Ovatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella?

Transkriptio

1 Ovatko mikromuovit ongelma Suomenlahdella? Outi Setälä Merikeskus 1 Julia Talvitie

2 Merten mikromuovit mitä niistä tiedetään? Ne ovat hyvin pieniä (0.01-5mm) Niitä esiintyy kaikkialla maailman merissä Niillä on hyvin monenlaisia lähteitä Nokian renkaat.fi 2

3 >80% kaikesta mereen päätyvästä roskasta on peräisin maalta 3

4 Tutkimuksen haasteita Mikromuoveja esiintyy: Veden pinnalla Vajonneena vesipatsaaseen Meren pohjalla/sedimentissä Rannoilla Uusi tutkimusala - ei standardoituja menetelmiä Pieni koko - vaikea käsitellä Kontaminaatiovaara (tekstiilikuidut) Vaikea tunnistaa näytteistä

5 Eniten tietoa mikromuovimääristä on kerätty pintavesistä, suurimmat pitoisuudet havaittu subtrooppisista merivirroista & pyörteistä, rannikolta ja estuaareista Virtaukset ja tuuli kuljettavat mikromuoveja kauaskin lähteistä Mikromuoveja on löytynyt myös alueilta jotka sijaitsevat kaukana ihmisen vaikutuspiiristä (arktis, antarktis, valtamerten syvänteet) On esitetty että suuri osa mereen päätyvästä mikromuovista vajoaa pohjalle 5

6 Mikromuovit Suomenlahdella? Manta-haavilla kerätty aineistoa vuodesta 2013 alkaen Lisäksi selvitetty mikroroskien määrää: Kaloissa ja simpukoissa Sekä aloitettu näytteenotto Pohjasedimentistä Rantahiekasta 6 Pinja Näkki

7 Mikromuovipitoisuuksia pintavedessä (kpl/m 3 ; kerätty Manta-haavilla) 2.23 (keskiarvo) Pohjoinen Tyynimeri (Moore ym. 2001) 3.92 (keskiarvo) Kalifornian etelärannikko (Lattin ym. 2004) Tukholman sisäsaaristo (Gewert ym. 2017) Tukholman ulkosaaristo (Gewert ym. 2017) Turun saaristo (Magnusson ym. 2014) ± 0,17 Ruotsin etelärannikko (Noren ym. 2015) Suomenlahti (Setälä ym. 2013) 7

8 Mikromuovitutkimuasemat Suomenlahdella vuonna M. Lehtiniemi

9 Manta 0.3mm Mikroroskia kpl. / m3 Suomenlahti, asemat lännestä Itään 9

10 Mikromuovit ravintoverkossa - kenttähavaintoja Kalat: Englannin kanaali 36.5% (1-15 kpl. /kala) Tyyni valtameri 35% (1 83 kpl /kala) Adrianmeri 28% (1-2 kpl. /kala) Pohjois-Atlantti 2-11% (1 4 kpl. /kala) Sinisimpukka: 0.2 ± 0.3 kpl/g Belgian rannikko

11 Suomen aluevesillä valmistuivat ensimmäiset selvitykset: Avomeren planktivoriset kalat: 164 silakkaa, 54 kilohailia, 355 kolmipiikkiä Mikromuovia löytyi 1,8 % silakoista ja 0,9 % kilohailista Rannikon kaloista kerättiin aineistoa kesän 2017 aikana -ei vielä tuloksia Sinisimpukat: vähemmän mikromuoveja saaristomerellä (0.4 kpl. / g) kuin tutkimusalueella Hangon jätevedenpuhdistamon purkuputken lähellä (0.8 kpl. / g). 11

12 Mikromuovien haitat/vaikutukset meriekosysteemissä? Mikromuovit ovat kokonsa puolesta periaatteessa Sopivaa ruokaa monille eliöille Altistua voisi ravintoverkon eri tasoilla Pohjaeläimet, eläinplankton, kalat, linnut, merinisäkkäät jne. voivat altistua mikromuoveille vedestä, erilaisilta pinnoilta ja sedimentistä, Suora altistus syömisen tai hengityksen kautta Kulkeutuminen ravintoverkon sisällä???

13 Entä voiko eläinplankton altistua mikromuoville? -kokeita Suomenlahden planktonyhteisöllä Mysidit, hankajalkaiset, vesikirput, rataseläimet, monisukasmatojen toukat + 10µm fluoresoivat muovikuulat 13

14 Kaikki testatut eliöryhmät söivät muovikuulia Lisäksi osoitettiin ravintoverkkokulkeutuminen Hankajalkaisilla tehdyt kokeet osoittivat että muovit myös poistuvat elimistöstä 24h aikana Tutkimuksessa ei selvitetty mahdollisia haittoja 14

15 Jatkokokeissa tarkasteltiin rantavyöhykkeen eliöyhteisöä -jälleen altistus muovikuulille -havaittiin kuulien siirtyminen suodattajiin, etenkin simpukoihin 15

16 Syöty mikromuovi voi vaurioittaa/tukkia ruoansulatuskanavan Suorat ja epäsuorat vaikutukset elinkykyyn Kemialliset haitat???? Suhteellisen suuren pinta-alansa vuoksi mikromuovit voivat tehokkaasti sitoa rasvahakuisia yhdisteitä -Tai kuljettaa haitallisia lisäaineita eliöihin

17 Suhteellinen sitoutumispinta-ala kasvaa hiukkaskoon pienentyessä On myös havaittu että ohut muovikalvo pidättää yhdisteitä paksua tehokkaammin Erilaisten muovien kyky absorboida haitallisia aineita vaihtelee Polypropeeni ja polyeteeni ovat tehokkaita absorboimaan erilaisia yhdisteitä (polyklooratut bifenyylit PCB, polyaromaattiset hiilivedyt PAH, diklooridifenyylitrikloorietaani DDT )

18 Altistustutkimukset vs luonnonolosuhteet? Esimerkiksi Cole ym. 2015: Käytetty 0.02mm muovikuulia Tiheydet korkeita: 75 kpl. / ml (=75000/L. = /m 3 ) Tulos: altistetut planktonäyriäiset kärsivät mikromuoveista Kokeissa joudutaan tekemään kompromisseja: -lyhyet koeajat, korkeat pitoisuudet

19 Esimerkki pitkäkestoisesta altistuskokeesta: ympäristökemikaalien siirtyminen kaloihin Rochman ym)

20 2 kk 1kk Pitoisuus (ng/g rasvakudosta) ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE Puhdas mikromuovi +leväruoka Meressä inkuboitu Mikromuovi + levä

21 Viitteitä muovien tai mikromuovien toimimisesta kemiallisten yhdisteiden siirtäjinä on saatu kenttähavainnoista Myrskylinnut Kohonneet bromattujen difenyylieetteripitoisuudet (PBDE) -jatkuva altistus muoville, -ei löytynyt ravintokaloista Hetulavalaat Mono-(-etyyliheksyyli)ftalaatti (MEHP) -suuri altistus 21 Van Franeker

22 Ravintoverkkovaikutukset? <10 5 /L 20 /L <100/L > 10 6 /L Jopa 5000 / m /L 10 9 /L /m 2 -tai enemmän Jopa 400 ind m 2