LUPAPÄÄTÖS Nro 48/08/2 Dnro Psy-2007-y-99 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 48/08/2 Dnro Psy-2007-y-99 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kalliojoen vesistöreitin virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen, Kuhmo Metsähallitus / Luontopalvelut Lentiirantie 342 D KUHMO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 HANKKEEN KUVAUS... 4 Yleiskuvaus hankkeesta... 4 Suunnitellut työt... 5 Kalataloudellisen kunnostamisen tavoitteet... 5 Kunnostustoimenpiteet kohteittain... 5 Töiden toteuttaminen ja kustannukset Arvio työajasta HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Vesistön ja luonnon tila sekä käyttökelpoisuus Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Kalastusolot ja kalasto Alueen vesitaloudelliset rakenteet...24 Vesiliikenne Voimatalous ja säännöstely HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutukset vesi- ja rantamaisemaan sekä vedenkorkeuksiin Vaikutukset eliöstöön Vaikutukset veneilyyn ja vesistön virkistyskäyttöön...25 Vaikutus vesistön muuhun käyttöön Työnaikaiset vaikutukset Arvio hankkeesta aiheutuvista vahingoista VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET Työnaikaiset järjestelyt KORVAUSESITYS HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakijan kuuleminen MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Pääasiaratkaisu Lupamääräykset Kunnostusta koskevat määräykset Työaika Työnaikaisten haittojen minimointi...30 Viimeistelytyöt Tarkkailumääräykset Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Rajamerkkien siirtoa ja rajankäyntiä koskevien toimitusten hakeminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... 34

3 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Metsähallitus / Luontopalvelut on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Kalliojoen vesistöreitin virtavesien kalataloudelliseen kunnostamiseen Kuhmon kaupungissa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 1 luku 15 1 momentti ja 19 1 momentti HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Kalliojoen vesistöalueen kosket on perattu irtouittoa varten vuosina Perkausten seurauksena kosket muuttuivat tasaleveiksi ja suoraviivaisiksi uittoränneiksi. Kalliojoen vesistön uittosääntö kumottiin Kivijokea lukuun ottamatta Koskialueiden kunnostussuunnitelman ja uittosäännön kumoamispäätöksen mukaiset kunnostustyöt saatiin päätökseen vuonna Koskien kiveämisten lisäksi purettiin kaksi uittopatoa. Koskien kiveäminen on toteutettu asettamalla uomaan yksittäisiä kiviä ja uoman keskiosaan jätettiin kiveämätön noin 2 3 metrin levyinen kriisiajan uittoväylä uittoa ja mahdollista veneliikennettä varten. Kunnostuksessa käytetty kivimäärä oli vähäinen, joten koskia reunustavat perkausmassapenkereet jäivät kunnostuksen jälkeenkin pääosin paikoilleen. Myös osa kuivilleen jääneistä uomanosista jäi edelleen penkereiden taakse. Kalliojoen vesistöalueen kunnostuksilla ei ole saavutettu asetettua kalataloudellista tavoitetta eikä uiton aikainen haitta ole poistunut. Koskien vesipinta-alojen kasvattaminen ja kutusoraikkojen rakentaminen eivät kuuluneet toteutettuihin toimenpiteisiin. Kalliojoen vesistöreitin virtavesien kunnostuksen ensisijainen tavoite on elinkierrossaan virtavesiä tarvitsevien siika-, taimen- ja harjuskantojen elvyttäminen parantamalla niiden poikasvaiheiden elinympäristöjä koski- ja virtaosuuksilla. Kalakannan elpymisen myötä myös alueen kalataloudellinen ja virkistyskäyttöarvo nousevat. Toimenpiteinä ovat alkuperäisen uoman osittainen vesittäminen, koskialueiden kiveäminen, kynnystäminen ja kutusoraikkojen teko. Koskia muokataan siten, että alivirtaaman aikana kosken vesitilavuus kasvaa vedenkorkeuksien noustessa. Veneväylää ja kriisiajan uittoväylää on tarkoitus osittain tukkia. Kiveäminen ei vaikuta ylävirran puoleisten järvien vedenkorkeuksiin. Kainuun ympäristökeskus on laatinut Kalliojoen vesistöreitin virtavesien kunnostussuunnitelman. Suunnitelmassa on 28 virtapaikkaa Kalliojoen reitiltä, Viiksimonjoesta ja Tahkosen- eli Hoikanjoesta.

5 5 Suunnitellut työt Kalataloudellisen kunnostamisen tavoitteet Kunnostusten ensisijainen tavoite on koskiuoman monimuotoisuuden lisääminen, jolloin muun muassa eri ikäisille lohikaloille sopivien elinympäristöjen määrä lisääntyy. Kunnostaminen tehdään vaihtelevilla tekniikoilla ja pyritään jäljittelemään koskien luonnontilaista rakennetta. Nopeasti virtaavissa koskissa kriisiväylän kiveämisellä, kostekuoppien kaivamisella ja pohjan kynnystämisellä lisätään erilaisten vesisyvyysvyöhykkeiden ja virrannopeusalueiden määrää ja turvataan keski- ja alivirtaamien aikainen veden riittävyys koskiuomassa. Lisäksi parannetaan koskien rantaalueiden ja kuivien uomanosien vesitystä sekä paikoin levennetään koskiuomaa. Uoman pinta-alan kasvaessa virtaukset hidastuvat ja kalojen poikasympäristöjen laatu sekä määrä kasvavat. Hitaammin virtaavia nivamaisia alueita kunnostetaan lisäämällä vesialueelle yksittäisiä suuria kiviä tai kiviryhmiä sekä kaivamalla kivien viereen monttuja. Merkittävimpiä tavoitteita on lohikalojen luontaisen lisääntymisen elvyttäminen. Kiveämisten lisäksi tärkeimmille taimenen ja harjuksen poikastuotantoalueille tehdään kutusoraikkoja. Seulotusta sorasta tehdyt kutualustat sijoitetaan sopiviin virtapaikkoihin, usein koskien niskoille sekä virtasuvantojen alaosiin. Harjuksen kutualueet ovat samankaltaisia sorapohjia kuten taimenenkin. Pienpoikasille soveltuvat alueet ja kutualueet muodostavat kunnostuksissa kiinteän kokonaisuuden. Kunnostustoimenpiteet kohteittain Maaston, vesistön sekä työkoneiden rajoitteet ja mahdollisuudet otetaan huomioon kunnostustöissä. Kohdekuvauksissa on osoitettu kunnostuksen suunta, mutta lopulliset toimenpiteet valitaan työtä tehtäessä. Kunnostus sovitetaan alivirtaamilla vallitseviin olosuhteisiin sekä ylivirtaaman aikaisiin koviin virtauksiin. Kiveämisellä ja kynnystämisellä on tarkoitus turvata keski- ja alivirtaamakausina koskiuoman veden riittävyys. Peratuista koskista on hienompi kiviaines huuhtoutunut koskien alavirran puoleisiin järviin, jokisuvantoihin ja penkereiden taakse. Perkausvalleista saatava pohjaa iskostava hiekka ja sora on yksi tärkeimmistä poikastuotantoalueiden rakennusmateriaaleista. Oleellisimpia tavoitteita ovat pengerrettyjen rantaalueiden ennallistaminen, virtausnopeuden hidastaminen, veden riittävyyden turvaaminen ja väylän poistaminen. Kunnostus tehdään pienpiirteisesti lähes joka koskimetrille. 1. Viiksimon luusuakoski (160 m, työkohdekartta 4 a) Viiksimonjärvestä vesi virtaa lyhyen luusuakosken kautta Alajärveen. Koski on melko suora ja perkaukset ovat selvästi havaittavissa. Perkausten johdosta Viiksimonjärven vedenkorkeus on alentunut noin 30 cm. Uittosäännön kumoamispäätöksessä koskiosuudelle ei määrätty toimenpiteitä m. Niskaa kivetään tasaisemmaksi ja sinne asetetaan pintakiviä. Niskan imuun tehdään kutusorastuksia (4 m³). Uomaan tehdään puolittaisia kynnyksiä suisteiksi ja ranta-altaiksi itärannan perkuuvallin materiaalilla.

6 m. Länsirannan perkuukivistä tehdään kynnys uoman luontaisen leventymän alaosaan. Itäpuolen rantaa levitetään altaan kohdalta. Uoman alaosaan tehdään osittaiskynnyksiä molempien rantojen perkuuvalleista m. Kohteen yläosassa jatketaan ranta-alueen ennallistamista. Länsirannan kivisuiste puretaan kohteen alaosalle. Virtaa ohjataan länsirannalle. Suvanto-osuudelle asetetaan yksittäisiä kiviä ja tehdään/jätetään monttuja m. Länsirannan kivisuiste puretaan tasaisesti uoman poikki Alajärven luusuakoski (225 m, työkohdekartta 4 b) Alajärven luusuakoskessa on kaksi perättäistä niska-aluetta. Koski on tasaleveä ja sen laidat on pengerretty perkuumateriaalilla. Vanha ranta on paikoin nähtävissä uoman pohjoispuolella. Uiton kuntoonpanotöissä uomaa on syvennetty ja kavennettu. Uittosäännön kumoamispäätöksessä koskiosuudelle ei määrätty toimenpiteitä m. Kosken niska-alueelle tehdään harva pintakiveys. Kutusorastuksia tehdään niskalle ja siitä alavirtaan (5 m³). Pohjoispuolen vanha ranta-alue palautetaan uoman rannaksi siirtämällä suistekiveys uomaan. Eteläpuolen pengerretyn rannan leveysvaihtelu palautetaan ja rantavyöhykettä madalletaan paikoin m. Pohjoispuolen vanha ranta-alue palautetaan uoman rannaksi siirtämällä suistekiveys uomaan. Eteläpuolen pengerretyn rannan leveysvaihtelu palautetaan ja rantavyöhykettä mataloitetaan ja allastetaan m. Molempien rantojen rantavyöhykettä ennallistetaan. Kohteen keskiosasta virtaa poikkeutetaan osittaiskynnyksin. Tehdään ranta-altaita m. Pohjoispuolen perkuupenkka puretaan koskiosuudelle uomaa samalla sitä leventäen. Kalliokynnyksen kohtaa ei levennetä. Kynnyksen alle asetetaan isoja kiviä. Rantoja madalletaan ja allastetaan m. Molempien rantojen rantavyöhykettä ennallistetaan. Isot kivet otetaan rannasta ja asetetaan kosken alaosalle. 3. Taivalkoski (820 m, työkohdekartta 4 c) Taivalkoski on reitin pisin yksittäinen koski. Kosken rantapenkat ovat jyrkät ja kosken uoma on puskettu tasaleveäksi ja tasakaltevaksi. Koskea on oikaistu, syvennetty ja pengerretty. Vanha ranta on paikoin näkyvissä nykyisen vedenpinnan yläpuolella m. Niskaosuudelta puretaan molempien rantojen perkuusuisteet. Niskaa tasataan loivemmaksi ja parannetaan vanhan ranta-alueen virtausta. Niskalle tehdään kutusorakoita (4 m³).

7 m. Kohteen yläosaan tehdään kynnys/matalikko vedenkorkeuden nostamiseksi. Länsirannan rantapengerrystä puretaan ja itärannan kivisuiste puretaan virtaan palauttaen alkuperäisen uoman rantavyöhyke. Rannoille tehdään osittaiskynnyksiä ja matalia altaita m. Rantapengerrystä puretaan uoman länsirannalta ja itärannan kivisuiste puretaan virtaan palauttaen alkuperäisen uoman rantavyöhyke. Rannoille tehdään osittaiskynnyksiä ja matalia altaita m. Puretaan itä- ja länsirannan ulkokaarteiden perkuuvallit ja vesitetään alkuperäisen uoman osat. Perkausmassat käytetään kaarteen alavirran puoleiseen kynnykseen ja sisäkaarteiden matalikoihin. Kohteen alaosan ulkokaarteen kivet puretaan uomaan vettä padottavaksi yksittäiskiveykseksi m. Rakennetaan pitkä kynnys molempien rantojen perkuupenkereiden kivistä. Kynnykseen tehdään kutusoraikkoja (4 m³). Kynnyksen muodostaman altaan pohjaksi jää nykyinen taso m. Rantavyöhykkeitä vesitetään purkamalla perkuuvalleja ja nostamalla vedenpintaa osittaiskynnyksin. Kohteen keskiosalle tehdään kynnys ja uomaa kavennetaan kynnyksen kohdalta. Kynnykseen käytetään länsirannan perkuukasaa. Virtaa ohjataan kohti itäpuolen alkuperäistä rantaa m. Puretaan itärannan kivisuiste alkuperäisen uoman edestä. Poikkeutetaan päävirtaa ja nostetaan vedenkorkeutta osittaiskynnyksin. Käännetään virtaa länsirannan ulkokaarteeseen ja puretaan saman rannan kivipenger m. Puretaan länsirannan kivisuiste alkuperäisen uoman edestä. Tehdään matalikko pienestä kivimateriaalista itärannan sisäkaarteeseen. Käännetään virtaa itärannan ulkokaarteeseen ja puretaan saman rannan kivipenger osittaiskynnyksiksi virtaa ohjamaan m. Länsipuolen sisäkaarteeseen tehdään matalikko. Rantavyöhykkeitä vesitetään purkamalla perkuuvalleja ja nostamalla vedenkorkeutta osittaiskynnyksin. Kohteen alaosan länsirannan perkuukasa puretaan ja isot kivet asetetaan virtaan m. Kohteen keskiosalle tehdään matalikko ja uomaa kavennetaan matalikon alaosasta. Matalikon eteen tehdään kutusoraikko (4 m³). Käännetään virtaa länsirannan ulkokaarteeseen ja puretaan saman rannan massiivinen kivipenger. Itäpuolen sisäkaarteeseen tehdään matalikko m. Ulkokaarteen vesitystä ja kivipenkereen purkua jatketaan. Isot kivet asetetaan pintakiviksi. Rantojen perkuukivet asetetaan virtaan ja pohjaan tehdään/jätetään matalia monttuja m. Rantavyöhykkeen virtausta parannetaan ja vedenkorkeutta nostetaan osittaisilla ja virran poikki ylettyvillä kynnyksillä. Puretaan länsirannan kivisuiste ja ohjataan virtausta myös ulkokaarteeseen. Kavennetaan uomaa kohteen itärannalle tehtävällä matalikolla m. Rantavyöhykkeen virtausta parannetaan ja vedenkorkeutta nostetaan matalilla kynnyksillä. Kohteen loppuun ja alkuun tehdään kynnykset länsirannan perkuumassoista. Uomaa kavennetaan alemman kynnyksen kohdalta siten, että kynnys rajoittuu itärannalle tehtävään matalikkoon. 7

8 m. Rantavyöhykkeitä vesitetään purkamalla molempien rantojen perkuuvalleja ja nostamalla vedenkorkeutta osittaiskynnyksin. Kynnyksien yhteyteen tehdään kutusoraikkoja (4 m³) m. Rantavyöhykettä ja sen virtausta parannetaan. Vedenkorkeutta nostetaan matalilla kynnyksillä. Puretaan itärannan kivipenger ja vesitetään alkuperäistä uoman ulkokaarretta m. Kohteen alkuun itärannalle tehdään osittaiskynnys. Vesitetään uoman länsirantaa ja nostetaan vedenkorkeutta osittaiskynnyksin. Uoman itärannalle tehdään matalikko m. Rantojen perkuukivet siirretään uomaan ja vedenkorkeutta nostetaan osittaiskynnyksin. Alaosan virtaa ohjataan länsirannalle Hevonkoski (50 m, työkohdekartta 4 d) Hevonkoski on lyhyt ja kiivasvirtainen. Kosken yli on metsätien silta. Sen rakentamisen yhteydessä on muokattu myös koskiuomaa. Koski ei lyhyytensä vuoksi sovellu poikastuotantoalueeksi, mutta sitä voidaan parantaa isommille kaloille sopivaksi. Kosken itäpuoli kuuluu Maariansärkkien harjujensuojelualueeseen m. Niskalle lisätään lomittain muutamia pintakiviä. Sillasta alavirtaan tehdään kaksi kynnystä ja uomaa levennetään länsirannan puolelta. Puretaan länsirannan perkuusuiste matalikoksi ja ohjataan virtaa myös sen länsipuolelta. Matalikon ympäristö jätetään syväksi. 5. Kallioinen (250 m, työkohdekartta 4 e) Kallioinen on Viiksimonjoen alin koski ennen Pieni-Tahkosenjärveä. Koskea on perattu voimakkaasti ja perkuuvallit ovat selvästi näkyvillä. Kosken rannat ovat jyrkkiä ja osin pengerrettyjä. Niskaosuus tulvii ylivirtaamilla uoman reunojen yli. Kohteella on retkeilyreitin ylikulkusilta. Alue on Natura 2000-alueeseen kuuluvalla Iso-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueella Ystävyyden puistossa m. Molempien rantojen kivipenkereet puretaan harvasti virtaan. Kivien väliin tehdään kutusoraikkoja (5 m³). Lisätään vedenvirtausta pohjoisrannan puolelle kohti alkuperäisen uoman rantaa eteläpuolta mataloittaen m. Puretaan pohjoisrannan kivisuiste ja ohjataan virtaa pohjoisrannalle. Etelärannalle tehdään matalikko. Kohteen alaosaa kynnystetään etelärannan perkausmassoilla m. Puretaan eteläpuolen kivisuiste uomaan alkuperäisen rannan edestä. Rantavyöhykkeen pengerrykset puretaan ja rantavyöhykkeelle pa-

9 lautetaan luontainen leveys- ja syvyysvaihtelu. Kohteen alaosaan tehdään kynnys etelärannan perkuumassoista m. Kohteen keski- ja alaosaan tehdään kynnys etelärannan perkuumassoista. Kynnyksien väliin tehdään osittaiskynnyksiä ja ranta-altaita m. Puretaan molempien rantojen perkuuvalleja ja pengerryksiä. Palautetaan rantavyöhykkeen pienimuotoinen leveysvaihtelu. Parannetaan sillan edustan nykyistä kynnystä. Isot kivet asetetaan virtaan. Kallion edustaa syvennetään Tahkonniva (170 m, työkohdekartta 4 f) Tahkonniva on Iso-Tahkosenjärven luusuakoski. Koskeen on perattu väylä ja tehty suisteita, muut perkuut ovat vähäisiä. Koskessa on pitkä puustoinen saareke, minkä takana virtaa sivu-uoma. Kohteella on retkeilyreitin ylikulkusilta. Alue on Natura 2000-alueeseen kuuluvalla Iso-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueella Ystävyyden puistossa m. Parannetaan niskan ranta-alueiden virtausta ja tehdään kutusorastuksia (3 m³) niskan kapeimmalle kohdalle. Uittoväylä kivetään osittain jättämällä siihen monttuja. Sillasta alavirtaan tehdään matalia ja laajoja kynnysrakenteita m. Väylä kivetään ja tehdään laaja-alaisia matalia kynnyksiä. Välittömästi kynnyksistä alavirtaan tehdään pienialaisia monttuja. Kynnysten etupuolelle tehdään kutusoraikkoja (3 m³) m. Rakennetaan leveät virran poikki ulottuvat matalikot pienestä kivimateriaalista, mm. Matalikkojen edustat jätetään syviksi m. Kivetään uomaa yksittäiskivin. 7. Iso Tahkokoski (450 m, työkohdekartta 4 g) Iso Tahkokosken perkauksia ei ole tehty koneilla. Kosken luusuaa on kavennettu ja sinne on tehty uittosuisteet. Perattu väylä on noin 2 4 metrin levyinen. Koski on erittäin kivinen ja melko vuolas. Kosken alkupuoliskolla ja lopussa ennen lyhyttä koskiränniä on virtasuvannot. Toimenpiteinä on lähinnä peratun väylän kiveäminen ja perkuusuisteiden poisto. Alue on Natura 2000-alueeseen kuuluvalla Iso-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueella Ystävyyden puistossa m. Niskaosuudelle lisätään yksittäisiä pintakiviä ja tehdään kutusoraikkoja (4 m³). Perattu väylä kivetään perkuusuisteista saatavalla materiaalilla. Pohjoispuolen suisteen yläosaa puretaan pohjoispuolen sivuuomaan. Sivu-uomien alivirtaamien vesitystä parannetaan pienillä kynnyksillä.

10 m. Väylä kivetään etelärannan kivisuisteen materiaalilla m. Suvanto-osuus. Väylä katkotaan kiveyksellä ja perkuukasat puretaan m. Väylä katkotaan kiveyksellä ja perkuukasat puretaan. Kohteen alaosan uittosuisteet puretaan väylään kynnyksiksi. Niskan syvimmälle kohdalle tehdään kutusoraikko (3 m³). Palautetaan perkuurantojen pienimuotoinen leveysvaihtelu m. Perkuupenkereet ja suisteet puretaan väylään. Uomaa kynnystetään keskikohdalta m. Väylä kivetään ja parannetaan ranta-alueiden virtausta. Uomaan jätetään/tehdään erikokoisia kostekuoppia m. Väylä kivetään ja parannetaan ranta-alueiden virtausta. Uomaan jätetään/tehdään erikokoisia kostekuoppia m. Väylä kivetään ja tehdään kynnys ennen suvantoa. Nivaan lisätään yksittäisiä pintakiviä m. Puretaan perkuusaarekkeita ja kynnystetään kosken niskaa tasaisemmaksi. Niskalle tehdään kutusoraikko (3 m³). Uomaa padotetaan osittaiskynnyksin. 8. Pieni Tahkokoski (110 m, työkohdekartta 4 h) Pieni Tahkokoski on Viiksimonjoen alin koski. Uoma on voimakkaasti perattu ja se laskee kiivasvirtaisena kanavana Veräisenjärveen. Uittosäännön kumoamispäätöksessä koskiosuudelle ei määrätty toimenpiteitä. Alue on Natura 2000-alueeseen kuuluvalla Iso-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueella Ystävyyden puistossa m. Rakennetaan leveä kynnystys pohjoisrannan perkuukivistä, jotta niskaa voidaan leventää ja tasoittaa. Niskalle lisätään pintakiviä ja kutusoraikkoja (4 m³). Etelärannan alkuperäinen ranta vesitetään. Etelärannalle kynnyksestä alavirtaan tehdään matalikko. Uoman leveysvaihtelu palautetaan purkamalla rantojen perkuupengerrykset eteläpuolelta ja perkuuvalli pohjoispuolelta kynnyksiksi. Uomaan asetetaan pintakiviä m. Päävirtaa ohjataan uoman pohjoisrannalta etelään. Palautetaan etelärannan alkuperäinen kaarre purkamalla kivisuiste vanhan rannan edestä. Kaarteen alaosaan tehdään kynnys. Virran kulkua poikkeutetaan ja uoman leveysvaihtelu palautetaan perkuuvalleja purkamalla m. Rantojen ja penkereiden kiveykset puretaan harvasti virtaan. 9. Niskakoski I (70 m, työkohdekartta 4 i) Veräisenjärven luusuakoskessa on silta, joka rajoittaa kohteella tehtäviä toimenpiteitä. Koskessa ollut saari on nykyisin perkuusuiste ja vanha sivuuoma on vettynyttä joutomaata. Niva on tasaleveä ja sen rannat on pen-

11 gerretty jyrkiksi. Veräisenjärven vedenkorkeudet ovat perkausten seurauksena laskeneet noin 30 cm m. Sillasta ylävirtaan pohjoisrannan kivet puretaan niskaosuudelle harvaksi yksittäiskiveykseksi. Niskalle lisätään kutusoraa (4 m³). Sillasta alavirtaan molemmat perkuupenkereet puretaan uomaan yksittäiskiveykseksi ja pienemmästä materiaalista tehdään kaksi leveää kynnystä ja osittaiskynnyksiä. Puretaan molempien rantojen pengerrykset m. Puretaan eteläpuolen kivisuiste uomaan ja puretaan paikoin pohjoisrannan pengerrystä. Rakennetaan alaosaan virtaa ohjaava matalikko ja ohjataan virtaa enemmän etelärannalle. 10. Niskakoski II (165 m, työkohdekartta 4 j) Niskakoski II on aiemmin ollut huomattavasti leveämpi, vaikka koskeen on muokattu suisteita myllyä varten. Koneperkausten seurauksena koski on suoraviivainen kanava. Kosken vanhat uoman osat ovat nykyisin seisovan veden alla tai tulvaluhtina. Vesi virtaa noroina eteläpuolen suisteen ja rannan välissä m. Kivetään niskaa molempien rantojen perkuuvallien materiaalilla. Niskakiveyksen yhteyteen tehdään kutusoraikkoja (6 m³). Puretaan rantojen pengerryksiä ja palautetaan rantavyöhykkeen syvyys- ja leveysvaihtelua. Rakennetaan kynnystävät matalikot kohteen alaosasta alkaen ja ohjataan vettä etelärannalle m. Puretaan etelärannan perkuuvalli ja rakennetaan leveä kynnys ja matalikot, kivimateriaali mm m. Puretaan etelänpuoleinen kivisuiste matalikoiksi ja kynnyksiksi väylään. Puretaan pohjoisrannan pengerrystä ja madalletaan rantavyöhykettä m. Kivetään väylää yksittäiskivin. 11. Kauronkoski (140 m, työkohdekartta 4 k) Kauronkoski on Kaurojärven luusuakoski. Kosken niskaa on kavennettu ja molemmille rannoille on perattu kivisuisteet vanhan rannan jäädessä niiden taakse. Vanha ranta on ainakin ylivirtaamien aikana vesittyneenä. Kaurojärven vedenkorkeus on laskenut noin 30 cm m. Niskaa tasataan ja levennetään. Niskalle lisätään pintakiviä ja tehdään kutusoraikkoja (6 m³). Uomaa kivetään purettavien rantapenkereiden ja kivisuisteen materiaalilla vanhaan rantaan asti.

12 m. Uomaa kivetään osittaiskynnyksin ja pintakivin purettavien rantapenkereiden ja kivisuisteen materiaalilla vanhaan rantaan asti. Uomaan jätetään monttuja. Pohjoisrantaa madalletaan ja päävirtaa ohjataan uoman etelärantaa kohti m. Uomaa kivetään osittaiskynnyksin ja pintakivin purettavien rantapenkereiden ja kivisuisteen materiaalilla vanhaan rantaan asti. Uomaan jätetään monttuja. Kohteen alaosaa kynnystetään reilusti Kenkiniva (100 m, työkohdekartta 4 l) Kenkinivalla on yksi perkuusaareke ja rannoilla on paljon yksittäisiä perkuukiviä. Putouskorkeutta on vähän ja virtaus on hidas m. Kohteelle lisätään isoja yksittäisiä kiviä ja hienoa soraa (5 m³). Puretaan rantojen pengerryksiä ja saareketta pieniksi matalikoiksi/kynnyksiksi m. Kohteelle lisätään isoja yksittäisiä kiviä. Uomaan tehdään monttuja ja matalikoita. 13. Kalastonkoski (600 m, työkohdekartta 4 m) Kalastonkoski on reitin toiseksi pisin koski. Koski on ollut ennen perkauksia paljon leveämpi ja pituusleikkaukseltaan hyvin vaihteleva. Kosken rannoilla on korkeita perkuuvalleja, jotka paikoin padottavat uoman vedenkorkeuden perkuuvallin takaista tasoa ylemmäksi. Kalastonlammen vedenkorkeus on laskenut noin 30 cm m. Puretaan rantapengerryksiä ja pohjoisrannan perkuuvalli ja palautetaan rannan leveysvaihtelua. Lisätään niskalle pintakiviä ja tehdään kutusoraikkoja (4 m³). Uomaan tehdään/jätetään monttuja isojen kivien etutai takapuolelle m. Kivetään väylää rantojen perkuukivillä ja palautetaan rannan leveys- ja syvyysvaihtelua. Uomaan tehdään/jätetään monttuja ja lisätään yksittäisiä kiviä. Kohteen alaosan niskaa vahvistetaan vettä kynnystävällä matalikolla, johon tehdään kutusoraikkoja (4 m³) m. Puretaan molempien rantojen perkuuvallit, kynnystetään pohjaa reilusti ja levitetään uomaa. Kynnyksien yhteyteen jätetään syviä poteroita ja isoja kiviä m. Puretaan molempien rantojen perkuuvallit ja kynnystetään pohjaa ja levitetään uomaa. Kynnyksien yhteyteen jätetään syviä poteroita ja isoja kiviä m. Kohteelle tehdään vettä kynnystävä matalikko, johon tehdään kutusoraikkoja (4 m³). Kynnyksestä alavirtaan muodostuu alaosastaan syvä virtasuvanto, kun kohteen alapäähän tehdään kynnysrakenne rantojen perkuupenkereistä.

13 m. Puretaan pohjoispuolen perkuukivikko uomaan ja vesitetään sen ala. Vanhalle kosken pohjalle ulkokaarteeseen avataan pieni tulvauoma. Puretaan rantapengerryksien suoraviivaisuus. Hidastetaan ja poikkeutetaan virtausta kynnyksin ja isoin kivin m. Puretaan pohjoispuolen ranta matalammaksi. Puretaan etelärannan pengerryksen suoraviivaisuus. Tehdään kynnyksiä, joiden yhteyteen jätetään syviä poteroita ja isoja kiviä m. Puretaan pohjoispuolen ranta matalammaksi. Puretaan etelärannan pengerryksen suoraviivaisuus. Kohteen alaosalle tehdään pitkä kynnys/matalikko, johon tehdään kutusoraikkoja (4 m³) m. Puretaan molempien rantojen perkuuvallit ja kynnystetään pohjaa reilusti ja levitetään uomaa. Kynnyksien yhteyteen jätetään syviä poteroita m. Kohteen yläosaan tehdään matalikko pienestä kivimateriaalista, mm. Molempien rantojen pengerryksiä puretaan ja palautetaan leveysvaihtelua ja hidasvirtaisia alueita m. Puretaan molempien rantojen perkuuvallit ja kynnystetään pohjaa reilusti vahvistaen olemassa olevia kynnyksiä. Ylimääräinen materiaali levitetään vanhan uoman allikoihin. Kynnyksien yhteyteen asetetaan isoja kiviä. Madalletaan sisäkaarretta ja ohjataan virtaa ulkokaarteeseen m. Puretaan molempien rantojen perkuuvallit ja vahvistetaan olemassa olevia kynnyksiä. Kynnyksien yhteyteen asetetaan isoja kiviä Lihastenniva (85 m, työkohdekartta 4 n) Lihastenniva on lyhyt kanavamainen virtapaikka ennen Hoikka- Juolunkajärveä. Nivan rannoille on työnnetty suuria kiviä ja sen rannat ovat syviä. Nivan yli on rakennettu yksityistien silta, joka rajoittaa kohteella tehtäviä kunnostustoimenpiteitä m. Rantojen perkuukivet asetetaan niskalle ja uomaan harvaksi kiveykseksi. Sillasta alavirtaan tehdään matalat pohjakynnykset ja kutusorastus (3 m³). Ranta-alueiden penkereet puretaan virtaan m. Kohteen alkuun tehdään matala kynnys. Päävirtaa ohjataan uoman pohjoisrannalle kohti purettavaa kivipengertä. Kivien väliin laitetaan soraa 3 m³. Uoman alaosa kivetään rantojen perkuukivillä. 15. Niskaniva (130 m, työkohdekartta 4 o) Niskaniva on Juolunkajärven luusuavirta. Nivan niskalla on huonokuntoinen vanhan uittopatorakenteen yli kulkeva silta. Niskalta ja siitä ylävirtaan on perattu isoimmat kivet ja saari uittoväylän kuntoonpanotyönä. Nivaa on suoristettu perkuusuisteilla.

14 m. Sillasta ylävirtaan lisätään yksittäisiä pintakiviä. Niskan sorastusta täydennetään (6 m³). Pohjoisrannan perkuusaarta puretaan nivaan ja ranta-aluetta mataloitetaan. Etelärannan perkuusuiste puretaan matalikoksi m. Etelärannan perkuusuiste puretaan matalikoksi. Pohjoisrannan perkuusaarta puretaan nivaan. Parannetaan nykyistä kynnystä lisäämällä siihen pintakiviä. Tehdään osittaiskynnyksiä kohteen alaosaan m. Puretaan pohjoisrannan kivipengerrystä ja samalla levennetään ja mataloitetaan uomaa. Tehdään osittaiskynnyksiä. 16. Lohikoski (50 m, työkohdekartta 4 p) Lohikoski on lyhyt joen mutkan virtapaikka. Se päättyy Nurronkoskesta ylävirtaan olevaan suvantoon. Kosken rannoilla on perkuiden jäljiltä isoa kivimateriaalia m. Puretaan molempien rantojen perkuukiveykset niskalle ja kynnyksiksi uomaan. Kosken niskan sisäkaarteen sivu-uoma vesitetään. Sisäkaarteen kivisuiste puretaan uomaan ja päävirta ohjataan uoman itäreunaa kohti. Uomaan tehdään/jätetään monttuja. Kohteen alaosan länsirannalle tehdään virtaa ohjaava matalikko m. Kohteen alaosan länsirannalle tehdään virtaa ohjaava matalikko. Puretaan perkuukiveykset ja perkuuvalli uomaan. 17. Nurronkoski (250 m, työkohdekartta 4 q) Nurronkoskea on perattu voimakkaasti. Koskea reunustavat niskalta lähtien perkuupenkereet ja -suisteet. Koski on koko matkaltaan jyrkkä ja vuolasvirtainen m. Niskaa tasataan molempien rantojen perkuukivillä ja uomaa levennetään etelärannalta. Niskalle lisätään pintakiviä ja kutusoraikko (5 m³). Tasattu niska rajautuu alavirran puoleiseen kynnykseen. Molempien rantojen pengerrykset puretaan kynnyksiksi ja uomaa levitetään pohjoisrannalle. Palautetaan rannan pienimuotoinen leveysvaihtelu m. Molempien rantojen pengerrykset puretaan kynnyksiksi ja uomaa levitetään pohjoisrannalle. Kohteen alaosaan itäpuolelle tehdään matalikko. Länsipuolen perkuusaareke puretaan ja virtaa ohjataan vanhaan uomaan. Koskeen jätetään/tehdään pienialaisia monttuja m. Perkuusaareke ja itälaidan pengerrys puretaan kynnykseksi kohteen keskiosaan. Kynnyksen etupuoli jää syväksi. Puretaan molempien rantojen perkuuvallit osittaiskynnyksiksi uomaan ja tehdään pieniä rantaaltaita. Kohteen loppuun tehdään toinen kynnys. Kynnyksiin tehdään kutusoraikot (4 m³).

15 m. Perkuusaareke ja itälaidan pengerrys puretaan kynnyksiksi ja samalla madalletaan rantavyöhykettä. Itärannalle tehdään matalikko. Kohteen alaosaan tehdään kynnys m. Puretaan molempien rantojen pengerrykset kynnyksiksi ja madalletaan ja levennetään rantavyöhykettä Poronkoski (230 m, työkohdekartta 4 r) Poronkoski on Kalliojoen reitin jyrkin koski ja sen putouskorkeus on 5,30 m 240 metrin matkalla. Koskessa on ollut hirsiseinäinen uittoruuhi. Kuntoonpanotyönä koskeen perattiin uittoväylä. Kosken niska kavennettiin noin 40 metristä 10 metriin. Perkauksissa irronnut kiviaines on mataloittanut kosken alaosaa. Vesi virtaa peratussa ja suoristetussa uomassa. Runsasvetisinä ja kylminä vuosina koskeen muodostuu hyydepatoja. Koskeen tehdään hidasvirtaisia alueita, lisätään pintakiviä jäätymispinnoiksi ja syvennetään uoman alaosaa siirtämällä huuhtoutunutta materiaalia takaisin koskeen m. Kosken niskaa tasataan ja kivetään rantoja isoilla kivillä. Niskalle tehdään kutusorastus (5 m³). Uoman pengerrykset puretaan ja koskea kynnystetään ja allastetaan voimakkaasti. Rantoihin tehdään levennyksiä ja koskeen kynnyksien alavirran puolelle jätetään syviä monttuja m. Uoman pengerrykset puretaan ja koskea kynnystetään ja allastetaan voimakkaasti. Länsipuolen rantoihin tehdään levennyksiä. Koskeen jätetään syviä monttuja m. Sillasta alavirtaan tehdään uoman keskelle leveä kynnys ja kutusoraikko (5 m³). Puretaan länsirannan kivisuiste ja uomaa kynnystetään vanhaan rantaan asti. Puretaan itäpuolen pengerrys ja palautetaan rannan leveysvaihtelua m. Molempien rantojen kivisuisteet puretaan. Uomaa levennetään ja kynnystetään. Virtausta ohjataan mataliin rantoihin asti m. Molempien rantojen kivisuisteet puretaan kynnyksiksi. Alaosa kivetään järveen asti isoilla kivillä. Uomaan ja kosken alaosaan tehdään monttuja. 19. Siltaniva ( m, työkohdekartta 4 s) Siltaniva sijaitsee Kalliojärven luusuassa ja siinä on ollut uittopato ja silta. Ennen perkauksia ja patoa niva on ollut huomattavasti leveämpi ja matalampi. Uoman rannat ovat perkuusuisteita ja pengerryksiä. Yläosa on pitkä ja kiivasvirtainen niva. Tulvalla varsinainen niska on vasta noin 100 m ennen välisuvantoa, jonka lopussa on lyhyt virtapaikka, jota reunustavat perkuusuisteet. Perkuusuisteet ovat osittain metsittyneet.

16 m. Nivan väylää kivetään rannoille peratuilla kivillä. Virtaan lisätään soraikkoja (4 m³) ja pintakiviä. Pohjoisrannan vanhan tien pengerrys ja perkuusaari puretaan uomaan m. Puretaan molempien rantojen perkuusaarekkeet ja penkereet uomaan ja lisätään uoman leveysvaihtelua. Parannetaan eteläpuolen vesitystä. Uomaan lisätään pintakiviä ja soraa (4 m³) m. Virtaa ohjataan etelästä pohjoiseen. Puretaan pohjoispuolen perkuusuisteet ja etelärannan pengerrys mataliksi kynnyksiksi käyttäen pientä kivimateriaalia, mm. Pohjoispuolen tulvarantaa ei vesitetä. Virtaan lisätään pintakiviä m. Puretaan rantojen perkuuvallit ja pengerrykset uomaan ja lisätään uoman leveysvaihtelua. Tehdään useita osittaiskynnyksiä. Uomaan tehdään monttuja m. Kivetään uoma rantojen pengerryksillä ja suisteilla. Tehdään 5 7 monttua. Madalletaan etelärantaa ja suiste puretaan virtaan m. Suvantoa, ei toimenpiteitä m. Parannetaan saaren pohjoispuolen virtausta purkamalla suisteen yläosa uomaan m. Puretaan etelärannan saareke matalikoksi. Uomaan lisätään isoja kiviä. Puretaan pohjoispuolen saarekkeen pengerrystä ja lisätään uoman syvyys- ja leveysvaihtelua. 20. Törmäkoski (350 m, työkohdekartta 4 t) Törmäkoski on ylin kolmesta peräkkäisestä koskesta ennen Kalliojoen Jokijärveä. Koski on voimakkaasti perattu ja vanhaa uomaa on kavennettu sekä oikaistu. Ainakin ylivirtaamilla Törmäkoski on kiivasvirtainen niva, jossa on kaksi niska-aluetta, luusuan niska ja virtasuvannon niska m. Kosken niskan väylää kivetään rantojen perkuukivillä ja niskalle tehdään kutusoraikko (4 m³). Palautetaan rannanleveysvaihtelua purkamalla pohjoisrannan suistetta ja etelärannan saareke kynnyksiksi ja pintakiveykseksi m. Puretaan pohjoisrannan kivisuiste matalikoksi ja ohjataan virtaa suvannon länsireunaan. Puretaan etelärannan perkuusaareke ja sen heinittynyt kärki kynnyksiksi kohteen yläosaan. Rantojen kiviä palautetaan virtasuvantoon. Uomaan tehdään monttuja m. Pohjoispuolen rantapengerrystä puretaan virtaan ja rantaaluetta madalletaan m. Niska-aluetta tasataan ja tehdään kutusoraikkoja (4 m³). Itäpuolen pengerrystä puretaan reilusti ja länsipuolen ranta-aluetta madalletaan sen perkuukivillä.

17 m. Rantapengerryksiä puretaan virran poikkeuttamiseksi ja leveysvaihtelun palauttamiseksi m. Rantojen pengerrystä puretaan uomaan. Virtaa käännetään pohjoisrannan vanhaan ulkokaarteeseen m. Pohjoispuolen vanhan rannan ulkokaarteen rantapengerrys puretaan ja loppua madalletaan. Etelärannan pengertä puretaan kohteen alkuun vettä kynnystäväksi matalikoksi. Etelärannan perkuuvalli puretaan ja kohteen alaosaan tehdään leveä kynnys. Virtaa ohjataan kohti etelärannan ulkokaarretta Pystynkoski (285 m, työkohdekartta 4 u) Pystynkoski on melko jyrkkä ja voimakkaasti perattu. Koskella on korkeita perkuuvalleja ja penkereen takainen alunperin myllyä varten tehty pieni sivu-uoma. Törmä- ja Pystynkosken välisen suvannon vedenkorkeus on perkausten seurauksena laskenut m. Palautetaan molempien rantojen perkuukiviä virtaan. Tehdään isojen kivien viereen monttuja. Itärannan ulkokaarteen perkuuvallia puretaan matalikoksi niskalta ylävirtaan m. Kosken niskalle tehdään pintakiveystä ja kutusoraikko (6 m³). Väylään kivetään kynnyksiä ja lisätään pintakiviä rantojen perkuuvallien materiaalista. Palautetaan rannan leveysvaihtelu ja virran polveilu m. Puretaan pohjoisrannan korkeaa kivisuistetta väylään ja uomaa levennetään siten, että sivu-uoma on pääuoman rantaa. Puretaan etelärannan pengertä kynnyksiksi ja palautetaan veden polveilevuus sekä matalat ranta-alueet m. Puretaan pohjoisrannan korkeaa kivisuistetta väylään ja levennetään uomaa siten, että sivu-uoma on pääuoman rantaa. Puretaan etelärannan perkuuvallia matalikoksi ja palautetaan rannan leveysvaihtelu sekä virran polveilu m. Puretaan etelärannan kivisuistetta pohjoisrannan suoraan ja pengerrettyyn rantaan. Puretaan ja tasataan etelärannan perkuuvalli rantavyöhykkeeksi pääuoman ja tulvauoman puolelle m. Puretaan ja tasataan etelärannan perkuuvalli rantavyöhykkeeksi pääuoman ja tulvauoman puolelle. Etelärannan penger puretaan kynnyksiksi ja palautetaan veden polveilevuus sekä matalat ranta-alueet. 22. Laukkukoski (190 m, työkohdekartta 4 v) Laukkukoski on suhteellisen loiva koski, jota on myös perattu voimakkaasti. Niskalla on isot perkuuvallit ja myös kosken eteläranta on perkuuvallia.

18 m. Tehdään kosken niskalle kynnystä ja kutusoraikko (6 m³). Puretaan molempien rantojen pengerryksiä ja palautetaan ranta-alueiden pienimuotoinen leveys- ja syvyysvaihtelu. Avataan perkuusaarekkeen ylävirran puolella olevaa etelärannan suistetta m. Kivetään väylä molempien rantojen pengermateriaalilla ja ohjataan virtaa etelään. Puretaan ja tasataan etelärannan perkuusaareke pääuomaan ja sivu-uomaan. Rakennetaan matalikkoa uoman pohjoisrannalle m. Puretaan ulkokaarteen kivisuiste väylään kynnyksiksi ja pohjoisrannalle. Palautetaan ranta-alueiden pienimuotoinen leveys- ja syvyysvaihtelu m. Kivetään väylä molempien rantojen kivillä. Puretaan etelärannan perkuuvallia pääuomaan ja pohjoisrannalle. 23. Sumsankoski (260 m, työkohdekartta 4 w) Jokijärven luusuan Sumsankoskea on uiton kuntoonpanotyönä kavennettu varsin voimakkaasti. Uittosäännön kumoamistyönä perkuusuisteisiin on tehty aukot ja vanha ranta on nykyisin osittain vesittyneenä, mutta rannat ovat edelleen perkuupenkereitä m. Puretaan pohjoispuolen perkuusuiste väylän niskalle. Saman rannan perkuukiveyksiä väljennetään ja lisätään ranta-alueen virtausta. Tasataan niskaa ja tehdään niskan syvimpiin kohtiin kutusorastus (4 m³). Puretaan etelärannan perkuuvallia uomaan madaltaen rantaa ja lisätään rantaalueen virtausta. Kynnystetään uomaa ja lisätään pintakiviä m. Kohteen yläosaan tehdään kynnyksiä ja virtausta jaetaan molempiin laitoihin. Molemmat perkuusaarekkeet ja länsirannan perkuuniemekettä puretaan mataliksi kynnyksiksi. Kohteen alaosan itärannan kivikasa puretaan matalikoksi sisäkaarteeseen m. Puretaan perkuusaareke ja kynnystetään länsirannan ulkokaarretta reilusti. Kohteen alaosan molempien rantojen perkuuvallit puretaan väylään ja palautetaan rannan syvyys- ja leveysvaihtelu. Uomaan jätetään/tehdään pienialaisia monttuja ja lisätään pintakiviä. Kohteen alaosalle tehdään kutusoraus (14 m³) m. Uomaa levennetään purkamalla rantojen perkuuvallit ja palautetaan rantavyöhykkeen leveysvaihtelu. Uomaan tehdään kynnyksiä. Uomaan jätetään/tehdään pienialaisia monttuja ja lisätään pintakiviä m. Puretaan itärannan perkuuvallia ja madalletaan ranta-aluetta. Puretaan länsirannan perkuusaareke pää- ja sivu-uomaan. Uomaan tehdään kynnyksiä. Uomaan jätetään/tehdään pienialaisia monttuja ja lisätään pintakiviä m. Uoman alaosaan tehdään matalia kynnyksiä.

19 Kattilakoski (70 m, työkohdekartta 4 x) Kattilakoski on lyhyt virtapaikka, joka on kavennettu noin 30 metristä 12 metrin uittoväyläksi. Kattilakosken suisteet on avattu ylä- ja alapäästään. Kattilakoskesta ylävirtaan Sumsanjärven luusuassa on leveä isoista kivistä perattu matala niva m. Puretaan molempien rantojen suisteet ja kivetään väylä sekä suisteiden takaiset tulvauomat. Tehdään matala ja laaja kynnys, jossa on pintakiviä ja pienialaisia monttuja. Tehdään niskalle ja koskeen kutusorastuksia (5 m³) m. Puretaan molempien rantojen suisteet ja kivetään väylä sekä suisteiden takaiset tulvauomat. Kivetään kriisiajan väylää oikeanpuoleisessa penkassa olevilla kivillä. Tehdään leveä kynnys, jonka alavirran puolella on monttuja. 25. Pitkäkoski (400 m, työkohdekartta 4 y) Pitkäkoski koostuu kahdesta virtaosuudesta. Niskalta alavirtaan on 200 metrin pituinen koski, siitä alavirtaan noin 100 metrin pituinen suvanto ja sen alavirran puolella niva. Kosken ylä- ja alaosaa on kavennettu ja suisteet ovat paikoillaan m. Avataan etelärannan suiste niskalta ylävirtaan. Tasataan kosken pitkää niska-aluetta etelärannan perkuukivillä ja tehdään kutusorastus (6 m³). Palautetaan rannan leveysvaihtelu m. Kynnystetään kohteen yläosaa ja lisätään soraa 5 m³. Sillasta alavirtaan koskea kynnystetään. Kynnyksen ylävirran puolelle jätetään monttuja. Eteläpuolen perkuusaari puretaan väylän kiveämiseksi ja kynnyksiksi. Pohjoispuolen perkuusaaren kärkeä kavennetaan ja vettä ohjataan sivu-uomaan m. Eteläpuolen perkuusaari puretaan väylän kiveämiseksi ja kynnyksiksi. Pohjoispuolen perkuusaaren rantoja madalletaan ja palautetaan pienimuotoinen leveysvaihtelu. Kivetään pohjoispuolen sivu-uoma poikasalueeksi m. Molempien rantojen suisteet puretaan uomaan kynnyksiksi. Uomaan jätetään/tehdään monttuja ja lisätään pintakiviä m. Ei toimenpiteitä m. Puretaan kohteen alaosan molempien rantojen perkuupengerryksiä väylään ja palautetaan rannan syvyys- ja leveysvaihtelua m. Puretaan molempien rantojen perkuupengerryksiä väylään ja palautetaan rannan syvyys- ja leveysvaihtelua. Levitetään uomaa etelärannalle mahdollisuuksien mukaan. Kynnystetään kohteen keskiosaan matalikko. Lisätään uomaan pintakiviä.

20 m. Puretaan molempien rantojen perkuupengerryksiä väylään. Levitetään uomaa etelärannalle mahdollisuuksien mukaan Vääräkoski (150 m, työkohdekartta 4 z) Vääräkoski on ennen perkausta ollut yli 50 metrin levyinen joen mutkan virtapaikka. Joen ulkokaarre on pengerretty 75 metrin pituisella kivivallilla. Sen takana on heinittynyttä vanhaa uoman pohjaa. Eteläpuolella on 150 metrin pituinen perkuusuiste ja vanha myllyuoma. Uittoväylän kuntoonpanon seurauksena kosken pohjan taso on suunnitelman mukaan alentunut jopa 1,2 metriä m. Kosken niskaa levennetään ja tasataan purkamalla rantojen perkuuvallit. Niskalle tehdään kutusorastus (7 m³). Väylää kivetään rantojen perkuukivillä. Rantoihin tehdään matalia hidasvirtaisia alueita. Sivu-uoma kynnystetään rantojen pienillä perkuukivillä m. Eteläpuolen perkuusuiste puretaan. Kohteen yläosaan tehdään laajat kynnykset ja virtaa ohjataan myös ulkokaarteelle. Madalletaan pohjoispuolen pengerrettyä rantaa. Kohteen alaosaan tehdään laaja kynnys. Uomaan jätetään monttuja ja pintakiviä m. Eteläpuolen perkuusuiste puretaan kynnyksiksi ja matalikoiksi. Kohteen alaosaan tehdään laaja kynnys. Madalletaan pohjoispuolen pengerrettyä rantaa. 27. Haapakoski (150 m, työkohdekartta 4 å) Haapakoski laskee Iso-Korpijärveen. Haapakoski on niskalta asti kavennettu ja sen länsiranta on perkuupengertä ja itärannan puolella on kivisuiste. Penkereestä huolimatta koski tulvii itärannalle m. Niskan itärannan suisteen kärki puretaan väylään. Niskaa tasataan ja tehdään kutusorastus (7 m³). Virtaa ohjataan uoman länsirannalle purettavaa/väljennettävää pengerrystä kohti. Itärannan perkuusaari puretaan kynnyksiksi ja matalikoiksi pää- ja sivu-uomaan m. Länsirannan pengerrys ja itäpuolen perkuusuisteet puretaan väylään. Uomaan tehdään osittaiskynnyksiä. Rantoihin tehdään matalia hitaan virtauksen alueita m. Itäpuolen perkuusuiste ja rannan perkuukivet puretaan väylään ja länsipuoli jätetään syvemmäksi. 28. Korpikoski (200m, työkohdekartta 4 ä) Korpikoski on Kalliojoen reitin alin koski ennen Lentuaa. Kosken molemmilla rannoilla on korkeat kivisuisteet ja tulvauomat. Etelärannan suistetta on käytetty veneen vetoon ja mahdollisuus veneliikenteeseen Iso-Korpijärven ja Lentuan välillä tullaan säilyttämään.

21 m. Kosken niskaa tasaamalla varmistetaan veden riittävyys rantaalueille. Pohjoisrannan kivisuiste puretaan matalikoksi. Kivimateriaali väljennetään niskalle, pohjoisrannan uomaan sekä osittaiskynnyksiksi pääuomaan. Kutusorastukset tehdään niskan ja koskiuoman syvimpiin kohtiin (5 m³) m. Pohjoisrannan kivisuiste puretaan matalikoksi. Kivimateriaalista tehdään kynnyksiä pohjoisrannan uomaan sekä pääuomaan. Pääuoman kynnykset tehdään siten, että vettä ohjautuu pääuoman etelälaidan veneenvetoväylään. Pohjoisrannan uoman alaosaan kynnystetään allasta m. Veneenvetoväylä on noin 1,5 metrin levyinen. Pohjoisrannan uoman alaosaan kynnystetään allasta. Puretaan etelärannan pengerrystä ylävirtaan sivu-uomaan alivedenkorkeuden nostamiseksi. Pohjoisrannan penkere puretaan pääuomaan. Koski levenee ja ranta mataloituu m. Veneenvetoväylä on noin 1,5 metrin leveyinen. Puretaan etelärannan pengerrystä sivu-uomaan. Pohjoisrannan penger puretaan pääuomaan. Töiden toteuttaminen ja kustannukset Kalliojoen vesistöreitin virtavedet kunnostetaan koneellisesti noin tonnin painoisella, leveätelaisella kaivinkoneella. Koneen siirtyminen kunnostuskohteille, penkereiden purku ja penkoille pusketun perkausmateriaalin käyttö edellyttää puuston poistoa. Rakentamistyössä otetaan huomioon hyvä rakennustapa. Työn aikaisia haittoja vähennetään ja estetään työn huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella. Työt suoritetaan niin, ettei tarpeettomasti tuhota koskiin muodostunutta vesisammalkasvustoa. Myös rantakasvillisuutta raivataan vain penkereiden purkualueilta ja kulku-urilta. Kaikki työn jäljet siistitään ja saatetaan ympäristöön sopeutuvaksi. Mahdolliset töistä aiheutuneet vauriot kunnostetaan vähintään entistä vastaavaan kuntoon. Kustannusarviossa on varauduttu varsinaisen työn jälkeisenä kesänä tehtäviin korjaus- ja viimeistelytöihin. Hankkeen kustannusarvio on vuoden 2005 hintatasossa ilman arvonlisäveroa Arvio työajasta Kunnostustyöt ajoitetaan kesän tai alkusyksyn alivirtaamakauteen. Töiden tekemiseen on arvioitu kuluvan 90 työpäivää. HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET Suurimman osan rannan omistajista ja vesialueen omistajien kanssa on tehty sopimukset hankkeen toteuttamisesta.

22 22 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Sotkamon reitillä oleva Kalliojoen vesistöalue (59.95) sijaitsee Kuhmon kaupungissa Lentuasta itään. Veräisenjärven ja Lentuan välistä osuutta kutsutaan Kalliojoen reitiksi. Kalliojoen vesistöreitin valuma-alue on 550 km² ja järvisyys 8,6 %. Viiksimonjärven ja Lentuan välinen korkeusero keskivedenkorkeuksista (MW) mitattuna on 39,9 metriä. Kunnostettavia virta-alueita on yhteensä noin 6,1 km. Valuma-alueen suurin maankäyttömuoto on metsätalous. Valuma-alueen itäosan vedet kerääntyvät Veräisenjärveen, jonka keskivesi (MW) on N ,3 m. Viiksimonjärvi (MW N ,2 m) saa vetensä useista pienistä puroista, joista merkittävimpiä ovat Takajoki ja Piilojoki. Viiksimonjärvestä Viiksimonjoki laskee Alajärven ja Pieni-Tahkosenjärven kautta noin 11,3 km matkan Veräisenjärveen. Viiksimonjoen koskia ovat Viiksimon luusuakoski, Alajärven luusuakoski, Taivalkoski, Hevonkoski, Saksan sahi, Kallioinen ja Pieni-Tahkokoski. Viiksimon ja Veräisen välinen korkeusero on 22,2 metriä. Tahkosenjoki yhtyy Viiksimonjokeen Pieni-Tahkosenjärvessä noin kilometri ennen Veräisenjärveä. Tahkosenjoen valuma-alue on suurelta osin Venäjän puolella. Veräisenjärvi laskee Saavanjokena Pieni-Kaurojärveen, joka on kapean salmen kautta yhteydessä Kaurojärveen. Veräisenjärven ja Pieni- Kaurojärven välinen korkeusero on 0,6 m. Kaurojärvestä (MW N ,9 m) vesireitti jatkuu Lehdonjokena Kauronkosken ja Kenkinivan kautta Kalastonlampeen, josta vedet päätyvät Kalastonkosken ja Lihastennivan kautta Hoikka-Juolunkajärveen ja Juolunkajärveen (MW N ,8 m). Sieltä reitti etenee Niskanivan, Lohikosken, Nurronkosken ja Poronkosken kautta Kalliojärveen. Kalliojärvestä (MW N ,8 m) vedet virtaavat Siltanivan, Törmäkosken, Pystynkosken ja Laukkukosken läpi Jokijärveen, josta edelleen Sumsankosken kautta Sumsanjärveen (MW N ,3 m). Sumsanjärven matalan luusuanivan jälkeen tulevat Kattilakoski, Pitkäkoski, Vääräkoski ja Haapakoski ennen Iso Korpijärveä (MW N ,3 m). Iso- Korpijärvestä vedet laskevat reitin viimeisen kosken, Korpikosken kautta Lentuaan (MW N ,9 m). Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Kalliojoelta (vesistöalue , F=512 km², L=12,8%) on virtaamamittauksia tehty Kalliojärven luusuasta vuodesta Keskiylivirtaama (MHQ) on noin 23 m³/s, keskivirtaama (MQ) 5,9 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) noin 2,0 m³/s. Maksimi- ja minimivirtaamat ovat seurantajaksolla olleet (HQ) 52 m³/s ja (NQ) 0,59 m³/s.

23 23 Vesistön ja luonnon tila sekä käyttökelpoisuus Kalliojoen reitiltä on kerätty vedenlaatutietoja satunnaisesti vuodesta Näytteitä on otettu järvistä ja jokiuomasta. Reitin vesi on lievästi humuksen värjäämää ja veden ph on lähes neutraali. Vesistö on karu ja välijärvistä vain Hoikka-Juolunkajärvessä on havaittu alusveden hapettomuutta. Vedessä ei ole suuria metallipitoisuuksia ja orgaanista ainetta on tulva-aikanakin kohtuullisesti. Veden laadulliset ominaisuudet eivät rajoita esimerkiksi taimenen, siian ja harjuksen lisääntymistä vesistössä. Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Kalliojoen vesistöreitin virtavesien kunnostussuunnitelmaan kuuluvat Kallioinen, Tahkonniva, Iso Tahkokoski ja Pieni Tahkokoski ovat Iso-Palosen ja Maariansärkkien (FI ) Natura 2000-alueella. Natura-alue on perustettu suojelemaan jääkauden muovaamia harju- ja drumliinimuodostumia sekä pienpiirteistä karujen vesien, kangasmetsien ja soiden kirjomaa kainuulaista luontoa. Natura-alueiden valintaperusteena käytettäviä luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen I luontotyyppejä ja liitteen II tai lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I lajeja ei varsinaisesti esiinny virtavesikunnostusalueilla. Kunnostus kohdistuu uomaan ja sen välittömään rantavyöhykkeeseen. Kunnostus lisää kosken rakenteellista monimuotoisuutta ja paikoin perkuuvallien katkaisema maa- ja vesialueen vaihettumisvyöhykkeen osuus kasvaa. Toimenpiteillä pyritään palauttamaan virtapaikat lähemmäksi alkuperäistä, luonnonmukaista tilaa. Kunnostuksessa käytettävä materiaali otetaan perkuuvalleista. Kivimateriaalin käyttö edellyttää paikoin penkereisiin kasvaneen puuston poistoa. Kunnostuskohteille tehdään myös kutusoraikkoja, joiden materiaali tuodaan osittain muualta. Kunnostuksessa siirrettään kivimateriaalia ja kiviin kasvaneita vesisammalia irtoaa kasvualustoistaan. Alivirtaamakauden aikainen vedenkorkeuden nousu ja hidasvirtaisten alueiden lisäys luo vesisammalille kuitenkin enemmän potentiaalisia kasvupaikkoja kuin reitin koskissa on nykyisellään. Suurimpana haittana voidaan pitää kunnostuskohteille siirrettävän telakaivurin tarvitsemaa ajouraa. Iso-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueelle kohdistuvat haitat ovat kuitenkin vähäisiä, koska Kallioiselle voidaan ajaa vanhaa huoltotietä ja Tahkonniva, Iso Tahkokoski sekä Pieni Tahkokoski sijaitsevat lähes suojelualueen rajalla, jolloin koneen siirtomatkat ovat lyhyitä. Koneen kulku Natura-alueella on kertaluontoinen ja ajomatka on pisimmillään noin 150 metriä. Kunnostuksesta ei ole odotettavissa välittömiä tai välillisiä alueella tavattavien luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien tai liitteen II ja lintudirektiivin liitteen I lajeihin tai niiden runsaussuhteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Kunnostuksen myötä alueellisen monimuotoisuuden voidaan olettaa paranevan. Tämä vahvistaa kohteen suojeluarvoja. Alueelle kohdistuvaa haittaa voidaan pitää pienempänä kuin siihen kohdistuvia pitkän aikavälin hyötyjä. Arvion mukaan alueelle kohdistuvat kunnostustoimenpiteet eivät todennäköisesti heikennä kyseisen Natura-alueen valintaperusteina olevia luonnonarvoja ja siten kohteella ei tarvitse tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia.