Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2009

Transkriptio

1 Taidetoimikuntien vuosikatsaus

2 Sisällys 1 Puheenjohtajan katsaus 4 Taidetoimikuntien organisaatio 8 Taiteen keskustoimikunnan jäsenet Taiteen akateemikot ja taiteilijaprofessorit 10 2 Taiteen tukeminen vuonna 2009 tilastoina 12 Tutkimusyksikön päällikön katsaus 19 Julkaisut 21 Hallintotoimisto 22 3 Valtion taidetoimikunnat ja taiteen keskustoimikunnan jaostot 23 Valtionpalkinnot Alueelliset taidetoimikunnat 55 5 Valtion taideteostoimikunta 87 Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta 90 Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta 91 Kuvaluettelo 93 Vuosikatsauksen kuvat esittelevät vuoden 2009 taiteen valtionpalkinnon saaneen valo- ja videosuunnittelija Kimmo Karjusen tuotantoa. Kuvaluettelo julkaisun lopussa. 2

3 Puheenjohtajan katsaus Ordförandens översikt Taidetoimikuntien organisaatio Taiteen keskustoimikunnan jäsenet 2009 Taiteen akateemikot vuonna 2009 Taiteilijaprofessorit vuonna

4 Puheenjohtajan katsaus Mennyt vuosi 2009 on monella tavalla ollut työläs taidetoimikuntatyön vuosi. Kun vuodenvaihteessa astuin puheenjohtajan tehtävään, minulla oli kulttuuriministerin antama toimeksianto ottaa toimikuntatyö tarkastelun alle ja mahdollisuuksien mukaan tehdä ehdotuksia toimikuntatyön tai sen osien parantamiseksi ja muuttamiseksi. Jo alusta pitäen oli selvää, että tehtäväni oli tilapäinen (yksivuotinen) ja että hoitaisin sitä päätehtäväni Kiasman museonjohtajan tehtävän ohella. Määrätyllä tavalla tämä oli hyvä järjestely, monella tapaa taas ei. Minulle on nyt täysin selvää, että taidetoimikuntatyö todellakin vaatii jatkuvasti läsnä olevan johtajan. Ilman johtoryhmän ja ammattimaisen sihteerin vankkaa ja lojaalia tukea olisi ollut mahdotonta hoitaa tehtävää edes jokseenkin uskottavalla tavalla. Olen heille kaikille suuren kiitoksen velkaa. Kehittämistyö, jota tehtiin osittain rinnakkain johtoryhmässä ja taiteen keskustoimikunnassa oli Sisyfoksen työ, erityisesti aikataulun kannalta. Molemmat ryhmät koostuvat toki erittäin kokeneista ja osaavista henkilöistä ja tämä mahdollisti sen, että kehittämisehdotus pystyttiin työstämään näinkin lyhyessä ajassa. Työ muodostui erittäin arvokkaaksi siitäkin syystä, että taiteen keskustoimikunta ryhmänä työsti ehdotusta ja kaikki jäsenet aktiivisesti, osittain yhdessä alueellisten taidetoimikuntien kanssa, osallistuivat tekstin kirjoittamiseen. Voidaan siis väittää, että teksti jo alusta pitäen oli hyvin ankkuroitu taidetoimikuntiin. Joulukuun alussa ministeriö järjesti kulttuuriministerin johdolla kuulemistilaisuuden, johon kaikkien taidealojen keskeiset järjestöt kutsuttiin. Kokoontuminen oli rakentava ja osallistujien kommentit olivat kaikin puolin tärkeitä jatkotyölle, joka nyt alkaa ministeriössä. Tulevaisuus näyttää mihin suuntaan kehittämistyö jatkuu. Vuoden vaihteessa taiteen tuntija Leif Jakobsson, taidesäätiö Pro Artibuksen toimitusjohtaja, astuu taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajan tehtävään. Hän on raikas tuulahdus valtion tai siihen verrattavissa olevan taidehallinnon ulkopuolisista piireistä ja hänen laaja mediaalan kokemuksensa, joka usein on suuntautunut kulttuuriin, tulee olemaan toimikuntatyölle uusi ja hyödyllinen kokemus. Toivotan hänelle menestystä! Omalta osaltani on nyt jäähyväisten aika. Kukaan ei saa mitään aikaan yksin ja minulla on ollut onni saada hyvä ja ammattitaitoinen avustajaryhmä avuksi sekä Helsingissä että 13 alueellisessa taidetoimikunnassa. Tämä on ollut minulle hyvässä ja pahassa täysin uusi kokemus. Olen oppinut paljon, luiskahtanut ja kompastellut, mutta aina jotenkuten pysytellyt jaloillani. Olen piinallisen 4

5 Taidetoimikuntatyö todellakin vaatii jatkuvasti läsnä olevan johtajan. tietoinen siitä, että työtovereiden, toimikuntajäsenten sekä ministeriön lojaalisuus ja tuki on mahdollistanut tämän. Ja se on tuntunut hyvältä ja turvalliselta. Tehtävän hyvät puolet ovat selvästi painaneet enemmän, jopa niin paljon, että uuden vuoden vaihteessa löydän itseni täysin uudesta työpaikasta, missä päätehtävä on luonteeltaan lähes samanlainen kuin taidetoimikunnissa. Tämä on toisaalta yllätys minulle itsellenikin. Olin aina, ja haluan alleviivata tämän, nähnyt itseni taidemuseoalan toimijana. Nyt on aika 30 vuoden museopestin jälkeen siirtyä uuteen työhön Svenska kulturfondenissa, jonne vien mukanani värikkään työkokemuksen Maneesikadulta ja alueilta. Kiitos kaikille tähän myötävaikuttaneille. Berndt Arell Puheenjohtaja 5

6 Ordförandens översikt Det gångna året 2009 har på många sätt varit ett arbetsfyllt år för konstkommissionsarbetet. Då jag tillträdde posten som ordförande vid årsskiftet hade jag ett uttryckligt uppdrag av kulturministern att titta på hur kommissionerna arbetade och om möjligt, föreslå hur man kunde förbättra och eventuellt förändra arbetet eller delar av det. Från början var det klart att mitt uppdrag skulle vara av tillfällig (ett år) art och att jag skulle sköta det vid sidan av mitt huvudsakliga arbete som museichef för Kiasma. På ett sätt var det ett bra arrangemang, på flere andra inte. Det står nu klart för mig att en verksamhet som konstkommissionerna utför har ett starkt behov av ett (ständigt) närvarande ledarskap och att man inte utan kraftig och lojal uppbackning från den övriga ledningsgruppen och en professionell sekreterare, på ett någorlunda trovärdigt kan sätt utföra detta uppdrag. Jag är dem alla ett stort tack skyldig. Utvecklingsarbetet, som delvis utfördes parallellt i både ledningsgruppen och centralkonstkommissionen, var ett Sisyfosuppdrag, särskilt med tanke på tidtabellen. Båda grupperna består emellertid av ytterst erfarna och kunniga personer och detta möjliggjorde att utvecklingsförslaget kunde tas fram på en så pass kort tid. Att Centralkonstkommissionen som grupp, tillsammans arbetade på förslaget och att alla medlemmar aktivt, delvis tillsammans med regionkonstkommissionerna, författat texten gjorde den så mycket mer värdefull. Man kan hävda att den redan från början är väl förankrad i kommissionsväsendet. I början av december ordnade ministeriet, under kulturministerns ledning, en hörning till vilken alla konstarters centrala organisationer bjudits in. Sammankomsten var konstruktiv och de kommentarer som lyftes fram var till alla delar av stor vikt för det vidare arbete som nu vidtar på ministeriet i frågan. Framtiden utvisar i vilken riktning utvecklingsarbetet fortsätter. Vid årsskiftet tillträder direktören för konststiftelsen Pro Artibus, konstvetaren Leif Jakobsson som ordförande för CKK. Han är en frisk fläkt som kommer från kretsar som står utanför all statlig eller därmed jämförbar konstförvaltning och hans breda erfarenhet av media, ofta med kulturinriktning, kommer att vara en ny och nyttigt erfarenhet i kommissionsarbetet. Jag önskar honom lycka till! För min egen del är det avskedets tid. Ingen åstadkommer något ensam och jag har haft tur som haft förmånen att få ha en god och kunnig medarbetarskara, både i Helsingfors och i 13 regionkonstkommissioner. Det har på alla sätt varit en ny erfarenhet för mig, på gott och på ont. Jag har lärt mig mycket, snavat och snubblat, men alltid på något sätt lyckats hålla 6

7 mig på fötterna. Jag är pinsamt medveten om att det är arbetskamraternas, kommissionsmedlemmarnas och ministeriets lojalitet och stöd som möjliggjort detta. Det har känts gott och tryggt. Det goda har helt klart vägt tungt, så pass tungt att jag vid det nya årets ingående kommer att hitta mig själv på en helt ny arbetsplats där huvuduppdraget är så gott som identiskt med konstkommissionerna. Detta är på ett sätt en överraskning för mig själv (också), jag hade alltid, betonar detta, sett mig på konstmuseibanan. Nu blir det, efter 30 år på museer något nytt, Svenska kulturfonden, och den färgstarka erfarenhet jag har från arbetet vid Manegegatan 7 och i regionerna bär jag med mig in i det nya. Tack, alla som bidragit till detta. Berndt Arell Ordförande 7

8 Taidetoimikuntien organisaatio 2009 OPETUSMINISTERIÖ Kulttuuri- liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Valtion taidetoimikunnat Elokuvataide Kirjallisuus Kuvataide Muotoilu Näyttämötaide Rakennustaide Säveltaide Tanssitaide Valokuvataide Keskustoimikunnan jaostot Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahajaosto Lastenkulttuurijaosto Mediataidejaosto Monikulttuurisuusjaosto Residenssijaosto Sirkustaidejaosto Säveltaiteen kirjastoapurahajaosto Viestinnän ja tiedotuksen kehittämisjaosto KIRJAILIJOIDEN JA KÄÄNTÄJIEN KIRJASTOAPURAHALAUTAKUNTA KUVATAITEEN NÄYTTÖAPURAHA- LAUTAKUNTA VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNTA ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Oulun lääni Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 8

9 Taiteen keskustoimikunta 2009 Puheenjohtaja Berndt Arell Helsinki Varapuheenjohtaja Riitta Seppälä johtaja, Helsinki Jäsenet Umayya Abu-Hanna kirjailija, toimittaja, Helsinki Antonio Altarriba keraamikko, Lappeenranta Anna Brunow arkkitehti, Helsinki Hannu Castrén kuvataiteilija, kriitikko, Jyväskylä Johanna Laakkonen FT, Nurmijärvi Jukka-Pekka Laakso festivaalijohtaja, Tampere Vivan Lygdbäck kulttuuripäällikkö, Vaasa Hanna Nurminen toiminnanjohtaja, Merimasku Pertti Paltila asiamies, Tampere Arto Seppälä kirjailija, Tampere Juhani Tuominen professori, Rovaniemi Pekka Vapaavuori musiikin tohtori, Kuopio Anna Vilkuna filosofian maisteri, Jyväskylä Sihteeri Esa Rantanen ma. pääsihteeri 9

10 Taiteen akateemikot vuonna 2009 Ahtila Eija-Liisa mediataiteilija Bremer Caj valokuvaaja Heiskanen Outi taidegraafikko Kaurismäki Aki elokuvaohjaaja Kunnas Kirsi kirjailija Kuusela Marjo tanssitaiteilja Långbacka Ralf teatteriohjaaja Leiviskä Juha arkkitehti Meri Veijo kirjailija Nurmesniemi Vuokko tekstiili- ja muotitaiteilija Panula Jorma kapellimestari 10

11 Taiteilijaprofessorit vuonna 2009 Elokuvataide Matti Ijäs elokuvaohjaaja Kirjallisuus Olli Jalonen kirjailija Kersti Juva suomentaja Kuvataide Juho Karjalainen taidegraafikko Muotoilu Hannu Kähönen teollinen muotoilija Näyttämötaide Kaisa Korhonen ohjaaja Reija Hirvikoski lavastus- ja pukusuunnittelija Rakennustaide Olavi Koponen arkkitehti Säveltaide Kaija Saariaho säveltäjä Maria Kalaniemi muusikko, säveltäjä Tanssitaide Kenneth Kvarnström koreografi Valokuvataide Ulla Jokisalo taiteilija Marjukka Vainio valokuvataiteilija

12 Taiteen tukeminen vuonna 2009 tilastoina Tutkimusyksikön päällikön katsaus Julkaisut Hallintotoimisto 12

13 Taiteen keskustoimikunnan tuki vuonna 2009 tukimuodot ja summat VALTION TAIDETOIMIKUNNAT Taiteelliseen työskentelyyn (yksityishenkilöt) Kirjastoapurahat Kuvittajien kirjastoapurahat Näyttöapurahat Säveltaiteen kirjastoapurahat Taiteilija-apurahat Taiteilijaprofessuurit Valtionpalkinnot Apurahat yksityishenkilöille ja työryhmille Elokuvataiteen kohdeapurahat Kansainväliseen ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön, -vientiin ja -vaihtoon Kirjailijoiden ja kääntäjien kohdeapurahat Kuvataiteen kohdeapurahat Lastenkulttuurin kohdeapurahoihin Matka-avustukset sekä residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta Media-, sirkus- ja monitaiteen kohdeapurahat Monikulttuurisuutta edistäviin taidehankkeisiin Muotoilun kohdeapurahat Näyttämötaiteen kohdeapurahat Rakennustaiteen kohdeapurahat Säveltaiteen kohdeapurahat Tanssitaiteen kohdeapurahat Valokuvataiteen kohdeapurahat Toiminta- ja erityisavustukset yhteisöille Elokuvataiteen edistämiseen Kansainväliseen ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön, -vientiin ja -vaihtoon Kirjallisuuden edistämiseen Kuvataiteen edistämiseen Lastenkulttuurin edistämiseen Media-, sirkus- ja monitaiteen edistämiseen Muotoilun edistämiseen Näyttämötaiteen edistämiseen Rakennustaiteen edistämiseen Residenssiavustuksiin Säveltaiteen edistämiseen Tanssitaiteen edistämiseen Valokuvataiteen edistämiseen ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT Työskentelyapurahat Kohdeapurahat Valtionavustukset Palkinnot Läänintaiteilijat KAIKKI YHTEENSÄ 1 Josta tietokirjailijoille 10 % ( ). 2 Sis. aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat. 3 Sis. kantaesitystuen Sis. valokuvan laatutuen Sis. arvostelijoiden kohdeapurahat Sis. elokuvan laatutuen Sis. kuvataiteen näyttelytoimintaan Lisäksi alueelliset taidetoimikunnat käyttivät taiteen edistämisen hankkeisiin vuonna 2009 yhteensä euroa. 28,3 milj. 13

14 Valtion taide- ja kulttuuribudjetti, veikkausvoittovarat sekä taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan vuonna 2009 euro milj. Valtion budjetti: taide ja kulttuuri 471,3 Veikkausvoittovarat taiteen tukemiseen* 191,9 Valtion taidetoimikuntien tuki** 23,8 Alueellisten taidetoimikuntien tuki 4,5 Taiteen keskustoimikunnan tuki kokonaisuudessaan*** 28,3 Taidetoimikuntien tuen (28,3 milj. ) osuus valtion taidebudjetista 6 % * Sisältää kirjastot 13,1 milj.. ** Sisältää taiteen keskustoimikunnan ja apurahalautakunnat. *** Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat. Lähde: Valtion talousarvio opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan apuraharekisteri (HARAVA), alueelliset taidetoimikunnat. Valtion taidetoimikuntien * hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2009 Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat % hakijoista Taiteelliseen työskentelyyn % josta taiteilija-apurahat** % Projekteihin yksityisille/työryhmille % Avustukset yhteisöille % Kaikki tukimuodot yhteensä *** *** 44 % * Taiteen keskustoimikunta, valtion taiteenalakohtaiset taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat ja -jaostot. ** Apurahaa haettu vuonna *** Päällekkäisyydet poistettu. Hakijat ovat voineet hakea ja saada apurahoja useasta tukimuodosta. Alueellisten taidetoimikuntien hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2009 Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat % hakijoista Työskentelyapurahat % Kohdeapurahat* % Valtionavustukset % Kaikki tukimuodot yhteensä ** ** 31 % * Sisältää myös matka-apurahat (Pirkanmaa) ** Päällekkäisyydet poistettu. 14

15 Valtion taidetoimikunnille* osoitettujen hakemusten määrä (kpl) vuosina * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat ja -jaostot Alueellisille taidetoimikunnille osoitettujen hakemusten* määrä (kpl) vuosina * Sisältää apurahat ja valtion avustukset

16 Taiteen keskustoimikunnan tuen jakautuminen (%) taiteenaloittain vuonna 2009 Taiteenala Valtion Alueelliset Yhteensä taidetoimikunnat taidetoimikunnat Kirjallisuus 22,7 % 7,4 % 20,3 % Kuvataide 18,0 % 27,2 % 19,5 % Näyttämötaide 12,3 % 15,2 % 12,8 % Säveltaide 14,3 % 14,0 % 14,2 % Elokuvataide 7,7 % 3,5 % 7,0 % Tanssitaide 7,1 % 6,4 % 7,0 % Taideteollisuus 5,0 % 8,2 % 5,5 % Muu* 4,4 % 11,5 % 5,5 % Valokuvataide 5,3 % 5,0 % 5,3 % Rakennustaide 2,5 % 1,4 % 2,3 % Arvostelijat 0,7 % * 0,6 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 23,8 milj. 4,5 milj. ** 28,3 milj. * Ryhmä muu sisältää taiteenaloittain luokittelemattomat/taiteidenväliset sekä sirkustaiteen (osuus koko tuesta 0,55 %) ja mediataiteen (0,8 %). Alueellisten taidetoimikuntien osalta myös arvostelijat on sijoitettu ryhmään muu tuen pienuuden vuoksi. Lisäksi alueellisten taidetoimikuntien nimeämät alat lastenkulttuuri, tapahtumat, saamelaiskulttuuri on sijoitettu ryhmään muu. ** Lisäksi alueelliset taidetoimikunnat käyttivät taiteen edistämisen hankkeisiin vuonna 2008 yhteensä 1,0 miljoonaa euroa (ml. vuoden 2007 siirtomääräraha 0,3 milj. ). Taiteen keskustoimikunnan tuki tukimuodoittain vuonna 2009 (yht 28,3 milj. ) Alueellisten taidetoimikuntien tuki 16 % Valtionpalkinnot 1 % Yhteisöille myönnettävä tuki 24 % Valtion taiteilijaapurahat 35 % Taiteilijaprofessuurit 1 % Kirjasto- ja näyttöapurahat 14 % Kohdeapurahat ja muut projektituet 9 % 16

17 Valtion taidetoimikuntien* apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2009 Alueellisten taidetoimikuntien apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen ja iän mukaan vuonna 2009 % hakijoista % tuen saajista Naiset 50,1 % 48,7 % Pääkaupunkiseutu 52,9 % 54,4 % Ruotsinkieliset 6,8 % 6,4 % Äidinkieli muu 5,0 % 3,7 % Alle 35-v. 23,8 % 19,0 % LKM** * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja apurahalautakunnat ja -jaostot. ** Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu. % hakijoista % tuen saajista Naiset 57,6 % 57,1 % Alueen keskuskaupunki* 56,1 % 57,8 % Alle 35-v. 31,0 % 32,8 % LKM** * Keskuskaupungit = Mikkeli, Hämeenlinna, Kouvola, Jyväskylä, Rovaniemi, Oulu, Tampere, Joensuu, Vaasa, Kuopio, Pori, Helsinki, Turku. ** Yksityishenkilöt, ikää koskevat hakijoiden tiedot N = 1 994/460. Äidinkieltä ei kysytä kaikkien alueellisten taidetoimikuntien hakemuslomakkeissa. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien antamat lausunnot vuonna 2009 hakemuksia määräraha Taiteilijaeläkkeet 507 * Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat Elokuva-alan järjestöt Kirjallisuuden ostotuki ** Kirjallisuuden alan järjestöt Taidekoulut Kuvataidejärjestöt Harrastajateatterijärjestöt Ammattiteatterijärjestöt Rakennustaiteen alan järjestöille Säveltaiteen harrastustoimintaan musiikki-instituuteille ja säveltaidejärjestöille Muotoilualan järjestöt Tanssialan järjestöt Valokuva-alan järjestöt Yhteensä * Taiteilijaeläkkeet ovat valtion budjetissa valtiovarainministeriön menokohdassa. ** Hakemukset siirretty elokuvasäätiölle. *** Esitys kirjastojen ostotukilistalle otettavista kirjoista. Lausunto koskee kaikkia Suomessa ilmestyviä nimikkeitä. 17

18 Talousarvion toteutumalaskelma v Talousarviotili siirtomäärärahasta määräraha käytetty vertailu vuodelta 2008 v v talousarvioon Toimintamenot Maksullinen palvelutoiminta Alueellinen taiteen edistäminen Taiteilija- apurahat Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat Elokuvataiteen edistämiseen Kirjallisuuden edistämiseen Kuvataiteen edistämiseen Näyttämötaiteen edistämiseen Rakennustaiteen edistämiseen Säveltaiteen edistämiseen Taideteollisuuden edistämiseen Tanssitaiteen edistämiseen Valokuvataiteen edistämiseen Sirkustaiteen edistämiseen Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahat Säveltaiteen kirjastoapurahat Kuvataiteen näyttöapurahat Taiteilijoiden valtionpalkintoihin Muuhun taiteen edistämiseen Tutkimus- ja julkaisutoimintaan Alueelliseen taiteen edistämiseen/ alueelliset taidetmk

19 Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2009 Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö toimii Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien yhteydessä tehtävänään taide- ja kulttuuripolitiikan alan tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta, tarjoaa asiantuntijapalveluja taidehallinnolle ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuripolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuripolitiikan alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa. Vuonna 2009 yksikön tutkimushankkeita olivat lastenkulttuuri tukikohteena, taiteilijatuki ja monikulttuurisuus sekä yritysten tuki taiteelle. Yksikössä laadittiin myös vuosittaiset seurantatilastot toimikuntien tuesta taiteelliseen toimintaan. Niin ikään yksikkö osallistui kertomusvuonna Suomen Akatemian rahoittamaan radiomusiikin muutoksia käsittelevään tutki mushankkeeseen radiomusiikin sääntelyä eri maissa koskevalla selvityksellä. Lastenkulttuurin tukipolitiikan kehitystä selvitettiin Kaija Rensujeffin ja Anna Anttilan tutkimushankkeessa, joka kohdistui erityisesti Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuurijaoston 20-vuotiseen toimintaan ja lastenkulttuurin edistämisen määrärahojen kehitykseen ja jakautumiseen. Tutkimusraportti (Taiteen taskurahat) ilmestyi vuoden 2009 alussa. Taiteilijatuki ja monikulttuurisuus -hankkeessa selvitettiin erityisesti taiteilijatuen osalta niiden apurahan hakijoiden tilannetta, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Erillisenä osahankkeena projektiin liittyy saamelaistaiteilijoiden tukea koskeva selvitys. Yksikkö on seurannut yksityisen sektorin tukea taiteelle ja kulttuurille 1980-luvulta alkaen. Kertomusvuonna tarkasteltiin yritysten tukea taiteelle Pekka Oeschin selvityksessä, joka kartoitti yritysten tukitoimia vuonna 2008 sekä tuessa tapahtuneita muutoksia vuosiin 2003 ja 1999 verrattuna. Tilastotiedotteita -sarjassa julkaistiin vuosittain ilmestyvä seurantatilasto Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2008, joka käsittelee taidetoimi- kuntien tukea taiteelliseen toimintaan. Siinä tarkastellaan tuen jakautumista eri taiteenaloille ja alueille sekä muun muassa nuorten, naisten, pääkaupunkiseudulla asuvien sekä eri kieliryhmien osuuksia apurahan hakijoista ja saajista. Vuonna 2009 julkaistu tilasto kattoi ensimmäistä kertaa alueellisia taidetoimikuntia koskevat tiedot valtion taidetoimikuntia vastaavalla tavalla. Yksikön tutkijat osallistuivat vuoden aikana sekä kotimaisiin että kansainvälisiin tutkimuskonferensseihin. Paula Karhunen esitti tutkimuspaperinsa State Support for immigrant artists is it multiculturalism? pohjoismaisessa kulttuuripolitiikan tutkijoiden konferenssissa Jyväskylässä. Paperi julkaistiin myöhemmin artikkelina Nordisk Kulturpolitisk Tidskriftissä. 19

20 Tutkimushankkeita olivat lastenkulttuuri tukikohteena, taiteilijatuki ja monikulttuurisuus sekä yritysten tuki taiteelle. Pauli Rautiainen esitti niin ikään pohjoismaisessa konferenssissa paperinsa Finnish Arts Policy and Argumentation on Fundamental Rights. Lisäksi Pauli Rautiainen osallistui Oikeustieteen pohjoismaiseen tutkijakoulutapahtumaan Lammilla, kansainväliseen Turun yliopiston järjestämään Regulated Liberties -seminaariin sekä kansainväliseen Creative Economy and Beyond -seminaariin Helsingissä. Kaija Rensujeff osallistui Lissabonissa järjestettyyn Euroopan Sosiologikonferenssiin, jossa hän esitti paperinsa Promoting Children s Culture Artistic Assessment and Peer Evaluation and/or Regulation and Policy Steering taiteen sosiologian työryhmässä. Yksikkö tuotti tilastoja ja muita tietopalveluja tiedotusvälineille sekä taidehallinnolle ja kulttuurin kentän toimijoille kotimaassa ja ulkomailla. Yksikön tutkijat pitivät vuoden aikana myös luentoja ja esitelmiä oppilaitoksissa, valtionhallinnon ja kulttuurialan laitoksissa ja organisaatioissa. Tietoa tuotettiin muun muassa taidealojen ns. politiikkaohjelmien (visuaaliset alat ja tanssi) valmisteluun sekä opetusministeriön sektorianalyyseihin (mm. taiteen tasa-arvovaikutukset, monikulttuurisuus, taiteilijaeläkkeet). Yksikkö oli mukana myös taiteen keskustoimikunnan alueellistamista selvittävässä työryhmässä sekä vuoden 2009 aikana käynnissä olleessa taiteen keskustoimikunnan kehittämistyössä. Yksikön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan kirjasto on kaikille avoin taideja kulttuuripolitiikan alan erikoiskirjasto. Sen kokoelmiin kuuluu nidettä, ja sinne tulee 1 41 koti- ja ulkomaista kulttuurialan aikakausi- ja tiedotuslehteä. Kokoelma karttui vuoden aikana 97 nimekkeellä. Kokoelmat on tallennettu taidekorkeakoulujen kirjastojen ja Taiteen keskustoimikunnan kirjaston yhteiseen ARSCA -tietokantaan, joka on osa korkeakoulukir jastojen yhteistä LINDA -tietokantaa. Kirjasto vastasi myös tutkimusyksikön julkaisujen jakelusta ja myynnistä. Suunnittelija Satu Lindberg osallistui sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmän että pohjoismaisen taidekirjastojen ARLIS/Norden-järjestön toimintaan ja järjestön vuosikonferenssiin Tukholmassa. Vuosikonferenssin teemana oli Fotografi och videokonst ur ett konstbiblioteksperspektiv. Paula Karhunen tutkimusyksikön päällikkö 20

21 Vuoden 2009 julkaisut Anna Anttila & Kaija Rensujeff: Taiteen taskurahat. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen. Tutkimusyksikön julkaisuja no 35. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki Paula Karhunen: Taidetoimikuntien myöntämä tuki Support granted by the Arts Councils Tilastotiedote 1/2008. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki Sari Karttunen: Kun lumipallo lähtee pyörimään. Nuorten kuvataiteilijoiden kansainvälistyminen 2000-luvun alussa. Tutkimusyksikön julkaisuja no 36. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki Artikkelit Paula Karhunen: State support for immigrant artists is it multiculturalism? Nordisk Kulturpolitisk Tidskrift 2:2009. Pauli Rautiainen: Fiktion vapaus vs. yksityisyyden suoja (Lakimies 4/2009) Pauli Rautiainen: Neitsythuorakirkko ja taiteilijan ilmaisunvapaus (Defensor Legis 4/2009, yhdessä OTT Mikko Hoikan kanssa) Pauli Rautiainen: Opetusministeriön tuki valtakunnallisille tanssitaidetapahtumille (osa Tanssitaidepoliittisen ohjelman oheisjulkaisua, ilm. 2010) 21

22 Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimisto 2009 Puheenjohtaja Berndt Arell Pääsihteeri Esa Rantanen Aluepäällikkö Arja Laitinen Kehittämispäällikkö Seppo Kauhanen Taidesihteerit Ansa Aarnio Erika Hyyryläinen Mari Karikoski Anni Tappola ( alkaen) Kirsi Väkiparta Amanuenssi Heli Ahmio Suunnittelijat Juho Leppänen ( alkaen) Maikki Lindfors Anni Tappola ( saakka) Tarkastaja Hannele Lappalainen ( alkaen) Osastosihteerit Birgit Kaistinen Silja Kulmala Anna-Mari Lihavainen Merja Luntiala Susanna Åke ( alkaen) Toimistosihteeri Henri Hosio ( ) TUTKIMUSYKSIKKÖ 2009 Tutkimusyksikön päällikkö Paula Karhunen Tutkijat Merja Heikkinen ( ) Pauli Rautiainen Kaija Rensujeff Suunnittelija (kirjasto, julkaisut) Satu Lindberg Tiedottaja Anna-Leena Laurila ( saakka) Tuulikki Koskinen ( alkaen) 22

23 VALTION TAIDETOIMIKUNNAT JA TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN JAOSTOT Elokuvataidetoimikunta Kirjallisuustoimikunta Kuvataidetoimikunta Muotoilutoimikunta Näyttämötaidetoimikunta Rakennustaidetoimikunta Säveltaidetoimikunta Tanssitaidetoimikunta Valokuvataidetoimikunta Lastenkulttuurijaosto Muut jaostot Valtionpalkinnot

24 Valtion elokuvataidetoimikunta Elokuvakulttuurin edistäminen ja elokuvatuotanto taidepolitiikan painopisteeksi Elokuvateattereissa vuoden merkittävin ilmiö oli digitoinnin valtakunnallinen leviäminen sekä 3D-elokuvan vahva tulo valkokankaille, tai lähinnä niiden eteen. Teattereissa nähtiin vuonna 2009 ensimmäiset elokuvat, jotka levitettiin Hollywoodin hyväksymällä standardilla ainoastaan digitaalisesti. Digitointibuumiin vaikutti myös elokuvasäätiön jakama erityistuki elokuvateattereiden digitalisointiin. Digitaalinen esittäminen ja levitys muuttavat myös elokuvien tuotantoa, mutta edelleenkin tekniikka on vain väline, joka helpottaa elokuvien tuotantoa ja levitystä. Kaikki alalla toimivat tietävät, että tekniikan edistys ei aina tarkoita helpompaa ja parempaa maailmaa. Toisaalta voidaan todeta, että vaikka digitaalisuus vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän katselukokemukseemme, elokuvateattereissa katseltiin viimekin vuonna suurin osa elokuvista entiseen tapaan perinteiseltä filmiltä. Suomalaiselle elokuvalle vuosi 2009 oli haasteellinen kotimaisten elokuvien katsojatilastojen valossa. Sen sijaan jälleen kerran suomalaisia elokuvia esitettiin runsaasti ympäri maailmaa festivaaleilla, joilla sekä pitkiä fiktiota että dokumentteja myös palkittiin. Vaikka kansainväliset yhteistuotannot ovat lisääntymään päin, on todellinen suomalaisen elokuvan läpimurto kansainvälisille markkinoille kuitenkin vielä työn alla. Suomen elokuvasäätiö sai opetusministeriöltä lisää rahaa jaettavaksi elokuvien tuotantoon, josta syystä tuotannon laajuus pysyi vähintäänkin aikaisempien vuosien tasolla. Vuoden aikana keskusteltiin runsaasti myös televisiokanavien, ennen muuta Ylen osuudesta ja vastuusta suomalaisen elokuvatuotannon rahoituksessa.televisiokanavien tuki on olennainen osa elokuvatuotantoa lähes kaikissa Euroopan maissa. On syytä toivoa, että rahoitusta saadaan myös jatkossa TV-kanavilta, sillä valtion myöntämän tuen noususta huolimatta Suomi ei ole yltänyt muiden pohjoismaiden tasolle julkisen tuen määrässä. Elokuvakulttuurin puolella elokuvafestivaalit ja pienetkin elokuvatapahtumat ympäri maata ovat entistä tärkeämpiä elokuvakulttuurin ja -taiteen välittäjiä. Elokuvia ja muuta audiovisuaalista kulttuuria on toki saatavilla enemmän erityisesti internetissä, mutta tarjonnan runsaudesta johtuen on yhä vaikeampaa valita ja löytää kiinnostavia ja merkityksellisiä teoksia. Vuosi 2009 oli istuvan elokuvataidetoimikunnan viimeinen vuosi. Alkavalle toimikunnalle jää vielä paljon tehtävää. Elokuva- tai laajemmin audiovisuaalinen kulttuuri on Suomessa edelleen heikommassa asemassa kuin monessa muussa vertailukelpoisessa maassa. Uuden toimikunnan haasteeksi jää muistuttaa, 24

25 Läpimurto kansainvälisille markkinoille vielä työn alla. ettei audiovisuaalisenkaan kulttuurin saralla riitä pelkkä teosten määrällinen kasvu. Elokuva on aivan liian tärkeä jätettäväksi pelkkien markkinavoimien varaan. Nyt väistyvä toimikunta toivoo, että uudella kaudella elokuvakulttuurin monipuolinen edistäminen nousee elokuvatuotannon ohella taidepolitiikan painopis- tealueeksi. Suomalainen elokuvataide kaikissa muodoissaan voi kehittyä vain jos, sille luodaan vahva pohja elokuvakulttuuria ja alan koulutusta tukemalla. Jukka-Pekka Laakso puheenjohtaja VALTION ELOKUVATAIDE- TOIMIKUNTA 2009 Puheenjohtaja Jukka-Pekka Laakso festivaalijohtaja, Tampere Varapuheenjohtaja Noora Männistö ohjaaja, Pori Jäsenet Markku Flink tuottaja, käsikirjoittaja, Oulu Katarina Lillqvist elokuvaohjaaja, Tampere Christian Lindblad elokuvaohjaaja, Sipoo Kristiina Luostarinen elokuvaohjaaja, Luhanka Juha Mäkelä toimitusjohtaja, Helsinki Merja Turunen dramaturgi, Helsinki Marjo Valve elokuvaohjaaja, Joensuu Esa Vuorinen elokuvaaja, Espoo Sihteeri Mari Karikoski taidesihteeri puh. (0)

26 Valtion kirjallisuustoimikunta Kirjallisuustoimikunta aloittaa kolmivuotiskautensa uudistunein, kokemuksen tukemin voimin. Uudet jäsenet elvyttävät toimintaa, se on usein koettu, ja kokemuksen äänenpainot luovat tukevaa pohjaa tulevan rakentelulle. Kirjallisuus muutosten paineessa Tuula-Liina Varis siirtyy varapuheenjohtajan paikalta toimikunnan keulaan. Näin hänellä on paikka myös taiteen keskustoimikunnassa, jonka varapuheenjohtajana hän kykenee avaamaan näköaloja maakuntienkin kulttuurikysymyksiin. Hän edustaa kirjallisuutta, mutta pitkäaikaisella kokemuksella kulttuurielämää laaja-alaisemminkin. Erityisesti vuosi 2009 oli kirjallisuustoimikunnalla työntäyteinen, sitä se oli koko toimikuntalaitoksella. Taiteen keskustoimikunnan kehittäminen entistä toimivammaksi taiteen edistämiskeskukseksi vyörytti paljon puhetta, runsaasti paperipinoja, ehdotuksia ja lausuntoja. Hyvälle tielle on päästy; hahmotelmat selkiytyvät uusien toimikuntien huomassa. Kirjallisuustoimikunta on jatkossakin isojen kysymysten äärellä. Tulevaisuuden näkymiä hallitsevat jo edellisen toimikunnan keskusteluissa esiintyneet asiat. Päällimmäisiä ovat monikulttuurisuuden nousu ja maahanmuuttajakirjailijoiden ja -kirjallisuuden tilanne. Miten kirjoittavat ihmiset voidaan kotouttaa vaikkapa alan järjestöihin, miten vieraiden kielten proosasta, lyriikasta, draamasta löytyy tasavertaisuuteen yltävä tolkku? Tarvitaan kääntäjiä, kaivataan asiantuntevia kriitikoita Kirjailijoita huolestuttaa taitoja taideaineiden tila peruskoulussa. Luovan työn perusedellytykset rakentuvat jo tällöin, mutta tärkeässä osassa ovat myös päiväkodit. Kirjastojen tehtävät ovat muuttuneet, ja mustana varjona ovat nousseet esiin lähikirjastojen ja kirjastoautojen palveluiden lakkauttamiset. Kirjailijat eivät ole turhaan huolestuneita näistä näkymistä, jotka kaventavat luovan työn toimintaedellytyksiä, mahdollisuuksia ja vapautta toteuttaa ammattiaan. Kustannusala elää voimakasta muutoksen aikaa; perinteisten kustantamoiden rinnalle on kohonnut pienkustantajien verkosto. Huolehtivatko kustantajat tärkeimmästään, kirjailijoista? Onko valtiovallan kehitettävä jonkinlainen uusi tukimuoto, josta jo takavuosina on ollut puhetta? Sähköinen kirja tekee tuloaan, mutta esimerkiksi joidenkin kustannusalalla toimivien mielestä se on toistaiseksi jopa riesa. Uskoa näinä laman vuosinakin on antanut kirjailijoiden ahkeruus ja kyky luoda hyvätasoista kirjalli- 26

27 Huolehtivatko kustantajat tärkeimmästään, kirjailijoista? suutta. Vuosi 2009 nosti esiin peräti yli 70 esikoiskirjailijaa; lähivuodet osoittavat minkä verran joukossa on todellisia lahjakkuuksia, joiden tuotanto elää pitempään kuin syksystä jouluun. Myönteistä on, että kulttuuria on tuettu viime vuosina runsaammin kuin koskaan, yleisöpohjakin on näin laajentunut. Kansainvälistyminen näkyy niin ikään, vaikka se kirjallisuuden osalta onkin verkkaista. Kirjallisuustoimikunta on omalta osaltaan pyrkinyt nostamaan oman alueensa profiilia. Menneenä vuonna se oli pohjustamassa Kirsi Kunnaksen valintaa akateemikoksi; kirjallisuus ja lastenkulttuuri saivat näin edustavan kärkihahmon. Taiteen valtionpalkinnoista yhden sai pitkän linjan muusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä. Ja sitten kirjallisuuden valtionpalkinnoista pääsivät tuotantonsa pohjalta osallisiksi suomalaisen nykykirjallisuuden ensimmäisenä juutalaisena mainittu Daniel Katz ja kääntäjä Juhani Lindholm, jonka klassikkosuomennoksista tuorein on J.L. Runebergin Vänrikki Ståhlin tarinat. Arto Seppälä puheenjohtaja VALTION KIRJALLISUUS- TOIMIKUNTA 2009 Puheenjohtaja Arto Seppälä kirjailija, Tampere Varapuheenjohtaja Tuula-Liina Varis kirjailija, Joensuu Jäsenet Kristiina Drews suomentaja, Helsinki Päivi Heikkilä-Halttunen kriitikko, Tampere Peter Mickwitz kirjailija, Helsinki Matti Mäkelä kirjailija, kriitikko, Hammaslahti Olli Mäkinen informaatikko, kriitikko, Vaasa Mari Mörö kirjailija, Mikkeli Juhani Niemi professori, Hämeenlinna Saila Susiluoto kirjailija, Helsinki Putte Wilhelmsson kriitikko, Turku Sihteeri Esa Rantanen ma. pääsihteeri puh. (09)

28 Kuvataidetoimikunta Tämä toimikunta on nyt sitten tullut kolmivuotiskautensa loppuun. Viimeisen vuoden aikana on mielestäni noussut ainakin kolme asiaa esiin. Toimikuntatyö vaatii aikaa ja asiantuntemusta Varmaan tärkein niistä oli Päin näköä! visuaalisten alojen taidepoliittisen ohjelman valmistuminen. Sen synnytystä oli suunniteltu jo pitkään, useampien aiempien toimikuntien pohjustamana. Opetusministeriön nimittämä työryhmä sai sen nyt valmiiksi ja julkistetuksi. Työryhmän ansiokas työ päättyi, mutta tästä eteenpäin alkaa vaihe, joka ratkaisee ohjelman soveltamisen käytännössä. Miten se pureutuu työkaluna muidenkin päättäjien kuin vain ns. asiantuntijoiden tajuntaan ja yhteiskunnalliseen ajatteluun oikeasti päin näköä. Tämä työ kuuluu niin koko taidetoimikuntalaitokselle kuin taiteilijajärjestöillekin mutta myös yksittäisille kuvataiteen kentällä toimiville ihmisille. Toinen muutosprosessi, joka on enemmän rakenteellinen, liittyy Taiteen keskustoimikunnan valmistelemaan taidetoimikuntalaitoksen kehittämiseen. Esitys valmistui keskustoimikunnan työnä ja on eräänlainen ylärakennemalli. Kuvataidetoimikunnan kommenttina tähän kehittämissuunnitelmaan käytännön tasolla haluttiin ottaa esille taas kuvataidetoimikunnan työmäärä. Visuaalisten alojen työskentelyapurahojen hakijamäärä on noin puolet kaikkien taiteenalojen hakijämäärästä ja kuvataidetoimikunnalle osoitettujen siitä valtaosa. Huolellinen tutustuminen kaikkien hakijoiden hakemuksiin vaatisi jokaiselta toimikunnan jäseneltä vähintään viikon täysipäiväisen työn. Kun otetaan huomioon toimikunnan kokoonpano, kaikilla sen jäsenillä ei ole käytännössä tätä mahdollisuutta. Työstä korvataan jäsenille vain kokouspalkkio ja yksi ylimääräinen majoittuminen hakemusten lukemisen ajaksi. Suuri osa jäsenistä on taiteilijoita, jotka elävät samassa tulotasossa kuin apurahoja hakevat taiteilijat. Toimikunnan jäsenten tehtävien vaativuus ja niiden täyttämisen edellytykset ovat ristiriitaisessa suhteessa toisiinsa. Kolmas käytännöllinen muutos tämän toimikunnan kaudella on ollut kohdeapurahojen ja muiden vastaavien avustusten jaettavan yhteissumman ja hakuprosessin niputtaminen yhteen hakuun ja yhteen jakoon. Aikaisemmin yhteisöjen ja yksityisten hakijoitten, kohdeapurahojen, julkaisutuen ja työpaja-avustusten budjetit ja osin hakuajat olivat eriytettyjä. Aikaisempi käytäntö tietyllä tavalla helpotti asioiden käsittelyä. Ensin päätettiin yhdet momentit ja sitten toiset. Nyt niiden käsittely- ja päätösprosessi on pitempi ja työläämpi, ja työjaoston 28

29 Visuaalisten alojen hakijamäärä on noin puolet kaikkien taiteenalojen hakijamäärästä. rooli asioiden valmistelussa kasvaa. Tämä saattaa johtaa toimikunnan demokratian kannalta turhautumiin. En tiedä, kuinka moni on näin kokenut, mutta itse sitä ajattelin: kykeneekö työjaosto yksin katsomaan hakemuksia riittävän monipuolisesti. Työjaoston työskentelyn olen kyllä kokenut hedelmälliseksi ja tärkeäksi. Hyvä seikka rahojen niputtamisessa on, jos apurahahakuviidakko hieman selkenee ja taiteen keskustoimikunnan valmisteleva virkatyö helpottuu. Myös toimikunnan kannalta apurahojen myöntämisperusteiden painopisteiden siirtäminen aikaisemmilta momenteilta toisille tulee mahdolliseksi. Toiminta-alueelle, johon tiettynä hetkenä näyttäisi olevan enemmän painetta ja potentiaalia kuin muualla, voidaan siirtää rahaa toisesta kohteesta. ( Joissakin yksittäisissä tapauksissa voi ehkä tässä niputusvaiheessa jäädä kunnolla huomiotta jonkun hakijan useamman eri sektorin hakemuksen liittyminen yhteen suurempaan kokonaisuuteen, ja apurahan kohdistaminen vain yhteen hänen hakemukseensa voi kaataa koko hankkeen. Tähän toimikunnan pitäisi tietenkin osata reagoida, mikäli hakemukset ovat noilta osin selkeästi laadittuja.) Neljänteen asiaan, joka ei niinkään tullut toimikunnan sisällä esiin vaan mediassa, kiinnitin huomiotani kuluneena vuonna. Se oli apurahojen jaon ja puoluepolitiikan esille pumppaamisen. Nämä seikat ovat yleisimmin joidenkin yksittäisten taiteilijoiden ja siitä innostuneen median aloitteita. Puoluepolitiikka on ollut toimikuntatyössä ainakin näiden viimeksi kuluneen kuuden vuoden aikana, jotka olen ollut mukana päätöksen teossa, aika lailla näkymättömissä, ellei suorastaan kokonaan pois kuvioista. Taidepolitiikka ja puoluepolitiikka eivät ole sama asia. Yhteiskunnallista toimintaa taidekin on. Onkohan ongelmaksi noussut joidenkin tahojen mielestä puoluepolitiikan puute käytännön taiteen tukemisessa ja taidepoliittisessa päätöksenteossa? Taide on inhimillistä toimintaa. Päättäjien ammattitaito, näkemys taiteen kentästä ja henkilökohtaiset arvot ovat tietenkin koko ajan läsnä. Juhani Tuominen puheenjohtaja VALTION KUVATAIDE- TOIMIKUNTA 2009 Puheenjohtaja Juhani Tuominen professori, Rovaniemi Varapuheenjohtaja Minna Heikinaho kuvataiteilija, lehtori, KuM,Helsinki ( alkaen) Jäsenet Janne Gallen-Kallela-Sirén museonjohtaja, FT, Tampere Pirjo Julkunen FM, Mikkeli Jari Juvonen kuvanveistäjä, Helsinki Jouko Lempinen kuvataiteilija, Lappeenranta Laura Miettinen kuvataiteilija, Turku Tarja Pitkänen-Walter kuvataiteilija, professori, KuT, Helsinki Dan Sundell konstkritiker, Helsingfors Kirsimaria E. Törönen-Ripatti kuvataiteilija, hypermediasuunnittelija, Mikkeli Jussi Valtakari taidemaalari, Taivalkoski Sihteeri Ansa Aarnio taidesihteeri puh. (09) ansa.aarnio@minedu.fi 29

30 30

31 Valtion muotoilutoimikunta Parannettua sosiaaliturvaa, muotoilupolitiikkaa ja huippuhetkiä Vuonna 2009 apurahansaajien sosiaaliturvauudistus toi tiede- ja taideyhteisöille kauan kaivattua sosiaaliturvaa. Uudistus auttaa erityisesti niitä, joilla on pitkiä apurahakausia. Yksi suuri haaste sosiaaliturvassa on kuitenkin vielä jäljellä: ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä on täysin riittämätön. Asia koskee koko taidekenttää, mutta korostuu muotoilun alalla, jossa on paljon pienituloisia tekijöitä. Taiteellisesti ansioitunut tekijä saattaa saada olemattoman pientä eläkettä. Tästä huolimatta muotoilun alalle myönnetään vain 1 3 ylimääräistä taiteilijaeläkettä vuosittain. Määrän pitäisi olla moninkertainen. Muotoilupolitiikkaa Valtion muotoilutoimikunta kutsui helmikuussa 2009 alueellisten taidetoimikuntien muotoiluasiantuntijat ja päättäjät sekä opetusministeriön viranomaiset muotoilun pyöreän pöydän keskusteluun taidehallinnon sisäisessä tapaamisessa. Yhtenä tuloksena on syntymässä ensimmäinen usean aluetaidetoimikunnan yhteinen muotoilunäyttely, jota Pohjanmaan toimikunta ryhtyi järjestämään. Näyttely avautuu tammikuussa 2010 Seinäjoella. Keskustelussa nousi esiin kysymys: pitäisikö luoda valtakunnallinen muotoilustrategia, joka painottuisi alueelliseen osaamiseen? Se kohentaisi toimijoiden edellytyksiä koko maassa ja kehittäisi muotoilun kentän monimuotoisuutta. Taidetoimikuntalaitoksen vaikutusmahdollisuudet paranisivat merkittävästi, kun voimat ja vahvuudet tarkennettaisiin. Kauden valtion muotoilutoimikunta ja alueelliset taidetoimikunnat voisivat sitoutua määrätietoiseen muotoilustrategiaan, jossa kehitetään alueellisen muotoilun erityisvahvuuksia ja määritellään tarvittavat kehitystoimet. Muotoilun alan kehitystyön pitäisi olla jatkuvaa ja sitä varten olisi hyvä saada pienille ja keskisuurille muotoiluyrityksille suunnattu erityinen tukimuoto. Uudet aluehallintoelimet ELY:t voisivat rakentaa tämänkaltaista toimintaa. Päin näköä! Visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma luovutettiin kulttuuriministerille syksyllä. Muotoilu on mukana ohjelmassa sarjakuvan ja taidekäsityön osalta. Kun ohjelman toimenpide-ehdotuksia aletaan soveltaa, on todennäköistä, että visuaalinen taide tavoittaa yleisön ja tekijät uudella tavalla. Museorakennushanke Designmuseon ja Rakennustaiteen museon laajennushanke näyttää edistyneen vuoden 2009 aikana, kun molemmat museot ajavat hanketta yhdessä ministeriötasolla. Nyt on oikea aika tehdä kauaskantoisia ratkaisuja, jotka nostavat näiden museoiden näyttelytilat ja puitteet sille tasolle, jonka Suomen muotoilu ja arkkitehtuuri ansaitsee. On tärkeää lopultakin saada Helsinkiin vahva designin ja rakennustaiteen museo, jonka kautta muotoilun ja rakennustaiteen ääni kantaa maanlaajuisesti ja kauas merten taakse. 31

32 Ehdoton huippuhetki oli, kun Helsinki valittiin maailman muotoilun pääkaupungiksi vuodeksi Vuoden huippuhetket Muotoilun vuosi 2009 oli mielenkiintoinen monin tavoin. Design Forum Finland on suurten haasteiden edessä. Kuluvan vuoden aikana se menetti tarjouskilpailussa lentokenttämyymälän, joka oli takaisku esinemuotoilulle. Tuli myös tieto rahoituksen leikkauksista. Uskon kuitenkin, että Design Forum Finland löytää pian uusia teitä ja polkuja välittää suomalaista muotoilua maailmalle. Korutaide oli näyttävästi esillä syksyn aikana. Imatran kansainvälinen korutaidetapahtuma Koru3 on huomattavin alallaan Suomessa. Tällä kertaa tapahtuman painopiste oli Itämeren ympärillä työskentelevissä taiteilijoissa. Suomalaisen korun näyttely Designmuseossa sekä Norsu ja Täky -gallerioiden näyttelyt täydensivät hienoa korusyksyä. Erityisen positiivista on, että tapahtumilla oli keskenään yhteistyötä. Suuri tunnustus suomalaiselle muotoilulle oli Harri Koskisen vastaanottama göteborgilaisen Röhsskamuseon myöntämä Torsten ja Wanja Söderbergin palkinto. Se on maailman suurin design-palkinto, arvoltaan miljoona Ruotsin kruunua eli noin euroa. Vuoden 2009 ehdoton huippuhetki oli, kun Helsinki valittiin lähes 50 hakijan joukosta maailman muotoilun pääkaupungiksi vuodeksi Se on todella suuri haaste hakijoille (pääkaupunkiseutu ja Lahti), mutta myös suuri kunnia koko Suomen muotoilulle ja myös viimeisten 20 vuoden aikana tehdylle muotoilupolitiikalle. Muotoilukenttä on tänä aikana kansainvälistynyt voimakkaasti. Antonio Altarriba puheenjohtaja VALTION MUOTOILUTOIMIKUNTA 2009 Puheenjohtaja Antonio Altarriba keraamikko, Lappeenranta Varapuheenjohtaja Päivi Bergroth sisustusarkkitehti, Helsinki Jäsenet Anna-Maija Aarras taiteilija, Turku Maija Arela tekstiilitaiteilija, Tampere Åsa Hellman keramikkonstnär, Borgå Jorma Hinkka graafinen suunnittelija, Helsinki Leena Isotalo muotoilija, Muhos Veikko Kamunen professori, Rovaniemi Kristian Keinänen teollinen muotoilija, Hong Kong Kirsti Saarikorpi korumuotoilija, Fiskars Juhani Tolvanen toimittaja, Helsinki Sihteeri Kirsi Väkiparta taidesihteeri puh. (09)

33 Valtion näyttämötaidetoimikunta Teatteri voimauttaa ja viihdyttää Suomessa on tällä hetkellä enemmän koulutettuja ja korkeatasoisia teatteritaiteen ammattilaisia kuin koskaan sen historian aikana. Mahdollisuudet kotimaisen näyttämötaiteen tietoiselle kehittämiselle ovat olemassa. Teatterilla on säilynyt vahva asema suomalaisten sydämessä. Maanlaajuinen lakisääteisesti tuettujen puheteattereiden verkosto ja näyttämötaiteen vapaan kentän ryhmät keräävät esityksiinsä vuosittain noin 3 miljoonaa katsojaa. Rahoituslain ulkopuolisten teatteriryhmien osuus katsojista on noin Vuonna 2009 tilastoitiin ensimmäistä kertaa maamme laajan harrastajakentän esitystietoja ja saatiin tietää, että harrastajateattereiden esityksissä vuonna 2008 kävi katsojaa. Suomalainen teatterikenttä muodostaa kokonaisuuden, jossa sen eri osien toimintakyky ja uusiutuminen vaikuttavat toisiinsa. Ne kaikki ansaitsevat tukensa. Teattereiden lakisääteisten valtionosuuksien jälkeenjääneisyyden korjaaminen jatkui ja VOS-teattereiden valtiontuki kasvoi 7,8 miljoonaa edel- liseen vuoteen verrattuna. Huolta aiheutti kuitenkin kuntien talouden kiristyminen ja halu käyttää kulttuurilaitosten kohonneita valtionosuuksia kunnan talouden yleiskatteeksi. Toimikunnan selkeästi ilmaistuna tavoitteena on ollut, että vuosittain vähintään yksi ryhmä siirrettäisiin valtionosuuslainsäädännön piiriin. Vuoden 2010 valtionosuuksien kohdennuspäätös toteutti toiveen, kun Tampereen komediateatteri siirtyi opetusministeriön päätöksellä lakisääteisesti tuettavien teattereiden joukkoon. Kolmivuotiskautensa aikana valtion näyttämötaidetoimikunta on käynyt jatkuvaa keskustelua suomalaisen teatterin tilasta ja tuntenut huolta alan kehityksestä, erityisesti rahoituslain ulkopuolisen kentän heikosta rahoitustilanteesta. Laajentunut koulutus ja lisääntynyt taiteiden välisyys tuo alalle jatkuvasti uusia ryhmiä ja freelancetaiteilijoita. Perinteisen teatteri- ja tanssikoulutuksen rinnalle on teatterikorkeakoulussa käynnistynyt esitystaiteen koulutus. Ammattikorkeakouluista valmistuu ilmaisutaidon ohjaajia, nukketeatteritaiteilijoita ja ns. soveltavalle taiteen kentälle suuntautuvia toimijoita. Rahoitus ja tuotantorakenteet eivät ole kehittyneet samassa tahdissa. Hakijamäärät toimikunnan tarjoamiin avustuksiin ovat kasvaneet. Taiteilijatuki ja vapaan kentän ryhmien toiminnan tukeminen ovat toimikunnan keskeisiä tehtäviä. Vuonna 2009 iloittiin lisääntyneistä taiteilija-apurahoista ja vihdoin syksyllä 2009 julkistetussa valtionbudjetissa toteutui toimikunnan 33

34 Tavoitteena on, että vuosittain vähintään yksi ryhmä siirrettäisiin valtionosuuslainsäädännön piiriin. ajama rahoituslain ulkopuolisten ryhmien toiminta-avustusten korotus. Teatteriryhmille se merkitsi määrärahan kasvua miljoonalla eurolla. Ryhmien toimintaa voitiin tukea eurolla. Ryhmien toiminta-avustusmomentin kasvun rinnalle ei valitettavasti saatu lisäystä ns. kohdeapurahoihin työryhmille ja yksittäisille taiteilijoille eikä erityisavustuksiin alan tuottajayhteisöille. Erityisavustusten tukisummat ovat viime vuosina faktisesti pienentyneet ja täysin riittämättömiä tarpeeseen nähden. Näyttämötaidetoimikunnan ainoa keino hiukan helpottaa tilannetta on ollut uusien hakijoiden ottaminen teatteriryhmien toiminta-avustusmomentille. Vuodelle 2009 toimikunta oli hyväksynyt viisi uutta ryhmää, jotka olivat Mustan ja Valkoisen Teatteri, Myllyteatteri, Quo Vadis, ILMI Ö ja Teater Taimine. Vuodelle 2010 toimikunta hyväksyi kuusi uutta ryhmää avustettavien piiriin. Nämä olivat Kuriton Company, Naamio ja Höyhen, RedNoseClub, Rospuuttoryhmä, Metamorfoosi ja Pensas. Näyttämötaidetoimikunta hyväksyi keväällä 2009 ryhmien toimintaavustusten kriteerit, edellytykset, jotka teatteri- ja orkesterilain ulkopuolisen kentän teatteriryhmän tulee täyttää toimikunnan myöntämän toiminta-avustuksen saamiseksi. Toimikunta päivitti edellisenä vuonna Esille!-raportissa julkistettua esitystään esittävän taiteen aluekeskusten aikaansaamisesta ja jätti ministeriölle ehdotuksen pilottitoiminnan rahoittamisesta. Esitys ei toistaiseksi johtanut muuhun tulokseen kuin että opetusministeriö tilasi loppuvuodesta Cuporelta selvityksen vapaan kentän ryhmien toiminnasta ja asetti työryhmän laatimaan ehdotuksen ryhmäkentän toimintaedellytysten kehittämisestä. Näyttämötaiteen uudeksi taiteilijaprofessoriksi nimitettiin lavastaja Reija Hirvikoski ja valtionpalkinto myönnettiin karismaattiselle näyttelijälegendalle Seela Sellalle. Molemmat ovat kypsiksi rutinoituneita taiteilijoita, jotka eivät silti ole menettäneet herkkyyttään, vivahteikkuuttaan ja uudistumiskykyään. Riitta Seppälä puheenjohtaja VALTION NÄYTTÄMÖTAIDETOIMIKUNTA 2009 Puheenjohtaja Riitta Seppälä johtaja, Helsinki Varapuheenjohtaja Ville Sandqvist näyttelijä, ohjaaja, Helsinki Jäsenet Ahti Ahonen teatterinjohtaja, Oulu Kristiina Hurmerinta näyttelijä, ohjaaja, Konnevesi Jari Juutinen teatterinjohtaja, näytelmäkirjailija, Lahti Merja Laaksovirta toiminnanjohtaja, Helsinki Harriet Nylund-Donner dramaturg, Åbo Tomi Purovaara toiminnanjohtaja, Vantaa Johan Storgård teaterchef, Helsingfors Raimo Söder toiminnanjohtaja, Helsinki Tiina Weckström näyttelijä, Tampere Sihteeri Ansa Aarnio taidesihteeri puh. (09) ansa.aarnio@minedu.fi 34