TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2017

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2017 Keski-Suomen seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Järjestämistoimikunta Johtokunta

2 1 Sisällys 1. Seututerveyskeskuksen toiminta Seututerveyskeskuksen nykytila Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Sähköinen asiointi Modernit terveyspalvelut Henkilöstösuunnittelu SOTE-asentoon Kilpailukyky markkinoilla ja entinen toiminnan sulkusuunnitelma Muutosjohtaminen ja muutosviestintä Avoterveydenhuollon vastuualue Vastaanotto Terveysneuvonta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuntoutus Erityispalveluyksikkö Erityistyöntekijät Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Prosessit/toiminta Henkilöstö Talous Laitoshoidon vastuualue Laukaan sairaala Konneveden sairaala Joutsan sairaala Keuruun sairaala Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous... 17

3 2 4. Suun terveydenhuollon vastuualue Suun terveydenhuollon perushoito Suun terveydenhuollon erikoishoito Suun terveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Hallinnon vastuualue Hallinnon tehtävät Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut Hallinnon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Potilasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta Potilasturvallisuus Henkilöstöturvallisuus ja työsuojelu Riskien hallinta ja sisäinen valvonta Palvelusopimukset Palvelusopimus Keuruu Palvelusopimus Petäjävesi Palvelusopimus Multia Palvelusopimus Laukaa Palvelusopimus Konnevesi Palvelusopimus Joutsa Palvelusopimus Toivakka Palvelusopimus Luhanka Talousarvio Talousarvion perustelut Tuloslaskelma LIITE 1 Tuloslaskelma LIITE 2 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut LIITE 3 Tuotteet ja hinnat... 48

4 3 1. Seututerveyskeskuksen toiminta 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytila Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluva perusterveydenhuollon liikelaitos seututerveyskeskus on toiminut vuoden 2011 alusta eli kohta kuusi vuotta. Näin ollen se on jo pitkään tuottanut perusterveydenhuollon (ml. suun terveydenhuollon) ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalityön lähipalvelut 8 kuntansa kuntalaisille perustamissopimuksensa mukaisesti. Eri ammattiryhmistä koostuva henkilökunta ei ole viimeisten vuosien aikana pelkästään tuottanut paikalliseen palvelutarpeeseen perustuvia perinteisiä terveyspalveluita, vaan se on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä uusia, tulevaisuuden tarpeisiin perustuvia tuotteita. Olemme viimeisen vuoden aikana omalta osaltamme aktiivisesti valmistautuneet erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatioon eli SOTE:een. Yhteistyö tilaaja-tuottaja-mallin mukaisten päätöksentekoelintemme (johtokunta ja järjestämistoimikunta) kanssa on vahvistunut ja seututerveyskeskus on vakiinnuttanut paikkansa isona maakunnallisena perusterveydenhuollon palveluiden tuottajana. Luottamus jäsenkuntiin on synnytetty yhteisten keskusteluiden, avoimuuden, toiminnan ja talouden läpinäkyvyyden sekä jatkuvien analyysien avulla. Kahdeksan eri kunnan terveyspalvelujen hallinnon ja toimintojen yhtenäistäminen on kuitenkin ollut haasteellista, siitäkin huolimatta, että valtakunnalliset integraatiosuunnitelmat niitä puoltavat. Erilaisia yhteistyöfoorumeita ja verkostoja seututerveyskeskuksen eri kunnissa ja kuntien toimijoiden välillä on ollut entistä enemmän, mutta tieto ei aina ole vaihtunut tarkoituksenmukaisesti. Viimeisen vuoden aikana seututerveyskeskus on keskittynyt erityisesti kehittämään yhteisiä, koko perusterveydenhuoltoa koskevia toimintaprosesseja sekä tekemään yhteistyötä kuntien vanhuspalveluiden kanssa. Lisäksi on aloitettu työ terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ennalta ehkäisevän työn osalta kuntakohtaisesti. Koska toiminta on viiden vuoden aikana vakiintunut operatiivisesti hyvälle tasolle, on tästä eteenpäin mahdollisuus kehittää yhteisiä strategisia toimintaprosesseja hyödyttämään kaikkia yksiköitä. Tavoitteena tulee olla resurssien oikea kohdentaminen erityisesti pullonkauloihin ja prosessianalyysimenetelmien käyttö jatkuvaan toiminnan kehittämiseen.

5 4 1.2 Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi 2015 Seututerveyskeskuksen uuden johtosäännön, jolla yksinkertaistettiin ja selvennettiin hallintoa ja johtamista. Tätä työtä on operatiivisen toiminnan johtamisen osalta jatkettu vuonna 2016 ja kaikkien johtavien viranhaltijoiden tehtävät on tarkistettu ja muutokset astuvat voimaan portaittain vuoden 2017 aikana. Alla olevassa kuvassa on hahmotettu prosesseittain eri vastuualueiden tehtävät ja roolit. Seututerveyskeskuksessa toimii edelleen kolma vastuualuetta: avoterveydenhoito, laitoshoito ja suun terveyden hoito. Näillä kaikilla vastuualueilla on oma vastuualuejohtaja eli ylilääkäri (yl) /ylihammaslääkäri (yhml). Heillä on ollut työparinaan palvelupäälliköt eli ylihoitajat (yh, laitoshoidossa ja avoterveydenhuollossa) sekä osastonhoitaja (oh, suun terveydenhuollossa). Ylilääkäreiden tehtävänkuvat on tarkistettu vastaamaan uudistuvaa palvelurakennetta ja SOTEsopivia prosesseja. Käytännössä avohoidon ylilääkäri vastaa sekä terveyden edistämisen ja neuvola-perhekeskustyön että vastaanottotyön johtamisesta. Laitoshoidon ylilääkäri puolestaan vastaa vanhuspalveluiden sairaalatyön johtamisesta ja geriatrisen osaamisen turvaamisesta. Ylihammaslääkäri vastaa sekä suun terveydenhuollon johtamisesta että osaltaan sähköisen asioinnin kehittämisestä ja ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Ylihoitajien ja suun osastonhoitajan kanssa on valmisteltu hoitotyön johtamisen uusi työnjako ja tehtävänkuvat. Tähän asti suun terveydenhuollon hoitotyötä on johtanut osastonhoitaja, mutta tehtävät ovat koko toiminnan ajan vastanneet ylihoitajan tehtäviä. Nyt vuoden 2017 toimintasuunnitelmaan esitetään suun terveydenhuoltoonkin perustettavaksi ylihoitajan uusi virka, mutta koko prosessin lopputulemana lakkautetaan vastaavasti yksi suun terveydenhuollon toimi. Muutoksella saadaan selkiytettyä suun terveydenhuollon hoitotyön johtamisesta ja

6 5 delegoitua henkilöstöhallintovastuuta nykytoimintaan paremmin sopivaksi. Samalla uuden ylihoitajan alaisuuteen siirretään koko seututerveyskeskuksen välinehuoltoprosessi ja sen henkilöstö. Avoterveydenhuollon ja laitoshoidon ylihoitajan tehtävänkuvat on puolestaan tarkistettu niin, että vuoden 2017 alusta toinen ylihoitaja vastaa koko sairaanhoitotoiminnan hoitohenkilöstön henkilöstöhallinnosta (sekä laitoshoidon että vastaanottotoiminnan) ja samalla toinen ylihoitaja voi keskittyä terveyden edistämisen ja neuvola-perhekeskustyön hoitotyön johtamiseen. Tämä työnjako mahdollistaa myös entistä paremman yhteistyön kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävissä. Samalla mahdollistetaan entistä tarkoituksenmukaisempi henkilöstön käyttö ja osaamisen kohdentamisen yli laitos- ja avohoidon organisaatiorajojen. Seututerveyskeskuksessa on kolme apulaisylilääkäriä (ayl), yksi Keuruulla, yksi Laukaassa ja yksi Joutsassa. Apulaisylilääkäreiden osalta tehtävänkuvat on tarkistettu siten, että heidän alaisuuteensa siirretään kaikki liikelaitoksen terveyskeskuslääkärit vastaten alueellista toimintaa. Keuruun apulaisylilääkäri vastaa osaltaan vastaanottotoiminnasta Keuruun, Multian ja Petäjäveden alueella, Laukaan ayl puolestaan Laukaan ja Konneveden alueella ja Joutsan ayl Joutsan, Toivakan ja Luhangan alueella. Suun terveydenhuollossa alueellinen vastuu on jaettu kolmelle osatoiminnasta vastaavalle terveyskeskushammaslääkärille. Jotta esimiestyö organisoituu loogisesti myös suun terveydenhuollossa, esitetään vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa, että osatoiminnasta vastaavat hammaslääkärit siirretään perustettaviin apulaisylihammaslääkärin virkoihin. Heidän tehtävänkuvansa säilyvät ennallaan ja vastaavat terveyskeskushammaslääkärin virat lakkautetaan. Alunperin seututerveyskeskuksen avo- ja laitoshoidossa on ollut yhteensä 12 osastonhoitajaa. Tehtävänkuvien tarkistuksen seurauksena vuoden 2017 aikana yhdistetään esimiestehtäviä alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Kun lisäksi sairaalatoiminnan palvelurakenteessa tapahtuu vuoden 2017 aikana kuntakohtaisia muutoksia, lienee mahdollista, että vapautuvia osastonhoitajan virkoja voidaan muuttaa sairaanhoidollisten palvelukokonaisuuksien asiantuntijoiden toimiksi. Seututerveyskeskuksen hallinnossa toimii toimitusjohtajan apuna hallinto- ja talouspäällikkö, johdon sihteeri sekä asiantuntijoina potilasturvallisuuskoordinaattori, ICT-sovellusasiantuntijat, viestinnän asiantuntija sekä päihde-mielenterveyspalveluiden asintuntijasairaanhoitaja. Vastuualueilla toimii yhteinen vastuualuesihteeri. Alla olevassa kuvassa on esitetty kuntien yhteiset toiminnalliset alueet (JO-KE-LA), joille operatiiviset vastuut ja esimiestehtävät on jaettu. Kolmen suurimman aluekokonaisuuden avulla pystymme joustavammin hahmottamaan kuntien erilaiset, mutta kuitenkin koko ajan muuttuvat resurssitarpeet ja liikuttamaan henkilöstöä tasapuolisesti niin, että erilaisilta pullonkauloilta vältytään erityisesti pienemmissä kunnissa. Laajempien kokonaisuuksien hahmottaminen niin henkilöstön resurssisuunnitelussa, työkierrossa, varahenkilöstön käytössä, kuin myös toimintamallien yhtenäistämisessä on ensiarvoisen tärkeää valmistauduttaessa maakunnalliseen toimintamalliin niin, että pystymme jatkossakin turvaamaan kunnille lähipalvelut niiden tarpeiden mukaisina.

7 6 1.3 Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Seututerveyskeskuksen osallistuminen perusterveydenhuollon tulevaisuuden suunnitteluun Keski- Suomessa on ensiarvoisen tärkeää. Ilman aktiivista osallistumista emme voi tuoda esille omistajakuntiemme ja asiakkaidemme ominaispiirteitä, ja olla vakuuttuneita siitä, että maakunnan suunnitelmat koskien Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ottavat riittävässä määrin huomioon kuntien ja niiden asukkaiden yksilölliset tarpeet. Seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja nimettiin alkuvuoden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmään, Keski-Suomen SO- TE -palvelutuotantoryhmään sekä Uusi Sairaala -hankkeen ohjausryhmään. Lisäksi seututerveyskeskus on eri ammattilaistensa kautta osallistunut erilaisiin Uusi Sairaala -hankkeen ja Keski- Suomen SOTE -hankkeen alatyöryhmiin kutsujen mukaan. Seututerveyskeskuksen strategiatyötä on tehty vuoden 2016 aikana. Varsinaista strategiaamme ei vielä ole hyväksytty, mutta tässä toimintasuunnitelmassa voimme esittää tämänhetkisen luonnoksen strategiakuvastamme. Strategiamme kiteytyy seuraaviin asioihin: 1) Monipuoliset lähipalvelut, 2) Sähköisen asioinnin helppous, 3) Asiakaslähtöinen yhteistyö ja erinomainen työpaikka, 4) Kustannustehokkuus sekä 5) Ajantasainen viestintä. Alla on kuva strategiamme pääkohdista. Seututerveyskeskuksen strategian toteutumisen kannalta seuraavassa on esitelty muutamia keskeisimpiä kehittämisprosesseja ja näkökulmia.

8 Sähköinen asiointi Yksi merkittävä tulevaa SOTE-sopivuutta lisäävä kokonaisuus on kuntalaiselle tarjottavat sähköiset asiointipalvelut, joiden mahdollisuuksiin ja käyttöön seututerveyskeskuksessa on ruvettu kiinnittämään erityistä huomiota jo vuoden 2016 aikana. Keväällä 2016 Seututk.fi -verkkosivusto uudistettiin vastaamaan myös mobiililaitteita hyödyntävän käyttäjäkunnan tarpeita ja sen sisältö rakennettiin niin, että tietoa etsivät kuntalaiset löytävät mahdollisimman nopeasti ja helposti luotettavat, asiantuntijatietoon perustuvat vastaukset kysymyksiinsä. Uuden sivuston sisältöä kehitetään jatkuvasti ja siihen tullaan liittämään kuntalaisten asiointia, kuten yhteydenottoa, tiedonsaantia, ajanvarausta ja itsehoitoa helpottavia sähköisiä palveluja. Hyvis.fi -sivuston sähköisen asioinnin mahdollisuuksia on hyödynnetty seututerveyskeskuksessa tähän mennessä vain pienimuotoisesti. Tunnistautumista vaativien palvelujen käyttöä kuitenkin tehostetaan keväällä 2017 toteutuvan Hyvis-sivuston päivityksen yhteydessä. Osa terveysasemille tulevista kiireettömistä puhelinsoitoista pyritään ohjaamaan sähköiseen yhteydenottolomakkeeseen, johon luvataan vastata seuraavan vuorokauden aikana. Lisäksi on tarkoitus ottaa aktiiviseen käyttöön uusia, henkilökunnan työtä helpottavia sähköisiä esitietolomakkeita, joilla sujuvoitetaan tietojen liikkumista potilaalta ammattilaisten tietojärjestelmiin. Lisäksi Hyvis-ICT:n tuottaman sähköisen ajanvarauksen käyttö aloitetaan alkuvuodesta Suunnitelmissamme on lisäksi sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja hoidon tarpeen arviointia erilaisilla sähköisillä palveluilla, joka arvioi sähköisesti potilaan kuvaileman vaivan vaatiman hoitopaikan ja -tavan lisäksi sen kiireellisyyttä. Ajatuksenamme on myös palvelunumeroiden yhtenäistäminen ja selkeyttäminen sekä mahdollisuuksien mukaan koko seututerveyskeskuksen yhteisen moniammatillisen puhelinpalvelukeskuksen muodostaminen. Keskukseen saisi keskitettyä niin puhelut kuin sähköisen asioinninkin kautta tulleet viestit, jotka ohjattaisiin keskuksesta tarpeen mukaan eteenpäin. Keskuksen työntekijät voisivat myös toimia asiakaspalvelijoina chatissa, joka ponnahtaisi palvelemaan tutk.fi -sivustolla kävijöitä. Kaiken kaikkiaan tarjolla olevista palveluista pyritään valitsemaan ja muodostamaan niin kuntalaisen kuin ammattilaisenkin kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukainen yhdistelmä, joka tar-

9 8 joaa asiakkaille helppoja, selkeitä ja joustavia vaihtoehtoja yhteyden ottamiseen ja vapauttaa ammattilaisen aikaa puhelimesta varsinaiseen hoitotyöhön Modernit terveyspalvelut Perinteisesti olemme tuottaneet ikäryhmittäisiä, alueellisia tai diagnoosipohjaisia terveyspalveluita, joissa ensisijaisina tuottajina ovat olleet lääkärit ja sairaanhoitajat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation mukaisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana on kuitenkin ensisijaisesti asiakkaiden todellinen palvelutarve, ottaen huomioon asiakkaan ja läheisten omat resurssit, eri ammattiryhmät (lääkärien ja sairaanhoitajien lisäksi myös rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat, fysioterapeuttien suoravastaanotot, sosiaalityöntekijät, psykologit jne.) sekä erilaiset ryhmävastaanotot. Tarkoituksena on suunnata eri ammattilaisten osaaminen niin, että tuottaisimme mahdollisimman paljon oikea-aikaista ja vaikuttavaa terveyshyötyä. Uusia palvelumuotoja kehitetään niin, että saamme tuotettua tarpeenmukaiset lähipalvelut jokaisessa kunnassamme entistä paremmin. Palvelutuotannon ohjaus ja oikea-aikaisuus parantaa kaikkien resurssien käyttöä ja lisää kustannustehokkuutta Henkilöstösuunnittelu SOTE-asentoon Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja uusien toimintamallien mukaisen työskentelyn mahdollistaminen koostuu useista tekijöistä. Henkilöstösuunnittelussa keskitymme vuonna 2017 erityisesti seuraaviin seikkoihin: 1) Asiantuntijuuden vahvistaminen tietyissä potilas- ja toimintaryhmissä: - päihde- ja mielenterveyspotilaat: hoitoketjut kootaan kunnittain ja todellisten lähipalveluiden tarpeet kartoitetaan ja resurssit yhdistetään - kirjaaminen ja potilasohjaus: turvataan laadukas kirjaaminen ja yhtenäistetään potilasohjaus koko alueella - palliatiivinen hoito: turvataan henkilöstön lisäkoulutusten kautta osaamista ja näin parannetaan saattohoidon laatua ja saatavuutta lähellä potilasta - farmaseuttipilotti: vuoden pilotin aikana mitataan saavutettavat hyödyt sekä talouden, että potilaiden lääkehoidon turvallisuuden osalta 2) Osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen: - Petäjävesi case: osaaminen kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti niin, että potilasohjauksen perusteella potilaat hoidetaan eri segmenteissä eri ammattiryhmien osaajien mukaan - sairaanhoitajia kannustetaan rajattuun lääkkeenmääräämiskoulutukseen - hoitajavastaanottoa kehitetään edelleen vastaamaan entistä paremmin työnjakoa lääkäreiden ja hoitajien välillä 3) Henkilöstöresurssin kustannustehokas käyttö: - varahenkilöstöpoolia kehitetään edelleen, jotta mahdollistetaan henkilöstön mahdollisimman joustava käyttö - henkilöstön yhteiskäyttöä Seututerveyskeskuksen eri pisteissä jatketaan (JO-KE-LA) 4) Toimintamallien yhdenmukaistaminen: - edellyttää tasalaatuista osaamista matkalla SOTE:een - sovittujen prosessien auditointien jatkumo turvataan (esim. infektioiden torjunta, kirjaaminen, työajan käyttö) - toimipaikkakoulutussuunnitelman mukaisesta täydennyskoulutuksen toteutumisesta huolehditaan

10 9 5) Esimiestyön kehittäminen: - työnjakoa kehitetään edelleen vastaamaan asiakaslähtöisiä toimintaprosesseja (prosessivastuu) Kilpailukyky markkinoilla ja entinen toiminnan sulkusuunnitelma Tässä vaiheessa tulevaisuutemme suunnittelua emme tiedä vielä valinnanvapauslainsäädännön kohtaloa, emmekä sen tarkkaa sisältöä. Joka tapauksessa tulevaisuudessa olemme tilanteessa, jossa kilpailemme potilaista tavalla tai toisella niin yksityisen sektorin kuin mahdollisesti myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tehtävänämme on huolehtia ja hoitaa asiakkaitamme luotettavasti, turvallisesti ja mahdollisimman korkealaatuisesti. Olemme kehittämässä toimintamme mittareita sekä seututerveyskeskuksessa että yhdessä valtakunnan toimijoiden kanssa. Keräämme jatkuvaa potilaspalautetta (Happy Or Not -menetelmällä) ja pyrimme kehittämään toimintaamme myös niiden pohjalta. Vaikkakaan emme ole voittoa tuottava yritys, pyrimme tulevaisuudessa huolehtimaan osaavasta henkilökunnasta myös mm. kannustimia käyttäen ja kehittämään työpaikkaamme siten, että olemme magneettinen työyhteisö myös henkilökunnan rekrytoinnin osalta. Kustannusvaikuttavuuden kehittämisen tulee olla osa strategiaamme ja vastuullista verorahojen käyttöä ovat ne verorahat sitten kerätty kunnan tai valtion kautta. Seututerveyskeskuksessa on aiemmin noudatettu ns. sulkusuunnitelmaa, jolloin toiminta on ollut eriasteisesti pysähdyksissä jopa 10 viikkoa vuodessa (joululoma, hiihtoloma, kesäloma ja syysloma). Viime vuosina on tehty ns. supistetun toiminnan suunnitelma, jolloin ainakin isoimmat terveysasemat (JO-KE-LA) ovat olleet auki päivystystapauksia varten myös lomaviikkoina. Jotta voimme jatkossa turvata sekä oikea-aikaiset palvelut että kilpailukykymme markkinoilla, tulee meidän luopua supistetustakin toiminnasta terminä, ja keskittyä tuottamaan myös loma-aikoina silloisen tarpeen mukaiset palvelut kaikille asiakkaille. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla terveysasemilla säilyy vähintään hoidon tarpeen arviointi kaikkina aikoina, ja että toimintaa tiivistetään silloin, kun hoitava resurssi on tavanomaista vähäisempää. Henkilökunnalle taataan joka tapauksessa lakisääteiset vapaat, mutta jatkossa lomat suunnitellaan ja ajoitetaan alueittain (JO-KE-LA) niin, että toimintaan tulee mahdollisimman vähäisiä viiveitä. Tästä syystä emme enää anna supistetun toiminnan tiedotteita, vaan kerromme, että palveluissamme saattaa olla viiveitä henkilöstön lomista johtuen, mutta käytännössä pyrimme minimoimaan viiveet mahdollisimman pieniksi ja vastaamaan palveluntarpeeseen mahdollisimman hyvin kaikkina aikoina Muutosjohtaminen ja muutosviestintä Valmistautuminen SOTE:een edellyttää sekä asiakkailta, henkilökunnalta että henkilöstöltä ja johtamiselta paljon. Vanhoista toimintamalleista pois oppiminen ja uusien omaksuminen ja niihin sitoutuminen vaativat vahvaa johtamista sekä viestintäosaamista. Kappaleessa 1.2 on selvitetty muutosjohtamisen elementtejä esimiestyön osalta. Henkilökunnan sitouttaminen muutoksiin on kuitenkin enemmän kuin pelkkää hallintoa. Se vaatii myös esimiehiltä ja ylimmältä johdolta paljon. Kun muutokset on hyvin perusteltuja, on niiden läpivienti ja niihin sitoutuminen helpompaa. SOTE-uudistukseen valmistauduttaessa onkin tärkeää tehdä kaikki muutokset asiakkaan parhaaksi. 2. Avoterveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuollon toimintakenttä on laaja, sillä se ulottuu väestöön kohdistuvasta terveyden edistämisestä yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Vastuualueella on palveluita tuottavia toimipisteitä yhteensä 42 ja toiminta on moniammatillista yhteistyötä. Potilaita ohjataan omahoitoon sekä korostetaan omaa vastuuta terveyden edistämisestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Sähköisen asioinnin kehittämiseen panostetaan erityisesti tulevana vuonna.

11 Vastaanotto Vastaanottotoiminnan keskeisin tavoite on kuntalaisen tarpeenmukainen pääsy oikeaan hoitopaikkaan oikeaan aikaan. Kiireinen sairaanhoito päiväsaikaan tapahtuu omalääkärin, sairaanhoitajan tai fysioterapeutin suoravastaanotoilla. Myös päivystysvastaanoton osalta korostetaan hoidontarpeen arviointikriteerejä potilaiden ohjaamiseksi tarkoituksenmukaiseen vastaanottopaikkaan tai omahoidon piiriin. Hoitotakuun mukainen hoidon tarpeen arviointi ja hoidon piiriin pääsy turvataan kaikille kuntalaisille. Sähköisen asioinnin kehittämiseen panostetaan erityisesti vuonna Asiointi kattaa kuntalaisten sähköisen neuvonnan ja kotihoidon ohjeistuksen eri muodoissaan, digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnin, ajanvarauksen ja sähköisten esitietokaavakkeiden kattavan käytön, laboratorio- ja muiden tutkimustulosten kyselyn ja interaktiivisen tiedon välityksen myös ns. salattuina sähköposteina tunnistautumisen jälkeen. Uusi laki mahdollistaa myös ns. puolesta asioinnin ensi vuoden aikana. Nämä uudet palvelumuodot vapauttavat olemassa olevia resursseja varsinaiseen potilastyöhön ja palveluohjaukseen. Sähköisestä asioinnista on kerrottu erikseen kappaleessa Potilassegmentaatio Potilassegmentaatiolla pyritään ohjaamaan eri asiakasryhmät tarkoituksenmukaisimpaan tutkimus- ja hoitopaikkaan tai vastaanotolle käyttäen apuna sähköistä ja puhelimitse tehtävää palveluohjausta. Tavoitteena on asiakkaan selkeä hoitopolku ja oikea-aikaisen avun saaminen. Vastaanotolla kiinnitetään huomiota asiakkaan elämäntapojen kokonaisvaltaiseen arviointiin terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Monisairaiden ja paljon tukea tarvitsevien henkilöiden kokonaistilanteeseen kiinnitetään erityistä huomiota ja pyritään hoitamaan samalla vastaanotolla mahdollisimman monia ongelmia. Tämä huomioidaan vastaanottoajan pituudessa. Ns. avainasiakkaiden hoidon järjestämistä sekä hoito- ja terveyssuunnitelmien systemaattista tekoa laajennetaan kaikille vastaanotoille. Palveluohjaukseen panostetaan potilaan hoitopolun jokaisessa vaiheessa sujuvien hoito- ja palveluprosessien luomiseksi. Petäjävedellä kokeillaan potilassegmentaatioon perustuvaa vastaanottomallia entisen omalääkärimallin sijaan. Sen tavoitteena on moniammatillinen yhteistyö kunnan kaikkien ammattilaisten kanssa yli hallintokuntarajojen. Hoitoon osallistuvat tahot kootaan potilaan ympärille mahdollisimman sujuvasti. Kokemusten myötä toimintaa laajennetaan muualle seututerveyskeskuksen alueelle. Potilaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmia päivitetään etupainotteisesti terveystarkastuksissa, joihin potilas kutsutaan TERE-tietojärjestelmästä saatavia käynti- ja kustannustietojen perusteella. Resurssit Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnassa on yhteensä 123 vakanssia. Lähipalveluita tuotetaan jokaisessa jäsenkunnassa. Säännönmukainen lääkärin vastaanotto toimii kahdeksalla terveysasemalla, minkä lisäksi lääkärit käyvät konsultoimassa palveluasunnoissa sekä kotihoidossa. Lääkärien päivävastaanotot toimivat omalääkärimallin mukaisesti. Omalääkärivakansseja on ollut käytössä 26,4, joissa keksimääräinen väestö on asukasta. Vakansseihin sisältyy kolme apulaisylilääkäriä. Lääkärirekrytoinnissa on panostettu ostopalvelun sijaan suoriin työsopimussuhteisiin. Kaikkia lääkärinvirkoja seututerveyskeskuksessa on 32,5, joista 20:ssä on vakituinen viranhaltija ja muissa sijaisia. Lääkärivaje loppuvuonna 2016 on 1 lääkäri. Ostolääkäreitä on jouduttu käyttämään syksyllä 2016 Petäjävedellä ja Konnevedellä. Vuodelle 2017 tarve on toistaiseksi vain yksi ostolääkäri alkuvuodelle. Keuruun lähipäivystystä on viikonloppujen osalta tehty osittain ostopalvelulla. Tulevaisuudessa varahenkilöresurssina kiertäville lääkärisijaisille olisi pysyvästikin tarvetta sujuvan lääkäripalvelun pyörittämiseksi myös tilapäisissä poissaoloissa. Varalääkäritoimintaa kokeillaan, jos rekrytointitilanne paranee nykyisestä. Lääkkeen määräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien vastaanottoa lisätään ja hoitajia kannustetaan tämän lisäpätevyyden hankkimiseen liittyen hoidon porrastukseen ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon eri ammattilaisten kesken.

12 11 Mahasuolikanavan tähystystutkimukset ja kliiniset rasituskokeet tuotetaan omana toimintana Keuruulla ja Laukaassa koko terveyskeskusalueen väestölle (n tutkimusta vuodessa). Tähystysten myyntiä myös muille kunnille tullaan jatkossa tarjoamaan resurssien puitteissa. Sairaanhoitopiiri tuottaa ostopalveluina mm. ortopedian, kardiologian, fysiatrian, gynekologian ja psykiatrian lähipalveluita osassa terveysasemia. Erityistutkimuksista unipolygrafia ja sydänkäyrän (EKG) vuorokausirekisteröinti ovat saatavissa Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa. Hermoratatutkimukset (ENMG) hankitaan yksityiseltä tuottajalta omalääkärin lähetteellä. Turvapaikanhakijoille varmistetaan kiireellinen sairaanhoito vastaanotoilla. Vuoden seututerveyskeskuksen alueelle tulleiden turvapaikanhakijoiden osalta ollaan kotouttamisvaiheessa. Kuntapaikkojen mukaan järjestetään terveyden- ja sairaanhoidon palvelut kotoutettaville kuten muillekin kuntalaisille. Kuntapaikkoja on kattaen koko Seututerveyskeskuksen alueen. 2.2 Terveysneuvonta Terveysneuvonnassa on yhteensä 31 vakanssia. Terveysneuvonta käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä terveydenhuoltolain mukaiset resursseja vaativat tarkastukset. Näitä ovat mm. omaishoitajien, pitkäaikaistyöttömien ja senioreiden terveystarkastukset. Laki ja asetukset määrittelevät asiakasmäärät lääkäriä ja terveydenhoitajaa kohti. Syntyvien lasten määrä on Seututerveyskeskuksen alueella vähentynyt. Alueellinen toiminnan vastuunjako JO-KE-LA- alueella mahdollistaa äitiysneuvolatoiminnan järjestämisen laatukriteerien mukaisesti alueellisten tarpeiden mukaan. Äitiys- ja lastenneuvola palvelut tuotetaan lain ja asetuksen mukaisesti myös turvapaikanhakijoille ja kotoutujille sijoituspaikkakunnalla. Perhekeskusten toimintaan panostaminen on osa hallitusohjelman kärkihanketta ja SOTEpalvelutuotantoa. Seututerveyskeskus on aktiivisesti mukana jokaisen jäsenkuntansa perhekeskushankkeissa. Niissä haetaan paikallisesti optiomaalisesti toimivia moniammatillisia verkostoja ja toimintamalleja asiakaslähtöisesti. Laukaassa perhekeskus aloittaa toimintansa Siihen ja ennestään muuhun neuvolatoiminnan lisääntyneeseen paineeseen seututerveyskeskukseen perustetaan neuvola-/koululääkärin virka Laukaaseen, mikä resursoidaan puoliksi tulevaan perhekeskukseen. Keuruun tulevaan perhekeskuksen tarpeisiin perustetaan psykologin toimi uutena. Muistihoitajatoiminnan parantamiseksi erityisesti muistipotilaiden seurannassa Petäjävedellä kunnan kanssa yhteisen muistikoordinaattorin toimi on perustettava. 2.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on yhteensä 12 vakanssia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen ja nuoren kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista ja pitkäaikaisseurantaa. Toiminta tapahtuu terveydenhoitajan, terveyskeskuslääkärin, suun terveydenhuollon sekä oppilashuollon yhteistyönä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan lain ja asetuksen mukaisesti myös turvapaikanhakijoille. 2.4 Kuntoutus Kuntoutuksessa on yhteensä 17 vakanssia. Kuntoutus sisältää fysioterapian ja toimintaterapian sekä lääkinnällisen kuntoutuksen, apuvälinepalvelut ja veteraanikuntoutuksen. Kuntoutustoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälinelainauksen yhteisiä toimintatapoja ja linjauksia yhtenäistetään edelleen koko seututerveyskeskuksen alueella. Fysioterapeutin suoravastaanoton lisäämisellä varmistetaan suora pääsy tarkoitusta parhaiten vastaavaan hoitoon. Laukaan fysioterapiaresurssi on osoittautunut tarpeeseen ja väestömäärään nähden selvästi riit-

13 12 tämättömäksi. Tätä on tarve paikata uudella fysioterapeutin toimella, joka on sisällytetty vuoden 2017 talousarvioon. Toimintaterapeutit siirretään organisaatiossa erityistyöntekijöiksi toiminnan pääasiallisen painotuksen takia 2.5 Erityispalveluyksikkö Keuruun erityispalveluyksikössä on yhteensä 13 vakanssia. Erityispalveluyksikkö on vastannut aikuispsykiatrian avohoidosta ja kuntoutuksesta, riippuvuusongelmien avohoidosta sekä perheneuvolatyöstä. Erityispalveluyksikköön kuuluvat tällä hetkellä mielenterveystoimisto, perheneuvola, päihdeklinikka, psykiatrinen päiväkeskus ja tuettu asumispalveluyksikkö. SOTE:ssa mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat avohoidon osalta integroitumassa vastaanottotoimintaan. Perheneuvolatoiminnat ovat yhdistymässä perhekeskusten yhteyteen. Verkostotyön tarpeen lisääntyminen ja nopean vasteen sujuvien palveluiden tuottaminen ovat asiakaslähtöinen haaste ja toiminnan tavoite. Tämän takia tehdään EPY:n integraatio vastaanotto- ja perhekeskustoimintoihin 2017 aikana. Näin turvataan kuntalaisille laadukkaat ja monipuoliset päihde- ja mielenterveyspalvelut lähipalveluna edelleen. Päihdehoitajat ja muut entisen mielenterveystoimiston ammattilaiset siirtyvät vaiheittain vastaanoton työntekijöiksi alkaen. Perheneuvolatoiminta siirtyy terveysneuvonnan alle ja perhekeskussuunnitelmien edetessä osaksi sitä. Nuorten mielenterveyspalveluissa on Keuruulla ollut vajausta, minkä takia uudella psykologin toimella tulevaan perhekeskukseen saadaan palveluvaje hoidettua. Kotikuntoutusta, asumispalvelua ja päivätoiminnan koordinointia tiivistetään kokonaisuutena ja yhdessä kunnan muiden vastaavien palveluiden kanssa. Toimintojen yhdistämisen takia on tarve vakanssimuutokselle lähihoitajasta sairaanhoitajaksi. 2.6 Erityistyöntekijät Erityistyöntekijävakansseja on yhteensä 11. Terveyskeskuspsykologit (5 vakanssia) toimivat Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa palvellen myös pienempiä Seututerveyskeskuksen kuntia. Työn painopiste on lasten ja nuorten palveluissa perheiden, päivähoidon, neuvolan ja koulun tukena. Osa psykologeista pitää myös aikuisvastaanottoa ja tekee psykologin tutkimuksia tai työkykyarvioita sovitun työnjaon mukaisesti. Verkostotyyppinen yhteistyö perheiden, päiväkotien, koulun, sosiaalitoimen, psykiatrian poliklinikkojen ym. tahojen kanssa on korostunut toimintatapana. Sosiaalityöntekijät (2 vakanssia) ovat Keuruulla (palvelualue Keuruu, Multia, Petäjävesi) ja Joutsassa (palvelualue Joutsa ja Luhanka). Muissa kunnissa vastaavat palvelut tulevat peruskuntien sosiaalitoimista. Seututerveyskeskuksen sosiaalityöntekijöiden työn pääpaino on vuodeosastoilla ja osana palveluohjauksen prosesseissa korvaten osan kunnan sosiaalityöntekijöiden työstä. Vuoden 2016 aikana Joutsan sosiaalityöntekijän nimike muutettiin palveluohjaajaksi. Puheterapeuttien toiminnassa pääpaino on lasten vaikeissa puhe- ja äännehäiriöissä. Aikuisväestölle palveluita on pystytty tuottamaan vain hyvin rajallisesti. Vakansseja on 4, joista uusimpaan ei ole saatu hakijaa ollenkaan. Tällä hetkellä vain yhdessä vakanssissa (Keuruu) on toimija. Puheterapeuttipulan takia sekä terapia-arvioissa, että puheterapiassa on jouduttu muualla seututerveyskeskuksessa kokonaan ostopalvelun varaan maksusitoumuksilla tai asiantuntijapäivinä. Myös artikulaatioryhmiä on jouduttu ostamaan. Puheterapian ostopalvelun hinta on moninkertainen oman tuotannon hintaan verrattuna. Puheterapiapalvelun uusia tuottamismuotoja tai kilpailutusta on mietitty. Myös toimintaterapian kasvava tarve ja palveluvaje on merkittävä ja kustannuksiltaan huomattavan kallis ostopalvelu. Tämän takia toimintateraputtiresurssia on kiireesti vahvistettava kustan-

14 13 nusten hallinnankin takia. Nykyisen kahden toimintaterapeutin työpanos ei riitä edes tarvittaviin arvioihin ja laskennallisesti 2 toimintaterapeutin toimen lisääminen on kustannusten kannalta ostopalveluja selkeästi edullisempi. Nämä toimet kohdennetaan Laukaan ja Joutsan seutukunnille, joissa akuutein pula on ollut. 2.7 Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Kuntalaisen hoitoon pääsy toteutuu asiakaslähtöisesti ja tarpeenmukaisesti hoitotakuun mukaisena sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon osalta. Palautetta asiakastyytyväisyydestä kerätään säännöllisesti palvelun laadun ja toiminnan kehittämiseksi jatkuvasti. Sähköisen asioinnin mahdollisuutta lisätään mahdollisimman monipuolisesti. Terveyden edistämiseen panostetaan yhdessä kuntien, kuntalaisten ja muiden tahojen kanssa. Toiminnalla pyritään vaikuttamaan koko väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Laajat ennaltaehkäisevät terveystarkastukset kohdennetaan jokaisessa kunnassa terveydenhuoltolain mukaisesti. Perhekeskushankkeissa ollaan aktiivisesti mukana. Paljon palveluita käyttäville kuntalaisille laaditaan kattava hoito- ja palvelusuunnitelma heidän hoitoonsa osallistuvien tahojen kanssa. Vastaanotto- ja hoitotilanteissa huomioidaan potilaan tilanne mahdollisimman kattavasti. Näin voidaan jo varhaisessa vaiheessa ohjata potilas ja tarvittaessa hänen lähipiirinsä tarkoituksenmukaiseen ja terveyttä/toimintakykyä turvaavaan hoitoon esim. mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä muihin elämäntapaohjauksiin. Veteraanikuntoutukseen hakeutuminen on vaivatonta. Tavoitteena on kotona selviytymisen tukeminen. Puheterapiapalvelut turvataan ostopalvelulla, kunnes oma resurssitilanne korjaantuu Prosessit/toiminta Päiväsaikaan vastaanottotoiminta on niin kattava, että lähipäivystys ja ensiapua tarvitsevat potilaat hoidetaan virka-aikana terveysasemalla, samoin ilta-aikoina niillä terveysasemilla, joissa on päivystystoimintaa hoidontarpeen arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Tarpeenmukaista hoitoa segmenttimallilla pilotoidaan Petäjävedellä. Kaikissa potilaskontakteissa toteutetaan varhaisen tuen ja tunnistamisen periaatetta. Terveyden edistäminen toteutetaan yksilöohjauksena, mutta enenevässä määrin erilaisina ryhmätoimintoina. Ns. avainasiakkaiden hoitoprosessia tarkennetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada tämä asiakasryhmä paremmin hallitsemaan arjen toimintaa ja omahoitoa. Lääkinnällinen kuntoutus pyritään toteuttamaan pääosin omana työnä, osa hankitaan ostopalveluina tai palvelusetelillä. Sairaalaosaston terapiapalveluihin vastataan kuntouttavalla työotteella, millä estetään kotiutuksen viivästyminen ja tuetaan kotona selviytymistä. Yhteistyötä tältä osin lisätään kotihoidon ja kuntien fysioterapeuttien kanssa. Eri toimijoiden kanssa yhteistyössä järjestetään turvapaikanhakijoiden kiireellinen sairaanhoito, neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuollon palvelut sekä kotoutujien terveyspalvelut Henkilöstö Koulutus- ja kehittämistoiminnan painopisteenä on valmistautua tulevaan SOTE-uudistukseen. Koulutuksessa painottuu tarkoituksenmukainen työnjako eri henkilöstöryhmien välillä. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden sairaanhoitajien vastaanottoa laajennetaan sovittujen periaatteiden mukaisesti.

15 14 Terveydenhoitajien työn osalta äitiysneuvolatoimintaa joudutaan henkilöstönkin osalta järjestämään alueellisesti. EPY:n integrointi vastaanoton yhteyteen tuo palvelut moniammatillisesti entistä lähemmäksi kuntalaista hoidon kaikissa vaiheissa matalalla kynnyksellä. Yhteenveto avoterveydenhuollon uusista toimista ja viroista 2017: - Terveyskeskuslääkärin virka Laukaan terveysneuvontaan (perhekeskukseen) - Fysioterapeutin toimi Laukaan fysioterapiaan - Toimintateraputin (2kpl) toimet Laukaaseen ja Joutsaan - Psykologin toimi Keuruun terveysneuvontaan (perheneuvolaan) - Muistikoordinaattori yhdessä kunnan kanssa Petäjäveden terveysneuvontaan Talous Toimintaa suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä seututerveyskeskuksen eri vastuualueiden yhteisenä toimintakokonaisuutena, mutta myös kunnan muiden toimijoiden kanssa. Jokaisen vapautuvan vakanssin tarkoituksenmukainen täyttö arvioidaan erikseen suhteessa tarvittavaan osaamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja tehtäväkokonaisuuksien arviointi korostuu esimiestyössä. Myös resurssien käyttöä yli vastuualue- ja yksikkörajojen tehostetaan. Lääkärirekrytointipalvelun käyttö suoriin työsopimuksiin on ollut tuloksekasta lääkärivajeen korjauksen yhtenä elementtinä. Ostolääkäritoiminnasta kokonaan luopuminen ja vakituisten lääkärivirkojen täyttö on tavoitteena. Seututerveyskeskuksen puheterapeuttirekrytointia jatketaan eri keinoin tavoitteena vähentää kalliimpaa ostopalvelua. Eri vaihtoehtoja puheterapiapalvelun turvaamiseksi selvitetään aktiivisesti. Toimintaterapiaostopalveluja kotiutetaan perustettavien uusien toimien myötä. Seututerveyskeskus osallistuu aktiivisesti niin kuntien kuin maakunnalliseen ja sairaanhoitopiirin sisällä meneillään oleviin kehittämistoimintoihin hyvien, sujuvien, järkevien ja taloudellisten hoitoprosessien luomiseksi ja käyttöönottamiseksi SOTE-tavoitteiden mukaisesti. Toiminnan tavoitteet: Vastaanotto 1. Pitkäaikaissairaista mahdollisimman monella ja vähintään 80 %:lla on kattava hoito- ja terveyssuunnitelma. 2. Hoitajaresursseja kohdennetaan itsenäiseen vastaanottotyöhön lisäämällä vastaanottoaikoja ajankohtaan, jolloin puhelinneuvonnan tarve on vähäisempi. Myös rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien työpanosta lisätään. Käyntimäärien lisäys hoitajilla 10 %, lääkkeenmääräämishoitajilla vähintään 50 %. 3. Kaikille haavanhoitopotilaille laaditaan laaja ja kattava hoitosuunnitelma, mikä kattaa niin ravitsemukseen kuin liikuntaan annetut ohjeet. 4. Hoitoon pääsy toteutuu asetuksen mukaisesti. 5. Vastaanotolle varataan virka- aikana aikoja sekä lääkärin että sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanotolle niin, että päivystysaikana käynnit pysyvät noin 20 %:ssa kaikista sairaanhoitovastaanottoajoista. 6. TERE:stä saatavia käyntitietoja käytetään terveystarkastuksiin kutsumisen perusteena. 7. Sähköisen asiointimahdollisuuksia lisätään ja monipuolistetaan.

16 15 Terveysneuvonta 1. Kaikissa seututerveyskeskuksen kunnissa toteutuvat terveydenhuoltolain mukaiset ikääntyneiden laajat ennaltaehkäisevät terveystarkastukset, pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset sekä hallitusohjelman mukaiset omaishoitajien terveystarkastukset. 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävä yhteistyö toteutuu seututerveyskeskuksen kaikissa kunnissa yhdessä laaditun terveyden edistämisen strategian mukaisesti yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. 3. Perhekeskuksien suunnittelussa ja toiminnassa ollaan aktiivisesti mukana. Kuntoutus 1. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa tehostetaan niin, että tarjolla on jokaisessa yksikössä päivittäin aikoja akuuttiin hoitoon. Hoidontarpeen arviointia tekevä henkilöstö perehdytetään ja laaditaan selkeät kriteerit hoitoon ohjaamisesta. 3. Laitoshoidon vastuualue Terveyskeskussairaaloiden perustehtävänä on vastata viiveettä ja ympärivuorokautisesti seututerveyskeskuksen alueen väestön sairaalahoidon tarpeeseen. Potilaita tulee sairaalahoitoon lääketieteellisin perustein terveysasemien omilta vastaanotoilta, päivystyksistä, erikoissairaanhoidosta sekä erikseen sovitusti suoraan kotoa. Lisäksi vuodeosastoilla hoidetaan eriasteisia päihdeongelmaisia. Vaikeaa huumeongelmaa potevia potilaita ei pystytä hoitamaan terveyskeskussairaaloissa ja erikoissairaanhoidon kanssa on näistä tapauksista tarvittaessa neuvoteltava hoidon järjestämiseksi. 3.1 Laukaan sairaala Sairaansijoja on 22 terveysaseman kolmannessa kerroksessa. Vuodelle 2017 arvioidaan tulevan lyhytaikaishoitopäivää. Konneveden akuuttiosaston (10 ss.) mahdollinen lakkauttaminen 2017 vuoden aikana ja Joutsan sairaalan remontti väistötilatarpeineen tullee vaikuttamaan Laukaan sairaalan toimintaan. Väistötilat on mahdollista järjestää aikaisintaan syyskuun 2017 alusta terveysaseman toiseen kerrokseen Laukaan vanhainkodin eli Kotikuuselan remontin valmistuessa. Tällöin terveysasemalla on kaksi toimivaa seututerveyskeskuksen osastoa, joista toinen on akuuttihoidon osasto ja toinen kuntoutusosasto. Sujuva yhteistyö kotihoidon ja vanhuspalveluiden kanssa jatkuu. 3.2 Konneveden sairaala Konneveden lyhytaikaishoidon osaston lakkauttamisesta 2017 vuoden aikana on tehty kunnassa suunnitelmia ja lopullinen päätös tästä saataneen joulukuu 2016 aikana. Toimintasuunnitelmaa tehtäessä on voimassa tieto, että sairaalan toiminta päättyy Siihen saakka Konnevedellä toiminta jatkuu entisellä volyymillä kymmenellä sairaansijalla. Sairaalan toiminnan päätyttyä konnevetiset terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan muissa seututerveyskeskuksen sairaaloissa, ensisijaisesti Laukaassa. Henkilöstön osalta tehdään yhteinen suunnitelma kunnan ja Laukaan laitoshoidon henkilöstösuunnitelman kanssa. Vuodelle 2017 arvioidaan tulevan lyhytaikaishoitopäivää, mikäli sairaalan toiminta lakkaa tämänhetkisen kunnalta saamamme tiedon mukaisesti. 3.3 Joutsan sairaala Potilaspaikkoja on vuoden 2017 alussa 24. Terveysasemalle suunnitellaan peruskorjausta ja tuon suunnittelun osana on sairaalan osaston peruskorjaus. Peruskorjauksen on tämänhetkisen tiedon mukaan tarkoitus alkaa syksyllä 2017, jonka jälkeen osaston potilaat hoidetaan Laukaan sairaalassa. Tämänhetkinen kunnilta saatu tieto on, että toinen osasto saadaan Laukaassa käyttöön alkaen. Joutsan osaston henkilöstö siirtyy tällöin työhön Laukaaseen. Vuodelle 2017 arvioidaan tulevan lyhytaikaishoitopäivää. Pitkäaikaishoitoa arvioidaan kertyvän 100 hoito-

17 16 päivän verran. Tärkeänä kehittämisalueena on kunnan vanhuspalvelukokonaisuuden tehokkuuden ja toimivuuden parantamiseen tähtäävään kehittämiseen osallistuminen. 3.4 Keuruun sairaala Sairaalan sairaansijamäärä on vuoden alussa 32. Tilojen remontointi on saatu päätökseen vuoden 2016 aikana. Keuruun sairaala osallistuu valtakunnalliseen saattohoidon kehittämistyöhön. Toimintamallien kehittäminen hyödynnetään koko seututervekeskuksen alueella. Keuruun alueella väestössä on paljon huomattavan iäkkäitä, joka tuo oman haasteensa periaatteessa hyvin toimivaan vanhusten palvelurakenteeseen. Vuodelle 2017 arvioidaan tulevan lyhytaikaishoitopäivää. Pitkäaikaishoitoa arvioidaan kertyvän 100 hoitopäivän verran. 3.5 Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden sijoittelua ohjaa ensisijaisesti potilasturvallisuus, vuodeosaston kuormitus, muut hoidon erityspiirteet sekä potilaan asuinpaikka. Aktiivinen kuntouttava toiminta jatkuu potilaan voimavarat ja tarpeet huomioiden. Painopistealueina ovat toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen sekä kaatumisen ehkäisy. Niihin liittyvien toimintamallien kehittäminen jatkuu tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirin asiantuntijaverkostoissa. Potilaiden ravitsemuksen laadun seuranta on osana kuntouttavaa työtä. TURO-hankkeessa (Turvallisuusosaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen vanhus- ja vammaistyössä) kehitetyt toimintamallit ohjaavat arjen työtä vuodeosastoilla. Kaikille potilaille tehdään sairaalajakson alussa hoitosuunnitelma hahmottamaan hoitojakson pituutta, näin kotiutukseen suuntautuminen alkaa heti. Hoitojaksot lyhenevät edelleen ja tämä edellyttää kunnan palvelurakenteen tehokasta toimivuutta. Potilaslähtöinen toiminta, turvallinen kotiutus ja jatkohoidon suunnittelu perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön kunnan kotihoidon ja sosiaalitoimen kanssa. Jokainen vuorokausi sairaalassa lisää laitostumisen riskiä ja heikentää kotiutuksen onnistumista. Tämä ja vuodeosastopaikkojen väheneminen edellyttävät hyvää yhdyshoitaja- /kotiutushoitajatoimintaa. Kirjaamista kehitetään huomioiden tietojärjestelmän päivitysmuutokset (Hoke) Prosessit/Toiminta SOTE-suunnitelmat, Uusi Sairaala -hanke ja kuntien taloustilanne linjaavat terveyskeskussairaaloiden tulevaisuutta. Palvelujen tarkoituksenmukainen ja potilaslähtöinen integraatio perustuu kunnissa hyvään ja visionääriseen suunnitteluun terveystoimen ja sosiaalitoimen välillä. Hoivan ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen edellyttävät vakiintunutta terveyskeskussairaalatoimintaa seututerveyskeskuksen alueella sekä hyvää yhteistyötä ensihoidon kanssa samoin kuin kuntien muiden SOTE-toimijoiden kanssa. Hoitopaikkoja on vuoden 2017 alussa 88, vuoden 2016 aikana vähenemä oli 56 sairaansija, josta suurin osa on ollut Konneveden pitkäaikaishoitoa. Lähenevä SOTE, uudet ja muuttuvat hoitomenetelmät ja kuntien talouden tilanne aiheuttavat sairaalahoidon tehostamisen ja keskittämisen tarvetta edelleen. Terveyskeskussairaaloiden toiminnan profilointi on jatkossa tarpeellista koko Keski-Suomen alueella. Hoitohenkilökunnalle tehdyn työajan seurannan perusteella välittömään hoitotyöhön kohdentuu työajasta vajaa 60 %, vaihtelua on sairaaloittain ja kehittämistoimet välittömän hoitotyön osuuden lisäämiseen toteutetaan vuoden 2017 aikana Henkilöstö Vuodeosastojen henkilökuntamäärä ja ammattirakenne pohjautuvat potilaiden hoidon tarpeeseen ja valtakunnallisiin suosituksiin. Hoitoisuuden arviointia varten ei ole käytössä arviointimitta-

18 17 ria, vuoden 2017 aikana selvitetään alueellisesti millainen mittari on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön. Vuoden 2017 aikana sairaansijamäärissä tapahtuvaan vähenemiseen vastataan henkilöstöresursoinnissa hyödyntämällä luonnollinen poistuma (eläköityminen, irtisanoutumiset). Toiminnallisiin muutoksiin pohjautuvaa henkilöstösuunnittelua tehdään enenevässä määrin koordinoiden kaikkien terveysasemien henkilöstösuunnittelua. Täyttämättä jäävät budjetoidut toimet siirretään seututerveyskeskuksen omaan vakanssipankkiin. Varahenkilöstön käyttöä tehostetaan ja määrää eri ammattiryhmissä lisätään seurannasta saatavan analyysin pohjalta tarvetta vastaavaksi. Haasteena varahenkilöstön tehokkaalle käytölle on toimintojen väliset matkat. Henkilöstön poissaolosuunnitelmat ja niitä ohjaavat linjaukset yhdenmukaistetaan ja henkilöstöhallintaa tehdään isommissa kokonaisuuksissa koordinoidusti. Näillä menetelmillä sijaisten rekrytointi ja käyttö tulee hyvin hallintaan ja osaaminen voidaan varmistaa. Yllä oleva edellyttää hoitotyön johtamisen uudistamista. Osastonhoitajien vastuualueiden päivitys ajoittuu myös vuodelle 2017 ja myös se edellyttää esimiestyön uudelleen tarkastelua. Henkilöstön jatkuva kouluttaminen on tärkeää, koska vaatimukset esimerkiksi tietotekniikan ja lääkehoidon osalta ovat tiukat. Uusia hoitomuotoja tulee koko ajan ja erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevat potilaat voivat olla hyvin monisairaita ja heillä on käytössä uusia hoitotoimenpiteitä. Erityistä huomiota kiinnitetään toimintakyvyn ylläpidon / kuntoutuksen toimintamalleihin, saattohoidon kehittämiseen ja kivunhoidon osaamiseen. Vuoden 2017 aikana potilaan hoidon kehittämisen keskeisinä alueina ovat Haipro-järjestelmästä nostettuina turvallinen lääkehoito ja kaatumiset. Näihin potilasturvallisuuden osa-alueisiin pyritään vaikuttamaan lisäämällä farmasiaasiantuntemusta (Seututerveyskeskuksen farmaseutti -pilotointi 2017), uudistamalla geriatrikonsultaatioita (henkilökunnan koulutus, lääketieteellinen konsultaatio, osastolääkäreiden ohjaus ja osallistuminen koko vanhuspalveluketjun toiminnan kehittämiseen) sekä jalkauttamalla alueellinen kaatumisen ehkäisyn toimintamalli osaksi arjen hoitotyötä vuodeosastoilla Talous Sairaansijojen käytön tehostaminen edellyttää käytön tarkkaa seurantaa. Henkilöstömenojen osuus laitoshoidon kokonaiskustannuksista on suuri (72 %). Henkilöstöresurssin tarpeen mukainen kohdentaminen onnistuu kustannustehokkaasti vain uudistamalla henkilöstövoimavarojen kohdentamismenetelmiä. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kustannukset osastolla nousevat koko ajan. Tämä johtuu siitä, että erikoissairaanhoidossa määrättyjä uusia lääkkeitä ja hoitovälineitä tulee käyttää silloinkin, kun hoito jatkuu perusterveydenhuollossa. Lisäksi osastoilla hoidetaan vastaanoton kiinni ollessa avohoidon välttämättömiä toimenpiteitä (suonensisäiset lääkehoidot, haavahoidot yms.), jotka lisäävät kustannuksia mutta vähentävät samalla vuodeosastohoitoa. Vuoden 2017 aikana pilotoidaan Keuruun sairaalassa materiaalitoimen kanssa yhteistyössä hoitotarvikkeiden hyllytyspalvelu. Toiminnan tavoitteet: 1. Potilaiden siirtyminen terveysasemien sairaaloihin ja jatkohoitoon on sujuvaa 2. Potilasturvallisuustyön linjaukset ohjaavat toimintaa 3. Potilaat ovat tyytyväisiä hoitoon 4. Henkilöstö on motivoitunut työhönsä Mittarit: 1. Kitkalaskutusta ei tule esh:sta 2. Potilasturvallisuuden indikaattorit ovat käytössä

19 18 3. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat hyvällä tasolla 4. Vastuualueen henkilöstökyselyn tulosten keskiarvo on yli 3,5 4. Suun terveydenhuollon vastuualue Seututerveyskeskuksen järjestämään suun ja hampaiston terveydenhuoltoon on oikeutettu koko terveyskeskusalueen väestö. Terveydenhuoltolaki velvoittaa suun terveydenhuoltoa olemaan tavoitettavissa arkipäivisin virka-aikana, antamaan kiireellisen hoidon välittömästi, tekemään hoidontarpeen arvioinnin yhteydenotosta seuraavien kolmen päivän sisällä ja järjestämään hoidon kuuden kuukauden aikana. Lasten tarkastuksissa noudatetaan asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Terveyden edistäminen Suun terveydenhuollon perustehtäväksi on määritelty Yksilön ja väestön suun terveyden edistäminen. Suun terveydenhuollossa on ollut Suun terveyden edistämisen työryhmä (Sute). Työryhmän tehtävä on perustehtävän mukaisesti ollut olla terveyden edistämisen työn koordinoijana ja ideoijana koko seututerveyskeskuksen alueella. Työryhmä on järjestänyt myös omia teematapahtumia, alle kouluikäisten ja koululaisten suun terveyskasvatusta ja osallistunut seututerveyskeskuksen yhteisiin moniammatillisiin terveyden edistämishankkeisiin. Ikäihmisten suun terveyden edistämisen preventiotyöryhmä (IKI) on kehittänyt yhteistä toimintamallia. Näiden molempien työryhmien toiminta siirretään vuoden 2017 aikana seututerveyskeskuksen yhteiseen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmään. Keskitetty ajanvaraus Keskitetty ajanvaraus on osa suun terveydenhuollon toimiston toimintaa. Nykyisten kolmen eri puhelinnumeron tilalle on suunnitteilla yksi yhteinen ajanvarausnumero. Puhelinliikenne järjestetään siten, että ajanvaraukseen voidaan vastata useasta eri hoitolasta, jotta ruuhka-aikoina puheluihin vastaajia saadaan riittävästi. Periaatteena on, että aikoja voidaan antaa koko seututerveyskeskuksen alueella mistä hoitolasta tahansa. Ajanvaraus toimii maanantaista perjantaihin klo Suun terveydenhuollon toimintaa tukevat toiminnat Röntgenin kuvantamispalvelut hankitaan sairaanhoitopiirin radiologian yksiköltä lukuun ottamatta hammasfilmikuvantamista, joka tapahtuu omissa hoitoloissa. 4.1 Suun terveydenhuollon perushoito Suun ja hampaiden perushoitoa, joka sisältää ensiapupalvelut, terveysneuvonnan ja sairaanhoidon, annetaan kymmenessä hammashoitolassa, joilla on käyttötalouden osalta omat budjetit. Yksiköiden toiminnasta vastaavat osatoiminnasta vastaavat hammaslääkärit, joiden nimikkeet muutetaan apulaisylihammaslääkäreiksi vuoden 2017 alusta ja heidän toimipaikat ovat Laukaassa (Laukaa ja Lievestuore), Joutsassa (Joutsa, Luhanka ja Toivakka), Keuruulla (Keuruu, Haapamäki, Multia ja Petäjävesi) ja erikoishoidoissa (erikoishoidon yksikkö ja Konnevesi). Suuhygienisteillä ja myös hammashoitajilla on itsenäistä vastaanottotoimintaa tehtävien siirtoon ja hoitajien paikalliseen sopimukseen perustuen. Lievestuoreella palveluja tuottavat suuhygienisti ja hammashoitaja. Kiireellinen ensiapu Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä mukaisesti ympärivuorokautinen hammaslääkäripäivystys suunnitellaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Uusien päivystysjärjestelyiden on suunniteltu toteutuvan vuoden 2016 aikana.