Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kontula-Kurki

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kontula-Kurki

2 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Toimintasuunnitelmassamme kuvaamme, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Kontula-Kurjessa pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan 2017 sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin

3 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Näin meidän yksikössä/ryhmässä: - otamme toiminnassamme huomioon lasten yksilölliset tarpeet ja vahvuudet, sekä erilaiset tavat oppia - tuemme lapsen monilukutaidon kehittymistä tarjoamalla monipuolista toimintaa - lapset tulevat kuulluiksi pienryhmätoiminnassa ilmaisemalla mielipiteensä ja ajatuksensa - suunnittelemme ja arvioimme toimintaa säännöllisesti, esim. tiimikokouksissa - henkilökunta käy koulutuksissa ja koulutuksen anti puretaan esim. iltakokouksissa tai kehittämispäivillä - tutustumme perheisiin ja perheet meihin, esimerkiksi pihatapahtumissa ja perheilloissa/ iltapäivissä, vanhemmat saavat vertaistukea ja tutustuvat toisiinsa - hyödynnämme vahvuuksia, kannustamme toisiamme 3

4 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Päiväkodissamme on käytössä vuorovaikutussopimus, jota kaikki ovat sitoutuneet noudattamaan. Lapsiryhmissämme leikki on tie oppimiseen ja oivaltamiseen, vuorovaikutukseen ja tunteiden tunnistamiseen. - panostamme leikkien opettamiseen ja opetteluun sekä sisällä, että ulkona (mm.roolileikkejä, pelejä, ohjattuja sääntöleikkejä) - aikuisella on aktiivinen rooli lasten leikin kehittelyssä/leikissä aikuinen on mukana leikissä - vasukeskusteluissa keskustelemme vanhempien ja lasten kanssa lasten vahvuuksista ja mielenkiinnon kohteista ne huomioiden muutamme oppimisympäristöä ja leikkejä - ryhmissämme on käytössä leikkitaulut - vaihtuvat, erilaiset leikit mahdollistavat tutustumisen kavereihin sekä pitkäkestoisen leikin - toimintavälineet ovat lasten ulottuvilla - päivittäisissä kokoontumisissa on mm. tutustumisleikkejä ja yhteisistä asioista keskustelua 4

5 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Näin meidän yksikössä: - tutustumme lasten kanssa monipuolisesti erilaisiin tieto- ja viestintävälineisiin ja käytämme niitä lasten kanssa viikoittain, esim. kirjat, kuvat, sanomalehdet, tabletit, kamerat - toiminnan suunnittelussa ja toiminnassa otamme huomioon digitaalisen dokumentoinnin, sisältöjen tuottamisen, median käyttäjäksi kasvamisen, yhteistyötahot, tiedonhaun, medialeikit Etunimi Sukunimi 5

6 Oppimisympäristö Oppimisympäristöjen tarkoitus on tukea lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. Näin meidän yksikössämme: Mietimme miten oppimisympäristömme vastaa ryhmän lasten tarpeisiin: - huolehdimme, että tilat ja päivän struktuuri on selkeä ja turvallinen - hyödynnämme oppimisympäristössä kuvia, tukiviittomia ja esineitä - varmistamme että lapsi saa tarvittaessa levätä ja leikkiä rauhassa - tuemme lapsen liikkumista sallimalla liikkumisen - muokkaamme oppimisympäristöä lasten kasvun ja kiinnostuksen mukaan - pidämme yllä positiivista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista oppimisympäristöä - toimimme kiireettömästi - tuemme lapsen tunteiden esittämistä ja selvittämistä - ehkäisemme kiusaamista puuttumalla heti kiusaamiseen Etunimi Sukunimi 6

7 Oppimisympäristö Oppimisen kaikkiallisuuden huomioiminen: - hyödynnämme päiväkodin pihaa ja kaikkia tiloja oppimisympäristönä - hyödynnämme lähiympäristöä, luontoa ja kulttuuritarjontaa - huomioimme lasten turvallisuuden eri oppimisympäristöissä - hyödynnämme lasten mielenkiinnon kohteet oppimisympäristöjen käytössä - opetamme kestävää kehitystä päiväkodissa ja ympäristössä jossa liikumme (luonnossa kulkeminen, kierrätys, tavaran kunnioittaminen) Lasten osallisuus oppimisympäristön rakentamisessa, suunnittelussa ja arvioinnissa: - suvaitsemme kasvattajina lasten osallisuutta - sallitaan lasten ilmaista ajatuksiaan ja ne otetaan aidosti huomioon - keskustellaan lasten kesken ja lasten kanssa - poimitaan ideoita lasten leikeistä - selvitetään lasten kiinnostuksen kohteita - laitetaan lasten töitä esille minne ja miten lapsi haluaa - rakennamme leikkitaulua lasten kanssa ja muokkaamme sitä - annamme lapsille työtehtäviä - lapset ovat mukana arjen toiminnoissa - havainnoimme lapsia ja arvioimme ovatko lapset olleet osallisia ja mitä kehitettävää on Etunimi Sukunimi 7

8 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Näin meidän yksikössä/ryhmässä : - kuuntelemme lasten, vanhempien ja henkilöstön mielipiteitä ja ajatuksia, sekä otamme ne huomioon keskusteluissa, erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa - huomioimme lasten yksilölliset tarpeet mm. pienryhmätoiminnassa - lapset vaikuttavat itse leikkien valintoihin ja sisältöön (esim.leikkitaulut) - keskustelemme lasten kanssa mm. kulttuureista, tavoista, uskonnoista, lapsilta nousevista aiheista ja siitä, mikä heitä mietityttää - lapset osallistuvat vasukeskusteluihin - vanhemmilla on mahdollisuus osallistua lapsensa varhaiskasvatustoimintaan olemalla mukana päiväkodin toiminnassa esim. retkillä 8

9 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Näin meidän yksikössä/ryhmässä : - tutustumme suomalaiseen kulttuuriperintöön ja vietämme suomalaisia perinteisiä juhlia (esim. joulu, kalevalanpäivä) - kunnioitamme eri kulttuuritaustoja ja otamme huomioon perheiden toiveita - järjestämme vaihtoehtoista toimintaa esim. joulun aikaan - päiväkodissa käytämme suomenkieltä - painotamme asiakkaille, että lapsen oman äidinkielen puhuminen vahvistaa ja edesauttaa hänen suomenkielen oppimistaan - päiväkodissamme käy säännöllisesti suomi toisena kielenä (S2) lastentarhanopettaja konsultoimassa henkilökuntaa ja hän on tarvittaessa mukana asiakkaiden kanssa käytävissä keskusteluissa 9

10 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Näin meidän yksikössä/ryhmässä - yksikkömme toiminnassa liikunta ja liikkuminen on tärkeää liikuntatiimi kokoontuu säännöllisesti, mietimme lapsille, perheille ja henkilöstölle omat liikkumiseen kannustavat ideat ja tapahtumat jokaiselle kuukaudelle - ruokailusta olemme sopineet, että ohjaamme ja kannustamme lapsia maistamaan kaikkia ruokia, esim. sormiruokapäivät - ohjaamme lapsia terveellisiin ruokailutottumusiin mm. annostelemalla ruuan lautasmallin mukaisesti - häirintä-, kiusaamis-, ja riitatilanteisiin puutumme heti (nollatoleranssi), autamme ja ohjaamme lapsia ristiriitojen ratkaisuissa - arvioimme päiväkotiympäristön turvallisuutta säännöllisesti, mm. tarkistamme joka aamu päiväkodin pihan - askarteluissa käytämme kierrätys- ja luonnonmateriaaleja - lajittelemme ruuan jätteet, paperit, lasit, maitopurkit jne. - - kaikissa hankinnoissa huomioimme kestävän kehityksen 10

11 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Näin meidän yksikössä: Ajattelu ja oppiminen - päiväkodissamme kannustamme omaan ajatteluun ja omien ratkaisujen tekemiseen. Ohjaamme omiin havaintoihin ja pyydämme perusteluja. Rohkaisemme kysymään ja arvioimaan omaa toimintaa. Esimerkiksi katsomme yhdessä ikkunasta ja arvioimme tarvitseeko kurahousuja tai mietimme miten perunasta saa pienemmän palan - lasten leikki-ideasta ja kiinnostuksenkohteista nostamme tointaan sisältöjä, joita yhdessä lasten kanssa tutkimme ja kehittelemme. Esimerkiksi hämähäkin metsästyksen jälkeen hämähäkkiteemaa käsitellään eri tavoin, mm. askarteluissa, lauluissa, tabletilla - lapset dokumentoivat itse omaa toimintaansa mm. valokuvaamalla tai piirtämällä - lapset osallistuvat yhteisiin keskusteluihin esimerkiksi lasten palaverissa tai aamupiirissä, joita kirjaamme ylös - Kasvunkansiosta ja Kurkistuskirjasta lapset voivat seurata omaa historiaansa päiväkodissa Etunimi Sukunimi 11

12 Oppimisen alueet Jokaisen ryhmän toiminnassa huomioidaan oppimisen eri alueet kunkin ryhmän lasten tarpeiden, iän ja mielenkiinnon kohteiden mukaisesti: kielten rikas maailma Ilmaisun monet muodot minä ja meidän yhteisömme tutkin ja toimin ympäristössäni kasvan liikun ja kehityn Etunimi Sukunimi 12

13 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Näin meidän yksikössä: - arvioimme varhaiskasvatusyksikön toimintaa säännöllisesti kehittämispäivillä, iltakokouksissa, viikkokokouksissa, pedagogisissa palavereissa - tiimipalavereissa arvioimme lapsiryhmän toimintaa ja omaa pedagogista toimintaamme viikoittain keskustelemalla, arvioinnit kirjataan ja arvioinnin perusteella muutamme toimintaamme - kuuntelemme ja havainnoimme lasta eri menetelmiä käyttäen huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso, esim. haastattelut, hymynaamat, kuvakortit - kirjaamme kasvattajien havaintoja lapsesta havainnointivihkoon ja käytämme niitä toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä - toteutamme lapsen itsearviointia päiväkodissa lapsen kehitystason huomioiden, esim. 3-5 v aamupiireissä keskustelemme, missä olen hyvä - esikouluryhmissämme lapset arvioivat osaamistaan eri lomakkeiden sekä haastattelujen avulla 13

14 Toiminnan arviointi ja kehittäminen - aloitamme lapsen kasvunkansion tai Kurkistuskirjan tekemisen, kun lapsi aloittaa varhaiskasvatuksen, jatkuen esiopetusvuoden loppuun saakka (kokonaiskehitys/ jatkumo) - käytämme kielenseurantalomakkeita S2- lapsen kielenkehityksen seurannassa ja niiden pohjalta suunnittelemme, miten tuemme lasten suomen kielen kehittymistä - vanhemmat pääsevät osallisiksi toiminnan arviointiin ja kehittämiseen vasu- ja leops- keskusteluiden, päivittäisten kohtaamisten, vanhempainiltojen ja asiakaskyselyiden kautta - kasvattajana peilaamme jatkuvasti omaa työtämme suhteessa vasussa kirjattuihin tavoitteisiin - arvioimme työtämme pohdiskelemalla omia työtapojamme ja niistä yhdessä keskustellen - kerran vuodessa käytävässä kehityskeskustelussa esimiehen kanssa arvioimme omaa työtämme ( arviointi/ uudet tavoitteet) - kehitämme ja arvioimme itseämme kasvattajayhteisön jäsenenä osallistumalla koulutuksiin, työiltoihin, pedagogisiin kokouksiin sekä työyhteisön kehittämispäiviin Etunimi Sukunimi 14

15 Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus - perhe- ja vanhempainilloissa keskustelemme perheiden toiveista ja ryhmä yhteisistä tavoitteista mm. sosiaalisten taitojen harjoittelu, käytöstavat, omatoimisuus, karkea- ja hienomotoriset taidot - päivittäisissä kohtaamisissa kerromme lapsen päivästä ja havainnoista, joita olemme päivän mittaan lapsesta tehneet - vanhempien kanssa käymme syksyllä vasu- tai leops-keskustelun ja lisäksi 4 vuotta täyttävistä lapsista käydään hyve 4- keskustelu - keväällä käymme esikoululaisista vielä uuden leops- keskustelun - vasu-keskustelun käymme vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin, ja lisäksi arviointikeskustelun 15

16 Yhteistyö ja viestintä Monialainen yhteistyö - kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) kanssa käymme läpi ryhmiemme lapset vähintään kerran vuodessa - S2- opettajan kanssa kartoitamme syksyisin lapset, jotka tarvitsevat tukea suomen kielen oppimisessa ja hän myös käy jokaisessa ryhmässä vähintään kerran vuodessa - neuvolan kanssa toteutetaan hyve4 ja 3-vuotistarkastukset - tarvittaessa teemme yhteistyötä lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kanssa - esikouluryhmät tekevät yhteistyötä lähikoulun kanssa, esim. vierailut koulussa

17 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Perhe saa tiedon päivähoitopaikasta ja saamme ryhmään tiedon, että lapsi on saanut paikan. 1. Otamme yhteyttä perheeseen tai vanhemmat ottavat yhteyttä päiväkotiin. 2. Sovimme sopivan ajankohdan tutustumiselle. Huomioidaan lapsen ikä ja tarve tutustumisajan pituudessa. 3. Sovittu aikuinen ottaa perheen vastaan: näyttää päiväkodin tilat, antaa tiedotteet, sopii aloituskeskustelu ajan, päivittäiset tutustumisajat (pehmeälasku). Aloittaminen: Hoitosuhteen alettua lapsi jää ryhmään ilman vanhempia aluksi muutamaksi tunniksi ja pikkuhiljaa pidempään. Jos mahdollista, olisi hyvä, että lapsi olisi aluksi lyhempiä päiviä. Vanhemmat voivat tuoda lapselle turvaa tuovat lelut, kuvan, tutin yms. Aloituskeskustelu ja varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) laatiminen: Aloituskeskustelu pyritään pitämään ennen hoitosuhteen alkamista ja vasukeskustelu kahden kuukauden sisällä aloituksesta. 17

18 Siirtyminen varhaiskasvatuksessa Siirtyminen ryhmästä toiseen: 1. Perheelle kerrotaan siirtymisestä. 2. Lapsi tutustuu uuteen ryhmään oman ryhmän aikuisen kanssa (lapsen ikä huomioiden). 3. Tutustuttuaan ryhmään lapsi jää vähitellen ryhmän toimintaan. 4. Käymme keskustelun siirtyvästä lapsesta ja tarvittaessa vanhemmat ovat mukana. 5. Lapsi siirtyy uuteen ryhmään. Siirtyminen päiväkodista toiseen: 1. Vanhemmat ottavat yhteyttä päiväkodin johtajaan siirtotoiveesta. 2. Kun siirto on varmistunut vanhemmat ottavat yhteyttä uuteen päiväkotiin ja hoitavat tutustumisen. 3. Tarvittaessa järjestetään yhteinen keskustelu siirtyvästä lapsesta Etunimi Sukunimi 18

19 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2- tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään Etunimi Sukunimi 19