TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2019

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2019 Keski-Suomen seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Järjestämistoimikunta Johtokunta

2 1 Sisällys 1. Seututerveyskeskuksen toiminta Seututerveyskeskuksen nykytila Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Avoterveydenhuollon vastuualue Vastaanotto Terveysneuvonta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuntoutus Erityistyöntekijät Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Prosessit/toiminta Henkilöstö Talous Sairaalahoidon vastuualue Laukaan sairaala Joutsan sairaala Keuruun sairaala Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Suun terveydenhuollon vastuualue Perushoito Erikoishammashoito Suun terveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous... 16

3 2 5. Hallinnon vastuualue Hallinnon tehtävät Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut Hallinnon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Potilas- ja asiakasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta Potilas- ja asiakasturvallisuus Henkilöstöturvallisuus ja työsuojelu Riskien hallinta ja sisäinen valvonta Palvelusopimukset Palvelusopimus Keuruu Palvelusopimus Petäjävesi Palvelusopimus Multia Palvelusopimus Laukaa Palvelusopimus Konnevesi Palvelusopimus Joutsa Palvelusopimus Toivakka Palvelusopimus Luhanka Talousarvio Talousarvion perustelut Tuloslaskelma LIITE 1 Tuloslaskelma LIITE 2 Rahoituslaskelma LIITE 3 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut LIITE 4 Tuotteet ja hinnat... 42

4 3 1. Seututerveyskeskuksen toiminta 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytila Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluva perusterveydenhuollon liikelaitos seututerveyskeskus on toiminut vuoden 2011 alusta eli kohta kahdeksan vuotta. Olemme siis jo pitkään tuottaneet perusterveydenhuollon (ml. suun terveydenhuollon) ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalityön lähipalvelut kahdeksan kuntansa kuntalaisille perustamissopimuksen mukaisesti. Palvelutaso pohjautuu kunnittaisiin palvelusopimuksiin sekä johtokunnassa ja järjestämistoimikunnassa päätettyihin yhteisiin toiminnan linjauksiin. Viimeisen kahden vuoden aikana seututerveyskeskus on keskittynyt kehittämään yhteisiä, koko perusterveydenhuoltoa koskevia toimintaprosesseja sekä potilaiden hoidon tarpeeseen perustuvaa vastaanottomallia. Kuntien sosiaali- ja sivistystoimen sekä vanhuspalveluiden kanssa tehtyä yhteistyötä on parannettu ja lisäksi on jatkettu työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ennalta ehkäisevän työn osalta kuntakohtaisesti. 1.2 Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Alla olevassa kuvassa on hahmotettu Seututerveyskeskuksen johtamisjärestelmän nykytilanne. 1.3 Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Seututerveyskeskuksen osallistuminen perusterveydenhuollon tulevaisuuden suunnitteluun Keski- Suomessa on ollut aktiivista ja olemme mukana eri foorumeissa. Maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu on Keski-Suomessa edennyt valtakunnallisten suuntaviivojen mukaisesti, ja olemme osaltamme mukana valmistelun johtoryhmässä ja eri asiantuntijaryhmissä. Valtakunnallisen uudistuksen aikataulun venyessä olemme keskittyneet perustehtävämme

5 4 hyvään hoitamiseen ja toiminnan kehittämiseen entistä paremmaksi. Toivomme osaltamme, että arvokas yhteistyö ja jo tehdyt uudistukset pystyvät jatkossakin tuottamaan entistä paremmat (lähi)palvelut kuntalaisillemme, riippumatta siitä, mikä maakunnallisen uudistuksen aikataulu tai kohtalo on. Seututerveyskeskuksen strategia hyväksyttiin alkuvuonna 2017 ja se on edelleenkin hyvin ajankohtainen. Strategiamme kiteytyy seuraaviin asioihin: 1) Monipuoliset lähipalvelut, 2) Sähköisen asioinnin helppous, 3) Asiakaslähtöinen yhteistyö ja erinomainen työpaikka, 4) Kustannustehokkuus sekä 5) Ajantasainen viestintä. Alla on kuva strategiamme pääkohdista. Yksi merkittävä palvelujen saatavuutta parantava ja yhdenvertaistava menetelmä on sähköinen asiointi, jonka käyttöön seututerveyskeskuksessa ryhdyttiin kiinnittämään erityistä huomiota vuoden 2016 aikana. Seututk.fi verkkosivustoa uudistetaan jatkuvasti ja sen käyttöä on monipuolistettu. Siihen on liitetty kuntalaisten asiointia, kuten yhteydenottoa/asiointia, tiedonsaantia, ajanvarausta ja itsehoitoa helpottavia sähköisiä palveluja. Myös kunnat ovat satsanneet mm. valokuituverkon avulla entistä parempia intenet-yhteyksiä kuntalaisilleen. Perinteisesti olemme tuottaneet ikäryhmittäisiä, alueellisia tai diagnoosipohjaisia terveyspalveluita, joissa ensisijaisina tuottajina ovat olleet lääkärit ja sairaanhoitajat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation mukaisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana on kuitenkin ensisijaisesti asiakkaiden todellinen palvelutarve, ottaen huomioon asiakkaan ja läheisten omat resurssit, eri ammattiryhmät (lääkärien ja sairaanhoitajien lisäksi myös rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat, fysioterapeuttien suoravastaanotot, sosiaalityöntekijät, psykologit jne.) sekä erilaiset moniammatilliset ryhmävastaanotot. Tarkoituksena on suunnata eri ammattilaisten osaaminen niin, että tuottaisimme mahdollisimman paljon oikea-aikaista ja vaikuttavaa terveyshyötyä. Olemme ottaneet käyttöön potilaan hoidon tarpeeseen pohjautuvan vastaanottomallin kaikissa kunnissamme vuoden 2017 aikana. Alla olevassa kuvassa on hahmoteltu koko palvelutoiminnan monimuotoisuus ja kentän erilaiset toimijat, joille asiakas voidaan hoidon tarpeen arvioinnin (HTA) jälkeen ohjata. Osa palveluista voidaan jatkossa toteuttaa myös virtuaalisesti.

6 5 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja uusien toimintamallien mukaisen työskentelyn mahdollistaminen koostuu useista tekijöistä. Henkilöstösuunnittelussa keskitymme erityisesti seuraaviin seikkoihin: asiantuntijuuden vahvistaminen, osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, henkilöstöresurssin kustannustehokas käyttö (ml. varahenkilöstö), toimintamallien yhdenmukaistaminen ja muutosjohtamisen tukeminen. 2. Avoterveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuollon toimintakenttä on laaja, sillä se ulottuu väestöön kohdistuvasta terveyden edistämisestä yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kuntoutukseen. Vastuualueella on palveluita tuottavia toimipisteitä yhteensä 42, ja toiminta on moniammatillista yhteistyötä. Potilaita ohjataan omahoitoon sekä korostetaan omaa vastuuta terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Sähköisen asioinnin kehittämiseen panostetaan palveluiden saatavuuden parantamiseksi. 2.1 Vastaanotto Seututerveyskeskuksen vastaanottoa on aiemmin toteutettu väestövastuumallilla, joka muutettiin vuoden 2017 aikana asiakkaan tarpeen mukaisesti järjestetyksi potilassegmentaatiomalliksi. Uudistetussa vastaanoton mallissa on erikseen palvelupolut päivystys/kiireasiakkaille, pitkäaikaissairaille (mm. kansantauteja sairastaville) ja erityisen paljon palveluja/tukea tarvitseville asiakkaille. Siinä huolehditaan myös SOTE:n mukaisesta palveluohjauksesta tarpeen mukaisesti Päihde- ja mielenterveystyön resursointi ja toteutus kuuluu osana vastaanottotoimintaan. Myös näiden palvelujen oikea-aikainen saatavuus turvataan kokoamalla päihde- ja mielentervetyön hoitohenkilökunta ja psykologit myös henkilöstöhallinnollisesti vastaanottotoiminnan yhteyteen erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikoilta. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen matalan kynnyk-

7 6 sen palveluiden turvaaminen päivittäin on tavoitteena. Päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvää kotikuntoutusta, asumispalvelua ja päivätoiminnan koordinointia tiivistetään kokonaisuutena ja yhdessä kuntien muiden palveluiden kanssa. Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnassa on yhteensä 139 budjetoitua työntekijää. Lähipalveluita tuotetaan jokaisessa jäsenkunnassa. Säännönmukainen lääkärin vastaanotto toimii kahdeksalla terveysasemalla, minkä lisäksi lääkärit käyvät konsultoimassa palveluasunnoissa sekä kotihoidossa. Avohoidon lääkärien päivävastaanotot toimivat potilaan tarpeen mukaisen uuden vastaanottomallin mukaisesti. Elokuussa 2018 käyttöön otetulla ja viikoittain päivitettävällä seututerveyskeskuksen sivuilla julkaistavan T3-ajan (kolmas kiireetön vastaanottoaika) pyritään tasaamaan lääkäriaikojen saatavuutta seututerveyskeskuksen sisällä. Lääkärivakansseja avopuolella on 35, 5. Vakansseihin sisältyy kolme apulaisylilääkäriä. Lääkärirekrytoinnissa on panostettu ostopalvelun sijaan suoriin työsopimussuhteisiin. Kaikkia lääkärinvirkoja seututerveyskeskuksessa on 38, joista syyskuussa :ssä on vakituinen viranhaltija ja muissa sijaisia. Palvelusetelillä pyritään tasaamaan jonoja kiireettömille lääkäriajoille, mutta sen käyttö on tähän mennessä ollut varsin vähäistä. Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan aina kun henkilökuntaa vaihtuu. Lähinnä se tapahtuu luonnollisen poistuman kautta työntekijöiden jäädessä eläkkeelle tai irtisanoutuessa. Henkilöstösuunnittelu tapahtuu hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta huomioiden esim. sähköisten toimintamallien mahdollistaman työnjaon muutokset osaamisen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen varmistamiseksi. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan osana toimintojen turvaamista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista. Erikoistumiskoulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien, Valviran erikoispätevyyden (rajattu lääkkeenmäärääminen) omaavien sairaanhoitajien osaaminen ja resurssi kohdennetaan osaamista vastaavaan työhön vastaanotoilla samoin kuin suoravastaanottokoulutuksen käyneiden fysioterapeuttien. Näillä resursseilla turvataan osaltaan lääkäriaikojen riittävyyttä päivystysasioissa ja esim. kansantautien hoidossa. Vuoden 2019 aikana lääkkeenmääräämishoitajien koulutukseen ei ohjata sairaanhoitajia mutta suoravastaanottokoulutukseen pyritään saamaan ainakin yksi fysioterapeutti Keuruun alueelta. Mahasuolikanavan tähystystutkimukset (n kpl/v) on tuotettu erittäin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti omana toimintana Laukaan ja Keuruun toimipisteissä. Toiminnan jatkuminen Keuruun toimipisteessä edellyttää välinehuollon ja tähystyslaitteiston investointeja vuonna Tähystystutkimuksia myydään myös muille kunnille resurssien puitteissa (noin tutkimusta vuodessa, lähinnä Muuramelle). Kliiniset rasituskokeet suurelta osin ja osa ultraäänitutkimuksista tuotetaan omana toimintana lääkäreiden osaamisen mukaan. Sairaanhoitopiiri tuottaa radiologian, ortopedian, kardiologian, fysiatrian ja psykiatrian lähipalveluita osassa terveysasemia. Jatkossa tulee selvittää myös muiden palveluntuottajien mahdollisuudet erikoislääkäripalveluiden kustannustehokkaassa tuotannossa. Neuvotteluja näistä käydään vielä loppuvuoden 2018 aikana ja ehdotukset käsitellään Seututerveyskeskuksen toimielimissä. Psykiatrian lähipalvelut pyritään integroimaan terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan yhteyteen v tulevat maakunnalliset sotejärjestelyt huomioiden. Erityistutkimuksista unipolygrafia ja sydänkäyrän (EKG) vuorokausirekisteröinti ovat saatavissa Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa, jotka palvelevat kaikkia seututerveyskeskuksen kuntia. Hermoratatutkimukset (ENMG) hankitaan yksityiseltä tuottajalta. 2.2 Terveysneuvonta Terveysneuvonnassa on yhteensä 31 vakanssia. Terveysneuvonta käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä terveydenhuoltolain mukaiset resursseja vaativat tarkastukset. Näitä ovat mm. omaishoitajien, pitkäaikaistyöttömien ja senioreiden terveystarkastukset. Laki ja asetukset määrittelevät asiakasmäärät lääkäriä ja terveydenhoitajaa kohti. Syntyvien lasten määrä on edelleen Seututerveyskeskuksen alueella vähentynyt. Alueellinen toiminnan vastuunjako JO-KE-LA -alueella mahdollistaa äitiysneuvolatoiminnan järjestämisen laatukriteerien mukaisesti alueellisten tarpeiden mukaan.

8 7 Perhekeskusten toimintaan panostaminen on osa hallitusohjelman kärkihanketta ja SOTEpalvelutuotantoa. Laukaan perhekeskus HyPe aloitti toimintansa kesällä Keuruulla perhekeskustilat ovat valmistuneet loppukesästä 2018 ja siellä suunnitellaan ja organisoidaan tilojen asiakaslähtöinen mielekäs moniammatillinen käyttö. Joutsassa on luottamushenkilöiden päätös toiminnan aloittamisesta olemassa, mutta aikataulutukseen vaikuttavat mm. tilaratkaisut. Keuruun perheneuvola on osa paikallista perhekeskusta. Vakanssipohjaan kuuluu kaksi psykologia ja sosiaalityöntekijä ja perhekeskustyöntekijä. Työn painopiste on varhaisessa vaiheessa jo ennen sosiaalihuollon asiakkuutta tai laajempia pulmia. Sillä pystytään toteuttamaan myös lasten- /nuorisopsykiatrian (erikoissairaanhoidon) suunnittelemia jatkohoitoja Keuruulla, joka on varsin kaukana Jyväskylästä ajatellen keuruulaisia perheitä. Resurssin parannuttua on mahdollista tarjota perheneuvolapalvelua myös Multialle ja Petäjävedelle. Keuruun alueella terveydenhoitajatyötä yhdistämällä voidaan 1 terveydenhoitajan toimi muuttaa nuorten psykiatriseksi sairaanhoitajaksi perhekeskukseen, jolloin myös Keuruu-Multia-Petäjävesi-alueelle saataisiin tätä tarpeelliseksi osoittautunutta resurssia lasten ja nuorten haasteisiin. Tämä tarve on noussut esille myös paikallisessa palvelurakenneryhmässä. Tästähän on hyvät kokemukset jo Laukaasta ja Joutsasta. Terveydenedistämistä tehdään yhdessä kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa. Terveyden edistämisen ylihoitajan tulevaisuuden toimenkuvan suunnittelussa haetaan painotusta juuri tämän alueen yhteistyölle. Terveydenhoitokentässä on menossa monia kehittämisprojekteja, joissa terveysneuvonnan työntekijät ovat mukana. Siksi kehittäjäterveydenhoitajan tarve on noussut esille. Sitä selvitetään tulevana vuonna, voidaanko sitä minkälaisilla järjestelyillä viedä eteenpäin. 2.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on yhteensä 12 terveydenhoitajan vakanssia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen ja nuoren kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista ja pitkäaikaisseurantaa. Toiminta tapahtuu terveydenhoitajan, psykologien, terveyskeskuslääkärin, suun terveydenhuollon sekä oppilashuollon yhteistyönä. ADHD-lasten hoito siirtyi perusterveydenhuoltoon. Tämä edellyttää varsinkin kouluterveydenhuollossa uudenlaista osaamista ja kouluttautumista, johon on toiminnassa varauduttu. Lisäksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan lain ja asetuksen mukaisesti myös turvapaikanhakijoille. 2.4 Kuntoutus Kuntoutuksessa on yhteensä 17 vakanssia. Kuntoutus sisältää fysioterapian vastaanottotoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen terapiatoiminnan ja apuvälinepalvelun sekä veteraanikuntoutuksen. Kuntoutustoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälinepalvelun yhteisiä toimintatapoja ja linjauksia on yhtenäistetty koko seututerveyskeskuksen alueella syksystä 2017 alkaen, jolloin henkilöstö siirrettiin yhdelle osastonhoitajalle ja hänen työparinaan on ollut asiantuntijafysioterapeutti. Toimintamallia jatketaan edelleen vuodelle 2019 ja tällä varmistetaan yhteisten toimintakäytänteiden toteutuminen, uudistusten sekä maakunnallisesti yhtenäisten kuntoutuskäytänteiden jalkautuminen. Painopistealueina vuodelle 2019 on fysioterapian vastaanottotoiminnan kehittäminen suoravastaanottotoiminnan vakiinnuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä vastaanottojen kanssa sekä tekonivelpolkujen käynnistäminen koko seututerveyskeskuksen alueelle yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Vastaanottotoiminnan osalta kehitetään myös uudenlaista toimintamallia suun terveydenhuollon kanssa sekä lantionpohjafysioterapian saatavuutta. Seututerveyskeskuksen fysioterapian työpajatoiminnalla pyritään kehittämään jo voimassaolevia käytänteitä fysioterapian laajassa toimintakentässä, joita ovat vastaanottotoiminnan lisäksi apuvälinepalvelu, vuodeosastokuntoutus sekä lääkinnällisen kuntoutus. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus pilotoida apuvälinekoordinaattoritoimintaa. Edellytyksenä tälle on rahoituksen saaminen joko maakunnalta tai keskitetyistä sairaanhoitopiirin kehittämisrahoista.

9 8 Apuvälinekoordinaattoripilotilla haetaan koordinoidumpaa apuvälinetoimintaa laajalle seututerveyskeskuksen toiminta- alueelle; keskiössä varastohallinta, yhtenäisten käytäntöjen luominen sosiaalitoimien ja yksityisten palvelu- ja hoivayksiköiden kanssa sekä osaamisen keskittäminen yksilöllisten mekaanisten apuvälineiden hankintaprosessissa. Pilotilla mallinnetaan (osittain) myös Alueellisen apuvälinekeskuksen visioita tulevaisuuden apuvälinetoiminnasta. Rahoitusjärjestelyitä pilotin toteuttamiseksi siis vielä tässä vaiheessa toimintasuunnitelmaa (marraskuu 2018) selvitetään. 2.5 Erityistyöntekijät Terveyskeskuspsykologit (5 vakanssia) toimivat Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa palvellen myös pienempiä Seututerveyskeskuksen kuntia. Työn painopiste on lasten ja nuorten palveluissa perheiden, päivähoidon, neuvolan ja koulun tukena. Osa psykologeista pitää myös aikuisvastaanottoa ja tekee psykologin tutkimuksia tai työkykyarvioita sovitun työnjaon mukaisesti. Verkostotyyppinen yhteistyö perheiden, päiväkotien, koulun, sosiaalitoimen, perhekeskusten, psykiatrian poliklinikkojen ym. tahojen kanssa on korostunut toimintatapana. Puheterapeuttien toiminnassa pääpaino on lasten vaikeissa puhe- ja äännehäiriöissä. Aikuisväestölle palveluita on pystytty tuottamaan vain hyvin rajallisesti. Julkisen puolen puheterapeuttipula on ollut ongelmana viime vuosina koko Keski-Suomessa. Seututerveyskeskuksella vakansseja on viisi, näistä kolmessa on vakituinen tekijä. Sekä puheterapioissa että terapia-arvioissa on jouduttu turvautumaan ostopalveluun maksusitoumuksilla tai ostettuina asiantuntijapäivinä. Toimintaterapian kasvava tarve ja palveluvaje on ollut merkittävä ja kustannuksiltaan kallis ostopalvelu. Toimintateraputtiresurssin lisäys vuodelle 2017 (yhteensä 4) mahdollisti kaikkiin seututerveyskeskusten kuntiin toimintaterapeutin arviot omana toimintana ja ostopalvelun tarve on vähentynyt. 2.7 Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Kuntalaisen hoitoon pääsy toteutuu asiakaslähtöisesti ja tarpeenmukaisesti hoitotakuun mukaisena sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon osalta. Vastaanottomallin uudistamisella ja osallistumalla maakunnalliseen vastaanottotoiminnan kehittämistyöhön valmistaudutaan SOTE:n valinnanvapauskilpailuun tarjoamalla tasapuolisesti oikea-aikaista, mahdollisimman viiveetöntä hoitoa. Kustannusten hillitsemiseksi on kuntien pyynnöstä tehty suunnitelma sulkujen toteuttamiseksi vuodelle 2019 yhteensä 4+1 viikon ajalle avohoitoon. Palautetta asiakastyytyväisyydestä kerätään säännöllisesti palvelun laadun ja toiminnan kehittämiseksi jatkuvasti. Asiakkaille tarjotaan palveluseteliä/maksusitoumusta puuttuvissa terapiapalveluissa. Myös kiireettömään yleislääkäripalveluun kokeillaan palveluseteliä, jos hoitoon pääsy viivästyy Prosessit/toiminta Vuoden 2019 aikana tullaan luomaan pohjaa Keski-Suomen yhtenäiselle toimintakonseptille sekä valmistaudutaan myös mahdollisiin valtakunnallisiin toimintamalleihin. Seututerveyskeskus on aktiivisesti mukana vetämässä koko Keski-Suomen alueelle ulottuvaa Tulevaisuuden terveyskeskus hanketta, jossa rahoittajana on mm. SITRA. Tavoitteena on, että päiväsaikaan vastaanottotoiminta on niin kattava, että lähipäivystys ja ensiapua tarvitsevat potilaat hoidetaan virka-aikana terveysasemalla, samoin ilta-aikoina niillä terveysasemilla, joissa on päivystystoimintaa hoidontarpeen arvioinnin periaatteiden mukaisesti.

10 9 Kaikissa potilaskontakteissa toteutetaan varhaisen tuen ja tunnistamisen periaatetta. Terveyden edistäminen toteutetaan yksilöohjauksena, mutta enenevässä määrin erilaisina ryhmätoimintoina. Lisäksi osallistutaan eri tapahtumiin. Vastaanoton uudella toimintamallilla vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä huomioiden erityisesti paljon palvelua tarvitsevat asiakkaat. Tavoitteena on saada tämä asiakasryhmä paremmin hallitsemaan arjen toimintaa ja omahoitoa. Palveluohjauksen roolia vahvistetaan. Lääkinnällinen kuntoutus pyritään toteuttamaan pääosin omana työnä, osa hankitaan ostopalveluina tai palvelusetelillä. Sairaalaosaston terapiapalveluihin vastataan kuntouttavalla työotteella, millä estetään kotiutuksen viivästyminen ja tuetaan kotona selviytymistä. Yhteistyötä tältä osin lisätään kotihoidon ja kuntien fysioterapeuttien kanssa. Väestön ikääntymisen seurauksena myös muistisairaudet lisääntyvät, nykyisellään muistisairauksien diagnostiikka tehdään perusterveydenhuollossa ja kokemuksen mukaan tutkimuksiin tullaan turhan myöhään. Nykyisellään Seututerveyskeskuksen muistihoitajaresurssi ei riitä muistisairaiden seurantaan (resurssit kohdennettu diagnostiikkaan) ja työnjako kunnan vastaavien toimijoiden kanssa on osin selkiytymätön seurannan osalta. Muistikoordinaattoriresurssia tulee alueilla vahvistaa diagnoosin saaneitten seurannan tehostamiseksi. Lisäksi tarvitaan koulutusta muistisairauksien ensioireista ja hoitoon ohjauksesta kaikille ikäihmisten kanssa työskenteleville ja myös omaishoitajille. Vaikuttavuustutkimuksen mukaan muistikoordinaattoritoiminnalla pystytään tutkitusti pidentämään kotona asumisaikaa ja tukemaan omaishoitajaa. Suosituksen mukaan tarvitaan muistikoordinaattori/ asukasta ja yhdellä koordinaattorilla voisi olla korkeintaan 100 muistiasiakasta. Geriatrimitoituksesta on valtakunnassa suositus, jonka mukaan tarvitaan geriatri / asukasta kohden. Muistipotilaan hoitopolun selkiyttämiseksi on Seututerveyskeskuksessa jo vuoden 2018 lopussa hahmoteltu yhdessä kuntien vanhuspalvelujen kanssa yhteistyössä muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan liittyviä rakenteita niin työnjaon, osaamisen kuin resurssienkin osalta Henkilöstö Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan tarkoituksenmukaisesti osana toimintojen turvaamista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista. Vuodelle 2019 suunniteltu laitoshuoltajan siirtyminen Konneveden kunnan työntekijäksi toteutui jo 2018 vuoden puolella käytännön järjestelyjen vuoksi ja toimi voitiin lakkauttaa. Kehittämistoiminnan painopisteenä on asiakaslähtöinen vastaanotto- ja perhekeskustoiminta, joka edellyttää jatkuvaa toimintaprosessien arviointia, toimintamallien yhdenmukaistamista, työnjaon kehittämistä ja osaamisen johtamista. Kertomusvuoden alussa erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikoilta siirtyy henkilöstöä vastaanottotoimintaa (1,5 psykologia ja 7 sairaanhoitajaa) tavoitteena matalan kynnyksen hoitoonpääsy mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Terveydenhoitajien työn osalta äitiysneuvolatoimintaa järjestetään alueellisesti koordinoiden. Yhteenveto avoterveydenhuollon muutoksista vuodelle 2019 (sisällytetty vuoden 2019 taloussuunnitelmaan versio nro 3 eli ): Palveluohjaajan vakinaistaminen Laukaan alueelle: ollut jo määräaikaisesti käytössä ja toiminta on havaittu kustannustehokkaaksi sekä todettu sen olevan oleellinen osa vastaanottomallia Fysioterapeuttien vuosilomavarahenkilön palkkaaminen on halvempi vaihtoehto kuin määräaikaisesti hoidetut sijaisuudet Nimekemuutos kuntohoitajasta fysioterapeutiksi tehtävä Keuruun alueella, koska kuntohoitajia ei enää valmistu

11 10 Psykologien äkkilähtijävarahenkilön palkkauksen jatkaminen vuodelle 2019 on halvempi ratkaisu äkillisten poissaolojen aiheuttaman tutkimusjonojen kasvun kurissapitämiseen kuin vaihtoehto, jossa tutkimusjonojen annetaan kasvaa ja ongelmien patoutua. Terveydenhoitajan vakanssin muutos psykiatriseksi sairaanhoitajaksi Keuruun alueella (ei kustannusvaikutusta) Erikoisammattimiehen palkkauksen vakinaistaminen Keuruun apuvälinehuoltoon (nyt määräaikaisesti käytössä jo): kustannukset selvästi pienemmät kuin ostopalvelu. Ensimmäisestä talousarvioversiosta vuodelle 2019 (pvm ) on siis jo avohoidon puolelta vähennetty alun perin ehdotettu määräaikainen fysioterapeutin 50 % työsuhde/sijaisuus, jonka oli tarkoitus korvata koko STK:n tasolla työskentelevän kehittäjäfysioterapeutin työpanos Keuruun alueella. Nyt kehittämistoiminta tältä osin jäädytetään ja jatketaan vuoden 2018 toimintamallilla, ellei rahoitusta löydetä Seututerveyskeskuksen ulkopuolelta Talous Jokaisen vapautuvan vakanssin tarkoituksenmukainen täyttö arvioidaan erikseen suhteessa tarvittavaan osaamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Myös resurssien käyttöä yli vastuualue- ja yksikkörajojen tehostetaan. Lääkärirekrytointipalvelun käyttö suoriin työsopimuksiin on ollut tuloksekasta lääkärivajeen korjauksen yhtenä elementtinä. Rekrytointipalvelun kautta rekrytoidaan noin puolet lääkäreistä ja loput omana toimintana. Ostolääkäritoiminnasta kokonaan luopuminen ja vakituisten lääkärivirkojen täyttö on tavoitteena. Seututerveyskeskuksen puheterapeuttirekrytointi on edennyt, mutta resurssi ei kuitenkaan vielä kata sitä tarvetta, joka joudutaan ostamaan yksityisiltä toimijoilta kalliimmalla hinnalla. Puheterapian tarvittava ostopalvelu kilpailutettiin isolla maakunnallisella hankintarenkaalla sairaanhoitopiirin kanssa, ostopalvelun hintatasossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Jatketaan äännevirheiden korjaamista Äännekoulun verkkolisensseillä hyvien kokemusten perusteella kalliimpien artikulaatioryhmien sijaan. Seututerveyskeskus osallistuu aktiivisesti niin kuntien kuin maakunnalliseen ja sairaanhoitopiirin sisällä meneillään oleviin kehittämistoimintoihin hyvien, sujuvien, järkevien ja taloudellisten hoitoprosessien luomiseksi ja käyttöönottamiseksi SOTE-tavoitteiden mukaisesti. Toiminnan tavoitteet: Vastaanotto 1. Hoitoon pääsy toteutuu asetuksen mukaisesti. 2. Aktiivisella T3-ajan (kolmas kiireetön vastaanottoaika) seurannalla tasataan vastaanotolle pääsyä tavoitteena maakunnalliset tavoitehoitoonpääsyajat. 3. Vastaanottotoiminnan kehittämisellä pyritään SOTE-kokonaiskustannusten hallintaan. 4. Puhelimessa tapahtuvan asiakaspalvelu prosesseja kehitetään yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. 5. Paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla on ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Myös pitkäaikaissairaista mahdollisimman monella on kattava hoito- ja terveyssuunnitelma ajan tasalla olevine lääkelistoineen. 6. Sitoudutaan moniammatilliseen tiimi- ja työparityöskentelyyn asiakkaan parhaaksi. 7. Hoitajaresursseja kohdennetaan välittömään hoitotyöhön (tavoite 70 %). Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien ja suoravastaanotto fysioterapeuttien työpanos kohdennetaan kansansairauksien ja päivystyspotilaiden hoitoon. 8. Vastaanotolle varataan aikoja sekä lääkärin että sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanotolle niin, että päivystysaikaiset (ilta- ja viikonloppu) käynnit pysyvät alle 20 %:ssa kaikista sairaanhoitovastaanottoajoista. 9. Sähköisen asiointimahdollisuuksia lisätään ja monipuolistetaan; myös monipuolista viestintää kuntalaisille tehostetaan edelleen.

12 11 Terveysneuvonta 1. Kaikissa seututerveyskeskuksen kunnissa toteutuvat terveydenhuoltolain mukaiset ikääntyneiden laajat ennaltaehkäisevät terveystarkastukset, pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset sekä hallitusohjelman mukaiset omaishoitajien terveystarkastukset. 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävä yhteistyö toteutuu seututerveyskeskuksen kaikissa kunnissa yhdessä laaditun terveyden edistämisen strategian mukaisesti yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. 3. Perhekeskuksien suunnittelussa ja toiminnassa ollaan aktiivisesti mukana. 4. Moniammatillisella, asiakaslähtöisellä toiminnalla lasten, nuorten ja perheiden palveluissa pyritään vähentämään lasten- ja nuorisopsykiatrian ESH-kuluja ja välillisesti lastensuojelutoimenpiteiden (esim. sijoitukset) kustannuksia kunnissa. Kuntoutus 1. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa tehostetaan niin, että tarjolla on jokaisessa yksikössä aikoja akuuttiin hoitoon. Hoidontarpeen arviointia tekevä henkilöstö perehdytetään ja laaditaan selkeät kriteerit hoitoon ohjaamisesta. 3. Sairaalahoidon vastuualue Terveyskeskussairaaloiden perustehtävänä on vastata viiveettä ja ympärivuorokautisesti seututerveyskeskuksen alueen väestön sairaalahoidon tarpeeseen. Potilaita tulee sairaalahoitoon lääketieteellisin perustein terveysasemien omilta vastaanotoilta, päivystyksistä, erikoissairaanhoidosta sekä erikseen sovitusti suoraan kotoa. Terveyskeskussairaalatasoista hoitoa toteutetaan kolmessa sairaalassa, pitkäaikaishoito on siirtynyt kuntien vanhuspalveluksi. Seututerveyskeskuksen eri kuntien potilaita hoidetaan pääosin oman kunnan tai lähimmän kunnan terveyskeskussairaalassa. Paikkatilanteen ja hoitoisuuden mukaan käytetään tarvittaessa myös muita Seututerveyskeskuksen sairaaloita ja myydään hoitopaikkoja myös Seututerveyskeskuksen ulkopuolisille kunnille. Toimintavuoden 2019 aikana tavoitellaan geriatrin työpanoksen kohdentamista koko Seututerveyskeskuksen alueelle entistä paremmin. Järjestämistoimikunnalle ja johtokunnalle on esitetty, että kesällä 2019 varauduttaisiin vähentämään sairaansijoja kesän 2018 kokemuksen perusteella (sairaanhoitajien sijaispula). Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että päiväaikaiseen vastaanottotoimintaan ei tule merkittäviä sulkuja. 3.1 Laukaan sairaala Sairaansijoja on vuoden 2019 alussa 22 terveysaseman kolmannessa kerroksessa. Vuodelle 2019 arvioidaan tulevan hoitopäivää. Laukaan sairaalassa hoidetaan myös Konneveden ja Toivakan alueen potilaita, mutta tarvittaessa myös muiden kuntiemme potilaita. 3.2 Joutsan sairaala Potilaspaikkoja on vuoden 2019 alussa 20. Uuden terveysaseman rakentamisen ajan vuonna 2019 sairaala toimii nykyisissä tiloissa. Vuonna 2020 on sairaalatoiminnan suunniteltu siirtyvän uuden SOTE-keskuksen tiloihin. Vuodelle 2019 arvioidaan tulevan hoitopäivää. Tärkeänä kehittämisalueena on kunnan vanhuspalvelukokonaisuuden tehokkuuden ja toimivuuden parantaminen 2019 aikana laaditun em. palvelurakennesuunnitelman pohjalta. Joutsan sairaalassa hoidetaan pääsääntöisesti myös Toivakan ja Luhangan alueen potilaita. 3.3 Keuruun sairaala Sairaalan sairaansijamäärä on vuoden alussa 32. Vuodelle 2019 arvioidaan tulevan hoitopäivää. Keuruu hoitaa pääsääntöisesti myös Multian ja Petäjäveden sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat.

13 Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden sijoittelua ohjaa ensisijaisesti potilasturvallisuus, vuodeosaston kuormitus, muut hoidon erityspiirteet sekä potilaan asuinpaikka. Aktiivinen kuntouttava toiminta jatkuu potilaan voimavarat ja tarpeet huomioiden. Painopistealueina ovat toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen sekä kaatumisen ehkäisy. Niihin liittyvien toimintamallien kehittäminen jatkuu maakunnallisessa laitoshoidon kehittäjäverkostossa (sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö). Potilaiden ravitsemuksen laadun seuranta on osana kuntouttavaa työtä. TURO-hankkeessa (Turvallisuusosaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen vanhus- ja vammaistyössä) kehitetyt toimintamallit ohjaavat arjen työtä vuodeosastoilla. Kaikille potilaille tehdään sairaalajakson alussa hoitosuunnitelma hahmottamaan hoitojakson pituutta, näin kotiutukseen suuntautuminen alkaa heti. Hoitojaksot lyhenevät edelleen ja tämä edellyttää kunnan palvelurakenteen tehokasta toimivuutta. Potilaslähtöinen toiminta, turvallinen kotiutus ja jatkohoidon suunnittelu perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön kunnan kotihoidon ja sosiaalitoimen kanssa myös omaiset huomioiden. Jokainen vuorokausi sairaalassa lisää laitostumisen riskiä ja fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä ja vaikeuttaa kotiutuksen onnistumista. Tämä ja vuodeosastopaikkojen väheneminen edellyttävät hyvää yhdyshoitaja- /kotiutushoitajatoimintaa. Kirjaamista kehitetään edelleen osana potilasturvallista tiedon siirtoa Prosessit/Toiminta SOTE -suunnitelmat, Uusi Sairaala -hanke ja kuntien taloustilanne linjaavat terveyskeskussairaaloiden tulevaisuutta. Kukoistava kotihoito hanke on omalta osaltaan vaikuttanut sairaalahoidon tarpeen vähenemiseen ja hoitojaksojen lyhenemiseen. Palvelujen tarkoituksenmukainen ja potilaslähtöinen integraatio perustuu kunnissa hyvään ja visionääriseen suunnitteluun terveystoimen ja sosiaalitoimen välillä. Hoivan ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen edellyttävät vakiintunutta terveyskeskussairaalatoimintaa seututerveyskeskuksen alueella sekä hyvää yhteistyötä ensihoidon kanssa samoin kuin kuntien muiden SOTE -toimijoiden kanssa. Hoitopaikkoja on vuoden 2019 alussa Henkilöstö Vuodeosastojen henkilökuntamäärä ja ammattirakenne pohjautuvat potilaiden hoidon tarpeeseen ja valtakunnallisiin mitoitussuosituksiin. Hoitoisuuden arviointia varten ei ole käytössä arviointimittaria. Henkilöstömääriin ei ole vuoden 2019 aikana tulossa muutoksia, mikäli toiminta säilyy ennallaan. Toiminnallisiin muutoksiin ja luonnollisiin poistumiin pohjautuvaa henkilöstösuunnittelua tehdään enenevässä määrin koordinoiden kaikkien terveysasemien henkilöstösuunnittelua. Varahenkilöstö toimii tehokkaasti edelleen, haasteena äkkilähtijävarahenkilöstön tehokkaalle käytölle on toimintojen väliset matkat. Henkilöstömitoitus sairaalaosastoilla

14 13 Keskussairaalan osastoilla mitoitus vaihtelee ollen operatiivisilla ja konservatiivisilla osastoilla n. 0,85, psykiatrisilla osastoilla km. 1,3. Kuntien palveluasumisessa henkilöstömitoitus palveluasumisessa on km. 0,5 ja tehostetussa palveluasumisessa km. 0,6-0,7. Kuntien palveluasumisen mitoituksissa on vaihtelevuutta, johon vaikuttavat mm. asukkaiden hoitoisuus, muistiasiakkaiden ja lyhytaikaisasiakkaiden määrä Talous Sairaansijojen käytön tehostaminen edellyttää käytön tarkkaa seurantaa. Henkilöstömenojen osuus laitoshoidon kokonaiskustannuksista on suuri (72 %). Henkilöstöresurssin tarpeen mukainen kohdentaminen onnistuu kustannustehokkaasti vain uudistamalla henkilöstövoimavarojen kohdentamismenetelmiä. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kustannukset osastolla nousevat koko ajan. Tämä johtuu siitä, että erikoissairaanhoidossa määrättyjä uusia (ja usein kalliita) lääkkeitä ja hoitovälineitä tulee käyttää silloinkin, kun hoito jatkuu perusterveydenhuollossa. Lisäksi osastoilla hoidetaan vastaanoton kiinni ollessa avohoidon välttämättömiä toimenpiteitä (suonensisäiset lääkehoidot, haavahoidot yms.), jotka lisäävät kustannuksia mutta vähentävät samalla vuodeosastohoitoa. Toiminnan tavoitteet: 1. Potilaiden siirtyminen terveysasemien sairaaloihin ja jatkohoitoon on sujuvaa 2. Potilasturvallisuustyön linjaukset ohjaavat toimintaa 3. Potilaat ovat tyytyväisiä hoitoon 4. Henkilöstö on motivoitunut työhönsä Mittarit: 1. Kitkalaskutusta / siirtoviivemaksuja ei tule kunnille erikoissairaanhoidosta 2. Potilasturvallisuuden indikaattorit ovat käytössä 3. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat hyvällä tasolla 4. Vastuualueen henkilöstökyselyn tulosten keskiarvo on yli 3,5 4. Suun terveydenhuollon vastuualue Seututerveyskeskuksen järjestämään suun ja hampaiston terveydenhuoltoon on oikeutettu koko terveyskeskusalueen väestö. Terveydenhuoltolaki velvoittaa suun terveydenhuoltoa olemaan tavoitettavissa arkipäivisin virka-aikana, antamaan kiireellisen hoidon samana päivänä, tekemään hoidontarpeen arvioinnin yhteydenotosta seuraavien kolmen päivän sisällä ja järjestämään hoidon kuuden kuukauden aikana. Lasten tarkastuksissa noudatetaan asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Terveyden edistäminen Suun terveydenhuollon perustehtäväksi on määritelty Yksilön ja väestön suun terveyden edistäminen. Suun terveydenhuollossa terveyden edistämistyö koordinoidaan yhdessä seututerveyskeskuksen yhteisen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän kanssa. Suun terveydenhuollon yksiköt toteuttavat ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa eri-ikäisten asukkaiden kanssa, sekä mini - interventiota jokaisella asiakaskäyntikerralla. Ajanvaraus Keskitetty ajanvaraus on osa suun terveydenhuollon toimiston toimintaa. Puhelinliikenne on järjestetty siten, että puhelinnumeroita on vain yksi ja ajanvaraukseen voidaan vastata useasta eri hoitolasta, jotta ruuhka-aikoina puheluihin vastaajia saadaan riittävästi. Periaatteena on, että aikoja voidaan antaa koko seututerveyskeskuksen alueella mistä hoitolasta tahansa. Ajanvaraus toimii maanantaista perjantaihin klo

15 14 Vuoden 2018 syksyllä aloitettiin ajanvaruksen toimintaa kehittävä hanke: Keski-Suomen seututerveyskeskuksen suun terveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen kehittämishanke. Sen tarkoituksena on saada aikaan uusi toiminto, jossa potilaiden palveleminen onnistuu yhdestä yhteydenotosta. Jatkossa kyse on hoitoon osallistumisesta, eikä enää pelkästä hoitoajan antamisesta. Hanke on osa toiminnan jatkuvaa kehittämistä, eikä vaadi erillistä resursointia. Sähköinen ajanvaraus palvelee kuntalaisia suuhygienistin ja hammashoitajan määräaikaiskäyntien osalta. Alaikäisten puolesta -asiointi on vanhempien mahdollista tehdä alle 10-vuotiaiden lasten osalta. Tekstiviestimuistutus on saatu toimimaan vuoden 2017 syksyllä. Siinä potilaalle varausta ajasta lähtee muistutus tekstiviestinä edellisenä päivänä puolen päivän aikaan. Suun terveydenhuollon toimintaa tukevat toiminnat Röntgenin kuvantamispalvelut hankitaan sairaanhoitopiirin radiologian yksiköltä lukuun ottamatta hammasfilmikuvantamista, joka tapahtuu omissa hoitoloissa. 4.1 Perushoito Suun ja hampaiden perushoitoa, sisältäen ensiavun, terveysneuvonnan ja sairaanhoidon, annetaan kymmenessä hammashoitolassa, joilla on käyttötalouden osalta omat budjetit. Yksiköiden toiminnasta vastaavat apulaisylihammaslääkärit yhdessä osastonhoitajan ja vastuusuuhygienistien kanssa. Suuhygienisteillä sekä hammashoitajilla on itsenäistä vastaanottotoimintaa tehtävien siirtoon ja hoitajien paikalliseen sopimukseen perustuen. Kiireellinen ensiapu Kuntien virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys on järjestetty Kyllön terveysaseman hammashuollon tiloissa ja jatkuu siihen asti, kunnes Nova sairaala valmistuu. Kyseessä on varallaolopäivystys, joka toimii arkisin klo ja viikonloppupäivinä ja arkipyhinä klo Päivystyksellistä, kiireellistä hammashoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan hammaslääkäripäivystykseen yhteispäivystyksen triagesta tai puhelinneuvonnasta. Yöaikainen hammaslääkäripäivystys klo järjestetään KYS:ssa. 4.2 Erikoishammashoito Erikoishammashoito sisältää hampaiston oikomishoitoa, kirurgisia toimenpiteitä, protetiikkaa, purennan kuntoutusta, iensairauksien hoitoa ja toimenpiteitä ilokaasusedaatiossa. Osa siitä toteutetaan Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan sekä Multian hammashoitoloissa ja osa ostopalveluina Jyväskylässä. Koko terveyskeskuksen alueen kirurgiaa sekä Petäjäveden ja Toivakan kuntalaisille myös oikomishoitoa järjestään seututerveyskeskuksen omana toimintana Jyväskylässä Kansakoulukatu 1:ssä. Toiminnalle välttämättömien konsultoivien oikojahammaslääkärien palvelut hankitaan ostopalveluina. Kiinteää protetiikkaa ja purennan kuntoutusta tuotetaan omana tuotantona Jyväskylässä Kansakoulukatu 1:ssä. Kirurgiaa, iensairauksien hoitoa ja irtoprotetiikkaa tuotetaan ostopalveluna Pihlajalinnalla Jyväskylässä. Yksikön toiminnasta vastaa apulaisylihammaslääkäri. Erikoishoitoon potilaat ohjataan perushammashoidosta. Kuntalaiset eivät voi omatoimisesti hankkiutua erikoishoitoon. 4.3 Suun terveydenhuollon tulevaisuus Tulevaisuudessa suurin muutos tulee olemaan SOTE-uudistus. Sitä silmällä pitäen kaikista neljästä näkökulmasta (asiakas, prosessit, henkilöstö ja talous) tullaan kehittämään toimintaa siten, että siirtyminen uuteen organisaatioon on mahdollisimman sujuvaa Asiakas/Kunta Elokuussa 2018 otettiin käyttöön T3-aika (kolmas kiireetön vastaanottoaika), joka lasketaan kunnittain hammaslääkäreiltä ja suuhygienisteiltä. T3-arvot julkaistaan seututerveyskeskuksen sivuilla

16 15 viikoittain ja niiden toteutuminen ilmaistaan liikennevaloväreillä. T3-aikaan ei ole vielä asetettu maakunnallisia tai valtakunnallisia tavoitteita, joten ne määriteltiin Seututk:n suun terveydenhuoltoon seuraavasti: vihreä on 0-30 päivää, keltainen päivää ja punainen yli 60 päivää. Tavoite: Kiireettömään hoitoon pääsyssä asetetaan vuodelle 2019 tavoite T3-mittarin mukaisesti niin, että kaikissa kunnissa sekä hammaslääkäreillä että suuhygienisteillä saadaan pidettyä liikennevalo vihreällä (T3 arvo on 0 30) Mittari: T3-aika on alle 30 päivää Prosessit/Toiminta Palvelumuotoilusta on meneillään kehittämishanke, joka on alkanut vuoden 2018 puolella ja jatkuu vuoden 2019 puolelle. Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Työajan seurantaa ollaan toteuttamassa osana työntekijän opinnäytetyötä. Havainnoinnit ja mittaukset on tehty vuonna 2018 kaikille ammattiryhmille. Tulokset ja niistä poimittavat kehityskohteet saadaan koottua vuoden 2019 aikana. Kirjaamisen arviointi toteutetaan kaikille potilastyötä tekeville työntekijöille (hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat) vuoden 2019 aikana. Vuoden 2018 syksyllä aloitettiin ajanvaruksen toimintaa kehittävä hanke: Keski-Suomen seututerveyskeskuksen suun terveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää palveluohjaamista ja hoidon tarpeen arviointia. Hanke on osa toiminnan jatkuvaa kehittämistä, ilman lisäresursointia ja se toimii pilottina, jonka tuotoksia voidaan hyödyntää koko Seututerveyskeskuksen alueella ja Keski-Suomen maakunnan valmistelutyössä. Pyrkimyksenä on saada aikaan uusi toiminto, jossa potilaiden palveleminen onnistuu yhdestä yhteydenotosta. Jatkossa kyse on hoitoon osallistumisesta, eikä enää pelkästä hoitoajan antamisesta. luoda toimintamallit, jotka mahdollistavat potilasasiakkaiden nopean palvelun ja tätä kautta myös tehokkaan toiminnan saada parempi hyöty nykyisin käytössä olevista yhteydenottokanavista ja testata uusia. koulutuksen kehittäminen työntekijöille palvelemaan myös uusien työntekijöiden perehdytystä. luoda terveydenhuollon yhteyskeskuspalvelusta haluttu työpaikka. luoda ergonomialtaan ja viihtyvyydeltään hyvä työpaikka. Tavoite: Kaikki hankkeet saadaan toteutettua tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti Mittari: Hankkeiden toteutumisaste tavoitteiden ja aikataulun suhteen

17 Henkilöstö Eläköitymiset ovat suuri haaste. Rekrytoinnit hoidetaan niin, että suunnittelemattomia katkoksia toimintaan ei tule. Vältetään ostotyövoiman käyttöä virka-ajan toiminnassa. Päivystyksen järjestämiseen 24/7 henkilökunta ostetaan yhteistyössä Keski-Suomen muiden terveyskeskusten kanssa. Työnjako ja tehtävien siirto mahdollistetaan kehittämällä henkilöstörakennetta sitä kohti, että kaikissa hoitoloissa siten, että meillä olisi 1 hammaslääkäri/1 suuhygienisti tai itsenäistä työtä tekevä hammashoitaja. Suun terveydenhuoltoon ei olla esittämässä henkilöstölisäyksiä vuodelle Tavoite: Kaikissa toimissa ja viroissa on työntekijä. Mittari: Toimien ja virkojen täyttöasteet Talous Investointeina tai leasing-menetelmällä on talousarvioversiossa nro 3 ( ) suunniteltu hankittavaksi 5 uutta hoitokonetta ja niihin kiinteästi liittyvät potilastuolit sekä hoitokalusteet. Laitteiden uusintapaine on nyt tiivistynyt, koska aikaisempina vuosina hankinnat on jätetty toteuttamatta SOTE-uudistusta odoteltaessa. Jos investointeja ei nyt tehdä, otetaan tietoisesti riski toiminnan suunnittelemattomille katkoksille, kun laitteistoita ei välttämättä ole mahdollista enää ylläpitää / korjata. Investointeja käsitellään vielä erikseen talousarvion hyväksymisprosessin yhteydessä. Tavoite: Kustannukset kunnittain ( /asukas) pysyvät asetetussa tavoitteessa. Mittari: Tavoitteellinen kustannustaso asukasta kohti max Hallinnon vastuualue 5.1 Hallinnon tehtävät Seututerveyskeskuksen johtamisjärjestelmää on uudistettu ja kevennetty viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Toimivan johtamisjärjestelmän tehtävänä on huolehtia suunniteltujen muutosten toteutumisesta ja seurannasta sekä kehittää niitä edelleen vastaamaan paikallisia tarpeita potilaslähtöisesti ja -turvallisesti. Seututerveyskeskuksen keskeisimpiä kehittämisprosesseja vuodelle 2019 ovat mm: - potilaiden hoidon tarpeeseen perustuvan vastaanottomallin jatkokehittäminen - hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen kattavasti erityisesti palveluja käyttäville asiakkaille - henkilöstöresurssien käyttötapojen, koordinoinnin ja liikuteltavuuden yhtenäistäminen - osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen - sähköisen asioinnin kehittäminen, ml. etä- / virtuaalivastaanottotoiminnan aloittaminen - kustannustehokkaiden toimintaratkaisujen ja potilasprosessien aktiivinen hakeminen poikkihallinnollisesti yhdessä erikoissairaanhoidon ja kuntien talousasiantuntijoiden kanssa - toiminnan ja talouden raportoinnin kehittäminen yhdessä kuntien ja erikoissairaanhoidon kanssa.

18 Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut Seututerveyskeskuksen käyttämistä palveluista hankitaan vuonna ,6 % eli 4,8 miljoonaa euroa (vuonna 2018 vastaava luku oli 49,2 % eli 4,2 miljoonaa euroa) sairaanhoitopiirin muilta yksiköiltä. Näiden palvelujen kustannukset sisältyvät omana toimintana tuotettujen palvelujen hintoihin. Tietojärjestelmäpalvelut ml. puhelinpalvelut hankitaan sairaanhoitopiirin tietohallinnon kautta. Keskeisin tietojärjestelmistä on potilastietojärjestelmä Effica, joka on yhteisessä tietokannassa sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa, eli sama tietojärjestelmä toimii perusterveydenhuollossa noin asukkaan väestöpojalla ja erikoissairaanhoidossa n asukkaan väestössä. Seututerveyskeskus on tietojensa osalta oma rekisterinpitäjä. Muita tietojärjestelmiä ovat mm. Web-Marela, Flexim, laboratoriojärjestelmä sekä taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Talousarvioon on varattu ostopalveluihin tietohallinnolta 1,6 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa), mikä on 4,2 % (4,2 %) liikevaihdosta, 36,85 /asukas (33,75). Diagnostisia palveluita hankitaan sairaanhoitopiirin yksiköltä 857 tuhannella eurolla (831 tuhatta euroa), 2,3 % (2,2 %) liikevaihdosta eli 19,09 /asukas (18,40). Merkittävin erä muodostuu radiologian palveluista, jonka toimintaa ovat seututerveyskeskuksen alueella toimivat kolme röntgenyksikköä, eli Laukaa, Joutsa ja Keuruu. Lääkehuollon palvelut 104 tuhatta euroa (136 tuhatta euroa) hankitaan sairaanhoitopiirin apteekilta koko seututerveyskeskuksen alueelle. Myös lääkkeet ostetaan sairaanhoitopiirin apteekilta 301 tuhatta euroa (300 tuhatta euroa). Yhteensä palveluiden ja lääkkeiden ostoon on varattu 405 tuhatta euroa (436 tuhatta euroa), 1,0 % (1,2 %) liikevaihdosta, 9,01 /asukas (9,64). Materiaalitoimen palvelut (hankintatoimisto, sisäinen kuljetus, varasto ja kuljetus) tuottaa sairaanhoitopiirin materiaalitoimi koko seututerveyskeskuksen alueelle. Materiaalitoimen palveluiden ostoihin on varattu 184 tuhatta euroa (183 tuhatta euroa), 0,5 % (0,5 %) liikevaihdosta, noin 4,09 /asukas (4,04). Apuvälinepalvelut Sairaanhoitopiirin kuntoutuksen yksikköön kuuluva alueellinen apuvälinekeskus (AVEK) vuokraa ja toimittaa kalliimmat ja vaativammat apuvälineet seututerveyskeskuksen oman kuntoutustoiminnan kautta. Näihin ostopalveluihin on varattu 465 tuhatta euroa (449 tuhatta euroa) sekä kuntoutus- ja terapiatarvikkeiden ostoihin 306 tuhatta euroa (234 tuhatta euroa), yhteensä 2,0 % (1,9 %) liikevaihdosta eli 17,17 /asukas (15,39). Paikallisesti toimivat kuusi kuntoutusyksikköä hankkivat ja lainaavat edelleen yksinkertaisemmat ja useammin tarvittavat apuvälineet. Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon palvelut hankitaan asianomaisilta sairaanhoitopiirin yksiköiltä. Henkilöstö- ja taloushallinnon ostopalveluihin on varattu yhteensä 757 tuhatta euroa (777 tuhatta euroa), 1,9 % (2,1 %) liikevaihdosta, 16,87 /asukas (17,18 ). Henkilöstöhallinnon tehtäviä on runsaasti myös seututerveyskeskuksen toimistossa, mm. kaikki henkilöstön rekrytointiin ja palkanmaksuun liittyvät päätökset sekä tietojen tallentaminen palkkahallinnon järjestelmään. Myös lähiesimiehet tekevät runsaasti työtä palvelusuhdeasioissa. Seututerveyskeskuksen jäsenkuntien omistamien toimipisteiden toimitilat ovat kunnat vuokranneet sairaanhoitopiirin tekniselle toimelle, joka puolestaan edelleen laskuttaa vuokrakustannukset seututerveyskeskukselta. Seututerveyskeskuksen toimitiloista aiheutuviin vuokrakustannuksiin on varattu tuhatta euroa (2 595 tuhatta euroa), 6,6 % (7,2 %) liikevaihdosta, 58,21 /asukas (57,39). Kuntien ulkopuolisten toimijoiden osuus em. vuokrakustannuksesta on 40 tuhatta euroa (40 tuhatta euroa). Sairaanhoitopiirin kiinteistötekniikan palvelut seututerveyskeskukselle ovat

19 18 vuonna tuhatta euroa (32 tuhatta euroa) ja puhtauspalveluiden 25 tuhatta euroa (26 tuhatta euroa). Laboratoriopalvelut hankitaan pääosin Fimlabilta. Määrärahavaraus on tuhatta euroa (1 235 tuhatta euroa), 3,6 % (3,4 %) liikevaihdosta, 31,49 /asukas (27,32). Laboratoriotutkimusten analyysitoiminta on keskitetty. Kuitenkin terveysasemien ja sairaaloiden toiminnan sujuvuuden kannalta välttämättömät tutkimukset analysoidaan paikallisesti, enimmäkseen pikatutkimuksina. Laboratorionäytteiden ottaminen jatkuu kaikissa nykyisissä toimipisteissä. Pesulapalvelut hankitaan pääosin Sakupe Oy:ltä. Määrärahavaraus Sakupen ostoille on 181 tuhatta euroa (131 tuhatta euroa). 5.3 Hallinnon tulevaisuus Asiakas/Kunta Seututerveyskeskuksen tavoitteena on tuottaa laadullisesti erinomaista palvelua asiakkailleen heidän todelliseen tarpeeseensa ja voimavaroihinsa suhteutettuna. Toiminnan tulosten tulee olla mitattavia (vaikuttavuus) ja kustannustehokkaita. Kunnan tulee luottaa seututerveyskeskukseen palvelujen tuottajana ja toiminnan analyysien tulee olla läpinäkyviä. Raportointia kehitetään vastaamaan kokonaisuuden hahmottamista entistä paremmin Prosessit/Toiminta Toimintaa on edelleenkin kehitetty prosessimenetelmin ja nykyisiä toimintamalleja on pyritty yhtenäistämään löytämällä parhaat käytännöt eri toimipisteistä. Potilaille arvoa tuottamaton toiminta ja päällekkäisyydet pyritään karsimaan pois (myös verkostotoiminnassa yli organisaatiorajojen) ja näin ollen parantamaan työn tuottavuutta kokonaisuutena Henkilöstö Ammatilliset jatko- ja ylläpitokoulutukset tulee suunnata asiakastarpeiden mukaisesti, mutta myös muutosjohtamiskoulutusta ja muutoksissa selviytymisen tukea tulee järjestää riittävästi. Henkilöstön joustava käyttö ja hyvä resurssisuunnittelu auttavat myös kustannusten hallinnassa Talous Seututerveyskeskus on aikaisempina vuosina onnistunut varsin hyvin talouden ylläpidossa keskimäärin. Vuoden 2018 aikana johtokunnan taholta hyväksytyt resurssimuutokset yhdessä vastaanoton toimintamallimuutoksen kanssa ovat kuitenkin ajaneet liikelaitoksen tilanteeseen, jossa suoritteiden lukumäärä ja niiden kuntalaskutushinnat eivät tuota kulutoteuman mukaisia summia tulopuolelle eli olemme syksyn 2018 aikana varsin haastavassa talousarvion toteumatilanteessa samalla, kun olemme päättämässä talousarviota vuodelle Olemme viimeisen kolmen vuoden aikana karsineet toiminnastamme mm. tarpeettomia sairaalavuodeosastopaikkoja, määräaikaista henkilökuntaa ja tarpeettomia tutkimuskuluja ja saavuttaneet näin merkittäviä säästöjä. Vastaavasti kustannukset ovat nousseet mm. hoitotarvikkeiden, apuvälineiden ja kuvantamisen osalta. Perusterveydenhuoltoon ohjattujen lisäresurssien sekä tarkoituksenmukaisemman sisäisen työnjaon pohjalta olemme saaneet merkittäviä säästöjä myös erikoissairaanhoidon puolelle. Näiden kulujen kokonaisuuden ymmärtäminen syy-seuraussuhteineen on kuitenkin vaikeaa ja tähän raportoinnin analyysin osuuteen tulee jatkossa panostaa. 5.4 Potilas- ja asiakasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta Sosiaali- ja terveysministeriöltä on ilmestynyt Valtioneuvoston periaatepäätös Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Potilas- ja asiakasturvallisuuden ja laadun edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Tuottajien vastuuseen kuuluu, että potilas- ja