskorjaus. Muita impulssimaisia äänilähteitä ei havaittu. Arvioitaessa melun impulssimaisuutta on muistettava, että melun impulssimaisuus samoin kuin kapeakaistaisuus vähenee etäisyyden kasvaessa ja lopulta häviää kokonaan. Melumallinnus ei huomioi impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden vähenemistä etäisyyden kasvaessa, vaan tehty impulssi- /kapeakaistakorjaus vaikuttaa melutasoon saman suuruisena koko laskennassa etäisyydestä riippumatta. Tämän takia impulssi- ja kapeakaistakorjatut melulaskentakuvat antavat etäällä melulähteestä todellisuutta suurempia melutasoja. Laivojen apukoneiden käyntiääni on kapeakaistaista äänilähteen läheisyydessä. Ympäristömelumittausten perusteella laivan apumoottorin ääni erottui kapeakaistaisena vielä lähimpään mittauspisteen (pisteeseen 3, etäisyys noin 260 m). Tämän takia laivojen apukoneiden melupäästön lähtöarvoon on tehty kapeakaistakorjaus +5 db. Muita kapeakaistaisia äänilähteitä ei havaittu. Kuvaajassa on esitetty M/s Finnclipperin apukoneiden mitattu äänen taajuusjakauma ympäristömelumittauspisteessä 3. Kapeakaistaisuus näkyy taajuuskaistoilla 63 Hz ja 125 Hz. Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

11 7 M/s Finnclipper, äänen taajuusjakauma db(a) 50 MP3, etäisyyslaivaan n. 260m Hz 40 Hz 50 Hz 63 Hz 80 Hz 100 Hz 125 Hz 160 Hz 200 Hz 250 Hz 315 Hz 400 Hz 500 Hz 630 Hz 800 Hz 1.0 khz 1.25 khz 1.6 khz 2.0 khz 2.5 khz 3.15 khz 4.0 khz 5.0 khz 6.3 khz 8.0 khz 10 Taajuus Kuvaaja M/s Finnclipperin äänitaso mittauspisteessä MP Ympäristömelumittaukset Melutasoja sataman ympäristössä mitattiin neljästä eri mittauspisteestä Mittaajana toimi Timo Korkee. Mittauspisteet sijaitsivat kartan mukaisissa pisteissä. Mittaukset toteutettiin valvomattomina mittauksina, jossa mittari tallensi 1 s resoluutiolla keskiäänitasoa muistiin. Mittausjakson pituus vaihteli 4-17 tuntiin per piste. Mittauskalustona käytettiin luokan 1 mukaisia äänitasomittareita (Norsonic 118, Norsonic 140 sekä 2kpl Rion NL 32). Mittareista Norsonic 140 tallensi mittausjakson ajan äänen taajuusjakaumaa 1/3 oktaaveittain muistiin ja yksi Rion-mittareista tallensi mittausjakson myös äänitiedostona. Mittauksissa noudatettiin ympäristöministeriön mittausohjetta 1/1995./3/ Mittausjakson aikainen säätila tallennettiin alueelle tuodulla siirrettävällä sääasemalla (Davis Vantage Pro II). Mittausten aikainen sää oli lämmin. Vallitseva tuuli oli kaakosta ja tuulen voimakkuus 1-3 m/s. Tuulen suunta täytti kaikkiin mittauspisteisiin ympäristöministeriön mittausohjeen mukaiset vaatimukset. Mp4 Mp1 Mp3 Mp2 Kuva ympäristömelumittauspisteiden sijainti Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselv itys

12 8 5. MELUMALLINNUS 5.1 Yleistä Sataman toimintojen melumallinnus on tehty SoundPLAN 7.0- ohjelmistolla käyttäen pohjoismaisia tie- ja teollisuusmelun laskentamalleja. Tieliikenteen ajoneuvojen melupäästöt ovat yleisti tunnettuja. Muille (teollisuuden) melulähteille on luonteenomaista se, että ne ovat yksilöllisiä ja niiden melupäästöt on syötettävä laskentaohjelmaan suoritettujen melupäästömittausten pohjalta. Teollisuuden melulähteen melupäästöarvo ilmoitetaan mallissa oktaavikaistoittain välillä Hz suuntaavuus ja käyttöaikatieto huomioiden./4/,/5/ Melulähteet sijoitetaan pistemäisiksi-, viivamaisiksi- tai aluelähteiksi riippuen lähteen tyypistä. Malli laskee melutasot ympäristössä ottaen huomioon mm. etäisyysvaimennuksen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä pintojen absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis todellisuudessa esiinny kaikkialla yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan Laskentatulos kuvaa äänen etenemistä laskentaoletuksen mukaisessa lievässä myötätuuliolosuhteessa. 5.2 Maastomalli Melulaskennan maastomalli on laadittu Naantalin kaupungin numeerisesta kartta-aineistosta. Sahanrantaan suunniteltu keulayläramppi on mallinnettu Rambollin päivätyn suunnitelman mukaisesti. Melualuelaskentakuvissa on esitetty kaupunginvaltuuston hyväksymä Humaliston alueen osayleiskaavan mukaiset alueiden kaava-aluerajat. Humaliston alueen asemakaavan laadinta on käynnissä eikä siitä ollut esittää meluselvitystä laadittaessa uutta luonnosta. Mallinnuksessa on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaista rakennusten käyttötapaluokitusta. Melulaskentakuvissa rakennusten päälle on tulostettu väri käyttötapaluokittain. Mallinnuksessa vesipinta ja sataman asfalttikenttä on mallinnettu akustisesti kovana pintana. 5.3 Toiminta-ajat ja lähtöarvot Laivaliikenne Finnlines Oyj:n säännöllinen liikennöinti on nykytilassa mallinnettu alusten aikataulun mukaisesti kantasataman laituriin nro. 20. Ennustetilanteessa liikenne on siirretty Sahanrannan uuteen keulayläramppiin. Rederi AB Lillgaard Oy:n alus on mallinnettu nykytilassa ja ennustetilanteessa käyttämään Sahanrannan laituria. Ennustetilanteessa Kantasataman laituriin nro.20 on mallinnettu kaksi uutta laivaa, joista toinen liikennöi päiväaikaan ja toinen yöaikaan. Tarkemman lähtötiedon puuttuessa konsultti on mallintanut alukset M/s Viking XPRS aluksen kokoiseksi automäärältään. Äänitehotasona uusille aluksille on käytetty mitattua M/s Finnfellow lähtöarvoa. Naantalin Sataman muuta laivaliikennettä ei meluselvityksessä ole huomioitu. Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

13 9 Nykyinen tilanne Laiva Lauturi Tuloaika Lähtöaika Satamassa oloaika (apumoottori Mallinnuksessa käytetty äänitehotaso, L WA käynnissä) Finnclipper kantasatama,laituri 06:45 09:30 2h 45min 107 db * Finneagle nro.20 10:00 17:00 7h 107 db * Finnfellow 18:15 22:30 4h 15min 108 db* Fjärdvägen Sahanranta, laituri 20:00 22:30 2 h 30min 108 db* nro. 27 Ennuste Laiva Lauturi Tuloaika Lähtöaika Satamassa oloaika (apumoottori Mallinnuksessa käytetty äänitehotaso, LWA käynnissä) Finnclipper Sahanranta laituri 06:45 09:30 2h 45min 107 db * Finneagle nro.27 10:00 17:00 7h 107 db * Finnfellow 18:15 22:30 4h 15min 108 db* Fjärdvägen Sahanranta, laituri 20:00 22:30 2 h 30min 108 db* nro. 26 Uusi alus 1 Kantasatama, laituri 03:30 06:30 3h 108 db* Uusi alus 2 nro.20 12:00 15:00 3h 108 db* *= Kapeakaistakorjaus + 5 db huomioitu. Taulukko Laivaliikenteen lähtötiedot Finnfellow-laivalla on laiturissa oloajalle apumoottorien käyntiäänen lisäksi mallinnettu aluksen kyljessä olevan kompressorihuoneen säleikön aiheuttama ääni (L WA = 107 db) Ajoneuvoliikenne Nykyisten laivojen ajoneuvomäärät on mallinnettu satamalta saatujen vuoden 2010 tietojen perusteella. Liikennemäärät on esitetty taulukossa Nykytila KVL Päiväajan liikenne yöajan liikenne henkilöautoja raskasliikenne henkilöautoja raskasliikenne Finnlines, Kantasatama Fjärdvägen, Sahanranta Ennuste KVL Päiväajan liikenne yöajan liikenne henkilöautoja raskasliikenne henkilöautoja raskasliikenne Finnlines, Sahanranta Fjärdvägen, Sahanranta Uusi laivayhtiö, Kantasatama Taulukko Sataman ajoneuvoliikenne Satama-alueella raskasliikenne kerääntyy odottamaan laivaan sisään ajoa sataman odotuskentälle. Satama-alueella on autojen tyhjäkäynti kielletty. Tiettyä tyhjäkäyttöä ilmenee kuitenkin luonnostaa laivan lastauksen aikana, kun raskaanliikenteen autot yksikerrallaan ajaa laivaan sisään. Ramboll on aikaisemmin mitannut raskaanliikenteen keskimääräiseksi tyhjäkäynnin äänitehotasoksi L WA =88 db. Melumallinnuksessa on oletettu, että puolen tunnin ajan ennen laivan lähtöä n. 20 % raskaanliikenteen autoista käy tyhjäkäyntiä terminaalialueella. Satama-alueen koneista on mallinnuksessa huomioitu perävaunuja vetävä terminaalitraktori. Kone on mallinnettu toimimaan ajoreitillään 30 minuutin ajan ennen laivojen lähtöä lähtöarvolla L WA =110 db. Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

14 Keularamppi Ylä-/alakeularamppi kolahtaa raskaanliikenteen ylittäessä rampin. Henkilöauton aiheuttama kolahdus on huomattavasti raskasta liikennettä alhaisempi, mallinnuksen kannalta merkityksetön. Kolahdus on erisuuri laivaan ajettaessa kuin laivasta pois ajettaessa erilaisesta ajonopeudesta riippuen. Kolahduksen äänitasoon vaikuttaa lisäksi mm. auton akselimäärä ja telin rakenne. Moniakselisen auton ylittäessä keularampin se kolahtaa jokaisen pyörän ylityksen kohdalla. Kolahdus muodostuu suurelta osin ajorampin ja laivan rakenteiden yhteen osumisesta. Osittain kolahdusta aiheutuu kuitenkin myös raskaasta autosta itsestään (jousitus, lasti) sen ylittäessä rampin aiheuttama epätasaisuus. Melumallinnuksessa kolahdus on mallinnettu samalla yhdellä äänitehotasoarvolla riippumatta ajoneuvon ajosuunnasta tai akselimäärästä. Kolahdus on mallinnettu vain raskaan liikenteen autoille seuraavilla oletuksilla: - Kolahduksen kesto on 5 s / raskasauto. - kolahduksen lähtötehotasoon on tehty 5 db impulssimaisuuskorjaus. Melupäästöarvona rampille on käytetty seuraavaa mitattua keskimääräistä arvoa Hz 63 Hz 125 Hz 250 Hz 500 Hz 1 khz 2 khz 4 khz 8 khz L WA (db) Sahanrantaan rakennettava uusi keularamppi on kolahduksen osalta mallinnettu samalla lähtöarvolla. Kolahduksen lisäksi rampista aiheutuu ääntä myös raskaanliikenteen ajaessa ramppia ylöspäin (kiindytys pienellä vaihteella ) tai alaspäin (moottorijarrutus). Rampin 8-10% noususta aiheutuva äänitason lisäys huomioituu tieliikennemallissa kaltevuusgradienttinä. Lisäksi laskennassa on rampin osalla käytetty tavallista suurempaa ajonopeutta (60 km/h). 5.4 Melualuelaskennat Melun leviämislaskenta on suoritettu 15 x 15 m suuruisia laskentaruutuja käyttäen ja laskentakorkeutena on vakiintuneeseen tapaan käytetty maanpinta +2 m korkeutta. Kaikissa laskennoissa on huomioitu keularampin impulssimaisuus. Melulaskentakuvissa 1-6 keskiäänitasot on esitetty ilman erillistä kapeakaistaisuuskorjausta. Kuvissa 7-13 kapeakaistaisuuskorjaus on huomioitu. Mallinnetuilla tilanteilla on esitetty sataman nykyisen toiminnan melualueet sekä Sahanrannan uuden keulayläramppin melualueet, kun uudet laivat käyttävät Kantasatamaa. Laskentakuvissa on esitetty OYK:n mukaiset yleiskaavamerkinnät. Laskentasuureena on käytetty päivä- (klo 07-22) ja yöajan ( klo 22-07) keskiäänitasoa, LAeq7-22/22-7 sekä yhden tunnin keskiäänitasoa, L Aeq1h. Yhden tunnin keskiäänitaso kuvaa sataman vilkkaimman tunnin aikaista keskiäänitasoa. Nykytilassa sataman vilkkaimmaksi tunniksi on valittu klo välinen aika, jolloin satamassa tapahtuu laivojen Finnfellow ja Fjärdvägen lastaus, osittain autoliikenteen saapuminen laivoihin ja laivan lähtö. Ennustetilanteessa yhden tunnin keskiäänitasolaskenta kuvaa tilannetta kun Kantasataman laiturissa nro. 20 on uuden laivan lastaus käynnissä ja Sahanrannassa lastataan uudella keulaylärampilla Finnfellow-laivaa. Yhden tunnin keskiäänitasolle ei ympäristöluvassa ole annettu raja-arvoa. Luvassa on kuitenkin maininta, että laskennallisesti tulisi esittää toiminnan aiheuttamat maksimiäänitasot. Maksimiäänitasojen laskennallisen esittämisen esteenä on, että enimmäismelutasoille ei ole olemassa laskentamalleja. Enimmäismelutasojen tarkastelu liittyy hyvin lyhytaikaisiin ääniin, lähinnä yksittäisiin kolahduksiin tai vastaaviin ääniin, jotka hetkellisesti muodostavat sataman suurimman melualueen. Laskentamallit käsittelevät keskiäänitason leviämisen laskentaa. Lyhyen ajan keski- Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

15 11 äänitasoja laskentamalleilla voidaan kuitenkin esittää (esimerkiksi vilkkaan yhden tunnin keskiäänitaso, LAeq1h). Tällä laskentatuloksella saadaan käsitys sataman toiminnan aiheuttamista hetkellisestä melualueesta. Kuvissa melun leviäminen on esitetty 5 db välein vaihtuvin värialuein. Esimerkiksi db melualue on laskentakuvissa esitetty oranssilla värillä. 6. MELULASKENTOJEN TULOKSET MELUALUEKUVAT 1-6: Nykytilanne: Kuvissa 1 ja 2 on esitetty sataman nykyisen toiminnan aiheuttama päivä- ja yöajan impulssikorjattu keskiäänitaso ilman kapeakaistakorjausta. Päiväajan 55 db melualue rajoittuu maalla satama-alueelle ja sitä ympäröiville lähimmille teollisuusalueille. Luonnonmaalla olevat lähimmät lomarakennukset ovat noin 45 db melutasossa. Yöajan 50 db melualueelle ei jää asuin- tai lomarakennuksia. Laskennallisesti tulos ei ylitä melun päivä- ja yöajan raja-arvoja. Kuvassa 3 on esitetty laskennallinen yhden tunnin keskiäänitaso sataman vilkkaaseen ajanhetkeen klo Laskennan mukaan OYK:n meren rannan AK-alueet ja Satamatien pohjoispuoliset AL- alueet ovat tunnin aikana osittain 45 db keskiäänitasossa. Satamatien ja Vanhan Satamatien välinen lähivirkistysalue VL on db melualueella. Luonnonmaalla olevat lomaasunnot ovat enimmillään db keskiäänitasossa. Ennustetilanne Kuvissa 4 ja 5 on esitetty laskennalliset päivä- ja yöajan impulssikorjatut keskiäänitasot, kun Sahanrannassa on uusi keulayläramppi, Finnlines Oy:n laivaliikenne on siirtynyt uuteen ramppiin ja Kantasataman laiturissa nro. 20 käy kaksi uutta laivaa vuorokaudessa. OYK:n meren rannan AKalueet ovat db päiväajan keskiäänitasossa. Luonnonmaalla olevat loma-asunnot ovat enimmillään db päiväajan keskiäänitasossa. Ennustetilanteen laskennalliset melutasot eivät ylitä päivä- ja yöajan raja-arvoja. Luonnonmaan lähimmät loma-asunnot ovat enimmillään 50 db päiväajan keskiäänitasossa. Kuvassa 6 on esitetty ennustetilanteen laskennallinen yhden tunnin keskiäänitaso, kun Kantasatamassa ja Sahanrannassa on laivan lastaus käynnissä. Tulosten mukaan Luonnonmaan lähimmät loma-asunnot ovat db yhden tunnin keskiäänitasossa. OYK:n meren rannan lähellä olevat AK-alueet ovat db keskiäänitasossa. Riippuen uusien laivojen aikataulutuksesta laskentatuloksen mukaiset melualueet voivat esiintyä yhtälailla päivä- kuin yöaikaan. MELUALUEKUVAT 7-12: Melulaskentakuvat 7-12 vastaavat muutoin kuvia 1-6, mutta nyt laskennassa on huomioitu laivojen äänen mahdollinen kapeakaistaisuus. Nykytilanne: Kuvissa 7 ja 8 on esitetty sataman nykyisen toiminnan päivä- ja yöajan impulssi- ja kapeakaistakorjattu päivä- ja yöajan keskiäänitaso. Humaliston AK-alueilla päiväajan keskiäänitaso on enimmillään noin 45 db ja yöllä alle 45 db. Laskennallisesti tulos ei ylitä melun päivä- ja yöajan raja-arvoja. Luonnonmaalla melutaso loma-asuntojen pihamailla on päivällä noin db. Kuvassa 9 on esitetty laskennallinen yhden tunnin keskiäänitaso sataman vilkkaaseen ajanhetkeen impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus huomioituna. OYK:n rannan AK-alueet ovat tunnin aikana noin db keskiäänitasossa. Luonnonmaan lähimmät loma-asunnot ovat noin db yhden tunnin keskiäänitasossa. Ennustetilanne: Kuvissa 10 ja 11 on esitetty ennustetilanteeen päivä- ja yöajan keskiäänitaso, kun impulssi- ja kapeakaistakorjaus on huomioitu. Päiväajan keskiäänitaso OYK:n AK alueilla on noin 47 db ja Luonnonmaalla noin 53 db. Laskennallisesti tulos ei ylitä AK-alueella 55 db päiväajan melurajaa tai yöajan 50 db rajaa. Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

16 12 Kuvassa 12 on esitetty ennustetilanteen yhden vilkkaan tunnin keskiäänitaso. OYK:n AK-alueilla keskiäänitaso on db yhden tunnin keskiäänitasossa. Luonnonmaalla satamaa vastapäätä tunnin keskiäänitaso on noin 55-57dB. Riippuen uusien laivojen aikataulutuksesta laskentatuloksen mukaiset melualueet voivat esiintyä yhtälailla päivä- kuin yöaikaan. 7. YMPÄRISTÖMELUMITTAUSTEN TULOKSET Ympäristömelumittaukset suoritettiin ns. valvomattomina mittauksina ja mittausten tulokset on esitetty tiivistetysti taulukossa 7.1. Mittauspöytäkirjat on esitetty liitteessä 2. Tuloksen epävarmuus on esitetty ympäristöministeriön mittausohjeen 1/1995 mukaista menettelyä noudattaen. Mittausohjeen mukaan mittausetäisyydellä on merkittävä vaikutus tuloksen tarkkuuteen. Mittauspiste MP1 MP2 MP3 MP4 Ajankohta 25.8 klo 16: klo10: klo 17:51-26:8 klo 09: klo 19: klo 00:44, sekä klo 7:45-10: klo klo 8:03 mittausjakson pituus Mittaustulos, db(a) Säätila huomautettavaa päiväaika Yöaika 17h 7min 49 ± 5,5 51 ± 5,5 15h 55 min 51 ± 5,5 50± 5,5 yhteensä 6 h 45 min 50 ± 4,5 50 ± 4,5 10h 3min 54 ± 5 57 ± 5,5 Sää ok. Kaakosta 2,3m/s Sää ok. Kaakosta 2,3m/s Sää ok. Kaakosta 2,3m/s Sää ok. Kaakosta 2,3m/s - - Mittari pysähtynyt kesken mittauksen. Tulos muodostuu kahdesta mittauksesta Taulukko 7.1. Ympäristömelumittauspisteiden tulokset Ympäristömelumittausten perusteella voidaan todeta, että sataman ympäristössä päivä- ja yöajan keskiäänitasossa tapahtui vain vähän ajallista vaihtelua. Mittaushetkellä yöajan keskiäänitaso oli päiväaikaa korkeampi mittauspisteissä MP1 ja MP4. Pisteessä MP4 yöajan suurempi keskiäänitaso muodostuu raskaasta liikenteestä, kun rekat ajoivat mittauspisteen läheltä alkuyöstä ja aikaisin aamulla. Pisteessä MP1 päiväajan keskiäänitaso mittausepävarmuus huomioituna alittaa raja-arvon 55 db. Yöajan mittaustulos 51 db ± 5,5 db on yöajan raja-arvon 50 db tasalla mittausepävarmuus huomioituna. Tuloksesta, joka on raja-arvon tasalla, ei voida sanoa ylittääkö tai alittaako se rajaarvon. Pisteessä MP2 päiväajan ja yöajan mittaustulokset ovat mittausepävarmuus huomioituna päiväja yöajan raja-arvon tasalla. Pisteessä MP3 päiväajan mittaustulos alittaa päiväajan ohjearvon 55 db. Yöaikaan mittaustulos on yöajan ohjearvon 50 db tasalla. Pisteessä MP4 päiväajan mittaustulos on päiväajan ohjearvon tasalla. Yöaikainen mittaustulos ylittää lievästi yöajan ohjearvon 50 db. Mittauspisteessä 1 3 esiintyi yöaikaan äänitasossa nousua, jonka alkuperää ei saatu selville. Pisteissä 1 nousu ajoittui klo väliseen aikaan ja pisteissä 2 ja 3 Klo :15 väliseen aikaan. Mittausjakson äänitason vaihtelut pisteissä 1 ja 2 on esitetty kuvaajissa 7.2 ja 7.3. Mitattu äänitason nousu on esitetty kuvaajassa sinisen ja punaisen viivan välisenä alueena. Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

17 13 Kuvaaja 7.2. Äänitason vaihtelu mittauspisteessä MP1. Kuvaaja 7.3. Äänitason vaihtelu mittauspisteessä MP2. Äänitason nousun aiheuttaja voi olla Sahanrannan laiturissa ollut kuivarahtialus M/s Fingard. 8. MITTAUS- JA MALLILASKENTATULOSTEN VERTAUS Mittaustuloksia on verrattu mallilaskennan tuloksiin 1 ja 2 taulukossa 8.1. Mallinnuksen tarkkuus on yleisesti noin ±2 db. Melupäästömittauksiin sisältyy myös oma epävarmuus, joten mallilaskennan kokonaistarkkuutena tässä työssä voidaan pitää noin ±3 db. Piste Mallinnustulos, db(a) mittaustulos, db(a) Päiväaika Yöaika Päiväaika Yöaika MP1 40±3 alle 40 49±5,5 51±5,5 MP2 43±3 alle 40 51±5,5 50±5,5 MP3 43±3 alle 40 50±4,5 50±4,5 MP4 53±3 53±3 54±5 57±5,5 Taulukon tuloksista nähdään, että mallinnuksen tulokset ovat mitattuja arvoja alempia pisteissä 1-3. Päiväaikaan tulokset ovat epävarmuudet huomioituna suunnilleen vertailukelpoisia, mutta yöaikaan mallinnetuissa ja mitatuissa tuloksissa on selvä ero. Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

18 14 Tuloksia verrattaessa on muistettava, että ympäristömelumittauksissa äänitasomittari on rekisteröinyt kaiken mittausjakson äänen huomioimatta sen lähdettä. Mallinnus sisältää vain sataman äänilähteet, eli ei esimerkiksi kaupungin, liikenteen ja luonnonääniä, jotka äänitasomittari on rekisteröinyt. Eroa yöaikaisiin tuloksiin aiheuttaa ympäristömelumittauspisteissä 1-3 esiintynyt yöaikainen äänilähde, joka mallinnuksesta puuttui. Lähde aiheutti yöaikaisissa mittauksissa äänitason nousua. Äänilähde on voinut olla Sahanrannan M/s Fingard tai esimerkiksi muualta kuulunut teollisuuden äänilähde. 9. TULOSTEN TULKINTA Mallinnuksen mukaan sataman melutaso nykyisellään ei ylitä sille asetettuja raja-arvoja. Melutasot humaliston AK-kortteleilla kasvat noin 4-6 db, kun toimintaa siirretään Sahanrantaan. Muutos on suuruudeltaan sellainen, että ihminen sen todennäköisesti havaitsee. Laivojen moottorimelu on matalataajuista ja yleisesti sellaisella taajuusalueella, että sitä voidaan pitää normaalia melua häiritsevämpänä. Tämän takia ihmisen kokema äänen häiritsevyys voi olla suurempaa kuin pelkän äänitasossa tapahtuneen muutoksen perusteella voisi olettaa. Ympäristömelumittausten perusteella voidaan sanoa, että melutaso satama-alueen ympäristössä on nykyisellään raja-arvojen tuntumassa ja että yöaikaan äänitaso on saman suuruista kuin päiväaikaan. Laivan apumoottorin äänen havaittiin mittausten perusteella olevan kapeakaistaista vielä noin 300 m etäisyydellä laivasta. Ennustetilanteessa sataman päivä- ja yöajan keskiäänitasot ovat Humaliston alueella laskennallisesti yhä raja-arvojen sallimissa tasoissa. Luonnonmaalla, satamaa vastapäätä, olevat lomaasunnot voitaneen tulkita taajamissa tai sen läheisyydessä oleviksi loma-asunnoiksi, jolloin niihin voidaan soveltaa samoja raja-arvoja kuin asuinrakennuksiin. Tällöin nekin ovat ohjearvot alittavassa melutasossa. Sataman melulle on yleisesti tyypillistä, että melutaso vaihtelee laivojen kulun mukaisesti. Hetkellinen 1 tunnin keskiäänitaso on nykytilassa Luonnonmaalla päiväajan ohjearvon tasalla ja yöajan ohjearvon 50 db ylittyy lähimmillä lomarakennuksilla. Ennustetilanteessa ylitys Luonnonmaalla suurenee. Jos ennustetilanteessa huomioidaan impulssi- ja kapeakaistakorjaukset äänitaso OYK:n rannan AK-alueella alkaa olemaan päiväajan 55 db tasalla ja yöajan raja-arvon 50 db ylitse. Huipputunti voi ajoittua päivä- tai yöaikaan. Huipputunnin aikana todennäköisyys melun häiritseväksi kokemiselle AK-alueella on mahdollista. 10. MELUNTORJUNTA Humaliston alueelle eniten ympäristömelua aiheuttavien äänilähteiden selvittämiseksi sijoitettiin laskentamalliin kolme laskentapistettä, joihin laskettiin eniten melua aiheuttavien äänilähteiden päivä- ja yöajan keskiäänitasojen osuudet. Laskenta tehtiin tilanteesta, jossa laivojen apumoottorin kapeakaistaisuus huomioitiin. Laskennan tarkoituksena on tuoda esille ne äänilähteet, joihin meluntorjunta tulisi kohdentaa, jotta satamatoimintojen melutaso voisi alentua. Laskentapisteet ja tulokset on esitetty kuvassa Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

19 15 MP1. Nykytila Ennustetilanne kolme eniten ääntä päiväaika yöaika MP1. päiväaika yöaika aiheuttavaa kolme eniten ääntä aiheuttavaa 1. Laivat satamassa 39,5 db 33,0 db 1. Uusi keulaylä- 42,3 db 41 db (=apumoottorit) ramppi (*) 2. Sahanrannan 21,7 db 21,9 db 2 Sahanrannan 40,1 db 40,4 db liikenne liikenne 3. Kantasataman 12,8 db 9 db 3. Sahanranta laivat 40,5 db 31,6 db keularamppi (=apum.) Keskiäänitaso 39,7 db 33,2 db Keskiäänitaso 44,9 db 44 db MP2. Nykytila Ennustetilanne kolme eniten ääntä päiväaika yöaika MP2. päiväaika yöaika aiheuttavaa kolme eniten ääntä aiheuttavaa 1.Laivat satamassa 36,6 db 29,3 db 1. Sahanrannan 38,1 db 31,8dB (=apumoottorit) laivat (=apum.) 2.Kantasatama liikenne 20,4 db 13,6 db 2. Uusi keulayläramppi 31,4 db 27,6 db (*) 3.Kantasataman keula- 14,8 db 14,9 db 3. Kantasataman 27,2 db 29,4 db ramppi laivat (=apum.*) Keskiäänitaso 36,9 db 29,5 db Keskiäänitaso 39,2 db 34,7 db MP3. kolme eniten ääntä aiheuttavaa 1.Laivat satamassa (=apumoottorit) 2.Sahanrannan liikenne 3.Kantasataman keularamppi Nykytila Ennustetilanne päiväaika yöaika MP3 kolme eniten ääntä aiheuttavaa päiväaika yöaika 40,9 db 34,8 db 1. Uusi keulaylä- 44,0 db 40,2 db ramppi (*) 23,7 db 23,1 db 2. Sahanrannan 41,9 db 42,2 db liikenne 19 db 15 db 3. Sahanrannan 42,0 db 32 db laivat (=apum.) Keskiäänitaso 41,0 db 35,1 db Keskiäänitaso 47,7 db 44,8 db Kuva Pistelaskennan tulokset (*= impulssimaisuus huomioitu). Pistelaskentatulosten perusteella nykytilassa kaikkiin pisteisiin suurimman päivä- ja yöajan keskiäänitason aiheuttaa laivojen (Finnlines Oy:n laivat ja M/s Fjärdvägen) apumoottorit (36,6-40,9 db). Ennustetilanteessa uusi keulayläramppi on rakennettu ja Finnlinesin laivat ovat siirtyneet käyttämään Sahanrantaa. Pistelaskennan perusteella pisteissä MP1 ja MP3 suurimman päiväajan keskiäänitason aiheuttaa uusi keulayläramppi (tulos impulssikorjattu) (42,3 db ja 44 db), toiseksi eniten melua aiheutuu Sahanrantaan tuleva ajoneuvoliikenne (40,1 db ja 41,9 db) ja kolmanneksi eniten Sahanrantaan siirtynyt Finnlines Oy:n laivaliikenne (40,5 db ja 42 db). Piste MP2 sijaitsi satamaa ylempänä Satamatien kallioleikkauksen päällä. Pisteeseen eniten päiväajan keskiäänitasoa aiheuttaa Sahanrannan laivojen apumoottorit (38,1 db). Erot eri lähteiden välillä ovat kuitenkin pieniä. Meluntorjuntaratkaisuja mietittäessä meluntorjunta tulee aina kohdistaa häiritsevimpään, suurimman keskiäänitason aiheuttavaan lähteeseen, jotta kokonaisäänitasoa pystytään alentamaan merkittävästi. Nykytilassa se tarkoittaisi laivojen apumoottorien (laivan pakoäänen) parempaa vaimentamista, mikä pitäisi tehdä kaikille sataman säännöllisen reittiliikenteen laivoille. Äänenvaimentimien lisääminen nykyisten alusten pakokanaviin on todennäköisesti hyvin hankalaa. Laivojen apumoottorien melun vaimentamiseen ei todennäköisesti ole teknistaloudellisia edellytyksiä. Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

20 16 Melusuojauksen (aidat, vallit) rakentamisella satama-alueen rajoille ei saavuteta melutason alentumaa ympäristössä, koska laivojen pakoäänet purkautuvat ylhäältä ja ääni kulkeutuisi meluesteiden yli. Ennustetilanteessa keulaylärampin ja Sahanrannan lisääntyvän liikenteen meluhaittoihin voidaan suunnitteluvaiheessa vaikuttaa. Hyvällä suunnittelulla rampin kolinan impulssimaisuutta on mahdollista alentaa. Saharannan satama-alueen reunalle on mahdollista rakentaa melueste, jolla tulevan autoliikenteen ääniä jossakin määrin voidaan alentaa. Keulayläramppia ylös nousevien autojen ääniin satamakentälle sijoitettu melueste ei kuitenkaan juurikaan vaikuta rampin korkeuden takia. Satamaa ympäröivien alueiden maakäyttö on merkittävässä roolissa sataman tulevaisuuden meluntorjuntaa suunniteltaessa. Uusia asuinrakennuksia ei pitäisi suunnitella sataman melualueelle tai meluntorjunta tulee huolella huomioida rakentamisen kaavoitus- ja lupavaiheessa. Uusien pihojen oleskelualueilla tulee melun ohjearvoihin pääseminen varmistaa hankekohtaisesti asemakaavavaiheessa sekä rakennuslupavaiheessa. Laivojen apumoottorien ääni on matalataajuista ja mahdollisesti ympäristössä kapeakaistaista ja häiritsevämpää kuin tavanomainen laajakaistaisempi melu, mikä pitää huomioida meluntorjunnassa. Apumoottorien päätaajuudet osuvat 63 Hz ja 125 Hz kaistoille, mikä tarkoittaa aallonpituuksina n. 5,4 m ja 2,7 m. Pitkällä aallonpituudella on merkitystä ääniaallon heijastuessa ja taipuessa mm. esteiden vaikutuksesta. Vain vähintään aallonpituuden suuruusluokkaa olevat esteet vaikuttavat äänen etenemiseen. Tämä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi meluaidoin tapahtuvalle melusuojaukselle ja tukee ajatusta, että esimerkiksi pihan oleskelualueet tulisi suojata mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi rakennusmassoittelulla. Satamatoimintojen äänen erityispiirteen johdosta piha- ja oleskelualueille sekä parvekkeille tulisi kaavoitus- ja rakennuslupavaiheessa esittää kaavamääräys meluselvityksestä, jossa ohjearvona päivällä on 55 db ja yöllä 45 db impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus huomioituna. Rakenteellinen ääneneristävyyden mitoitus tulisi tehdä rakennuslupavaiheessa. Ennen kohteen lopullista käyttöönottoa tulisi ohjearvot alittaviin melutasoihin pääseminen varmistaa käyttöönottomittauksin. LÄHTEET /1/ Nordtest method, NT ACOU Industrial Plants: Noise Emission /2/ Akukon Naantalin kantasatama. Ympäristömeluselvitys. 11/2007 /3/ Ympäristöministeriö ohje 1/1995. Ympäristömelun mittaaminen /4/ Road Traffic Noise - Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:525, Nordic council of ministers 1996 /5/ Environmental noise from industrial plants General prediction method. Danish acoustical laboratory, Report 32. Lyngby LIITTEET 1. Laskennassa käytetyt äänitehotasot 2. Melumittauspöytäkirjat MELUALUEKUVAT Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 Nykytila. Päiväajan keskiäänitaso (impulssimaisuus huomioitu). Nykytila. Yöajan keskiäänitaso (impulssimaisuus huomioitu). Nykytila. Yhden tunnin keskiäänitaso, L Aeq1h (impulssimaisuus huomioitu). Ennustetilanne. Päiväajan keskiäänitaso (impulssimaisuus huomioitu). Ennustetilanne. Yöajan keskiäänitaso (impulssimaisuus huomioitu). Ennustetilanne. Yhden tunnin kesskiäänitaso, L Aeq1h (impulssimaisuus huomioitu) Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

21 17 Kuva 7 Kuva 8 Kuva 9 Kuva 10 Kuva 11 Kuva 12 Nykytila. Päiväajan keskiäänitaso (impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus huomioitu). Nykytila. Yöajan keskiäänitaso (Impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus huomioitu). Nykytila. Yhden tunnin keskiäänitaso, L Aeq1h. Impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus huomioitu). Ennustetilanne. Päiväajan keskiäänitaso (impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus huomioitu). Ennustetilanne. Yöajan keskiäänitaso (impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus huomioitu). Ennustetilanne. Yhden tunnin keskiäänitaso, L Aeq1h (impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus huomioitu). Naantalin Satama. Satamatoimintojen muutoksen meluselvitys

22 Liite 1 LASKENNASSA KÄYTETYT ÄÄNITEHOTASOT Lähde Äänitehotaso, LWA 31 Hz 63 Hz 125Hz 250 Hz 500Hz 1kHz 2kHz 4kHz 8kHz L W(A) M/s Finnfellow (1 Uusi laiva 1 ja ,3 M/s Finnfellow, säleikkö ,1 M/s Finneagle ( ,0 M/s Finnclipper ( ,2 M/s Fjärdvägen ( ,6 Rekka, tyhjäkäyttö ( ,8 Terminaalitraktori ,0 Kantasatama, keularamppi ( ,3 1) Kapeakaistakorjaus huomioitu 2) Yhden rekan tyhjäkäynnin lähtötaso 3) Impulssimaisuus huomioitu

23 Naantalin Satama Ympäristömelumittauspöytäkirja TKk Ajankohta: klo 16:51: klo 10:38:45Mittaaja: Timo Korkee Mitattava kohde: Naantalin Satama Laitteisto: Rion NL 32 Mittauspaikka: MP 1 Kalibrointi: 114 db -kalibraattorilla (113,9 db) Menettely: Aikavakio F, taajuuspainotus A, tallennusväli 1 s Etäisyys kohteeseen: n. 440 m laituriin nro 27, 880m laituri nro 20 Mikrofonin korkeus maasta 1,5 m Valokuva mittauspaikalta: Mittauspiste kartalla: Mittauspiste 1 Naantalin Satama Tuulen suunta Mittausolosuhteiden kuvaus: Mittauspiste rinteen päällä. Pisteesätä näköyhteys sataman laitureihin nro 27 ja 20. Mittausten alussa Finneagle teki lähtöä (kuvassa). Laivan moottorien ääni mittauspisteessä vaimeasti korvin kuultavissa. Fjärdvägen -aluksen ääni erottuu mittauspisteeseen Finnlinesin laivoja selvemmin. Mittauksen aikana vallinnut säätila täyttää mittausohjeen vaatimukset. Syy kuvaajassa esiintyvälle äänitason nousulle klo 20:30-04:45 on epäselvä. Mittausten aikana Kanta 26 laiturissa m/s Fingard. Säätila: Sääasema: Ramboll, Davis Vantage Pro II Ilma Tuuli Lämpötila Ilmanpaine Ilmankosteus Suunta Nopeus Pilvisyys [ C] [hpa] [%] [ ] [m/s] +18,6 C 1028,3 80, ,3 8/8 Mittaustulokset: Päiväajan keskiäänitaso, LAeq Yöajan keskiäänitaso, Laeq 49 db 51 db Mittauksen epävarmuustaso: ± 5,5 db Mittarin ja etäisyyden aiheuttama epävarmuus Kuvaaja äänitason vaihtelusta mittausaikana: LAeq1s MP1, päiväajan kesikäänitaso LAeq1s MP1, yöajan keskiäänitaso Finnfellow Finnclipper :51:10 17:11:28 17:31:46 17:52:04 18:12:22 18:32:40 18:52:58 19:13:16 19:33:34 19:53:52 20:14:10 20:34:28 20:54:46 21:15:04 21:35:22 21:55:40 7:15:58 7:36:16 7:56:34 8:16:52 8:37:10 8:57:28 9:17:46 9:38:04 9:58:22 10:18: finnfellow Fjärdvägen Fjärdvägen Finnclipper :00:00 22:20:31 22:41:02 23:01:33 23:22:04 23:42:35 0:03:06 0:23:37 0:44:08 1:04:39 1:25:10 1:45:41 2:06:12 2:26:43 2:47:14 3:07:45 3:28:16 3:48:47 4:09:18 4:29:49 4:50:20 5:10:51 5:31:22 5:51:53 6:12:24 6:32:55

24 Naantalin Satama Ympäristömelumittauspöytäkirja TKk Ajankohta: klo 17: klo 9:46 Mittaaja: Timo Korkee Mitattava kohde: Naantalin Satama Laitteisto: Rion NL 32 Mittauspaikka: MP 2 Kalibrointi: 114 db -kalibraattorilla (113,9 db) Menettely: Aikavakio F, taajuuspainotus A, tallennusväli 1 s Etäisyys kohteeseen: n. 440 m laituriin nro 27, 780m laituri nro 20 Mikrofonin korkeus maasta 1,5 m Valokuva mittauspaikalta: Mittauspiste kartalla: Mittauspiste 2 Naantalin Satama Tuulen suunta Mittausolosuhteiden kuvaus: Mittauspiste Satamatien kallioleikkauksen päällä. Pisteestä näköyhteys laituriin nro 27 sekä Luonnonmaan telakalle. Mittauspisteeseen erottaa Luonnonmaan sillan liikuntasaumasta peräisin olevan äänen autojen ylittäessä sauman. Tausta ääntä myös alueen muusta teollisuudesta ja mm. lentoliikenteestä. Mittauksen aikana vallinnut säätila täyttää mittausohjeen vaatimukset. Syy kuvaajassa esiintyvälle äänitason nousulle klo 20:30-00:15 on epäselvä. Mittausten aikana Kanta 26 laiturissa m/s Fingard. Säätila: Sääasema: Ramboll, Davis Vantage Pro II Ilma Tuuli Lämpötila Ilmanpaine Ilmankosteus Suunta Nopeus Pilvisyys [ C] [hpa] [%] [ ] [m/s] +18,6 C 1028,3 80, ,3 8/8 Mittaustulokset: Päiväajan keskiäänitaso, LAeq Yöajan keskiäänitaso, Laeq 51 db 50 db Mittauksen epävarmuustaso: ± 5,5 db Mittarin ja etäisyyden aiheuttama epävarmuus Kuvaaja äänitason vaihtelusta mittausaikana: LAeq1s MP2, päiväajan keskiäänitaso Finnfellow Finnclipper :51:52 18:09:10 18:26:28 18:43:46 19:01:04 19:18:22 19:35:40 19:52:58 20:10:16 20:27:34 20:44:52 21:02:10 21:19:28 21:36:46 21:54:04 7:11:22 7:28:40 7:45:58 8:03:16 8:20:34 8:37:52 8:55:10 9:12:28 9:29: LAeq1s finnfellow Fjärdvägen MP2, yöajan keskiäänitaso Fjärdvägen Finnclipper :00:00 22:19:46 22:39:32 22:59:18 23:19:04 23:38:50 23:58:36 0:18:22 0:38:08 0:57:54 1:17:40 1:37:26 1:57:12 2:16:58 2:36:44 2:56:30 3:16:16 3:36:02 3:55:48 4:15:34 4:35:20 4:55:06 5:14:52 5:34:38 5:54:24 6:14:10 6:33:56

25 Naantalin Satama Ympäristömelumittauspöytäkirja TKk Ajankohta: klo 19: klo 00:44 ja 26. Mittaaja: Timo Korkee Mitattava kohde: Naantalin Satama Laitteisto: Norsnonic 140 Mittauspaikka: MP 3 Kalibrointi: 114 db -kalibraattorilla (113,9 db) Menettely: Aikavakio F, taajuuspainotus A, tallennusväli 1 s Etäisyys kohteeseen: n. 260 m laituriin nro 27, 650m laituri nro 20 Mikrofonin korkeus maasta 1,5 m Valokuva mittauspaikalta: Mittauspiste kartalla: Mittauspiste 3 Naantalin Satama Tuulen suunta Mittausolosuhteiden kuvaus: Mittauspiste rannan joutomaa alueella. Pisteestä suora näkyvyys satamaan. Taustaääniä Luonnonmaan telakalta sekä muuta kaupungin ääntä. Satamasta kuultavissa laivan moottorin käyntiääni ja rekkojen satunnainen liikkuminen. Mittauksen aikana vallinnut säätila täyttää mittausohjeen vaatimukset. Syy kuvaajassa esiintyvälle äänitason nousulle klo 20:30-00:15 on epäselvä. Mittausten aikana Kanta 26 laiturissa m/s Fingard. Säätila: Sääasema: Ramboll, Davis Vantage Pro II Ilma Tuuli Lämpötila Ilmanpaine Ilmankosteus Suunta Nopeus Pilvisyys [ C] [hpa] [%] [ ] [m/s] +18,6 C 1028,3 80, ,3 8/8 Mittaustulokset: Päiväajan keskiäänitaso, LAeq Ylöajan keskiäänitaso, Laeq 50 db 50 db Mittauksen epävarmuustaso: ± 4,5 db Mittarin ja etäisyyden aiheuttama epävarmuus Kuvaaja äänitason vaihtelusta mittausaikana: LAeq1s MP3, Päiväajan keskiäänitaso LAeq1s MP3, yöajan keskiäänitaso Fjärdvägen Finnfellow Finnclipper finnfellow Fjärdvägen :03:35 19:17:57 19:32:19 19:46:41 20:01:03 20:15:25 20:29:47 20:44:09 20:58:31 21:12:53 21:27:15 21:41:37 21:55:59 7:55:21 8:09:43 8:24:05 8:38:27 8:52:49 9:07:11 9:21:33 9:35:55 9:50:17 10:04:39 10:19:01 22:00:00 22:07:29 22:14:58 22:22:27 22:29:56 22:37:25 22:44:54 22:52:23 22:59:52 23:07:21 23:14:50 23:22:19 23:29:48 23:37:17 23:44:46 23:52:15 23:59:44 0:07:13 0:14:42 0:22:11 0:29:40 0:37:09

26 Naantalin Satama Ympäristömelumittauspöytäkirja TKk Ajankohta: Mitattava kohde: Mittauspaikka: Etäisyys kohteeseen: klo klo 8:03 Mittaaja: Timo Korkee Naantalin Satama Laitteisto: Norsonic 118 MP 4 Kalibrointi: 114 db -kalibraattorilla (113,9 db) Menettely: Aikavakio F, taajuuspainotus A, tallennusväli 1 s n. 340 m laituriin nro 20 Mikrofonin korkeus maasta 1,5 m Valokuva mittauspaikalta: Mittauspiste kartalla: Mittauspiste 4 Naantalin Satama Mittausolosuhteiden kuvaus: Mittauspiste satamaan johtavan tien kallioleikkauksen päällä. Laivan käyntiääni kuultavissa mittauspisteeseen, mutta myös muualta tulevaa teollisuusmelua. Mittausjakson aikainen säätil täyttää mittausohjeen vaatimukset. Mittausjakson aikainen äänitaso ei impulssimaista LAImax-LASmax tasojen erotuksen mukaan tai kapeakaistaista kuulohavainnon perusteella. Säätila: Ilma Tuuli Lämpötila Ilmanpaine Ilmankosteus Suunta Nopeus Pilvisyys [ C] [hpa] [%] [ ] [m/s] +18,3 C 1027, ,3 8/8 Tuulen suunta Mittaustulokset: Yöajan keskiäänitaso, db: Päiväajan keskiäänitaso, db: Mittauksen epävarmuustaso: ± 5 db Mittarin ja etäisyyden aiheuttama epävarmuus Kuvaaja äänitason vaihtelusta mittausaikana: LAeq1s Finnfellow Fjärdvägen MP4, yöajan keskiäänitaso 22:00:00 22:19:03 22:38:06 22:57:09 23:16:12 23:35:15 23:54:18 0:13:21 0:32:24 0:51:27 1:10:30 1:29:33 1:48:36 2:07:39 2:26:42 2:45:45 3:04:48 3:23:51 3:42:54 4:01:57 4:21:00 4:40:03 4:59:06 5:18:09 5:37:12 5:56:15 6:15:18 6:34: LAeq1s Finnclipper MP4, päiväajan keskiäänitaso 7:00:00 7:02:47 7:05:34 7:08:21 7:11:08 7:13:55 7:16:42 7:19:29 7:22:16 7:25:03 7:27:50 7:30:37 7:33:24 7:36:11 7:38:58 7:41:45 7:44:32 7:47:19 7:50:06 7:52:53 7:55:40 7:58:27 8:01:14

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38