Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä hallinto- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA /2017 Kokousaika pe , klo Kokouspaikka Keskussairaala, Caterina, kabinetti 1 Päätöksentekijät Läsnä = x Harri Hokkanen Eliisa Haimakka Maija Kajosmäki Helena Kukkamo Maija Salonen Ari Solatie Pekka Karhunen Matti Hytölä Hilkka Weijo Pirkko Vilkman Yrjö Uitamo Marjo Mitronen Paula Vulli Tapio Kokkonen Topi Saarelainen Markku Järvenpää Leena Laurila Maarit Heikkinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä Jukka Kivelä hallinto- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Leila Lindell Juha Kinnunen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja Pöytäkirjan nähtävänäpito Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä seututerveyskeskuksen internetsivuilla (päätöksenteko/järjestämistoimikunta/pöytäkirjat) pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen. Harri Hokkanen puheenjohtaja

2 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA / LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 22 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT TOIMITASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO ASIAKASMAKSUT VUODELLE MUUT ASIAT

3 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta 21 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUS / Järjestämistoimikunnan päätöksen (16 ) kokous kutsutaan koolle seitsemän (7) päivää ennen kokousta sähköpostitse. Kutsu ja esityslista lähetään järjestämistoimikunnan varsinaisille jäsenille, sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajalle, sairaanhoitopiirin johtajalle sekä kuntien kirjaamoihin. Kutsu tähän kokoukseen sekä esityslista on lähetetty sähköpostitse Esityslista on nähtävänä seututerveyskeskuksen internetsivuilla kodassa seututerveyskeskus/päätöksenteko/viimeisin esityslista. Kuntayhtymän toimielimen kokous on päätösvaltainen, mikäli enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä kokouksessa.

4 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta 22 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT KOKOUS / Kuntayhtymän toimielimen pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Järjestämistoimikunnan päätöksen (17 ) mukaan pöytäkirja allekirjoitetaan ja tarkastetaan kierrättämällä pöytäkirja postitse. Kirjoittamisen jälkeen pöytäkirja lähetetään puheenjohtajalle, joka toimittaa sen edelleen tarkastajille. Tarkastamisen jälkeen pöytäkirja palautetaan seututerveyskeskuksen toimistoon, jossa se viedään internetsivuille kohtaan seututerveyskeskus/päätöksenteko/järjestämistoimikunta/pöytäkirjat. Pöytäkirja tarkastetaan vuoroperiaatteella. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastivat Maija Kajosmäki ja Maija Salonen..

5 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Johtokunta Järjestämistoimikunta Johtokunta Järjestämistoimikunta KOKOUS / Jk.35 ( ), Jk. 43 ( ), Jrtmk. 18 (27.10.), Jk. 49 ( ), Jrtmk. 23 ( ) TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2018 Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu Jk. 35, Seututerveyskeskusta perustettaessa sen jäsenkunnat ovat siirtäneet perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen piiriin kuuluvien palveluiden järjestämisvastuun Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palvelujen palvelutason määrittely sekä päätöksenteko siitä, millä palvelurakenteella, kustannus- ja laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan ja keiden palvelujen tuottajien toimesta. Järjestämisvastuu tarkoittaa siis huolehtimista siitä, että väestölle turvataan palvelut riippumatta siitä, miten ja keiden toimesta ne tuotetaan. Järjestämisvastuuta edustaa järjestämistoimikunta. Jäsenkunnat ovat siis siirtäneet perustamissuunnitelmassa yksilöidyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tuotettavaksi. Tuotanto-organisaatioksi on muodostettu liikelaitos Seututerveyskeskus. Liikelaitos toimii palvelujen tuottajaorganisaationa järjestämissuunnitelmien ja palvelusopimusten mukaisesti. Liikelaitos voi perussopimuksen mukaisesti hankkia palvelusopimuksen mukaisia palveluja myös muilta palveluntuottajilta. Lisäksi järjestämisvastuusta yhteistyössä sopijapuolina olevien kuntien kanssa huolehtiva Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää palvelut hankkimalla ne tai osan niistä omasta liikelaitoksesta, muilta julkisilta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta tai antamalla palvelunkäyttäjälle palveluseteli. Järjestämisvastuu on toteutettu siten, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa yhdessä Seututerveyskeskuksen jäsenkuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti sekä siitä kuinka palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten toimintakyky, terveydentila ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella arvioitu sekä lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai muun hoidon ja hoivan tarpeen mukaisesti perusteltu tarve edellyttävät. Liikelaitoksen toiminta ja palvelut perustuvat järjestämisvastuun ja tuottamisen eriyttämiseen. Liikelaitoksen tuottamat palvelut määräytyvät järjestämissuunnitelman (toimintasuunnitelma) ja palvelusopimusten perusteella. Liikelaitoksen palvelut tulisi perussopimuksen mukaan jäsentää lähipalveluihin, lähiseutupalveluihin ja keskitettyihin palveluihin. LIITE 1_35 Liikelaitos Seututerveyskeskuksen perustamissopimus. Liikelaitoksen palvelutuotannon kehittämissuunnitelmien linjoja on käsitelty liikelaitoksen tulevaisuusseminaarissa kesäkuussa Toimitusjohtaja antaa kokouksessa selostuksen vuosien alustavasta toiminta- ja palvelusuunnitelmasta. Keskeisimpiä asioita ovat: - sähköisen asioinnin laajentaminen - päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen - hyvinvointi- ja perhekeskusten (LAPE,Hype) toiminnan visiot - muistipotilaiden tutkimuksen ja hoidon kokonaissuunnitelma - asiakkaan palvelutarpeen mukainen palvelumuotoilu - palvelujen satunnaiskäyttäjän rooli - kansantautien hoidon järjestäminen (tulevaisuuden omahoitajamalli) - palvelujen suurkuluttajien / monikäyttäjien palveluohjaus (tulevaisuuden omalääkärimalli)

6 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Johtokunta Järjestämistoimikunta Johtokunta Järjestämistoimikunta KOKOUS / Toimitusjohtajan ehdotus: - lähipalveluiden uudelleenmuotoilu: lähipalvelut kunnittain, lähiseutupalvelut Jo-Ke-La mallin mukaisesti - sairaala Novan uusien toimintamallien vaikutukset lähipalveluihin - valinnanvapauteen varautuminen kilpailukykyä parantamalla Seututerveyskeskuksen talousarviota vuodelle 2018 on valmisteltu seuraavilla alustavilla muutoksilla vuoteen 2017 verrattuna: - Joutsa: uusi terveyskeskuslääkärin vakanssi - Laukaa: uusi psykiatrinen sairaanhoitaja (Hype) - Laukaa: terveysaseman vastaanoton lisätilojen (toinen vuodeosasto, 2.krs) vuokraus - Petäjävesi: muistihoitajan vakanssista ei ole kunnalle budjetoitu mitään - hallinto: uutena asiantuntijasairaanhoitaja (ennen Keuruun avopalveluissa) ja sovellusasiantuntija (ennen avohoidon yhteisissä kustannuksissa) - lisäksi tulee kokouksessa käsitellä ainakin Joutsa-Toivakka alueen nuorisopsykiatrisen sairaanhoitajan ja päihdehoitajan työpanoksen tarve Toimitusjohtaja antaa kokouksessa selvityksen tämänhetkisestä talousarvion ja toimintasuunnitelman valmistelun tilanteesta. LIITE 2_35 Suunnitellut hoitopalvelut kunnittain ja vastuualueittain 2018 LIITE 3_35 Seututerveyskeskuksen tuloslaskelma vuodelle 2018 Johtokunta merkitsee toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelun tilanteen tiedoksi ja antaa mahdolliset lisäohjeistukset. Päätös: Talousarvion valmistelun tilanne merkittiin tiedoksi. Johtokunta edellyttää vielä talousarvion tarkastelua, jotta menojen kasvua saadaan hillittyä Jk. 43, Seututerveyskeskuksen johto ja johtoryhmä ovat jatkaneet vuoden 2018 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua johtokunnan edellisessä kokouksessa antamien ohjeiden mukaisesti. Erityisesti toiminnan kuluja on tarkasteltu sekä vastuualueittain että kunnittain ja niitä on tarkennettu. Tiedot talousarvioesityksen kuntalaskutusosuuksista sekä vastuualuekohtaiset tuloslaskelmat vuodelle 2018 ovat vielä laskennassa ja ne toimitetaan jäsenille viikon 42. loppuun mennessä. Toimitusjohtaja esittelee tarkennetun talousarvion 2018 perusteluineen kokouksessa. Talousarvion ja toimintasuunnitelman käsittely jatkuu johtokunnan kokouksen mahdollisen hyväksymisen jälkeen järjestämistoimikunnan kokouksessa Vuoden 2018 varsinainen toimintasuunnitelman tekstiosuus (sisältäen järjestämissuunnitelman ja palvelusopimukset) esitellään johtokunnalle Vuoden 2018 talousarvio ja kuntalaskutushintojen perusteet tuodaan johtokunnan päätettäväksi sen jälkeen kun järjestämistoimikunta on hyväksynyt toimintasuunnitelman (sisältäen järjestämissuunnitelman ja palvelusopimukset).

7 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Johtokunta Järjestämistoimikunta Johtokunta Järjestämistoimikunta Toimitusjohtajan ehdotus: KOKOUS / Johtokunta merkitsee talousarvion ja toimintasuunnitelman 2018 valmistelun tilanteen tiedokseen Toimitusjohtaja täydensi esitystään seuraavasti: Sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja vuoden 2018 talousarviota kokouksessaan Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa Sairaanhoitopiiriin toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä talousarvioon sisältyvät myös seututerveyskeskuksen tiedot. Sairaanhoitopiirin hallitukselle esitetään LIITTEEN 1_43 mukainen talousarviosuunnitelma sekä tiivistelmä valmisteluvaiheessa olevasta seututerveyskeskuksen jäsenkunnille laadittavasta toimintasuunnitelmasta. Hoitopalvelulaskutus kunnittain on esitetty LIITTEESSÄ 2_43. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Jrtmk. 18, Seututerveyskeskuksen johto ja johtoryhmä ovat jatkaneet vuoden 2018 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua johtokunnan kokouksessa antamien ohjeiden mukaisesti. Erityisesti toiminnan kuluja on tarkasteltu sekä vastuualueittain että kunnittain ja niitä on tarkennettu. Johtokunta jatkaa talousarvion käsittelyä Toimitusjohtajan ehdotus: Tiedot talousarvioesityksen kuntalaskutusosuuksista sekä vastuualuekohtaiset tuloslaskelmat vuodelle 2018 ovat esityslistan LIITTEINÄ 1-2_18. Toimitusjohtaja esittelee tarkennetun talousarvion 2018 perusteluineen kokouksessa. Vuoden 2018 varsinainen toimintasuunnitelman tekstiosuus esitellään johtokunnalle Järjestämistoimikunta hyväksyy toimintasuunnitelman (sisältäen järjestämissuunnitelman ja palvelusopimukset) 1.12., jonka jälkeen talousarvio ja kuntalaskutushintojen perusteet viedään johtokunnan hyväksyttäväksi Järjestämistoimikunta merkitsee talousarvion ja toimintasuunnitelman 2018 valmistelun tilanteen tiedokseen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Jk. 49, Seututerveyskeskuksen johto ja johtoryhmä ovat jatkaneet vuoden 2018 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua johtokunnan ja järjestämistoimikunnan edellisessä kokouksessa antamien ohjeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirinhallitus käsittelee toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä vuoden 2018 talousarviota kokouksissaan ja Hallitus tekee siitä esityksen valtuustolle. Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa Sairaanhoitopiiriin toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja talousarvioon sisältyy seututerveyskeskuksen talousarviotiedot sekä tiivistelmä johtokunnalle tässä kokouksessa esitettävästä toimintasuunnitelmasta.

8 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Johtokunta Järjestämistoimikunta Johtokunta Järjestämistoimikunta KOKOUS / Toimitusjohtajan ehdotus: Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018 ovat tämän esityslistan LIIT- TEENÄ 1_49. Toimitusjohtaja esittelee talousarvion 2018 ja toimintasuunnitelman kokouksessa. Johtokunta merkitsee vuoden 2018 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmisteluvaiheen tiedokseen, antaa tarvittavia suunnitteluohjeita ja lähettää 2018 toimintasuunnitelman ja talousarvion järjestämistoimikunnan käsiteltäväksi. Vuoden 2018 talousarvio ja kuntalaskutushintojen perusteet tuodaan johtokunnan päätettäväksi sen jälkeen kun järjestämistoimikunta on hyväksynyt toimintasuunnitelman (sisältäen järjestämissuunnitelman ja palvelusopimukset). Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Satu Kokkonen saapui kokoukseen tämän kohdan käsittelyn aikana Jrtmk. 23, Seututerveyskeskuksen johto ja johtoryhmä ovat jatkaneet vuoden 2018 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua johtokunnan ja järjestämistoimikunnan edellisissä kokouksissa antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan ehdotus: Sairaanhoitopiirin hallitus on käsitellyt toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja vuoden 2018 talousarviota kokouksissaan ja sekä tehnyt siitä esityksen valtuustolle. Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa kokouksessaan. Sairaanhoitopiiriin toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja talousarvioon sisältyy seututerveyskeskuksen tiedot ja liiteaineistona tiivistelmä toimintasuunnitelmasta samansisältöisenä kuin järjestämistoimikunnalle esitettävä suunnitelma. Seututerveyskeskuksen johtokunta käsitteli talousarviota kokouksessaan ja hyväksyi sen lähetettäväksi järjestämistoimikunnan käsittelyyn. Toimitusjohtaja esittelee talousarvion 2018 ja toimintasuunnitelman kokouksessa. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018 ovat tämän esityslistan LIITTEENÄ1_23. Järjestämistoimikunta hyväksyy seututerveyskeskuksen LIITTEENÄ1_23 olevan vuoden 2018 toimintasuunnitelman, joka koostuu järjestämissuunnitelmasta ja palvelussopimusosiosta, sekä talousarvion. Toimintavuoden aikana varaudutaan suunnitelmassa esitetyn mukaisesti siihen, että kuntalaskutushintoja voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana toisen osavuosikatsauksen jälkeen.

9 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta 24 ASIAKASMAKSUT VUODELLE 2018 KOKOUS / Hallinto- ja talouspäällikkö Jukka Kivelä Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muutoksella säädettiin asiakasmaksujen säännöllisistä indeksitarkistuksista. Muutos koski ensimmäisen kerran vuoden 2010 alussa tehtyjä maksujen muutoksia ja tarkistukset toteutetaan joka toinen vuosi. Terveydenhuollon tasamaksut on sidottu kansaneläkeindeksiin. Toimitusjohtajan ehdotus: Johtosäännöllä määrätty luottamustoimielin päättää asiakasmaksulainsäädännön mukaisten maksujen käyttöön ottamisesta. Seututerveyskeskustoiminnan johtosäännön mukaan järjestämistoimikunnan toimivaltaan kuuluu mm. päättää seututerveyskeskuksen potilailta ja asiakkailta perittävistä maksuista siltä osin kuin niistä päättäminen asiaa koskevat säännökset huomioon ottaen on viranomaisen päätettävissä. Edellisen kerran sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tarkistettiin vuodelle Vuodelle 2017 ei indeksitarkistuksia tehty. Vuonna 2017 asiakkailta ja potilailta on peritty asetuksen mukaiset enimmäismaksut lukuun ottamatta veteraaneja, joilta ei peritä vastaanottokäynti-, päiväsairaanhoito tai sarjahoitomaksuja. Vuoden 2017 maksut ovat nähtävissä seututerveyskeskuksen internet-sivuilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja vuodelle 2018 on tarkistettu valtioneuvoston asetuksella (LIITE 1_24 valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta). Aiemmista vuosista poiketen asiakasmaksut hiukan laskevat vuonna Kooste asiakasmaksuista ja niiden muutoksista esitellään kokouksessa. Järjestämistoimikunta päättää, että vuonna 2018 asiakkailta ja potilailta peritään em. asetuksen tarkistuksen mukaiset enimmäismaksut lukuun ottamatta veteraaneja, joilta ei peritä vastaanottokäynti-, päiväsairaanhoito- tai sarjahoitomaksuja.

10 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta 25 MUUT ASIAT KOKOUS /2017 8

11 LIITE 1_23 TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2018 Keski-Suomen seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Järjestämistoimikunta Johtokunta

12 1 Sisällys 1. Seututerveyskeskuksen toiminta Seututerveyskeskuksen nykytila Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Sähköinen asiointi Modernit terveyspalvelut Henkilöstösuunnittelu SOTE-asentoon Kilpailukyvyllä parhaaksi Muutosjohtaminen ja muutosviestintä Avoterveydenhuollon vastuualue Vastaanotto Terveysneuvonta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuntoutus Erityistyöntekijät Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Prosessit/toiminta Henkilöstö Talous Laitoshoidon vastuualue Laukaan sairaala Joutsan sairaala Keuruun sairaala Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Suun terveydenhuollon vastuualue Perushoito Erikoishoito Suun terveydenhuollon tulevaisuus

13 Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Hallinnon vastuualue Hallinnon tehtävät Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut Hallinnon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Potilas- ja asiakasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta Potilas- ja asiakasturvallisuus Henkilöstöturvallisuus ja työsuojelu Riskien hallinta ja sisäinen valvonta Palvelusopimukset Palvelusopimus Keuruu Palvelusopimus Petäjävesi Palvelusopimus Multia Palvelusopimus Laukaa Palvelusopimus Konnevesi Palvelusopimus Joutsa Palvelusopimus Toivakka Palvelusopimus Luhanka Talousarvio Talousarvion perustelut Tuloslaskelma LIITE 1 Tuloslaskelma LIITE 2 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut LIITE 3 Tuotteet ja hinnat... 48

14 3 1. Seututerveyskeskuksen toiminta 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytila Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluva perusterveydenhuollon liikelaitos seututerveyskeskus on toiminut vuoden 2011 alusta eli kohta seitsemän vuotta. Näin ollen se on jo pitkään tuottanut perusterveydenhuollon (ml. suun terveydenhuollon) ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalityön lähipalvelut kahdeksan kuntansa kuntalaisille perustamissopimuksensa mukaisesti. Eri ammattiryhmistä koostuva henkilökuntamme on viimeisen kahden vuoden aikana ollut aktiivisesti mukana Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Yhteistyö järjestäjä-tuottaja -mallin mukaisten päätöksentekoelintemme (johtokunta ja järjestämistoimikunta) kanssa on hyvällä tasolla ja seututerveyskeskus on vakiinnuttanut paikkansa isona maakunnallisena perusterveydenhuollon palveluiden tuottajana. Luottamus jäsenkuntiin on synnytetty yhteisten neuvotteluiden sekä avoimuuden, toiminnan ja talouden läpinäkyvyyden ja jatkuvien analyysien avulla. Kahdeksan eri kunnan terveyspalvelujen hallinnon ja toimintojen yhtenäistäminen on kuitenkin ollut haasteellista edelleenkin, siitä huolimatta, että valtakunnalliset integraatiosuunnitelmat niitä puoltavat ja niihin kannustavat. Erilaisia yhteistyöfoorumeita ja verkostoja seututerveyskeskuksen eri kunnissa ja kuntien toimijoiden välillä on kehitetty jatkuvasti entistä toimivammiksi. Viimeisen vuoden aikana seututerveyskeskus on keskittynyt edelleen kehittämään yhteisiä, koko perusterveydenhuoltoa koskevia toimintaprosesseja sekä potilaiden hoidon tarpeeseen perustuvaa vastaanottomallia ja tekemään yhteistyötä kuntien vanhuspalveluiden kanssa. Lisäksi on jatkettu työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ennalta ehkäisevän työn osalta kuntakohtaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusprosessi on kuntien kannalta erittäin merkityksellinen ja vaikuttaa kuntien elinvoimaan ja osaltaan myös menestykseen. Viime aikoina on kiihtyvästi keskusteltu myös sosiaali- ja terveydenhuollon tuottajista laajalla sektorilla ja myös Seututerveyskeskuksen kunnissa on pohdittu ulkoistusprosesseja. Vuoden 2017 loppupuolella olemme kuitenkin tilanteessa, jossa kaikki Seututerveyskeskuksen kunnat luottavat perustamissopimuksen mukaisesti Seututerveyskeskuksen kykyyn ja tahtoon tuottaa kuntalaisilleen heidän tarvettaan vastaavat palvelut. Vuoden 2017 aikana Seututerveyskeskuksen uusi johtamisjärjestelmä ja eri vastuualueiden omat toiminnan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mukaiset kehittämisprosessit ovat varsin hyvin vauhdissa ja ne ovat saaneet positiivista huomiota mediassa ja palautteissa, niin kunta- kuin potilasasiakkailtakin. Meillä on vuoden 2018 kynnyksellä erinomaiset mahdollisuudet kehittää toimintaamme entistäkin potilaslähtöisemmäksi. 1.2 Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi 2015 Seututerveyskeskuksen uuden johtosäännön, jolla yksinkertaistettiin ja selvennettiin hallintoa ja johtamista. Tämän jälkeen kaikkien johtavien viranhaltijoiden tehtävät tarkistettiin vuonna 2016 ja niihin tehtiin tarkennuksia vielä alkuvuoden 2017 aikana.

15 4 Alla olevassa kuvassa on hahmotettu prosesseittain eri vastuualueiden tehtävät ja roolit. Seututerveyskeskuksessa toimii edelleen kolma vastuualuetta: avoterveydenhoito, laitoshoito ja suun terveyden hoito. Näillä kaikilla vastuualueilla on oma vastuualuejohtaja eli ylilääkäri (yl) /ylihammaslääkäri (yhml). Heillä on ollut työparinaan palvelupäälliköt eli ylihoitajat. Ylilääkäreiden tehtävänkuvat on tarkistettu vastaamaan uudistuvaa palvelurakennetta ja SOTEsopivia prosesseja. Käytännössä avohoidon ylilääkäri vastaa sekä terveyden edistämisen ja neuvola-perhekeskustyön että vastaanottotyön johtamisesta. Laitoshoidon ylilääkäri puolestaan vastaa vanhuspalveluiden sairaalatyön johtamisesta ja geriatrisen osaamisen turvaamisesta. Ylihammaslääkäri vastaa sekä suun terveydenhuollon johtamisesta että osaltaan sähköisen asioinnin kehittämisestä ja ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Ylihoitajien kanssa on valmisteltu hoitotyön johtamisen uusi työnjako ja tehtävänkuvat. Suun terveydenhuoltoon perustettiin ylihoitajan virka vuoden 2017 toimintasuunnitelman mukaisesti ja hänen alaisuuteensa siirrettiin koko seututerveyskeskuksen välinehuoltoprosessi ja sen henkilöstö. Avoterveydenhuollon ja laitoshoidon ylihoitajan tehtävänkuvat puolestaan tarkistettiin niin, että toinen ylihoitaja vastaa nyt koko sairaanhoitotoiminnan hoitohenkilöstön henkilöstöhallinnosta (sekä laitoshoidon että vastaanottotoiminnan) ja samalla toinen ylihoitaja voi keskittyä terveyden edistämisen ja neuvola-perhekeskustyön hoitotyön johtamiseen. Tämä työnjako on mahdollistanut entistä paremman yhteistyön kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävissä. Samalla on mahdollistettu entistä tarkoituksenmukaisempi henkilöstön käyttö ja osaamisen kohdentaminen yli laitos- ja avohoidon organisaatiorajojen. Seututerveyskeskuksessa on kolme apulaisylilääkäriä (ayl), yksi Keuruulla, yksi Laukaassa ja yksi Joutsassa. Apulaisylilääkäreiden osalta tehtävänkuvat on tarkistettiin siten, että heidän alaisuuteensa siirrettiin vuoden 2017 aikana kaikki liikelaitoksen terveyskeskuslääkärit vastaten

16 5 alueellista toimintaa. Keuruun apulaisylilääkäri vastaa osaltaan vastaanottotoiminnasta Keuruun, Multian ja Petäjäveden alueella, Laukaan ayl puolestaan Laukaan ja Konneveden alueella ja Joutsan ayl Joutsan, Toivakan ja Luhangan alueella. Suun terveydenhuollossa vuoden 2017 aikana alueellinen vastuu on jaettu kolmelle apulaisylihammaslääkärille entisten osatoiminnasta vastaavien terveyskeskushammaslääkäreiden sijaan. Alunperin seututerveyskeskuksen avo- ja laitoshoidossa on ollut yhteensä 12 osastonhoitajaa. Tehtävänkuvien tarkistuksen seurauksena vuoden 2017 aikana yhdistettiin esimiestehtäviä alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Kun lisäksi sairaalatoiminnan palvelurakenteessa tapahtui vuoden 2017 aikana kuntakohtaisia muutoksia, oli mahdollista, että vapautuvia osastonhoitajan virkoja voitiin muuttaa sairaanhoidollisten palvelukokonaisuuksien asiantuntijoiden toimiksi. Seututerveyskeskuksen hallinnossa toimii edelleenkin toimitusjohtajan apuna hallinto- ja talouspäällikkö, johdon sihteeri sekä asiantuntijoina potilasturvallisuuskoordinaattori, ICTsovellusasiantuntijat, viestinnän asiantuntija sekä päihde-mielenterveyspalveluiden asintuntijasairaanhoitaja. Vastuualueilla toimii yhteinen vastuualuesihteeri. Erityisesti viestinnän asiantuntijan rooli on viime aikoina korostunut ja tullut välttämättömäksi sekä sähköisen asioinnin kehittämisessä että julkisuuskuvan parantamisessa. Jäsenkunnat on jaettu yhteisiin toiminnalliset alueisiin, joille operatiiviset vastuut ja esimiestehtävät on jaettu. Käytämme näistä alueista lyhennettä JO-KE-LA vastaten kolmea aluekokonaisuutta: JO (Joutsa,Toivakka ja Luhanka), KE (Keuruu, Multia ja Petäjävesi) ja LA (Laukaa ja Konnevesi). Näiden suunnittelun kannalta välttämättömien suurempien aluekokonaisuuksien avulla pystymme joustavammin hahmottamaan kuntien erilaiset, mutta kuitenkin koko ajan muuttuvat resurssitarpeet ja liikuttamaan henkilöstöä tasapuolisesti niin, että erilaisilta pullonkauloilta vältytään erityisesti pienemmissä kunnissa. Laajempien kokonaisuuksien hahmottaminen niin henkilöstön resurssisuunnitelussa, työkierrossa, varahenkilöstön käytössä kuin myös toimintamallien yhtenäistämisessä on ensiarvoisen tärkeää valmistauduttaessa maakunnalliseen toimintamalliin niin, että pystymme jatkossakin turvaamaan kunnille lähipalvelut niiden tarpeiden mukaisina. Tätä mallia on mahdollista käyttää pohjalla, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa arvioidaan SOTE-keskusten sijaintia ja erilaista palveluarsenaalia. 1.3 Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Seututerveyskeskuksen osallistuminen perusterveydenhuollon tulevaisuuden suunnitteluun Keski- Suomessa on ollut aktiivista ja olemme mukana eri foorumeissa. Maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu on Keski-Suomessa edennyt, ja olemme osaltamme mukana valmistelun johtoryhmässä ja eri asiantuntijaryhmissä. Ilman aktiivista osallistumista emme voi tuoda esille omistajakuntiemme ja asiakkaidemme ominaispiirteitä ja olla vakuuttuneita siitä, että maakunnan suunnitelmat koskien Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ottavat riittävässä määrin huomioon kuntien ja niiden asukkaiden yksilölliset tarpeet. Seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja on nimettynä mm. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laajennetussa johtoryhmässä, Keski-Suomen MAKU-SOTE uudistuksen johtoryhmässä sekä Uusi Sairaala hankkeen toimintaprosessien ohjausryhmässä. Lisäksi seututerveyskeskus on eri ammattilaistensa kautta osallistunut erilaisiin Uusi Sairaala -hankkeen ja Keski-Suomen SOTE -hankkeen alatyöryhmiin kutsujen mukaan. Kuntien kanssa on tehty yhteistyötä ja toiminnan kehittämistä erillisissä palvelurakennetyöryhmissä. Seututerveyskeskuksen strategia hyväksyttiin alkuvuonna Strategiamme kiteytyy seuraaviin asioihin: 1) Monipuoliset lähipalvelut, 2) Sähköisen asioinnin helppous, 3) Asiakaslähtöinen yhteistyö ja erinomainen työpaikka, 4) Kustannustehokkuus sekä 5) Ajantasainen viestintä. Alla on kuva strategiamme pääkohdista.

17 6 Seututerveyskeskuksen strategian toteutumisen kannalta seuraavassa on esitelty muutamia keskeisimpiä kehittämisprosesseja ja näkökulmia Sähköinen asiointi Yksi merkittävä tulevaa SOTE-sopivuutta lisäävä kokonaisuus on kuntalaiselle tarjottavat sähköiset asiointipalvelut, joiden mahdollisuuksiin ja käyttöön seututerveyskeskuksessa ryhdyttiin kiinnittämään erityistä huomiota vuoden 2016 aikana. Keväällä 2016 Seututk.fi -verkkosivusto uudistettiin. Uuden sivuston sisältöä kehitetään edelleenkin jatkuvasti ja siihen on liitetty kuntalaisten asiointia, kuten yhteydenottoa/asiointia, tiedonsaantia, ajanvarausta ja itsehoitoa helpottavia sähköisiä palveluja. Kaiken kaikkiaan tarjolla olevista uusista digitaalisista palveluista pyritään valitsemaan ja muodostamaan niin kuntalaisen kuin ammattilaisenkin kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukainen yhdistelmä, joka tarjoaa asiakkaille helppoja, selkeitä ja joustavia vaihtoehtoja yhteyden ottamiseen ja vapauttaa ammattilaisen aikaa puhelimesta varsinaiseen hoitotyöhön Modernit terveyspalvelut Perinteisesti olemme tuottaneet ikäryhmittäisiä, alueellisia tai diagnoosipohjaisia terveyspalveluita, joissa ensisijaisina tuottajina ovat olleet lääkärit ja sairaanhoitajat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation mukaisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana on kuitenkin ensisijaisesti asiakkaiden todellinen palvelutarve, ottaen huomioon asiakkaan ja läheisten omat resurssit, eri ammattiryhmät (lääkärien ja sairaanhoitajien lisäksi myös rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat, fysioterapeuttien suoravastaanotot, sosiaalityöntekijät, psykologit jne.) sekä erilaiset moniammatilliset ryhmävastaanotot. Tarkoituksena on suunnata eri ammattilaisten osaaminen niin, että tuottaisimme mahdollisimman paljon oikea-aikaista ja vaikuttavaa terveyshyötyä. Otimme käyttöön potilaan hoidon tarpeeseen pohjautuvan vastaanottomallin ensimmäiseksi Petäjävedellä loppuvuonna Mallin hiomisen myötä se on syksyn 2017 aikana otettu käyttöön jo Laukaa-Konnevesi -alueella ja Joutsa-Toivakka-Luhanka -alueella. Vuoden vaihteessa toimintamalli saataneen käyttöön myös Keuruu-Multia -alueella.

18 7 Uusia palvelumuotoja kehitetään niin, että saamme tuotettua tarpeenmukaiset lähipalvelut jokaisessa kunnassamme entistä paremmin. Palvelutuotannon ohjaus ja oikea-aikaisuus parantavat kaikkien resurssien käyttöä ja lisäävät kustannustehokkuutta. Terveyden edistämisen näkökulma on vahvasti esillä Seututerveyskeskuksen kaikissa toiminnoissa. Sen tulee Terveydenhuoltolain mukaisesti toteutua jokaisessa asiakaskontaktissa. Toiminnalla pyritään vaikuttamaan koko väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ja se pohjautuu näyttöön perustuvaan tietoon toteutuen sekä väestötasolla että yksilötasolla. Toiminnalla pyritään vahvistamaan asiakkaan tietoisuutta omasta tilanteestaan sekä antamaan tarpeellista tietoa hyvinvointia ja terveyttä edistäviin valintoihin asiakkaan voimavarat huomioiden. Tavoitteena on, että kuntalainen huolehtii omasta ja läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Hän tunnistaa yksilölliset ominaisuudet ja voimavarat. Lisäksi hän havaitsee varhaiset oireiden merkit ja osaa reagoida niihin joko oman toiminnan muutoksilla tai hakemalla apua. Työotteena keskeisiä ovat miniinterventio eli varhainen puuttuminen, motivoiva haastattelu sekä lapset puheeksi Henkilöstösuunnittelu SOTE-asentoon Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja uusien toimintamallien mukaisen työskentelyn mahdollistaminen koostuu useista tekijöistä. Henkilöstösuunnittelussa keskitymme vuonna 2018 erityisesti seuraaviin seikkoihin: 1) Asiantuntijuuden vahvistaminen tietyissä potilas- ja toimintaryhmissä: - YAMK -tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien asiantuntijuutta kohdennetaan kehittämisja laadunvarmistuksen tehtäviin varsinaisen hoitotyön ohella - kirjaaminen ja potilasohjaus: turvataan laadukas kirjaaminen auditointien ja kehittämistoimenpiteiden avulla - hoito- ja potilasohjauksen yhtenäistäminen osana Sairaanhoitopiirin Hopo- kehittämistyötä koko alueella kliinisen asiantuntijasairaanhoitajan koordinoimana - terveydenhuollon sosiaaliohjaus / palveluohjaus käynnistyy kaikilla vastaanotoilla - päihde- ja mielenterveyspotilaat: hoitoketjut kootaan kunnittain ja todellisten lähipalveluiden tarpeet kartoitetaan ja resurssit yhdistetään - palliatiivinen hoito: turvataan henkilöstön lisäkoulutusten kautta osaamista ja näin parannetaan saattohoidon laatua ja saatavuutta lähellä potilasta - farmasia-asiantuntijuus varmistetaan verkostotyöllä sairaala-apteekin kanssa - rajattuun lääkkeenmääräämiskoulutukseen ja fysioterapeuttien suoravastaanottokoulutukseen ohjataan kumpaankin yksi osallistuja - osallistutaan maakunnallisen laitoshoidon ja vastaanottotoiminnan kehittämiseen. 2) Osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen: - asiakkaiden tarpeisiin pohjautuva vastaanoton toimintamalli vakiintuu kaikilla vastaanotoilla, resursointi hoitolinjoille tapahtuu määrän ja osaamisen perusteella - sähköiset toimintamallit mahdollistavat ajankäytön kohdentamisen välittömään potilashoitoon. 3) Henkilöstöresurssin kustannustehokas käyttö: - varahenkilöstöpoolia kehitetään edelleen, jotta mahdollistetaan henkilöstön mahdollisimman joustava käyttö - henkilöstön yhteiskäyttöä Seututerveyskeskuksen eri pisteissä jatketaan (JO-KE-LA). 4) Toimintamallien yhdenmukaistaminen: - sovittujen prosessien auditointien jatkumo turvataan (esim. infektioiden torjunta, käsihygienia, kirjaaminen, työajan käyttö)

19 8 - sairaalahoidossa olevien potilaiden hoitojaksoihin sisältyy aina kokonaisvaltainen arvio toimintakyvystä sisältäen aina selvityksen ravitsemustilasta ja kaatumisriskistä, kirjallisen hoitosuunnitelman avulla tieto siirtyy jatkohoitoyksikköön - toimipaikkakoulutussuunnitelman mukaisesta täydennyskoulutuksen toteutumisesta huolehditaan. 5) Esimiestyön kehittäminen: - työnjakoa kehitetään edelleen vastaamaan asiakaslähtöisiä toimintaprosesseja (prosessivastuu) Kilpailukyvyllä parhaaksi Olemme tulevaisuudessa tilanteessa, jossa kilpailemme potilaista tavalla tai toisella niin yksityisen sektorin kuin mahdollisesti myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tehtävänämme on huolehtia ja hoitaa asiakkaitamme luotettavasti, turvallisesti ja mahdollisimman korkealaatuisesti. Olemme kehittämässä toimintamme mittareita sekä seututerveyskeskuksessa että yhdessä valtakunnan toimijoiden kanssa. Keräämme jatkuvaa potilaspalautetta eri menetelmin ja pyrimme kehittämään toimintaamme myös niiden pohjalta. Vaikkakaan emme ole voittoa tuottava yritys, olemme pystyneet huolehtimaan osaavasta henkilökunnastamme myös mm. kannustimia käyttäen ja kehittämään työpaikkaamme siten, että olemme magneettinen työyhteisö myös henkilökunnan rekrytoinnin osalta. Kustannusvaikuttavuuden kehittämisen tulee olla osa strategiaamme ja vastuullista verorahojen käyttöä ovat ne verorahat sitten kerätty kunnan tai jatkossa valtion kautta. Syy miksi kuntalaiset ovat kokeiluissa vaihtaneet palveluntuottajan julkiselta sektorilta yksityiselle koskevat pääosin sitä, miten nopeasti ja joustavasti hoitoon on päässyt. Olemme vuoden 2017 aikana kiinnittäneet erityistä huomiota tähän ja jatkamme edelleen työtä vuoden 2018 aikana panostaen erityisesti joustaviin vastaanottoaikoihin (aamu- ja iltavastaanotot), sähköinen asiointi ja ajanvaraus sekä vastaanottoaikojen saatavuus. Siirryttäessä potilaan hoidon tarpeen mukaiseen vastaanottomalliin, on myös luovuttu lääkäreiden ns. väestövastuumallista, joka huonoimmillaan on aiheuttanut ongelmia vastaanottoaikojen saatavuudessa, kun aika on pyritty itsepintaisesti saamaan nimenomaan omalle nimetylle lääkärille kaikissa tapauksissa. Nyt uudessa vastaanottomallissa lääkärit eivät enää hoida ainoastaan oman alueensa potilaita, vaan potilaat on jaoteltu eri prosesseihin nimenomaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan (riippumatta asuinalueesta), ja lääkärikohtaiset jonotuskirjat on poistettu. Näin ollen aikoja voidaan antaa joustavammin ja palvelutarpeen määrittelyn mukaan myös muille ammattilaisille. Seututerveyskeskuksessa luovuttiin ns. sulkusuunnitelmasta / supistetun toiminnan suunnitelmasta vuoden 2017 alussa. Tarjoamme tällä hetkellä palveluja ympäri vuoden potilaiden tarpeen mukaisesti resursoituna Muutosjohtaminen ja muutosviestintä Vuoden 2017 mukaisesti valmistautuminen SOTE:een edellyttää sekä asiakkailta, henkilökunnalta ja johtamiselta paljon. Vanhoista toimintamalleista pois oppiminen ja uusien omaksuminen ja niihin sitoutuminen vaativat vahvaa johtamista sekä viestintäosaamista. Kappaleessa 1.2 on selvitetty muutosjohtamisen elementtejä esimiestyön osalta. Henkilökunnan sitouttaminen muutoksiin on kuitenkin enemmän kuin pelkkää hallintoa. Se vaatii myös esimiehiltä ja ylimmältä johdolta paljon. Esimiehille on suunniteltu tukea ja valmennusta muutosjohtamiseen vuodelle Kun muutokset on hyvin perusteltuja, on niiden läpivienti ja niihin sitoutuminen helpompaa. SOTEuudistukseen valmistauduttaessa onkin tärkeää tehdä kaikki muutokset asiakkaan parhaaksi.

20 9 2. Avoterveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuollon toimintakenttä on laaja, sillä se ulottuu väestöön kohdistuvasta terveyden edistämisestä yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kuntoutukseen. Vastuualueella on palveluita tuottavia toimipisteitä yhteensä 42, ja toiminta on moniammatillista yhteistyötä. Potilaita ohjataan omahoitoon sekä korostetaan omaa vastuuta terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Sähköisen asioinnin kehittämiseen panostetaan erityisesti tulevana vuonna. 2.1 Vastaanotto Vastaanottotoiminnan keskeisin tavoite on kuntalaisen tarpeenmukainen pääsy oikeaan hoitopaikkaan oikeaan aikaan. Seututerveyskeskuksen vastaanottoa on aiemmin toteutettu väestövastuumallilla, joka muutettiin syksyllä 2017 asiakkaan tarpeen mukaisesti järjestetyksi potilassegmentaatiomalliksi. Omalääkäreiden pysymisessä oli alueellista ja paikallista vaihtelua, minkä vuoksi kuntalaiset olivat eriarvoisessa asemassa. Jotkut saivat hyvää ja vakaata palvelua, kun taas joidenkin alueiden potilaat eivät saaneet omalääkäriä missään vaiheessa, ja asioiden hoito jäi pintapuoliseksi tai asiakkaat joutuivat jonottamaan palveluun pääsyä. Se lisäsi heidän osaltaan päivystyksellistä hoitoon hakeutumista terveysasemille tai keskussairaalaan, mikä ei ole ollut tarkoituksenmukaista toimintaa. Omalääkärimallin tilalle suunniteltiin ja valmisteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) tavoitteet täyttävää potilassegmentaatiomallia, jossa on erikseen palvelupolut päivystys/kiireasiakkaille, pitkäaikaissairaille (mm. kansantauteja sairastaville) ja erityisen paljon palveluja/tukea tarvitseville asiakkaille. Siinä huolehditaan myös SOTE:n mukaisesta palveluohjauksesta tarpeen mukaisesti. Malli esiteltiin kuntien ja seututerveyskeskuksen yhteisessä strategiaseminaarissa kesäkuussa 2017 ja muutos vietiin käytäntöön syksyllä Muutoksesta on tiedotettu kuntalaisille useita eri kanavia käyttäen. Mallilla turvataan hoitotakuun mukainen hoidon tarpeen arviointi ja hoidon piiriin pääsy kaikille kuntalaisille. Potilassegmentaatiomallin tavoitteina on: - tasa-arvoinen tarpeen mukainen hallittu pääsy vastaanotolle oikeaan aikaan - ennaltaehkäisyyn panostaminen ja omahoitoon kannustus - ammattilaisten osaamisen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen moniammatillisesti - erikoissairaanhoidon lähetteiden ja kustannusten hallinta, kokonaiskustannusten hallinta - tarpeen mukainen palveluohjaus - kilpailukyvyn varmistaminen valinnanvapaustilanteessa SOTE:ssa. Päihde- ja mielenterveystyön resursointi ja toteutus on osana vastaanottotoimintaa. Palvelujen oikea-aikainen saatavuus mahdollisuuksien mukaan lähipalveluna on huomioitu resursoinnissa. Keuruun mielenterveyspalvelut, perheneuvola, päihdepalvelut, psykiatrinen päiväkeskus ja tuettu asumispalveluyksikkö toimivat osana vastaanotto- ja terveysneuvontapalveluja. Joutsan palvelurakennetyöryhmän työssä tuli esille mielenterveystyössä niukkuus päihdehoitajapalveluista ja toisaalta Joutsan ainoan terveyskeskuspsykologin työparin puute. Tähän vaikuttaa myös kunnan oma koulukuraattoriresurssi, kun Joutsassa ei ole erikseen koulupsykologia. Myös psykiatrian erikoissairaanhoidosta on painetta ja kasvavaa jonoa psykiatriseen hoitoon ja tukeen perustasolla Joutsassa. Kotikuntoutusta, asumispalvelua ja päivätoiminnan koordinointia tiivistetään kokonaisuutena ja yhdessä kuntien muiden palveluiden kanssa.

21 10 Vastaanoton resurssit Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnassa on yhteensä 123 vakanssia. Lähipalveluita tuotetaan jokaisessa jäsenkunnassa. Säännönmukainen lääkärin vastaanotto toimii kahdeksalla terveysasemalla, minkä lisäksi lääkärit käyvät konsultoimassa palveluasunnoissa sekä kotihoidossa. Avohoidon lääkärien päivävastaanotot toimivat potilaan tarpeen mukaisen uuden vastaanottomallin mukaisesti. Lääkärivakansseja avopuolella on 33. Vakansseihin sisältyy kolme apulaisylilääkäriä. Lääkärirekrytoinnissa on panostettu ostopalvelun sijaan suoriin työsopimussuhteisiin. Kaikkia lääkärinvirkoja seututerveyskeskuksessa on 38, joista 29:ssa on vakituinen viranhaltija ja muissa sijaisia. Tulevaisuudessa varahenkilöresurssina kiertäville lääkärisijaisille olisi pysyvästikin tarvetta sujuvan lääkäripalvelun pyörittämiseksi myös tilapäisissä poissaoloissa. Kliinistä lääkärin lisätyön tekemistä virka-ajan ulkopuolella mahdollistetaan vastaanottovajeen hoitamiseksi ja palveluajan laajentamiseksi. Joutsan ja Luhangan vastaanottotyötä tekevien lääkäreiden väestöosuus on yli asukasta, mikä on aiheuttanut vastaanotolle pääsyn vajeen. Tämän korjaamiseksi ylimääräinen sijainen on jouduttu palkkaamaan ja tarve uudelle viralle on vastaanotolle pääsyn kannalta oleellinen. Tämä uusi terveyskeskuslääkärin virka on sisällytetty vuoden 2018 taloussuunnitelmaan. Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan tarkoituksenmukaisesti osana toimintojen turvaamista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista. Valviran erikoispätevyyden (rajattu lääkkeenmäärääminen) omaavien sairaanhoitajien osaaminen ja resurssi kohdennetaan osaamista vastaavaan työhön vastaanotoilla. Tällä resurssilla turvataan lääkäriaikojen riittävyyttä päivystysasioissa ja kansantautien hoidossa. Tässä resurssissa on paikkakuntakohtaista vajausta, jota kohdennetulla koulutuksella varmistetaan alueittain kattavammaksi. Uuden vastaanottomallin toimivuuden varmistamiseksi tässä resurssissa on vielä korjaamisen tarvetta erityisesti Laukaan alueella nykyisten koulutuksessa olevien lisäksi. Mahasuolikanavan tähystystutkimukset tuotetaan omana toimintana Keuruulla ja Laukaassa koko seututerveyskeskuksen väestölle (yhdellä tutkimuksia tekevällä lääkärillä n tutkimusta vuodessa). Tähystystutkimuksia myydään myös muille kunnille resurssien puitteissa (noin tutkimusta vuodessa). Kliiniset rasituskokeet suurelta osin ja osa ultraäänitutkimuksista tuotetaan omana toimintana lääkäreiden osaamisen mukaan. Sairaanhoitopiiri tuottaa radiologian, ortopedian, kardiologian, fysiatrian ja psykiatrian lähipalveluita osassa terveysasemia. Erityistutkimuksista unipolygrafia ja sydänkäyrän (EKG) vuorokausirekisteröinti ovat saatavissa Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa, jotka palvelevat kaikkia seututerveyskeskuksen kuntia. Hermoratatutkimukset (ENMG) hankitaan yksityiseltä tuottajalta. 2.2 Terveysneuvonta Terveysneuvonnassa on yhteensä 31 vakanssia. Terveysneuvonta käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä terveydenhuoltolain mukaiset resursseja vaativat tarkastukset. Näitä ovat mm. omaishoitajien, pitkäaikaistyöttömien ja senioreiden terveystarkastukset. Laki ja asetukset määrittelevät asiakasmäärät lääkäriä ja terveydenhoitajaa kohti. Syntyvien lasten määrä on Seututerveyskeskuksen alueella vähentynyt. Alueellinen toiminnan vastuunjako JO-KE-LA- alueella mahdollistaa äitiysneuvolatoiminnan järjestämisen laatukriteerien mukaisesti alueellisten tarpeiden mukaan. Perhekeskusten toimintaan panostaminen on osa hallitusohjelman kärkihanketta ja SOTEpalvelutuotantoa. Seututerveyskeskus on aktiivisesti mukana jokaisen jäsenkuntansa perhekeskushankkeissa. Niissä haetaan paikallisesti optimaalisesti toimivia moniammatillisia verkostoja ja toimintamalleja asiakaslähtöisesti. Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyspalveluissa on todettu haasteita seututerveyskeskuksen kunnissa ja painetta erikoissairaanhoidon käyttöön on ol-

22 11 lut erityisesti Laukaassa, jossa erikoissairaanhoidon menot ovat viime aikoina kaksinkertaistuneet lasten- ja nuorisopsykiatriassa. Varhaisen tuen mahdollistaminen ja ennaltaehkäisy pulmien ratkaisuun pyritään huomioimaan perhekeskuksia perustettaessa ja arvioitaessa niiden resursointia. Laukaassa perhekeskus (HyPe) aloitti toimintansa ja se sai omat tilansa myös kesän 2017 aikana. Seututerveyskeskuksen kohdennettuna resurssina siellä on 50 % lääkärin työpanosta ja sen rinnalla aloitti kesällä määräaikaisena psykiatrinen sairaanhoitaja (vuoden 2017 talous- ja toimintasuunnitelman mukaisesti). Tavoitteena on vakinaistaa tämä resurssi vuoden 2018 aikana (sisältyen vuoden 2018 talousarvioon), jolla vaikutetaan estämään paikallisen palvelutarpeen puutteesta johtuvaa erikoissairaanhoidon käyttöä. Keuruun perheneuvola on osa paikallista perhekeskusta. Vakanssipohjaan kuuluu kaksi psykologia ja sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijän vakanssi on tilapäisesti täyttämättä, mutta hakuprosessi on vireillä. Perheneuvolan toimintaa on vahvistettu määräaikaisella perhekeskustyöntekijällä ainakin kevään 2018 loppuun, jotta saadaan jonotilanne hoidettua riittävän tehokkaasti ja työn painopiste pidettyä varhaisessa vaiheessa jo ennen sosiaalihuollon asiakkuutta tai laajempia pulmia. Talousarvioon vuodelle 2018 on sisällytetty perhekeskustyöntekijän työpanos koko vuodelle. Samalla pystytään paremmin toteuttamaan myös lasten-/nuorisopsykiatrian (erikoissairaanhoidon) suunnittelemia jatkohoitoja Keuruulla, joka on varsin kaukana Jyväskylästä ajatellen keuruulaisia perheitä. Perhekeskustyöntekijän tehtävän jatkuminen on työparityöskentelyn turvaamiseksi välttämätöntä ja sosiaalityöntekijän toimen täyttö on tarpeen perheneuvolastatuksen sosiaaliohjauksen varmistamiseksi. Tarkasta lasten ja nuorten ikähaarukasta palvelujen saatavuudessa on luovuttu, jotta palvelua voidaan suunnata todellisen tarpeen mukaisesti tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Resurssin parantuessa on mahdollista tarjota perheneuvolapalvelua myös Multialle ja Petäjävedelle. Muiden kuntien osalta valmistelu jatkuu ja tavoitteena on aloittaa perhekeskustoiminta kaikissa kunnissa vuoden 2018 aikana. 2.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on yhteensä 12 terveydenhoitajan vakanssia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen ja nuoren kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista ja pitkäaikaisseurantaa. Toiminta tapahtuu terveydenhoitajan, psykologien, terveyskeskuslääkärin, suun terveydenhuollon sekä oppilashuollon yhteistyönä. ADHD-lasten hoito siirtyy perusterveydenhuoltoon. Tämä edellyttää varsinkin kouluterveydenhuollossa uudenlaista osaamista ja kouluttautumista, johon on toiminnassa varauduttu. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan lain ja asetuksen mukaisesti myös turvapaikanhakijoille. 2.4 Kuntoutus Kuntoutuksessa on yhteensä 17 vakanssia. Kuntoutus sisältää fysioterapian, lääkinnällisen kuntoutuksen, apuvälinepalvelut ja veteraanikuntoutuksen. Kuntoutustoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälinelainauksen yhteisiä toimintatapoja ja linjauksia on yhtenäistetty koko seututerveyskeskuksen alueella syksystä 2017 alkaen, jolloin henkilöstö siirrettiin yhdelle osastonhoitajalle ja hänen työparinaan on ollut asiantuntijafysioterapeutti. Tällä toimintamallilla varmistetaan yhteisten toimintakäytänteiden toteuttaminen myös vuoden 2018 aikana. Yhtenäistämällä toimintamalleja ja siihen liittyvää tilastointia saadaan myös aiemmin huomattavasti toimipaikkakohtaisesti vaihdelleet hinnat lähemmäksi toisiaan. Lisäksi painopistealueena osana vastaanottotoiminnan kehittämistä on fysioterapeutin suora- ja akuuttivastaanoton asiakaslähtöinen lisääminen, jolla varmistetaan tarvittava kuntoutus viiveettä.

23 12 Toisena painopisteenä on kuntoutuksellisen työotteen ja toimintatapojen varmistaminen yhdessä seututerveyskeskuksen ja kuntien omien fysioterapeuttien kanssa sisältäen yhteistyön ja työnjaon erityisesti ikäihmisten hoitoketjussa. Geriatrista ammattiosaamista hyödynnetään lähipalveluna ikäihmisten kaikissa hoito- ja kuntoutustarpeissa. 2.5 Erityistyöntekijät Terveyskeskuspsykologit (5 vakanssia) toimivat Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa palvellen myös pienempiä Seututerveyskeskuksen kuntia. Työn painopiste on lasten ja nuorten palveluissa perheiden, päivähoidon, neuvolan ja koulun tukena. Osa psykologeista pitää myös aikuisvastaanottoa ja tekee psykologin tutkimuksia tai työkykyarvioita sovitun työnjaon mukaisesti. Verkostotyyppinen yhteistyö perheiden, päiväkotien, koulun, sosiaalitoimen, perhekeskusten, psykiatrian poliklinikkojen ym. tahojen kanssa on korostunut toimintatapana. Keuruun mielenterveystoimiston psykologi siirtyi keväällä 2017 Keuruun vastaanoton yhteyteen ja Keuruun perheneuvolan psykologit (2) siirtyivät perheneuvolan mukana osaksi Keuruun perhekeskusta. Sosiaalityöntekijät (2 vakanssia) ovat Keuruulla (palvelualue Keuruu, Multia ja Petäjävesi) ja Joutsassa (palvelualue Joutsa, Toivakka ja Luhanka) ja toimivat vastaanottojen yhteydessä. Muissa kunnissa vastaavat palvelut tulevat peruskuntien sosiaalitoimista. Seututerveyskeskuksen sosiaalityöntekijöiden työn pääpaino on ollut aiemmin vuodeosastoilla, mutta painottuu yhä enenevässä määrin avohoidon palveluohjauksen prosesseihin. Joutsassa sosiaalityöntekijän nimike muutettiin palveluohjaajaksi. Laukaan terveysasemalla pilotoidaan SOTE:n edellyttämää sosiaaliohjausta osana sosiaalisen kuntoutuksen hanketta syksystä 2017 alkaen tavoitteena löytää hyvä konsepti tulevaisuuden SOTE-keskusten sosiaalipalveluohjaukseen. Puheterapeuttien toiminnassa pääpaino on lasten vaikeissa puhe- ja äännehäiriöissä. Aikuisväestölle palveluita on pystytty tuottamaan vain hyvin rajallisesti. Julkisen puolen puheterapeuttipula on ollut ongelmana viime vuosina koko Keski-Suomessa. Seututerveyskeskuksella vakansseja on neljä. Näistä kaikki ovat tällä hetkellä täytettynä. Kuitenkin koko ajan lisääntyvään tarpeeseen perustuen ollaan sekä itse terapioissa että terapia-arvioissa jouduttu turvautumaan edelleenkin ostopalvelun varaan maksusitoumuksilla tai ostettuina asiantuntijapäivinä. Myös artikulaatioryhmiä on jouduttu ostamaan. Puheterapian ostopalvelun hinta on moninkertainen oman tuotannon hintaan verrattuna. Ongelma on myös yksityisten palvelutuottajien kirjavat ja runsaat jatkohoitosuositukset. Asiakaspalautteessa näkyy myös tyytymättömyyttä korvaavasta ostopalvelusta. Puheterapiapalvelun uusia tuottamismuotoja tai kilpailutusta on mietitty. Palvelusetelituottajia ei Seututerveyskeskuksen kunnissa juuri ole. Sairaanhoitopiiri toteuttaa yhteiskilpailutusta ostopalvelujen tarpeen kattamiseen. Paras, kustannustehokkain ja asiakaslähtöisin muoto tuottaa puheterapiapalveluja on omana resurssina. On perusteltua perustaa vielä viides oma vakanssi, koska neljä täyttääkään vakanssia ei pysty tekemään riittävästi arvioita tarvittavan hoidon pohjaksi. Rekrytointinäkymissä on pientä parannusta nähtävissä. Uusi vakanssi on sisällytetty vuoden 2018 taloussuunnitelmaan. Toimintaterapian kasvava tarve ja palveluvaje on ollut merkittävä ja kustannuksiltaan huomattavan kallis ostopalvelu. Toimintateraputtiresurssin lisäys vuodelle 2017 (yhteensä 4) on mahdollistanut kaikkiin seututerveyskeskusten kuntiin toimintaterapeutin arviot omana toimintana ja ostopalvelun tarve on vähentynyt. Myös kuntoutustyöryhmien moniammatillinen työskentely on parantunut ja lähiverkostot ovat saaneet tämän ammattiryhmän konsultaatioapua paremmin. Toimintaa tehostetaan myös organisaatiomuutoksella, jossa toimintaterapia aloittaa vuoden 2018 alussa erityispalveluiden vastuuyksikön alla omana toimipisteenään psykologian ja puheterapian tapaan. Aiemmin toimintaterapeutit ovat kuuluneet kuntoutuksen toimipisteisiin.