Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä hallinto- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA /2016 Kokousaika to , klo Kokouspaikka Päätöksentekijät Läsnä = x Rantasipi Laajavuori Jaakko Kiiskilä puheenjohtaja Eira Ohvo Riitta Vanhanen varapuheenjohtaja Leena Mikkonen Päivi Hakulinen Reijo Urtti Eero Vainio Pirkko-Liisa Vesterinen Johanna Tuukkanen Tero Pulkkinen Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä Jukka Kivelä hallinto- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Leila Lindell Juha Kinnunen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja Pöytäkirjan nähtävänäpito Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä seututerveyskeskuksen toimistossa kello

2 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA / LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 59 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 60 3 TULOSRAPORTTI 1 11/ VUODEN 2017 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 62 8 YLIHOITAJAN VIRAN PERUSTAMINEN SUUN TERVEYDENHUOLTOON; TOIMINTASUUNNITELMAAN 2017 LIITTYVÄ TOIMINNALLINEN JÄR- JESTELY 63 9 NELJÄN TERVEYSKESKUSHAMMASLÄÄKÄRIN VIRKANIMIKKEIDEN MUUTOKSET APULAISYLHAMMASLÄÄKREIKSI; TOIMINTASUUNNI- TELMAAN 2017 LIITTYVÄ TOIMINNALLINEN JÄRJESTELY VUODEN 2017 TOIMINTASUUNNITELMASSA HYVÄKSYTTYJEN UUSIEN VIRKOJEN/TOIMIEN PERUSTAMINEN JA NIMIKKEIDEN MUUTOKSET ASIAKASMAKSUT VUODELLE MUUT ASIAT

3 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta 58 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUS / Johtokunnan päätöksen (67 ) mukaan johtokunnan kokouksen esityslista ja liitteet lähetetään vuonna 2016 sähköpostitse 7 päivää ennen kokousta: - johtokunnan jäsenille - shp:n hallituksen puheenjohtajalle ja shp:n johtajalle - kuntien kirjaamoihin Esityslista liitteineen viedään seututerveyskeskuksen nettisivuille kohtaan johtokunta/esityslistat. Toimielin on päätösvaltainen, mikäli enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä kokouksessa. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty

4 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta 59 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT KOKOUS /2016 2

5 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta 60 TULOSRAPORTTI 1-11/2016 Hallinto- ja talouspäällikkö Jukka Kivelä Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu KOKOUS / Toimitusjohtajan ehdotus: Tulosraportti ajalta esitellään kokouksessa. Johtokunta merkitsee tulosraportin 1 11/2016 tietoonsa saatetuksi.

6 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Johtokunta Johtokunta Järjestämistoimikunta Johtokunta KOKOUS / Jk 39, 45, 54, Järj.tmk 18, Jk 61 SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TULEVAISUUS NÄKÖKULMIA JA LINJAUKSIA VUODELLE 2017; VUODEN 2017 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Jk , 39 Seututerveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelut kahdeksan jäsenkuntiensa kuntalaisille järjestämistoimikunnan (ns. tilaaja) ja johtokunnan (ns. tuottaja) linjausten mukaisesti. SOTE-integraation edetessä on myös liikelaitoksen pohdittava valmistautumista omalta osaltaan tuleviin uusiin toimintamalleihin. Toimitusjohtajan ehdotus: Toimitusjohtaja antaa kokouksessa alustukset ainakin seuraavista, liikelaitoksen tulevaisuuteen vaikuttavista asioista: - Seututerveyskeskuksen kotisivu-uudistus - ennaltaehkäisevän terveydenhuollon järjestäminen yhdessä kuntien kanssa (ml. hyvinvointisuunnitelmat ja terveyden edistäminen) - hoidon tarpeen arvioinnin ja sähköisen asioinnin järjestäminen tulevaisuudessa - asiakkaan palvelutarpeen mukainen palvelumuotoilu / palvelujen segmentointi: - palvelujen satunnaiskäyttäjän rooli - kansantautien hoidon järjestäminen (tulevaisuuden omahoitajamalli) - palvelujen suurkuluttajien / monikäyttäjien palveluohjaus (tulevaisuuden omalääkärimalli) - lähipalveluiden uudelleenmuotoilu: hyvinvointiasemat, tilajärjestelyt, laboratorio- ja kuvantamispalveluiden tarjonta - Seututerveyskeskuksen sairaalapaikat tulevaisuudessa - työterveyshuollon järjestäminen alkaen (tth Aallon yhtiöittämisen vaikutukset) - Seututerveyskeskuksen kuntalaskutuksen jatkokehittämisen mahdollisuudet. Nämä asiat on kokoukseen mennessä käsitelty jo liikelaitoksen järjestämistoimikunnan kokouksessa ja linjauksista on käyty jo alustavaa keskustelua sillä foorumilla. Kokoukseen välitetään terveiset järjestämistoimikunnan kokouksesta näihin asioihin liittyen ja käydään palvelujen tuottaja näkökulmasta vastaava keskustelu. Samalla ohjataan aihevalinnassa koskien Seututerveyskeskuksen strategiaseminaaria kesäkuussa. Johtokunta keskustelee lähetekeskustelutyyppisesti näistä ja muista esille tulevista, liikelaitoksen toimintaa ohjaavista tekijöistä ja päättää jatkotoimenpiteistä. Päätös: Johtokunta kävi asiasta keskustelun. Johtokunta päätti myös siirtää em. kesäkuun 15 päivälle suunnitellun strategiaseminaarin ajankohdan syyskuulle. --- Puheenjohtaja Jaakko Kiiskilä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo

7 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Johtokunta Johtokunta Järjestämistoimikunta Johtokunta KOKOUS / Jk , 45 Toimintasuunnitelman 2017 alustavia linjauksia on esitelty järjestämistoimikunnalle kokouksessa sekä johtokunnalle kokouksessa Toimitusjohtajan ehdotus: Näiden käsittelyiden jälkeen Seututerveyskeskuksen johto ja johtoryhmä ovat valmistelleet toimintasuunnitelmaa ja talousarviota vuodelle 2017 yllä olevien keskusteluiden ja linjausten mukaisesti. Seututerveyskeskuksen toiminnasta pidetään lisäksi strategiaseminaari pe ja mukaan on kutsuttu kaikista kunnista sekä virkamiesjohto että päättäjiä. LIITE 1_45 Toimintasuunnitelmaluonnos vuodelle Kokouksessa toimitusjohtaja käy läpi tämänhetkisen suunnittelun tilanteen sekä toiminnan että talouden vaikutusten kannalta, ml. suunnitellut investointi- ja resurssivaraukset perusteluineen. Kuntakohtaisia lukuja ei vielä kuitenkaan tämän esityslistan lähettämisen aikaan ole käytettävissä, mutta talousarvioraami kokonaiskustannusten osalta on nyt koossa. Sitä kuitenkin vielä tarkistetaan kunnista ja johtokunnalta tulevan ohjeistuksen mukaisesti. Johtokunta merkitsee toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelun tilanteen tiedoksi ja antaa mahdolliset lisäohjeistukset. Päätös: Toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelun tilanne merkittiin tiedoksi. Johtokunta katsoo, että Joutsan kunnan edustajien kanssa tulee käydä läpi sairaalapalveluiden järjestäminen tulevaisuudessa Jk , 54 Seututerveyskeskuksen johto ja johtoryhmä ovat jatkaneet vuoden 2017 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua johtokunnan ja järjestämistoimikunnan edellisessä kokouksessa antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi on otettu huomioon sairaanhoitopiirin hallituksen talousarvioseminaarin yhteydessä päättämät linjaukset kilpailukykysopimuksen huomioon ottamisesta. Sairaanhoitopiirin hallitus on käsitellyt toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja vuoden 2017 talousarviota kokouksessaan ja tehnyt siitä esityksen valtuustolle. Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa saan. Sairaanhoitopiiriin toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja talousarvioon sisältyy seututerveyskeskuksen tiedot ja liiteaineistona tiivistelmä toimintasuunnitelmasta samansisältöisenä kuin johtokunnalle esitettävä suunnitelma. Tiedot talousarvioesityksen kuntalaskutusosuuksista sekä vastuualuekohtaiset tuloslaskelmat vuodelle 2017 on toimitettu kuntiin Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 ovat tämän esityslistan LIITTEENÄ 1_54.

8 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Johtokunta Johtokunta Järjestämistoimikunta Johtokunta KOKOUS / Toimitusjohtajan ehdotus: Toimitusjohtaja esittelee talousarvion 2017 ja toimintasuunnitelman kokouksessa. Johtokunta merkitsee vuoden 2017 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmisteluvaiheen tiedokseen, antaa tarvittavia suunnitteluohjeita ja lähettää 2017 toimintasuunnitelman ja talousarvion järjestämistoimikunnan käsiteltäväksi. Vuoden 2017 talousarvio ja kuntalaskutushintojen perusteet tuodaan johtokunnan päätettäväksi sen jälkeen kun järjestämistoimikunta on hyväksynyt toimintasuunnitelman (sisältäen järjestämissuunnitelman ja palvelusopimukset). Päätös: Ehdotus hyväksyttiin... Eero Vainio poistui tämän kohdan käsittelyn aikana klo Järj.tmk , 18 Toimitusjohtajan ehdotus: Seututerveyskeskuksen johto ja johtoryhmä ovat jatkaneet vuoden 2017 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua johtokunnan ja järjestämistoimikunnan edellisissä kokouksissa antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi on otettu huomioon sairaanhoitopiirin hallituksen talousarvioseminaarin yhteydessä päättämät linjaukset kilpailukykysopimuksen huomioon ottamisesta. Sairaanhoitopiirin hallitus on käsitellyt toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja vuoden 2017 talousarviota kokouksessaan ja tehnyt siitä esityksen valtuustolle. Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa kokouksessaan. Sairaanhoitopiiriin toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja talousarvioon sisältyy seututerveyskeskuksen tiedot ja liiteaineistona tiivistelmä toimintasuunnitelmasta samansisältöisenä kuin järjestämistoimikunnalle esitettävä suunnitelma. Seututerveyskeskuksen johtokunta käsitteli talousarviota kokouksessaan ennen tämän esityslistan lähetystä ja hyväksyi sen lähetettäväksi järjestämistoimikunnan käsittelyyn. Toimitusjohtaja esittelee talousarvion 2017 ja toimintasuunnitelman kokouksessa. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 ovat tämän esityslistan LIITTEENÄ 1_18. Järjestämistoimikunta hyväksyy seututerveyskeskuksen LIITTEENÄ 1_18 olevan vuoden 2017 toimintasuunnitelman, joka koostuu järjestämissuunnitelmasta ja palvelussopimusosiosta, sekä talousarvion. Toimintavuoden aikana varaudutaan

9 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Johtokunta Johtokunta Järjestämistoimikunta Johtokunta KOKOUS / Päätös: suunnitelmassa esitetyn mukaisesti siihen, että kuntalaskutushintoja voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana toisen osavuosikatsauksen valmistumisen jälkeen. Ehdotus hyväksyttiin lisäyksellä, että laboratorio- ja kuvantamispalveluiden järjestämisessä eri toimipisteissä voidaan tehdä tarkennuksia tarpeiden kattamiseksi sekä kustannusten hillitsemiseksi Jk , 61 Järjestämistoimikunta on kokouksessaan käsitellyt seututerveyskeskuksen vuoden 2017 toimintasuunnitelman, joka koostuu järjestämissuunnitelmasta ja palvelussopimusosiosta sekä talousarvion. Järjestämistoimikunta on hyväksynyt toimipistekohtaiset muutokset laboratorio- ja kuvantamispalveluissa sekä lisäksi periaatteen, jonka mukaan toimintavuoden aikana varaudutaan suunnitelmassa esitetyn mukaisesti siihen, että kuntalaskutushintoja voidaan tarvittaessa tarkistaa toimintavuoden aikana toisen osavuosikatsauksen valmistumisen jälkeen. Toimintasuunnitelma 2017 on LIITTEENSÄ 1_61. Toimitusjohtaja esittelee kokouksessa laboratorio- ja kuvantamispalveluita koskevat muutokset toimipisteittäin. Periaatteena on, että laboratorion aukioloaikoja yhtenäistetään vuoden 2017 aikana ja Lievestuoreen alueella laboratoriopalveluita lisätään johtuen lisääntyneestä kysynnästä. Edelleen vähentyneestä kysynnästä ja lisääntyvistä kustannuksista johtuen sekä laboratorio- että kuvantamispalveluita vähennetään Konnevedellä. Toimitusjohtajan ehdotus: Johtokunta hyväksyy: 1. Seututerveyskeskuksen vuoden 2017 toimintasuunnitelman, joka koostuu järjestämissuunnitelmasta sekä palvelussopimusosiosta, talousarvion sekä kunnittaiset laboratorio- ja kuvantamispalveluiden järjestämissuunnitelmat. Toimintasuunnitelma ja talousarvio ovat esityslistan LIITEENÄ 1_61 2. vuoden 2017 hinnoittelun perusteet (toimintasuunnitelman liite 3) sekä suunnitelmassa esitetyn mahdollisuuden kuntalaskutushintojen tarkistamiseen toimintavuoden aikana. Johtosäännön mukaisesti toimitusjohtaja vahvistaa hinnat.

10 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta Johtokunta KOKOUS / YLIHOITAJAN VIRAN PERUSTAMINEN SUUN TERVEYDENHUOLTOON; TOIMINTASUUN- NITELMAAN 2017 LIITTYVÄ TOIMINNALLINEN JÄRJESTELY Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Seututerveyskeskuksessa on kolme vastuualuetta: avoterveydenhuolto, laitoshoito (sairaalahoito) sekä suun terveydenhuolto. Kaikilla vastuualueilla on vastuualuejohtajana ylilääkäri / ylihammaslääkäri. Avoterveydenhuollossa ja laitoshoidossa palvelujohtajana ja hoitotyön esimiehenä on ylihoitaja, mutta suun terveydenhuollossa osastonhoitaja. Suun terveydenhuollon osastonhoitaja on kuitenkin hoitanut käytännössä ylihoitajalle kuuluvat tehtävät. Toisaalta suun terveydenhuollossa ei osastonhoitajalla ole ollut työparia, jolle hallinnollisia tehtäviä olisi voinut delegoida. Suun terveydenhuollon vastuualueella on yhteensä 71 toimea tai virkaa. Toimitusjohtajan ehdotus: Jotta vastuualueiden tehtäviä voidaan hoitaa ja hoitohenkilöstöä johtaa yhteneväisin toimivaltuuksin, tulee suun terveydenhuollon vastuualueelle perustaa ylihoitajan virka. Tehtävään liittyy julkisen vallan käyttöä, joten kyseessä on virka. Tämä sisältyy Seututerveyskeskuksen vuoden 2017 toiminta- ja taloussuunnitelmaan, joka on hyväksytty sekä johtokunnassa että järjestämistoimikunnassa. Uuden ylihoitajan viran perustaminen ei lisää kustannuksia, koska tehtävien hoitaminen nykyisen osastonhoitajan virkatehtävän ohessa on kompensoitu tällä hetkellä henkilökohtaisilla palkan lisillä. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu, että kun vapautuva suun terveydenhuollon osastonhoitajan virka täytetään sisäisesti (kelpoisuusvaatimuksena suuhygienistin koulutus), lakkautetaan vastaava suuhygienistin vapautuva toimi eli virkojen/toimien määrä suun terveydenhuollon vastuualueella ei kasva. Viran kelpoisuusehdot: ylihoitajilta edellytetään oikeutta toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä, tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa sekä johtamiskoulutusta ja kokemusta. Virasta toiseen voidaan organisaation sisällä siirtää henkilö seuraavin periaattein: 1) viranhaltija täyttää viran kelpoisuusehdot 2) virkaa voidaan pitää viranhaltijalle sopivana 3) työntekijän asema vakituisena viranhaltijana ei muutu ja 4) kun perusteena siirtoon on a) toiminnan ja tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy eikä palkkaus alene tai siirtyjä on antanut suostumuksena siirtoon tai b) muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut suostumuksensa siirtoon. Suun terveydenhuollon osastonhoitaja, suuhygienisti Eila Kerkelä-Rautiainen on antanut suostumuksensa siirrolleen ylihoitajan virkaan. Kerkelä-Rautiainen täyttää ylihoitajan viran kelpoisuusehdot: suuhygienistin tutkinto, sairaanhoidon opettajan ja johtamistaidon erityisammattitutkinto. Johtokunta päättää 1) perustaa ylihoitajan viran suun terveydenhuollon vastuualueelle, 2) siirtää virkaan osastonhoitaja, suuhygienisti Eila Kerkelä-Rautiaisen ja 3) määrittää ylihoitajan tehtäväkohtaisen peruspalkan toimitusjohtajan kokouksessa tekemän esityksen mukaisesti

11 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta Johtokunta KOKOUS / NELJÄN TERVEYSKESKUSHAMMASLÄÄKÄRIN VIRKANIMIKKEIDEN MUUTOKSET APU- LAISYLHAMMASLÄÄKREIKSI Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Suun terveydenhuollon vastuualueella on neljä osatoiminnasta vastaavan terveyskeskushammaslääkärin virkaa (alueellisesti Joutsassa, Keuruulla ja Laukaassa, sekä erikoishammashoidossa). Näistä kahdessa on vakituinen viranhaltija tällä hetkellä, yhdessä sijainen ja yhdessä vakituinen viranhaltija ottaa viran vastaan alkaen. Suun terveydenhuollon toiminnan kehittämiseksi yhteneväisin periaattein somaattisen sairaanhoidon ja terveyden edistämisen kanssa, tulee osatoiminnasta vastaavat hammaslääkärin virat muuttaa apulaisylihammaslääkärin viroiksi. Muutokset on sisällytetty Seututerveyskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuodelle Muutoksista ei aiheudu kustannuksia. Vakituiset osatoiminnasta vastaavien terveydenkeskushammaslääkärien viranhaltijat ovat antaneet nimikemuutoksiin suostumuksensa. Toimitusjohtajan ehdotus: Suun terveydenhuollon vastuualueella olevat osatoiminnasta vastaavat terveyskeskushammaslääkärin virkanimikkeet muutetaan apulaisylihammaslääkärin viroiksi ilman tarkistuksia palkkoihin.

12 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta Johtokunta KOKOUS / VUODEN 2017 TOIMINTASUUNNITELMASSA HYVÄKSYTTYJEN UUSIEN VIRKOJEN/TOIMIEN PERUSTAMINEN JA NIMIKKEIDEN MUUTOKSET Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa hyväksyttyjen seuraavien virkojen ja toimien perustaminen: Perustettavat uudet virat/toimet: 1 terveyskeskuslääkäri Laukaan neuvolaan (toimipiste 8310) 1 terveyskeskushammaslääkäri Laukaan hammashoitolaan (8910) 2 toimintaterapeuttia Laukaan ja Joutsan kuntoutukseen (toimipiste 8610, 8640) 1 fysioterapeutti Laukaan kuntoutukseen (toimipiste 8610) 1 sairaanhoitaja Petäjäveden vastaanottoon (toimipiste 8260) yhdessä kunnan kanssa. 1 psykologi Keuruun Erityispalveluyksikköön, perheneuvolaan (8275) Budjetoitujen toimien nimikkeiden muutokset: 1) Lähihoitajan (tp 8220, Konneveden vastaanotto) budjetoitu toimi (nro ) lakkautetaan työntekijän eläköitymisen vuoksi. Perustetaan sovellusasiantuntijan toimi toimipisteeseen 8012 ja täytetään se kevään 2017 aikana ( LIITE 1_64 ). 2) Osastonhoitajan (tp 8275, Keuruun erityispalveluyksikkö) budjetoitu toimi (nro ) muutetaan sairaanhoitajan toimeksi ja täytetään alkaen ( LIITE 2_64 ). 3) Perushoitajan (tp 8275, Keuruun erityispalveluyksikkö) vapautunut, budjetoitu toimi (nro ) muutetaan sairaanhoitajan toimeksi ja täytetään alkaen ( LIITE 3_64 ). Toimitusjohtajan ehdotus: Johtokunta hyväksyy edellä esitetyt, toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2017 sisältyvät uudet virat ja toimet sekä nimikemuutokset.

13 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta Johtokunta KOKOUS / Järj.tmk 19, jk 65 ASIAKASMAKSUT VUODELLE 2017 Järj.tmk. 2.12,2016, 19 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muutoksella säädettiin asiakasmaksujen säännöllisistä indeksitarkistuksista. Muutos koski ensimmäisen kerran vuoden 2010 alussa tehtyjä maksujen muutoksia ja tarkistukset toteutetaan joka toinen vuosi. Terveydenhuollon tasamaksut on sidottu kansaneläkeindeksiin. Johtosäännöllä määrätty luottamustoimielin päättää asiakasmaksulainsäädännön mukaisten maksujen käyttöön ottamisesta. Seututerveyskeskustoiminnan johtosäännön mukaan järjestämistoimikunnan toimivaltaan kuuluu mm. päättää seututerveyskeskuksen potilailta ja asiakkailta perittävistä maksuista siltä osin kuin niistä päättäminen asiaa koskevat säännökset huomioon ottaen on viranomaisen päätettävissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja vuodelle 2016 tarkistettiin 19. marraskuuta 2015 annetulla valtioneuvoston asetuksella (LIITE 1_19 ) valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta). Vuonna 2016 asiakkailta ja potilailta on peritty asetuksen mukaiset enimmäismaksut lukuun ottamatta veteraaneja, joilta ei peritä vastaanottokäynti päiväsairaanhoitotai sarjahoitomaksuja. Vuodelle 2017 ei indeksitarkistuksia ole tehty, joten vuodelle 2017 ei tule maksumuutoksia, ellei järjestämistoimikunta tee enimmäismaksuja alempia ja maksujen kohderyhmiä koskevia muutoksia. Toimitusjohtajan ehdotus: Järjestämistoimikunta päättää, että vuoden 2017 asiakasmaksuihin ei tehdä muutoksia verrattuna vuoteen 2016 eli asiakkailta ja potilailta peritään em. asetuksen tarkistuksen mukaiset enimmäismaksut lukuun ottamatta veteraaneja, joilta ei peritä vastaanottokäynti-, päiväsairaanhoito- tai sarjahoitomaksuja. Asiakkailta perittävät maksut on esitetty LIITTEESSÄ 2_19. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Jk , 65 Järjestämistoimikunta on kokouksessaan Seututerveyskeskustoiminnan johtosäännön mukaisesti päättänyt vuonna 2017 seututerveyskeskuksen potilailta ja asiakkailta perittävistä maksuista. Asiakkailta perittävät maksut on esitetty LIITTEESSÄ 1_65. Toimitusjohtajan ehdotus: Johtokunta merkitsee vuoden 2017 asiakasmaksut tietoonsa saatetuksi.

14 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS / JOHTOKUNNAN KOKOUKSET JA KOKOUSKÄYTÄNNÖT 2017 Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Seututerveyskeskuksen toiminnan ja talouden suunnittelu ja toimielinten kokoukset rytmittyvät osaltaan sairaanhoitopiirin valtuuston vuosikelloaikatauluun. Perusajatuksen on ollut, että johtokunta kokoontuu kuukausittain (lukuun ottamatta heinä-elokuuta) ohjeistamaan operatiivista johtoa ja käsittelemään toimivaltaansa kuuluvat asiat. Kesäkuun johtokunnan kokous järjestetään jo perinteeksi muodostuneen Seututerveyskeskuksen strategiaseminaarin yhteydessä. Sairaanhoitopiirin hallituksen ja valtuuston kokousaikataulu päätetään valtuustossa ja alustava aikataulu on alla. Vuoden 2017 vuosisuunnitelmiin perustuen johtokunnan kokousaikatauluksi esitetään seuraavaa. Johtokunta Järjestämistoimikunta Shp valtuusto (to 19.1.) to 23.2 pe 3.3. to to to pe 2.6. ke to Seututk strategiaseminaari pe to pe to (varalla pe 27.10) pe to pe 1.12 to pe 8.12 Toimitusjohtajan päätösehdotus: Johtokunta päättää, että johtokunnan kokoukset vuonna 2017 pidetään yllä olevan aikataulun mukaisesti.

15 TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2017 Keski-Suomen seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Järjestämistoimikunta Johtokunta

16 1 Sisällys 1. Seututerveyskeskuksen toiminta Seututerveyskeskuksen nykytila Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Sähköinen asiointi Modernit terveyspalvelut Henkilöstösuunnittelu SOTE-asentoon Kilpailukyky markkinoilla ja entinen toiminnan sulkusuunnitelma Muutosjohtaminen ja muutosviestintä Avoterveydenhuollon vastuualue Vastaanotto Terveysneuvonta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuntoutus Erityispalveluyksikkö Erityistyöntekijät Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Prosessit/toiminta Henkilöstö Talous Laitoshoidon vastuualue Laukaan sairaala Konneveden sairaala Joutsan sairaala Keuruun sairaala Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous... 17

17 2 4. Suun terveydenhuollon vastuualue Suun terveydenhuollon perushoito Suun terveydenhuollon erikoishoito Suun terveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Hallinnon vastuualue Hallinnon tehtävät Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut Hallinnon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Potilasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta Potilasturvallisuus Henkilöstöturvallisuus ja työsuojelu Riskien hallinta ja sisäinen valvonta Palvelusopimukset Palvelusopimus Keuruu Palvelusopimus Petäjävesi Palvelusopimus Multia Palvelusopimus Laukaa Palvelusopimus Konnevesi Palvelusopimus Joutsa Palvelusopimus Toivakka Palvelusopimus Luhanka Talousarvio Talousarvion perustelut Tuloslaskelma LIITE 1 Tuloslaskelma LIITE 2 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut LIITE 3 Tuotteet ja hinnat... 48

18 3 1. Seututerveyskeskuksen toiminta 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytila Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluva perusterveydenhuollon liikelaitos seututerveyskeskus on toiminut vuoden 2011 alusta eli kohta kuusi vuotta. Näin ollen se on jo pitkään tuottanut perusterveydenhuollon (ml. suun terveydenhuollon) ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalityön lähipalvelut 8 kuntansa kuntalaisille perustamissopimuksensa mukaisesti. Eri ammattiryhmistä koostuva henkilökunta ei ole viimeisten vuosien aikana pelkästään tuottanut paikalliseen palvelutarpeeseen perustuvia perinteisiä terveyspalveluita, vaan se on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä uusia, tulevaisuuden tarpeisiin perustuvia tuotteita. Olemme viimeisen vuoden aikana omalta osaltamme aktiivisesti valmistautuneet erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatioon eli SOTE:een. Yhteistyö tilaaja-tuottaja-mallin mukaisten päätöksentekoelintemme (johtokunta ja järjestämistoimikunta) kanssa on vahvistunut ja seututerveyskeskus on vakiinnuttanut paikkansa isona maakunnallisena perusterveydenhuollon palveluiden tuottajana. Luottamus jäsenkuntiin on synnytetty yhteisten keskusteluiden, avoimuuden, toiminnan ja talouden läpinäkyvyyden sekä jatkuvien analyysien avulla. Kahdeksan eri kunnan terveyspalvelujen hallinnon ja toimintojen yhtenäistäminen on kuitenkin ollut haasteellista, siitäkin huolimatta, että valtakunnalliset integraatiosuunnitelmat niitä puoltavat. Erilaisia yhteistyöfoorumeita ja verkostoja seututerveyskeskuksen eri kunnissa ja kuntien toimijoiden välillä on ollut entistä enemmän, mutta tieto ei aina ole vaihtunut tarkoituksenmukaisesti. Viimeisen vuoden aikana seututerveyskeskus on keskittynyt erityisesti kehittämään yhteisiä, koko perusterveydenhuoltoa koskevia toimintaprosesseja sekä tekemään yhteistyötä kuntien vanhuspalveluiden kanssa. Lisäksi on aloitettu työ terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ennalta ehkäisevän työn osalta kuntakohtaisesti. Koska toiminta on viiden vuoden aikana vakiintunut operatiivisesti hyvälle tasolle, on tästä eteenpäin mahdollisuus kehittää yhteisiä strategisia toimintaprosesseja hyödyttämään kaikkia yksiköitä. Tavoitteena tulee olla resurssien oikea kohdentaminen erityisesti pullonkauloihin ja prosessianalyysimenetelmien käyttö jatkuvaan toiminnan kehittämiseen.

19 4 1.2 Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi 2015 Seututerveyskeskuksen uuden johtosäännön, jolla yksinkertaistettiin ja selvennettiin hallintoa ja johtamista. Tätä työtä on operatiivisen toiminnan johtamisen osalta jatkettu vuonna 2016 ja kaikkien johtavien viranhaltijoiden tehtävät on tarkistettu ja muutokset astuvat voimaan portaittain vuoden 2017 aikana. Alla olevassa kuvassa on hahmotettu prosesseittain eri vastuualueiden tehtävät ja roolit. Seututerveyskeskuksessa toimii edelleen kolma vastuualuetta: avoterveydenhoito, laitoshoito ja suun terveyden hoito. Näillä kaikilla vastuualueilla on oma vastuualuejohtaja eli ylilääkäri (yl) /ylihammaslääkäri (yhml). Heillä on ollut työparinaan palvelupäälliköt eli ylihoitajat (yh, laitoshoidossa ja avoterveydenhuollossa) sekä osastonhoitaja (oh, suun terveydenhuollossa). Ylilääkäreiden tehtävänkuvat on tarkistettu vastaamaan uudistuvaa palvelurakennetta ja SOTEsopivia prosesseja. Käytännössä avohoidon ylilääkäri vastaa sekä terveyden edistämisen ja neuvola-perhekeskustyön että vastaanottotyön johtamisesta. Laitoshoidon ylilääkäri puolestaan vastaa vanhuspalveluiden sairaalatyön johtamisesta ja geriatrisen osaamisen turvaamisesta. Ylihammaslääkäri vastaa sekä suun terveydenhuollon johtamisesta että osaltaan sähköisen asioinnin kehittämisestä ja ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Ylihoitajien ja suun osastonhoitajan kanssa on valmisteltu hoitotyön johtamisen uusi työnjako ja tehtävänkuvat. Tähän asti suun terveydenhuollon hoitotyötä on johtanut osastonhoitaja, mutta tehtävät ovat koko toiminnan ajan vastanneet ylihoitajan tehtäviä. Nyt vuoden 2017 toimintasuunnitelmaan esitetään suun terveydenhuoltoonkin perustettavaksi ylihoitajan uusi virka, mutta koko prosessin lopputulemana lakkautetaan vastaavasti yksi suun terveydenhuollon toimi. Muutoksella saadaan selkiytettyä suun terveydenhuollon hoitotyön johtamisesta ja

20 5 delegoitua henkilöstöhallintovastuuta nykytoimintaan paremmin sopivaksi. Samalla uuden ylihoitajan alaisuuteen siirretään koko seututerveyskeskuksen välinehuoltoprosessi ja sen henkilöstö. Avoterveydenhuollon ja laitoshoidon ylihoitajan tehtävänkuvat on puolestaan tarkistettu niin, että vuoden 2017 alusta toinen ylihoitaja vastaa koko sairaanhoitotoiminnan hoitohenkilöstön henkilöstöhallinnosta (sekä laitoshoidon että vastaanottotoiminnan) ja samalla toinen ylihoitaja voi keskittyä terveyden edistämisen ja neuvola-perhekeskustyön hoitotyön johtamiseen. Tämä työnjako mahdollistaa myös entistä paremman yhteistyön kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävissä. Samalla mahdollistetaan entistä tarkoituksenmukaisempi henkilöstön käyttö ja osaamisen kohdentamisen yli laitos- ja avohoidon organisaatiorajojen. Seututerveyskeskuksessa on kolme apulaisylilääkäriä (ayl), yksi Keuruulla, yksi Laukaassa ja yksi Joutsassa. Apulaisylilääkäreiden osalta tehtävänkuvat on tarkistettu siten, että heidän alaisuuteensa siirretään kaikki liikelaitoksen terveyskeskuslääkärit vastaten alueellista toimintaa. Keuruun apulaisylilääkäri vastaa osaltaan vastaanottotoiminnasta Keuruun, Multian ja Petäjäveden alueella, Laukaan ayl puolestaan Laukaan ja Konneveden alueella ja Joutsan ayl Joutsan, Toivakan ja Luhangan alueella. Suun terveydenhuollossa alueellinen vastuu on jaettu kolmelle osatoiminnasta vastaavalle terveyskeskushammaslääkärille. Jotta esimiestyö organisoituu loogisesti myös suun terveydenhuollossa, esitetään vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa, että osatoiminnasta vastaavat hammaslääkärit siirretään perustettaviin apulaisylihammaslääkärin virkoihin. Heidän tehtävänkuvansa säilyvät ennallaan ja vastaavat terveyskeskushammaslääkärin virat lakkautetaan. Alunperin seututerveyskeskuksen avo- ja laitoshoidossa on ollut yhteensä 12 osastonhoitajaa. Tehtävänkuvien tarkistuksen seurauksena vuoden 2017 aikana yhdistetään esimiestehtäviä alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Kun lisäksi sairaalatoiminnan palvelurakenteessa tapahtuu vuoden 2017 aikana kuntakohtaisia muutoksia, lienee mahdollista, että vapautuvia osastonhoitajan virkoja voidaan muuttaa sairaanhoidollisten palvelukokonaisuuksien asiantuntijoiden toimiksi. Seututerveyskeskuksen hallinnossa toimii toimitusjohtajan apuna hallinto- ja talouspäällikkö, johdon sihteeri sekä asiantuntijoina potilasturvallisuuskoordinaattori, ICT-sovellusasiantuntijat, viestinnän asiantuntija sekä päihde-mielenterveyspalveluiden asintuntijasairaanhoitaja. Vastuualueilla toimii yhteinen vastuualuesihteeri. Alla olevassa kuvassa on esitetty kuntien yhteiset toiminnalliset alueet (JO-KE-LA), joille operatiiviset vastuut ja esimiestehtävät on jaettu. Kolmen suurimman aluekokonaisuuden avulla pystymme joustavammin hahmottamaan kuntien erilaiset, mutta kuitenkin koko ajan muuttuvat resurssitarpeet ja liikuttamaan henkilöstöä tasapuolisesti niin, että erilaisilta pullonkauloilta vältytään erityisesti pienemmissä kunnissa. Laajempien kokonaisuuksien hahmottaminen niin henkilöstön resurssisuunnitelussa, työkierrossa, varahenkilöstön käytössä, kuin myös toimintamallien yhtenäistämisessä on ensiarvoisen tärkeää valmistauduttaessa maakunnalliseen toimintamalliin niin, että pystymme jatkossakin turvaamaan kunnille lähipalvelut niiden tarpeiden mukaisina.

21 6 1.3 Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Seututerveyskeskuksen osallistuminen perusterveydenhuollon tulevaisuuden suunnitteluun Keski- Suomessa on ensiarvoisen tärkeää. Ilman aktiivista osallistumista emme voi tuoda esille omistajakuntiemme ja asiakkaidemme ominaispiirteitä, ja olla vakuuttuneita siitä, että maakunnan suunnitelmat koskien Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ottavat riittävässä määrin huomioon kuntien ja niiden asukkaiden yksilölliset tarpeet. Seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja nimettiin alkuvuoden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmään, Keski-Suomen SO- TE -palvelutuotantoryhmään sekä Uusi Sairaala -hankkeen ohjausryhmään. Lisäksi seututerveyskeskus on eri ammattilaistensa kautta osallistunut erilaisiin Uusi Sairaala -hankkeen ja Keski- Suomen SOTE -hankkeen alatyöryhmiin kutsujen mukaan. Seututerveyskeskuksen strategiatyötä on tehty vuoden 2016 aikana. Varsinaista strategiaamme ei vielä ole hyväksytty, mutta tässä toimintasuunnitelmassa voimme esittää tämänhetkisen luonnoksen strategiakuvastamme. Strategiamme kiteytyy seuraaviin asioihin: 1) Monipuoliset lähipalvelut, 2) Sähköisen asioinnin helppous, 3) Asiakaslähtöinen yhteistyö ja erinomainen työpaikka, 4) Kustannustehokkuus sekä 5) Ajantasainen viestintä. Alla on kuva strategiamme pääkohdista. Seututerveyskeskuksen strategian toteutumisen kannalta seuraavassa on esitelty muutamia keskeisimpiä kehittämisprosesseja ja näkökulmia.

22 Sähköinen asiointi Yksi merkittävä tulevaa SOTE-sopivuutta lisäävä kokonaisuus on kuntalaiselle tarjottavat sähköiset asiointipalvelut, joiden mahdollisuuksiin ja käyttöön seututerveyskeskuksessa on ruvettu kiinnittämään erityistä huomiota jo vuoden 2016 aikana. Keväällä 2016 Seututk.fi -verkkosivusto uudistettiin vastaamaan myös mobiililaitteita hyödyntävän käyttäjäkunnan tarpeita ja sen sisältö rakennettiin niin, että tietoa etsivät kuntalaiset löytävät mahdollisimman nopeasti ja helposti luotettavat, asiantuntijatietoon perustuvat vastaukset kysymyksiinsä. Uuden sivuston sisältöä kehitetään jatkuvasti ja siihen tullaan liittämään kuntalaisten asiointia, kuten yhteydenottoa, tiedonsaantia, ajanvarausta ja itsehoitoa helpottavia sähköisiä palveluja. Hyvis.fi -sivuston sähköisen asioinnin mahdollisuuksia on hyödynnetty seututerveyskeskuksessa tähän mennessä vain pienimuotoisesti. Tunnistautumista vaativien palvelujen käyttöä kuitenkin tehostetaan keväällä 2017 toteutuvan Hyvis-sivuston päivityksen yhteydessä. Osa terveysasemille tulevista kiireettömistä puhelinsoitoista pyritään ohjaamaan sähköiseen yhteydenottolomakkeeseen, johon luvataan vastata seuraavan vuorokauden aikana. Lisäksi on tarkoitus ottaa aktiiviseen käyttöön uusia, henkilökunnan työtä helpottavia sähköisiä esitietolomakkeita, joilla sujuvoitetaan tietojen liikkumista potilaalta ammattilaisten tietojärjestelmiin. Lisäksi Hyvis-ICT:n tuottaman sähköisen ajanvarauksen käyttö aloitetaan alkuvuodesta Suunnitelmissamme on lisäksi sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja hoidon tarpeen arviointia erilaisilla sähköisillä palveluilla, joka arvioi sähköisesti potilaan kuvaileman vaivan vaatiman hoitopaikan ja -tavan lisäksi sen kiireellisyyttä. Ajatuksenamme on myös palvelunumeroiden yhtenäistäminen ja selkeyttäminen sekä mahdollisuuksien mukaan koko seututerveyskeskuksen yhteisen moniammatillisen puhelinpalvelukeskuksen muodostaminen. Keskukseen saisi keskitettyä niin puhelut kuin sähköisen asioinninkin kautta tulleet viestit, jotka ohjattaisiin keskuksesta tarpeen mukaan eteenpäin. Keskuksen työntekijät voisivat myös toimia asiakaspalvelijoina chatissa, joka ponnahtaisi palvelemaan tutk.fi -sivustolla kävijöitä. Kaiken kaikkiaan tarjolla olevista palveluista pyritään valitsemaan ja muodostamaan niin kuntalaisen kuin ammattilaisenkin kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukainen yhdistelmä, joka tar-

23 8 joaa asiakkaille helppoja, selkeitä ja joustavia vaihtoehtoja yhteyden ottamiseen ja vapauttaa ammattilaisen aikaa puhelimesta varsinaiseen hoitotyöhön Modernit terveyspalvelut Perinteisesti olemme tuottaneet ikäryhmittäisiä, alueellisia tai diagnoosipohjaisia terveyspalveluita, joissa ensisijaisina tuottajina ovat olleet lääkärit ja sairaanhoitajat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation mukaisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana on kuitenkin ensisijaisesti asiakkaiden todellinen palvelutarve, ottaen huomioon asiakkaan ja läheisten omat resurssit, eri ammattiryhmät (lääkärien ja sairaanhoitajien lisäksi myös rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat, fysioterapeuttien suoravastaanotot, sosiaalityöntekijät, psykologit jne.) sekä erilaiset ryhmävastaanotot. Tarkoituksena on suunnata eri ammattilaisten osaaminen niin, että tuottaisimme mahdollisimman paljon oikea-aikaista ja vaikuttavaa terveyshyötyä. Uusia palvelumuotoja kehitetään niin, että saamme tuotettua tarpeenmukaiset lähipalvelut jokaisessa kunnassamme entistä paremmin. Palvelutuotannon ohjaus ja oikea-aikaisuus parantaa kaikkien resurssien käyttöä ja lisää kustannustehokkuutta Henkilöstösuunnittelu SOTE-asentoon Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja uusien toimintamallien mukaisen työskentelyn mahdollistaminen koostuu useista tekijöistä. Henkilöstösuunnittelussa keskitymme vuonna 2017 erityisesti seuraaviin seikkoihin: 1) Asiantuntijuuden vahvistaminen tietyissä potilas- ja toimintaryhmissä: - päihde- ja mielenterveyspotilaat: hoitoketjut kootaan kunnittain ja todellisten lähipalveluiden tarpeet kartoitetaan ja resurssit yhdistetään - kirjaaminen ja potilasohjaus: turvataan laadukas kirjaaminen ja yhtenäistetään potilasohjaus koko alueella - palliatiivinen hoito: turvataan henkilöstön lisäkoulutusten kautta osaamista ja näin parannetaan saattohoidon laatua ja saatavuutta lähellä potilasta - farmaseuttipilotti: vuoden pilotin aikana mitataan saavutettavat hyödyt sekä talouden, että potilaiden lääkehoidon turvallisuuden osalta 2) Osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen: - Petäjävesi case: osaaminen kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti niin, että potilasohjauksen perusteella potilaat hoidetaan eri segmenteissä eri ammattiryhmien osaajien mukaan - sairaanhoitajia kannustetaan rajattuun lääkkeenmääräämiskoulutukseen - hoitajavastaanottoa kehitetään edelleen vastaamaan entistä paremmin työnjakoa lääkäreiden ja hoitajien välillä 3) Henkilöstöresurssin kustannustehokas käyttö: - varahenkilöstöpoolia kehitetään edelleen, jotta mahdollistetaan henkilöstön mahdollisimman joustava käyttö - henkilöstön yhteiskäyttöä Seututerveyskeskuksen eri pisteissä jatketaan (JO-KE-LA) 4) Toimintamallien yhdenmukaistaminen: - edellyttää tasalaatuista osaamista matkalla SOTE:een - sovittujen prosessien auditointien jatkumo turvataan (esim. infektioiden torjunta, kirjaaminen, työajan käyttö) - toimipaikkakoulutussuunnitelman mukaisesta täydennyskoulutuksen toteutumisesta huolehditaan

24 9 5) Esimiestyön kehittäminen: - työnjakoa kehitetään edelleen vastaamaan asiakaslähtöisiä toimintaprosesseja (prosessivastuu) Kilpailukyky markkinoilla ja entinen toiminnan sulkusuunnitelma Tässä vaiheessa tulevaisuutemme suunnittelua emme tiedä vielä valinnanvapauslainsäädännön kohtaloa, emmekä sen tarkkaa sisältöä. Joka tapauksessa tulevaisuudessa olemme tilanteessa, jossa kilpailemme potilaista tavalla tai toisella niin yksityisen sektorin kuin mahdollisesti myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tehtävänämme on huolehtia ja hoitaa asiakkaitamme luotettavasti, turvallisesti ja mahdollisimman korkealaatuisesti. Olemme kehittämässä toimintamme mittareita sekä seututerveyskeskuksessa että yhdessä valtakunnan toimijoiden kanssa. Keräämme jatkuvaa potilaspalautetta (Happy Or Not -menetelmällä) ja pyrimme kehittämään toimintaamme myös niiden pohjalta. Vaikkakaan emme ole voittoa tuottava yritys, pyrimme tulevaisuudessa huolehtimaan osaavasta henkilökunnasta myös mm. kannustimia käyttäen ja kehittämään työpaikkaamme siten, että olemme magneettinen työyhteisö myös henkilökunnan rekrytoinnin osalta. Kustannusvaikuttavuuden kehittämisen tulee olla osa strategiaamme ja vastuullista verorahojen käyttöä ovat ne verorahat sitten kerätty kunnan tai valtion kautta. Seututerveyskeskuksessa on aiemmin noudatettu ns. sulkusuunnitelmaa, jolloin toiminta on ollut eriasteisesti pysähdyksissä jopa 10 viikkoa vuodessa (joululoma, hiihtoloma, kesäloma ja syysloma). Viime vuosina on tehty ns. supistetun toiminnan suunnitelma, jolloin ainakin isoimmat terveysasemat (JO-KE-LA) ovat olleet auki päivystystapauksia varten myös lomaviikkoina. Jotta voimme jatkossa turvata sekä oikea-aikaiset palvelut että kilpailukykymme markkinoilla, tulee meidän luopua supistetustakin toiminnasta terminä, ja keskittyä tuottamaan myös loma-aikoina silloisen tarpeen mukaiset palvelut kaikille asiakkaille. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla terveysasemilla säilyy vähintään hoidon tarpeen arviointi kaikkina aikoina, ja että toimintaa tiivistetään silloin, kun hoitava resurssi on tavanomaista vähäisempää. Henkilökunnalle taataan joka tapauksessa lakisääteiset vapaat, mutta jatkossa lomat suunnitellaan ja ajoitetaan alueittain (JO-KE-LA) niin, että toimintaan tulee mahdollisimman vähäisiä viiveitä. Tästä syystä emme enää anna supistetun toiminnan tiedotteita, vaan kerromme, että palveluissamme saattaa olla viiveitä henkilöstön lomista johtuen, mutta käytännössä pyrimme minimoimaan viiveet mahdollisimman pieniksi ja vastaamaan palveluntarpeeseen mahdollisimman hyvin kaikkina aikoina Muutosjohtaminen ja muutosviestintä Valmistautuminen SOTE:een edellyttää sekä asiakkailta, henkilökunnalta että henkilöstöltä ja johtamiselta paljon. Vanhoista toimintamalleista pois oppiminen ja uusien omaksuminen ja niihin sitoutuminen vaativat vahvaa johtamista sekä viestintäosaamista. Kappaleessa 1.2 on selvitetty muutosjohtamisen elementtejä esimiestyön osalta. Henkilökunnan sitouttaminen muutoksiin on kuitenkin enemmän kuin pelkkää hallintoa. Se vaatii myös esimiehiltä ja ylimmältä johdolta paljon. Kun muutokset on hyvin perusteltuja, on niiden läpivienti ja niihin sitoutuminen helpompaa. SOTE-uudistukseen valmistauduttaessa onkin tärkeää tehdä kaikki muutokset asiakkaan parhaaksi. 2. Avoterveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuollon toimintakenttä on laaja, sillä se ulottuu väestöön kohdistuvasta terveyden edistämisestä yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Vastuualueella on palveluita tuottavia toimipisteitä yhteensä 42 ja toiminta on moniammatillista yhteistyötä. Potilaita ohjataan omahoitoon sekä korostetaan omaa vastuuta terveyden edistämisestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Sähköisen asioinnin kehittämiseen panostetaan erityisesti tulevana vuonna.

25 Vastaanotto Vastaanottotoiminnan keskeisin tavoite on kuntalaisen tarpeenmukainen pääsy oikeaan hoitopaikkaan oikeaan aikaan. Kiireinen sairaanhoito päiväsaikaan tapahtuu omalääkärin, sairaanhoitajan tai fysioterapeutin suoravastaanotoilla. Myös päivystysvastaanoton osalta korostetaan hoidontarpeen arviointikriteerejä potilaiden ohjaamiseksi tarkoituksenmukaiseen vastaanottopaikkaan tai omahoidon piiriin. Hoitotakuun mukainen hoidon tarpeen arviointi ja hoidon piiriin pääsy turvataan kaikille kuntalaisille. Sähköisen asioinnin kehittämiseen panostetaan erityisesti vuonna Asiointi kattaa kuntalaisten sähköisen neuvonnan ja kotihoidon ohjeistuksen eri muodoissaan, digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnin, ajanvarauksen ja sähköisten esitietokaavakkeiden kattavan käytön, laboratorio- ja muiden tutkimustulosten kyselyn ja interaktiivisen tiedon välityksen myös ns. salattuina sähköposteina tunnistautumisen jälkeen. Uusi laki mahdollistaa myös ns. puolesta asioinnin ensi vuoden aikana. Nämä uudet palvelumuodot vapauttavat olemassa olevia resursseja varsinaiseen potilastyöhön ja palveluohjaukseen. Sähköisestä asioinnista on kerrottu erikseen kappaleessa Potilassegmentaatio Potilassegmentaatiolla pyritään ohjaamaan eri asiakasryhmät tarkoituksenmukaisimpaan tutkimus- ja hoitopaikkaan tai vastaanotolle käyttäen apuna sähköistä ja puhelimitse tehtävää palveluohjausta. Tavoitteena on asiakkaan selkeä hoitopolku ja oikea-aikaisen avun saaminen. Vastaanotolla kiinnitetään huomiota asiakkaan elämäntapojen kokonaisvaltaiseen arviointiin terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Monisairaiden ja paljon tukea tarvitsevien henkilöiden kokonaistilanteeseen kiinnitetään erityistä huomiota ja pyritään hoitamaan samalla vastaanotolla mahdollisimman monia ongelmia. Tämä huomioidaan vastaanottoajan pituudessa. Ns. avainasiakkaiden hoidon järjestämistä sekä hoito- ja terveyssuunnitelmien systemaattista tekoa laajennetaan kaikille vastaanotoille. Palveluohjaukseen panostetaan potilaan hoitopolun jokaisessa vaiheessa sujuvien hoito- ja palveluprosessien luomiseksi. Petäjävedellä kokeillaan potilassegmentaatioon perustuvaa vastaanottomallia entisen omalääkärimallin sijaan. Sen tavoitteena on moniammatillinen yhteistyö kunnan kaikkien ammattilaisten kanssa yli hallintokuntarajojen. Hoitoon osallistuvat tahot kootaan potilaan ympärille mahdollisimman sujuvasti. Kokemusten myötä toimintaa laajennetaan muualle seututerveyskeskuksen alueelle. Potilaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmia päivitetään etupainotteisesti terveystarkastuksissa, joihin potilas kutsutaan TERE-tietojärjestelmästä saatavia käynti- ja kustannustietojen perusteella. Resurssit Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnassa on yhteensä 123 vakanssia. Lähipalveluita tuotetaan jokaisessa jäsenkunnassa. Säännönmukainen lääkärin vastaanotto toimii kahdeksalla terveysasemalla, minkä lisäksi lääkärit käyvät konsultoimassa palveluasunnoissa sekä kotihoidossa. Lääkärien päivävastaanotot toimivat omalääkärimallin mukaisesti. Omalääkärivakansseja on ollut käytössä 26,4, joissa keksimääräinen väestö on asukasta. Vakansseihin sisältyy kolme apulaisylilääkäriä. Lääkärirekrytoinnissa on panostettu ostopalvelun sijaan suoriin työsopimussuhteisiin. Kaikkia lääkärinvirkoja seututerveyskeskuksessa on 32,5, joista 20:ssä on vakituinen viranhaltija ja muissa sijaisia. Lääkärivaje loppuvuonna 2016 on 1 lääkäri. Ostolääkäreitä on jouduttu käyttämään syksyllä 2016 Petäjävedellä ja Konnevedellä. Vuodelle 2017 tarve on toistaiseksi vain yksi ostolääkäri alkuvuodelle. Keuruun lähipäivystystä on viikonloppujen osalta tehty osittain ostopalvelulla. Tulevaisuudessa varahenkilöresurssina kiertäville lääkärisijaisille olisi pysyvästikin tarvetta sujuvan lääkäripalvelun pyörittämiseksi myös tilapäisissä poissaoloissa. Varalääkäritoimintaa kokeillaan, jos rekrytointitilanne paranee nykyisestä. Lääkkeen määräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien vastaanottoa lisätään ja hoitajia kannustetaan tämän lisäpätevyyden hankkimiseen liittyen hoidon porrastukseen ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon eri ammattilaisten kesken.

26 11 Mahasuolikanavan tähystystutkimukset ja kliiniset rasituskokeet tuotetaan omana toimintana Keuruulla ja Laukaassa koko terveyskeskusalueen väestölle (n tutkimusta vuodessa). Tähystysten myyntiä myös muille kunnille tullaan jatkossa tarjoamaan resurssien puitteissa. Sairaanhoitopiiri tuottaa ostopalveluina mm. ortopedian, kardiologian, fysiatrian, gynekologian ja psykiatrian lähipalveluita osassa terveysasemia. Erityistutkimuksista unipolygrafia ja sydänkäyrän (EKG) vuorokausirekisteröinti ovat saatavissa Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa. Hermoratatutkimukset (ENMG) hankitaan yksityiseltä tuottajalta omalääkärin lähetteellä. Turvapaikanhakijoille varmistetaan kiireellinen sairaanhoito vastaanotoilla. Vuoden seututerveyskeskuksen alueelle tulleiden turvapaikanhakijoiden osalta ollaan kotouttamisvaiheessa. Kuntapaikkojen mukaan järjestetään terveyden- ja sairaanhoidon palvelut kotoutettaville kuten muillekin kuntalaisille. Kuntapaikkoja on kattaen koko Seututerveyskeskuksen alueen. 2.2 Terveysneuvonta Terveysneuvonnassa on yhteensä 31 vakanssia. Terveysneuvonta käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä terveydenhuoltolain mukaiset resursseja vaativat tarkastukset. Näitä ovat mm. omaishoitajien, pitkäaikaistyöttömien ja senioreiden terveystarkastukset. Laki ja asetukset määrittelevät asiakasmäärät lääkäriä ja terveydenhoitajaa kohti. Syntyvien lasten määrä on Seututerveyskeskuksen alueella vähentynyt. Alueellinen toiminnan vastuunjako JO-KE-LA- alueella mahdollistaa äitiysneuvolatoiminnan järjestämisen laatukriteerien mukaisesti alueellisten tarpeiden mukaan. Äitiys- ja lastenneuvola palvelut tuotetaan lain ja asetuksen mukaisesti myös turvapaikanhakijoille ja kotoutujille sijoituspaikkakunnalla. Perhekeskusten toimintaan panostaminen on osa hallitusohjelman kärkihanketta ja SOTEpalvelutuotantoa. Seututerveyskeskus on aktiivisesti mukana jokaisen jäsenkuntansa perhekeskushankkeissa. Niissä haetaan paikallisesti optiomaalisesti toimivia moniammatillisia verkostoja ja toimintamalleja asiakaslähtöisesti. Laukaassa perhekeskus aloittaa toimintansa Siihen ja ennestään muuhun neuvolatoiminnan lisääntyneeseen paineeseen seututerveyskeskukseen perustetaan neuvola-/koululääkärin virka Laukaaseen, mikä resursoidaan puoliksi tulevaan perhekeskukseen. Keuruun tulevaan perhekeskuksen tarpeisiin perustetaan psykologin toimi uutena. Muistihoitajatoiminnan parantamiseksi erityisesti muistipotilaiden seurannassa Petäjävedellä kunnan kanssa yhteisen muistikoordinaattorin toimi on perustettava. 2.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on yhteensä 12 vakanssia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen ja nuoren kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista ja pitkäaikaisseurantaa. Toiminta tapahtuu terveydenhoitajan, terveyskeskuslääkärin, suun terveydenhuollon sekä oppilashuollon yhteistyönä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan lain ja asetuksen mukaisesti myös turvapaikanhakijoille. 2.4 Kuntoutus Kuntoutuksessa on yhteensä 17 vakanssia. Kuntoutus sisältää fysioterapian ja toimintaterapian sekä lääkinnällisen kuntoutuksen, apuvälinepalvelut ja veteraanikuntoutuksen. Kuntoutustoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälinelainauksen yhteisiä toimintatapoja ja linjauksia yhtenäistetään edelleen koko seututerveyskeskuksen alueella. Fysioterapeutin suoravastaanoton lisäämisellä varmistetaan suora pääsy tarkoitusta parhaiten vastaavaan hoitoon. Laukaan fysioterapiaresurssi on osoittautunut tarpeeseen ja väestömäärään nähden selvästi riit-