2. Työryhmä tarkasteli päätelmäehdotusta 17. syyskuuta ja 2. ja 8. lokakuuta ja pääsi yhteisymmärrykseen monista tekstin osista.

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. lokakuuta 2014 (OR. en) 14200/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto ENV 827 ECOFIN 907 SOC 682 COMPET 567 EDUC 304 ENER 428 FISC 153 IND 289 CONSOM 202 STATIS 106 Ed. asiak. nro: 13802/14 ENV 796 ECOFIN 868 SOC 661 COMPET 547 EDUC 294 ENER 417 FISC 147 IND 270 CONSOM 186 STATIS 99 Asia: Eurooppalaisen ohjausjakson ja Eurooppa strategian viherryttäminen Väliarviointi Ehdotus neuvoston päätelmiksi I JOHDANTO 1. Puheenjohtajavaltio esitti 17. syyskuuta 2014 ympäristötyöryhmälle ehdotuksen neuvoston päätelmiksi "Eurooppalaisen ohjausjakson ja Eurooppa strategian viherryttäminen Väliarviointi". 2. Työryhmä tarkasteli päätelmäehdotusta 17. syyskuuta ja 2. ja 8. lokakuuta ja pääsi yhteisymmärrykseen monista tekstin osista /14 sl/vk/jk 1 DG E 1A FI

2 3. Pysyvien edustajien komitea tarkasteli ehdotusta 17. lokakuuta ja pääsi yhteisymmärrykseen joistakin liitteessä olevaan tekstiin tehtävistä muutoksista (lihavoitu). Se päätti toimittaa jäljellä olevat avoimet kysymykset neuvoston tarkasteltavaksi. II RATKAISEMATTA OLEVAT KYSYMYKSET 4. Ratkaisematta olevista asioista tärkein liittyy olennaisesti tavoitteiden mainitsemiseen tekstissä (4 kohdan a b alakohta ja 5 kohdan a alakohta, jotka liittyvät läheisesti toisiinsa). Joillakin valtuuskunnilla on varauma näiden kohtien nykyiseen sanamuotoon, jonka mukaan pyritään tiettyyn ei-sitovaan tavoitteiseen, kun taas toiset haluavat poistaa tällaisen tavoitteen ja Eurooppa strategian välisen yhteyden yhdessä tai useammassa kohdassa tai lieventää sitä. Toiset valtuuskunnat voivat tukea nykyistä tekstiä ja vastustavat sen heikentämistä entisestään. Lisäksi kahdella valtuuskunnalla on varauma eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan 5 kohdan b alakohtaan ja kahdella muulla valtuuskunnalla ympäristöministereitä koskevaan 5 kohdan g alakohtaan. III PÄÄTELMÄ Edellä sanotun perusteella neuvostoa pyydetään tarkastelemaan liitteessä olevaa ehdotusta neuvoston päätelmiksi ja hyväksymään päätelmät 28. lokakuuta /14 sl/vk/jk 2 DG E 1A FI

3 LIITE Eurooppalaisen ohjausjakson ja Eurooppa strategian viherryttäminen Väliarviointi Ehdotus neuvoston päätelmiksi Euroopan unionin neuvosto, joka PALAUTTAA MIELEEN älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa strategian, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17. kesäkuuta 2010 ja jonka tavoitteena on kestävämpi ja kilpailukykyisempi Euroopan talous 2000-luvulla; maaliskuussa 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät 1 ; kesäkuussa 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät 2 ; Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen vuoteen 2020 ulottuvasta unionin yleisestä ympäristöalan toimintaohjelmasta "Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa" (seitsemäs ympäristöalan toimintaohjelma) 3, jossa EU ja sen jäsenvaltiot velvoitetaan sisällyttämään ympäristöön ja ilmastoon liittyvät näkökohdat eurooppalaiseen ohjausjaksoon, seuraamaan seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman asiaan liittyvien osien täytäntöönpanoa ohjausjakson osana ja arvioimaan, onko tähän prosessiin syytä sisällyttää pääindikaattori ja -tavoite EUCO 4/2/12 REV 2. EUCO 79/14. EUVL L 354, , s /14 sl/vk/jk 3

4 neuvoston päätelmät = Kestävä materiaalihallinta sekä kestävä tuotanto ja kulutus: resurssitehokkaan Euroopan avaintekijät 4 = Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa 5 = Rio+20-kokouksen jatkotoimet: "Vuoden 2015 jälkeisen ajan kokonaisvaltainen suunnitelma" 6 komission vuotuista kasvuselvitystä 2014 ja eurooppalaisen ohjausjakson täytäntöönpanoa 7 sekä vuodelta 2013 saatuja kokemuksia ja etenemistapaa 8 koskeneiden keskustelujen tulokset; ympäristöministereiden epävirallisen kokouksen sekä ympäristö- ja työministereiden yhteisen epävirallisen kokouksen Milanossa 16. ja 17. heinäkuuta 2014; 1. ON TYYTYVÄINEN seuraaviin hiljattain annettuihin komission tiedonantoihin: = "Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa strategian arviointi" 9, joka käynnisti strategian väliarvioinnin ja jossa komissio nimeää luonnonvaroihin kohdistuvat paineet ja ympäristöön liittyvät huolenaiheet tärkeimmiksi kasvuun vaikuttaviksi pitkäaikaisiksi kehityssuuntauksiksi. = "Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa" Neuvoston (ympäristö) päätelmät 20. joulukuuta 2010 (17495/10). Neuvoston (ympäristö) päätelmät 19. joulukuuta 2011 (18346/11). Neuvoston (yleiset asiat) päätelmät 25. kesäkuuta 2013 (11559/13). 6684/14, 11. maaliskuuta /13, 16. lokakuuta /14, 7. maaliskuuta /14, 4. heinäkuuta /14 sl/vk/jk 4

5 = kestäviä rakennuksia 11, vihreää työllisyyttä 12 ja pk-yritysten vihreää toimintasuunnitelmaa 13 koskevat tiedonannot sekä tuotteiden ja organisaatioiden ympäristötehokkuutta koskevan tiedottamisen helpottamista koskeva tiedonanto "Sisämarkkinoiden luominen vihreille tuotteille" 14. = "Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille " TOTEAA, että a) Luonnonvarojen kestävä hoito, säilyttäminen ja käyttö on yksi kestävän kehityksen yleisistä tavoitteista ja keskeinen teema Rio+20-huippukokouksen jatkotoimia ja kestävän kehityksen tavoitteita koskevassa kansainvälisessä keskustelussa. b) Talousjärjestelmä riippuu suuressa määrin luonnonvarojen saatavuudesta. Luonnonvarat ovat rajallisia ja usein niitä käytetään kaikkea muuta kuin kestävällä tavalla. Talouden viherryttäminen edistää pitkän aikavälin vaurautta, ja lyhyen aikavälin kustannukset tuottavat todennäköisesti monia mahdollisia hyötyjä, joita voivat olla parempi kilpailukyky, uudet työpaikat, luonnonvarojen, kuten energian ja raaka-aineiden, parempi toimitusvarmuus, osallistavuus, terveys ja hyvinvointi. Tulevan kilpailukyvyn ja pitkällä aikavälillä kestävän ja osallistavan kasvun vuoksi on välttämätöntä siirtyä kohti resurssitehokasta kiertotaloutta, jossa luonnonvaroja otetaan talteen ja käytetään tehokkaammalla ja kestävämmällä tavalla siten, että vältetään arvokkaiden raakaaineiden hukkaaminen, kulutetaan vähemmän energiaa, jätettä syntyy vähemmän ja sitä syötetään talouteen takaisin enemmän valmistelemalla se uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten /14, 4. heinäkuuta /14, 4. heinäkuuta /14, 2. heinäkuuta /13, 10. huhtikuuta /14, 24. tammikuuta /14 sl/vk/jk 5

6 c) Mahdollisuudet uusien työpaikkojen luomiseen ympäristöhyödykkeiden ja -palvelujen alalla ovat merkittävät myös talouskriisin aikana, vaikkakin ne voivat vaihdella eri jäsenvaltioiden välillä. Vuosina alan työpaikkojen määrä kasvoi EU:ssa 3 miljoonasta 4,2 miljoonaan. Tästä kasvusta 20 prosenttia tapahtui taantumavuosien ( ) aikana 16. Ekoteollisuus on kuitenkin vain osa vihreää kasvua ja työllisyyttä. Koko taloutta ajatellen yritykset voivat parantaa kilpailukykyään, säästää kustannuksissa, laajentaa markkinoitaan ja luoda uusia työpaikkoja jatkamalla siirtymistä kestäviin ja resurssitehokkaisiin tuotantomenetelmiin. d) Siirtyminen kohti ilmastonmuutokseen sopeutuvaa vähähiilistä kiertotaloutta ja kestäviä kulutus- ja tuotantomalleja luo globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia, joista on etua unionin kilpailukyvylle ja työllisyydelle. On olennaisen tärkeää tunnistaa vihreä osaaminen ja kehittää sitä sekä laatia johdonmukaisia strategioita, joilla tuetaan vihreään kasvuun liittyvien työpaikkojen luomista. Siirtyminen vihreämpään talouteen edellyttää myös tarvittavan osaamisen ennakointia ja viranomaisten, yritysten, ammattiyhdistysliikkeiden ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kohdennettuja toimia, jotta työvoima voisi mukautua ja kehittää osaamistaan tarpeita vastaavasti. Tässä prosessissa olisi otettava huomioon uusien työpaikkojen syntymisen ja työpaikkojen häviämisen työmarkkinavaikutukset ja ennakoitava rakenteellisia mukautuksia, jotta vältetään sosiaalinen eriarvoisuus EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. e) Yleinen tietoisuus ja kansalaisten näkemysten huomioon ottaminen ja osallistuminen ovat tärkeitä, jotta siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen voi onnistua. Koulutukseen ja tiedotukseen olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota ja niihin olisi kohdennettava tarpeelliset resurssit kestävien kulutus- ja tuotantomallien edistämiseksi. Lisäksi olisi korostettava resurssitehokkaaseen kiertotalouteen siirtymisen hyötyjä. Työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta voivat olla tärkeässä asemassa konsensuksen luomisessa ja yritysten ja kuluttajien valintoihin vaikuttamisessa /14, 4. heinäkuuta /14 sl/vk/jk 6

7 3. KATSOO SEURAAVAA: a) Ympäristöpolitiikat ovat tärkeitä unionin talouspoliittisen ohjausjärjestelmän haasteina olevien nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi. Siksi Eurooppa strategian ympäristöulottuvuutta olisi entisestään vahvistettava erityisesti sisällyttämällä [...] resurssitehokkuuden mahdollisuudet vihreään kasvuun ja työllisyyteen ja vahvistamalla Eurooppa strategian eri osatekijöiden välistä synergiaa. b) EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä investointien kohdentamiseksi kiertotalouden mukaisiin ratkaisuihin ja edistettävä toimintaympäristöä, jossa markkinoiden ja hallitusten merkittävät laiminlyönnit voidaan korjata, esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä olemassa olevien ja innovatiivisten rahoitusvälineiden täyden hyödyntämisen sekä yksityisen pääoman hankkimisen ja houkuttelemisen avulla, aina kun se on mahdollista. Lisäksi niiden pitäisi tehdä yhteistyötä yritysten, kuluttajien, työmarkkinaosapuolten, koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä sidosryhmien kanssa strategioiden ja parhaiden käytäntöjen laatimiseksi ja edistää niiden levittämistä ja käyttöönottoa tuotanto- ja kulutussyklin kaikissa vaiheissa. c) Eurooppalainen ohjausjakso, joka on komission ja jäsenvaltioiden välinen jatkuva vuoropuhelu talouspolitiikan ohjauksen ja Eurooppa strategian täytäntöönpanon seuraamiseksi, on keskeinen prosessi, joka voi mahdollistaa tarpeelliset rakenteelliset muutokset ja tuottaa kaikkia osapuolia hyödyttäviä yhteenliittymiä vihreän kasvun strategioiden täytäntöönpanoa varten /14 sl/vk/jk 7

8 d) Siirtymistä kestävämpään vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen voitaisiin helpottaa usein eri välinein. Se, että työn sijasta verotettaisiin saastuttamista, energian ja luonnonvarojen käyttöä tavalla, joka ei vaikuta talousarvioihin, saattaa olla sopiva keino edistää uusien työpaikkojen luomista ja talouden viherryttämistä. Muita keskeisiä välineitä, joita voitaisiin vahvistaa, ovat muun muassa saastuttaja maksaa -periaatteen soveltaminen, vihreät julkiset hankinnat, ekologinen suunnittelu ja ekoinnovointi, tuotteita koskevat ympäristötiedot, luonnonpääoman ja kulttuuripääoman välinen synergia ekosysteemit ja niiden palvelut yhdistävien alakohtaisten politiikkojen kehittämiseksi, resurssitehokkaiden prosessien tukeminen erityisesti pk-yrityksissä, yritysten yhteiskunnallinen vastuu, vihreän infrastruktuurin kehittäminen ja ympäristön kannalta haitallisten tukien asteittainen lakkauttaminen. 4. KOROSTAA, että a) EU:n tason tavoite, jonka mukaan pyritään resurssitehokkuuteen, voisi tuoda kaikki kiertotalouden osatekijät yhteen ja lisätä toimia ympäristöön liittyvien, sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhtä aikaa. Tällainen Eurooppa strategiaan liittyvä ei-sitova tavoite loisi kaivatun linkin talouspoliittisten toimenpiteiden ja luonnonvaroihin liittyviä haasteita koskevien toimenpiteiden välille. b) EU:n tasolla asetettu ei-sitova resurssitehokkuutta koskeva tavoite kannustaisi toimiin kansallisella tasolla samalla kun se sallisi kunkin jäsenvaltion keskittyä joustavasti toimiin ja aloihin, joilla parannukset olisivat hyödyllisimpiä, ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet, toimintavalmiudet ja prioriteetit /14 sl/vk/jk 8

9 c) Ottaen huomioon Euroopan ympäristötilinpitojärjestelmän 17 yhteydessä tehty työ ja Eurostatin tekemä työ resurssitehokkuuden tulostaulun laatimiseksi [...] olisi lisättävä toimia näiden seuranta- ja raportointivälineiden kehittämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. On tärkeää huolehtia siitä, että indikaattoreihin liittyvässä jatkotyöskentelyssä otetaan huomioon resurssitehokkuuden saavuttamisessa tapahtunut edistyminen ja jäsenvaltioiden talouksien rakenteelliset erot ja muut kansalliset erityispiirteet sekä resurssien niukkuus, uusiutuvuus ja kierrätettävyys. Toistaiseksi komissio on yksilöinyt "resurssituottavuuden", joka mitataan BKT:n ja raaka-aineiden kulutuksen välisenä suhteena 18, mahdolliseksi 19 yhteenvetoindikaattoriksi, jonka avulla voitaisiin mitata yleistä edistymistä kohti resurssitehokkuutta. Jotta havaittaisiin kaikki ympäristövaikutukset ja seurattaisiin muutoksia tärkeillä aloilla, resurssitehokkuuden yhteenvetoindikaattoria on täydennettävä raaka-aineisiin, veteen, maahan ja hiileen liittyvillä makroindikaattoreilla ja temaattisilla indikaattoreilla. d) Komission äskettäin tehtyjen arvioiden 20 mukaan resurssituottavuus kasvoi EU:ssa 20 prosentilla vuosina , ja tämän kasvuvauhdin säilyttäminen johtaisi 30 prosentin lisäkasvuun vuoteen 2030 mennessä [...], samalla kun se loisi yli 2 miljoonaa uutta työpaikkaa ja kasvattaisi BKT:tä 1 prosentilla, eli enemmän kuin nykytilanteessa. 5. KOROSTAA, että eurooppalaisen ohjausjakson ja Eurooppa strategian viherryttämistä on jatkettava seuraavasti: a) Sisällytetään resurssitehokkuus Eurooppa strategian tavoitteisiin ei-sitovana tavoitteena, johon pyritään Asetus 538/2014, jolla muutetaan asetusta 691/2011. COM(2014) 398 ja SWD(2014) 211. Komission mukaan raaka-aineiden kulutusta (RMC) koskevia tietoja ei ole vielä saatavilla kaikkien EU:n jäsenvaltioiden osalta, mutta väliaikaisesti voitaisiin käyttää raaka-aineiden kokonaiskulutusta (DMC). COM(2014) 398, 11592/14, 4. heinäkuuta /14 sl/vk/jk 9

10 b) Edistetään kiertotalouden periaatteiden ja vihreän työllisyyden mahdollisuuksien sisällyttämistä talouspolitiikkojen vuotuiseen koordinointiin jo vuodesta 2015 lähtien, jos mahdollista. Kiertotalous ja resurssitehokkuus sekä niihin liittyvät mahdollisuudet lisätä kasvua ja työpaikkoja olisi otettava asianmukaisesti huomioon etenkin vuotuisen kasvuselvityksen ja maakohtaisten suositusten vapaaehtoisuuteen perustuvien kansallisten uudistusohjelmien laatimisessa ja täytäntöönpanossa. c) Raportoidaan jäsennellymmin ja säännöllisemmin vihreästä osaamisesta, työllisyydestä ja kasvusta vuotuiseen kasvuselvitykseen liitettävän yhteisen työllisyysraportin yhteydessä. Raportit olisivat erityisen tärkeitä vihreiden strategioiden tukemiseksi Eurooppa strategian väliarvioinnin ja eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. d) Kehitetään vihreiden työpaikkojen määritelmää, mikä on erityisen tärkeää, jotta vältetään se, että ainoastaan "vihreät sektorit" tulevat huomioon otetuiksi. Tähän liittyen olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön asetus (EU) N:o 538/2014, joka on tärkeä askel kohti vankan ja luotettavan järjestelmän perustamista EU:n vihreiden työpaikkojen seurantaa varten. Jotta voitaisiin luoda mittaamista koskeva laajempi lähestymistapa yksityiskohtaisemman ja integroidumman, käsitteet ja menetelmät kattavan kehyksen pohjalta, komission olisi autettava jäsenvaltioita siirtymään kohti laajempaa vihreiden työpaikkojen määritelmää, jossa otetaan huomioon vihreiden elinkeinojen ja palvelujen kolme tärkeintä ulottuvuutta eli prosessit, teknologia ja ammatit. e) Eurostatin olisi tiiviissä yhteistyössä kansallisten tilastotoimistojen kanssa kehitettävä mittaamista helpottava kehys ja yleisesti hyväksytty menetelmä, jolla voidaan paremmin mitata edistymistä kohti resurssitehokkuutta kansallisella tasolla. Tämän kehyksen kehittämisessä olisi hyödynnettävä täysimääräisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevia tilastolähteitä /14 sl/vk/jk 10

11 f) Pyydetään komissiota tehostamaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa työtä luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden sekä sen tuottamien ekosysteemipalvelujen eli EU:n luonnonpääoman [...] arvonmäärittämisjärjestelmän kehittämisessä seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman ohjeiden mukaisesti, jotta voitaisiin kehittää indikaattoreita, taloudellisen kehityksen seurantaindikaattorit mukaan luettuina, ja edistää ympäristötilinpidon kehittämistä. g) Parannetaan Eurooppa strategian ohjaus- ja hallintaprosessia vahvistamalla ympäristöministereiden roolia eurooppalaisen ohjausjakson osalta, jotta varmistetaan eteneminen kohti kestävän kehityksen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden tasapainoista huomioon ottamista EU:n perussopimuksen periaatteiden mukaisesti /14 sl/vk/jk 11