tasapainotti hoitajien työkuorman Pirjo Nikkinen Koulujen neliöt kuriin Kouvolassa CONSULTING PEOPLE HUS ja arvopohjainen palvelutuotanto

Transkriptio

1 10 HUS ja arvopohjainen palvelutuotanto CONSULTING PEOPLE Koulujen neliöt 26 kuriin Kouvolassa Pirjo Nikkinen 8 tasapainotti FCG Consulting People hoitajien työkuorman

2 4 8 Pirjo Nikkinen pohtii kotihoitajien työajankäyttöä Pielavedellä. Sopivalla ajoituksella hoitotyön rinnalle jää kiireetöntä aikaa vanhusten kanssa. Kannen kuva: Matias Honkamaa 20 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Raha ja terveys, sote-shakin kuninkaat 6 Numerot tukevat mielenterveystyötä Kolari oikeassa kurssissa 8 Hoitajien mukana vanhusten arjessa 10 HUS kohti uudenlaista palvelutuotannon ohjausta 12 FCG Prodacapo Group vahvistaa asemiaan 13 Vuoden betonirakenne Kruunuvuorenrannassa 14 Hämeenlinna kasvaa ja kehittyy hallitusti 16 Kiinteistöveron merkitys kuntataloudessa kasvaa 18 Eväitä elinvoiman kehittämiseen 20 Tervetuloa sadun maailmaan! 22 Henkilöstötiedot siirtyvät yhteisessä pilvipalvelussa 24 Sijaiset löytyvät nopeasti Oulussa FCG Kuntarekry Oy ja FCG Elbit Oy yhdistyvät olemme nyt FCG Talent Oy 25 Nepalin vesiprojekti sai EU-rahoitusta 26 Kouvola pisti koulusuunnitelmat uusiksi 28 Saimaan kanava uuteen aikaan 29 Voimajohtoja lintuperspektiivistä 30 FCG:n rooli Indonesian luonnonvarojenhallinnan kehittäjänä jatkuu 31 FCG Pakistanissa suunnittelemassa 32 Puhdasta vettä ja kestävää sanitaatiota Kambodzassa 33 Matthew Taylor: Millainen on työn tulevaisuus FCG Akatemia kouluttaa huippuosaajia Digikaava.fi kertoo digitaalisesta kaavoituksesta 34 FCG Suunnittelu ja tekniikalle ympäristö- ja laatusertifikaatit Maisemataidetta ongelmajätteestä ja hulevesien hallintaa 36 FCG Miraplan Oy on nyt osa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:tä Uusi opas taloyhtiöille: Näin kilpailutat korjausurakan Työnantaja: hyppää mukaan Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan! 38 Nimityksiä FCG:llä 39 Timo Läksy luotsaamaan Turun aluetoimistoa FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmälehti. Päätoimittaja Eeva Kokki Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, Helsinki Puhelin etunimi.sukunimi@fcg.fi, Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Painopaikka Grano Oy, Helsinki 2018 Osoitteenmuutokset ja lehden tilaukset > verkkolehti > yhteystiedot Pääkirjoitus FCG:n toiminta on saanut säännöllisesti myönteisiä arvioita sekä asiakkailta että ulkopuolisilta arvioitsijoilta. Sen lisäksi, että Suomen Projektiyhdistys valitsi Water for Life (Nepal) -hankkeen vuoden 2017 projektiteoksi Suomessa, kyseinen projekti valittiin kolmanneksi parhaaksi projektiksi kansainvälisen projektijohtamisen järjestön IPMAn toteuttamassa maailmanlaajuisessa parhaiden projektien valinnassa syksyllä Aivan tuore tunnustus on saatu vuoden 2018 alussa, kun Kruunuvuorenrannan koonta-asema valittiin Betoniteollisuus ry:n toimesta vuoden betonipalkinnon saajaksi. Tuossa hankkeessa FCG toimi rakennesuunnittelijana. Osaamisen vahvistamiseksi on jatkettu myös yritysjärjestelyjä. FCG Prodacapo Groupin osaamista vahvistettiin erityisesti Pohjoismaissa mutta myös laajemmin eurooppalaisena sosiaali- ja terveydenhuollon suorituskyvyn johtamisen järjestelmätoimittajana. Tämä toteutettiin vuoden 2018 alussa ostamalla englantilainen alan asiantuntijayritys Bellis-Jones Hill Ltd. Ostettu yritys on toiminut Prodacapo -ohjelmistojen jälleenmyyjänä lähes kaksikymmentä vuotta. Tällä hetkellä yrityksellä on noin 40 terveydenhuollon NHS Trust -asiakasta. Pohjoismaista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on FCG:llä ollut näissä tuotteissa johtava asema jo aiemmin. HR-palveluissa sisäisiä järjestelyjä toteutettiin asiakaspalvelukyvykkyyden edellytysten vahvistamiseksi yhdistämällä kunta-alan johtavaa Kuntarekry.fi-rekrytointipalvelua tuottava FCG Kuntarekry Oy ja ohjelmistopalveluyhtiö FCG Elbit Oy tammikuun 2018 alusta lukien FCG Talent Oy:ksi. Toiminta jatkuu ja laajenee uusilla tuotteilla. Hyväksi koetut tuotebrandit säilyvät. Suurimmat tapahtumat ovat jatkuneet entistäkin suurempina. Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät kokoavat myös tänä keväänä osallistujan ja noin 100 yrityksen joukon Jyväskylässä toukokuussa toteutettavaan tapahtumaan. Rafo (Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi) on tänäkin vuonna 2018 koonnut yli 500 osallistujaa ja jatkoa seuraa tulevaisuudessa. Myös alkaneena vuonna erilaisia tapahtumia järjestetään arviolta 500. Tervetuloa osallistumaan! Tuotekehittelyä on jatkettu koko FCG-konsernin voimalla sekä koko 700 osaajan ja myös FCG:n yhteistyökumppaneiden yhteisellä voimalla. Tässä lehdessä on kuvattu kiinnostavia poimintoja eri toiminnoista. Vuosi 2017 oli FCG:n historian liiketoiminnallisesti sekä projektimäärältään että liiketaloudeltaan volyymeiltaan suurin, noin 83 miljoonan euron liikevaihdolla ja projektin vuosittaisella määrällä. Vuosi oli liiketulokseltaan kuluneen vuosikymmenen paras, hyvä ja johdonmukainen jatkumo kuluneille vuosille. Suurin volyymimäärävastuu projektien osalta on perinteisesti FCG Suunnittelu ja tekniikka -liiketoiminnoilla. Jatkamme vahvaa toimintaamme myös alkaneena vuonna teemalla Lisäarvoa asiakkaalle. Toivotan jälleen antoisia lukuhetkiä mielenkiintoisten asiakaskokemusten ja asiantuntijapuheenvuorojen parissa. Ari Kolehmainen 2 FCG Consulting People YMPÄRISTÖMERKKI MILJÖMÄRKT Painolaitos FCG Consulting People

3 Tuotteistaminen on kaiken ydin, sanoo tutkimuspäällikkö Timo Seppälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Seppälä ryhtyi kunnianhimoiseen hankkeeseen kaiken sotetiedon yhdistämiseksi. teksti Jaana Ahlblad kuva Heidi Strengell Voimme unohtaa kolmen miljardin euron säästötavoitteen, jos emme pysty ohjaamaan tuotantoa. Myös terveyden muutoksen mittaamiseen tarvitaan tieto tuotannosta, ja sitä varten tarvitaan toimiva tuotteistus, Timo Seppälä sanoo. Raha ja terveys, sote-shakin kuninkaat Massiivisen soteuudistuksen taustaksi tarvitaan valtavasti vertailukelpoista tietoa siitä, millaisia palveluja perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuollossa tarjotaan, paljonko niitä kulutetaan, mikä niiden tarve on, miten ne vaikuttavat ja mitä niiden tuottaminen maksaa. Kokonaisuuden hahmottaminen on suuren luokan shakkipeliä, jossa tärkeimmät nappulat ovat terveys ja talous. Tämän pelilaudan äärellä työskentelee VTT Timo Seppälä, terveys- ja sosiaalitalousyksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Jos Seppälä voisi päättää seuraavasta siirrosta, hän pitäisi huolen, että kaikki Suomen soterekisterit laitettaisiin kuntoon. Asiat saadaan järkevälle mallille vain yhdenmukaisen tiedonkeruun ja vertaisoppimisen avulla, Seppälä sanoo. Viranomaisrekistereitä on toisinaan moitittu turhiksi aikasyöpöiksi. Niin saattaa tuntuakin, myöntää Seppälä, jos kannustin tiedon syöttämiselle puuttuu. Kerätty tieto ei useinkaan virtaa kuin yhteen suuntaan ja siksi huolellinen tiedonsyöttö koetaan turhana. Kannustinjärjestelmän täytyy ulottua tiedonsyöttäjälle asti. Hyttynenkään ei pistä ilman kannustinta. Seppälän mukaan hallinnollista rekisteritietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kehityskeskustelussa. Tuotteistukseen perustuvan tiedon valossa nähdään, millaisia potilaita terveyskeskuslääkäri on vastaanottanut ja onko työkuorma sopiva. Silloin huolelliselle kirjaamiselle löytyy motiivi. Yhteinen sommitelma Tuotteistaminen on kaiken a ja o, sanoo Seppälä. Sitä hän on toistanut jo pitkään erilaisissa sotevalmisteluissa. Nyt ajatus on pitkälti konkretiaa, sillä Seppälä johtaa projektia, jossa tuotteistetaan ei sen vähempää kuin Suomen koko sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto. Tarkoitus on tuotteistaa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut ja tehdä siitä soten kokonaistuotteistus. Sen jälkeen näemme, mitä palveluja on tuotettu ja paljonko on mennyt resursseja. Pilotoimme parin vuoden laajuisella aineistolla. Hankkeessa käytetään FCG:n DRGsoteluokitustuotteita. Mukana ovat erikoissairaanhoidon NordDRG ja perusterveydenhuollon pdrg/ddrg, molemmat osa-alueet käsittävä EPR sekä sosiaalipalveluiden ryhmittely tietyiltä osin. Tuotteistus viedään aluksi perusterveyden avohuollon hoitoilmoitusrekisteri Avohilmoon, jonka aineistoa hallinnoi THL. Avohilmoon on kertynyt kunnolla dataa vasta noin viiden vuoden ajan, kertoo Seppälä. NordDRG-tuotteistus on käytössä kaikissa sairaanhoitopiireissä ja sen data on hyvälaatuista, siksi erikoissairaanhoidon asioista tiedetäänkin enemmän. Toisaalta perusterveydenhuolto on kompleksisempaa, sillä yhdestä käynnistä voi syntyä useita kontakteja, jotka muodostavat useita päällekkäisiä perusterveydenhuollon hoitoepisodeja. THL:n ja FCG:n yhteistyö on Timo Seppälän mukaan merkittävä ponnistus. Episo- deina tarkasteltavalle sotetiedolle saadaan tulevaisuudessa omat näkymänsä esimerkiksi palveluntuottajille, järjestäjille, maakunnille ja valtiolle. Pilottihankkeen tuloksia odotetaan ennen keväällä alkavaa maakuntien simulointiharjoitusta. Lisää pelaajia mukaan Myös suun terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tuotteistukseen on tulossa omat DRGjärjestelmät, kertoo toimialajohtaja Maija Valta FCG:ltä. Potilaista tai asiakkaista tallennetaan rutiinisti käyntitietoja, joiden perusteella heidät ryhmitellään suurempiin kokonaisuuksiin, Valta tiivistää DRG (Diagnosis Related Groups) -ryhmittelyn idean. Esimerkiksi diabetespotilaasta tiedetään hoitoon liittyvät käynnit ja hoidosta vaikkapa terveyskeskuksessa ja sairaalassa syntyvä kokonaisuus eli episodi, sekä hoitojen kustannustiedot. Niiden avulla voidaan verrata esimerkiksi komplisoitumattoman potilaan hoitokustannuksia eri yksiköissä tai kuntien välillä. Vain FCG:llä on tällaisia vuosien kehittämistyötä vaativia järjestelmiä, kuten myös potilaan toimintakykyä selvittäviä mittareita, jotka ovat laajalti käytössä kunnissa, itsekin kunnan terveysjohtajana Kotkassa toiminut FT, TtM Valta mainitsee. Soteuudistus tuo yksityiset palveluntuottajat julkisen rinnalle entistä isommin. Yhdenmukaista ja vertailukelpoista tuotantotietoa odotetaan shakkilaudalle pian myös niiltä. 4 FCG Consulting People FCG Consulting People

4 Numerot tukevat mielenterveystyötä Pohjois-Karjalassa käärittiin hihat ja tehtiin se, mitä muualla Suomessa vasta suunnitellaan: aito soteuudistus. 14 kuntaa päätti yhdistyä ja vuoden 2017 alussa aloitti Siun sote, maakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Kaikkiaan 18 organisaatiota yhdistyi ja noin työntekijää sai uuden, yhteisen työnantajan. Kaikki perusterveydenhuollon tasoiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koottiin yhteen yksikköön. Yksikön johtaja, ylilääkäri Johanna Suvanto, sai eteensä luvun, joka sai hänet miettimään. Psykiatrisen kuntoutuksen asiakkaat, kuten skitsofreniakuntoutujat, tarvitsevat usein erilaista asumispalvelua, jota kunnat ostavat ulkoa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen budjetista puolet kuluu asumispalveluihin. Halusin ottaa tilanteen hallintaan ja selvittää, ovatko ostopalvelujen kriteerit yhteneväisiä ja ovatko ihmiset oikeanlaisissa paikoissa, Suvanto kertoo. FCG:n erityisasiantuntija Satu Kainulaisen esittelyn kuultuaan Suvanto tiimeineen vakuuttui, että TUVA -toimintakykymittari soveltuisi tiedontarpeeseen hyvin. Se on validoitu mittari, joka on käytössä muuallakin. Indeksointi on meille tärkeää palveluluokkien määrittelyn takia. Myös kuntoutuksen laatua täytyy voida seurata. Asiakkaan ääni kuuluviin Satu Kainulainen kiittelee projektin mutkatonta sujumista, vaikka kyseessä on iso, yli 70:n toimipisteen organisaatio. Erityisen hienoa työssä oli se, että Pohjois-Karjalassa nämä tiedot kulkevat yli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen, sanoo Kainulainen, jolla itsellään on taustalla pitkä kokemus sairaanhoitajana psykiatriassa ja päihdetyössä. Kainulainen pitää TUVA -mittarissa tärkeänä, että asiakas voi tehdä itsearvion tilanteestaan. Jokainen ihminen tarvitsee parhaan mahdollisen toimintakyvyn arjessaan. Pelkkien numeroiden tuijottaminen ei tuo lisäarvoa, mutta jos asia tehdään kunnolla, numerot antavat enemmän osviittaa kuin pelkkä sanallinen arvio, ylilääkäri Suvanto toteaa. Motivoitua koulutusta Johanna Suvanto antaa vinkin vastaavaan projektiin lähtijöille, että henkilöstön koulutusta kannattaa miettiä huolella samoin kuin se, keitä koulutetaan. Heidät pitää aktiivisesti motivoida ennen koulutuspäiviä kertomalla, mihin kaikkeen mittaria voi käyttää. Juuri kuntoutuksen laatuseurannan painotus on mielestäni tärkeää. Olemme prepanneet ohjelman pääkäyttäjiä vahvistamaan tätä puolta. Lisäksi Suvanto vinkkaa, että toimintakykymittarin tiedoista muodostuu oma rekisterinsä, jonka tietosuoja täytyy miettiä. Mittaria ei yhdistetä muihin potilasjärjestelmiin. Siinä on se etu, että käyttöönotto on nopeaa ja helppoa, Suvanto summaa. Kolari oikeassa kurssissa Ulla Ylläsjärven työpaikalta on viisi kilometriä Suomen pohjoisimmalle rautatieasemalle. Johtava lääkäri Ylläsjärvi toivoo, että juna vertauskuvallisesti toisi jo päätöksen soteuudistuksen raameista, jotta Lapinkin kunnissa päästäisiin reippaasti eteenpäin. Uudistuksen mietintä on jatkuvasti agendalla ja vie paljon aikaa kaikilla tasoilla. Toivoisimme, että sitä ei tuotaisi valmiiksi sementoituna, vaan ketterästi muokattavana. Muutostarpeita ilmenee varmasti, arvioi Ylläsjärvi. Kolarissa pohjustettiin soteuudistusta selvittämällä, kohtaavatko kunnan palvelutarjonta ja asukkaiden tarpeet oikealla tavalla. Vanhus-, vammais- sekä mielenterveysja päihdepalvelut analysoitiin FCG:n kanssa siitä näkökulmasta, saavatko asiakkaat toimintakykyynsä nähden parasta tukea. Halusimme, että tällainen mittaristo toisi yhteismitallista tietoa, jota voisi verrata muiden kuntien kanssa. Projektiin osallistui useampi Lapin kunta, Ylläsjärvi kertoo. Tasapaino hyödyttää kaikkia Kolari sai palvelupaketistaan hyvän arvosanan: asiakkaat saivat RAVA, TUVA ja FIM -toimintakykymittarien perusteella juuri sen tasoista tukea, kuin he elämäänsä tarvitsevat. Vain muutaman asiakkaan kohdalla kokonaisuuden uudelleenarviointi saattaa olla tarpeen. Yleensä palvelut ovat raskaampia kuin henkilön toimintakyky vaatisi. Kolarissa asiat ovat hyvin, mutta joissain kunnissa erityisesti tilapäistä apua tarvitsevat saavat sitä turhan mittavasti, toteaa johtava asiantuntija Liisa Klemola FCG Konsultoinnista. Klemola muistuttaa, että pienistä puroista kasvaa helposti merkittävä rahavirta. Lisäksi turhan raskaat palvelut yhtäällä saattavat tarkoittaa liian kevyitä toisaalla. Toimintakykymittarit antavat tietoa ensi sijaisesti johtamiseen ja palveluiden kehittämiseen, mutta tieto hyödyttää suoraan myös yksilöitä, kun palvelut saadaan räätälöityä oikein. Kolme ajankohtaista kysymystä Liisa Klemola on tutkinut väitöstyössään ikäihmisten toimintakykyyn liittyvään tiedonhallintaa. Työ osoitti, että toimintakyvystä kerättyjen dokumenttien käyttö hoitoa ohjaavana välineenä jää melko vähäiseksi. Asenteet tiedon hyödyntämistä kohtaan ratkaisevat, miten käytännössä toimitaan. Vanhuksen toimintakykyä kartoittavaan RAVA-mittariin lisättiin äskettäin kolme uutta kysymystä. Ne liittyvät henkilön turvallisuudentunteeseen, päihteidenkäyttöön ja ihmissuhteisiin. Asiakkaan tuen tarvetta valottavaan indeksiin kysymykset eivät vielä vaikuta. Mittaristo elää ajan mukana. RAVAindeksi on aloituspiste tuen määrän hahmottamiselle, siitä on hyvä lähteä räätälöimään, Klemola sanoo. Johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi on tyytyväinen Kolarissa tehtyyn selvitykseen. Kunnassa haluttiin tietää, missä kurssissa palvelujen ja ihmisten kokonaisuus on, ja siihen saatiin vastaus. Saimme tilannetta selkeyttävät raportit, työ ei ollut kohtuuttoman hintaista eikä vienyt ylettömästi aikaa. Nyt tiedämme, että apua tarvitsevat ihmiset ovat oikeissa paikoissa ja olemme hoitaneet tämän osuuden soteuudistusta varten. 6 FCG Consulting People FCG Consulting People

5 Hoitajien mukana vanhusten arjessa Urautunut ja lukittunut ajattelutapa ei hyödytä ketään. Näin pohtii perusturvajohtaja Pirjo Nikkinen, joka selvitytti vanhusten kotihoitajien työpäivien kulun juurta jaksaen. Hoitajat viestittivät kovaa kiirettä ja aikapulaa, työtehtävät jakautuivat päivään epätasaisesti ja ruuhka huippuja kasautui erityisesti aamuihin. Jotain olisi voitava tehdä. teksti Jaana Ahlblad kuva Matias Honkamaa Nyt Pielavedellä kuljetaan kohti muutosta, joka tasapainottaa hoitajien työkuormaa ja tuo vanhuksille lisää esimerkiksi kiireetöntä kylpy- ja saunomisaikaa. Työprosessianalyysi oli äärimmäisen hyvä, saimme näkyviin epäkohtien keskeiset ja todelliset syyt. Suurin tekijä kaiken taustalla on vanhentunut ja urautunut toimintakulttuuri. Kun on aina tehty tietyllä tavalla tie tyssä päivärytmissä, ei ehkä osata katsoa asiaa kunnolla kauempaa, Nikkinen kuvailee. Hänen mukaansa Pielavedellä ei ollut tarkkaa tietoa siitä, mistä kiire aiheutui. Kiireen tuntu ei myöskään korreloinut välittömään asiakastyöhön käytetyn ajan kanssa. Toisaalta työajan käytössä oli selvästi havaittavissa myös väljyyttä. Konsultin täytyy ymmärtää Työprosessianalyysin tuloksissa yllätti esimerkiksi se, että viikonlopuille oli suunniteltu enemmän työaikaa kuin palveluntarve vaati. Nyt työtä suunnittelee ja koordinoi erityinen työnjakaja, joka näkee ajantasaisesti molemmat muuttujat, henkilöstöresurssit ja palveluiden tarpeen, Pirjo Nikkinen kertoo. Nikkisen mukaan tällaisen selvityksen onnistumiseksi tarvitaan konsultti, jolla on vahva ymmärrys kotihoidosta. Oli erittäin tärkeää, että Pirjo Haukkapää-Haara jalkautui hoitajien ja vanhusten arkeen. Hän oli mukana havainnoimassa käytännön toimintaa kaikissa vuoroissa, Nikkinen mainitsee. Johtava konsultti Pirjo Haukkapää- Haara FCG:ltä muistuttaa tiedolla johtamisen hyödyistä. Hoitajat tekevät parhaansa, mutta työn johtamisessa tarvitaan vankkaa tietoa. Talousasiat pitäisi myös nostaa hoitotyön rinnalle, keskustella niistä avoimesti. Tehdäänkö yhdessä vai puolesta? Haukkapää-Haaran mukaan entisajan hoitajan työn eetoksen voisi kiteyttää määritelmään tehdään paljon, nopeasti ja puolesta. Vanhuksen aktivointi ja osallistaminen pitää toimintakykyä kuitenkin paremmin yllä. Siitä voi pitää kiinni arkisilla askareilla. Hoitaja voi hakea postin yhdessä vanhuksen kanssa, tehdä yhdessä voileipiä ja malttaa mielensä pukeutumistilanteessa. Itsekin sorrun herkästi malttamattomuuteen tehdessäni työvuoroja dementiakodissa. Haukkapää-Haara näkee RAVA-mittarin hyödyn toimintakyvyn arvioinnissa sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Se osaltaan auttaa luomaan kriteerit, joiden mukaan kuntalaisia kohdellaan tasaarvoisesti. Rahapotti ei kasva, mutta vanhusten määrä kyllä. Hoitajan jaksaminen on vanhuksen etu Pielavedellä selvityksen antia viedään parhaillaan arkeen. Pirjo Nikkinen antaa vinkin muille työprosessianalyysia suunnitteleville kunnille. Työntekijöiden kesken täytyy virittää keskustelu ja jakaa tietoa siitä, mistä on kysymys ja miksi näin tehdään, jotta heidät saadaan mukaan myönteisellä tavalla. Lähiesimieheltä vaaditaan muutosjohtamisen taitoja ja omaa uskoa asian merkityksellisyyteen. Nikkisen kokemuksen mukaan työntekijät saattavat mieltää prosessin uhkaksi ja luulla, että työn tarkastelu johtaa vain työmäärän lisäämiseen ja kiireen kasvamiseen. Työntekijät täytyy saada vakuuttuneiksi, että nimenomaan heidän jaksamisensa ja hyvinvointinsa tukemiseksi tällainen työn järkeistäminen tehdään. Se on myös meidän asiakkaidemme etu ja se on hoitotyön eetoksessa kirkkainta. 8 FCG Consulting People FCG Consulting People

6 HUS kohti uudenlaista palvelutuotannon ohjausta Terveydenhuollossa on meneillään suuri toimintakulttuurin muutos. Monet alan toimijat eri puolilla maailmaa suunnittelevat ja ohjaavat jo palvelutuotantoaan arvopohjaisesti hoidon tulokset huomioon ottaen. Suomessa kehityksen kärkijoukossa kulkee HUS. teksti: Paula Böhling kuva: Mikko Käkelä DRG-tuotteistus kertoo, paljonko jonkin asian tekemiseen on käytetty resursseja, mutta se ei kerro, onko toiminta ollut onnistunutta, onko se tuottanut hyötyä. Tavoitteena onkin nyt arvioida toiminnan vaikuttavuutta ja pitkässä juoksussa maksaa siitä, että kokonaisuus on tuottanut lisäarvoa potilaalle ja yhteiskunnalle, toteaa HUS-kuntayhtymän hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen. Arvoa potilaalle Arvopohjaisessa palvelutuotannon ohjauksessa (Value-Based Healthcare) resurssien käyttöön yhdistetään tieto hoidon tuloksista. Tuotteistukseen sisältyy koko hoitoketju mukaan lukien kuntoutus, sosiaalityö ynnä muut varsinaista hoitoa edeltävät ja seuraavat palvelut puhutaan palvelujen integraatiosta. Jos vaikka vanhus on kaatunut, arvopohjaisessa järjestelmässä maksetaan siitä, että hän kuntoutuu ja pystyy elämään kotonaan ei pelkästä luunmurtuman leikkaamisesta, Lehtonen havainnollistaa. Hänen mukaansa tuotteistuksella voidaan vaikuttaa siihen, millaista toimintaa sen seurauksena syntyy. Jos tuotteistus on vaikka sellainen, että leikkauksista maksetaan, niin sairaalan kannattaa leikata mahdollisimman monta potilasta ilman, että kaikista leikkauksista on välttämättä mitään hyötyä. Jos taas tuotteeseen sisältyy se, että niin ja niin suuri osa tietyn sairausryhmän potilaista kuntoutuu työkykyisiksi, tuotteistus ohjaa järjestelmää tekemään asioita, jotka vaikuttavat tähän suuntaan. Organisaatioiden rakenteen uudistaminen, josta soteuudistuksessa on kyse, on Lehtosen mukaan melko helppoa ja suoraviivaista, mutta vaikeampi on saada organisaatiot toimimaan haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen takia me juuri haemme palvelujärjestelmiä, joissa mitataan oikeasti vaikuttavuutta. Kehitystyö käynnissä Osana tuotteistuksen uudistamista HUS on sopinut FCG Prodacapo Groupin kanssa yhteisestä hankkeesta, jossa kehitetään ja pilotoidaan uusia palvelutuotteita. Meillähän on paljon kustannusdataa entuudestaan, mutta nyt kerätään tietoja hoidon laadusta ja tuloksista. Niistä yritetään muodostaa palvelukokonaisuuksia siten, että päästään arvioimaan toiminnan kokonaisvaikuttavuutta. Arvopohjaisessa palvelutuotannon ohjauksessa suosituksena on, että kustannuksia ja terveyshyötyjä tarkastellaan potilasryhmittäin. Näin voidaan ottaa huomioon potilasryhmien erityispiirteet ja saada tietoa siitä, mitkä seikat vaikuttavat hoidon tuloksiin keskeisimmin, toteaa FCG Prodacapo Groupin toimitusjohtaja Kari Lappalainen. Kustannusten kohdentamista tarkennetaan hyödyntäen aikaperusteista toimintokustannuslaskentaa (TDABC). Arvo määritellään jakamalla terveyshyödyt niihin kohdistetuilla kustannuksilla. Sitten selviää, mitkä ovat ne 20 prosenttia asioista, jotka muodostavat 80 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista ja joihin kannattaa panostaa, Lappalainen tiivistää. Yhteinen haaste Toimintamallin uudistamista helpottaa se, että monissa maissa on jo tehty vastaavia muutoksia ja on kehitetty kansainvälisiä standardeja, kuten ICHOM. Ennen kaikkea maailmalta voidaan katsoa, mitä tuotteiden sisällöt voisivat olla. Esimerkiksi Obamacaressa oli juuri tämän tyyppisiä asioita, Lasse Lehtonen sanoo ja jatkaa: Suomi on jäänyt terveydenhuollon tuotteistuksessa jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Osana soteuudistusta on syytä edistää myös tätä asiaa, jotta meillä on 2020-luvullakin tuotteistusjärjestelmä, joka vastaa sitä, miten asioita maailmalla arvioidaan. Lasse Lehtonen toivoo, että potilasryhmäkohtaisia vaikutusten arviointeja päästään käyttämään mahdollisimman pian. 10 FCG Consulting People FCG Consulting People

7 teksti Katariina Kääpä kuvat Timo Kiukkola ja Tero Pajukallio FCG Prodacapo Group vahvistaa asemiaan Yritys osti pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Englannista. teksti Eeva Kokki kuvat Miska Joensuu ja FCG:n kuva-arkisto Kari Lappalainen, FCG Prodacapo Group. Pohjoismaiden johtava sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuslaskentaan, alueelliseen suorituskyvyn mittaamiseen sekä analytiikkaan erikoistunut tietojärjestelmätoimittaja FCG Prodacapo Group vahvistaa asemaansa eurooppalaisena sosiaali- ja terveydenhuollon suorituskyvyn johtamisen järjestelmätoimittajana ostamalla englantilaisen terveydenhuollon kustannuslaskennan asiantuntijayrityksen Bellis-Jones Hill Ltd:n. Ostettu yritys on toiminut Prodacapo -ohjelmistojen jälleenmyyjänä lähes kaksikymmentä vuotta. Tällä hetkellä yrityksellä on noin 40 terveydenhuollon NHS Trust asia kasta. Englannissa useat NHS palvelutuottajat ovat uudistamassa toimintaansa kohti Value-Based Healthcare -ajattelua. FCG Prodacapo Groupin ja sen kumppaneiden tavoite on tarjota asiakkaille ylivertainen ohjelmistoratkaisukokonaisuus arvopohjaisen palvelutuotannon suunnitteluun ja ohjaukseen. Korkeatasoista osaamista mekin, että laajentumisestamme on hyötyä koko asiakaskunnallemme, FCG Prodacapo Groupin toimitusjohtaja Kari Lappalainen toteaa. Yhteistyön tiivistäminen on pitkään jatkuneen kumppanuuden luonnollinen jatkumo. Tunnemme Prodacapo-ohjelmistoratkaisut ja arvostamme niiden sujuvaa toimintalogiikkaa sekä tukea kehittyneelle analytiikalle. Uusien alueellisten Prodacaporatkaisujen myötä kykenemme vastaamaan myös asiakkaidemme lisääntyneeseen kiinnostukseen Value-Based Healthcare -ajatteluun, Bellis-Jones Hill Ltd:n toimitusjohtaja Philip Garland sanoo. Pohjoismaiden ja Iso-Britannian lisäksi FCG Prodacapo Group hakee edelleen aktiivisesti hallittua kasvua valituilta markkinaalueilta. Vuoden betonirakenne Kruunuvuorenrannassa Ruosteensävyyn patinoidut julkisivut ja innovatiivinen arkkitehtuuri liittävät uuden asuinalueen jätteiden koonta-aseman ympäröivään rouheiseen maisemaan. Englannin NHS-yhteisöillä on erittäin korkeatasoinen osaaminen terveydenhuollon kustannuslaskennan osaaminen. Olemme iloisia ja ylpeitä, että saamme tiivistää yhteistyötämme heidän kanssaan. Yritysosto vahvistaa entisestään FCG Prodacapo Groupin edellytyksiä olla yksi Euroopan merkittävimmistä toimialan ohjelmistotaloista. Uskom- Kruunuvuorenrannan jätteenkeräysjärjestelmän koonta-asema Helsingissä palkittiin vuoden 2017 betonirakenteena taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta. Palkinnon jakoi Betoniteollisuus ry tammikuussa. Palkittu rakennus sijaitsee Helsingin Kuurunuvuorenrannan uudella asuinalueella, missä jätteenkeräys suoritetaan putkikeräysmenetelmällä. Kiinteistöjen jätteet siirtyvät maanalaisia putkia pitkin koontaasemalle, joka sijaistee jyrkkää louhittua kallioseinää vasten. Palkintoraadin mukaan asema on rakennuskokonaisuus, jossa massoittelu ja ilmeikkäät julkisivut liittävät arkisen ja teknisen rakennuksen osaksi asuinaluetta ja ympäröivää luonnonmaisemaa. Kohde on oivallinen esimerkki betonin käytöstä, missä kokonaisuus ja erityisesti julkisivujen veistoksellisuus ja vivahteikas värimaailma korostavat rakennusmateriaalin tarjoamia mahdollisuuksia. Koonta-aseman muotoilulla ja rakennukseen liittyvillä pihamuureilla on myös piilotettu jätteenkäsittelyyn liittyvät toiminnot ilman erillisiä näkösuojia. Kruunuvuorenrannan koonta-aseman on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy. Rakennesuunnittelusta on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka. Rakennuttaja on Kruunuvuorenrannan Jätteen Putki keräys Oy. 12 FCG Consulting People FCG Consulting People

8 Hämeenlinna kasvaa ja kehittyy hallitusti teksti: Paula Böhling kuvat: Jarmo Teinilä Hämeenlinnan kaupungilla on käynnistymässä ja vireillä historiallisen paljon mittavia rakennushankkeita. Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten hankkeet kannattaisi kokonaisuus huomioon ottaen toteuttaa ja ajoittaa? Mikä voi joustaa? Hämeenlinnan keskustan kehittäminen on lähtenyt aikamoiseen vauhtiin. Asemanranta ja Keinusaari, Engelinranta, radanvarsi, Moreeni ja muut elinkeinoalueet, Jukola, keskustan kehittäminen Aluekehittäminen on nähty yhdeksi keinoksi lisätä kaupungin elinvoimaa. Kyse on ennen kaikkea kaupungin houkuttelevuudesta asumis- ja yritysympäristönä. Asukasmäärässä tavoitellaan puolen prosentin vuosikasvua ja yrityspuolella toimitaan aktiivisesti uusien työpaikkojen luomiseksi joustavoittamalla yritysten sijoittumisprosessia sekä kaavoittamalla kiinnostavia ja kilpailukykyisiä yritysalueita, kertoo kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri. Käynnissä ja suunnitteilla olevat hankkeet ovat kaupungin kokoon nähden suuria ja paljon resursseja vaativia. Kaupunkia on tehty ennenkin, mutta uutta on se, että rakennetaan pääosin keskustaa ja isoja yritysalueita ja rakennetaan paikoille, jotka ovat kaupungin historiaan katsoen tavallista vaativampia, kuvaa maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki. Toimialan budjetti on tiukka, joten on jouduttu pohtimaan, kuinka vuotuiset 8 10 miljoonan euron investointivarat saadaan riittämään etenkin, kun niitä tarvitaan myös muuhun, esimerkiksi palveluverkon hallintaan ja korjauksiin. Selvityksen kautta eteenpäin Suunnittelun ja päätöksenteon tueksi toteutettiin alkukesästä 2017 nopealla aikataululla projektinhallintaselvitys, jossa yhteistyökumppanina oli FCG. Hankkeiden arviointi aloitettiin kaupungin hallintokuntien edustajien ja sidosryhmien haastattelulla, minkä jälkeen aineistoa työstettiin skenaarioiden pohjalta työpajoissa. Prosessin tuloksena syntyivät arviot kunkin skenaarion vahvuuksista ja heikkouksista sekä investointikustannusten ja tulojen kehittymisestä vuoteen 2035 ulottuvalla aikajanalla. Tuloksista näkyy konkreettisesti se, että jos johonkin hankkeeseen investoidaan, raha on pois muualta. Selvitys kertoo siis joustonvaranäkymän ei niinkään hankkeiden toteutusjärjestystä, se on päätöksentekijöiden asia, Majuri toteaa. Kokonaistarkastelulle ja vaihtoehtoisten toteutus- ja johtamismallien analysoinnille on tarvetta. Esimerkiksi, jos joku hanke kaatuu tai toteutuu suunniteltua nopeammin, se muuttaa koko kuvion. Asemanranta on tästä hyvä esimerkki. Se lähti toteutumaan paljon ajateltua nopeammin ja siihen pitäisi reagoida, Lähteenmäki sanoo. Selvitys toimii taustamateriaalina vuonna 2018 laadittavalle pitkän ajan toteutussuunnitelmalle. Toteutuspäätökset tehdään hanke kerrallaan. Uudenlainen tarkastelutapa Hämeenlinnassa ei ole ennen tehty vastaavaa selvitystä, joten kilpailutusvaiheessa Majurilla ja Lähteenmäellä ei ollut käsitystä, kuka olisi tehtävään sopiva konsultti. Isot kaupungit ovat varmasti joutuneet miettimään tällaisia asioita, mutta ehkä Hämeenlinnan kokoluokassa työ on vasta alkamassa. Vaikka tilanne oli uudenlainen, prosessi ja lopputulos olivat ilmeisen onnistuneita. Vuorovaikutteisuus, laaja osallistaminen, päätöksentekijöiden mukanaolo, monipuoliset tarkastelut, tulosten konkreettinen esitystapa muun muassa ne saavat tilaajilta kiitosta. Päättäjiä kiinnostaa ehkä eniten se, milloin päästään taloudellisesti nollarajan yläpuolelle, mutta meille on tärkeää myös se muu tieto. Sitä voidaan käyttää suunnittelun pohjana ja ehkä lähteä etsimään lisätietoa sen mukaan, mitä selvityksessä on noussut esiin. Myös hankkeiden johtamisen ja koordinoinnin vaatimat henkilöresurssit tulivat selvityksessä selkeästi esiin ja tarve osoittautui odotettua suuremmaksi. Se oli tavallaan meidän työmme näkyväksi tuomista muiden sanoittamana, Majuri muotoilee. Monialainen tiimi FCG:llä hankkeen projektipäällikkönä toimi Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueen johtaja Pauli Santala. Työhön osallistuivat lisäksi alueidenkäytön asiantuntijat, projektijohtaja Kuisma Reinikainen ja johtava asiantuntija Jan Tvrdý sekä Infra ja verkostot -palvelualueen johtaja Jani Sillanpää. 14 FCG Consulting People Tarja Majuri ja Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan torin kulmalla. Taustalla arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema Skogsterin talo, joka valmistui vuonna 1907 tavarataloksi. Nykyisin rakennuksessa on muun muassa ravintoloita ja Hämeenlinnan kaupunginmuseo. FCG Consulting People

9 Kiinteistöveron merkitys kuntataloudessa kasvaa rekisterit kannattaa laittaa ajan tasalle teksti Paula Böhling kuvat Hannu Vallas, Mitta Oy FCG on tehnyt kiinteistöveroselvityksiä kymmenissä kunnissa. Uutta veropotentiaalia on löytynyt merkittävässä määrin. Kiinteistövero on kunnille vakaa ja helposti ennakoitava tulonlähde. Sen tuotto on kasvanut 2000-luvulla muun muassa siksi, että kiinteistöveroprosentteja on korotettu useita kertoja. Monessa kunnassa kiinteistöveron osuus kunnan verotuloista on jo tällä hetkellä 20 prosentin luokkaa, ja soteuudistuksen myötä osuus kasvaa entisestään Kuntaliiton arvion mukaan lähes 2,5-kertaiseksi. Rekistereissä on kuitenkin paljon virheitä ja puutteita, joiden vuoksi kunnilta jää saamatta satoja miljoonia euroja, kertoo johtava asiantuntija Teijo Salmi FCG:ltä. Salmi kannustaa kuntia korjaamaan rekistereissä olevat virheelliset kiinteistötiedot ja saattamaan rekistereistä puuttuvat rakennukset kiinteistöveron piiriin. Tämä varmistaa kiinteistönomistajien tasapuolisen verokohtelun ja kasvattaa kunnan verotuloja. Joissain kohteissa verotettava pintaala on saattanut selvityksen myötä jopa kaksin- tai kolminkertaistua Verohallinnon tietoihin verrattuna, toteaa yli 16 vuotta alalla toiminut ja lähes kohdetta tarkastanut Salmi. Perhossa hyviä tuloksia Keskipohjanmaalaisen Perhon kunnan vuosittainen kiinteistöverokertymä on tähän asti ollut suunnilleen euroa eli noin 10 prosenttia kunnan tuloista. Jatkossa kertymä on tätä suurempi kiinteistöverotuksen piiriin tulevan tuulivoimapuiston ja vuonna 2017 tehdyn kiinteistöveroselvityksen ansiosta. Kimmokkeena kiinteistökannan selvittämiseen oli se, että tulevien uudistusten myötä kunnan ansaintalogiikka muuttuu ja kiinteistöverojen merkitys kuntataloudessa kasvaa selkeästi. Tiesimme, että rekistereissä on puutteita, kunnanjohtaja Lauri Laajala sanoo. Yhteistyössä FCG:n kanssa toteutettu selvitys aloitettiin aineistotarkastelulla. Tarkastelu osoitti, että kunnalla oli parempi tieto kokonaisneliömäärästä kuin verottajalla, mutta selvisi myös, että sekä kunnan että Verohallinnon rekistereistä puuttui merkittävästi rakennuksia. Aineistotarkastelua seuranneessa maas to vaiheessa käytiin läpi noin 10 prosenttia potentiaalisimmasta kiinteistökannasta, yhteensä neliömetriä (m 2 ). Kokonaisala kasvoi tässä tarkastelussa m 2, mikä merkitsee kiinteistöverotulojen kasvua arviolta eurolla. Vuonna 2000 tekemämme kiinteistötarkastelun jälkeen olemme seurailleet, että talousrakennukset eivät mene kiinteistöveron piiriin, mutta muut rakennukset ovat menneet aika tarkkaan, toteaa tekninen johtaja Pasi Rannila. Kunta ei lähetä toimenpideilmoituksista tietoa verottajalle, vaan ilmoittaminen on omistajan vastuulla, jatkaa maastotarkastukseen osallistunut rakennustarkastaja Jyri Harju. Suurin osa toimenpideilmoituksella menneistä rakennuksista puuttui Verohallinnon rekisteristä. Loputkin 90 prosenttia kiinteistökannasta selvitetään, toteutustapa vain on vielä auki, kunnanjohtaja kertoo. Aineistoanalyysivaiheessa tehdyn arvion mukaan kunta saisi kaikki kiinteistötiedot päivittämällä euron verohyödyn. Asiantuntija-apua tarjolla FCG tarjoaa kolmentasoisia kiinteistöveroselvityksiä: ne ovat kunnan ja verohallinnon rekisterien vertailu, aineistoanalyysi ja maastoselvitys. Selvityksen sisältö ja kulku räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan. Voidaan esimerkiksi käydä läpi vain joitain alueita tai edetä halutussa järjestyksessä. Rekisterivertailu otettiin portfolioon asiakkaiden toivomuksesta. Pelkkään rekisterien vertailuun tyytymistä en kuitenkaan kunnille suosittele rekistereihin sisältyvien puutteiden ja virheellisyyksien vuoksi. Ennemminkin vertailu toimii nopeana ja helppona aloituksena yksityiskohtaisemmalle selvitykselle. Pelkän rekisterivertailun avulla saatavat verohyödyt ovat hyvin rajalliset, Teijo Salmi tiivistää. Aineistoanalyysi on tehokkaampi vaihtoehto, sillä se kertoo myös, paljonko rakennusmassaa on rekisterien ulkopuolella ja miten tämä rakennusmassa kunnassa alueellisesti sijoittuu. Aineistoanalyysin pohjalta maastoselvitys voidaan kohdistaa sinne, missä virheitä ja puutteita on eniten. Näin verotuloja saadaan etupainotteisesti. Tietomäärän ja tiedon laadun vuoksi selvitykset ovat varsin työläitä, joten asiantuntija-apu on monesti tarpeen, Salmi toteaa. Keskivertokunnalla saattaa olla Verohallinnon rekisterissä 2 miljoonaa yksittäistä tietoa kiinteistöistä, ja jos tästä vielä pro senttia puuttuu, niin tehtävää on melkoisesti. FCG tutkii yhdessä Mitta Oy:n kanssa mobiililaserkeilausteknologian hyödyntämismahdollisuuksia kiinteistövero selvityksessä. 16 FCG Consulting People FCG Consulting People

10 Eväitä elinvoiman kehittämiseen Miten kaupunki pidetään elinvoimaisena? Miten työllisyyspalvelut ja koulutus kannattaisi organisoida? Käynnissä on verkostohanke, jossa kaupungit pohtivat yhteisvoimin muun muassa näitä kysymyksiä. Verkostoon voi ilmoittautua vielä helmikuussa. teksti Paula Böhling kuvat Mikko Kaira, Jani Päivänen ja FCG:n kuva-arkisto Kuntien ja kaupunkien rooli kasvun ja työllisyyden edistäjänä elinvoiman katalysaattorina on keskeinen. Kyse ei ole vain elinkeinopolitiikasta vaan laajasti paikallisen toi me liaisuuden tukemisesta kaavoituksesta, hankinnoista, asuntopolitiikasta, julkisen liikenteen ratkaisuista, syrjäytymisen ehkäisystä, ammatillisesta koulutuksesta, tiedon avaamisen tavoista, tapahtumien mahdollistamisesta, yliopistoyhteistyöstä ja paljosta muusta. Oman tekemisen jäsentäminen antaa edellytykset tämän työn näkyväksi tekemiselle ja keskinäiselle vertailun kautta tehtävälle kehittämiselle, muotoilee johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta. Näille ajatuksille rakentuu Elinvoiman kehittämisverkosto, joka käynnistyi Kuntaliiton, FCG:n ja mukaan lähtevien kuntien yhteistyöprojektilla. Elinvoiman turvaaminen on kuntien perustehtäviä ja tulevien rakennemuutosten myötä sen merkitys vain kasvaa, painottaa verkostoa FCG:n puolella vetävä toimialajohtaja Markku Pyykkölä. Kuntien kilpailu yrityksistä ja asukkaista todennäköisesti kiristyy. Kaikki on liikkeessä, ihmisetkin. Se aktivoi miettimään, miten kunta pidetään elinvoimaisena ja miten saadaan kasvatettua kunnan vetovoimaa. Elinvoimaverkostossa ovat mukana Heinola, Hämeenlinna, Joensuu, Kemijärvi, Kotka, Kouvola, Lahti, Lohja, Mikkeli, Nurmijärvi, Porvoo, Rauma ja Salo. Seutukaupungit pohtivat rooliaan Reilu puolet elinvoimaverkoston kaupungeista on seutukaupunkeja eli kaupunkeja, jotka ovat työssäkäynti- tai asiointialueen keskuksia, mutta eivät maakuntakeskuksia. Seutukaupungeissa, kuten muissakin kaupungeissa, pohditaan parhaillaan, mikä on oma rooli tulevaisuudessa ja kuinka siihen voi vaikuttaa. Elinvoimaverkosto tukee hyvin tätä prosessia, toteaa SEUTUohjelman projektipäällikkö ja elinvoimaverkoston sparrausryhmän jäsen Paavo Laaksonen. Maakuntavetoisissa uudistuksissa huomio on kiinnittynyt maakuntakeskuksiin, mutta julkisuudessa on pohdittu paljon myös harvaan asutun maaseudun tulevaisuutta. Seutukaupungit ovat tärkeä linkki näiden tasojen välillä, ja monen lähipalvelun kohdalla ne ovat se ensimmäinen taso, Laaksonen korostaa. Seutukaupungeissa tärkeäksi nouseekin sisäisen toiminnan kehittämisen ohella yhteistyön kehittäminen ympäröiviin kuntiin ja maakuntakeskukseen. Tulevaisuuden seutukaupungeissa kes kei siä asioita ovat elinkeinotoiminta ja koulu tus, joita verkostossakin puidaan monelta kannalta. Isommissa kaupungeissa on yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, seutukaupungeissa taas lähinnä ammatillista koulutusta. Myös resurssit ja asukaspohja ovat erilaisia, joten kehittämistä pitää tietenkin ajatella eri tavalla erikokoisissa kaupungeissa. Toisaalta suuri osa kysymyksistä on yhteisiä. Porukalla vastaukset löytyvät helpommin kuin omassa kuplassa istuen. Ja aina on opittavaa toisilta. Seutukaupungit haluavat lähestyä uudistuksia positiivisella asenteella, Laaksonen sanoo. Muutos on mahdollisuus ja vastakkainasettelu turhaa. Käytännönläheisiä kysymyksiä Kuntaliitto ja FCG ovat kokeneita verkostohankkeiden toteuttajia. Verkostohankkeet tarjoavat edullisen ja kätevän tavan oppia uutta, vaihtaa kokemuksia, vertailla hyviä käytäntöjä ja verkostoitua, Markku Pyykkölä toteaa. Elinvoimaverkoston toiminta sisältää elinvoiman nykytilan kartoituksen jokaiselle verkoston jäsenkaupungille, yhteisiä seminaareja ja yhden kaupunkikohtaisen työpajan sekä selvitykset elinvoimatyön organisoinnista ja innovaatioiden edistämisestä. Kevättalvella pureudutaan elinvoimatyön organisointiin ja johtamiseen, johon liittyy monia isoja kehittämistarpeita. Menossa olevat uudistukset ja työllisyyskokeilut ovat nostaneet esille kysymyksen työllisyyspalveluiden organisoinnista. Kuinka työllisyyskokeilujen tulokset onnistutaan ottamaan huomioon, kun työllisyyspalveluita organisoidaan osana kasvupalvelu-uudistusta? Toinen elinvoiman kannalta keskeinen asia on kunnan, yritysten ja ammattioppilaitosten hyvä yhteistyö. On tärkeää, että kunta tietää yritysten työvoiman tarpeen ja välittää toiveen omalle koulutusorganisaatiolleen, Pyykkölä painottaa. Kevään aikana tehdään selvitys elinvoimatyön organisoinnista Hämeenlinnassa, Joensuussa, Kemijärvellä, Lahdessa ja Lohjalla. Lisätietoja elinvoimaverkostosta: Maria Vuorensola, FCG. 18 FCG Consulting People FCG Consulting People

11 teksti: Paula Böhling kuvat: Tuula Lampela Tervetuloa sadun maailmaan! Rovaniemen ja Napapiirin matkailuluvut kasvavat liki 20 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on tuonut uutta tarvetta maankäytön suunnittelulle ja myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnille. Tarja Outila ja Markku Nissi tutustumassa porosafareja tarjoavan yrityksen palveluihin Napapiirillä. Islannin matkailun nopeaa nousua ihmetellään, mutta suhteessa asukaslukuun (62 000) Rovaniemi menee kirkkaasti ohi, Outila iloitsee. Matkailun hiljaiseloa kesti Rovaniemellä usei ta vuosia. Esimerkiksi Napapiirille kaavoitetut kauppa- ja liiketilat eivät menneet. Alue oli kuin unessa, kunnes vuonna 2013 hyväksytyssä kaavassa tarjottiin enemmän sisältöä ja elämyksiä, sadun maailmaa. Napapiiri alkoi elää, alueelle tuli sykettä. Ohjelmapalveluille ja tapahtumille varatut alueet alkoivat täyttyä. Käynnistyi iso hotellihanke. Kaikki alkoi kasvaa, matkailijamäärät, lentoliikenne, autoliikenne, kuvailee kaupunginarkkitehti Tarja Outila. Puolen miljoonan majoitusvuorokauden raja ylittyi Rovaniemellä ensimmäisen kerran vuonna Matkailijoita tulee noin 130 maasta, mutta Kiina ja Israel ovat tuoneet eniten kasvua. Paras matkailun sisäänheittäjä on tietenkin joulupukki, hänet tunnetaan kaikkialla. Joulupukin ohella kansainvälisiä turisteja kiinnostaa kaupungin sijainti mystisesti Napapiirin tuntumassa, erämaisen luonnon lähellä ja myös kaupunkisuunnittelu, jota Outila itsekin esittelee turistiryhmille. Kaavamuutos Matkailun elpymistä oli toivottu, mutta näin nopeaan muutokseen ei ollut osattu täysin varautua. Huomasimme, että Napapiirin ohjelmapalveluyritykset tarvitsevat reiteilleen laajempia alueita kuin niille on kaavoissa varattu. Liikennekin alkoi olla aika kaoottista, ja paikoitusalueista tuli pulaa. Tilanteen parantamiseksi alettiin valmistella Napapiirin asemakaavan muutosta, eri näkökulmat mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Erityisesti ELY-keskuksen kannanottojen huomioon ottaminen on ollut kaupunginhallitukselle haastavaa. Rovaniemi tekee merkittävistä kaavoistaan yritysvaikutusten arvioinnit, mutta yleispiirteiseen sanalliseen lomakearviointiin Outila ei halunnut lähteä. Hän halusi perustaa arviot faktoihin ja lähti FCG:n Markku Nissin puheille. Vaikutukset numeroiksi Alkoi tiivis yhteistyö Outilan, Nissin ja Rovaniemen Kehitys Oy:n investointiasiantuntijan Jaakko Pöykön kesken. Yritysvaikutusten arviointiin kehitettyä SYVA-mallia hiottiin niin, että saatiin esiin kaavan työllisyys- ja verotulovaikutukset. Kaavaehdotuksen arvioitiin kasvattavan ohjelmapalvelujen kysyntää 30 prosentilla ja liikevaihtoa 10,4 miljoonalla eurolla. Laskelmien mukaan toiminnan välitön ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä 105 henkilötyövuotta, palkkatulo vastaavasti noin 4 miljoonaa euroa ja verotulo runsas 0,6 miljoonaa euroa. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat huomattavat. Kun esittelin tulokset marraskuussa kaupunginhallitukselle, kaikki ymmärsivät kaavan taloudellisen merkityksen. Kukaan ei enää kyseenalaistanut asiaa, kun vaikutukset näyttiin matemaattisesti, Tarja Outila kuvailee. Outila pitää FCG:n mallia tähänastisista parhaana. Näkökulma on tutkimuksellinen, eivätkä arviot riipu henkilöstä. Työkalu on joustava ja helppokäyttöinen. Muuttujia ja arvoja vaihtamalla voidaan tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Aina on näytettävissä, mitä laskelmassa on otettu huomioon. Uusi arviointitapa on jo lyönyt itsensä läpi Rovaniemellä, Outila sanoo. Hintaraamikin on järkevä, joten malli on mahdollista hankkia kehitysyhtiön ja kaupungin käyttöön. Soveltuisi muuallekin SYVA-mallin (sijoittuvan yrityksen vaikutusten arviointi) avulla saadaan helposti ja nopeasti entistä tarkempaa tietoa yrityksen sijoittumisen tai investoinnin aikaansaamista aluetaloudellisista hyödyistä ja nyt malli on sovellettavissa myös kaavojen vaikutusten arviointiin, projektipäällikkö Markku Nissi esittelee. Työkalun avulla voidaan arvioida sekä rakennusvaiheen että toiminnan aikaiset suorat ja välilliset vaikutukset työllisyyteen, verotuloihin ja muihin kuntakonsernin tuloihin. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään kuntakohtaisia tietoja, Tilastokeskuksen toimialakohtaisia tietoja ja sijoittuvan yrityksen tietoja. Kun päättäjät haluavat tietää kaavan vaikutukset, tämä malli antaa vastauksen lukujen kautta, Nissi tiivistää. Palvelukonseptiin sisältyvät aloitustyöpaja, työkalun räätälöinti asiakkaan tarpeisiin sekä työkalun luovutus ja käytön opastus. Malli on asiakkaan hyödynnettävissä vuoden lisenssillä. FCG vastaa mallin ylläpidosta ja käyttäjätuesta. 20 FCG Consulting People FCG Consulting People

12 Henkilöstötiedot siirtyvät yhteisessä pilvipalvelussa siirtyvää työntekijää yli 350 luovuttavalta työnantajalta. Vastaanottajana 18 uutta työantajaa. Henkilöstön siirtyminen kunnilta ja kuntayhtymiltä uusiin maakuntiin on prosessi, jossa liikkuu valtavasti tietoa. Teksti Katariina Kääpä Kuva Jarmo Teinälä Henkilöstön siirtyminen maakuntiin Henkilöstön siirtyminen maakuntiin lainsäädäntö voimaan, maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet alustava selvitys siirtyvästä henkilöstöstä maakuntavaltuustot yhteistoimintamenettelyt valmiit lopullinen selvitys siirtyvästä henkilöstöstä maakunnat aloittavat toimintansa Millainen urakka satojen tuhansien työntekijöiden tietojen siirtäminen on? Miten se käytännössä tapahtuu ja millaisella aikataululla? Varsinaisiin tositoimiin henkilöstötiedon siirrossa päästään, kun sote- ja maakuntauudistusta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan. Monin paikoin on jo tosin tehty suppeampia vakanssipohjaisia esiselvityksiä omiin tarpeisiin, neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas KT Kuntatyönantajista kertoo. Hän vetää KT:n muutostukiryhmää. Ensimmäinen etappi henkilöstön siirrossa on lokakuussa. Silloin valmistuu ensimmäinen kokonaisvaltainen selvitys siirtyvästä henkilöstöstä. Sen teko käynnistyy kunnissa ja kuntayhtymissä heti lakiuudistuksen jälkeen. Selvityksessä kerätään muun muassa palkansaajan palkkatekijöitä, vuosilomaa, työajan pituutta ja muita palvelussuhteita koskevia tietoja Nybondas-Kangas luettelee. Näin varmistetaan, että palkan ja etuuksien maksu tapahtuu maakunnissa oikein tammikuussa Yhdenmukaista tietoa Kunnat ja kuntayhtymät saavat ohjeet henkilöstöselvityksen tekemiseen kesän kynnyksellä. Ohjeet keskittyvät tietojen keräämiseen, täyttämiseen ja tiedostojen tekniseen toimittamiseen. Tavoite on, että heti ensi metreillä tietoa välittyy mahdollisimman oikein, jotta vältyttäisiin uudelleenkyselyiltä, Nybondas-Kangas kertoo. Tiedonsiirtoon kunnat ja kuntayhtymät saavat käyttöönsä yhteisen työkalun. Sen toteuttaa ohjelmistopalveluja tuottava FCG Talent Oy (ent. FCG Kuntarekry Oy ja FCG Elbit Oy). Kyseessä on palvelukanava, johon kuntien ja kuntayhtymien nimetyt henkilöt pääsevät lataamaan henkilöstötietoja koskevia tiedostoja. Me otamme tiedostot vastaan kansallisesti keskitettyyn pilvipalveluun, liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Misa Leiber FCG Talentista kertoo. Saman pilvipalvelun kautta saavat maakunnat oman alueensa henkilöstötiedot käyttöönsä aikanaan, kun maakunnat lakiuudistuksen jälkeen aloittavat toimintansa. FCG Talent testaa uutta palvelukanavaa valittujen käyttäjien kanssa huhtikuussa. Palvelu on valmis kuntien ja kuntayhtymien käyttöön kesän alussa, kun henkilöstötiedon esiselvitys käynnistyy. Tietoturva ja käytettävyys ovat palvelun keskeisiä elementtejä. Tiedot ovat suojatussa tietokannassa, johon vain nimetyillä henkilöillä on pääsy. Käyttöliittymä on helppo. Sen avulla voi filteröidä tietoja ja ottaa erilaisia raportteja vaivatta, Leiber kuvailee. Yhteinen palvelu on välttämätön työkalu. Se tekee maakuntien alueella tapahtuvasta tiedonkeruusta yhdenmukaista ja vertailukelpoista. Uusille maakunnille on tärkeää päästä mahdollisimman kattavan tiedon varassa suunnittelemaan toimintaa ja työnantajavelvoitteita, Nybondas-Kangas jatkaa. Liikkeelle ajoissa Nybondas-Kangas kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä tutustumaan tiedonsiirtotehtävään ja ohjeisiin heti, kun ne ovat keväällä saatavilla. Sekä varautumaan elo-syyskuussa tehtävään työhön. Työn laajuus riippuu siirtyvän sotehenkilöstön määrästä. Osalla kunnista kyse voi olla muutaman henkilötyövuoden tietojen täyttämisestä, toisilla henkilötyövuodesta. Kuntaliitoksia tehneet kunnat tietävät, että edessä voi olla viikkojen urakka, Nybondas-Kangas pohtii. KT Kuntantyönantajat toimii tukena muutosprosessissa. Asiantuntijamme neuvovat niin henkilöstöä luovuttavia kuntia ja kuntayhtymiä kuin henkilöstöä vastaanottavia maankuntatyöantajia, Nybondas-Kangas muistuttaa. Myös me voimme tarjota kunnille lisäpalveluna apua tiedonkeruutyössä, jos henkilöstötiedot eivät ole ajan tasalla tai henkilöresursseja työn tekemiseen on niukasti, Leiber FCG Talentista lupaa. Henkilöstön siirtyminen on valtava muutos, joka ravisuttelee sekä luovuttavia että vastaanottavia työnantajia. Hyvä yhteishenki kaikkien osapuolten kesken on asia, jota Nybondas-Kangas korostaa muutoksen keskellä. Yhteistyö kuntien ja kuntayhtymien sekä maakuntien välillä on tärkeä asia, erityisesti kun lait astuvat voimaan. Muutos vaatii myös henkilöstön osallistamista. Oikea-aikainen tieto ja se, että ammattilaiset saavat itse osallistua oman työnsä puitteissa muutoksen tekemiseen hälventää henkilöstön epävarmuutta. Kyse on kaikkien yhteisestä muutoksesta, ei vain prosessin omistajien muutoksesta. Hyvä yhteishenki ja yhteistyö takaavat onnistuneen muutoksen, Nybondas-Kangas rohkaisee. 22 FCG Consulting People FCG Consulting People

13 Tekstit Katariina Kääpä Kuva Teija Soini FCG Kuntarekry Oy ja FCG Elbit Oy yhdistyvät - olemme nyt FCG Talent Oy Sijaiset löytyvät nopeasti Oulussa 600 haastateltua ja kelpoisuusehdot täyttävää sijaista. Tämä joukko löytyy pohjoissuomalaisen Monetran soteammattilaisten sijaispörssistä. Oulun kaupunki etsii pörssistä päivittäin kymmeniä ellei satoja sijaisia. He löytyvät vaivatta tekstiviestitse FCG Talentin rekrytointipalvelulla Kuntarekryllä. Sijaisvälityksen toiminta on nopeaa. Olemme keränneet palautetta Oulun esimiehiltä ja he kertovat, että työaikaa säästyy puolesta päivästä jopa useaan päivään viikossa, kun sijaisille ei tarvitse soitella, Monetran palvelujohtaja Jussi Kauppi kertoo. Rekrytointi on osa Monetra Oy:n palvelupakettia, joka sisältää henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita sekä muita tukipalveluita kunnille, kuntayhtymille tai kuntien omistamille yrityksille. Monetran omistaa noin 40 kuntaorganisaatiota pääasiassa Pohjois-Suomesta. Suurimpia asiakkaita ovat esimerkiksi Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Kelpoiset sijaiset Kuntarekrystä Rekrytointipalvelut Monetra tuottaa asiakkailleen FCG:n Kuntarekry-palvelulla. Sillä hoituvat sekä kohdennetut rekrytoinnit että sijaisvälitys. Hoidamme asiakkaan puolesta sijaisrekrytoinnin alusta loppuun. Julkaisemme hakuilmoitukset, haastattelemme ja valitsimme sijaiset sekä valmistelemme myös työsopimukset, Kauppi kuvailee prosessia. Kun esimies tarvitsee sijaista, hän voi luottaa, että pörssistämme löytyvät sijaiset ovat kelpoisia ja täyttävät kaikki vaatimukset. Näin säästyy aikaa ja esimies voi keskittyä perustyön johtamiseen. Kuntarekryn hyödyt tulevat Kaupin mukaan esille juuri isojen massojen käsittelyssä ja palvelun skaalautuvuudessa erilaisiin tarpeisiin. Lisäksi organisaatiot hyötyvät sijaislistojen tietoturvallisesta käsittelystä ja säilyttämisestä. Kun olemme kerran haastatelleet ja valinneet 600 kelpoista sijaista Oulun kaupunkia varten, nämä samat sijaiset ovat järjestelmässä käytettävissä myös ympäristökunnissa, jos sijaiset näin haluavat, Kauppi sanoo. Nimi muuttuu ja palveluntarjonta laajenee. FCG Kuntarekry Oy ja ohjelmistopalveluyhtiö FCG Elbit Oy yhdistyivät vuoden alussa FCG Talent Oy:ksi. FCG Talentin päätuote on Kuntarekry.fipalvelu, joka on valtakunnallinen kunta-alan työnhaku- ja kuntatyönantajien rekrytointipalvelu. Kuntarekryä käyttää rekrytoinnissaan yli 250 kuntaa, kaupunkia, kuntayhtymää ja kuntien omistamaa yritystä kaikkialla Suomessa. FCG Talent on globaali ohjelmistotoimittaja, joka kehittää moderneja ja käyttäjäystävällisiä SaaS-ohjelmistoratkaisuja rekry tointiin, henkilöstötiedon hallintaan ja kehittämiseen sekä ohjelmistoja kuntoutuslaitosten toiminnanohjaukseen. Yrityksen muita ohjelmistoja ovat ElbitHR, KuntaHR, KirkkoHR ja Kuntomaster. FCG Talentissa työskentelee 34 ohjelmistoalan ammattilaista. Yhtiöllä on toimistot Oulussa ja Helsingissä. Juho Toivonen toimitusjohtajaksi FCG Talentin toimitusjohtajana toimii Juho Toivonen. Hän siirtyi tehtävään FCG Elbitin johdosta. Viime syksystä hän on toiminut myös FCG Kuntarekryn toimitusjohtajana. Toivosella on yli 30 vuoden monipuolinen kokemus ICT-alan johtotehtävistä. Yhdistyminen tuo asiakkaidemme saataville entistä laajemmin henkilöstötiedon hallintaan liittyviä ohjelmistopalveluita ja lisää ominaisuuksia jo käytössä oleviin ohjelmistoihin. Tavoitteemme on jatkossakin olla asiakaslähtöisten ohjelmistopalveluiden innovatiivinen ja ketterä kehittäjä, Juho Toivonen sanoo. Yllä: Yhteisön jäsenet suunnittelevat oman vesihuoltojärjestelmänsä projektin avustuksella. Alla: Kestävän toimeentulon asiantuntija Chakra Chand sai kaulaansa seppeleen kylässä, jossa RVWRMP on tukenut perunankasvatusta. Oikealla: Vesihuolto sisältää juomaveden ohella myös kasteluveden, jonka avulla lisätään vihannestuotantoa. Teksti ja kuvat Pamela White Rural Village Water Resources Management Project (RVWRMP III) on saanut ensimmäisenä suomalaisena kahdenvälisenä hankkeena EU:n maaseudun kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta. Rahoitus on osoitus hankkeen tehokkuudesta ja ammattimaisesta toteutuksesta. Projekti on jatkumoa FCG:n lähes 30-vuotiselle työlle Nepalin syrjäisillä seuduilla. Rahoituksen kohteena on vesiprojektin kolmas vaihe, joka jatkuu vuoteen Nepalin vesiprojekti sai EU-rahoitusta Satojen tuhansien nepalilaisten elinoloja parantanut FCG:n vesi- ja sanitaatioprojekti jatkuu entistä mittavammin. Euroopan unioni on myöntänyt hankkeen kolmannelle vaiheelle 20 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 60 miljoonaa, josta Nepalin hallitus ja nepalilaiset hyödynsaajat rahoittavat 25 miljoonaa euroa, EU 20 miljoonaa euroa ja Suomen ulkoministeriö 15 miljoonaa euroa. Menestyksekkään vesiprojektin kakkosvaihe on saanut tuloksellisesta työstään merkittävää kiitosta sekä kotimaassa että ulkomailla. RVWRMP II valittiin viime vuonna maailman kolmanneksi parhaimmaksi projektiksi kansainvälisessä IPMA International Project Management Associationin Community Service/Development Project -palkintosarjassa. Vuonna 2016, Suomen Projektiyhdistys palkitsi hankkeen Suomen parhaimpana projektina. Vesiprojekti on osa Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä Nepalin kanssa. Sen tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja vähentää köyhyyttä kestävällä vesivarojen hallinnoinnilla. Hanke toteutetaan Nepalin syrjäisillä seuduilla vaativissa olosuhteissa. Toimeentuloa ja ilmaston muutokselta suojautumista Vuonna 2006 alkanut projekti on tähän mennessä muun muassa tuottanut talousvettä yli Nepalin syrjäseudun asukkaalle, tukenut sanitaation parantamista yli nepalilaiselle, ja edistänyt uusiutuvan energian kehittämistä ja käyttöä yli henkilölle. EU:n lisärahoitusta käytetään projektissa erityisesti Nepalin syrjäseutujen asukkaiden toimeentulon kehittämiseen, katastrofien ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin varautumiseen sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen ja niihin sopeutumiseen. Projektin parissa Nepalissa työskentelee FCG:n kansainvälinen ja paikallinen RVWRMP-tiimi, joka tekee yhteistyötä paikallisen hallinnon, viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. 24 FCG Consulting People FCG Consulting People

14 Neliömäärät kuriin laadusta tinkimättä Kouvola pisti koulusuunnitelmat uusiksi Yllä: Kim Strömmer, perusopetuksen palvelupäällikkö Kouvolasta. Oikealla: Hyvin suunniteltu oppimisympäristö tukee oppimista. Työskentely määrää tilaa eikä toisinpäin, Raila Oksanen pohtii yhdessä FCG:n sisustusarkkitehti Mervi Alaluusuan kanssa. Sekä Sarkolan (yllä) että Valkealan (vasemmalla) uusissa koulusuunnitelmissa tilatehokkuus on alle kahdeksan neliötä per oppilas. U U S I K O U L U Kahdeksan-yhdeksän neliötä per oppilas. Tämä oli tilankäytön tavoite uusille kouluille Kouvolassa. Nyt nämä tehoneliöt löytyvät Anjalan, Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitelmista. Teksti Katariina Kääpä Kuvat Joonas Berlin ja Minna Seppä Mallinnukset Milla Rusanen Matka tehokkaaseen tilankäyttöön kouluissa ei ole ollut Kouvolassa aivan suoraviivainen. Siihen on kuljettu muutaman mutkan kautta. Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitteluprosessi oli pitkällä, kun Kouvola päätti pistää pelin poikki. Näytti siltä, että kouluista oli tulossa hyvin perinteisiä ja tilankäytöltään tehottomia. Keskeytimme suunnitelmat ja otimme uuden alun. Halusimme tavoitella uuden aikaisempaa oppimisympäristöä ja peda gogista suunnitelmaa sekä selkeyttää tilankäytön tavoitteita. Kustannuksiltaan aikaisempi yhtälö oli vaikea. Kustannusarviot haluttiin käydä uudestaan läpi ja täsmentää oppilaskohtaista neliömäärää, perusopetuksen palvelupäällikkö Kim Strömmer Kouvolasta kertoo. Koulusuunnittelun uutta alkua astui tahdittamaan FCG:n arkkitehti-pedagogi -asiantuntijapari Mikko Kaira ja Raila Oksanen. Laskevat oppilasennusteet Uusia kouluja suunnitellaan Kouvolassa tilanteessa, jossa väestöennusteet laskevat. Samaan aikaan etenevät perusopetuksen kehittämissuunnitelma ja kouluverkon tarkastelu. Haasteita työssä riittää. Oppilasmäärän lasku jatkuu. Syntyneiden määrän perusteella olemme arvioineet, millainen palveluverkko tarvitaan ja miten nämä kouluhankkeet sopivat siihen. Valkealan ja Anjalan koulujen oppilasmäärät laskevat jo rakentamisen aikana, Strömmer sanoo. Tässä tilanteessa on koulujen suunnittelua katsottava uudesta näkökulmasta. Nyt suunnitelmassa Valkealan kirkonkylälle rakentuu 630 oppilaan yhtenäiskoulu, johon yhdistyvät 100 lapsen päiväkoti, kirjasto ja neuvola. Kyseessä on monikäyttötila, joka on monistettavissa toisillekin alueille. Suunnittelemme nyt ensimmäistä kertaa tällaista ratkaisua Lähtökohtana on, että koulurakennus on joustava ja muuntuva. Sitä voidaan käyttää erilaisiin ja eri-ikäisten ihmisten tarpeisiin, Strömmer kuvailee. Monikäyttöisyys ja joustavuus leikkaavat läpi suunnitelman. Rakennuksen sisätilat ovat paitsi avoimia ja helposti muunneltavia, myös luovasti ja tehokkaasti käytettyjä. Äidinkielen luokka on sijoitettu pysyvästi kirjastoon, ilmaisutaidonluokka näyttämölle ja terveystieto ruokalan yhteyteen, Mikko Kaira esittelee pohjapiirrosta. Sekä Valkealassa että Sarkolan 350 oppilaan alakoulussa tilatehokkuus on saatu puristettua alle 8 neliöön per oppilas. Se on merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin on keskimäärin rakennettu kouluja ja juuri sellainen luku, johon Kouvolan kaupunki tähtäsi. Turhat neliöt ovat kaikkein suurin kustannuksiin vaikuttava tekijä. Mikään muu ei pysty sitä kompensoimaan. Kun taloa tiivistetään, säästyy rahaa, jota voidaan käyttää laadukkaaseen rakentamiseen, Kaira kiteyttää. Tilatehokkuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koulu on ahdas ja ilmat puristettu pihalle. Väljyys rakennuksissa säilyy, hän jatkaa. Neliöitä kouluissa on vähennetty paitsi tilojen luovalla yhteiskäytöllä myös esimerkiksi osoittamalla aula- ja käytävätiloja opetuskäyttöön. Käyttäjät, tilaaja ja maksaja yhdessä Arkkitehtuurin rinnalla koulusuunnittelussa kulkee pedagoginen suunnitelma. Tuore OPS tukee koulutilojen kehittämistä avoimiksi ja joustaviksi. Raila Oksanen muistuttaa kuitenkin, että pedagogiikassakin on katsottava reippaasti nykyhetkeä pidemmälle. Kun koulut rakennetaan hyvin, ne kestävät vuosikymmeniä. Rakennusten on oltava muunneltavia, kun OPS vaihtuu 10 vuoden välein. Emme voi tehdä koulua vain tämänhetkistä pedagogista virtausta varten. Hyvä kokonaisuus tulevaisuuden koulusta syntyykin, kun siinä kohtaavat pedagogisten tarpeiden ohella myös tilaajan ja maksajan sekä tulevan ylläpitäjän taloudelliset intressit. Näin tapahtui Kouvolassa. Lähdimme hakemaan tukea uudenlaiseen ajatteluun oppimisympäristöstä, tilojen monikäyttöisyydestä ja erilaisista käyttötarkoituksista koko koulun elinkaaren aikana. Tässä on onnistuttu hyvin, Strömmer kiteyttää. Oksanen ja Kaira saivat koulusuunnitelmat valmiiksi tammikuun lopussa. Hankesuunnittelu etenee Kouvolassa kevään aikana. Päätökset investoinneista tehdään kesään mennessä, Strömmer arvioi. PEDAGOGI: Pedagogi ARKKITEHTI: Arkkitehti Tilaaja kustannukset Käyttäjä toiminta TILAAJAN NÄKÖKULMA: KÄYTTÄJÄN NÄKÖKULMA : KUSTANNUKSET TOIMINTA RAKENNUTTAMISEN NÄKÖKULMA: PROSESSIT SUUNNITELUN NÄKÖKULMA: RATKAISUT Rakennuttaminen prosessit Suunnittelu näkökulma FCG pedagogi arkkitehti -työparin edut verrattuna perinteiseen suunnittelutoimistostoon. FCG on mukana rakentamassa tulevaisuuden kouluja. Me toteutamme terveitä kouluja elinkaariedullisesti. Olemme kuntien ja kaupunkien kumppanina kaikissa koulujen elinkaareen liittyvässä tehtävissä ja tarpeissa suunnitteluvaiheen strategisista linjauksista aina kiinteistöjen ylläpidon palveluihin asti. Kokonaisvaltainen lähestymistapamme ja osaamisemme kattavat palveluverkkoselvitykset, suunnittelutyön eri vaiheet, arkkitehtipalvelut, talouden ja rahoituksen asiantuntijapalvelut, rakennuttajakonsultoinnin ja valvontapalvelut, sisäilma palvelut sekä rakennuksen käytön ja ylläpidon aikaiset palvelut. 26 FCG Consulting People FCG Consulting People

15 Saimaan kanava uuteen aikaan teksti Jaana Ahlblad kuvat Mikko Käkelä ja Ville Suorsa Voimajohtoreitin suunnittelun lähtökohdaksi otimme alueen arvokkaan linnuston. Kartoitimme lintujen pesintää ja muuttoa Kulta lahden Matinkalliolta. Taustalla häämöttää Hanhikivenniemi. Isompia laivoja, enemmän rahtia. Sulku-uudistuksen myötä Saimaalla voisi kasvattaa myös matkustajaalusten kokoa. Saimaan kanava, kesäinen huvivenereitti ja tärkeä rahtiväylä. Kanavan kautta kuljetetaan muun muassa metsäteollisuuden tuotteita Suomesta Keski-Eurooppaan ja raakapuuta Venäjältä Suomeen. Jotta alusten kokoa ja rahdin määrää voisi kasvattaa, sulkuja on pidennettävä. Sulkuja suunnitellaan pidennettäväksi 11 metriä. Pidennys tehtäisiin yläporttien puolelta, sillä ala-porttien siirtämisestä seuraisi tiestön ja siltojen siirtoja, Liikenneviraston Sisävesiväylät-yksikön päällikkö Tero Sikiö. Tekninen yleissuunnittelu valmistuu talvella Päätöksen projektiin ryhtymisestä tekee seuraava hallitus. Hankkeen kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa ja aikaa rakennustöissä kuluisi vuosi tai pari. Keskustelemme laivanvarustajien ja teollisuuden kanssa, olisiko järkevintä katkaista vesiliikenne yhtenä vuonna pidemmäksi aikaa vai tehdä muutokset kahden tai kolmen vuoden aikana. 28 FCG Consulting People Sikiön mukaan talvi pyritään hyödyntämään rakentamisessa, silloin liikenne joka tapauksessa katkeaa joksikin aikaa. Projektiin tuo erityispiirteen se, että viisi sulkua sijaitsee Venäjän valtion alueella. Vuodet ovat osoittaneet, että ihmiset ja tavarat liikkuvat rajan yli asianmukaisesti. Ensimmäinen vuokrasopimus kesti 50 vuotta ja uuttakin on eletty jo viisi. Tärkeä projekti toimittaja Jaana Ahlblad kuva Markku Vähä-Käkelä Saimaan sulkuprojekti ei Sikiön mukaan ole kallis, jos sitä verrataan Ruotsin aktiivisiin sisävesihankkeisiin tai Suomen tie- ja ratahankkeisiin. Södertäljen sulun ja siihen liittyvän väylästön kunnostamisen kustannusarvio on 150 miljoonaa euroa. Suomessa sisävesiliikenteeseen investoidaan Sikiön näkemyksen mukaan varsin niukasti verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, jossa rakennetaan myös uusia sulkukanavia. Sulkuprojekti on mielestäni erittäin tärkeä Saimaan vesiliikenteen tulevaisuudelle, Liikenneviraston päällikkö Sikiö kiteyttää. Sulkuprojektin teknistä yleissuunnittelua ja sitä edeltänyttä teknistä selvitystä on ollut mukana tekemässä suunnittelupäällikkö Markku Vähäkäkelä FCG:ltä. Suunnittelun rinnalla tehtiin kanavan maapatojen kuntoarvio ja patoturvallisuuslain edellyttämät patotarkastukset. Selvitimme kerralla patoturvallisuuslain velvoittamat asiat, tiedot on tallennettu patotietojärjestelmään. Voi sanoa, että Saimaan kanava siirtyi tarkastusten osalta kertaheitolla nykyaikaan. Järveltä merelle Saimaan kanava avattiin vuonna kilometrin kanava yhdistää Saimaan ja Suomenlahden, joiden korkeusero on 75 metriä. Kolme sulkua sijaitsee Suomessa, viisi Venäjällä. Nykyiset sulut ovat vuodelta Sulkuja aiotaan pidentää 11 metriä. Niiden hyötypituus kasvaisi 96 metriin. Sulkujen alaportteja vaihdetaan parhaillaan uusiin. Sulkujen pidentäminen mahdollistaa suurempien merialusten liikennöinnin. Kanava-alueen 50 vuoden vuokrasopimus uusittiin Venäjän kanssa vuonna Vuokra-alue on ainutlaatuinen maailmassa. Ympäristövaikutusten arviointi antaa meille tärkeää tietoa, kertoo kehityspäällikkö Satu Vuorikoski kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid pok kasi Hyvä YVA -palkinnon raportillaan voimajohtoreittien ympäristövaikutuksista. Fingrid Oyj ja Fennovoima Oy tarkastelivat työssä voimajohtoreittejä, joilla Fennovoiman Hanhikivi 1-ydinvoimalaitos tullaan liittämään kantaverkkoon. Voimajohtoja lintuperspektiivistä Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoelle, Raaheen, Merijärvelle ja Kalajoelle sijoittuvien 400 ja 110 kilovoltin voimajohtoreittien yhteenlaskettu kokonaispituus on noin 90 kilometriä. Hankkeen erityispiirteeksi nousi YVAtyön myötä Hanhikiven alueen luonto. Otimme linnustollisesti arvokkaan alueen heti voimajohtoreitin suunnittelun lähtökohdaksi. Selvitimme lintujen pesintää ja muuttoa ja teimme Fennovoima Oy:n kanssa niiden pohjalta ratkaisuja, jotka huomioivat luontoarvot, kertoo Fingridin yritysvastuun kehityspäällikkö Satu Vuorikoski. Palkinnon myöntänyt YVA ry kiitteli laajan raportin selkeyttä ja havainnollisuutta. Hankkeen vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, ihmisten elinoloihin sekä maankäyttöön oli kerrottu niin, että lukija löytää heti etsimänsä tiedon. Vaikutusten vertailusta oli selkeät yhteenvedot. Aito kiinnostus keskusteluun Konsulttina YVA-työssä toimi FCG, jonka projektipäällikkö Marja Nuottajärvi arvostaa Fingridin aitoa kiinnostusta ja perehtymistä ympäristövaikutusten selvittämiseen. Hänen mukaansa yhtiö myös selvästi panostaa siihen, että kaikki sidosryhmät, kuten maanomistajat, järjestöt ja virkamiehet, tulevat kuulluksi. Voimajohtohankkeen yleisötilaisuuksissa käsiteltiin myös muita alueella vireillä olevia hankkeita. Aikaa keskustelulle karttojen äärellä on varattu runsaasti, biologi Nuottajärvi kertoo. Satu Vuorikoski toivottaa palautteen tervetulleeksi. Sen avulla saamme suunniteltua ihmisten ja luonnon kannalta parhaan mahdollisen voimajohtoreitin, Vuorikoski painottaa. Fingrid palkittiin keväällä 2017 jo toistamiseen YVA-työstään. Edellinen kerta oli vuonna 2011, FCG oli myös tuolloin mukana konsulttina. Katse ympäristöön Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) avulla pyritään vähentämään tai estämään erilaisten hankkeiden ja suunnitelmien haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kaivos-, moottoritie-, kaatopaikka- tai voimalaitoshankkeet. Myös ihmisiin kohdistuvat vaikutukset on arvioitava. YVA:n tavoitteena on antaa kaikille mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Työn tulokset otetaan huomioon lupaprosessissa. YVA-työn maksaa hankkeesta vastaava. FCG Consulting People

16 FCG:n rooli Indonesian luonnonvarojenhallinnan kehittäjänä jatkuuf FCG Pakistanissa suunnittelemassa Peshawarin, Mardanin ja Abbottabadin kaupunkien kehitystä teksti Auli Keinänen kuvat FCG:n kuva-arkisto teksti Juhani Härkönen kuvat FCG:n kuva-arkisto FCG on jo pitkään ollut mukana kehittämässä Indonesian metsäsektoria ja muuta luonnonvarojen hoitoa. Lyhyiden toimeksiantojen lisäksi olemme toteuttaneet laajan EU:n rahoittaman Etelä- ja Keski-Kalimantanin metsien tuotantoa kehittävän ohjelman vuosina ja hiljattain, , yhteistyössä Indonesian Energia- ja kaivosministeriön kanssa Ulkoministeriömme rahoittaman energia- ja ympäristökumppanuuden (EEP Indonesia). Roolimme Indonesian luonnonvarojen hallinnan kehittäjänä jatkuu nyt Maailman pankin (WB) rahoittaman metsähankkeen toteuttajana. FCG International allekirjoitti sopimuksen kestävän luonnonvarainhoidon, yhteisö 30 metsätalouden FCG Consulting ja People näihin 1 liittyvän 2018 institutionaalisen kehityksen edistämisestä Indonesian ympäristö- ja metsäministeriön kanssa ja aloitti viisivuotisen hankkeen toteuttamisen elokuussa. Tämä Maailmanpankin (WB) rahoittama hanke, osana Climate Investment Fund -ohjelman strategisen ilmastorahaston metsä investointiohjelmaa (FIP), tukee paikallisyhteisöjen pääsyä mukaan päättämään luonnonvarojen, erityisesti metsien, käytöstä ja ohjaamaan kestävän metsätalouden kehittämisestä alueellisten metsänhoitoyksiköiden kautta. Ohjelma keskittyy seuraaviin osaalueisiin hajautetun metsänhoidon lainsäädännön, metsäpolitiikan ja institutio- naalisten valmiuksien vahvistamiseen, met sä tiedon ja -osaamisen tietokannan kehittämiseen, metsänhoitokäytäntöjen parantamiseen, pro jektin hallintaan sekä seurantaan ja arviointiin. FCG:llä on hankkeessa kuusi pitkäaikaista sekä kolme osa-aikaista asiantuntijaa. Silver Hutabarat on projektin paikallinen johtaja. Juhani Härkönen, jolla on yli 11 vuoden kokemus Indonesiasta, työskentelee hankkeen kansainvälisenä metsäpolitiikan neuvonantajana. Juhani Härkönen toimii myös projektin osalta FCG:n kotitoimistojohtajana, kun taas Marja Arnkil on hankkeen hallinnollinen koordinaattori Helsingissä. Hanke jatkuu vuoteen 2022 saakka. Yllä: Punjabin ympäristöhallinnon kehittämishankkeen asiantuntijoita Punjabin ympäristökeskuksen kaupunkisuunnitteluyksiköstä ja FCG-tiimistä Auli Keinänen ja Tapio Reinikainen. Vasemmalla: FCG-tiimin suomalaiset asiantuntijat Hannu Vikman ja Auli Keinänen vierailulla Peshawarin käytöstä poistetulla jäteveden puhdistamolla. Oikealla: Ville Hokka ja yksityinen ilmanlaadun laboratorioyksikkö Lahoressa. Viereisellä sivulla: Juhani Härkönen ja Silver Hubarat (keskellä) projektin aloitus kokouksessa Jakartassa. Singaporeen perustetun FCG Aasian Finnish Consulting Group Asia Pte Ltd vetämä kaupunkikehityssuunnitteluhanke Pakis ta nissa on saatu onnistuneeseen päätökseen. Hankkeen lähtökohtana oli CDIA:n (Cities Development Initiative of Asia) päätös lähteä tukemaan kolmen kaupungin Peshawarin Mardanin ja Abbottabadin kehitystä KP:n osavaltion hallinnon pyynnöstä. Hankkeessa valmisteltiin 13-henkisen tiimin voimin vuoden 2017 aikana seitsemän investointipakettia ADB:n 100 miljoonan dollarin rahoitusta varten. Lisäksi annettiin suuntaviivoja jatkoinvestoinneille. Työ kattoi muun muassa vesi- ja jätevesihuoltoa, kaatopaikan suunnittelua, tulvasuojelua ja smart city -tyyppisiä ratkaisuja vihreää teknologiaa hyödyntäen. Hankkeessa otettiin oppia mm. Singaporen tavoista toteuttaa ympäristöteknologiaa. Ympäristöhallinnon kehitystä Pakistanin Punjabissa FCG Aasian tiimi on ollut mukana myös Punjabin osavaltion ympäristöhallinnon kehittämishankkeessa, jossa kehitetään paikal lisen ympäristökeskuksen (EPA) ja koko ympäristöhallinnon prosesseja. Hanke alkoi 2017 ja jatkuu vuoden 2018 kevääseen. FCG Consulting People

17 Digikaava.fi on osa Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitaalisaatio -hanketta eli KIRA-digiä. Auli Karttunen FCG Konsultoinnista suoritti FCG Akatemian. Petra Rautavuoma (keskellä) toimii tiiminvetäjänä Aasian kehityspankin projektissa: Design for the Third Rural Water Supply and Sanitation Services Sector Development Program in Cambodia. Puhdasta vettä ja kestävää sanitaatiota Kambodzassa Teksti Outi Silfverberg Kuva FCG:n kuva-arkisto Tiimi FCG Internationalin asiantuntijoita suunnittelee parhaillaan Kambodzassa maan suurinta maaseudun vesi- ja sanitaatio-ohjelmaa. Hankkeen rahoittaa Aasin kehityspankki (ADB) ja suunnittelu toteutetaan yhteistyössä maaseudun kehitysministeriön kanssa. Puhdas vesi ja kunnollinen sanitaatio ovat ihmisoikeuksia. Nyt suunnitteilla olevan ohjelman tavoitteena on parantaa merkittävästi puhtaan veden saatavuutta sekä parantaa hygieniaa ja sanitaatiota Kambodzan maaseudulla. Ohjelma kattaa koko vesi- ja sanitaatiosektorin tukemalla niin palveluiden, infrastruktuurin ja instituutioiden kehitystä kuin ihmisten omien voimavarojen kasvamista. Samalla edistetään tasa-arvoa, terveyttä ja parannetaan elinolosuhteita. Erityisenä kohderyhmänä ovat kaikkein köyhimmät ja heikoimmassa asemassa olevat ihmisryhmät. YK:n tavoite 2030 YK:n yhtenä kestävän kehityksen tavoitteena on varmistaa puhtaan veden saatavuus ja hyvä sanitaatio kaikille vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on tärkeä, mutta siihen on vielä matkaa. Kambodzassa lähes puolet maaseudun asukkaista elää yhä ilman turvallista ja hygieenista sanitaatiota. Puhtaan veden saatavuuden kannalta tilanne maaseudulla ei ole sen parempi. Kambodzan vesihuollon ja sanitaation suuret haasteet on tunnistettu ja FCG:n vetämä tiimi on valittu valmistelemaan noin 50 miljoonan dollarin suuruista ohjelmaa, jonka toivotaan saavan aikaan merkittäviä parannuksia tämän hetkiseen tilanteeseen. FCG ja hankkeen tiimiläiset tekevät lujasti töitä sen eteen, että Kambodza yltää osaltaan YK:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Matthew Taylor: Millainen on työn tulevaisuus Teknologian kehitys muuttaa maailmaa ennen näkemättömällä vauhdilla. Työmarkkinoilla Automaatio on uhka suurille joukoille ihmisiä. Näin me helposti ajattelemme. Mutta tulisiko meidän ajatella näin? Ei, vaan voimme tarkastella työn tulevaisuutta erilaisista näkökulmista, sanoo kan sainvälisen valistusorganisaation Royal Society of Artsin (RSA) brittiläinen johtaja ja entisen pääministerin Tony Blairin neuvonantaja Matthew Taylor (vasemmalla). Taylor puhui työn tulevaisuudesta suomalaisen RSA-verkoston tapaamisessa syksyllä FCG-talolla Helsingissä. Teknologia voi synnyttää yhteiskunnan, jossa on helpompaa tasapainoilla työn, perheen ja muiden arvostamiemme asioiden välillä. Tämä asia on meidän ihmisten päätettävissä eikä koneiden vallassa, Taylor korosti Helsingissä. Suuri haaste meille on, kuinka pystymme puhumaan sellaisen taloudellisen kasvun puolesta, joka ottaa huomioon kaikki ja on sosiaalisesti yhdenvertaista. Tässä asiassa Suomi on jo nyt huomattavasti Iso-Britanniaa edellä, mutta täälläkin on haasteena, miten yhdistää paremmin taloudellinen kasvu ja sosiaalinen yhdenvertaisuus. FCG Akatemia kouluttaa huippuosaajia Mitä yhteistä on kultakaivoksen hulevesillä, EU:n tietosuoja-asetuksella ja FIM-toimintakykymittarilla? Vastaus kysymykseen on ytimekäs: FCG Akatemia. Tällaistenkin asioiden parissa työskentelevät FCG Suunnittelu ja tekniikan projektipäällikkö Eeva-Riikka Bossmann, FCGkonsernin tietoturvapäällikkö Vesa Nyman ja FCG Konsultoinnin erityisasiantuntija Auli Karttunen, jotka opiskelivat kahdeksannessa FCG Akatemiassa syksyllä Akatemia on FCG:n sisäinen johtamisohjelma, jonka teemana oli projektiliiketoiminnan johtaminen. Tarkoitus on kouluttaa projektijohtajia, jotka voivat ottaa vastuulleen oman toimialansa laajoja projekteja tai koko yrityksen tasolla monialaisia isoja hankkeita, akatemiasta vastaava projektijohtaja Kuisma Reinikainen FCG Suunnittelu ja tekniikasta kertoo. Koulutuksen päätteeksi osallistujat suorittavat IPMA C-level -sertifikaatin. Se on kansainvälinen projektijohtamisen pätevyyssertifiointi, jonka Suomessa myöntää Projektiyhdistys. FCG Akatemia eroaa juuri tässä muiden konsulttiyritysten sisäisistä projektijohtamisen koulutuksista, sillä meillä pääsee suorittamaan ulkopuolisen kansainvälisen sertifikaatin, Reinikainen painottaa. Digikaava.fi kertoo digitaalisesta kaavoituksesta Uusi verkkopalvelu digikaava.fi kokoaa yhteen tietoa digitaalisesta kaavoituksesta. Sivusto on osa FCG:n Digikaavoitus-hanketta, joka kehittää uusia käytäntöjä ja teknisiä ratkaisuja kaavoitukseen. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa kaavoitusprosessin läpivientiä sekä parantaa vuorovaikutusta kaavoittajien ja sidosryhmien välillä kaavoitusprosessin aikana. Osana digikaavoitushanketta syntyy kaavoittajien käyttöön tietokantapohjainen kaava ja sen julkaisukanava FCG Digikaava. Työkalu rakentuu kuntien pilottikohteissa, joita hankkeessa on mukana Helsingistä, Oulusta, Pihtiputaalta ja Sipoosta. FCG:n Digikaavotus-hanke on saanut rahoitusta Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hankkeelta KIRAdigiltä, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista. Hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Tutustu digikaava.fi 32 FCG Consulting People FCG Consulting People

18 Teksti Katariina Kääpä Kuva Eeva Eitsi FCG Suunnittelu ja tekniikalle ympäristö- ja laatusertifikaatit FCG Suunnittelu ja tekniikka on saanut kansainvälisesti tunnetut ISO ympäristöja ISO 9001 laatusertifikaatit. Sertifikaatit myönsi Bureau Veritas tämän vuoden alussa ja ne kattavat kaikki FCG Suunnittelu ja tekniikan palvelut sekä toimistot Suomessa. Sertifikaatit ovat osoitus pitkä jänteisestä ja sitoutuneesta työstä toimintamme kehittämiseksi. Olemme iloisia tästä tunnustuksesta, sillä teemme päivittäin työtä paremman ympäristön puolesta ja kehitämme jatkuvasti toimintatapojamme, FCG Suunnittelu ja tekniikan laatupäällikkö Suvi Järvinen sanoo tyytyväisenä. ISO ympäristöjärjestelmän sertifikaatti tarjoaa yritykselle työkaluja jatkuvaan parantamiseen ja kertoo sidosryhmille vastuullisesta suhtautumisesta ympäristöasioihin. ISO 9001 laatujärjestelmän sertifikaatti on puolestaan luotettava todistus, joka osoittaa yrityksen toimivan asiakaslähtöisesti ja järjestelmällisesti laadun kehittämisessä. Ilmasto, digitalisaatio ja kaupungit Osana ympäristö- ja laatujärjestelmätyötä FCG Suunnittelu ja tekniikassa on tunnistettu toimintaansa vaikuttavia trendejä nyt ja tulevaisuudessa. Meille tärkeitä ovat ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja digitalisaatio. Ne ovat isoja tekijöitä, joiden huomioonottaminen työssämme on aivan oleellista, Järvinen kertoo. Asiakkaille laatu- ja ympäristönäkökohdat näkyvät entistä korostetummin. Tulemme ottamaan huomioon kestävää kehitystä systemaattisemmin asiakasprojekteissamme. Panostamme digitaalisten työskentelymenetelmien kehittämiseen ja pyydämme jatkossakin asiakkailtamme palautetta työstämme ja kuuntelemme sitä herkällä korvalla toimintamme kehittämiseksi, Järvinen lupaa. Maisemataidetta ongelmajätteestä ja hulevesien hallintaa 34 FCG Consulting People Ympäristövaikutukset ja vastuullisuus ovat yhä keskeisemmässä osassa FCG:n tekemää työtä. Miten nämä asiat näkyvät erilaisissa projekteissa, siitä kertovat esimerkit puistosuunnittelusta ja viherkerroinmenetelmästä. Jyväskylän kaupunki haluaa olla vuonna 2050 jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän kehityksen kaupunki. Näillä sanoilla kaupunki julistautuu resurssiviisaaksi luonnonvarojen, raaka-aineiden, energian, tuotteiden ja palveluiden käyttäjäksi. Kaupunki on oiva malli asiakkaasta, joka kiinnittää yhä enemmän huomioita toimintansa ympäristövaikutuksiin ja vastuullisuuteen. Jätteetön ja päästötön kaupunki ei synny hetkessä. Sitä tehdään Jyväskylässä jo nyt myös FCG:n suunnittelupöydillä. Jyväskylä rakentaa esimerkiksi puistoja, joissa hyödynnetään paikan päällä työmailta löytyviä materiaaleja. Yksi esimerkki on Aatoksenpuisto. Sen uudet kukkulat syntyivät alueelta kaivetusta maasta. Puiston alueelta ei viety maamassaa pois, vaan käyttökelpoiset materiaalit käytettiin pengertämiseen. Laskimme kaivetut massamäärät ja suunnittelimme pengerten rakentamisen niiden perusteella, aluepäällikkö Jarmo Silvennoinen FCG:n Jyväskylän aluetoimistosta kertoo. Yleensä ei ajatella näin, vaan suunnitellaan kukkulat siten, että ne näyttävät kivalta. Ei ajatella ylijäävää maata. Nyt kaupungilta oli selkeä ohje, että massoja ei kuljeteta mihinkään, hän jatkaa. Luovaa ajattelua hulevesien hallintaan Säilytettävä isokokoinen puu, maksaruohokatto, biosuodatusrakenne Maisema-arkkitehti Eeva Eitsi FCG:ltä klikkailee Exceltaulukkoa, joka listaa tontin viherelementtejä ja hulevesirakenteita. Eitsillä on edessään viherkerroinmenetelmä. Työkalu, jolla kaavoittajat, maisemaarkkitehdit ja pihasuunnittelijat luovat vihreitä, viihtyisiä ja ilmastonkestäviä tontteja osana tiivistyvää kaupunkirakennetta. FCG on ollut mukana kehittämässä viherkerroinmenetelmää Helsingin kaupungille Ilkka Ilmastonkestävä kaupunki -hank- keessa vuonna Viime vuonna FCG päivitti työkalua entistä hulevesipanotteisemmaksi osana EU:n iwater-hanketta, joka levittää viherkerroinmenetelmän käyttöä myös Viroon, Latviaan ja Ruotsiin. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisää sateita ja kaupunkitulvia. Tällä työkalulla pystyy arvioimaan entistä paremmin hulevesien hallintaa, Eitsi kertoo. Kun maisema-arkkitehti syöttää vihermenetelmätaulukkoon pihasuunnitelmaansa sisälletyt elementit ja niiden pinta-alat, laskee taulukko tontille viherkertoimen ja kertoo yltääkö se kaavoittajan alueelle asettamaan tavoitteeseen. Samalla taulukosta voi tarkistaa, mikä on ehdotettujen hulevesiratkaisujen viivytystilavuus ja onko se riittävä. Menetelmä haastaa ajattelemaan luovemmin. Hulevesiratkaisuissa se auttaa etsimään erilaisia tapoja viivyttää vesiä. Voit kokeilla, mitkä ratkaisut sopisivat pihalle parhaiten, Eitsi kuvaa. Lopputuloksena työkalu laatii tuloskortin, joka kertoo viherkerroinluvun ja listaa tontilla käytetyt elementit. Tämä kortti liitetään mukaan esimerkiksi rakennuslupahakemukseen. FCG Consulting People

19 FCG Miraplan Oy on nyt osa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:tä Rakenne- ja arkkitehtisuunnitteluun erikoistunut FCG Miraplan Oy yhdistyi vuoden alussa osaksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:tä. Miraplan on ollut osa FCG-konsernia heinäkuusta 2017 lähtien ja yhtiön nimi on jatkossakin FCG:n aputoiminimenä. FCG Miraplanilla on pitkä kokemus teollisuusrakentamisen osaamista raskaan, keskiraskaan kuin kevyen teollisuuden parissa eri toimialoilla. FCG Miraplan toimii FCG:n Kemin aluetoimistosta käsin. Toimistopäällikkönä Kemissä toimii Hannu Heiskari. UUSI OPAS TALOYHTIÖILLE Näin kilpailutat korjausurakan Kuinka löytää paras urakoitsija korjaushankkeisiin? Miten toteuttaa hankkeen tarjouskilpailu ja arvioida tarjoukset? Uusi opas Korjauspalveluiden laadullinen hankinta taloyhtiössä opastaa taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän ja rakennuttajan käytännönläheisesti läpi koko urakkakilpailutuksen. Opas on avuksi erityisesti laajojen korjausten kuten putki- tai julkisivuremonttien toteutuksessa. Se kuvaa koko urakkakilpailutuksen vaihe vaiheelta korjausten tavoitteiden määrittelystä urakoitsijan valintaan. Opas tarjoaa myös työkalut ja ohjeet, miten arvioida ja pisteyttää saadut tarjoukset. Oppaan on julkaissut Rakentamisen Laatu RALA Oy ja sen on kirjoittanut projekti-insinööri Tino Raatikainen FCG:ltä. Lataa opas rala.fi KOKOUSTILAA AJATUKSILLE Inspiroidu ympäristössä, jossa on tilaa luovuudelle ja josta löytyy aina jotain uutta. Mereltä löytyy työn ilo, ja kun työ on hauskaa, on se myös tuottavaa. Työnantaja: hyppää mukaan Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan! Varaa kokous merellä tallink.fi/kokous silja.fi/kokous Vastuullinen kesäduuni -kampanja auttaa työnantajia kehittämään kesätyökäytäntöjään ja tarjoamaan nuorelle onnistuneen kesätyökokemuksen. Nuorelle onnistunut kesätyökokemus antaa luottamusta itseensä ja tulevaisuuteen. Se luo positiivisen kuvan työnantajasta ja tämän toimialasta. Työnantaja hyötyy innostuneiden kesätyöntekijöiden työpanoksesta ja tuoreista näkemyksistä ja ideoista. Vastuullinen kesäduuni kampanjassa on mukana jo satoja vastuullisia työantajia. Tavoitteena on tulevana kesänä tarjota yli vastuullista kesätyöpaikkaa! Kampanjaa luotsaavat T-Media ja Taloudellinen tiedotustoimisto. FCG:n Kuntarekry.fi-palvelu on yksi kampanjan yhteistyökumppaneista. Tutustu ja liity mukaan kesaduuni.org. 36 FCG Consulting People FCG Consulting People

20 Nimityksiä FCG:llä FCG Finnish Consulting Group FCG Talent Timo Läksy luotsaamaan Turun aluetoimistoa kuva Rami Aapasuo ICT-tradenomi Handreen Khalil on nimitetty ICTasiantuntijaksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka MKT Juho Toivonen on nimitetty FCG Talent Oy:n toimitusjohtajaksi. MBA Janne Koivuranta on nimitetty tuotekehityspäälliköksi HR-tuotekehitykseen Ouluun. FCG Finnish Consulting Groupin Turun aluepäällikkönä on vuoden alussa aloittanut Timo Läksy, insinööri/emba. Läksy siirtyi tehtävään Schneider Electriciltä, jossa hän on viimeksi vastannut kerrostalojen lämmöntalteenottojärjestelmien tuotteistamisesta ja myynnin kehittämisestä sekä Turun alueen asiakkuuksista. Läksy vahvistaa FCG:n monipuolista palvelutarjontaa Turun alueella pitkällä kokemuksellaan kiinteistöalalta sekä vankalla varsinaissuomalaisella paikallistuntemuksellaan. Tunnen Turun alueen syvästi. Seison jalat polviani myöten varsinaissuomalaisessa savessa, Läksy nauraa ja jatkaa, että hänellä on pitkä kokemus alueen asiakkuuksista julkishallinnossa ja yksityisellä sektorilla. Insinööri (AMK) Mikko Ahlfors on nimitetty projekti-insinööriksi Rakennusterveys ja sisäilmastoon Tampereelle. DI Kylli Eensalu on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi Ympäristöselvityksiin Helsinkiin. Rkm Timo Ekola on nimitetty projektipäälliköksi Rakennusterveys ja sisäilmastoon Tampereelle. M.Sc. Ekaterina Berdysheva, Project Assistant, IFI Services. DI Maiju Happonen on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Verkosto- ja yleissuunnitteluun Helsinkiin. DI Vesa Heiskanen on nimitetty suunnittelijaksi Ympäristöselvityksiin Helsinkiin. DI Emmaleena Krankkala on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Verkosto- ja yleissuunnitteluun Tampereelle. FM, insinööri (AMK) Risto Kärkkäinen on nimitetty asiantuntijaksi Alueidenkäytön konsultointiin Jyväskylään. Insinööri (AMK) Antti Levänen on nimitetty suunnittelijaksi Katu- tie- ja liikennesuunnitteluun Jyväskylään. Insinööri, emba Timo Läksy on nimitetty Turun aluepäälliköksi. DI Asko Miettinen on nimitetty johtajaksi Rakennetekniikkaan Helsinkiin. Insinööri (AMK) Mattijaakko Määttänen on nimitetty suunnittelijaksi Katu-, tie- ja liikennesuunnitteluun Tampereelle. Insinööri (AMK) Antti Kaijalainen on nimitetty LVIprojektipäälliköksi Talotekniikkaan Helsinkiin. Insinööri (AMK) Annika Kangasvieri on nimitetty suunnittelijaksi Verkosto- ja yleissuunnitteluun Vaasaan. Rakennusinsinööri Matti Kiljunen on nimitetty korjaussuunnittelun tiimipäälliköksi Rakennusterveys ja sisäilmastoon Tampereelle. FM Maarit Korhonen on nimitetty projektijohtajaksi Ympäristön kunnostus ja riskienhallintaan Helsinkiin. Insinööri, RTA Saija Korpi on nimitetty projektipäälliköksi/ rakennusterveys asiantuntijaksi Rakennusterveys ja sisäilmastoon Tampereelle. Insinööri (AMK) Joni Koskela on nimitetty projekti-insinööriksi/ kuntotutkijaksi Rakennusterveys ja sisäilmastoon Kuopioon. Tekn.yo Lauri Rantala on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Verkosto- ja yleissuunnitteluun Tampereelle. Arkkitehti Milla Rusanen on nimitetty arkkitehdiksi Alueidenkäytön konsultointiin Helsinkiin. FL Pasi Vahanne on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi Ympäristön kunnostus ja riskienhallintaan Helsinkiin. Insinööri (AMK) Tuukka Varpio on nimitetty korjaussuunnittelijaksi Rakennusterveys ja sisäilmastoon Helsinkiin. DI Pasi Vesimäki, Project Manager, IFI Services. Insinööri (AMK) Mirka Välitalo on nimitetty LVI-projektipäälliköksi Talotekniikkaan Helsinkiin. 38 FCG Consulting People FCG Consulting People

21 Joka päivä jotain uutta Kunnallisen hallitusosaajan koulutusohjelmat, Kho alkaen Tietosuojavastaavan koulutusohjelma ja tietosuojakoulutukset alkaen Vanhustenhuollon johdon neuvottelupäivät Tampere Kuntien 9. ilmastokonferenssi Helsinki Tallinna Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät Jyväskylä Kuntajohtajapäivät Joensuu Palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon seminaari laivaseminaari Hankinta- ja logistiikka-alan neuvottelupäivät Tampere Sihteerifoorumi 2018 Kirjanpitäjien koulutusfoorumi laivaseminaari Kuntapuheenjohtajapäivät Seinäjoki 40 FCG Consulting People