LUPAPÄÄTÖS Nro 56/04/2 Dnro PSY-2004-Y-83 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 56/04/2 Dnro PSY-2004-Y-83 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Purasjoen täydennyskunnostuksen toteuttaminen, Suomussalmi Suomussalmen kunta PL SUOMUSSALMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Hankkeen tarkoitus...3 Suunnitellut työt... 4 Arvio työajasta... 9 HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET... 9 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 9 Yleiskuvaus vesistöstä... 9 Virtaamat... 9 Vedenlaatu... 9 Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa Uitto ja uittolaitteet Kalastusolot ja kalasto Vesiliikenne ja sen rakenteet Vesivoimatalous ja säännöstely HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus vesi- ja rantamaisemaan Vaikutus kalastukseen ja kalastoon Vaikutus veneilyyn ja vesistön virkistyskäyttöön Vaikutukset vesivoimaan ja uittoon Työnaikaiset vaikutukset Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Pääasiaratkaisu Työkohteet ja niissä suoritettavat toimenpiteet Rakentamisaika Työnaikaisten haittojen minimointi Viimeistelytyöt Kunnossapito- ja tarkkailumääräykset Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 17

3 3 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Suomussalmen kunta on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Suomussalmen kunnan Alavuokin kylässä sijaitsevan Purasjoen täydennyskunnostuksen toteuttamiseen hakemukseen oheistettujen suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 2 luku 2 1 momentti HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Purasjärven vesistöalueen kaikki virtavedet on aikanaan perattu uittoa varten. Perkaukset ovat vaikuttaneet myös yläpuolisten järvien vedenpinnan tasoihin, jotka alenivat noin 0,3-0,5 metriä. Purasjoen vesistön uittosääntö on kumottu vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 69/75/I ja koskialueet kunnostettu kunnostussuunnitelman ja uittosäännön kumoamispäätöksen lupaehtojen mukaisesti vuonna Koskien kiveämisten lisäksi suunnitelmaan on sisältynyt lukuisten uittopatojen purkaminen. Jo ennen näitä töitä metsähallitus oli tehnyt vuonna 1973 Purasjoen uittopatojen kynnysten kiveämistä niin, että kalojen liikkuminen vesistössä oli tullut mahdolliseksi vähävetisenä aikana. Koskien kiveäminen on toteutettu asettamalla uomaan yksittäisiä kiviä ja uoman keskiosaan jätettiin kiveämätön noin 2 3 metrin levyinen ns. kriisiajan uittoväylä uittoa ja mahdollista veneliikennettä varten. Kunnostuksessa käytetty kivimäärä on ollut arviolta % perkausmäärästä, joten koskia reunustavat perkausmassoista koostuvat penkereet ovat jääneet kunnostuksen jälkeenkin pääosin paikoilleen. Myös osa kuivilleen jääneistä uoman osista on jäänyt näiden penkereiden taakse. Uittosäännön kumoamisen yhteydessä tehdyt kunnostukset ovat Purasjoella olleet riittämättömiä eikä niillä ole saavutettu tavoiteltua hyötyä kalatalouden osalta. Alkuperäisen vedenkorkeuden palauttaminen ja esimerkiksi kutusoraikkojen tekeminen eivät ole kuuluneet toteutettuihin toimenpiteisiin. Hankkeen kustannusarvio on euroa. Hankkeen tarkoitus Täydennyskunnostuksen tavoitteena on koskien palauttaminen lähemmäksi luonnontilaa siten, että virtavesikutuisten lohikalojen mm. taimenen ja harjuksen luontaiset lisääntymisedellytykset paranevat ja Purasjoen reitin kalataloudellinen arvo nousee.

4 Jyrkissä nopeasti virtaavissa koskissa kriisiväylän kiveämisellä ja pohjan kynnystämisellä lisätään erilaisten vesisyvyysvyöhykkeiden ja virrannopeusalueiden määrää. Kynnystäminen tehdään vaihtelevilla tekniikoilla pyrkien jäljittelemään koskien luonnontilaista rakennetta. Lisäksi parannetaan koskien ranta-alueiden ja kuivien uomanosien vesitystä sekä paikoin levennetään koskiuomaa. Hitaammin virtaavia nivamaisia alueita kunnostetaan lisäämällä koskeen yksittäisiä suuria kiviä tai kiviryhmiä sekä kaivamalla kivien yhteyteen pohjaan syvempiä kuoppia vanhempien kalojen suoja- ja lepopaikoiksi. Kunnostusten kalataloudellisesti merkittävimpiä tavoitteita on lohikalojen luontaisen lisääntymisen elvyttäminen. Kiveämistoimenpiteiden lisäksi tärkeimmille taimenen ja harjuksen poikastuotantoalueille tehdään kutusoraikkoja. Seulotusta sorasta tehdyt kutualustat sijoitetaan koskien niska-alueille sekä virtasuvantojen alaosiin. Harjuksen kutualueet ovat samankaltaisia matalahkoja sorapohjia kuten taimenellakin. Pienpoikasille soveltuvat alueet ja kutualueet muodostavat kunnostuksissa kiinteän kokonaisuuden. 4 Suunnitellut työt 1. Karsikkokoski Purasjärven luusuasta alkava koskijakso on kaksiosainen. Nivalampeen laskeva yläosa on hidasvirtaista ja matalahkoa, Nivalammen ja Hietajärven välinen alaosa kiivasvirtaisempaa ja kivikkoisempaa. Kunnostustoimenpiteet: m: Parannetaan sillan molemmin puolin olevia nykyisiä kynnysrakenteita m: Ei toimenpiteitä m: Tehdään Nivalammesta lähtevälle niska-alueelle kutusoraikko (2 m³) m: Syvennetään yläosaa ja rakennetaan sen alapuolelle uoman pituussuunnassa 3 5 metrin levyinen kivikynnys. Levennetään uomaa ottamalla käyttöön vasemmalle rannalle kasatut perkausmassat. Samalla virtausta ohjataan ko. alueelle. Rakennetaan alaosaan 5 10 metrin levyinen kynnys rannoilla olevista perkausmassoista m: Levennetään uomaa purkamalla oikean rannan kivipenkerettä ja kierrätetään päävirtaa sen kautta polveilevan virrankulun aikaansaamiseksi. Parannetaan reuna-alueita pienpoikasille soveltuviksi. Sijoitetaan keskivirtaan yksittäisiä kiviä. 2. Hietakoski Hietajärven alapuolelle sijoittuva Hietakoski on noin 200 metrin pituinen loivapiirteinen koski. Niska-alue on hidasvirtainen ja huomattavilta osin kasvillisuuden peittämä. Niskan yhteydessä on lisäksi pohjapato. Koskijaksolla on muutamia syvempiä virtasuvantoja sekä koskipeilejä, mutta valtaosin koski on matalaa ja virrannopeuksiltaan vaihtelevaa. Kriisiajan uitto-

5 väylä on havaittavissa kosken jyrkimmissä kohdissa. Jaksolla on taimenen poikasille hyvin soveltuvia elinympäristöjä. Kunnostustoimenpiteet: m: Parannetaan kosken niska-aluetta sekä muotoillaan pohjan rakennetta jo uomassa olevilla kivillä. Tehdään kutusorastus kosken niskalle (1 m³). Parannetaan syvännettä ja rakennetaan kynnys sen alapuolelle m: Tehdään kutusorastus sillan alapuolella olevan virtasuvannon alaosaan (2 m³). Tiivistetään ja levennetään nykyistä kynnysrakennetta. Rakennetaan sisäkaarteen puolelle pienpoikasalue samalla uomaa leventäen. Kivetään kiviryhmin kriisiajan uittoväylää m: Rakennetaan kynnys yläosaan. Kivetään kriisiajan uittoväylää m: Nivaa, ei toimenpiteitä Heinäkoski Heinäkoski on Hietakosken tapaan loivahko matala koski Heinäjärven alapuolella. Koski on pituudeltaan noin 350 m, tasaleveä ja virtaamaltaan suoraviivainen. Kriisiväylä on monin paikoin selvästi havaittavissa. Kunnostustoimenpiteet: m: Kivetään kriisiväylää lisäämällä pintakiviä m: Vahvistetaan sillan alapuolella olevaa matalaa kynnysrakennetta. Tehdään kutusorastus kynnyksen yläpuolelle (3 m³). Kivetään kriisiväylää pienin kiviryhmin m: Puretaan ulkokaarteen puoleinen penger ja vesitetään alkuperäisen uoman osat. Perkausmassat käytetään alapuoliseen kynnykseen m: Poikkeutetaan päävirtaa kiveämällä kriisiväylää yksittäiskivin ja kiviryhmin. Lisätään leveysvaihtelua leventämällä uomaa ulkokaarteen puolelta m: Rakennetaan matala kynnys uomassa olevista ja oikean puolen rannalle pusketuista kivistä. Mitoituksessa otetaan huomioon matalahkot rantapenkat. Kivetään kriisiväylää uomassa olevin yksittäiskivin m: Suvantojakso, ei toimenpiteitä m: Poikkeutetaan päävirtaa kiviryhmien avulla. Puretaan vasemmalle puolelle kasattua kivipenkkaa kriisiväylään ja samalla levennetään uomaa. 4. Pahakoski Noin 400 m Raatteeseen menevän tien yläpuolelta alkaa Pahakoski. Virtaamaltaan suoraviivainen koski muodostuu karkeasta kiviaineksesta ja on kohtalaisen jyrkkä.

6 6 Kunnostustoimenpiteet: m: Kynnystetään jaksoa (2 kpl kynnyksiä) virtaustyyppivaihteluiden lisäämiseksi. Levennetään uoman reunaa itärannan puolelta. Ohjataan päävirtaa vasemmalta oikealle kynnysten lisäksi pienin kiviryhmin m: Kivetään kriisiväylää yksittäiskivin. 5. Kattilakoski Pahakosken alapuolisen suvannon jälkeen alkaa noin 400 metrin pituinen Kattilakoski. Koskijakso käsittää sekä hidasvirtaisempia osuuksia että varsin voimakasvirtaisen keskivaiheen. Pohja-aines on jakson yläosassa jonkin verran karkeampaa kuin alaosassa. Kunnostustoimenpiteet: m: Ohjataan päävirtaa vasemmalle kiviryhmin m: Ohjataan päävirtaa oikealta vasemmalle kiviryhmin. Sijoitetaan jaksolle muutamia pintakiviä m: Levennetään uomaa sisäkaarteen puolelta ja ohjataan virtausta sinne kiviryhmän avulla. Alaosan virtasuvantoa syvennetään tarvittaessa m: Rakennetaan leveähkö (5 10 m) kynnysrakenne ennen mutkaa. Tehdään kutusorastus kynnyksen yläpuolelle (4 m³). Puretaan uomaa reunustava kivipenkka ulkokaarteen puolelta yläpuoliseen kynnykseen ja vesitetään alkuperäinen uomanosa. Hyödynnetään em. massoista hienompi kiviaines sisäkaarteen pienpoikasalueella m: Vahvistetaan nykyisiä kynnysrakenteita tiivistämällä ja leventämällä. Kivetään kriisiväylää vasemmalle penkalle pusketuilla kivillä uomaa samalla leventäen m: Vahvistetaan nykyisiä kynnysrakenteita tiivistämällä ja leventämällä. Poikkeutetaan virtausta kriisiväylästä kiviryhmin m: Levennetään uomaa ulkokaarteen puolelta alkuperäisiin mittoihin m: Ei toimenpiteitä. 6. Parvakoski Iso-Parvajärven alapuolelta alkava Parvakoskea on perattu uiton kuntoonpanotöissä voimakkaasti. Jyrkän ja isokivisen kosken länsirannalle on jäänyt kunnostuksen jälkeen korkea perkausmassoista muodostunut kivisuiste. Myös uoman keskellä sijaitseva saareke on todennäköisesti syntynyt perkausten tuloksena. Kunnostustoimenpiteet: m: Puretaan perkausmassoista muodostunut saari vasemmalle puolelle uomaa sekä alapuoliseen kynnykseen ja saatetaan vedenpinnat samalle tasolle. Rakennetaan leveä (10 15 m) kynnys. Tehdään ku-

7 tusorastus saaren yläpuolelle (3 m³). Oikeanpuoleinen uoma soveltuu pienpoikasalueeksi m: Rakennetaan kynnys oikealle penkalle läjitetyistä kivistä. Päävirtaa ohjataan kohti levennettyä uoman oikeaa reunaa. Kivetään kriisiväylää kiviryhmin m: Rakennetaan leveä kynnys (10 m) ja ohjataan päävirtaa lähelle uoman vasenta reunaa. Kivetään kriisiväylää yksittäiskivin ja kiviryhmin m: Rakennetaan kynnys jakson kapeimpaan kohtaan ja levennetään alapuolisen uoman osan oikeaa reunaa Louhenkoski Louhensuvannon ja Honkajärven välillä oleva Louhenjoki on Purasjoen jyrkimpiä koskiosuuksia. Noin 300 metrin pituinen karkeakivinen koski on aikaisempien kunnostustoimenpiteiden jälkeen suoraviivainen ja tasaleveä. Uoman reunoille pusketut kivipenkat ovat edelleen rannoilla ja alkuperäisiä uoman osia on jäänyt näiden penkkojen taakse vähävetisiksi lampareiksi. Kunnostustoimenpiteet: m: Puretaan nykyisen uoman ja perkausmassojen taakse jääneen alkuperäisen uoman osan välinen kannas uoman oikeaan reunaan ja alapuoliseen kynnykseen. Ohjataan virtaa uudelleen vesitettävälle osalle. Tehdään kutusorastus kynnyksen yläpuolelle (4 m³) m: Puretaan penkoilla olevia perkausmassoja kriisiväylään kiviryhmiksi. Molempien rantojen tuntumaan tehdään myös pienpoikasille soveltuvia elinympäristöjä mm. leventämällä paikoin uomaa. Kierrätetään päävirtaa oikean kautta vasemmalle kiviryhmiä hyväksi käyttäen m: Rakennetaan leveä (15 20 m) kynnys ja levennetään uomaa kynnyksen yläpuolelta. Ohjataan päävirtaa kiviryhmin ulkokaarteen puolelle. Sisäkaarre pienpoikasille soveltuvaksi alueeksi käyttämällä pieniä lohkareita ( mm) m: Vahvistetaan kaarteessa olevia kynnysmäisiä rakenteita ja rakennetaan jakson alapäähän leveä (15 20 m) kynnys. Avataan kivipenkerettä oikealle osittain kuivillaan olevaan sivu-uomaan keskivirtaaman tasolle m: Vesitetään ulkokaarteen taakse osittain kuivilleen jäänyt alkuperäinen uomanosa purkamalla penkere yläpuoliseen kynnykseen ja sisäkaarteen puolelle (pienet lohkareet). Nykyisen penkereen kohta jätetään päävirtaa jakavaksi osittain vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaksi karikoksi m: Puretaan uoman oikean reunan kivipenkerettä ja ohjataan sivu-uoman virtausta takaisin pääuomaan. Ohjataan päävirtaa sisäkaarteen puolelle kiviryhmin. 8. Honkakoski Honkakoski on kohtalaisen matala loivasti viettävä noin 200 metrin pituinen koski. Koskessa on laaja-alainen hitaasti virtaava matala niska, jonka jäl-

8 keen maantiesillan alapuolella on syvähkö virtasuvanto. Kosken alaosa on pääosin tasaisesti virtaavaa matalaa tasapohjaista kivikkoa. Kunnostustoimenpiteet: m: Lisätään yksittäisiä pintakiviä m: Rakennetaan matala kynnys ja sorastetaan kynnyksen yläpuolinen niska (2 m³). Ohjataan päävirtaa osittain ulkokaarteen puolelle m: Vesitetään ulkokaarteen alkuperäinen uoman osa purkamalla sulkeva penkere osittain alapuoliseen, matalaan ja leveään (10 m) kynnykseen m: Kivetään kriisiväylää irtokivin Kirnukoski Purasjoen alin koski, Kirnukoski sijoittuu noin 500 m Honkakosken alapuolelle. Vuokkijärven säännöstely ulottuu kosken alaosaan asti. Noin 400 metrin pituinen koski on aikanaan perattu voimakkaasti ja uomaa on myös oikaistu. Yksittäiskivikunnostus ja kriisiajan uittoväylän jättäminen ei ole palauttanut uoman luonnonmukaista rakennetta ja rannoille on jäänyt huomattavat perkausmassat. Nykyinen uoman pohjan taso on noin 0,5 m alkuperäistä alempana. Kunnostustoimenpiteet: m: Tehdään kosken niskan sisäkaarteen puolelle kutusorastus (3 m³). Päävirtaa ohjataan uoman vasempaan reunaan. Rakennetaan leveähkö kynnys (10 15 m) oikealla penkalla olevista kivistä ja levennetään yläpuolista uomaa m: Päävirtaa ohjataan uoman oikeasta reunasta vasempaan. Kivetään kriisiväylää oikealla penkalla olevilla kivillä. Rakennetaan leveähkö kynnys (10 15 m) m: Puretaan ulkokaarteen korkeaa kivisuistetta kriisiväylään samalla uomaa leventäen. Hienompaa kiviainesta laitetaan sisäkaarteelle. Ohjataan päävirtaa ulkokaarteelta sisäkaarteelle kiviryhmin/suisteella m: Rakennetaan leveähkö kynnys (20 m) ulkokaarteen puolella olevista kivistä ja ohjataan päävirtaa vasemmalle m: Levennetään uomaa purkamalla vasenta kivipenkkaa. Rakennetaan matala kynnys ja tehdään sen yläpuolelle kutusorastus (3 m³). Ohjataan osa virrasta oikealle m: Puretaan perkausmassoista muodostunut saari kynnykseksi sekä tasataan uoman oikean ja vasemman reunan vesipinnat m: Puretaan alkuperäisen uoman sulkeva laaja kivisuiste ja täytetään massoilla nykyisen oikaisu-uoman sisäkaarre. Päävirta ohjataan alkuperäiseen uomaan. Rakennetaan kosken alimpaan osaan matalaprofiilinen, leveä (30 40 m) kynnys.

9 9 Arvio työajasta Kunnostustyöt ajoitetaan kesän tai alkusyksyn alivirtaamakauteen. Töiden toteuttamiseen kuluva aika on 27 työpäivää. HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET Kunnostuksen johdosta vesitetään yksityisten maanomistajien aluetta (kaksi tilaa) yhteensä 336,1 m² ja Suomen valtion omistamia alueita yhteensä 2 579,5 m². Kunnostettavien koskien toimenpidealueilla olevien maa- ja vesialueiden omistajien kanssa on tehty sopimukset koskien kunnostamisesta. Vesitettävien maa-alueiden pysyvästä käyttöoikeuden siirtymisestä ei makseta korvauksia, koska asianosaiset haitan kärsijät ovat myös hyödyn saajia. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Suomussalmen kunnan itäosassa sijaitseva Purasjoen valuma-alue (59.65) kuuluu Vuokkijärven reitin valuma-alueeseen. Sen koko on 217 km² ja järvisyys 7,1 %. Valuma-alueella suurin yksittäinen maankäyttömuoto on metsätalous. Alue on jakautunut yläosastaan kahteen haaraan, jotka purkautuvat Saarijoen ja Kivijoen kautta valuma-alueen keskusjärveen, Purasjärveen. Sieltä vesistö jatkuu Purasjokena Nivalammen, Karsikkolammen, Hietajärven, Joutenlammen, Heinäjärven, Pieni-Parvajärven, Iso-Parvajärven ja Honkajärven kautta Kylmänjärveen, josta vedet virtaavat Kylmänjärvi- Hilponlammen oikaisukanavan kautta Vuokkijärveen. Purasjoki käsittää kaikkiaan 9 koskialuetta sekä muutamia voimakasvirtaisia nivoja. Kosket sijoittuvat tasaisesti Purasjärven ja Kylmäjärven väliselle vesistöjaksolle. Yläosan kosket ovat putouskorkeudeltaan loivahkoja ja melko matalia. Alaosan kosket ovat vastaavasti jyrkempiä ja jonkin verran syvempiä. Virtaamat Purasjoen keskiylivirtaama (MHQ) on 26 m³/s, keskivirtaama (MQ) 3,4 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,6 m³/s. Vuoden keskivirtaamat ovat Purasjärven luusuassa 1,27 m³/s, Hietajärven luusuassa 1,38 m³/s ja Honkajärven luusuassa 2,5 m³/s. Runsas järvisyys tasoittaa virtaaman vaihteluita pienentäen ylivalumia ja tasoittaen alivalumia. Vedenlaatu Purasjärvi luokitellaan vedenlaatutietojen perusteella lievästi reheväksi. Järven vesi on selvästi humuksen värjäämää ja veden ph on noin 6,5. Vedessä on runsaasti rautaa ja orgaanista ainetta. Veden laadulliset ominaisuudet eivät rajoita esimerkiksi taimenen luontaista lisääntymistä vesistössä.

10 10 Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa Uitto ja uittolaitteet Uiton jäljiltä reitillä on vielä kolme uittopatoa, joista kaksi on Metsähallituksen ja yksi Nihkon yksityistien hallinnassa. Nykyisin patojen kohdalla on sillat. Uiton aikaiset rakenteet on niistä poistettu. Kalastusolot ja kalasto Luonnontilaisen Purasjoen kalastoon ovat kuuluneet elinvoimaiset taimenja harjuskannat. Perkausten seurauksena kannat romahtivat. Alueella esiintyy edelleen taimenta ja harjusta, mutta niiden luontaisesta lisääntymisestä tai populaatiotiheyksistä ei ole arvioita nykytilanteessa. Taimenen poikastuotantoa on selvitetty viimeksi vuonna Tuolloin Honkakoskella tehdyissä sähkökalastuksissa tiheysarvioiksi saatiin 21 taimenta, 188 seipiä ja 63 ahventa hehtaaria kohti. Metsähallitus on istuttanut reitin koskiin satunnaisesti harjuksen ja taimenen poikasia. Taimenistutukset ovat painottuneet alaosan koskijaksoille. Purasjoen koskien soveltuvuutta urheilukalastukseen on arvioitu Metsähallituksen virtavesien kalastuksesta ja hoidosta vastaavien henkilöiden ja kalastuskuntien esimiehille vuonna 1995 suunnatun kyselyn perusteella. Nykytilassa koskien on arvioitu olevan kalastuksellisesti vain välttäviä. Myös kalastajamäärät ovat olleet alhaisia. Vesiliikenne ja sen rakenteet Vesiliikenne koko Purasjoen vesistössä on lähinnä järvialueilla tapahtuvaa kotitarpeisiin ja virkistyskäyttöön liittyvää veneliikennettä. Vesivoimatalous ja säännöstely Purasjoen vesistöreitti ei ole säännöstelty. Joki laskee Kylmänjärveen, joka on Vuokkijärven säännöstelyn vaikutusalueella. Säännöstelyn vaikutus ulottuu alimman kunnostuskohteena olevan Kirnukosken alaosaan saakka. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus vesi- ja rantamaisemaan Hankkeen vaikutukset näkyvät jokialueella ennen kaikkea virtaaman viipymän lisääntymisenä koski-suvanto-vuorottelun palautuessa lähemmäksi luonnonmukaista tilaa. Kunnostustoimenpiteet nostavat koskijaksojen alivesipintoja, joten vettä riittää kesällä enemmän ja samalla aliveden aikaiset veden syvyydet kasvavat. Koskien ylimpien kynnysten sijainti ja korkeus mitoitetaan niin, ettei täydennyskunnostus vaikuta yläpuolisten suvantojen ja järvien vedenkorkeuksiin.

11 11 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon Purasjoen kosket ovat nykyisessä muodossaan suurimmaksi osaksi lohikaloille huonosti soveltuvaa elinympäristöä. Nykytilassa kosket ovat tasaisesti viettäviä, osin kiivasvirtaisia rännejä ja niissä on selkeästi havaittavissa uittoperkausten jäljet. Eräs ongelma on keskiuomaan jätetty kriisiväylä. Etenkin alivirtaamaoloissa lähes kaikki koskessa virtaava vesi ohjautuu kriisiväylään, jolloin poikasille tärkeät rantakivikot jäävät kokonaan kuiville. Keskivirtaamien aikana virtausnopeudet ovat useimmiten liian suuria keskiuomassa, josta puuttuvat kaloille sopivat suojapaikat. Koskien niska-alueiden muutokset yhdessä kriisiväylän vaikutuksen kanssa pidentävät alivirtaamakauden vaikutusta koskessa. Taimenen ja harjuksen luontaisen lisääntymisen kannalta ongelmana on myös kutusoraikkojen puute. Uittoperkausten yhteydessä taimenen lisääntymiseen parhaiten soveltuvilta koskien niska-alueilta hävinneitä kutusoraikkoja ei aikaisemman kunnostuksen yhteydessä ole palautettu, joten poikastuotantopotentiaalista on huomattava osa hyödyntämättä. Kunnostushankkeen vaikutukset heijastuvat koko Purasjoen vesistöalueen kalakantoihin, jos lohikalojen luontainen lisääntyminen saadaan elpymään. Taimenen osalta luontaisen elinkierron onnistumismahdollisuuksia edesauttaa koskien läheiset syönnösalueet (Purasjärvi, Hietajärvi, Iso- Parvajärvi) sekä alapuolinen Vuokkijärvi. Kunnostusten jälkeen koskien kalataloudellinen arvo nousee, mutta taimen- ja harjuskantojen palauttamiseksi on kalastusta ainakin koski- ja jokialueilla mahdollisesti rajoitettava. Vaikutus veneilyyn ja vesistön virkistyskäyttöön Kunnostustöiden vaikutukset yleiseen virkistyskäyttöön koetaan eri ryhmissä eri tavalla. Myönteisimmin kunnostuksiin ovat suhtautuneet yleensä virkistyskalastajat. Kunnostuksilla on havaittu jo itsessään olevan etenkin vapakalastusta elvyttävä vaikutus. Mielikuva luontaisen kaltaisesta virtavedestä houkuttelee alueella jo aikaisemmin käyneiden kalastajien lisäksi usein paikalle myös kalastajia, jotka eivät ole siellä aikaisemmin käyneet. Kasvava virkistyskalastajien mielenkiinto näkyy lisääntyvänä kalastuslupien kysyntänä. Lisääntyneen kalataloudellisen arvon lisäksi kunnostusten tuottama hyöty näkyy usein myös ns. aineettomien sosiaalisten ja taloudellisten arvojen kasvuna, kuten esim. kyseisen alueen virkistyskäyttöarvon nousuna. Joskus paikalliset asukkaat voivat kokea kunnostustoimenpiteet myös virkistyskäyttömahdollisuuksien vähenemisenä. Tähän on syynä etenkin vaikeutuneet veneilyolosuhteet. Purasjoen kaltaisessa, alivirtaamilla matalassa uomassa koskien täydennyskunnostaminen ei sanottavasti muuta harvaan asutun alueen veneilymahdollisuuksia. Vaikutukset vesivoimaan ja uittoon Kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutusta vesivoimaan eikä uittoon.

12 12 Työnaikaiset vaikutukset Työn aikaisia haittoja vähennetään ja estetään työn huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella. Työt suoritetaan niin, ettei tarpeettomasti tuhota koskiin muodostunutta vesisammalkasvustoa. Myös rantakasvillisuutta raivataan vain penkereiden purkualueilta ja kulku-urilta. Kaikki työn jäljet siistitään ja saatetaan ympäristöön sopeutuvaksi. Mahdolliset töistä aiheutuneet vauriot kunnostetaan vähintään entistä vastaavaan kuntoon. Kustannusarviossa on varauduttu varsinaisen työn jälkeisenä kesänä tehtäviin korjaus- ja viimeistelytöihin. Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille Purasjoen täydennyskunnostuksesta ei ole odotettavissa vahinkoa tai haittaa. Työnaikaista veden samentumista esiintyy, kun kiviä siirrellään ja kutupaikkoja kunnostetaan kutusoralla. Käsiteltävä ja siirrettävä materiaali on pääasiallisesti karkeaa kiveä, joten aiheutuneet muutokset ovat vain tilapäisiä ja paikallisia. Esimerkiksi kalojen palautuminen takaisin muutosalueille on havaittu olevan varsin nopeaa. Veden samentuminen on lyhytaikaista. Työt ajoitetaan kesän tai alkusyksyn alivirtaamakauteen, jolloin työt on helpoin toteuttaa ja pohjaeläin biomassat koskissa ovat suhteellisen alhaiset, johtuen useiden pohjaeläinten elinkierron vaiheesta. Kesällä ja alkusyksystä toteutetuilla toimenpiteillä on myös vähäisimmät kalastolliset vaikutukset. Vesitettävät alueet ovat luonnontilaisen uoman vanhaa koskipohjaa. Varsinaista haittaa ei voida katsoa syntyvän, koska toimenpiteistä aiheutuva hyöty koskiympäristölle ja ranta-alueelle on haittaa suurempi. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Purasjoen täydennyskunnostusten tavoitteena on alueen koskien kalataloudellisen potentiaalin parantaminen. Alkuvaiheessa onnistuneet kunnostukset tulisivat näkymään lohikalojen parantuneena säilyvyytenä ja sitä kautta myös korkeampina poikastiheyksinä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on elinvoimaiset ja luonnonvaraisesti lisääntyvät lohikalakannat. Purasjoen kunnostustöiden kalatalous- ja ympäristövaikutuksia seurataan töiden toteuttamisen jälkeen. Seurantaohjelmaa tehdään kahdella Purasjoen merkittävimmällä poikastuotantoalueella Kattilakoskella ja Kirnukoskella. Lähtötilanteen arvioimiseksi ennen kunnostusta koskialueelta kartoitetaan kutusoraikot ja sähkökoekalastamalla taimenen poikastiheydet. Kunnostusta seuraavana kesänä, alivirtaamakaudella kaikilla koskilla tehdään kunnostuksen rakenteiden seuranta, jolloin arvioidaan kutusoraikkojen kunto ja pysyvyys. Rakenteiden seurantatuloksien perusteella voidaan arvioida lisäsorastustarvetta ja tuloksia voidaan hyödyntää myös tulevilla kunnostuskohteilla. Kunnostusvuotta seuraavana syksynä seurantaa jatketaan Kattilakoskella ja Kirnukoskella. Koskilla tehdään koekalastukset luonnollisen lisääntymisen arvioimiseksi. Koekalastustuloksista riippuen koskien kutusoraikkoihin tehdään taimenen mäti-istutuksia, joiden tuloksellisuutta seurataan seuraavina vuosina. Seuraavien vuosien koekalastuksilla voidaan arvioida

13 taimenen säilyvyyksiä, luonnollisen lisääntymisen kehittymistä ja kunnostuksen onnistumista. Koekalastusten yhteydessä jatketaan rakenteiden, lähinnä kutusoraikoiden pysyvyyden seurantaa. Tarkkailutuloksia hyödynnetään myöhemmin Kainuussa käynnistyvissä kunnostushankkeissa. 13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on kuuluttamalla antanut hakemuksesta tiedon niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, ja varannut tilaisuuden muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Lisäksi Suomussalmen kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista suunnitelman sisällöstä. Karsikkokosken, Hietakosken, Heinäkosken ja Parvakosken osalta on otettava huomioon se, että ne sijaitsevat välittömästi järvialtaiden alapuolella. Niiden osalta on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kunnostustoimenpiteillä ei muuteta yläpuolella sijaitsevien järvien vallitsevia vedenkorkeuksia. Toimenpiteistä aiheutuu työnaikaista samentumista. Odotettavissa oleva samentuminen on kuitenkin lyhytaikaista ja paikallista. Tarkkailuohjelman laatiminen ei ole tarpeen. Kalataloudellisen kunnostuksen tavoitteena on vähentää uiton perkauksesta jääneitä haittoja ja kohentaa Purasjoen kalataloudellista tilaa sekä yleistä virkistyskalastuksellista merkitystä. Koska hankkeesta aiheutuvat haitat (työaikainen samentuminen ja työaikaiset kalataloudelliset menetykset) ovat vähäisiä ja kompensoituvat myöhemmin (kunnostuksen seurauksena parantuva kalataloudellinen tila), ympäristökeskus on katsonut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin perusteella. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on ilmoittanut puoltavansa luvan myöntämistä hankkeelle. Kunnostus lisää koskien vesipinta-alaa ja parantaa virtavesikalojen tuotantoedellytyksiä. Suunnitelmassa on esitetty kunnostuksen tavoitteet ja tehtävät rakenteet pääpiirteittäin. Paras toteutustapa voidaan kuitenkin valita vasta työn yhteydessä, minkä vuoksi suunnitelmasta on voitava tarvittaessa poiketa. Suunnitelmassa ei ole esitetty kutualustojen rakentamiseen käytettävän materiaalin raekokoa. Kutualustojen rakentamisessa on käytettävä tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella parhaiksi havaittuja materiaaleja ja paksuuskerroksia.

14 14 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Suomussalmen kunnalle luvan Purasjoen täydennyskunnostuksen toteuttamiseen Suomussalmen kunnan Alavuokin kylässä hakemukseen oheistetun päivätyn suunnitelman "Suunnitelma Purasjoen täydennyskunnostuksesta" mukaisesti. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Työkohteet ja niissä suoritettavat toimenpiteet 1. Luvan saajan on suoritettava täydennyskunnostustyöt hakemussuunnitelman liitteenä olevissa työkohdekartoissa "Karsikkokoski. Piirustus 4a", "Hietakoski. Piirustus 4b", "Heinäkoski. Piirustus 4c", "Pahakoski. Piirustus 4d", "Kattilakoski. Piirustus 4e", "Parvakoski. Piirustus 4f", " Louhenkoski. Piirustus 4g", "Honkakoski. Piirustus 4h" ja "Kirnukoski. Piirustus 4i" MK 1:1 000 osoitetuissa kohteissa. Kunnostustoimenpiteet on tehtävä siten, ettei niillä muuteta yläpuolella sijaitsevien järvien vallitsevia vedenkorkeuksia. Virta-alueille sijoitettavat kivet on sijoitettava niin tukevasti, etteivät jäät pääse niitä haitallisesti kuljettamaan. Rakentamisaika 2. Rakennustyöhön on ryhdyttävä neljän (4) vuoden kuluessa ja työt on saatettava päätökseen kuuden (6) vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Työnaikaisten haittojen minimointi 3. Rakennustyö on suoritettava niin, ettei siitä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on erikseen hankittava mahdollisesti vielä tarvittavat kulkuoikeudet. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työalueella ja hankkeen vaikutusalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.

15 15 Viimeistelytyöt 4. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta. Tarkkailumääräykset 5. Purasjoen kunnostustöiden kalatalous- ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava hakemussuunnitelman kohdasta "8. Tarkkailuohjelma" ilmenevällä tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Yhteenvedot tarkkailusta on toimitettava Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille niiden valmistuttua. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 6. Työn aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle, Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja sekä alueen kalastusasioista vastaaville osakaskunnille ja Metsähallitukselle. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Kainuun ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa työn päättymisestä lukien. Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle Vahingonkärsijä voi vaatia luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä rakennustöiden valmistumisesta. Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi vaatia luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Täydennyskunnostustyöt ovat tarpeen aikanaan uiton toimittamista varten tehdyistä perkauksista, muista uittoväylän kuntoonpanotöistä sekä muusta Purasjoen valuma-alueella vesistöä muuttavasta toiminnasta kalataloudelle aiheutuvien haitallisten seurausten vähentämiseksi. Hankkeesta aiheutuu vähäistä vesistön samentumista työaikana työkohteiden läheisyydessä. Vesistön vedenlaadun tarkkailuohjelman laatiminen ei ole tarpeen. Hankkeesta ei aiheudu pysyväisluonteista ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, joten hanke ei edellytä ympäristönsuojelulain mukaista lupaa.

16 Kun otetaan huomioon työnaikaisten haittojen rinnalla kalastolle koituvat hyödyt, hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. 16 Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset työn suorittamisesta annetaan hakemuksen mukaisesti täydentäen valvonnallisista syistä annettavilla määräyksillä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 1 luku 19 1 momentti, 2 luku 1 a, 3, 6 2 momentti, 12 ja 15 Vesiasetus 85 1 momentti Ympäristönsuojelulaki 41, 42 ja 43 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 490 euroa. Perustelut Alla mainitussa ympäristöministeriön asetuksessa on käsittelymaksuksi "muussa vesilain 2 luvun mukaisessa hankkeessa" määrätty 490 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Simo Perkkiö Paavo Liimatta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Paavo Liimatta (esittelijä). Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) PL/es Liite Valitusosoitus

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.