sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA /2018 Kokousaika to , kello Kokouspaikka Päätöksentekijät Läsnä = x Scandic Laajavuori Jaakko Kiiskilä puheenjohtaja Eero Vainio Tuija Koivisto varapuheenjohtaja Juha Jokitalo Pirkko-Liisa Vesterinen Tuomo Kärnä Harri Nissinen Satu Kokkonen Vesa Kataja Heljä Lundgrén-Laine Muut läsnäolijat Päivi Ylä-Kolu toimitusjohtaja, esittelijä Susanna Jouhiaho hallinto- ja talouspäällikkö, asiantuntija Pirkko Ilmoniemi pöytäkirjanpitäjä Leila Lindell Juha Kinnunen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja Pöytäkirjan nähtävänäpito Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä seututerveyskeskuksen internetsivuilla (päätöksenteko/johtokunta/pöytäkirjat) tarkastamisen jälkeen.

2 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA / LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 51 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 52 3 TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA ASIAKASMAKSUT VUODELLE YLILÄÄKÄRIN VIRKAVAALI 55 9 SIIRTYMINEN KIINTEÄÄN KUUKAUSILASKUTUKSEEN ALKAEN KEVÄÄN KOKOUSAIKATAULU MUUT ASIAT

3 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Jk 50 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUS Kuntayhtymän toimielin on päätösvaltainen, mikäli enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä kokouksessa. Koollekutsumistavasta päättää toimielin. Johtokunta on päättänyt kokouksessaan (1 ) noudattaa seuraavaa koollekutsumistapaa: Kokous kutsutaan koolle seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty Kutsu kokoukseen lähetetään kalenterikutsuna: - johtokunnan jäsenille (tiedoksi varajäsenille) - shp:n hallituksen puheenjohtajalle ja shp:n johtajalle - kuntien kirjaamoihin. Kalenterikutsussa on linkki Seututerveyskeskuksen sähköiseen arkistoon (Arkkiin) johtokunta-kansioon, johon viedään esityslista sekä liite- ja oheisaineisto. Jäsenille ja varajäsenille on luotu tunnukset Arkkiin. Esityslista liitteineen julkaistaan seututerveyskeskuksen internet-sivuille kohdassa päätöksenteko/johtokunta/esityslistat.

4 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Jk 51 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT KOKOUS Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Johtokunta päätti kokouksessaan 1/2018 (2 ), että pöytäkirja tarkastetaan ja allekirjoitetaan kokouksessa, jonka jälkeen pöytäkirja liitteineen voidaan julkaista internetsivuilla. Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan tarkastivat Harri Nissinen ja Vesa Kataja.

5 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS Jk 43, Jk 48, , Jk TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Asian valmistelija: Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu, puh Asiaa käsiteltiin johtokunnan edellisessä kokouksessa ja kokous evästi toimitusjohtajaa siten, että kulukehitystä tulee hillitä kuntiin menneessä ensimmäisessä vuoden 2019 talousarvioesityksessä Seututerveyskeskuksen henkilöstökulut olivat yhteensä ja muut kustannukset yhteensä Kokonaisnousua kuluissa vuoden 2018 talousarvioon oli tuolloin 8,3 %. Johtokunnan kokouksen jälkeen on talousarvioon tehty seuraavanlaiset tarkistukset ja muutokset kokonaiskuluihin vuodelle 2019: - henkilöstökuluja on pienennetty vastaamaan sairaanhoitopiirin tasoa eli korotus nyt yhteensä +2,4 % (sisältäen 1,2 % järjestelyvaraerän) - kaikki lisäresursoinnit, jotka eivät sisälly tämänhetkiseen toimintaan, on karsittu pois (eli suun th suuhygienisti ja hammashoitaja) - materiaali- ja hoitotarvikemenoja on karsittu käyntien suhteessa - investoinnit on karsittu siihen minimiin, jolla voidaan ilman riskejä elää Näillä toimenpiteillä on koko Seututerveyskeskuksen kuluja saatu karsittua noin 810 t siten, että henkilöstökuluja on saatu vähennettyä 595 t ja muita kustannuksia 213 t. Tässä toisessa talousarvioversiossa henkilöstökulut yhteensä ovat ja muut kustannukset yhteensä Tämän toisen version kohdalla nousua kokonaiskustannuksissa vuoden 2018 talousarvioon on 4,2 %. Säästöt on jaettu eri vastuualueille seuraavasti avohoito yht 587 t, sairaalahoito yht. 91 t ja suun th yht. 130 t. Nämä toisen talousarvioversion kustannusluvut ovat pohjana seuraavaksi tehtävälle kuntakohtaiselle talousarvioajolle. Valitettavasti Seututerveyskeskuksesta riippumattomista syistä johtuen sairaanhoitopiirin talousarviolaadintaohjelma Hyperion ei ole käytössä ja näin ollen olemme pakotettuja odottamaan ohjelman ylösnostoa, ennen kuin uudet kuntakohtaiset talousarvioehdotukset saadaan lähetettyä kunnille. Asiasta antaa lisätietoja tarvittaessa sairaanhoitopiirin tietohallinto ja talousosasto. Käytännön tasolla arvioituna yllä olevien säästötoimenpiteiden kanssa voidaan tuottaa nykyisen tasoista palvelua, mutta hoidon saatavuudessa tullee olemaan vaikeuksia erityisesti hammashoidon osalta. Nykytoiminnan säilyttämisen puolesta puhuvat useat asiat: - sulkujen poistuttua palvelujen saatavuus on kohtuullisen hyvää läpi vuoden, ja esim. kesäaikana voidaan sairaaloiden paikkamääriä tilapäisesti laskea hoidon saatavuuden huonontumatta - paljon palveluja käyttävien asiakkaiden ongelmiin pystytään paneutumaan moniammatillisesti ja näin saavutetaan mm. erikoissairaanhoidon käytön vähentymää (kts. shp tuottamat kuntakohtaiset ESH käyttötilastot ja lähetemäärät) - päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitoon pystytään pureutumaan varhaisessa vaiheessa

6 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS Toimitusjohtajan ehdotus: Jk 43, Päätös: - lasten ja nuorten sekä perheiden terveydenhoitoon ja ylläpitoon tuotetaan riittävät resurssit estäen sairastumista ja ESH käyttöä - vanhuspotilaiden hoidon prosesseja saadaan edelleen sujuvoitettua erityisesti yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen kanssa. Eli käytännössä, jos nykytoiminnasta tulee jatkossa karsia henkilöstöresursseja, ei karsintaa voi kohdentaa potilastyötä tekeviin, koska muuten menetetään kaikki yllä olevat parhaat käytännöt ja ajaudutaan entisenkaltaiseen tilaan, jossa perusterveydenhuoltoa säästetään, mutta erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat säästöjä enemmän samanaikaisesti. Toimitusjohtaja antaa kokouksessa yksityiskohtaisemman selostuksen sekä talousarviolaskelmien sen hetkisestä tilanteesta, aikatauluongelmien syistä ja ratkaisuista sekä mahdollisten lisäsäästötoimenpiteiden vaikutuksista. Ennen kokousta saadut laskelmat liitetään kokousmateriaaliksi Arkkiin. Johtokunta merkitsee talousarviotilanteen tiedoksi ja tekee tarvittavat päätökset. Talousarvion valmistelun tilanne merkittiin tiedoksi toimitusjohtajan esittelemien selvitysten ja laskelmien perustella. Johtokunta evästi toimitusjohtajaa edelleen etsimään mahdollisimman taloudellisia ratkaisuja Jk 48, Seututerveyskeskuksen johto ja johtoryhmä ovat jatkaneet vuoden 2019 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua johtokunnan ja järjestämistoimikunnan edellisissä kokouksissaan antamien ohjeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirinhallitus käsittelee toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä vuoden 2019 talousarviota kokouksissaan ja Hallitus tekee siitä esityksen valtuustolle. Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa Sairaanhoitopiiriin toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja talousarvioon sisältyy seututerveyskeskuksen talousarviotiedot sekä tiivistelmä johtokunnalle tässä kokouksessa esitettävästä toimintasuunnitelmasta. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019 lähetetään johtokunnalle mennessä. Toimitusjohtaja esittelee talousarvion 2019 ja toimintasuunnitelman kokouksessa. Toimitusjohtajan ehdotus: Johtokunta merkitsee vuoden 2019 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmisteluvaiheen tiedokseen, antaa tarvittavia suunnitteluohjeita ja lähettää 2019 toimintasuunnitelman ja talousarvion järjestämistoimikunnan käsiteltäväksi. Vuoden 2019 talousarvio ja kuntalaskutushintojen perusteet tuodaan johtokunnan päätettäväksi sen jälkeen kun järjestämistoimikunta on hyväksynyt toimintasuunnitelman (sisältäen järjestämissuunnitelman ja palvelusopimukset). Jk 48, Päätös: Johtokunta keskusteli suunnitelmasta ja esittää pöytäkirjan LIITTEENÄ Jk48.1. olevan talousarvion ja toimintasuunnitelman 2019 järjestämis- ja palvelusopimuksineen seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunnalle, joka käsittelee sen

7 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS Jk 52, Edellisen käsittelyn jälkeen järjestämistoimikunta kokoontui käsittelemään toimintasuunnitelman ja talousarvion 2019 ja hyväksyi ne. Lähtökohta talousarvion hyväksymiselle oli se, että kulutoteuman tulee v.2019 olla pienempi, kuin mitä talousarviossa on varauduttu. Toimitusjohtajan ehdotus Kulukehityksen sopeuttamistoimenpiteet pitävät sisällään seuraavat asiat: - Investoinneista vuodelle 2018 luovutaan kokonaan (vaikutus poistojen kautta). - Kesäaikaista toimintaa supistetaan toimipistekohtaisesti, jotta sijaiskuluihin saadaan laskua. Supistukset toiminnassa toteutetaan kuitenkin niin, että merkittävää haittaa hoitoon pääsylle ei tapahdu: Käytännössä suun terveydenhuolto toimii heinäkuun ajan vain päivystysvastaanottona Joutsan, Keuruun ja Laukaan alueella ja muutoin suun th elektiivinen toiminta on heinäkuun ajan kiinni. Muussa vastaanottotoiminnassa lääkärin vastaanotot ovat heinäkuun pääsääntöisesti kiinni Multialla, Konnevedellä, Luhangassa, Lievestuoreella ja Haapamäellä. Petäjävedellä ja Toivakassa toimintaa on vähemmän kuin EDV ja näissä paikoissa keskitytään ainoastaan kiirevastaanottoihin. Joutsassa, Keuruulla ja Laukaassa heinäkuun ajan on saatavilla vastaanottoaikoja sekä kiireettömille käynneille, että puolikiireellisille tapauksille. Kesälomakuukausien aikana asiakkaiden kiireettömät vastaanotot ja esim. vuosikontrollit/ajokorttitodistukset pyritään ohjaamaan täyden toiminnan kuukausille. Em. säästötoimille on vaikea laskea selkeitä eurokohtaisia säästösummia, mutta tarkoitus siis on, että kulutoteuma jää selvästi alle talousarvion. Uusia perutettavia vakansseja tai toimia ei vuodelle 2019 ole esitetty. Toimintasuunnitelma ja talousarvio ovat liitteessä. Johtokunta hyväksyy: 1. Seututerveyskeskuksen vuoden 2019 toimintasuunnitelman, joka koostuu järjestämissuunnitelmasta sekä palvelussopimusosiosta, talousarvion sekä kunnittaiset laboratorio- ja kuvantamispalveluiden järjestämissuunnitelmat. Toimintasuunnitelma ja talousarvio ovat esityslistan LIITEENÄ Jk vuoden 2019 hinnoittelun perusteet (toimintasuunnitelman liite 4) sekä suunnitelmassa esitetyn mahdollisuuden kuntalaskutushintojen tarkistamiseen toimintavuoden aikana. Johtosäännön mukaisesti toimitusjohtaja vahvistaa hinnat.

8 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta Johtokunta Jrtmk 32, , Jk 53, ASIAKASMAKSUT VUODELLE 2019 KOKOUS Toimitusjohtajan ehdotus: Jrtmk 32, Päätös: Asian valmistelijat: Hallinto- ja talouspäällikkö Susanna Jouhiaho, puh ja toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu, puh Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muutoksella säädettiin asiakasmaksujen säännöllisistä indeksitarkistuksista. Muutos koski ensimmäisen kerran vuoden 2010 alussa tehtyjä maksujen muutoksia ja tarkistukset toteutetaan joka toinen vuosi. Terveydenhuollon tasamaksut on sidottu kansaneläkeindeksiin. Johtosäännöllä määrätty luottamustoimielin päättää asiakasmaksulainsäädännön mukaisten maksujen käyttöön ottamisesta. Seututerveyskeskustoiminnan johtosäännön mukaan järjestämistoimikunnan toimivaltaan kuuluu mm. päättää seututerveyskeskuksen potilailta ja asiakkailta perittävistä maksuista siltä osin kuin niistä päättäminen asiaa koskevat säännökset huomioon ottaen on viranomaisen päätettävissä. Edellisen kerran sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tarkistettiin vuodelle Vuodelle 2017 ei indeksitarkistuksia tehty. Vuonna 2018 asiakkailta ja potilailta on peritty 23. marraskuuta 2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (LIITE jrtmk32.1.) mukaiset enimmäismaksut lukuun ottamatta veteraaneja, joilta ei peritä vastaanottokäynti-, päiväsairaanhoito tai sarjahoitomaksuja. Vuoden 2018 maksut ovat nähtävissä seututerveyskeskuksen internet-sivuilla. Vuodelle 2019 ei indeksitarkistuksia ole tehty, joten vuodelle 2019 ei tule maksumuutoksia. Seututerveyskeskuksessa on alkaen ollut käytössä asiakasmaksu myös tietyistä hoitajan vastaanottokäynneistä. Hintaa ei ole nostettu alun jälkeen, mutta se on peritty vain hoidollisista toimenpiteistä ja enintään kolmelta käyntikerralta vuodessa. Toimintaprosesseja uudistettaessa on esim. rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan hoitajan vastaanottotoimintaa lisätty, jolloin osa perinteisistä lääkärin vastaanotoista on voitu korvata tällä nykyaikaisella toimintatavalla. Tältä pohjalta on noussut tarve ulottaa hoitajan vastaanottotoiminnasta perittävä asiakasmaksu kaikkiin hoitajan itsenäisiin vastaanottoihin. Järjestämistoimikunta päättää, että vuonna 2019 asiakkailta ja potilailta peritään vuoden 2018 mukaiset asiakasmaksut lukuun ottamatta veteraaneja, joilta ei peritä vastaanottokäynti-, päiväsairaanhoito- tai sarjahoitomaksuja. Lisäksi joka tapauksessa peritään hoitajamaksu 10 /käynti kaikilta hoitajien itsenäisesti hoitamilta vastaanottokäynneiltä. Ehdotus hyväksyttiin Jk 53, Järjestämistoimikunta on kokouksessaan Seututerveyskeskustoiminnan johtosäännön mukaisesti päättänyt vuonna 2019 seututerveyskeskuksen potilailta ja asiakkailta perittävistä maksuista. Asiakkailta perittävät maksut on esitetty LIITTEESSÄ Jk53.1.

9 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Järjestämistoimikunta Johtokunta Toimitusjohtajan ehdotus: KOKOUS Johtokunta merkitsee vuoden 2019 asiakasmaksut tietoonsa saatetuksi.

10 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Jk 54 YLILÄÄKÄRIN VIRKAVAALI KOKOUS Toimitusjohtajan ehdotus: Seututerveyskeskuksen johtosäännön (5 luku 15 johtokunnan tehtävät, kohta 7.) mukaan johtokunta päättää liikelaitoksen vastuualuejohtajien (ylilääkäreiden), palvelupäälliköiden (ylihoitajien) sekä hallinto- ja talouspäällikön nimittämisestä sekä eron myöntämisestä em. viranhaltijoille. Seututerveyskeskuksen ylilääkärin virka tuli avoimeksi viranhaltijan irtisanouduttua tehtävästä paikkakunnalta muuton vuoksi Johtokunta myönsi eron ylilääkärille lähtien kokouksessaan (34 ) ja päätti käynnistää viran täyttöprosessin. Virkasuhteeseen ottaminen edellyttää pääsääntöisesti julkista hakumenettelyä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 108 :ssä säädetyllä tavalla. Em. lainkohdassa on säännös kunnan ilmoitusten julkaisemisesta yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Kelpoisuusvaatimuksena ylilääkärin tehtävään on yleislääketieteen tai muun soveltuvan erikoislääkärin pätevyys sekä riittävä kokemus johtamisesta ja sotekentän toiminnasta. Virka oli haettavana Ylilääkärin viranhakuilmoitus on julkaistu Kunta-rekryssä. Lisäksi ilmoitus on julkaistu seuraavasti: - Lääkärilehti Mediuutiset seututk.fi ksshp mol.fi sosiaalisen median markkinointi: Seututk:n Facebook -markkinointi ja lääkäreille kiinnostavia työpaikkoja ryhmä, Seututk:n LinkedIn, Seututk:n twitter, Duunitorin lisämaksullinen sosiaalisen median ja google markkinointi Hakuaika päättyi klo 15:45. Hakuajan päättymiseen mennessä virkaa haki yksi henkilö, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Ilkka Käsmä. Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu ja ylilääkäri Jari Raudasoja haastattelivat hakijan Toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu antaa kokouksessa tarkemman selvityksen hakijan pätevyyksistä. Johtokunta 1. päättää, että ylilääkärin virkaan valitaan LL, erikoislääkäri Ilkka Käsmä, 2. ylilääkäri Ilkka Käsmän virasta suoritettavan tehtäväkohtaisen palkkaehdotuksen toimitusjohtaja antaa kokouksessa.

11 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS Jk 55 SIIRTYMINEN KIINTEÄÄN KUUKAUSILASKUTUKSEEN ALKAEN Toimitusjohtajan ehdotus: Asian valmistelija: hallinto- ja talouspäällikkö Susanna Jouhiaho, puh i Sairaanhoitopiiri siirtyy erikoissairaanhoidon osalta kiinteään kuukausilaskutukseen alkaen, ja Seututerveyskeskuksen laskutus muuttuu sairaanhoitopiiriin kanssa samassa aikataulussa kiinteäksi kuukausilaskutukseksi. Muutoksen taustalla on pyrkimys korostaa taloudellista ajattelua mentäessä kohti maakuntaa ja sote-uudistusta (=opetellaan elämään tilanteessa, jossa annetun rahan on riitettävä). Nykyinen laskutusjärjestelmä ja -prosessi on osoittautunut epäluotettavaksi, eikä laskutusta ja raportointia ole voitu tuottaa ajallaan. Lisäksi nykyisen laskutusjärjestelmän versiolle ei enää ole järjestelmätoimittajan tukea, versiopäivitys on kallis, eikä ole järkevää että sitä ylläpidettäisiin vain Seututerveyskeskuksen laskutusta varten. Uudella toimintamallilla ja siihen liittyvällä raportointiprosessin ja järjestelmien muutoksella taataan ajantasainen ja laadukas tieto, toimintavarmuus ja laskutuksen validiteetti alkaen jäsen-/asiakaskuntia laskutetaan kuukausittain kiinteällä, talousarvioprosessissa sovitulla summalla. Tulot ja menot kohdistetaan toimipisteittäin ja talousarviossa määritellyllä tarkkuudella. Toimipisteen alijäämä laskutetaan jäsenkunnilta palvelujen käytön mukaisessa suhteessa tilinpäätösvaiheessa, ja vastaavasti toimipisteen ylijäämä hyvitetään. Johtokunta merkitsee asian tiedokseen.

12 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta KOKOUS Jk 56 KEVÄÄN 2019 JOHTOKUNANN KOKOUS- ja NEUVOTTELUAIKATAULU Seututerveyskeskuksen johtokunta on kokoontunut pääsääntöisesti joka kuukauden viimeinen torstai, lukuun ottamatta tammi- ja heinäkuuta. Kesäkuussa kokous on pidetty strategiaseminaarin yhteydessä. Kokoukset on syytä valmistella synkroniin sairaanhoitopiirin hallituksen ja valtuuston kokousaikataulujen kanssa, joka on oheisaineistona Arkissa. Sopimusohjausneuvottelujen hengessä olemme suunnitelleet johtokunnan kokousten jalkauttamista kevätkaudella 2019 siten, että johtokunta kokoontuisi kerran Keuruulla, kerran Joutsassa ja kerran Laukaassa, muiden kevätkauden kokousten sijoittuessa Jyväskylään. Alueellisiin kokouspäiviin olisi tarkoitus liittää Seututerveyskeskuksen alueellista toimintaa käsittelevä sopimusohjausneuvottelutilaisuus, jossa kunkin alueen kunnat / edustajat voivat ottaa kantaa ja esittää toiveensa palveluiden järjestämisestä. Keuruun tilaisuuteen kutsutaan myös Multia ja Petäjävesi, Laukaaseen myös Konnevesi ja Joutsaan Toivakka ja Luhanka. Alueelliset kierrokset on tarkoitus aloittaa Keuruulta. Neuvottelutilaisuuksiin kutsutaan kunkin alueen kunnanjohtajat, perusturvajohtajat, talousjohtajat, puheenjohtajisto (ml. perusturvalautakunta), sekä kunkin kunnan edustaja Seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunnassa. Tilaisuudessa neuvotellaan alueellisesta palvelutuotannosta ja mukana ovat myös ylilääkärit ja ylihoitajat. Kaikille päättäjille ja virkamiehille yhteinen strategiaseminaari pidetään perinteiseen tapaan kesäkuussa. Siinä vedetään yhteen kevään aikana esiin nousseita alueellisia palvelutuotannon aiheita ja ratkaisuja. Vuoden 2020 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelu aloitetaan tämän jälkeen. Alustava ehdotus aikataulusta vuodelle 2019 on: to sopimusohjausneuvottelu Keuruu-Multia-Petäjävesi klo , johtokunnan kokous kl to sopimusohjausneuvottelut Joutsa-Toivakka-Luhanka klo johtokunnan kokous klo to sopimusohjausneuvottelut Laukaa Konnevesi klo johtokunnan kokous klo to johtokunnan kokous klo to strategiaseminaari klo johtokunnan kokous klo to johtokunnan kokous klo to johtokunnan kokous klo to johtokunnan kokous klo ke johtokunnan kokous klo to johtokunnan kokous ja joululounas klo

13 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Johtokunta Jk 57 MUUT ASIAT KOKOUS

14 LIITE Jk ( ) TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2019 Keski-Suomen seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Järjestämistoimikunta Johtokunta

15 1 Sisällys 1. Seututerveyskeskuksen toiminta Seututerveyskeskuksen nykytila Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Avoterveydenhuollon vastuualue Vastaanotto Terveysneuvonta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuntoutus Erityistyöntekijät Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Prosessit/toiminta Henkilöstö Talous Sairaalahoidon vastuualue Laukaan sairaala Joutsan sairaala Keuruun sairaala Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Suun terveydenhuollon vastuualue Perushoito Erikoishammashoito Suun terveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous... 16

16 2 5. Hallinnon vastuualue Hallinnon tehtävät Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut Hallinnon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Potilas- ja asiakasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta Potilas- ja asiakasturvallisuus Henkilöstöturvallisuus ja työsuojelu Riskien hallinta ja sisäinen valvonta Palvelusopimukset Palvelusopimus Keuruu Palvelusopimus Petäjävesi Palvelusopimus Multia Palvelusopimus Laukaa Palvelusopimus Konnevesi Palvelusopimus Joutsa Palvelusopimus Toivakka Palvelusopimus Luhanka Talousarvio Talousarvion perustelut Tuloslaskelma LIITE 1 Tuloslaskelma LIITE 2 Rahoituslaskelma LIITE 3 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut LIITE 4 Tuotteet ja hinnat... 42

17 3 1. Seututerveyskeskuksen toiminta 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytila Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluva perusterveydenhuollon liikelaitos seututerveyskeskus on toiminut vuoden 2011 alusta eli kohta kahdeksan vuotta. Olemme siis jo pitkään tuottaneet perusterveydenhuollon (ml. suun terveydenhuollon) ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalityön lähipalvelut kahdeksan kuntansa kuntalaisille perustamissopimuksen mukaisesti. Palvelutaso pohjautuu kunnittaisiin palvelusopimuksiin sekä johtokunnassa ja järjestämistoimikunnassa päätettyihin yhteisiin toiminnan linjauksiin. Viimeisen kahden vuoden aikana seututerveyskeskus on keskittynyt kehittämään yhteisiä, koko perusterveydenhuoltoa koskevia toimintaprosesseja sekä potilaiden hoidon tarpeeseen perustuvaa vastaanottomallia. Kuntien sosiaali- ja sivistystoimen sekä vanhuspalveluiden kanssa tehtyä yhteistyötä on parannettu ja lisäksi on jatkettu työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ennalta ehkäisevän työn osalta kuntakohtaisesti. 1.2 Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Alla olevassa kuvassa on hahmotettu Seututerveyskeskuksen johtamisjärestelmän nykytilanne. 1.3 Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Seututerveyskeskuksen osallistuminen perusterveydenhuollon tulevaisuuden suunnitteluun Keski- Suomessa on ollut aktiivista ja olemme mukana eri foorumeissa. Maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu on Keski-Suomessa edennyt valtakunnallisten suuntaviivojen mukaisesti, ja olemme osaltamme mukana valmistelun johtoryhmässä ja eri asiantuntijaryhmissä. Valtakunnallisen uudistuksen aikataulun venyessä olemme keskittyneet perustehtävämme

18 4 hyvään hoitamiseen ja toiminnan kehittämiseen entistä paremmaksi. Toivomme osaltamme, että arvokas yhteistyö ja jo tehdyt uudistukset pystyvät jatkossakin tuottamaan entistä paremmat (lähi)palvelut kuntalaisillemme, riippumatta siitä, mikä maakunnallisen uudistuksen aikataulu tai kohtalo on. Seututerveyskeskuksen strategia hyväksyttiin alkuvuonna 2017 ja se on edelleenkin hyvin ajankohtainen. Strategiamme kiteytyy seuraaviin asioihin: 1) Monipuoliset lähipalvelut, 2) Sähköisen asioinnin helppous, 3) Asiakaslähtöinen yhteistyö ja erinomainen työpaikka, 4) Kustannustehokkuus sekä 5) Ajantasainen viestintä. Alla on kuva strategiamme pääkohdista. Yksi merkittävä palvelujen saatavuutta parantava ja yhdenvertaistava menetelmä on sähköinen asiointi, jonka käyttöön seututerveyskeskuksessa ryhdyttiin kiinnittämään erityistä huomiota vuoden 2016 aikana. Seututk.fi verkkosivustoa uudistetaan jatkuvasti ja sen käyttöä on monipuolistettu. Siihen on liitetty kuntalaisten asiointia, kuten yhteydenottoa/asiointia, tiedonsaantia, ajanvarausta ja itsehoitoa helpottavia sähköisiä palveluja. Myös kunnat ovat satsanneet mm. valokuituverkon avulla entistä parempia intenet-yhteyksiä kuntalaisilleen. Perinteisesti olemme tuottaneet ikäryhmittäisiä, alueellisia tai diagnoosipohjaisia terveyspalveluita, joissa ensisijaisina tuottajina ovat olleet lääkärit ja sairaanhoitajat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation mukaisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana on kuitenkin ensisijaisesti asiakkaiden todellinen palvelutarve, ottaen huomioon asiakkaan ja läheisten omat resurssit, eri ammattiryhmät (lääkärien ja sairaanhoitajien lisäksi myös rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat, fysioterapeuttien suoravastaanotot, sosiaalityöntekijät, psykologit jne.) sekä erilaiset moniammatilliset ryhmävastaanotot. Tarkoituksena on suunnata eri ammattilaisten osaaminen niin, että tuottaisimme mahdollisimman paljon oikea-aikaista ja vaikuttavaa terveyshyötyä. Olemme ottaneet käyttöön potilaan hoidon tarpeeseen pohjautuvan vastaanottomallin kaikissa kunnissamme vuoden 2017 aikana. Alla olevassa kuvassa on hahmoteltu koko palvelutoiminnan monimuotoisuus ja kentän erilaiset toimijat, joille asiakas voidaan hoidon tarpeen arvioinnin (HTA) jälkeen ohjata. Osa palveluista voidaan jatkossa toteuttaa myös virtuaalisesti.

19 5 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja uusien toimintamallien mukaisen työskentelyn mahdollistaminen koostuu useista tekijöistä. Henkilöstösuunnittelussa keskitymme erityisesti seuraaviin seikkoihin: asiantuntijuuden vahvistaminen, osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, henkilöstöresurssin kustannustehokas käyttö (ml. varahenkilöstö), toimintamallien yhdenmukaistaminen ja muutosjohtamisen tukeminen. 2. Avoterveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuollon toimintakenttä on laaja, sillä se ulottuu väestöön kohdistuvasta terveyden edistämisestä yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kuntoutukseen. Vastuualueella on palveluita tuottavia toimipisteitä yhteensä 42, ja toiminta on moniammatillista yhteistyötä. Potilaita ohjataan omahoitoon sekä korostetaan omaa vastuuta terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Sähköisen asioinnin kehittämiseen panostetaan palveluiden saatavuuden parantamiseksi. 2.1 Vastaanotto Seututerveyskeskuksen vastaanottoa on aiemmin toteutettu väestövastuumallilla, joka muutettiin vuoden 2017 aikana asiakkaan tarpeen mukaisesti järjestetyksi potilassegmentaatiomalliksi. Uudistetussa vastaanoton mallissa on erikseen palvelupolut päivystys/kiireasiakkaille, pitkäaikaissairaille (mm. kansantauteja sairastaville) ja erityisen paljon palveluja/tukea tarvitseville asiakkaille. Siinä huolehditaan myös SOTE:n mukaisesta palveluohjauksesta tarpeen mukaisesti Päihde- ja mielenterveystyön resursointi ja toteutus kuuluu osana vastaanottotoimintaan. Myös näiden palvelujen oikea-aikainen saatavuus turvataan kokoamalla päihde- ja mielentervetyön hoitohenkilökunta ja psykologit myös henkilöstöhallinnollisesti vastaanottotoiminnan yhteyteen erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikoilta. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen matalan kynnyk-

20 6 sen palveluiden turvaaminen päivittäin on tavoitteena. Päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvää kotikuntoutusta, asumispalvelua ja päivätoiminnan koordinointia tiivistetään kokonaisuutena ja yhdessä kuntien muiden palveluiden kanssa. Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnassa on yhteensä 139 budjetoitua työntekijää. Lähipalveluita tuotetaan jokaisessa jäsenkunnassa. Säännönmukainen lääkärin vastaanotto toimii kahdeksalla terveysasemalla, minkä lisäksi lääkärit käyvät konsultoimassa palveluasunnoissa sekä kotihoidossa. Avohoidon lääkärien päivävastaanotot toimivat potilaan tarpeen mukaisen uuden vastaanottomallin mukaisesti. Elokuussa 2018 käyttöön otetulla ja viikoittain päivitettävällä seututerveyskeskuksen sivuilla julkaistavan T3-ajan (kolmas kiireetön vastaanottoaika) pyritään tasaamaan lääkäriaikojen saatavuutta seututerveyskeskuksen sisällä. Lääkärivakansseja avopuolella on 35, 5. Vakansseihin sisältyy kolme apulaisylilääkäriä. Lääkärirekrytoinnissa on panostettu ostopalvelun sijaan suoriin työsopimussuhteisiin. Kaikkia lääkärinvirkoja seututerveyskeskuksessa on 38, joista syyskuussa :ssä on vakituinen viranhaltija ja muissa sijaisia. Palvelusetelillä pyritään tasaamaan jonoja kiireettömille lääkäriajoille, mutta sen käyttö on tähän mennessä ollut varsin vähäistä. Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan aina kun henkilökuntaa vaihtuu. Lähinnä se tapahtuu luonnollisen poistuman kautta työntekijöiden jäädessä eläkkeelle tai irtisanoutuessa. Henkilöstösuunnittelu tapahtuu hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta huomioiden esim. sähköisten toimintamallien mahdollistaman työnjaon muutokset osaamisen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen varmistamiseksi. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan osana toimintojen turvaamista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista. Erikoistumiskoulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien, Valviran erikoispätevyyden (rajattu lääkkeenmäärääminen) omaavien sairaanhoitajien osaaminen ja resurssi kohdennetaan osaamista vastaavaan työhön vastaanotoilla samoin kuin suoravastaanottokoulutuksen käyneiden fysioterapeuttien. Näillä resursseilla turvataan osaltaan lääkäriaikojen riittävyyttä päivystysasioissa ja esim. kansantautien hoidossa. Vuoden 2019 aikana lääkkeenmääräämishoitajien koulutukseen ei ohjata sairaanhoitajia mutta suoravastaanottokoulutukseen pyritään saamaan ainakin yksi fysioterapeutti Keuruun alueelta. Mahasuolikanavan tähystystutkimukset (n kpl/v) on tuotettu erittäin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti omana toimintana Laukaan ja Keuruun toimipisteissä. Toiminnan jatkuminen Keuruun toimipisteessä edellyttää välinehuollon ja tähystyslaitteiston investointeja vuonna Tähystystutkimuksia myydään myös muille kunnille resurssien puitteissa (noin tutkimusta vuodessa, lähinnä Muuramelle). Kliiniset rasituskokeet suurelta osin ja osa ultraäänitutkimuksista tuotetaan omana toimintana lääkäreiden osaamisen mukaan. Sairaanhoitopiiri tuottaa radiologian, ortopedian, kardiologian, fysiatrian ja psykiatrian lähipalveluita osassa terveysasemia. Jatkossa tulee selvittää myös muiden palveluntuottajien mahdollisuudet erikoislääkäripalveluiden kustannustehokkaassa tuotannossa. Neuvotteluja näistä käydään vielä loppuvuoden 2018 aikana ja ehdotukset käsitellään Seututerveyskeskuksen toimielimissä. Psykiatrian lähipalvelut pyritään integroimaan terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan yhteyteen v tulevat maakunnalliset sotejärjestelyt huomioiden. Erityistutkimuksista unipolygrafia ja sydänkäyrän (EKG) vuorokausirekisteröinti ovat saatavissa Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa, jotka palvelevat kaikkia seututerveyskeskuksen kuntia. Hermoratatutkimukset (ENMG) hankitaan yksityiseltä tuottajalta. 2.2 Terveysneuvonta Terveysneuvonnassa on yhteensä 31 vakanssia. Terveysneuvonta käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä terveydenhuoltolain mukaiset resursseja vaativat tarkastukset. Näitä ovat mm. omaishoitajien, pitkäaikaistyöttömien ja senioreiden terveystarkastukset. Laki ja asetukset määrittelevät asiakasmäärät lääkäriä ja terveydenhoitajaa kohti. Syntyvien lasten määrä on edelleen Seututerveyskeskuksen alueella vähentynyt. Alueellinen toiminnan vastuunjako JO-KE-LA -alueella mahdollistaa äitiysneuvolatoiminnan järjestämisen laatukriteerien mukaisesti alueellisten tarpeiden mukaan.

21 7 Perhekeskusten toimintaan panostaminen on osa hallitusohjelman kärkihanketta ja SOTEpalvelutuotantoa. Laukaan perhekeskus HyPe aloitti toimintansa kesällä Keuruulla perhekeskustilat ovat valmistuneet loppukesästä 2018 ja siellä suunnitellaan ja organisoidaan tilojen asiakaslähtöinen mielekäs moniammatillinen käyttö. Joutsassa on luottamushenkilöiden päätös toiminnan aloittamisesta olemassa, mutta aikataulutukseen vaikuttavat mm. tilaratkaisut. Keuruun perheneuvola on osa paikallista perhekeskusta. Vakanssipohjaan kuuluu kaksi psykologia ja sosiaalityöntekijä ja perhekeskustyöntekijä. Työn painopiste on varhaisessa vaiheessa jo ennen sosiaalihuollon asiakkuutta tai laajempia pulmia. Sillä pystytään toteuttamaan myös lasten- /nuorisopsykiatrian (erikoissairaanhoidon) suunnittelemia jatkohoitoja Keuruulla, joka on varsin kaukana Jyväskylästä ajatellen keuruulaisia perheitä. Resurssin parannuttua on mahdollista tarjota perheneuvolapalvelua myös Multialle ja Petäjävedelle. Keuruun alueella terveydenhoitajatyötä yhdistämällä voidaan 1 terveydenhoitajan toimi muuttaa nuorten psykiatriseksi sairaanhoitajaksi perhekeskukseen, jolloin myös Keuruu-Multia-Petäjävesi-alueelle saataisiin tätä tarpeelliseksi osoittautunutta resurssia lasten ja nuorten haasteisiin. Tämä tarve on noussut esille myös paikallisessa palvelurakenneryhmässä. Tästähän on hyvät kokemukset jo Laukaasta ja Joutsasta. Terveydenedistämistä tehdään yhdessä kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa. Terveyden edistämisen ylihoitajan tulevaisuuden toimenkuvan suunnittelussa haetaan painotusta juuri tämän alueen yhteistyölle. Terveydenhoitokentässä on menossa monia kehittämisprojekteja, joissa terveysneuvonnan työntekijät ovat mukana. Siksi kehittäjäterveydenhoitajan tarve on noussut esille. Sitä selvitetään tulevana vuonna, voidaanko sitä minkälaisilla järjestelyillä viedä eteenpäin. 2.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on yhteensä 12 terveydenhoitajan vakanssia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen ja nuoren kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista ja pitkäaikaisseurantaa. Toiminta tapahtuu terveydenhoitajan, psykologien, terveyskeskuslääkärin, suun terveydenhuollon sekä oppilashuollon yhteistyönä. ADHD-lasten hoito siirtyi perusterveydenhuoltoon. Tämä edellyttää varsinkin kouluterveydenhuollossa uudenlaista osaamista ja kouluttautumista, johon on toiminnassa varauduttu. Lisäksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan lain ja asetuksen mukaisesti myös turvapaikanhakijoille. 2.4 Kuntoutus Kuntoutuksessa on yhteensä 17 vakanssia. Kuntoutus sisältää fysioterapian vastaanottotoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen terapiatoiminnan ja apuvälinepalvelun sekä veteraanikuntoutuksen. Kuntoutustoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälinepalvelun yhteisiä toimintatapoja ja linjauksia on yhtenäistetty koko seututerveyskeskuksen alueella syksystä 2017 alkaen, jolloin henkilöstö siirrettiin yhdelle osastonhoitajalle ja hänen työparinaan on ollut asiantuntijafysioterapeutti. Toimintamallia jatketaan edelleen vuodelle 2019 ja tällä varmistetaan yhteisten toimintakäytänteiden toteutuminen, uudistusten sekä maakunnallisesti yhtenäisten kuntoutuskäytänteiden jalkautuminen. Painopistealueina vuodelle 2019 on fysioterapian vastaanottotoiminnan kehittäminen suoravastaanottotoiminnan vakiinnuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä vastaanottojen kanssa sekä tekonivelpolkujen käynnistäminen koko seututerveyskeskuksen alueelle yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Vastaanottotoiminnan osalta kehitetään myös uudenlaista toimintamallia suun terveydenhuollon kanssa sekä lantionpohjafysioterapian saatavuutta. Seututerveyskeskuksen fysioterapian työpajatoiminnalla pyritään kehittämään jo voimassaolevia käytänteitä fysioterapian laajassa toimintakentässä, joita ovat vastaanottotoiminnan lisäksi apuvälinepalvelu, vuodeosastokuntoutus sekä lääkinnällisen kuntoutus. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus pilotoida apuvälinekoordinaattoritoimintaa. Edellytyksenä tälle on rahoituksen saaminen joko maakunnalta tai keskitetyistä sairaanhoitopiirin kehittämisrahoista.

22 8 Apuvälinekoordinaattoripilotilla haetaan koordinoidumpaa apuvälinetoimintaa laajalle seututerveyskeskuksen toiminta- alueelle; keskiössä varastohallinta, yhtenäisten käytäntöjen luominen sosiaalitoimien ja yksityisten palvelu- ja hoivayksiköiden kanssa sekä osaamisen keskittäminen yksilöllisten mekaanisten apuvälineiden hankintaprosessissa. Pilotilla mallinnetaan (osittain) myös Alueellisen apuvälinekeskuksen visioita tulevaisuuden apuvälinetoiminnasta. Rahoitusjärjestelyitä pilotin toteuttamiseksi siis vielä tässä vaiheessa toimintasuunnitelmaa (marraskuu 2018) selvitetään. 2.5 Erityistyöntekijät Terveyskeskuspsykologit (5 vakanssia) toimivat Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa palvellen myös pienempiä Seututerveyskeskuksen kuntia. Työn painopiste on lasten ja nuorten palveluissa perheiden, päivähoidon, neuvolan ja koulun tukena. Osa psykologeista pitää myös aikuisvastaanottoa ja tekee psykologin tutkimuksia tai työkykyarvioita sovitun työnjaon mukaisesti. Verkostotyyppinen yhteistyö perheiden, päiväkotien, koulun, sosiaalitoimen, perhekeskusten, psykiatrian poliklinikkojen ym. tahojen kanssa on korostunut toimintatapana. Puheterapeuttien toiminnassa pääpaino on lasten vaikeissa puhe- ja äännehäiriöissä. Aikuisväestölle palveluita on pystytty tuottamaan vain hyvin rajallisesti. Julkisen puolen puheterapeuttipula on ollut ongelmana viime vuosina koko Keski-Suomessa. Seututerveyskeskuksella vakansseja on viisi, näistä kolmessa on vakituinen tekijä. Sekä puheterapioissa että terapia-arvioissa on jouduttu turvautumaan ostopalveluun maksusitoumuksilla tai ostettuina asiantuntijapäivinä. Toimintaterapian kasvava tarve ja palveluvaje on ollut merkittävä ja kustannuksiltaan kallis ostopalvelu. Toimintateraputtiresurssin lisäys vuodelle 2017 (yhteensä 4) mahdollisti kaikkiin seututerveyskeskusten kuntiin toimintaterapeutin arviot omana toimintana ja ostopalvelun tarve on vähentynyt. 2.7 Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Kuntalaisen hoitoon pääsy toteutuu asiakaslähtöisesti ja tarpeenmukaisesti hoitotakuun mukaisena sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon osalta. Vastaanottomallin uudistamisella ja osallistumalla maakunnalliseen vastaanottotoiminnan kehittämistyöhön valmistaudutaan SOTE:n valinnanvapauskilpailuun tarjoamalla tasapuolisesti oikea-aikaista, mahdollisimman viiveetöntä hoitoa. Kustannusten hillitsemiseksi on kuntien pyynnöstä tehty suunnitelma sulkujen toteuttamiseksi vuodelle 2019 yhteensä 4+1 viikon ajalle avohoitoon. Palautetta asiakastyytyväisyydestä kerätään säännöllisesti palvelun laadun ja toiminnan kehittämiseksi jatkuvasti. Asiakkaille tarjotaan palveluseteliä/maksusitoumusta puuttuvissa terapiapalveluissa. Myös kiireettömään yleislääkäripalveluun kokeillaan palveluseteliä, jos hoitoon pääsy viivästyy Prosessit/toiminta Vuoden 2019 aikana tullaan luomaan pohjaa Keski-Suomen yhtenäiselle toimintakonseptille sekä valmistaudutaan myös mahdollisiin valtakunnallisiin toimintamalleihin. Seututerveyskeskus on aktiivisesti mukana vetämässä koko Keski-Suomen alueelle ulottuvaa Tulevaisuuden terveyskeskus hanketta, jossa rahoittajana on mm. SITRA. Tavoitteena on, että päiväsaikaan vastaanottotoiminta on niin kattava, että lähipäivystys ja ensiapua tarvitsevat potilaat hoidetaan virka-aikana terveysasemalla, samoin ilta-aikoina niillä terveysasemilla, joissa on päivystystoimintaa hoidontarpeen arvioinnin periaatteiden mukaisesti.

23 9 Kaikissa potilaskontakteissa toteutetaan varhaisen tuen ja tunnistamisen periaatetta. Terveyden edistäminen toteutetaan yksilöohjauksena, mutta enenevässä määrin erilaisina ryhmätoimintoina. Lisäksi osallistutaan eri tapahtumiin. Vastaanoton uudella toimintamallilla vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä huomioiden erityisesti paljon palvelua tarvitsevat asiakkaat. Tavoitteena on saada tämä asiakasryhmä paremmin hallitsemaan arjen toimintaa ja omahoitoa. Palveluohjauksen roolia vahvistetaan. Lääkinnällinen kuntoutus pyritään toteuttamaan pääosin omana työnä, osa hankitaan ostopalveluina tai palvelusetelillä. Sairaalaosaston terapiapalveluihin vastataan kuntouttavalla työotteella, millä estetään kotiutuksen viivästyminen ja tuetaan kotona selviytymistä. Yhteistyötä tältä osin lisätään kotihoidon ja kuntien fysioterapeuttien kanssa. Väestön ikääntymisen seurauksena myös muistisairaudet lisääntyvät, nykyisellään muistisairauksien diagnostiikka tehdään perusterveydenhuollossa ja kokemuksen mukaan tutkimuksiin tullaan turhan myöhään. Nykyisellään Seututerveyskeskuksen muistihoitajaresurssi ei riitä muistisairaiden seurantaan (resurssit kohdennettu diagnostiikkaan) ja työnjako kunnan vastaavien toimijoiden kanssa on osin selkiytymätön seurannan osalta. Muistikoordinaattoriresurssia tulee alueilla vahvistaa diagnoosin saaneitten seurannan tehostamiseksi. Lisäksi tarvitaan koulutusta muistisairauksien ensioireista ja hoitoon ohjauksesta kaikille ikäihmisten kanssa työskenteleville ja myös omaishoitajille. Vaikuttavuustutkimuksen mukaan muistikoordinaattoritoiminnalla pystytään tutkitusti pidentämään kotona asumisaikaa ja tukemaan omaishoitajaa. Suosituksen mukaan tarvitaan muistikoordinaattori/ asukasta ja yhdellä koordinaattorilla voisi olla korkeintaan 100 muistiasiakasta. Geriatrimitoituksesta on valtakunnassa suositus, jonka mukaan tarvitaan geriatri / asukasta kohden. Muistipotilaan hoitopolun selkiyttämiseksi on Seututerveyskeskuksessa jo vuoden 2018 lopussa hahmoteltu yhdessä kuntien vanhuspalvelujen kanssa yhteistyössä muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan liittyviä rakenteita niin työnjaon, osaamisen kuin resurssienkin osalta Henkilöstö Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan tarkoituksenmukaisesti osana toimintojen turvaamista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista. Vuodelle 2019 suunniteltu laitoshuoltajan siirtyminen Konneveden kunnan työntekijäksi toteutui jo 2018 vuoden puolella käytännön järjestelyjen vuoksi ja toimi voitiin lakkauttaa. Kehittämistoiminnan painopisteenä on asiakaslähtöinen vastaanotto- ja perhekeskustoiminta, joka edellyttää jatkuvaa toimintaprosessien arviointia, toimintamallien yhdenmukaistamista, työnjaon kehittämistä ja osaamisen johtamista. Kertomusvuoden alussa erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikoilta siirtyy henkilöstöä vastaanottotoimintaa (1,5 psykologia ja 7 sairaanhoitajaa) tavoitteena matalan kynnyksen hoitoonpääsy mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Terveydenhoitajien työn osalta äitiysneuvolatoimintaa järjestetään alueellisesti koordinoiden. Yhteenveto avoterveydenhuollon muutoksista vuodelle 2019 (sisällytetty vuoden 2019 taloussuunnitelmaan versio nro 3 eli ): Palveluohjaajan vakinaistaminen Laukaan alueelle: ollut jo määräaikaisesti käytössä ja toiminta on havaittu kustannustehokkaaksi sekä todettu sen olevan oleellinen osa vastaanottomallia Fysioterapeuttien vuosilomavarahenkilön palkkaaminen on halvempi vaihtoehto kuin määräaikaisesti hoidetut sijaisuudet Nimekemuutos kuntohoitajasta fysioterapeutiksi tehtävä Keuruun alueella, koska kuntohoitajia ei enää valmistu

24 10 Psykologien äkkilähtijävarahenkilön palkkauksen jatkaminen vuodelle 2019 on halvempi ratkaisu äkillisten poissaolojen aiheuttaman tutkimusjonojen kasvun kurissapitämiseen kuin vaihtoehto, jossa tutkimusjonojen annetaan kasvaa ja ongelmien patoutua. Terveydenhoitajan vakanssin muutos psykiatriseksi sairaanhoitajaksi Keuruun alueella (ei kustannusvaikutusta) Erikoisammattimiehen palkkauksen vakinaistaminen Keuruun apuvälinehuoltoon (nyt määräaikaisesti käytössä jo): kustannukset selvästi pienemmät kuin ostopalvelu. Ensimmäisestä talousarvioversiosta vuodelle 2019 (pvm ) on siis jo avohoidon puolelta vähennetty alun perin ehdotettu määräaikainen fysioterapeutin 50 % työsuhde/sijaisuus, jonka oli tarkoitus korvata koko STK:n tasolla työskentelevän kehittäjäfysioterapeutin työpanos Keuruun alueella. Nyt kehittämistoiminta tältä osin jäädytetään ja jatketaan vuoden 2018 toimintamallilla, ellei rahoitusta löydetä Seututerveyskeskuksen ulkopuolelta Talous Jokaisen vapautuvan vakanssin tarkoituksenmukainen täyttö arvioidaan erikseen suhteessa tarvittavaan osaamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Myös resurssien käyttöä yli vastuualue- ja yksikkörajojen tehostetaan. Lääkärirekrytointipalvelun käyttö suoriin työsopimuksiin on ollut tuloksekasta lääkärivajeen korjauksen yhtenä elementtinä. Rekrytointipalvelun kautta rekrytoidaan noin puolet lääkäreistä ja loput omana toimintana. Ostolääkäritoiminnasta kokonaan luopuminen ja vakituisten lääkärivirkojen täyttö on tavoitteena. Seututerveyskeskuksen puheterapeuttirekrytointi on edennyt, mutta resurssi ei kuitenkaan vielä kata sitä tarvetta, joka joudutaan ostamaan yksityisiltä toimijoilta kalliimmalla hinnalla. Puheterapian tarvittava ostopalvelu kilpailutettiin isolla maakunnallisella hankintarenkaalla sairaanhoitopiirin kanssa, ostopalvelun hintatasossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Jatketaan äännevirheiden korjaamista Äännekoulun verkkolisensseillä hyvien kokemusten perusteella kalliimpien artikulaatioryhmien sijaan. Seututerveyskeskus osallistuu aktiivisesti niin kuntien kuin maakunnalliseen ja sairaanhoitopiirin sisällä meneillään oleviin kehittämistoimintoihin hyvien, sujuvien, järkevien ja taloudellisten hoitoprosessien luomiseksi ja käyttöönottamiseksi SOTE-tavoitteiden mukaisesti. Toiminnan tavoitteet: Vastaanotto 1. Hoitoon pääsy toteutuu asetuksen mukaisesti. 2. Aktiivisella T3-ajan (kolmas kiireetön vastaanottoaika) seurannalla tasataan vastaanotolle pääsyä tavoitteena maakunnalliset tavoitehoitoonpääsyajat. 3. Vastaanottotoiminnan kehittämisellä pyritään SOTE-kokonaiskustannusten hallintaan. 4. Puhelimessa tapahtuvan asiakaspalvelu prosesseja kehitetään yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. 5. Paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla on ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Myös pitkäaikaissairaista mahdollisimman monella on kattava hoito- ja terveyssuunnitelma ajan tasalla olevine lääkelistoineen. 6. Sitoudutaan moniammatilliseen tiimi- ja työparityöskentelyyn asiakkaan parhaaksi. 7. Hoitajaresursseja kohdennetaan välittömään hoitotyöhön (tavoite 70 %). Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien ja suoravastaanotto fysioterapeuttien työpanos kohdennetaan kansansairauksien ja päivystyspotilaiden hoitoon. 8. Vastaanotolle varataan aikoja sekä lääkärin että sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanotolle niin, että päivystysaikaiset (ilta- ja viikonloppu) käynnit pysyvät alle 20 %:ssa kaikista sairaanhoitovastaanottoajoista. 9. Sähköisen asiointimahdollisuuksia lisätään ja monipuolistetaan; myös monipuolista viestintää kuntalaisille tehostetaan edelleen.

25 11 Terveysneuvonta 1. Kaikissa seututerveyskeskuksen kunnissa toteutuvat terveydenhuoltolain mukaiset ikääntyneiden laajat ennaltaehkäisevät terveystarkastukset, pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset sekä hallitusohjelman mukaiset omaishoitajien terveystarkastukset. 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävä yhteistyö toteutuu seututerveyskeskuksen kaikissa kunnissa yhdessä laaditun terveyden edistämisen strategian mukaisesti yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. 3. Perhekeskuksien suunnittelussa ja toiminnassa ollaan aktiivisesti mukana. 4. Moniammatillisella, asiakaslähtöisellä toiminnalla lasten, nuorten ja perheiden palveluissa pyritään vähentämään lasten- ja nuorisopsykiatrian ESH-kuluja ja välillisesti lastensuojelutoimenpiteiden (esim. sijoitukset) kustannuksia kunnissa. Kuntoutus 1. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa tehostetaan niin, että tarjolla on jokaisessa yksikössä aikoja akuuttiin hoitoon. Hoidontarpeen arviointia tekevä henkilöstö perehdytetään ja laaditaan selkeät kriteerit hoitoon ohjaamisesta. 3. Sairaalahoidon vastuualue Terveyskeskussairaaloiden perustehtävänä on vastata viiveettä ja ympärivuorokautisesti seututerveyskeskuksen alueen väestön sairaalahoidon tarpeeseen. Potilaita tulee sairaalahoitoon lääketieteellisin perustein terveysasemien omilta vastaanotoilta, päivystyksistä, erikoissairaanhoidosta sekä erikseen sovitusti suoraan kotoa. Terveyskeskussairaalatasoista hoitoa toteutetaan kolmessa sairaalassa, pitkäaikaishoito on siirtynyt kuntien vanhuspalveluksi. Seututerveyskeskuksen eri kuntien potilaita hoidetaan pääosin oman kunnan tai lähimmän kunnan terveyskeskussairaalassa. Paikkatilanteen ja hoitoisuuden mukaan käytetään tarvittaessa myös muita Seututerveyskeskuksen sairaaloita ja myydään hoitopaikkoja myös Seututerveyskeskuksen ulkopuolisille kunnille. Toimintavuoden 2019 aikana tavoitellaan geriatrin työpanoksen kohdentamista koko Seututerveyskeskuksen alueelle entistä paremmin. Järjestämistoimikunnalle ja johtokunnalle on esitetty, että kesällä 2019 varauduttaisiin vähentämään sairaansijoja kesän 2018 kokemuksen perusteella (sairaanhoitajien sijaispula). Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että päiväaikaiseen vastaanottotoimintaan ei tule merkittäviä sulkuja. 3.1 Laukaan sairaala Sairaansijoja on vuoden 2019 alussa 22 terveysaseman kolmannessa kerroksessa. Vuodelle 2019 arvioidaan tulevan hoitopäivää. Laukaan sairaalassa hoidetaan myös Konneveden ja Toivakan alueen potilaita, mutta tarvittaessa myös muiden kuntiemme potilaita. 3.2 Joutsan sairaala Potilaspaikkoja on vuoden 2019 alussa 20. Uuden terveysaseman rakentamisen ajan vuonna 2019 sairaala toimii nykyisissä tiloissa. Vuonna 2020 on sairaalatoiminnan suunniteltu siirtyvän uuden SOTE-keskuksen tiloihin. Vuodelle 2019 arvioidaan tulevan hoitopäivää. Tärkeänä kehittämisalueena on kunnan vanhuspalvelukokonaisuuden tehokkuuden ja toimivuuden parantaminen 2019 aikana laaditun em. palvelurakennesuunnitelman pohjalta. Joutsan sairaalassa hoidetaan pääsääntöisesti myös Toivakan ja Luhangan alueen potilaita. 3.3 Keuruun sairaala Sairaalan sairaansijamäärä on vuoden alussa 32. Vuodelle 2019 arvioidaan tulevan hoitopäivää. Keuruu hoitaa pääsääntöisesti myös Multian ja Petäjäveden sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat.

26 Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden sijoittelua ohjaa ensisijaisesti potilasturvallisuus, vuodeosaston kuormitus, muut hoidon erityspiirteet sekä potilaan asuinpaikka. Aktiivinen kuntouttava toiminta jatkuu potilaan voimavarat ja tarpeet huomioiden. Painopistealueina ovat toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen sekä kaatumisen ehkäisy. Niihin liittyvien toimintamallien kehittäminen jatkuu maakunnallisessa laitoshoidon kehittäjäverkostossa (sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö). Potilaiden ravitsemuksen laadun seuranta on osana kuntouttavaa työtä. TURO-hankkeessa (Turvallisuusosaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen vanhus- ja vammaistyössä) kehitetyt toimintamallit ohjaavat arjen työtä vuodeosastoilla. Kaikille potilaille tehdään sairaalajakson alussa hoitosuunnitelma hahmottamaan hoitojakson pituutta, näin kotiutukseen suuntautuminen alkaa heti. Hoitojaksot lyhenevät edelleen ja tämä edellyttää kunnan palvelurakenteen tehokasta toimivuutta. Potilaslähtöinen toiminta, turvallinen kotiutus ja jatkohoidon suunnittelu perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön kunnan kotihoidon ja sosiaalitoimen kanssa myös omaiset huomioiden. Jokainen vuorokausi sairaalassa lisää laitostumisen riskiä ja fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä ja vaikeuttaa kotiutuksen onnistumista. Tämä ja vuodeosastopaikkojen väheneminen edellyttävät hyvää yhdyshoitaja- /kotiutushoitajatoimintaa. Kirjaamista kehitetään edelleen osana potilasturvallista tiedon siirtoa Prosessit/Toiminta SOTE -suunnitelmat, Uusi Sairaala -hanke ja kuntien taloustilanne linjaavat terveyskeskussairaaloiden tulevaisuutta. Kukoistava kotihoito hanke on omalta osaltaan vaikuttanut sairaalahoidon tarpeen vähenemiseen ja hoitojaksojen lyhenemiseen. Palvelujen tarkoituksenmukainen ja potilaslähtöinen integraatio perustuu kunnissa hyvään ja visionääriseen suunnitteluun terveystoimen ja sosiaalitoimen välillä. Hoivan ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen edellyttävät vakiintunutta terveyskeskussairaalatoimintaa seututerveyskeskuksen alueella sekä hyvää yhteistyötä ensihoidon kanssa samoin kuin kuntien muiden SOTE -toimijoiden kanssa. Hoitopaikkoja on vuoden 2019 alussa Henkilöstö Vuodeosastojen henkilökuntamäärä ja ammattirakenne pohjautuvat potilaiden hoidon tarpeeseen ja valtakunnallisiin mitoitussuosituksiin. Hoitoisuuden arviointia varten ei ole käytössä arviointimittaria. Henkilöstömääriin ei ole vuoden 2019 aikana tulossa muutoksia, mikäli toiminta säilyy ennallaan. Toiminnallisiin muutoksiin ja luonnollisiin poistumiin pohjautuvaa henkilöstösuunnittelua tehdään enenevässä määrin koordinoiden kaikkien terveysasemien henkilöstösuunnittelua. Varahenkilöstö toimii tehokkaasti edelleen, haasteena äkkilähtijävarahenkilöstön tehokkaalle käytölle on toimintojen väliset matkat. Henkilöstömitoitus sairaalaosastoilla