TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2018

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2018 Keski-Suomen seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Järjestämistoimikunta Johtokunta

2 1 Sisällys 1. Seututerveyskeskuksen toiminta Seututerveyskeskuksen nykytila Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Sähköinen asiointi Modernit terveyspalvelut Henkilöstösuunnittelu SOTE-asentoon Kilpailukyvyllä parhaaksi Muutosjohtaminen ja muutosviestintä Avoterveydenhuollon vastuualue Vastaanotto Terveysneuvonta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuntoutus Erityistyöntekijät Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Prosessit/toiminta Henkilöstö Talous Laitoshoidon vastuualue Laukaan sairaala Joutsan sairaala Keuruun sairaala Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Suun terveydenhuollon vastuualue Perushoito Erikoishoito Suun terveydenhuollon tulevaisuus

3 Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Hallinnon vastuualue Hallinnon tehtävät Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut Hallinnon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Potilas- ja asiakasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta Potilas- ja asiakasturvallisuus Henkilöstöturvallisuus ja työsuojelu Riskien hallinta ja sisäinen valvonta Palvelusopimukset Palvelusopimus Keuruu Palvelusopimus Petäjävesi Palvelusopimus Multia Palvelusopimus Laukaa Palvelusopimus Konnevesi Palvelusopimus Joutsa Palvelusopimus Toivakka Palvelusopimus Luhanka Talousarvio Talousarvion perustelut Tuloslaskelma LIITE 1 Tuloslaskelma LIITE 2 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut LIITE 3 Tuotteet ja hinnat... 48

4 3 1. Seututerveyskeskuksen toiminta 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytila Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluva perusterveydenhuollon liikelaitos seututerveyskeskus on toiminut vuoden 2011 alusta eli kohta seitsemän vuotta. Näin ollen se on jo pitkään tuottanut perusterveydenhuollon (ml. suun terveydenhuollon) ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalityön lähipalvelut kahdeksan kuntansa kuntalaisille perustamissopimuksensa mukaisesti. Eri ammattiryhmistä koostuva henkilökuntamme on viimeisen kahden vuoden aikana ollut aktiivisesti mukana Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Yhteistyö järjestäjä-tuottaja -mallin mukaisten päätöksentekoelintemme (johtokunta ja järjestämistoimikunta) kanssa on hyvällä tasolla ja seututerveyskeskus on vakiinnuttanut paikkansa isona maakunnallisena perusterveydenhuollon palveluiden tuottajana. Luottamus jäsenkuntiin on synnytetty yhteisten neuvotteluiden sekä avoimuuden, toiminnan ja talouden läpinäkyvyyden ja jatkuvien analyysien avulla. Kahdeksan eri kunnan terveyspalvelujen hallinnon ja toimintojen yhtenäistäminen on kuitenkin ollut haasteellista edelleenkin, siitä huolimatta, että valtakunnalliset integraatiosuunnitelmat niitä puoltavat ja niihin kannustavat. Erilaisia yhteistyöfoorumeita ja verkostoja seututerveyskeskuksen eri kunnissa ja kuntien toimijoiden välillä on kehitetty jatkuvasti entistä toimivammiksi. Viimeisen vuoden aikana seututerveyskeskus on keskittynyt edelleen kehittämään yhteisiä, koko perusterveydenhuoltoa koskevia toimintaprosesseja sekä potilaiden hoidon tarpeeseen perustuvaa vastaanottomallia ja tekemään yhteistyötä kuntien vanhuspalveluiden kanssa. Lisäksi on jatkettu työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ennalta ehkäisevän työn osalta kuntakohtaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusprosessi on kuntien kannalta erittäin merkityksellinen ja vaikuttaa kuntien elinvoimaan ja osaltaan myös menestykseen. Viime aikoina on kiihtyvästi keskusteltu myös sosiaali- ja terveydenhuollon tuottajista laajalla sektorilla ja myös Seututerveyskeskuksen kunnissa on pohdittu ulkoistusprosesseja. Vuoden 2017 loppupuolella olemme kuitenkin tilanteessa, jossa kaikki Seututerveyskeskuksen kunnat luottavat perustamissopimuksen mukaisesti Seututerveyskeskuksen kykyyn ja tahtoon tuottaa kuntalaisilleen heidän tarvettaan vastaavat palvelut. Vuoden 2017 aikana Seututerveyskeskuksen uusi johtamisjärjestelmä ja eri vastuualueiden omat toiminnan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mukaiset kehittämisprosessit ovat varsin hyvin vauhdissa ja ne ovat saaneet positiivista huomiota mediassa ja palautteissa, niin kunta- kuin potilasasiakkailtakin. Meillä on vuoden 2018 kynnyksellä erinomaiset mahdollisuudet kehittää toimintaamme entistäkin potilaslähtöisemmäksi. 1.2 Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi 2015 Seututerveyskeskuksen uuden johtosäännön, jolla yksinkertaistettiin ja selvennettiin hallintoa ja johtamista. Tämän jälkeen kaikkien johtavien viranhaltijoiden tehtävät tarkistettiin vuonna 2016 ja niihin tehtiin tarkennuksia vielä alkuvuoden 2017 aikana.

5 4 Alla olevassa kuvassa on hahmotettu prosesseittain eri vastuualueiden tehtävät ja roolit. Seututerveyskeskuksessa toimii edelleen kolma vastuualuetta: avoterveydenhoito, laitoshoito ja suun terveyden hoito. Näillä kaikilla vastuualueilla on oma vastuualuejohtaja eli ylilääkäri (yl) /ylihammaslääkäri (yhml). Heillä on ollut työparinaan palvelupäälliköt eli ylihoitajat. Ylilääkäreiden tehtävänkuvat on tarkistettu vastaamaan uudistuvaa palvelurakennetta ja SOTEsopivia prosesseja. Käytännössä avohoidon ylilääkäri vastaa sekä terveyden edistämisen ja neuvola-perhekeskustyön että vastaanottotyön johtamisesta. Laitoshoidon ylilääkäri puolestaan vastaa vanhuspalveluiden sairaalatyön johtamisesta ja geriatrisen osaamisen turvaamisesta. Ylihammaslääkäri vastaa sekä suun terveydenhuollon johtamisesta että osaltaan sähköisen asioinnin kehittämisestä ja ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Ylihoitajien kanssa on valmisteltu hoitotyön johtamisen uusi työnjako ja tehtävänkuvat. Suun terveydenhuoltoon perustettiin ylihoitajan virka vuoden 2017 toimintasuunnitelman mukaisesti ja hänen alaisuuteensa siirrettiin koko seututerveyskeskuksen välinehuoltoprosessi ja sen henkilöstö. Avoterveydenhuollon ja laitoshoidon ylihoitajan tehtävänkuvat puolestaan tarkistettiin niin, että toinen ylihoitaja vastaa nyt koko sairaanhoitotoiminnan hoitohenkilöstön henkilöstöhallinnosta (sekä laitoshoidon että vastaanottotoiminnan) ja samalla toinen ylihoitaja voi keskittyä terveyden edistämisen ja neuvola-perhekeskustyön hoitotyön johtamiseen. Tämä työnjako on mahdollistanut entistä paremman yhteistyön kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävissä. Samalla on mahdollistettu entistä tarkoituksenmukaisempi henkilöstön käyttö ja osaamisen kohdentaminen yli laitos- ja avohoidon organisaatiorajojen. Seututerveyskeskuksessa on kolme apulaisylilääkäriä (ayl), yksi Keuruulla, yksi Laukaassa ja yksi Joutsassa. Apulaisylilääkäreiden osalta tehtävänkuvat on tarkistettiin siten, että heidän alaisuuteensa siirrettiin vuoden 2017 aikana kaikki liikelaitoksen terveyskeskuslääkärit vastaten

6 5 alueellista toimintaa. Keuruun apulaisylilääkäri vastaa osaltaan vastaanottotoiminnasta Keuruun, Multian ja Petäjäveden alueella, Laukaan ayl puolestaan Laukaan ja Konneveden alueella ja Joutsan ayl Joutsan, Toivakan ja Luhangan alueella. Suun terveydenhuollossa vuoden 2017 aikana alueellinen vastuu on jaettu kolmelle apulaisylihammaslääkärille entisten osatoiminnasta vastaavien terveyskeskushammaslääkäreiden sijaan. Alunperin seututerveyskeskuksen avo- ja laitoshoidossa on ollut yhteensä 12 osastonhoitajaa. Tehtävänkuvien tarkistuksen seurauksena vuoden 2017 aikana yhdistettiin esimiestehtäviä alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Kun lisäksi sairaalatoiminnan palvelurakenteessa tapahtui vuoden 2017 aikana kuntakohtaisia muutoksia, oli mahdollista, että vapautuvia osastonhoitajan virkoja voitiin muuttaa sairaanhoidollisten palvelukokonaisuuksien asiantuntijoiden toimiksi. Seututerveyskeskuksen hallinnossa toimii edelleenkin toimitusjohtajan apuna hallinto- ja talouspäällikkö, johdon sihteeri sekä asiantuntijoina potilasturvallisuuskoordinaattori, ICTsovellusasiantuntijat, viestinnän asiantuntija sekä päihde-mielenterveyspalveluiden asintuntijasairaanhoitaja. Vastuualueilla toimii yhteinen vastuualuesihteeri. Erityisesti viestinnän asiantuntijan rooli on viime aikoina korostunut ja tullut välttämättömäksi sekä sähköisen asioinnin kehittämisessä että julkisuuskuvan parantamisessa. Jäsenkunnat on jaettu yhteisiin toiminnalliset alueisiin, joille operatiiviset vastuut ja esimiestehtävät on jaettu. Käytämme näistä alueista lyhennettä JO-KE-LA vastaten kolmea aluekokonaisuutta: JO (Joutsa,Toivakka ja Luhanka), KE (Keuruu, Multia ja Petäjävesi) ja LA (Laukaa ja Konnevesi). Näiden suunnittelun kannalta välttämättömien suurempien aluekokonaisuuksien avulla pystymme joustavammin hahmottamaan kuntien erilaiset, mutta kuitenkin koko ajan muuttuvat resurssitarpeet ja liikuttamaan henkilöstöä tasapuolisesti niin, että erilaisilta pullonkauloilta vältytään erityisesti pienemmissä kunnissa. Laajempien kokonaisuuksien hahmottaminen niin henkilöstön resurssisuunnitelussa, työkierrossa, varahenkilöstön käytössä kuin myös toimintamallien yhtenäistämisessä on ensiarvoisen tärkeää valmistauduttaessa maakunnalliseen toimintamalliin niin, että pystymme jatkossakin turvaamaan kunnille lähipalvelut niiden tarpeiden mukaisina. Tätä mallia on mahdollista käyttää pohjalla, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa arvioidaan SOTE-keskusten sijaintia ja erilaista palveluarsenaalia. 1.3 Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Seututerveyskeskuksen osallistuminen perusterveydenhuollon tulevaisuuden suunnitteluun Keski- Suomessa on ollut aktiivista ja olemme mukana eri foorumeissa. Maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu on Keski-Suomessa edennyt, ja olemme osaltamme mukana valmistelun johtoryhmässä ja eri asiantuntijaryhmissä. Ilman aktiivista osallistumista emme voi tuoda esille omistajakuntiemme ja asiakkaidemme ominaispiirteitä ja olla vakuuttuneita siitä, että maakunnan suunnitelmat koskien Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ottavat riittävässä määrin huomioon kuntien ja niiden asukkaiden yksilölliset tarpeet. Seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja on nimettynä mm. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laajennetussa johtoryhmässä, Keski-Suomen MAKU-SOTE uudistuksen johtoryhmässä sekä Uusi Sairaala hankkeen toimintaprosessien ohjausryhmässä. Lisäksi seututerveyskeskus on eri ammattilaistensa kautta osallistunut erilaisiin Uusi Sairaala -hankkeen ja Keski-Suomen SOTE -hankkeen alatyöryhmiin kutsujen mukaan. Kuntien kanssa on tehty yhteistyötä ja toiminnan kehittämistä erillisissä palvelurakennetyöryhmissä. Seututerveyskeskuksen strategia hyväksyttiin alkuvuonna Strategiamme kiteytyy seuraaviin asioihin: 1) Monipuoliset lähipalvelut, 2) Sähköisen asioinnin helppous, 3) Asiakaslähtöinen yhteistyö ja erinomainen työpaikka, 4) Kustannustehokkuus sekä 5) Ajantasainen viestintä. Alla on kuva strategiamme pääkohdista.

7 6 Seututerveyskeskuksen strategian toteutumisen kannalta seuraavassa on esitelty muutamia keskeisimpiä kehittämisprosesseja ja näkökulmia Sähköinen asiointi Yksi merkittävä tulevaa SOTE-sopivuutta lisäävä kokonaisuus on kuntalaiselle tarjottavat sähköiset asiointipalvelut, joiden mahdollisuuksiin ja käyttöön seututerveyskeskuksessa ryhdyttiin kiinnittämään erityistä huomiota vuoden 2016 aikana. Keväällä 2016 Seututk.fi -verkkosivusto uudistettiin. Uuden sivuston sisältöä kehitetään edelleenkin jatkuvasti ja siihen on liitetty kuntalaisten asiointia, kuten yhteydenottoa/asiointia, tiedonsaantia, ajanvarausta ja itsehoitoa helpottavia sähköisiä palveluja. Kaiken kaikkiaan tarjolla olevista uusista digitaalisista palveluista pyritään valitsemaan ja muodostamaan niin kuntalaisen kuin ammattilaisenkin kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukainen yhdistelmä, joka tarjoaa asiakkaille helppoja, selkeitä ja joustavia vaihtoehtoja yhteyden ottamiseen ja vapauttaa ammattilaisen aikaa puhelimesta varsinaiseen hoitotyöhön Modernit terveyspalvelut Perinteisesti olemme tuottaneet ikäryhmittäisiä, alueellisia tai diagnoosipohjaisia terveyspalveluita, joissa ensisijaisina tuottajina ovat olleet lääkärit ja sairaanhoitajat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation mukaisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana on kuitenkin ensisijaisesti asiakkaiden todellinen palvelutarve, ottaen huomioon asiakkaan ja läheisten omat resurssit, eri ammattiryhmät (lääkärien ja sairaanhoitajien lisäksi myös rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat, fysioterapeuttien suoravastaanotot, sosiaalityöntekijät, psykologit jne.) sekä erilaiset moniammatilliset ryhmävastaanotot. Tarkoituksena on suunnata eri ammattilaisten osaaminen niin, että tuottaisimme mahdollisimman paljon oikea-aikaista ja vaikuttavaa terveyshyötyä. Otimme käyttöön potilaan hoidon tarpeeseen pohjautuvan vastaanottomallin ensimmäiseksi Petäjävedellä loppuvuonna Mallin hiomisen myötä se on syksyn 2017 aikana otettu käyttöön jo Laukaa-Konnevesi -alueella ja Joutsa-Toivakka-Luhanka -alueella. Vuoden vaihteessa toimintamalli saataneen käyttöön myös Keuruu-Multia -alueella.

8 7 Uusia palvelumuotoja kehitetään niin, että saamme tuotettua tarpeenmukaiset lähipalvelut jokaisessa kunnassamme entistä paremmin. Palvelutuotannon ohjaus ja oikea-aikaisuus parantavat kaikkien resurssien käyttöä ja lisäävät kustannustehokkuutta. Terveyden edistämisen näkökulma on vahvasti esillä Seututerveyskeskuksen kaikissa toiminnoissa. Sen tulee Terveydenhuoltolain mukaisesti toteutua jokaisessa asiakaskontaktissa. Toiminnalla pyritään vaikuttamaan koko väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ja se pohjautuu näyttöön perustuvaan tietoon toteutuen sekä väestötasolla että yksilötasolla. Toiminnalla pyritään vahvistamaan asiakkaan tietoisuutta omasta tilanteestaan sekä antamaan tarpeellista tietoa hyvinvointia ja terveyttä edistäviin valintoihin asiakkaan voimavarat huomioiden. Tavoitteena on, että kuntalainen huolehtii omasta ja läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Hän tunnistaa yksilölliset ominaisuudet ja voimavarat. Lisäksi hän havaitsee varhaiset oireiden merkit ja osaa reagoida niihin joko oman toiminnan muutoksilla tai hakemalla apua. Työotteena keskeisiä ovat miniinterventio eli varhainen puuttuminen, motivoiva haastattelu sekä lapset puheeksi Henkilöstösuunnittelu SOTE-asentoon Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja uusien toimintamallien mukaisen työskentelyn mahdollistaminen koostuu useista tekijöistä. Henkilöstösuunnittelussa keskitymme vuonna 2018 erityisesti seuraaviin seikkoihin: 1) Asiantuntijuuden vahvistaminen tietyissä potilas- ja toimintaryhmissä: - YAMK -tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien asiantuntijuutta kohdennetaan kehittämisja laadunvarmistuksen tehtäviin varsinaisen hoitotyön ohella - kirjaaminen ja potilasohjaus: turvataan laadukas kirjaaminen auditointien ja kehittämistoimenpiteiden avulla - hoito- ja potilasohjauksen yhtenäistäminen osana Sairaanhoitopiirin Hopo- kehittämistyötä koko alueella kliinisen asiantuntijasairaanhoitajan koordinoimana - terveydenhuollon sosiaaliohjaus / palveluohjaus käynnistyy kaikilla vastaanotoilla - päihde- ja mielenterveyspotilaat: hoitoketjut kootaan kunnittain ja todellisten lähipalveluiden tarpeet kartoitetaan ja resurssit yhdistetään - palliatiivinen hoito: turvataan henkilöstön lisäkoulutusten kautta osaamista ja näin parannetaan saattohoidon laatua ja saatavuutta lähellä potilasta - farmasia-asiantuntijuus varmistetaan verkostotyöllä sairaala-apteekin kanssa - rajattuun lääkkeenmääräämiskoulutukseen ja fysioterapeuttien suoravastaanottokoulutukseen ohjataan kumpaankin yksi osallistuja - osallistutaan maakunnallisen laitoshoidon ja vastaanottotoiminnan kehittämiseen. 2) Osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen: - asiakkaiden tarpeisiin pohjautuva vastaanoton toimintamalli vakiintuu kaikilla vastaanotoilla, resursointi hoitolinjoille tapahtuu määrän ja osaamisen perusteella - sähköiset toimintamallit mahdollistavat ajankäytön kohdentamisen välittömään potilashoitoon. 3) Henkilöstöresurssin kustannustehokas käyttö: - varahenkilöstöpoolia kehitetään edelleen, jotta mahdollistetaan henkilöstön mahdollisimman joustava käyttö - henkilöstön yhteiskäyttöä Seututerveyskeskuksen eri pisteissä jatketaan (JO-KE-LA). 4) Toimintamallien yhdenmukaistaminen: - sovittujen prosessien auditointien jatkumo turvataan (esim. infektioiden torjunta, käsihygienia, kirjaaminen, työajan käyttö)

9 8 - sairaalahoidossa olevien potilaiden hoitojaksoihin sisältyy aina kokonaisvaltainen arvio toimintakyvystä sisältäen aina selvityksen ravitsemustilasta ja kaatumisriskistä, kirjallisen hoitosuunnitelman avulla tieto siirtyy jatkohoitoyksikköön - toimipaikkakoulutussuunnitelman mukaisesta täydennyskoulutuksen toteutumisesta huolehditaan. 5) Esimiestyön kehittäminen: - työnjakoa kehitetään edelleen vastaamaan asiakaslähtöisiä toimintaprosesseja (prosessivastuu) Kilpailukyvyllä parhaaksi Olemme tulevaisuudessa tilanteessa, jossa kilpailemme potilaista tavalla tai toisella niin yksityisen sektorin kuin mahdollisesti myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tehtävänämme on huolehtia ja hoitaa asiakkaitamme luotettavasti, turvallisesti ja mahdollisimman korkealaatuisesti. Olemme kehittämässä toimintamme mittareita sekä seututerveyskeskuksessa että yhdessä valtakunnan toimijoiden kanssa. Keräämme jatkuvaa potilaspalautetta eri menetelmin ja pyrimme kehittämään toimintaamme myös niiden pohjalta. Vaikkakaan emme ole voittoa tuottava yritys, olemme pystyneet huolehtimaan osaavasta henkilökunnastamme myös mm. kannustimia käyttäen ja kehittämään työpaikkaamme siten, että olemme magneettinen työyhteisö myös henkilökunnan rekrytoinnin osalta. Kustannusvaikuttavuuden kehittämisen tulee olla osa strategiaamme ja vastuullista verorahojen käyttöä ovat ne verorahat sitten kerätty kunnan tai jatkossa valtion kautta. Syy miksi kuntalaiset ovat kokeiluissa vaihtaneet palveluntuottajan julkiselta sektorilta yksityiselle koskevat pääosin sitä, miten nopeasti ja joustavasti hoitoon on päässyt. Olemme vuoden 2017 aikana kiinnittäneet erityistä huomiota tähän ja jatkamme edelleen työtä vuoden 2018 aikana panostaen erityisesti joustaviin vastaanottoaikoihin (aamu- ja iltavastaanotot), sähköinen asiointi ja ajanvaraus sekä vastaanottoaikojen saatavuus. Siirryttäessä potilaan hoidon tarpeen mukaiseen vastaanottomalliin, on myös luovuttu lääkäreiden ns. väestövastuumallista, joka huonoimmillaan on aiheuttanut ongelmia vastaanottoaikojen saatavuudessa, kun aika on pyritty itsepintaisesti saamaan nimenomaan omalle nimetylle lääkärille kaikissa tapauksissa. Nyt uudessa vastaanottomallissa lääkärit eivät enää hoida ainoastaan oman alueensa potilaita, vaan potilaat on jaoteltu eri prosesseihin nimenomaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan (riippumatta asuinalueesta), ja lääkärikohtaiset jonotuskirjat on poistettu. Näin ollen aikoja voidaan antaa joustavammin ja palvelutarpeen määrittelyn mukaan myös muille ammattilaisille. Seututerveyskeskuksessa luovuttiin ns. sulkusuunnitelmasta / supistetun toiminnan suunnitelmasta vuoden 2017 alussa. Tarjoamme tällä hetkellä palveluja ympäri vuoden potilaiden tarpeen mukaisesti resursoituna Muutosjohtaminen ja muutosviestintä Vuoden 2017 mukaisesti valmistautuminen SOTE:een edellyttää sekä asiakkailta, henkilökunnalta ja johtamiselta paljon. Vanhoista toimintamalleista pois oppiminen ja uusien omaksuminen ja niihin sitoutuminen vaativat vahvaa johtamista sekä viestintäosaamista. Kappaleessa 1.2 on selvitetty muutosjohtamisen elementtejä esimiestyön osalta. Henkilökunnan sitouttaminen muutoksiin on kuitenkin enemmän kuin pelkkää hallintoa. Se vaatii myös esimiehiltä ja ylimmältä johdolta paljon. Esimiehille on suunniteltu tukea ja valmennusta muutosjohtamiseen vuodelle Kun muutokset on hyvin perusteltuja, on niiden läpivienti ja niihin sitoutuminen helpompaa. SOTEuudistukseen valmistauduttaessa onkin tärkeää tehdä kaikki muutokset asiakkaan parhaaksi.

10 9 2. Avoterveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuollon toimintakenttä on laaja, sillä se ulottuu väestöön kohdistuvasta terveyden edistämisestä yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kuntoutukseen. Vastuualueella on palveluita tuottavia toimipisteitä yhteensä 42, ja toiminta on moniammatillista yhteistyötä. Potilaita ohjataan omahoitoon sekä korostetaan omaa vastuuta terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Sähköisen asioinnin kehittämiseen panostetaan erityisesti tulevana vuonna. 2.1 Vastaanotto Vastaanottotoiminnan keskeisin tavoite on kuntalaisen tarpeenmukainen pääsy oikeaan hoitopaikkaan oikeaan aikaan. Seututerveyskeskuksen vastaanottoa on aiemmin toteutettu väestövastuumallilla, joka muutettiin syksyllä 2017 asiakkaan tarpeen mukaisesti järjestetyksi potilassegmentaatiomalliksi. Omalääkäreiden pysymisessä oli alueellista ja paikallista vaihtelua, minkä vuoksi kuntalaiset olivat eriarvoisessa asemassa. Jotkut saivat hyvää ja vakaata palvelua, kun taas joidenkin alueiden potilaat eivät saaneet omalääkäriä missään vaiheessa, ja asioiden hoito jäi pintapuoliseksi tai asiakkaat joutuivat jonottamaan palveluun pääsyä. Se lisäsi heidän osaltaan päivystyksellistä hoitoon hakeutumista terveysasemille tai keskussairaalaan, mikä ei ole ollut tarkoituksenmukaista toimintaa. Omalääkärimallin tilalle suunniteltiin ja valmisteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) tavoitteet täyttävää potilassegmentaatiomallia, jossa on erikseen palvelupolut päivystys/kiireasiakkaille, pitkäaikaissairaille (mm. kansantauteja sairastaville) ja erityisen paljon palveluja/tukea tarvitseville asiakkaille. Siinä huolehditaan myös SOTE:n mukaisesta palveluohjauksesta tarpeen mukaisesti. Malli esiteltiin kuntien ja seututerveyskeskuksen yhteisessä strategiaseminaarissa kesäkuussa 2017 ja muutos vietiin käytäntöön syksyllä Muutoksesta on tiedotettu kuntalaisille useita eri kanavia käyttäen. Mallilla turvataan hoitotakuun mukainen hoidon tarpeen arviointi ja hoidon piiriin pääsy kaikille kuntalaisille. Potilassegmentaatiomallin tavoitteina on: - tasa-arvoinen tarpeen mukainen hallittu pääsy vastaanotolle oikeaan aikaan - ennaltaehkäisyyn panostaminen ja omahoitoon kannustus - ammattilaisten osaamisen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen moniammatillisesti - erikoissairaanhoidon lähetteiden ja kustannusten hallinta, kokonaiskustannusten hallinta - tarpeen mukainen palveluohjaus - kilpailukyvyn varmistaminen valinnanvapaustilanteessa SOTE:ssa. Päihde- ja mielenterveystyön resursointi ja toteutus on osana vastaanottotoimintaa. Palvelujen oikea-aikainen saatavuus mahdollisuuksien mukaan lähipalveluna on huomioitu resursoinnissa. Keuruun mielenterveyspalvelut, perheneuvola, päihdepalvelut, psykiatrinen päiväkeskus ja tuettu asumispalveluyksikkö toimivat osana vastaanotto- ja terveysneuvontapalveluja. Joutsan palvelurakennetyöryhmän työssä tuli esille mielenterveystyössä niukkuus päihdehoitajapalveluista ja toisaalta Joutsan ainoan terveyskeskuspsykologin työparin puute. Tähän vaikuttaa myös kunnan oma koulukuraattoriresurssi, kun Joutsassa ei ole erikseen koulupsykologia. Myös psykiatrian erikoissairaanhoidosta on painetta ja kasvavaa jonoa psykiatriseen hoitoon ja tukeen perustasolla Joutsassa. Kotikuntoutusta, asumispalvelua ja päivätoiminnan koordinointia tiivistetään kokonaisuutena ja yhdessä kuntien muiden palveluiden kanssa.

11 10 Vastaanoton resurssit Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnassa on yhteensä 123 vakanssia. Lähipalveluita tuotetaan jokaisessa jäsenkunnassa. Säännönmukainen lääkärin vastaanotto toimii kahdeksalla terveysasemalla, minkä lisäksi lääkärit käyvät konsultoimassa palveluasunnoissa sekä kotihoidossa. Avohoidon lääkärien päivävastaanotot toimivat potilaan tarpeen mukaisen uuden vastaanottomallin mukaisesti. Lääkärivakansseja avopuolella on 33. Vakansseihin sisältyy kolme apulaisylilääkäriä. Lääkärirekrytoinnissa on panostettu ostopalvelun sijaan suoriin työsopimussuhteisiin. Kaikkia lääkärinvirkoja seututerveyskeskuksessa on 38, joista 29:ssa on vakituinen viranhaltija ja muissa sijaisia. Tulevaisuudessa varahenkilöresurssina kiertäville lääkärisijaisille olisi pysyvästikin tarvetta sujuvan lääkäripalvelun pyörittämiseksi myös tilapäisissä poissaoloissa. Kliinistä lääkärin lisätyön tekemistä virka-ajan ulkopuolella mahdollistetaan vastaanottovajeen hoitamiseksi ja palveluajan laajentamiseksi. Joutsan ja Luhangan vastaanottotyötä tekevien lääkäreiden väestöosuus on yli asukasta, mikä on aiheuttanut vastaanotolle pääsyn vajeen. Tämän korjaamiseksi ylimääräinen sijainen on jouduttu palkkaamaan ja tarve uudelle viralle on vastaanotolle pääsyn kannalta oleellinen. Tämä uusi terveyskeskuslääkärin virka on sisällytetty vuoden 2018 taloussuunnitelmaan. Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan tarkoituksenmukaisesti osana toimintojen turvaamista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista. Valviran erikoispätevyyden (rajattu lääkkeenmäärääminen) omaavien sairaanhoitajien osaaminen ja resurssi kohdennetaan osaamista vastaavaan työhön vastaanotoilla. Tällä resurssilla turvataan lääkäriaikojen riittävyyttä päivystysasioissa ja kansantautien hoidossa. Tässä resurssissa on paikkakuntakohtaista vajausta, jota kohdennetulla koulutuksella varmistetaan alueittain kattavammaksi. Uuden vastaanottomallin toimivuuden varmistamiseksi tässä resurssissa on vielä korjaamisen tarvetta erityisesti Laukaan alueella nykyisten koulutuksessa olevien lisäksi. Mahasuolikanavan tähystystutkimukset tuotetaan omana toimintana Keuruulla ja Laukaassa koko seututerveyskeskuksen väestölle (yhdellä tutkimuksia tekevällä lääkärillä n tutkimusta vuodessa). Tähystystutkimuksia myydään myös muille kunnille resurssien puitteissa (noin tutkimusta vuodessa). Kliiniset rasituskokeet suurelta osin ja osa ultraäänitutkimuksista tuotetaan omana toimintana lääkäreiden osaamisen mukaan. Sairaanhoitopiiri tuottaa radiologian, ortopedian, kardiologian, fysiatrian ja psykiatrian lähipalveluita osassa terveysasemia. Erityistutkimuksista unipolygrafia ja sydänkäyrän (EKG) vuorokausirekisteröinti ovat saatavissa Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa, jotka palvelevat kaikkia seututerveyskeskuksen kuntia. Hermoratatutkimukset (ENMG) hankitaan yksityiseltä tuottajalta. 2.2 Terveysneuvonta Terveysneuvonnassa on yhteensä 31 vakanssia. Terveysneuvonta käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä terveydenhuoltolain mukaiset resursseja vaativat tarkastukset. Näitä ovat mm. omaishoitajien, pitkäaikaistyöttömien ja senioreiden terveystarkastukset. Laki ja asetukset määrittelevät asiakasmäärät lääkäriä ja terveydenhoitajaa kohti. Syntyvien lasten määrä on Seututerveyskeskuksen alueella vähentynyt. Alueellinen toiminnan vastuunjako JO-KE-LA -alueella mahdollistaa äitiysneuvolatoiminnan järjestämisen laatukriteerien mukaisesti alueellisten tarpeiden mukaan. Perhekeskusten toimintaan panostaminen on osa hallitusohjelman kärkihanketta ja SOTEpalvelutuotantoa. Seututerveyskeskus on aktiivisesti mukana jokaisen jäsenkuntansa perhekeskushankkeissa. Niissä haetaan paikallisesti optimaalisesti toimivia moniammatillisia verkostoja ja toimintamalleja asiakaslähtöisesti. Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyspalveluissa on todettu haasteita seututerveyskeskuksen kunnissa ja painetta erikoissairaanhoidon käyttöön on ol-

12 11 lut erityisesti Laukaassa, jossa erikoissairaanhoidon menot ovat viime aikoina kaksinkertaistuneet lasten- ja nuorisopsykiatriassa. Varhaisen tuen mahdollistaminen ja ennaltaehkäisy pulmien ratkaisuun pyritään huomioimaan perhekeskuksia perustettaessa ja arvioitaessa niiden resursointia. Laukaassa perhekeskus (HyPe) aloitti toimintansa ja se sai omat tilansa myös kesän 2017 aikana. Seututerveyskeskuksen kohdennettuna resurssina siellä on 50 % lääkärin työpanosta ja sen rinnalla aloitti kesällä määräaikaisena psykiatrinen sairaanhoitaja (vuoden 2017 talous- ja toimintasuunnitelman mukaisesti). Tavoitteena on vakinaistaa tämä resurssi vuoden 2018 aikana (sisältyen vuoden 2018 talousarvioon), jolla vaikutetaan estämään paikallisen palvelutarpeen puutteesta johtuvaa erikoissairaanhoidon käyttöä. Keuruun perheneuvola on osa paikallista perhekeskusta. Vakanssipohjaan kuuluu kaksi psykologia ja sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijän vakanssi on tilapäisesti täyttämättä, mutta hakuprosessi on vireillä. Perheneuvolan toimintaa on vahvistettu määräaikaisella perhekeskustyöntekijällä ainakin kevään 2018 loppuun, jotta saadaan jonotilanne hoidettua riittävän tehokkaasti ja työn painopiste pidettyä varhaisessa vaiheessa jo ennen sosiaalihuollon asiakkuutta tai laajempia pulmia. Talousarvioon vuodelle 2018 on sisällytetty perhekeskustyöntekijän työpanos koko vuodelle. Samalla pystytään paremmin toteuttamaan myös lasten-/nuorisopsykiatrian (erikoissairaanhoidon) suunnittelemia jatkohoitoja Keuruulla, joka on varsin kaukana Jyväskylästä ajatellen keuruulaisia perheitä. Perhekeskustyöntekijän tehtävän jatkuminen on työparityöskentelyn turvaamiseksi välttämätöntä ja sosiaalityöntekijän toimen täyttö on tarpeen perheneuvolastatuksen sosiaaliohjauksen varmistamiseksi. Tarkasta lasten ja nuorten ikähaarukasta palvelujen saatavuudessa on luovuttu, jotta palvelua voidaan suunnata todellisen tarpeen mukaisesti tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Resurssin parantuessa on mahdollista tarjota perheneuvolapalvelua myös Multialle ja Petäjävedelle. Muiden kuntien osalta valmistelu jatkuu ja tavoitteena on aloittaa perhekeskustoiminta kaikissa kunnissa vuoden 2018 aikana. 2.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on yhteensä 12 terveydenhoitajan vakanssia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen ja nuoren kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista ja pitkäaikaisseurantaa. Toiminta tapahtuu terveydenhoitajan, psykologien, terveyskeskuslääkärin, suun terveydenhuollon sekä oppilashuollon yhteistyönä. ADHD-lasten hoito siirtyy perusterveydenhuoltoon. Tämä edellyttää varsinkin kouluterveydenhuollossa uudenlaista osaamista ja kouluttautumista, johon on toiminnassa varauduttu. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan lain ja asetuksen mukaisesti myös turvapaikanhakijoille. 2.4 Kuntoutus Kuntoutuksessa on yhteensä 17 vakanssia. Kuntoutus sisältää fysioterapian, lääkinnällisen kuntoutuksen, apuvälinepalvelut ja veteraanikuntoutuksen. Kuntoutustoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälinelainauksen yhteisiä toimintatapoja ja linjauksia on yhtenäistetty koko seututerveyskeskuksen alueella syksystä 2017 alkaen, jolloin henkilöstö siirrettiin yhdelle osastonhoitajalle ja hänen työparinaan on ollut asiantuntijafysioterapeutti. Tällä toimintamallilla varmistetaan yhteisten toimintakäytänteiden toteuttaminen myös vuoden 2018 aikana. Yhtenäistämällä toimintamalleja ja siihen liittyvää tilastointia saadaan myös aiemmin huomattavasti toimipaikkakohtaisesti vaihdelleet hinnat lähemmäksi toisiaan. Lisäksi painopistealueena osana vastaanottotoiminnan kehittämistä on fysioterapeutin suora- ja akuuttivastaanoton asiakaslähtöinen lisääminen, jolla varmistetaan tarvittava kuntoutus viiveettä.

13 12 Toisena painopisteenä on kuntoutuksellisen työotteen ja toimintatapojen varmistaminen yhdessä seututerveyskeskuksen ja kuntien omien fysioterapeuttien kanssa sisältäen yhteistyön ja työnjaon erityisesti ikäihmisten hoitoketjussa. Geriatrista ammattiosaamista hyödynnetään lähipalveluna ikäihmisten kaikissa hoito- ja kuntoutustarpeissa. 2.5 Erityistyöntekijät Terveyskeskuspsykologit (5 vakanssia) toimivat Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa palvellen myös pienempiä Seututerveyskeskuksen kuntia. Työn painopiste on lasten ja nuorten palveluissa perheiden, päivähoidon, neuvolan ja koulun tukena. Osa psykologeista pitää myös aikuisvastaanottoa ja tekee psykologin tutkimuksia tai työkykyarvioita sovitun työnjaon mukaisesti. Verkostotyyppinen yhteistyö perheiden, päiväkotien, koulun, sosiaalitoimen, perhekeskusten, psykiatrian poliklinikkojen ym. tahojen kanssa on korostunut toimintatapana. Keuruun mielenterveystoimiston psykologi siirtyi keväällä 2017 Keuruun vastaanoton yhteyteen ja Keuruun perheneuvolan psykologit (2) siirtyivät perheneuvolan mukana osaksi Keuruun perhekeskusta. Sosiaalityöntekijät (2 vakanssia) ovat Keuruulla (palvelualue Keuruu, Multia ja Petäjävesi) ja Joutsassa (palvelualue Joutsa, Toivakka ja Luhanka) ja toimivat vastaanottojen yhteydessä. Muissa kunnissa vastaavat palvelut tulevat peruskuntien sosiaalitoimista. Seututerveyskeskuksen sosiaalityöntekijöiden työn pääpaino on ollut aiemmin vuodeosastoilla, mutta painottuu yhä enenevässä määrin avohoidon palveluohjauksen prosesseihin. Joutsassa sosiaalityöntekijän nimike muutettiin palveluohjaajaksi. Laukaan terveysasemalla pilotoidaan SOTE:n edellyttämää sosiaaliohjausta osana sosiaalisen kuntoutuksen hanketta syksystä 2017 alkaen tavoitteena löytää hyvä konsepti tulevaisuuden SOTE-keskusten sosiaalipalveluohjaukseen. Puheterapeuttien toiminnassa pääpaino on lasten vaikeissa puhe- ja äännehäiriöissä. Aikuisväestölle palveluita on pystytty tuottamaan vain hyvin rajallisesti. Julkisen puolen puheterapeuttipula on ollut ongelmana viime vuosina koko Keski-Suomessa. Seututerveyskeskuksella vakansseja on neljä. Näistä kaikki ovat tällä hetkellä täytettynä. Kuitenkin koko ajan lisääntyvään tarpeeseen perustuen ollaan sekä itse terapioissa että terapia-arvioissa jouduttu turvautumaan edelleenkin ostopalvelun varaan maksusitoumuksilla tai ostettuina asiantuntijapäivinä. Myös artikulaatioryhmiä on jouduttu ostamaan. Puheterapian ostopalvelun hinta on moninkertainen oman tuotannon hintaan verrattuna. Ongelma on myös yksityisten palvelutuottajien kirjavat ja runsaat jatkohoitosuositukset. Asiakaspalautteessa näkyy myös tyytymättömyyttä korvaavasta ostopalvelusta. Puheterapiapalvelun uusia tuottamismuotoja tai kilpailutusta on mietitty. Palvelusetelituottajia ei Seututerveyskeskuksen kunnissa juuri ole. Sairaanhoitopiiri toteuttaa yhteiskilpailutusta ostopalvelujen tarpeen kattamiseen. Paras, kustannustehokkain ja asiakaslähtöisin muoto tuottaa puheterapiapalveluja on omana resurssina. On perusteltua perustaa vielä viides oma vakanssi, koska neljä täyttääkään vakanssia ei pysty tekemään riittävästi arvioita tarvittavan hoidon pohjaksi. Rekrytointinäkymissä on pientä parannusta nähtävissä. Uusi vakanssi on sisällytetty vuoden 2018 taloussuunnitelmaan. Toimintaterapian kasvava tarve ja palveluvaje on ollut merkittävä ja kustannuksiltaan huomattavan kallis ostopalvelu. Toimintateraputtiresurssin lisäys vuodelle 2017 (yhteensä 4) on mahdollistanut kaikkiin seututerveyskeskusten kuntiin toimintaterapeutin arviot omana toimintana ja ostopalvelun tarve on vähentynyt. Myös kuntoutustyöryhmien moniammatillinen työskentely on parantunut ja lähiverkostot ovat saaneet tämän ammattiryhmän konsultaatioapua paremmin. Toimintaa tehostetaan myös organisaatiomuutoksella, jossa toimintaterapia aloittaa vuoden 2018 alussa erityispalveluiden vastuuyksikön alla omana toimipisteenään psykologian ja puheterapian tapaan. Aiemmin toimintaterapeutit ovat kuuluneet kuntoutuksen toimipisteisiin.

14 Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Kuntalaisen hoitoon pääsy toteutuu asiakaslähtöisesti ja tarpeenmukaisesti hoitotakuun mukaisena sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon osalta. Vastaanottomallin uudistamisella valmistaudutaan SOTE:n valinnanvapauskilpailuun tarjoamalla tasapuolisesti oikea-aikaista, mahdollisimman viiveetöntä hoitoa. Palautetta asiakastyytyväisyydestä kerätään säännöllisesti palvelun laadun ja toiminnan kehittämiseksi jatkuvasti. Sähköisen asioinnin mahdollisuutta lisätään mahdollisimman monipuolisesti. Terveyden edistämiseen panostetaan yhdessä kuntien, kuntalaisten ja muiden tahojen kanssa. Toiminnalla pyritään vaikuttamaan koko väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Laajat ennaltaehkäisevät terveystarkastukset kohdennetaan jokaisessa kunnassa terveydenhuoltolain mukaisesti. Perhekeskushankkeissa ollaan aktiivisesti mukana. Paljon palveluita käyttäville kuntalaisille laaditaan kattava hoito- ja palvelusuunnitelma heidän hoitoonsa osallistuvien tahojen kanssa. Vastaanotto- ja hoitotilanteissa huomioidaan potilaan tilanne mahdollisimman kattavasti. Näin voidaan jo varhaisessa vaiheessa ohjata potilas ja tarvittaessa hänen lähipiirinsä tarkoituksenmukaiseen ja terveyttä/toimintakykyä turvaavaan hoitoon esim. mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä muihin elämäntapaohjauksiin. Veteraanikuntoutukseen hakeutuminen on vaivatonta. Tavoitteena on kotona selviytymisen tukeminen. Puheterapiapalvelujen tuotantoa omana toimintana vahvistetaan pahimman puheterapeuttipulan väistyttyä. Puheterapiapalvelut turvataan ostopalvelulla, kunnes oma resurssitilanne korjaantuu Prosessit/toiminta Päiväsaikaan vastaanottotoiminta on niin kattava, että lähipäivystys ja ensiapua tarvitsevat potilaat hoidetaan virka-aikana terveysasemalla, samoin ilta-aikoina niillä terveysasemilla, joissa on päivystystoimintaa hoidontarpeen arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Kaikissa potilaskontakteissa toteutetaan varhaisen tuen ja tunnistamisen periaatetta. Terveyden edistäminen toteutetaan yksilöohjauksena, mutta enenevässä määrin erilaisina ryhmätoimintoina. Vastaanoton uudella toimintamallilla vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä huomioiden erityisesti paljon palvelua tarvitsevat asiakkaat. Tavoitteena on saada tämä asiakasryhmä paremmin hallitsemaan arjen toimintaa ja omahoitoa. Lääkinnällinen kuntoutus pyritään toteuttamaan pääosin omana työnä, osa hankitaan ostopalveluina tai palvelusetelillä. Sairaalaosaston terapiapalveluihin vastataan kuntouttavalla työotteella, millä estetään kotiutuksen viivästyminen ja tuetaan kotona selviytymistä. Yhteistyötä tältä osin lisätään kotihoidon ja kuntien fysioterapeuttien kanssa Henkilöstö Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan tarkoituksenmukaisesti osana toimintojen turvaamista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista. Kehittämistoiminnan painopisteenä on vastaanoton uudistuneet toimintamallit, toimipaikkakoulutus johdetaan osaamisen vajeista suhteessa perustehtävään hyödyntäen 2017 tehtyä osaamiskartoitusta.

15 14 Työajan seurannan mukaisesti välittömän hoitotyön osuutta lisätään modernisoimalla ajanvarausja puhelintyötä. Terveydenhoitajien työn osalta äitiysneuvolatoimintaa järjestetään alueellisesti koordinoiden. Yhteenveto avoterveydenhuollon tarpeista uusille toimille ja viroille vuodelle 2018 (sisällytetty vuoden 2018 taloussuunnitelmaan): - psykiatrinen sairaanhoitaja Laukaan perhekeskukseen (tällä hetkellä määräaikainen tekijä) - Joutsan (Mukana Toivakka ja Luhanka) terveysneuvontaan/vastaanotolle psykiatrinen sairaanhoitaja psykologin työpariksi - terveyskeskuslääkärin virka Joutsaan - perhekeskustyöntekijä Keuruun perheneuvolaan - puheterapeutin 5. toimi seututerveyskeskukseen vaihtoehtona ostopalvelulle - Konneveden vastaanoton osastonhoitajan nimikkeen muutos sairaanhoitajaksi. Edellä olevienvakanssien lisäksi vuoden 2018 aikana tulee ainakin määräaikaisina työpanoksina huolehtia seuraavista resursseista koko Seututerveyskeskuksen alueella: - fysioterapiapalvelun kokonaisuuden kehittäjä (0,5 työpanosta) - erikoispätevyyden omaava lääkkeenmääräämissairaanhoitaja kaikkien vastaanottojen yhteiskäyttöön / suurin lisätarve tällä hetkellä Laukaan alueella Talous Toimintaa suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä seututerveyskeskuksen eri vastuualueiden yhteisenä toimintakokonaisuutena, mutta myös kunnan muiden toimijoiden kanssa ja osallistutaan kuntien palvelurakennetyöskentelyyn. Jokaisen vapautuvan vakanssin tarkoituksenmukainen täyttö arvioidaan erikseen suhteessa tarvittavaan osaamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja tehtäväkokonaisuuksien arviointi korostuu esimiestyössä. Myös resurssien käyttöä yli vastuualue- ja yksikkörajojen tehostetaan, resursoinnin perustana on aina optimoitu ja asiakaslähtöinen hoitoprosessi. Lääkärirekrytointipalvelun käyttö suoriin työsopimuksiin on ollut tuloksekasta lääkärivajeen korjauksen yhtenä elementtinä. Ostolääkäritoiminnasta kokonaan luopuminen ja vakituisten lääkärivirkojen täyttö on tavoitteena. Seututerveyskeskuksen puheterapeuttirekrytointi on edennyt hyvin, mutta resurssi ei kuitenkaan vielä kata sitä tarvetta, joka joudutaan ostamaan yksityisiltä toimijoilta kalliimmalla hinnalla. Puheterapian tarvittavan ostopalvelun kilpailutusta valmistellaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Seututerveyskeskus osallistuu aktiivisesti niin kuntien kuin maakunnalliseen ja sairaanhoitopiirin sisällä meneillään oleviin kehittämistoimintoihin hyvien, sujuvien, järkevien ja taloudellisten hoitoprosessien luomiseksi ja käyttöönottamiseksi SOTE-tavoitteiden mukaisesti. Toiminnan tavoitteet: Vastaanotto 1. Hoitoon pääsy toteutuu asetuksen mukaisesti, tavoitteena joustava lähipalvelu. 2. Vastaanottotoiminnan kehittämisellä pyritään SOTE-kokonaiskustannusten hallintaan. 3. Paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla on ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Myös pitkäaikaissairaista mahdollisimman monella on kattava hoito- ja terveyssuunnitelma ajan tasalla olevine lääkelistoineen. 4. Sitoudutaan moniammatilliseen tiimi- ja työparityöskentelyyn asiakkaan parhaaksi. 5. Hoitajaresursseja kohdennetaan välittömään hoitotyöhön (tavoite 70 %). Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien työpanos kohdennetaan kansansairauksien ja päivystyspotilaiden hoitoon.

16 15 6. Vastaanotolle varataan aikoja sekä lääkärin että sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanotolle niin, että päivystysaikaiset (ilta- ja viikonloppu) käynnit pysyvät alle 20 %:ssa kaikista sairaanhoitovastaanottoajoista. 7. Sähköisen asiointimahdollisuuksia lisätään ja monipuolistetaan; myös monipuolista viestintää kuntalaisille tehostetaan edelleen. Terveysneuvonta 1. Kaikissa seututerveyskeskuksen kunnissa toteutuvat terveydenhuoltolain mukaiset ikääntyneiden laajat ennaltaehkäisevät terveystarkastukset, pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset sekä hallitusohjelman mukaiset omaishoitajien terveystarkastukset. 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävä yhteistyö toteutuu seututerveyskeskuksen kaikissa kunnissa yhdessä laaditun terveyden edistämisen strategian mukaisesti yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. 3. Perhekeskuksien suunnittelussa ja toiminnassa ollaan aktiivisesti mukana. Kuntoutus 1. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa tehostetaan niin, että tarjolla on jokaisessa yksikössä päivittäin aikoja akuuttiin hoitoon. Hoidontarpeen arviointia tekevä henkilöstö perehdytetään ja laaditaan selkeät kriteerit hoitoon ohjaamisesta.

17 16 3. Laitoshoidon vastuualue Terveyskeskussairaaloiden perustehtävänä on vastata viiveettä ja ympärivuorokautisesti seututerveyskeskuksen alueen väestön sairaalahoidon tarpeeseen. Potilaita tulee sairaalahoitoon lääketieteellisin perustein terveysasemien omilta vastaanotoilta, päivystyksistä, erikoissairaanhoidosta sekä erikseen sovitusti suoraan kotoa. Koska Joutsan terveysaseman peruskorjaus peruuntui 2017, jatkuu terveyskeskussairaalatoiminta edelleen kolmessa sairaalassa Konneveden sairaala lopetti toimintansa Pääosin STK:n eri kuntien potilaita hoidetaan oman kunnan tai lähimmän kunnan terveyskeskussairaalassa. Paikkatilanteen ja hoitoisuuden mukaan käytetään myös muita Seututerveyskeskuksen sairaaloita. 3.1 Laukaan sairaala Sairaansijoja on vuoden alussa 22 terveysaseman kolmannessa kerroksessa. Vuodelle 2018 arvioidaan tulevan lyhytaikaishoitopäivää. Konneveden akuuttiosaston (10 sairaansijaa) lakkauttamisen myötä konnevetisiä potilaita hoidetaan pääosin Laukaan sairaalassa (keskimäärin 1-2 potilasta päivässä). Sujuva yhteistyö kotihoidon ja vanhuspalveluiden kanssa jatkuu edelleen tehokkaana. Geriatrin osaamista hyödynnetään koko vanhuspalveluketjussa Laukaan alueella. Tämä on yhtenä syynä siihen, että hoitoajat sairaalassa ovat lyhyet ja näin ollen kokonaiskustannukset hoitojaksoista koko Seututerveyskeskuksen pienimmät. 3.2 Joutsan sairaala Potilaspaikkoja on vuoden 2018 alussa varsinaisesti 24, mutta pääsääntöisesti käytössä 20. Terveysaseman peruskorjaussuunnittelu laitettiin jäihin keväällä 2017 ja näin ollen osasto jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissa. Joutsan kunnan kanssa yhteistyössä vuoden 2017 aikana toteutettu palvelurakenneselvitys ja sen johtopäätöksenä syntyneet suunnitelmat on tarkoitus konkretisoida myös Joutsan sairaalan osalta talven aikana. Vuodelle 2018 arvioidaan tulevan lyhytaikaishoitopäivää. Tärkeänä kehittämisalueena on kunnan vanhuspalvelukokonaisuuden tehokkuuden ja toimivuuden parantaminen 2017 aikana laaditun em. palvelurakennesuunnitelman pohjalta. 3.3 Keuruun sairaala Sairaalan sairaansijamäärä on vuoden alussa 32. Vuodelle 2018 arvioidaan tulevan lyhytaikaishoitopäivää. Keuruu hoitaa myös Multian ja Petäjäveden sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat. Yhteistyö usean kunnan vanhuspalvelujen kanssa tuo haastetta toimintaprosesseihin esim. kotiutusten osalta. 3.4 Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden sijoittelua ohjaa ensisijaisesti potilasturvallisuus, vuodeosaston kuormitus, muut hoidon erityspiirteet sekä potilaan asuinpaikka. Aktiivinen kuntouttava toiminta jatkuu potilaan voimavarat ja tarpeet huomioiden. Painopistealueina ovat toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen sekä kaatumisen ehkäisy. Niihin liittyvien toimintamallien kehittäminen jatkuu maakunnallisessa laitoshoidon kehittäjäverkostossa (sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö). Potilaiden ravitsemuksen laadun seuranta on osana kuntouttavaa työtä. TURO-hankkeessa (Turvallisuusosaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen vanhus- ja vammaistyössä) kehitetyt toimintamallit ohjaavat arjen työtä vuodeosastoilla.

18 17 Kaikille potilaille tehdään sairaalajakson alussa hoitosuunnitelma hahmottamaan hoitojakson pituutta, näin kotiutukseen suuntautuminen alkaa heti. Hoitojaksot lyhenevät edelleen ja tämä edellyttää kunnan palvelurakenteen tehokasta toimivuutta. Potilaslähtöinen toiminta, turvallinen kotiutus ja jatkohoidon suunnittelu perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön kunnan kotihoidon ja sosiaalitoimen kanssa. Jokainen vuorokausi sairaalassa lisää laitostumisen riskiä ja fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä ja vaikeuttaa kotiutuksen onnistumista. Tämä ja vuodeosastopaikkojen väheneminen edellyttävät hyvää yhdyshoitaja-/kotiutushoitajatoimintaa. Kirjaamista kehitetään edelleen osana potilasturvallista tiedon siirtoa Prosessit/Toiminta SOTE -suunnitelmat, yksittäisten jäsenkuntien ratkaisut SOTE-palveluiden järjestämiseen, Uusi Sairaala -hanke ja kuntien taloustilanne linjaavat terveyskeskussairaaloiden tulevaisuutta. Palvelujen tarkoituksenmukainen ja potilaslähtöinen integraatio perustuu kunnissa hyvään ja visionääriseen suunnitteluun terveystoimen ja sosiaalitoimen välillä. Hoivan ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen edellyttävät vakiintunutta terveyskeskussairaalatoimintaa seututerveyskeskuksen alueella sekä hyvää yhteistyötä ensihoidon kanssa samoin kuin kuntien muiden SOTE -toimijoiden kanssa. Hoitopaikkoja on vuoden 2018 alussa 78, vuoden 2017 aikana vähenemä oli 10 sairaansijaa Konneveden sairaalan lakkaamisen seurauksena. Lähenevä SOTE, uudet ja muuttuvat hoitomenetelmät ja kuntien talouden tilanne aiheuttavat sairaalahoidon tehostamisen ja keskittämisen tarvetta edelleen. Terveyskeskussairaaloiden toiminnan profilointi on jatkossa tarpeellista koko Keski-Suomen alueella Henkilöstö Vuodeosastojen henkilökuntamäärä ja ammattirakenne pohjautuvat potilaiden hoidon tarpeeseen ja valtakunnallisiin suosituksiin. Hoitoisuuden arviointia varten ei ole käytössä arviointimittaria. Henkilöstömääriin ei ole vuoden 2018 aikana tulossa muutoksia, mikäli toiminta säilyy ennallaan. Toiminnallisiin muutoksiin pohjautuvaa henkilöstösuunnittelua tehdään enenevässä määrin koordinoiden kaikkien terveysasemien henkilöstösuunnittelua. Varahenkilöstö toimii tehokkaasti edelleen, haasteena äkkilähtijävarahenkilöstön tehokkaalle käytölle on toimintojen väliset matkat. Henkilöstön poissaolosuunnitelmat ja niitä ohjaavat linjaukset yhdenmukaistetaan ja henkilöstöhallintaa tehdään isommissa kokonaisuuksissa koordinoidusti. Näillä menetelmillä sijaisten rekrytointi ja käyttö tulee hyvin hallintaan ja osaaminen voidaan varmistaa. Henkilöstön jatkuva kouluttaminen on tärkeää, koska vaatimukset esimerkiksi tietotekniikan ja lääkehoidon osalta ovat tiukat. Uusia hoitomuotoja tulee koko ajan ja erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevat potilaat voivat olla hyvin monisairaita ja heillä on käytössä uusia hoitotoimenpiteitä. Erityistä huomiota kiinnitetään toimintakyvyn ylläpidon / kuntoutuksen toimintamalleihin, saattohoidon kehittämiseen ja kivunhoidon osaamiseen. Vuoden 2018 aikana potilaan hoidon kehittämisen keskeisinä alueina ovat Haipro -järjestelmästä nostettuina turvallinen lääkehoito ja kaatumiset. Geriatrisen osaamisen vahvistaminen on tärkeä painopistealue myös 2018 aikana Talous Sairaansijojen käytön tehostaminen edellyttää käytön tarkkaa seurantaa. Henkilöstömenojen osuus laitoshoidon kokonaiskustannuksista on suuri (72 %). Henkilöstöresurssin tarpeen mukainen kohdentaminen onnistuu kustannustehokkaasti vain uudistamalla henkilöstövoimavarojen kohdentamismenetelmiä.