buildingsmart Finland

Transkriptio

1 buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Talotekniikan tietomallikysely 2015 Materiaalitiedon toimittaminen urakkalaskentaan

2 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä Suomessa Kehittää bsf Talotekniikkatoimialaryhmän toimintaa vastausten perusteella

3 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn jaottelu Kyselyn TATE-kohderyhmä: - Suunnittelijat - Urakoitsijat - Tilaajat Osa kysymyksistä oli yhteisiä kaikille Kysymyksissä kysytty henkilökohtaisia mielipiteitä

4 MILLÄ SEKTORILLA TOIMIT (SUUNNITTELUSSA, URAKOINNISSA TAI RAKENNUTTAJAN/TILAAJAN ASIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ)? Kaikki vastaajat (N=221) Jokin muu, mikä: 7 % Joku muu, mikä mm: - AV-suunnittelu - KSL-suunnittelu - Energia - Laitemyynti - Valaistussuunnitelu Sprinkleri 1 % Rakennusautomaatio 3 % Talotekniikka (LVIS) 14 % Sähkö 33 % Vuonna 2014 vastaajia 193kpl LVI 39 % Putkistot 2 % Ilmanvaihto 1 %

5 MISSÄ TEHTÄVÄSSÄ TOIMIT ENSISIJAISESTI? Tilaaja/rakennuttaja tehtävät; 8,6% Urakointi; 19,0% Suunnittelu; 72,4% Samansuuntainen jakauma v.2014

6 MISSÄ MAAKUNNASSA PÄÄASIASSA TYÖSKENTELET? N Samansuuntainen jakauma v.2014

7 EDUSTAMASI YRITYKSEN HENKILÖMÄÄRÄLUOKKA SUOMESSA N henkilöä 6-20 henkilöä henkilöä henkilöä Yli 100 henkilöä

8 Tulkintoja Vastausten perusteella: Uudellamaalla tehdään 62% tietomallinnuksesta Yli 100 hengen toimistoissa tehdään 67% tietomallinnuksesta

9 KUINKA USEIN PROJEKTEISSASI TEET TAI KÄYTÄT HYÖDYKSI OMAN TEKNIIKAN ALASI OSALTA TIETOMALLIA? ARVIOI NÄIDEN PROJEKTIEN OSUUS KAIKISTA PROJEKTEISTASI.

10 TUOKO TIETOMALLIEN KÄYTTÖ KONKREETTISTA HYÖTYÄ TYÖHÖSI? KOETKO TIETOMALLIEN KÄYTÖN HANKALOITTAVAN TYÖTÄSI?

11 KUMPAA PITÄISI MIELESTÄSI ENSISIJAISESTI KEHITTÄÄ: OHJELMISTOJA VAI TOIMINTATAPOJA? ONKO TEKNINEN OSAAMISTASO SUOMESSA RIITTÄVÄ TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE?

12 OLETKO TUTUSTUNUT YTV2012 TIETOMALLIVAATIMUKSIIN? OVATKO TIETOMALLIPOHJAISEN SUUNNITTELUN TOIMINTATAVAT MIELESTÄSI SELKEITÄ? ONKO SINULLA MIELESTÄSI RIITTÄVÄ OSAAMISTASO KÄYTTÄÄ TAI TEHDÄ TIETOMALLINNUSTA? ONKO TEKNINEN OSAAMISTASO SUOMESSA RIITTÄVÄ TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE?

13 URAKOITSIJAT: KUINKA USEIN PROJEKTEISSASI SAAT KÄYTTÖÖSI TALOTEKNISEN TIETOMALLIN? ARVIOI NÄIDEN PROJEKTIEN OSUUS KAIKISTA HENKILÖKOHTAISISTA PROJEKTEISTASI. SUUNNITTELIJAT: JOS TARJOUSPYYNNÖSSÄ EI VAADITA MALLINNUSTA, TEETKÖ SEN SILTI OMALTA OSALTASI?

14 URAKOITSIJAT: KUINKA YLEISTÄ ON, ETTÄ PROJEKTEISSASI TOIMITETAAN TIETOMALLEISTA LUOTUJA MÄÄRÄLUETTELOITA URAKKAKYSELYJEN YHTEYDESSÄ? SUUNNITTELIJAT: KUINKA YLEISESTI PROJEKTEISTASI TOIMITETAAN MÄÄRÄLUETTELOT URAKKALASKENTAAN?

15 TILAAJA / RAKENNUTTAJA: ANNATKO YHDISTELMÄMALLIN URAKKALASKENTA- ASIAKIRJOJEN MUKANA URAKOITSIJALLE? HYVÄKSYTKÖ TILAAJANA TIETOMALLISTA TUOTETTAVIEN TATE-MÄÄRÄLUETTELOIDEN KÄYTÖN URAKKALASKENNASSA? TEETKÖ SUUNNITTELUTARJOUS- PYYNNÖT SITEN, ETTÄ VAADIT KOHDETTA TIETOMALLINNETTAVAKSI?

16 TILAAJA / RAKENNUTTAJA: KOETKO TIETOMALLINNUKSESTA SAATAVAN RIITTÄVÄSTI HYÖTYJÄ KUSTANNUKSIIN VERRATTUNA?

17 Vapaita kommentteja Olisi tarjottava selkeä toimintamalli kuinka tietomallinnushanke viedään läpi onnistuneesti suunnitteluvaihe kerrallaan suunnitteluaosapuoli kohtaisesti. Vastuualueiden ja velvollisuuksien selkeä rajaaminen hankkeessa mukaolevien kesken jouduttaisi henkkeen läpi viemistä. Mitä tarkoittaa hyvä rakennustapa mallin näkökulmasta: - toteutus mallin mukaan - geometria- ja mitoitusmuutokset päivitettävä malliin toteutuksen aikana riittävän usein, ei enää punakynätalkoita urakan lopussa Tietomallinnus on erittäin hyödyllistä ja toimivaa jos kaikki osapuolet sitoutuvat toimimaan tietomallinnuksen vaatimalla tavalla. Jos joku projektin osapuoli sluibaa/joustaa näistä vaatimuksista niin silloin tietomallinnuksen laatu heikkenee koko projektissa ja kaikki kärsivät. Yhtenäiset toimintavat kunniaan. Olen saanut tutustua ja käyttää tietomallinnosta useammassa projektissa. Ne ovat hyödyttneet urakointia paljon, mutta vastaavasti paljastaneet entistä pahemmin suunnittelun todella huonon tason tämän päivän Suomessa TATE -suunnittelijoiden tietomallinnus on ihan lapsenkengissä. Yrittävät edelleen tehdä kertasuorituksella järjestelmäkuvauksen, ei todellista tietomallia. Voin kertoa että ei onnistu. ARK ja RAK toimii hyvin. Rakennemallin pitäisi mennä samasa tahdissa arkkitehdin mallin kanssa. Ja niiden pitäisi olla yhteneväisiä. Aika usein on niin, että pilareiden yms. kantavien rakenteiden sijoitukset eivät synkkaa ark><rak malleissa kuin vasta ihan loppumetreillä. Tämä vaikeuttaa LVI-suunnittelua. Hieno, että ollaan mallinnuksen kanssa tässä pisteessä. Siitä on tosin puhuttu jo yli 10 vuotta. Onko toista alaa, jossa asiat etenee näin hitaasti?

18 Vapaita kommentteja, tarkkuuskysymykset Lopputuloksena ei pitäisi odottaa täysin törmäysvapaata mallia. Suunnittelijalla menee nykyisin liikaa aikaa hiplata asennettavissa olevia törmäyskohtia millilleen oikeaan kohtaan vain että saataisiin kaikki törmäykset pois. Työmaa noudattaa mallinnettuja asennuksia heikosti, jolloin osa mallinnuksesta valuu hukkaan. Mallit pitäisi olla suunniteltu siten etteivät esim. iv ja lv törmäile keskenään. Usen saa selitykseksi että johtuu ohjelmasta. Urakoitsijaa ei kiinnosta mistä se johtuu, vaan sen pitäisi toimia. Pelisäännöt pitäisi olla selkeämmät, monesti urakoitsijoilta häviää taito asentaa kun mallissa on 5mm risteilyjä. Mallintaminen tuo niin paljon etua, että tämä täytyisi huomioida selvemmin. Suunnittelu vs. toteutus eli asennustoleranssit vs. suunnittelutoleranssit??? Asenna siinä sitten suunnitelmien mukaisesti jos suunnittelija sanoo suunnittelevansa +-200mm Urakoitsijat tulisi saada mukaan tietomallien käyttöön. Tietomallit eivät korvaa asennuspiirustusta, mutta siitä näkee helpommin, mitä suunnittelija on ajatellut. Tietomallipohjainen suunnitelma EI OLE LVI- teknisesti asennuspiirustus. Järkevät toleranssit, tietojen oikea-aikaisuus Mallia tulisi uskaltaa käyttää ilman jatkuvaa keskustelua vastuurajoista ja korvausvastuista. Malli tuskin koskaan saavuttaa 100% oikeellisuutta, mutta epätäydellisenäkin se parantaa toteutuksen tasoa havainnollisena ja toteutusta ohjeevana perinteisten mallista tulostettujen tasopiirustusten lisänä

19 Yhteenveto Henkilötasolla koetaan, että tietomallinnuksesta on apua ja hyötyä työssä Toimintatapoihin halutaan selkeyttä Yhteistyössä eri alojen kanssa on ongelmia -> prosessien tulee mahdollistaa todellinen yhteistyö TATE-mallinnuksen tarkkuustaso saa kritiikkiä urakoinnista

20 MATERIAALILISTAT Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Materiaalitiedon toimittaminen urakkalaskentaan

21 MATERIAALILISTAT Laskentakustannukset toimitilojen osalta 5-8 M / vuosi (konservatiivinen arvio) Urakoitsijoiden hit-rate arviolta 20% Urakkaa laskee ~8 yritystä, laskennassa ei ole huomioitu näiden urakoitsijoiden aliurakoitsijoiden laskentamenoja Toimitilojen taloteknisen urakkalaskennan kokonaiskustannus vuosittain M Säästöpotentiaali M

22 MATERIAALILISTAT Prosessikuvaus julkaistaan bsf sivustoilla, Keskitytty normaaliin tarjousprojektiin, jossa: Suunnittelijat ovat sopimussuhteessa tilaajaan Urakoitsijat valitaan suunnitelmien perusteella tarjouskilpailun kautta Lopputuloksena prosessikuvaus sekä mallipohja suunnittelijalle laskentamateriaalin sisällöstä

23 TOTEUTUSSUUNNITTELU, TEKNISTEN ASIAKIRJOJEN TATE-TIETOTARVE

24 LISÄKEHITYSTARPEITA TUNNISTETTU

25 TILAAJALLA SUURI ROOLI Tilaaja määrittelee sopimustekniikan ja vastuut bsf ohje ei ole luonteeltaan sopimusasiakirja, sillä ei ole oletuksena juridista asemaa sopimusten pätevyysjärjestyksessä

26 EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI SKOL ry teetti vuonna 2014 prosessikuvauksen taloteknisistä suunnitteluprosesseista Nämä prosessikuvaukset siirtyvät buildingsmart Finlandin ylläpidettäviksi

27 OHJEET KÄYTTÖÖN!! Haaste kaikille osapuolille: Näillä ohjeilla ei tee mitään, jos niitä ei uskalleta ottaa käyttöön Yksilöt tekevät muutoksen

28 RAKENNUSHANKKEEN KOLME TUKIJALKAA Talotekniikkatoimialaryhmä, www-kysely 2014

29 KIITOS Tero Järvinen Talotekniikkatoimialaryhmä