TA I T E E N K E S K U S T O I M I K U N TA To i m i n t a k e r t o m u s

Transkriptio

1 TA I T E E N K E S K U S T O I M I K U N TA To i m i n t a k e r t o m u s

2 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Johdon katsaus toimintaan 2 Tuloksellisuuden kuvaus: tulossopimuksen toteumaraportti 3 Taiteen tukemisen talousarvion toteumasta vuonna Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 5 Allekirjoitukset

3 1 Johdon katsaus toimintaan Toimintavuonna valtion taidetoimikunnilla alkoi uusi kolmivuotiskausi Kauden ensimmäistä vuotta leimasivat uusien tavoitteiden ja painopisteiden määrittely sekä edellisellä kaudella aloitettu toimikuntajärjestelmän kehittämistyön viimeistely. Järjestelmän kehittämisprosessi alkoi vuonna 2004 julkistetulla kansainvälisellä arvioinnilla An International Evaluation of the Finnish System of Arts Councils (OPM:n julkaisuja 2004:3). Seuraavan vuoden lopulla valmistuivat kehittämistyöryhmien raportit Alueellisen taidehallinnon uudistaminen (OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:40) ja Valtion taidetoimikuntalaitoksen kehittäminen (OPM 2005:41). Näiden perustalta opetusministeriön, taiteen keskustoimikunnan ja alueellisten taidetoimikuntien edustajista koottu työryhmä valmisteli alueellisten taidetoimikuntien hallinnon integroinnin toimikuntalaitoksen kokonaisuuteen. Työtä helpotti se, että opetusministeriöllä ja taidetoimikunnilla oli koko ajan täysi yksimielisyys kehityksen suunnasta. Työ saatiin valmiiksi lakien ja asetusten osalta siten, että alueelliset taidetoimikunnat voitiin liittää myös hallintonsa osalta kokonaisuuteen vuoden 2008 alusta. Kulttuuri- ja taidepoliittiset painopisteet 2000-luvun kulttuuripoliittisen strategiatyön ideologisena innoittaja on ollut taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelmatyö TAO (ks. OPM:n julkaisut Taide on mahdollisuuksia ja Taiteen mahdollisuuksista enemmän vuodelta 2002 sekä Valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen periaatepäätös, OPM 2003). Keskustoimikunta huomioi painopisteissään, että ohjelmatyö ei ole saanut jatkuvuutta tarpeellisen laajana strategiapohdintana (pyrkimys luovaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja sen vaatimat uudet tuntuvat resurssit). TAO-prosessin edistyneistä laajoista näkökulmista mainittakoon kuitenkin edellisen hallituskauden luovuusstrategiaprosessi sekä eri ministeriöiden välinen kulttuurivientihanke. Taiteen keskustoimikunnalla on ollut edustajansa kulttuuriviennin erilaisissa työryhmissä. Kulttuuriviennin toteuttamisen lopullisten muotojen etsimisessä myös taidetoimikuntien on oltava mukana. Kulttuurivientihanke on kiitettävästi avannut ovia kulttuurin monihallinnolliseen resursointiin. Sen oma strategia (Onko kulttuurilla vientiä? ON!, OPM 2007) on oivallisesti suunniteltu yhteistyössä eri taiteenalojen tiedotuskeskusten kanssa. Laajojen kulttuuripoliittisten strategioiden rinnalla tulee eri taiteenalojen kehittää omia tulevaisuussuunnitelmiaan. Jo toteutuneiden Musiikin alueellisen tarjonnan työryhmän (OPM 2005) sekä Teatteripoliittisen ohjelman (TKT 2006) keskeisimpiä ehdotuksia tulee saattaa käytäntöön. Laaja koko visuaalisen alan ohjelma on ensisijaisin uusista avauksista. Taiteenedistämisen resurssit Taidetoimikuntien taiteenedistämisen määrärahat nousivat maltillisesti edellisen toimikuntakauden aikana. Tavoitteeksi kaudelle asetettiin sekä apurahojen eläke- ja sosiaaliturvauudistuksen toteuttaminen että taiteilija-apurahojen määrän lisääminen. Taiteilija-apurahoja tulee lukumääräisesti kasvattaa, koska niiden määrällinen taso on luotu jo 1980-luvun alkupuolella. Eräillä aloilla taiteilijoiden lukumäärä on sen jälkeen jopa moninkertaistunut. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön arviointi-

4 tutkimus apurahojen vaikuttavuudesta on antanut tarvittavaa taustatietoa. Toivomus taiteenedistämisen resurssien lisäämisestä ulotettiin sekä valtion taidetoimikuntiin että alueellisiin taidetoimikuntiin. Edelleen korostettiin, että on välttämätöntä saada lisää ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä. Toiveet eivät toteutuneet vuoden 2007 budjetin osalta: kun taidetoimikuntien resurssit lisääntyivät edellisenä toimintavuonna 4 %, nyt nousu jäi vain yhteen prosenttiin. Kaikkien taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan oli yhteensä 24,4 miljoonaa euroa. Toimikuntakauden keskeisiä kulttuuripolitiikan tavoitteita on yhä kasvavan ja entistäkin monimuotoisemman "vapaan kentän" elinmahdollisuuksien turvaaminen. TAOtavoitteen mukaisesti valtionosuusrahoitteisten kulttuuri- ja taidelaitosten tulisi päästä budjettiturvan piiriin. Vain tällä tavalla voidaan irrottaa tarpeellinen määrä vapautuvaa resurssia vapaan kentän tarpeisiin. Musiikin ja näyttömötaiteen alalla ensimmäisiä askeleita ovat Musiikin alueellinen tarjonta -työryhmän raportin ja valtion näyttämötaidetoimikunnan teatteripoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttaminen. Koulutuksen kysymyksistä taiteen soveltavan käytön edistämiseen Keskeisiä painopisteitä vuosille ovat myös koulutuksen kysymykset. Taidealojen koulutuksen kysymykset sekä opiskelijamäärinä että sisällöllisenä arviointina ovat erityisen ajankohtaisia. Erityisesti tulee arvioida taiteenalojen ammattikoulutuksen kehittymistä. Taide-, taito- ja ilmaisualojen asemakaan ei ole parantunut peruskoulutuksessa. Taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutusta tulee rahoituksellisesti edelleen kehittää taiteen keskustoimikunnan ja Suomen Akatemian yhteistyönä. Päämääränä on yhteisten erillisrahoitusten sijaan hakujen säännöllisyys. Samalla on huolehdittava myös siitä, että taiteellinen jatkotutkimus tunnistetaan ja tunnustetaan osana Suomen Akatemian rahoitusta. Taiteen alueellinen saatavuus on edelleen keskeinen painopiste opetusministeriön kulttuuripoliittisessa strategiassa. Tärkeä osa uudistavaa kulttuurin aluepolitiikkaa on myös taiteen aluekeskusten toiminnan ja rahoituksen vakiinnuttaminen. Opetusministeriön painopisteistä tärkeimpiä ovat myös tekijänoikeuskysymysten uudet haasteet. Keskeisiä saavutuksia toimintavuonna oli se, että tekijänoikeuskysymysten lakivalmistelu säilyi opetusministeriössä. Taiteen soveltavan käytön edistäminen vaatisi oman mallinsa sekä koulutuksen että rahoituksen näkökulmista. Rahoituksen ratkaiseminen järkevästi on mahdollista vain monihallinnollisesti. Erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ymmärtää toiminnan ennaltaehkäisevä luonne sekä kansanterveydelliseltä että syrjäytymistä ehkäisevältä kannalta. Taiteen keskustoimikunta on esittänyt jo kansainvälisen arvioinnin lausunnossaan, että laaja-alaisia taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja resursointikysymyksiä varten Suomeen tulisi perustaa valtion tiede- ja teknologianeuvostoa vastaava pääministerivetoinen monihallinnollinen poliittisen päätöksenteon elin. Sen tehtävänä olisi etsiä poliittinen tahtotila julkisen vallan taiteen ja kulttuurin uusille resurssimahdollisuuksille, tiellä kohti luovan hyvinvointiyhteiskunnan konkretisoimista.

5 Muista erityispainopisteistä kaudelle mainittakoon mm. monikulttuurisuuden näkyvämpi asema kulttuuripolitiikassa sekä lastenkulttuurin edistäminen. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö aloitti hankkeet kummankin teeman edistämiseksi. Hakemusten määrän nousu tasaantunut Apurahojen ja avustusten hakemusmäärä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien käsittelemiä hakemuksia saapui kaikkiaan yli 9 200, joista eri hakijoita oli noin Näistä vähän vajaat sai hakemukselleen myönteisen päätöksen. Päätösten tasa-arvoisuuteen sukupuolen, alueen, kielen tai iän suhteen voidaan olla varsin tyytyväisiä. Noin puolet sekä hakijoista että saajista on naisia (53% - 50%), noin puolet sekä hakijoista että saajista asuu pääkaupunkiseudulla (52% - 56%). Ruotsinkielisten saajien osuus (7 %) vastaa hakumäärää. Nuoria hakijoita ja saajia on edelleen varsin vähän, vain noin neljännes. Alle 35-vuotiaiden hakumäärä, samoin kuin avustusten saajien määrä, on edelleen pieni (26% - 21%). Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön toiminta painottui taidekentän ja valtion tukijärjestelmän välisten suhteiden arviointiin, taidepoliittisen tuen vaikuttavuuden tarkasteluun sekä taiteen rahoitusrakenteen muutoksien selvittämiseen. Tutkimushankkeita olivat taiteilija-apurahojen vaikuttavuus, lastenkulttuuri tukikohteena, taiteilijat ja monikulttuurisuus, tanssin produktiotuen kehitys sekä säätiöiden tuki taiteelle. Tutkimusyksikön päällikön väitöskirja, jossa tarkastellaan valtion taitelijatuen roolia taiteilijan määrittelyssä, hyväksyttiin Helsingin yliopistossa ja julkaistiin tutkimusyksikön julkaisusarjassa. Taiteen vapautta perusoikeutena käsittelevä tutkimusjulkaisu osui ajankohtaiseen aiheeseen ja sai runsaasti mediahuomiota. Tutkimusyksikkö osallistui myös radiomusiikin sääntelyä koskevaan tutkimushankkeeseen sekä kartoitti taidetoimikuntien historiaa tulevaa 40-vuotisjuhlajulkaisua varten. Arsis-lehteen 4/2007 kirjattiin kaikki toimintavuoden aikana myönnetyt apurahat. Numero toimii historiankirjoituksena antamassa kokonaiskuvan valtion taidetoimikuntien ja taiteen keskustoimikunnan taiteenedistämisen vuoden määrärahapäätöksistä. Arsiksen ensimmäinen numero esitteli uudet toimikunnat, toisen numeron teemana oli taiteen tuottamiseen liittyvät kysymykset. Vuoden englanninkielinen, erityisesti kansainväliseen jakeluun suunnattu Arsis esitteli suomalaisen kulttuurivientihankkeen taustoja. Taiteen keskustoimikunnan kansainvälisen toiminnan pysyvinä muotoina jatkuivat toimiminen International Federation of Arts Councils and Culture Agencies (IFACCA) sekä Ars Baltica -yhteisöissä sekä tutkimusyksikön kansainvälinen yhteistyö. IFACCAssa jatkoi puheenjohtajana suomalaisjäsen, keskustoimikunnan edellinen puheenjohtaja Risto Ruohonen, Ars Baltica -verkostossa osallistuttiin aktiivisesti sen toiminnan uudellenarviointiin. Apuraha- ja avustustoiminnassa on välitöntä kansainvälisyyttä tukevaa merkitystä erityisesti matka-avustuksilla ja residenssitoiminnan tuella, mutta nykyään varsin usein myös taiteilijoiden työskentely- ja kohdeapurahoilla. Kulttuurivientihankkeen osalta eri raporteissa mainittu keskustoimikunnan matka-apurahojen ja residenssitoiminnan avustusten merkittävä kasvu ei toteutunut vielä toimintavuonna.

6 2 Tuloksellisuuden kuvaus Tulossopimuksen toteumaraportti: Tuloskortti A: Vaikuttavuustavoitteet A 1 Taiteen tukeminen A 2 Saavutettavuus, kulttuurinen monimuotoisuus, taiteen soveltava käyttö A 3 Kansainvälinen vuorovaikutus A 4 Taide- ja taiteilijapolitiikka A 5 Tutkimus- ja julkaisutoiminta A 6 Tiedotustoiminta Tuloskortti B: Tuottavuustavoitteet B 1 Apurahajärjestelmän toimivuus B 2 Asiantuntijajärjestelmän toimivuus Tuloskortti C: Kehittymistavoitteet sekä henkilöstö- ja toimintaresurssien kehittäminen C 1 Työyhteisön kehittäminen C 2 Toimikuntatyöskentelyn, toimintaresurssien ja toiminnan ohjauksen kehittäminen Liitteet Liite A 1 Taiteen tukeminen: taulukot 1-6 ja kuviot 1-4 Liite A 5 Tutkimusyksikön toimintakertomus Liite B Taulukko tuottavuuden tunnusluvuista ja kuvio 5 hakemusmääristä Liite C Taulukot 7-14 henkilöstöresursseista ja kuvio 6 työhyvinvointikyselystä

7 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLISEN TULOSSOPIMUKSEN TOTEUMARAPORTTI Tuloskortti A VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Tulostavoite A 1 Korkeatasoisen ja innovatiivisen taiteellisen työskentelyn ja tuotannon edellytysten parantaminen sekä taiteen roolin kehittäminen tietoyhteiskunnassa A 1 TAITEEN TUKEMINEN 2007 Keino A 1.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Apurahojen ja avustusten jakaminen Apuraha- ja avustuspäätökset. ja tuen toimivuuden ja kattavuuden Tuen kohdentaminen alan huippuosaamiseen ja laaja-alaiseen, korkeatasoiseen taiteelliseen toimintaan; monitaiteellisen sekä taiteiden kehittäminen. Tuetun laadukkaan ja raja-alueella olevan toiminnan huomioon ottaminen. Tavoitteena Tuen kattavuuden ja innovatiivisen toiminnan esittely mahdollisimman suuri taiteenalojen kattavuus ja hakijakunnan sukupuoli-, rahoitusperustan seuranta, taiteilijatuen vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen, taiteilijoiden työmarkkinatilanteen tutkimus (mm. Arsis-lehti- ja bulletin, katsaus toimikuntakauteen, erillinen julkaisu tms, myös mahd. ulkopuolinen arviointimenettely). ikä-, kieli- ja asuinpaikan huomioon ottaminen mahdollisuuksien mukaan Tukijärjestelmän kattavuus ja kohdentuminen, muutokset rahoitus- ja työmarkkinatilanteessa, apurahojen vaikuttavuusarviointi Apuraha- ja avustuspäätökset: raportoitu Arsis Bulletinissa 4/2007 ja verkkosivuilla Tuen kattavuus ja vaikuttavuus: ks. raportin liite A 1 taulukot 1-6 ja kuviot 1-4 sekä verkkosivut ja alla mainitut tutkimushankkeet ja julkaisut. Tutkimushankkeet: taiteilija-apurahojen vaikuttavuus (kielteisten tukipäätösten merkitys), lastenkulttuurin tukipolitiikan kehitys, tanssin produktiotuen merkitys, säätiöiden rahoitus taiteelle. Julkaisut: P. Karhunen: Taidetoimikuntalaitoksen tuen hakijat ja saajat alueittain Tilastotiedote 1/2007; P. Karhunen: Taidetoimikuntien myöntämä tuki Tilastotiedote 2/2007; P. Karhunen: Taidetoimikuntien myöntämä tuki Tilastotiedote 1/2008; M. Heikkinen: Valtion taiteilijatuki taiteilijan määrittelijänä. Tutkimusyksikön julkaisuja no 32- Keino A 1.2 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Toimikuntalaitoksen osallistuminen opetusministeriön kulttuurin tukea koskevaan päätöksentekoon asiantuntijaelimenä. Taiteen keskustoimikunta ja opetusministeriö toteuttavat yhdessä Suomen Akatemia kanssa taiteilijoiden taiteellisen tutkimuksen vuorovaikutushankkeen hyödyntäen pilottihankkeen kokemukset Lausuntojen, esitysten ja aloitteiden lukumäärä. Avustustoiminnan ja -politiikan asiantuntevuus ja perusteltavuus. Monipuolisen substanssiasiantuntemuksen tarjoaminen opetusministeriölle. Taiteen ja tutkimuksen yhteistoiminnan synergia ja uudet metodologiset innovaatiot Ks. raportin liite A 1, taulukko 6 OPM:lle annetuista lausunnoista. Taiteilijoiden taiteellisen tutkimuksen edistämishankkeen arviointi toimikuntakauden aikana, vuosittain hankkeen erillisrahoitus OPM:stä (yht , á /v). Vuoden 2007 tuki tutkimushankkeisiin myönnetty (4 kpl, yht ). Sivu 1

8 Tulostavoite A 2 Taiteen tasa-arvoisen saavutettavuuden, kulttuurisen monimuotoisuuden ja taiteen soveltavan käytön lisääminen A 2 SAAVUTETTAVUUS - KULTTUURINEN MONIMUOTOISUUS - TAITEEN SOVELTAVA KÄYTTÖ Keino A 2.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Osallistuminen lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toteutukseen ja seurantaan Ohjelman hankkeistamisen muodot; lausunnot, raportit jne. Aktiivinen ja monipuolinen panos ohjelman toteuttamisessa Raportoidaan OPM:lle maaliskuu/08 ohjelman toimenpiteiden toteutuksesta v Jaoston sihteeri pysyvänä asiantuntijana STM:n Lapsiasianeuvottelukunnassa ja hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman työryhmässä. Tutkimushanke lastenkulttuurin tukipoltiikan kehityksestä. Keino A 2.2 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Lastenkulttuurin apurahojen ja palkintojen jakaminen, erityisavustukset teema-alueilla Keino A 2.3 Terveyttä kulttuurista - verkostossa toimiminen Keino A 2.4 Taiteenaloittaisesti eriytyvien määrärahojen jakaminen ja osallistuminen asiantuntijaelimenä OPM:n päätöksentekoon esim. kulttuurisen monimuotoisuuden tukemisessa (kulttuuriset vähemmistöt) Hankkeiden ja tuen piirissä olevien henkilöiden/ yhteisöiden määrä; tuetun toiminnan kvalitatiivinen esittely; hankkeiden arviointi määräajoin Erityisryhmille suunnattujen edistämistoimien tehokas kohdentuminen valituilla teema-alueilla ja taiteenalakohtaisesti eriytyvissä tukimuodoissa; taidepalvelujen tarjonnan ja osallistumismahdolli-suuksien lisääminen Lastenkulttuurin apurahat ja avustukset sekä taiteenalojen tuki raportoitu Arsis Bulletinissa 4/2007 ja viraston verkkosivuilla, tukimuotojen kokonaissummat tilastoselvityksessä 1/2008. Osallistuttu Terveyttä kulttuurista -verkoston toimintaan. Erityisryhmät sisältyvät tavanomaisiin tukitoimiin. Tutkimushanke monikulttuurisen taiteellisen toiminnan asemasta tukijärjestelmässä. Tulostavoite A 3 Taiteen alan kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön edellytysten ylläpito ja edelleen vahvistaminen A 3 KANSAINVÄLINEN VUOROVAIKUTUS Keino A 3.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Matka-avustusten jakaminen taiteilijoille ja taiteen alan asiantuntijoille Hakemusten ja jaettujen avustusten määrät ja muut tilastolliset jakaumat Laadukkaan ja monipuolisen taiteilijoiden ja taiteen alan asiantuntijoiden kansainvälisen toiminnan ja yhteistyön turvaaminen Avustusten kokonaismäärä, ks. Tilastotiedote 1/2008 Keino A 3.2 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Residenssiohjelman toteuttaminen; tuetaan kansainvälisiin residensseihin osallistumista sekä Suomessa ylläpidettäviä kansainvälisiä taiteilijaresidenssejä Hakemusten ja jaettujen avustusten määrät ja muut tilastolliset jakaumat; erillinen arviointihanke esim. toimikuntakausittain Residenssitoiminnan edellytysten vahvistaminen, toiminnan laajentaminen ja tunnetuksi tekeminen Päätökset raportoitu Arsis Bulletin 4/2007 Keino A 3.3 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Itämeren alueen kulttuuriyhteistyötä edistävän Ars Baltica-verkoston toimintaan osallistuminen Hankkeiden lukumäärät ja monipuolisuus, taiteen kentän toimijoiden osallisuus; kokouksiin ja muihin yhteistyön tilaisuuksiin osallistuminen, kontaktien määrä ja tuloksellisuus Yhteistyön edelleen kehittäminen, suomalaisten toimijoiden aktivoiminen, hankkeiden monipuolistaminen Osallistuminen verkoston toimintaan (mm. kokoukset Saltzaussa ja Kööpenhaminassa). Verkoston toiminnasta ks. Sivu 2

9 Keino A 3.4 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Osallistuminen taideneuvostojen kansainvälisessä järjestössä (IFACCA) alan yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen Yhteistyön edelleen kehittäminen ja monipuolistaminen, informaationvaihto Osallistuttu verkoston toimintaan, toteutettu D'Art -kysely radiomusiikin sääntelystä. Keino A 3.5 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Taiteenalojen substanssiasiantuntemuksen tarjoaminen opetusministeriölle Valmius monipuolisen taiteenalojen asiantuntemuksen tarjoamiseen OPM:n Kansainvälinen tutkimusyhteistyö, ks. tarkemmin tutkimusyksikön osuus. kansainväliseen yhteistyöhön (esim. osallisuus kulttuurivientihankkeessa, julkaisu nuorten taiteilijoiden kansainvälistymisestä jne.) kansainvälisessä kulttuuriyhteistyössä Tutkimus kansainvälistymisen vaikutuksista nuorten nykytaiteilijoiden tilanteeseen Tulostavoite A 4 Taiteen ja taidepolitiikan aseman vahvistaminen yhteiskunnallisessa toiminnassa ja päätöksenteossa A 4 TAIDE- JA TAITEILIJAPOLITIIKKA Keino A 4.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Osallistuminen TAO-ohjelman Ohjelman hankkeistamisen Monipuolisen ohjelmatyö- ja muun taidepoliittisen asiantuntemuksen toimeenpanoon ja sen organisointiin, muodot ja niiden toimivuus; tarjoaminen opetusministeriölle erityisesti taiteilijapolitiikan alueella jossa taiteen keskustoimikunta ja valtion taidetoimikunnat toimivat lausunnot, raportit jne; ks. myös taidepolitiikan tutkimuksen alue OPM:n asiantuntijaeliminä; myös ohjelmatyön seuranta erityisesti Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman osalta Keino A 4.2 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Valtakunnallisen yhteistyön lisääminen alueellisten taidetoimikuntien kanssa TAOohjelman toteuttamisessa erityisesti lastenkulttuurin ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisessä; valtion ja alueellisten taidetoimikuntien rohkaiseminen alueelliset rajat ylittävään hanke- ja muuhun yhteistyöhön Tiivistyvä yhteistyö teema-alueilla Toimittu opetusministeriön asiantuntijaelimenä: mm. OPM:n pitkän tähtäyksen strategiatyössä ja Kulttuurivientihankkeen työryhmissä. Teatteripoliittinen ohjelma valmistui. Osallistuminen taidehallinnon kehittämistyöhön. Alueellisen taidehallinnon henkilöstön siirtoa valmisteltiin OPM:n kanssa yhteisessä työryhmässä. Seurantatilastoinnin kehittäminen alueellisen taidehallinnon osalta (mm.tilastotiedote 1/2007). Sisäisen kehittämisen työryhmän (SiKe) ehdotusten toimeenpanoa valmisteltu, valtionavustusten kriteerejä kehitetty yhdessä OPM:n esittelijöiden kanssa. Lastenkulttuurijaosto jakoi avustuksia mm. lastenkulttuuripoliittisen ohjelman mukaisiin hankkeisiin. Sivu 3

10 Tulostavoite A 5 Taide- ja taiteilijapolitiikan toteuttamisen, kehittämisen ja arvioinnin kannalta relevantin tietoperustan tuottaminen ja välittäminen A 5 TUTKIMUS- JA JULKAISUTOIMINTA Keino A 5.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Uuden tutkimustiedon tuottaminen, Tutkimushankkeet,julkaisusarjat, Parempi tietoperusta erityisesti strategiapainotusten osoittamilla alueilla, Kuusi tutkimushanketta, 9 julkaisua ja artikkelia, 11 esitelmää ja luentoa, tilastointi ja tietopalvelu. olemassa olevan tietoaineiston jatkoanalyysi, artikkelit ja konferenssipaperit, taidepolitiikan toteutumisen seuranta erityisesti keskeisillä Kirjastolainat 1112 kpl, kokoelmakartunta 222 nidettä. arviointivälineiden kehittäminen kirjaston kokoelmat ja tietopalvelu, tiedottamisen sisältö ja kohdentuminen tulostavoitealueilla, tuotetun tiedon välittyminen kentän toimijoille ja laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun Kansainvälinen toiminta: IFACCA D'Art -kysely, kolme esitelmää kansainvälisissä tutkimuskonferesseissa, NKT:n toimituskunta, pohjoismainen kulttuuripolitiikan tutkimuksen kontaktiryhmä, ARLIS/Norden. Ks. tarkemmin Tutkimusyksikön toimintakertomus (liite) Keino A 5.2 Julkaisutoiminta, kirjastotoiminta, tiedotus Keino A 5.3 Osallistuminen alan kansainväliseen yhteistyöhön Tulostavoite A 6 TKT:n asiakaskuntaa, sidosryhmiä ja taidehallinnon sisäisiä tarpeita palveleva tiedotus sekä taidepolitiikan ja sen tulosten yleinen esittely A 6 TIEDOTUSTOIMINTA Keino A 6.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Neljä kertaa vuodessa ilmestyy kulttuuripolitiikan lehti Arsis, jonka numeroista yksi on kansainväliseen levitykseen menevä englanninkielinen nro. Arsis-lehden ilmestyminen, nettipalvelun päivittyminen, tiedottamisen laadun ylläpito, verkkopalvelujen käyttäjämäärät Tasokas tiedottaminen viranomaistiedotuksena sekä kulttuuripoliittisesti kiinnostavan materiaalin tuottaminen keskustelun tueksi Julkaistu Arsis-lehteä 4 numeroa, joista yksi englanniksi. Ylläpidetty verkkosivuja Verkkosivujen latauksia yht kpl. Lehdistötiedotteita 65 kpl. Keino A 6.2 Tiedotteiden, tiedotustilaisuuksien ja luennoinnin avulla painotetaan suoraa tiedotustoimintaa alan toimijoille ja tiedotusvälineille Keino A 6.3 Kehitetään ulkoisia verkkopalveluja Sivu 4

11 Tuloskortti B TUOTTAVUUSTAVOITTEET Tulostavoite B 1 Monimuotoisen taiteen tukijärjestelmän tehokas hallinnointi ja kehittäminen B 1 APURAHAJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Keino B 1.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Tukijärjestelmän hallinnointiin liittyvä Esim. eri tukimuotojen hakemus- Monimuotoisen tukijärjestelmän (40 erilaista tukimuotoa) ylläpidon, koulutus ja kehittämistyö sekä henkilöstöresurssien vahvistaminen ja päätösmäärät suhteessa henkilöstöresursseihin toimivuuden turvaaminen ja kehittäminen; dokumentinhallinta-järjestelmä ainakin osittain toimikuntien jäsenten käytettävissä Tuottavuuden tunnuslukuja, ks. raportin liite B. Henkilöstöresurssit, ks. raportin liitteen C taulukot 7-14 ja kuvio 6. Keino B 1.2 Tiedottamisen vahvistaminen asiakaspalvelussa mm. verkkopalvelun avulla; sisäisessä työskentelyssä uuden dokumentinhallintajärjestelmän (Edmund) käytön laajentaminen Esim. verkkopalvelun käyttäjämäärät Tulostavoite B 2 Monipuolisen taiteen asiantuntijajärjestelmän ja hanketoiminnan ylläpito ja kehittäminen Keino B 2.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2007 Hanketoiminnan ja -neuvonnan kehittämistyö; sisäisessä työskentelyssä dokumentinhallintajärjestelmän käytön laajentaminen; henkilöstöresurssien vahvistaminen B 2 ASIANTUNTIJAJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Esim. asiantuntijatehtävien ja hankkeiden määrät suhteessa henkilöstöresursseihin. Toimikuntien kyky hoitaa niille osoitetut tehtävät. Monipuolisen asiantunte-muksen tarjoaminen ja hanke-kokonaisuuden ylläpito; toimikuntalaitoksen tukea saaville hankkeille pyritään antamaan neuvontaa myös muista rahoitusrakenteista ja -mahdollisuuksista Toimi- ja lautakuntien ja niiden jaostojen kokoukset. Asiantuntemuksen käyttö, ks. raportin liite A 1 taiteen tukemisesta. Henkilöstöresurssit, ks. raportin liitteen C taulukot 7-14 ja kuvio 6. Tuloskortti C KEHITTYMISTAVOITTEET SEKÄ HENKILÖSTÖ- JA TOIMINTARESURSSIEN KEHITTÄMINEN Henkilökehys sisältää keskustoimikunnan hallintotoimiston, tutkimusyksikön sekä 11 taiteen edistämistehtävissä toimivaa taiteilijaprofessoria Toteuma 2007 ks. raportin liitteen C taulukot. Henkilöstö on sitoutunut taiteen keskustoimikunnan tavoitteiden toteuttamiseen. Viraston tehtäviä ja tavoitteita toteutetaan riittävillä toimintaresursseilla ja motivoituneella, osaavalla henkilöstöllä, jonka ammattitaitoa ylläpitävästä ja kehittävästä koulutuksesta ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Sivu 5

12 1. Työyhteisön kehittäminen Työyhteisön ja sen jäsenten tavoitteita, vastuita ja työskentelytapoja kehitetään ja tuodaan esille yksikkökokouksissa, palavereissa ja koko työyhteisöä koskevissa erityisissä kehittämistilaisuuksissa. Keskeisiä keinoja ovat myös toimenkuvien ja vastuiden kirjaaminen ja kehittäminen, uuden palkkausjärjestelmän toteuttaminen ja edelleen kehittäminen sekä työntekijöiden motivointi. Tavoitteena on, että uusi palkkausjärjestelmä on täysimääräisesti käytössä vuonna Taidesihteeri-osastosihteeri -tiimiohjausta kehitetään. Henkilöstön ja johtamisen kehittämiseksi laaditaan koulutuskartoitus. Koulutussuunnitelmaa päivitetään vuosittain. Henkilöstösuunnitteluun kiinnitetään huomiota. Henkilöstön työhön perehdyttämiseksi on laadittu kansio, jota päivitetään tarpeen mukaan. Tärkeänä koulutusmuotona pidetään myös työssä oppimista kokeneempien työntekijöiden opastuksella. Vuosittain käydään kunkin työntekijän kanssa tavoite- ja kehityskeskustelu. Sisäisessä tiedotuksessa käytetään muun ohella Edmund-dokumentinhallintajärjestelmää. Toteuma 2007 Toteutunut yksikkökokouksissa, palavereissa. Palkkaustyöryhmässä tarkennettu alueellisten taidetoimikuntien henkilöstön toimenkuvia ja pisteytetty niiden virkojen tehtävät. Uusia työntekijöitä perehdytetty. Työsuojelutoimikunnan kokouksia pidetty 5 kpl, työsuojeluohjelmaa päivitetty, liikunnallinen tyky-päivä pidetty toukokuussa Solvallassa, kulttuurikierros syyskuussa Tuusulassa. Liikuntaa tuettu liikuntasetelein. Työhyvinvointikysely (THB) tehty marraskuussa, yhteenevto liitteessä C. Työyhteisön työkykyä ja hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään työsuojelun ja työterveyshuollon toimenpitein, riskienkartoituksella ja tyky -toiminnalla (mm. liikunnan tukeminen). Työsuojelun toimintasuunnitelma laaditaan kolmivuotiskausittain. Selvitetään mahdollisuudet osallistua opetusministeriön työtyytyväisyysbarometriin. 2. Toimikuntatyöskentelyn, toimintaresurssien ja toiminnan ohjauksen kehittäminen Jatketaan sisäisen budjetin, tulosohjauksen ja toimintojen suunnittelua ja kehittämistä. Siirrytään useampivuotisiin tulossopimuksiin, ja talousarvion käyttösuunnitelmissa toimikuntakohtaisiin kokonaismäärärahoihin (kuten on esim. säveltaiteen edistämisessä) Toteuma 2007 Tulosohjausprosessia kehitetty mm. alueellisen taidehallinnon henkilöstön siirtoa valmistelleen työryhmän osana, Netrakoulutukseen osallistuttu. Vahvistetaan hallintotoimiston henkilöstöresursseja vastaamaan taidehallinnon uudistamiseen liittynyttä tehtäväkentän lisäystä Henkilöstöresurssien käyttö ja kehittäminen, ks. tuloskortin liite C. Toimitilaratkaisuissa tehty sisäisiä järjestelyjä. Opetusministeriöstä saadaan tukipalveluita vakiintuneiden käytäntöjen ja periaatteiden mukaisesti mm. puhelinkeskuksen, atk-tukipalveluiden, käännöspalveluiden, palkanmaksun sekä muun maksatuksen ja kirjanpidon sekä yhteisöiden valtionavustusten revision osalta. Selvitetään käännöspalvelujen tilanne. Valtion taideteostoimikunnan toiminnan kehittämistarpeita koskevat menot (vuokra-, teosten hankinta-, konservointi- ja kunnos- tuskustannukset) suoritetaan erillismäärärahasta. Vuonna 2005 perustetaan amanuenssin virka. Ryhdytään toimenpiteisiin toiminnan volyymin ja henkilöstömäärän kasvun edellyttämien toimitilaratkaisuiden toteuttamiseksi yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Toimintamenojen mitoituksessa otetaan huomioon toimitilojen lisätarpeesta aiheutuva vuokramenojen kasvu. Toimintamäärärahan kehitys Toimintamenomomentille on vuodelle 2005 taiteen keskustoimikunnalle nettobudjetoitu Toteuma 2007 Ks. toimintakertomuksen osa 3 talousarvion toteumaluvuista 2007 Määrärahasta varaudutaan suorittamaan alueellisten taidetoimikuntien toimintamenoihin ja alueelliseen taiteenedistämiseen kuten vuonna Taiteen keskustoimikunnan tutkimus- ja tiedotustoiminnan kokonaismenoihin ( v. 2004) opetusministeriö osoittaa käytettäväksi taiteen tukemisen veikkausvoittovaroista Sivu 6

13 Voimassaolo, sopimusehdot ja raportointi Tulossopimuksen toteutumista seurataan opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan yhteisessä seurantakokouksessa keväällä Tutkimustoiminnassa on erityisenä yhteistyöfoorumina lisäksi oma ohjausryhmä. Tulossopimuksessa todettujen vuoden 2005 määrärahojen osalta edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen määrärahat hyväksyessään vuoden 2005 talousarvion. Allekirjoitukset Helsingissä Taiteen keskustoimikunnan puolesta Opetusministeriön puolesta HANNU SAHA JARMO MALKAVAARA KALEVI KIVISTÖ LAURA MÄKELÄ Puheenjohtaja Pääsihteeri Ylijohtaja Kulttuurisihteeri Liitteet (4 kpl): Liite 1. TKT:n tulostavoitteet osana TAO-ohjelman toteuttamista Liite 2. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien tuki taiteelliseen toimintaan v Liite 3. Apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2003 (taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat) Liite 4. Taiteen keskustoimikunnalle, valtion taidetoimikunnille ja apurahalautakunnille osoitettujen hakemusten määrä (kpl) Sivu 7

14 Liitteet tuloskorttiin A, tulostavoite A1 Taulukot 1 6, kuviot 1 4 Taulukko 1. Taiteen keskustoimikunnan 1 tuki vuonna 2007 tukimuodot ja summat Taiteelliseen työskentelyyn (taiteilijat)) 12,0 milj. Kirjastoapurahat * Kuvittajien kirjastoapurahat Näyttöapurahat Säveltaiteen kirjastoapurahat Taiteilija-apurahat ** Taiteilijaprofessuurit Valtionpalkinnot *** Projekteihin (taiteilijat/työryhmät/yhteisöt) 4,2 milj. Elokuvakulttuurin tuki Kohdeapurahat Kuvataiteen ateljee- ja työpajatuki Kuvataiteen julkaisutuki Kuvataiteen näyttelytoiminta Lastenkulttuurituki Lyhytaikaiset ammattiteatterituotannot Matka-avustukset sekä residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta Media-, sirkus ja monitaidetuki Muotoilun projektituki Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki Rakennustaiteen edistäminen Tanssikulttuurin tuki Tanssiproduktioiden tuki Valokuvataiteen produktiotuki Valokuvateosten laatutuki Yhteisöille 4,2 milj. Alueellinen valokuvatoiminta Alueelliset elokuvakeskukset Alueoopperat Elokuvan laatutuki Kirjallisuuden projektituki Konserttitoiminnan edistäminen Musiikkikilpailut Musiikkileirit ja mestarikurssit Rahoituslain ulkopuoliset orkesterit Rahoituslain ulkopuoliset tanssiteatterit Rahoituslain ulkopuoliset teatterit Sävellystilaukset Taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutus KAIKKI YHTEENSÄ 20,4 milj. * Josta tietokirjailijoille ** Sis. aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat. *** Sis. lastenkulttuurin valtionpalkinnot Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. Ns. taiteilijatuki koostuu taiteelliseen työskentelyyn ja projekteihin käytettävästä tuesta 1

15 Taulukko 2. Valtion taide- ja kulttuuribudjetti, veikkausvoittovarat sekä taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan vuonna 2007 Euro milj. Valtion budjetti: taide ja kulttuuri 391,3 Veikkausvoittovarat taiteen tukemiseen* 188,8 Taiteen keskustoimikunnan tuki** 20,4 Alueellisten taidetoimikuntien tuki 4,1 Taidetoimikuntien tuki kokonaisuudessaan*** 24,4 Taidetoimikuntien tuen (24,4 milj. ) osuus valtion taidebudjetista 6 % * Sisältää kirjastot 40 milj.. ** Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. *** Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat. Lähde: Valtion talousarvio opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan apuraharekisteri (HARAVA), alueelliset taidetoimikunnat Taulukko 3. Taiteen keskustoimikunnan* hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2007 Tukimuoto (yhteenveto taulukosta x) Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat % hakijoista Taiteelliseen työskentelyyn % Josta taiteilija-apurahat** % Projekteihin % Yhteisöille % Kaikki tukimuodot yhteensä *** *** 43 % * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. ** Apurahaa haettu vuonna *** Päällekkäisyydet poistettu. Hakijat ovat voineet hakea ja saada apurahoja useasta tukimuodosta. Kuvio 1. Taiteen keskustoimikunnalle* osoitettujen hakemusten määrä (kpl) vuosina * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. 2

16 Kuvio 2. Taiteen keskustoimikunnan* tuen jakautuminen taiteenaloittain vuonna 2007 (yht. 20,4 milj. ) tanssitaide 6,1 % taideteollisuus 4,8 % säveltaide 14,2 % valokuvataide 5,4 % arvostelijat 0,7 % elokuvataide 7,5 % kirjallisuus 24,0 % rakennustaide 2,2 % näyttämötaide 11,6 % muu* 4,7 % kuvataide 18,7 % * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. ** Muu = sirkus- ja mediataide sekä taiteenaloittain luokittelemattomat. Sirkustaiteen osuus koko tuesta 0,7 % ja mediataiteen 0,6 %. Taulukko 4. Alueellisten taidetoimikuntien apuraha- ja avustushakemukset sekä myönnöt (lkm) vuonna 2007 Apurahahakemuksia Apurahamyöntöjä Avustushakemuksia Avustusmyöntöjä Hakemukset yhteensä Myönnöt yhteensä Myönnöt hakemuksista % Etelä-Savo % Häme % Kaakkois-Suomi % Keski-Suomi % Lappi % Oulu % Pirkanmaa % Pohjois-Karjala % Pohjanmaa % Pohjois-Savo % Satakunta % Uusimaa % Varsinais-Suomi % Yhteensä % 3

17 Kuvio 3. Alueellisten taidetoimikuntien myöntämän tuen jakautuminen taiteenaloittain vuonna 2007 (yht. 4,1 milj. ) taideteollisuus 8,4 % tanssitaide 6,1 % valokuvataide 3,8 % elokuvataide 2,6 % kirjallisuus 11,0 % säveltaide 13,3 % kuvataide 24,8 % rakennustaide 1,5 % näyttämötaide 15,9 % muu* 12,6 % * Muu = taiteenaloittain luokittelematon tai taiteidenvälinen sekä lastenkulttuuri, arvostelijat, tapahtumat ja tuottajat. Luvut sisältävät alueellisten taidetoimikuntien avustukset, apurahat ja palkinnot sekä läänintaiteilijoiden palkkakulut. Kuvio 4. Taidetoimikuntien * tuki tukimuodoittain vuonna 2007 (yht. 24,4 milj. ) Alueellisten tmk:ien tuki 16,6 % Yhteisöille myönnettävä tuki 17,1 % valtionpalkinnot 0,9 % Valtion taiteilijaapurahat 31,2 % Taiteilijaprofessuurit 2,0 % Kirjasto- ja näyttöapurahat 14,9 % Kohdeapurahat & muut projektituet 17,2 % *Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat. * 4

18 Taulukko 5. Taiteen keskustoimikunnan* apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2007 % Hakijoista % Tuen saajista Naiset 52,7 % 49,6 % Pääkaupunkiseutu 52,3 % 55,6 % Ruotsinkieliset 7,1 % 7,2 % Äidinkieli "muu" 2,6 % 2,0 % Alle 35-v. 25,7 % 21,4 % LKM** *Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja apurahalautakunnat. ** Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu. Ei sisällä alueellisia taidetoimikuntia. Taulukko 6. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien antamat lausunnot vuonna 2007 Hakemuksia Määräraha Taiteilijaeläkkeet 467 * Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat Valtakunnallisesti merkittävät kansainväliset elokuvafestivaalit ** Elokuva-alan järjestöt Kirjallisuuden ostotuki *** Kirjailijajärjestöt Taidekoulut Kuvataidejärjestöt Harrastajateatterijärjestöt Ammattiteatterijärjestöt Säveltaiteen harrastustoiminta Musiikki-instituutit Säveltaidejärjestöt Graafisen suunnittelun ja sarjakuvan järjestöt Tanssialan järjestöt Valokuva-alan järjestöt Yhteensä * Taiteilijaeläkkeet ovat valtion budjetissa valtiovarainministeriön menokohdassa. ** Hakemukset siirretty elokuvasäätiölle. *** Esitys kirjastojen ostotukilistalle otettavista kirjoista. Lausunto koskee kaikkia Suomessa ilmestyviä nimikkeitä. 5

19 Liite tuloskorttiin A, tulostavoite A5 Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön toiminta vuonna 2007 Tutkimusyksikön tehtäväkenttänä on kulttuuripoliittisesti relevantti tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta, tarjoaa asiantuntijapalveluja taidehallinnolle ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuripolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuripolitiikan alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa. Vuoden 2007 tutkimus- ja julkaisutoiminta painottui taidekentän ja valtion tukijärjestelmän välisiin suhteisiin, valtion taidepoliittisen tuen kehitykseen ja vaikuttavuuteen sekä taiteen rahoitusrakenteen muutoksiin. Tutkimushankkeita olivat taiteilija-apurahojen vaikuttavuus, lastenkulttuuri tukikohteena, taiteilijat ja monikulttuurisuus, tanssin produktiotuen kehitys ja vaikutukset sekä säätiöiden tuki taiteelle. Yksikön julkaisuissa tarkasteltiin myös valtion taitelijatuen roolia taiteilijan määrittelyssä sekä taiteen vapautta perusoikeutena. Yksikkö oli lisäksi mukana radiomusiikin sääntelyä koskevassa tutkimushankkeessa, kartoitti taidetoimikuntien ja taidepolitiikan historiaa ja laati vuosittaiset seurantatilastot toimikuntien tuesta taiteelliseen toimintaan. Valtion taiteilijatuen vaikuttavuutta selvitettiin kertomusvuonna Pauli Rautiaisen tutkimuksessa, joka kohdistui kielteisen taiteilija-apurahapäätöksen saaneiden tilanteeseen ja käsityksiin apurahajärjestelmän toimivuudesta. Tutkimus on ensimmäinen kielteisen päätöksen saaneiden tilannetta kartoittava selvitys, ja se liittyy valtion taiteilija-apurahojen merkitystä ja vaikutuksia taiteellisen työn kannalta selvittävään tutkimushankkeeseen. Tutkimus ilmestyy vuoden 2008 alussa. Lastenkulttuurin tukipolitiikan kehitystä selvitettiin Kaija Rensujeffin ja Anna Anttilan tutkimushankkeessa ja tanssin produktiotuen merkitystä Paula Karhusen tutkimuksessa, jotka liittyivät valtion harkinnanvaraisen taidepoliittisen tuen merkitystä selvittävään laajempaan tutkimushankkeeseen. Tutkimukset julkaistaan vuonna Vuoden aikana käynnistyi myös monikulttuurisen taiteellisen toiminnan asemaa tukijärjestelmässä selvittävä hanke, joka kohdistuu sekä muualta muuttaneiden että saamelaisten taiteilijoiden asemaan tukipolitiikassa. Yksikö on seurannut yksityisen sektorin - yritysten ja säätiöiden - tukea taiteelle ja kulttuurille 1980-luvulta alkaen. Kertomusvuonna tarkasteltiin säätiöiden tukea taiteelle ja siinä tapahtuneita muutoksia Pekka Oeschin selvityksessä, joka kartoitti säätiöiden tukitoimia vuosina 2001 ja Julkaisu ilmestyy vuoden 2008 alussa. Yksikkö osallistuu Suomen Akatemian rahoittamaan radiomusiikin muutoksia käsittelevään tutkimushankkeeseen radiomusiikin sääntelyä eri maissa koskevalla selvityksellä. Kertomusvuoden aikana toteutettiin esiselvityksenä IFACCA:n D'Art kysely sääntelypolitiikasta, johon saatiin vastaukset 16 maasta. Vuoden aikana käynnistyi myös Pauli Rautiaisen selvitys taidetoimikuntalaitoksen historiasta ja taidepoliittisista suuntaviivoista. Selvityksen tulokset ilmestyvät taidetoimikuntien 40-vuotisjuhlavuonna 2008.

20 Merja Heikkisen väitöskirja Valtion taiteilijatuki taiteilijan määrittelijänä tarkastelee valtion tukea taiteilijoille yhteiskunnallisten taiteilijamääritelmien muotoutumisen näkökulmasta. Se kysyy, minkälaista määrittelyvaltaa käyttää pohjoismaille tyypillinen valtion taiteilijatukijärjestelmä ja tarkastelee tämän määrittelyvallan ehtoja ja ulottuvuuksia pohjoismaisen tukimallin suomalaisessa muunnelmassa. Tutkimus käsittelee taiteilijatuen tavoitteita, perusteluja ja keinoja, päätöksentekojärjestelmän toimintaa ja rakenteita sekä toteutunutta toimintapolitiikkaa ja sen vaikutuksia sekä symbolisen että taloudellisen määrittelyvallan kannalta. Suomalaisen tukijärjestelmän piirteitä täsmennetään vertailulla muiden pohjoismaiden vastaaviin järjestelmiin. Pauli Rautiaisen julkaisu Taiteen vapaus perusoikeutena tarkastelee Suomen perustuslakiin 1990-luvulla kirjattua taiteen vapauden turvaavaa perusoikeussäännöstä, joka on jäänyt erääksi heikoimmin tunnetuksi ja vähiten sovelletuksi perusoikeudeksi. Tutkimus kuuluu ensisijaisesti valtiosääntöoikeuden alaan, mutta on samalla tutkimusotteeltaan poikkitieteellinen puheenvuoro taiteellisen toiminnan oikeudesta tosiasialliseen riippumattomuuteen. Taiteen vapautta koskevan perusoikeusnormin taustaarvoja lähestytään oikeusvaltion ja hyvinvointivaltion käsitteiden kautta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan taiteen vapauteen liittyvää ihmisoikeussääntelyä sekä esitellään taiteen vapautta koskevaa perusoikeussääntelyä Saksassa ja Yhdysvalloissa. Tilastotiedotteita -sarjassa julkaistiin vuosittain ilmestyvä seurantatilasto Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2006, joka käsittelee Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien sekä alueellisten taidetoimikuntien tukea taiteelliseen toimintaan. Siinä tarkastellaan tuen jakautumista eri taiteenaloille ja alueille sekä muun muassa nuorten, naisten, pääkaupunkiseudulla asuvien sekä ruotsinkielisten osuuksia apurahan hakijoista ja saajista. Tilastotiedotteessa Taidetoimikuntalaitoksen tuen hakijat ja saajat alueittain 2005 tarkastellaan ensimmäistä kertaa kaikkien alueellisten taidetoimikuntien apurahan hakijoiden ja saajien määrää ja jakautumista alueittain, taiteenaloittain sekä iän ja sukupuolen mukaan. Se käsittelee myös valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien hakijoiden ja saajien jakautumista alueittain. Yksikkö julkaisi myös Päivi Pakkasen ja Aino Sarjen toimittaman artikkelikokoelman Finnish Dance Research at the Crossroads: Practical and Theoretical Challenges. Englanninkielisessä julkaisussa kaikkiaan kaksikymmentä suomalaista tutkijaa esittelee omia näkökulmiaan tanssintutkimukseen. Artikkelit edustavat useita erilaisia lähestymistapoja, ja ne antavat monipuolisen kuvan alan tutkimuksen laajasta kirjosta sekä sen monitieteisestä luonteesta. Yksikön tutkijat osallistuivat vuoden aikana sekä kotimaisiin että kansainvälisiin tutkimuskonferensseihin. Paula Karhunen esitti tutkimuspaperinsa Does arts training produce too many artists? Considerations on the employment situation of art graduates kolmansilla pohjoismaisilla kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivillä Norjassa ja Pauli Rautiainen tutkimuspaperinsa Taiteen vapaus ja tietoyhteiskunnan taide XII Oikeustieteen päivillä Tampereella. Anna Anttila ja Kaija Rensujeff esittelivät otsikolla Children's Culture as a Target of Support in Finland tutkimustaan BIN-Nordenin seminaarissa Børn og kultur Islannissa. Yksikön tutkijat esittelivät tutkimuksiaan myös kulttuurialan aikakausjulkaisuissa ja tiedotusvälineissä. Lisäksi yksikkö tuotti tilastoja ja muita tietopalveluja tiedotusvälineille sekä taidehallinnolle ja kulttuurin kentän toimijoille kotimaassa ja ulkomailla.

21 Yksikön tutkijat pitivät vuoden aikana luentoja ja esitelmiä oppilaitoksissa, valtionhallinnon ja kulttuurialan laitoksissa ja organisaatioissa sekä alan kotimaisissa ja kansainvälisissä tapaamisissa ja seminaareissa. Lisäksi he toimivat Nordisk kulturpolitisk tidskrift -julkaisun toimituskunnassa ja osallistuivat IFACCA:n (International Federation of Arts Councils and Cultural Agencies) tutkijayhteistyöhön sekä pohjoismaisen kulttuuripolitiikan tutkimuksen virkamiesryhmän toimintaan. Suunnittelija Satu Lindberg osallistui sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmän että pohjoismaisen taidekirjastojen ARLIS/Norden järjestön toimintaan ja järjestön vuosikonferenssiin, joka pidettiin Århusisssa otsikolla "The day after tomorrow - users and innovation in the art libraries". Yksikön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan kirjasto on kaikille avoin taide- ja kulttuuripolitiikan alan erikoiskirjasto. Sen kokoelmiin kuuluu nidettä, ja sinne tulee 150 koti- ja ulkomaista kulttuurialan aikakausi- ja tiedotuslehteä. Kokoelma karttui vuoden aikana noin 222 niteellä. Kokoelmat on tallennettu taidekorkeakoulujen kirjastojen ja Taiteen keskustoimikunnan kirjaston yhteiseen ARSCA- tietokantaan, joka on osa korkeakoulukirjastojen yhteistä LINDA-tietokantaa. Kirjasto vastasi myös tutkimusyksikön julkaisujen jakelusta ja myynnistä sekä yksikön julkaisutoiminnan esittelystä Helsingin kirjamessuilla Merja Heikkinen tutkimusyksikön päällikkö Vuoden 2007 julkaisut: Merja Heikkinen: Valtion taiteilijatuki taiteilijan määrittelijänä. Määrittelyvallan ehtoja ja ulottuvuuksia pohjoismaisen tukimallin suomalaisessa muunnelmassa. Tutkimusyksikön julkaisuja n:o 32. Pauli Rautiainen: Taiteen vapaus perusoikeutena. Tutkimusyksikön julkaisuja n:o 33. Paula Karhunen: Taidetoimikuntalaitoksen tuen hakijat ja saajat alueittain Applicants and recipients of Arts Councils by region Tilastotiedote - Facts and Figures 1/2007. Paula Karhunen: Taidetoimikuntien myöntämä tuki Support granted by the Arts Councils Tilastotiedote - Facts and Figures 2/2007. Päivi K. Pakkanen & Aino Sarje (eds.) Finnish dance research at the crossroads: Practical and theoretical challenges. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.

22 Liite B tulossopimuksen toteumaraporttiin 2007 ER TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN TUOTTAVUUDEN TUNNUSLUKUJA Loppusuoritteet ja -suoriteryhmät kpl Määrät 2005 htv Htv %- osuus kpl Määrät 2006 htv Määrät 2007 Htv %- osuus kpl htv Htv %- osuus A. Hallintotoimisto: 25,4 77,7 24,5 75,9 25,0 76,7 Valtionavustuspäätökset (kpl) ,8 42, ,9 39, ,4 41,1 josta: -taiteelliseen työskentelyyn josta taiteilija-apurahat projekteihin yhteisöille lausunnot valtionavustushakemuksista (OPM:lle), kpl Arsis -lehti (nroa) 4 0,6 1,8 4 0,6 1,9 4 0,6 1,8 Lehdistötiedotteet Käynnit verkkosivuilla/ verkkosivulatauksia (2007) Taiteilijaprofessorien työ luovan taiteen edistämiseksi (htv) , , ,7 B. Taideteostoimikunta: 2,4 7,3 2,3 7,1 2 6,1 Teoksia kokoelmassa (kpl) lisäys ed. vuodesta (kpl) Tilaustyöt (kpl) Kilpailut (kpl) C.Tutkimusyksikkö: 4,9 15,0 5,5 17,0 5,6 17,2 Kirjasto: 1 -kirjastotyö 0,5 0,3 0,3 -julkaisutyö 0,5 Lainaukset (kpl) Kirjaston kokoelmat (nidettä) Kokoelmien karttuminen (nidettä) Tutkimus ja julkaisutoiminta 3,9 Julkaisut (kpl) ,9 9 3,1 Esitelmät (kpl) ,3 11 0,3 Erittelemätön 1 1,9 100,0 100,0 100,0 Työpanoksen käyttö/mittayksikkö henkilötyövuodet 32,7 32,3 32,6

23 Liite C TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 7 Eräitä toteutuneita lukuja v kirjanpidosta Virkasuhdepalkat (ei sis tait.prof)* sos kul 22,943 %* *ei huomioitu sair.vak. yms. lakien mukaisia palautuksia Koulutuspalvelut 3857 Työterveyspalvelut Virkistyspalvelut 4585 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 8 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja prosenttiosuus (tiedot marraskuun viimeisen päivän tilanteen mukaan) vuosi Vakinaiset Määräaikaiset* lkm % lkm % lkm % ,8 7 41, , , ,1 9 42, , , ,8 4 18, ,6 4 17, ,3 5 21, *sisältää pysyvästi määräaikaisen puheenjohtajan viran TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 9 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstö määrä (tiedot marraskuun viimeisen päivän tilanteen mukaan) vuosi kokoaikaiset osa-aikaiset harjoittelijat yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm % ,1 1 5, ,0 2 10, ,2 1 4, ,6 1 4,2 1 4, ,3 4 18,2 1 4, ,3 4 17,4 1 4, ,0 3 13,

24 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 10 Henkilöstön lukumäärä vuosittain ja muutosprosentti (tiedot marraskuun viimeisen päivän tilanteen mukaisia) vuosi lkm muutos-% , , , , , , ,0 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 11 Henkilötyövuosien lukumäärä ja muutosprosentti vuosi hallintotoimisto tutkimusyksikkö taideteostoimikunta yhteensä muutos-% ,94 5,66 1,00 17, ,92 5,09 1,67 19,7 11, ,58 5,44 2,00 21,0 6, ,29 6,37 2,42 23,1 10, ,38 4,92 2,44 21,7-6, ,50 5,55 2,33 21,4-1, ,00 5,54 2,08 21,6 0, siirrettiin Taiteen keskustoimikunnan yhteyteen seuraavat lautakunnat: kirjastoapurahalautakunta näyttöapurahalautakunta valtion taideteostoimikunta säveltaiteen kirjastoapurahalautakunta siirrettiin 15-vuotisten valtion taiteilija-apurahojen seuranta ja mahdolliset jatkotoimet TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 12 Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan koulutusaste lukumäärä %-jakauma koulutusasteen mukaan miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä Perusaste 2 2 8,7 8,7 Keskiaste ,4 8,7 13,0 Alin korkea-aste ,7 8,7 Alempi korkeakouluaste ,4 8,7 13,1 Ylempi korkeakouluaste ,7 30,4 39,1 Tutkijakoulutusaste ,7 8,7 17,4 Yhteensä ,2 73,9 100,0 Koulutustasoindeksi 6 5,71 5,93