Päiväkoti Puron toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Myllytonttu-Puro

Transkriptio

1 Päiväkoti Puron toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Myllytonttu-Puro

2 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

3 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Päiväkoti Purossa työskentelee tällä hetkellä 8 työntekijää; 4 lastentarhanopettajaa sekä 4 lastenhoitajaa. Lapsiryhmiä Purossa on neljä, joissa jokaisessa työskentelee vuoden 2017 loppuun asti kaksi aikuista; yksi lastentarhanopettaja sekä yksi lastenhoitaja, jotka toteuttavat parityöskentelyä. Tammikuusta 2018 lähtien Siilit ryhmään saadaan lisää lapsia ja parityöskentelyn lisäksi toinen lastenhoitaja. Jokaisella neljällä ryhmällä on päiväkodissa oma ryhmätila. Kasvatushenkilökunnalla on käytössä yhteinen lukujärjestys, joka päivitetään viikoittain työvuorojen mukaisesti. Lukujärjestykseen suunnitellaan ryhmittäin tilajaot, ulkoilut, retkipäivät ja muu toiminta, jotta päiväkodin sisä- ja ulkotilat olisivat mahdollisimman paljon yhteisessä hyötykäytössä. Näin ollen toimintaa pystytään suunnittelemaan lapsiryhmän tavoitteiden mukaisesti myös käytettävissä olevien tilojen ja välineiden suhteen. 3

4 Päiväkodin toiminta on pedagogisesti tavoitteellista ja suunniteltua. Henkilökunnalla on kerran syksyssä ja kerran keväällä yhteinen kehittämispäivä, jolloin suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan päiväkodin yhteisiä tavoitteita ja toimintaa. Lisäksi päiväkodissa on kerran viikossa talopalaveri sekä jokaisen ryhmän oma tiimipalaveri, jotta toimintaa on mahdollista kehittää lapsiryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Päiväkoti Puron yhteisiä teemoja vuodelle 2017 ovat; kirjat, sadut ja draama sekä Suomi 100 ja suomalaiset perinteet. Muita yhteisiä tapahtumia; isänpäiväjuhla, YK-päivänjuhla, perinneleikit, itsenäisyyspäiväjuhla, joulukirkko, kerran kuussa koko talon pihaleikitys sekä ryhmien yhteiset lauluhetket. Joulujuhlan toteutuksessa näkyy Suomi 100: juhlaa varten on kerätty vanhemmilta heille tuttuja ja rakkaita perinnelauluja. Juhlassa vanhemmat pääsevät yhdessä lapsensa kanssa kiertämään ryhmätiloissa, joissa on muun muassa joulukorttien tekoa peruna painantamenetelmällä, satuvisa ja yhteislaulua Etunimi Sukunimi 4

5 Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen päiväkodissa perheellä on ensin tutustumisjakso. Jakson aikana lapsi harjoittelee yhdessä vanhemman kanssa päiväkodin eri tilanteita, kuten ulkoilua, leikkiä ja ruokailua. Tutustumisjakson aikana lapsi tutustuu ympäristöön, ryhmänsä aikuisiin ja muihin lapsiin. Tutustumisjakso kestää muutamasta päivästä viikkoon. Lapsen päiväkodissa oloaikaa lisätään pehmeällä aloituksella pikkuhiljaa. Tutustumisjakson aikana vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan välillä käydään varhaiskasvatuksen aloituskeskustelu. Keskustelun tarkoituksena on tutustua lapseen tarkemmin sekä avata päiväkodin ja lapsen ryhmän käytäntöjä. Keskustelussa vanhemmat saavat kertoa omasta lapsesta, kasvatusnäkemyksistä sekä toiveista päiväkodissa toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Tutustumisjakson ja aloituskeskustelun tarkoituksena on helpottaa lapsen päiväkodin aloitusta. Ryhmän lastentarhanopettaja käy joka syksy lasten vanhempien kanssa henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelma keskustelun, johon kirjataan henkilökunnan pedagogiset tavoitteet ja vanhempien toiveet toimintakaudelle. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan keväisin yhdessä vanhempien kanssa Etunimi Sukunimi 5

6 Yhteistyö ja viestintä Jokaisella ryhmällä on käytössä omat viikko-ohjelmat, jotka ovat nähtävissä eteisessä. Tämän lisäksi tiedotamme tärkeistä asioista tarpeen mukaan eteisen ilmoitustaululla ja sähköpostilla. Vanhempien osallisuus Päiväkodille on luotu yhteiset arvot keväällä 2017, joita vanhemmat ovat olleet mukana suunnittelemassa yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa. Keskustelun ja palautteen pohjalta on luotu arvotaulut, jotka ovat esillä jokaisessa ryhmässä. Vanhempainilloissa, vasu keskusteluissa, tuonti- ja hakutilanteissa sekä asiakastyytyväisyys kyselyissä vanhemmilta kysytään toimintaehdotuksia päiväkodin arkeen. Tänä vuonna vanhemmat toivoivat eniten liikuntaa ja retkiä, joita painotamme toiminnassamme. Monialainen yhteistyö Päiväkotimme tekee tiivistä yhteistyötä kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) sekä suomi toisena kielenä lastentarhanopettajan (s2-lto) kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat neuvola, terveysasema sekä alueen sosiaalityöntekijä. Monialaisen yhteistyön tarkoitus on turvata lapsen kasvu ja kehitys Etunimi Sukunimi 6

7 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.

8 Ajattelu ja oppiminen Päiväkoti Purossa ihmetellään ja tutkitaan asioita yhdessä lasten kanssa. Aiheet valitaan lasten kiinnostusten kohteiden mukaisesti. Tärkein oppimisen muoto on leikki, jossa aikuinen on aidosti mukana ja läsnä. Pulmia kannustetaan pohtimaan ja ratkomaan myös itsenäisesti. Päiväkoti Purossa lapsia kannustetaan, ohjataan ja tuetaan omatoimisuuteen tehden asioita yhdessä, ei puolesta. Turvallisuutta päiväkodissa luovat yhteiset säännöt, ja päivittäin toimivissa pienryhmissä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja sekä ryhmän jäsenenä olemista. Arjen toiminnassa on jatkuvasti mukana tunnekasvatusta aikuisen havainnoidessa sekä tarvittaessa sanoittaessa ryhmätoiminnan sujuvuutta. Muun muassa retkien aikana toteutamme myös liikennekasvatusta harjoitellen turvallista liikkumista liikenteessä sekä liikenne- ja maamerkkeihin tutustumista. Mediataitoja harjoittelemme kirjojen ja lehtien kautta. Retkillä lapset osallistuvat digilaitteiden käyttöön mahdollisuuksien mukaan (esim. bussissa bussikortin leimaaminen, kirjastossa kirjojen lainaaminen ja palauttaminen). Lisäksi päiväkodista löytyy tällä hetkellä 1 digikehys, 1 tabletti sekä 2 älypuhelinta, joita hyödynnämme varhaiskasvatuksessa. Digikehitys on käynnissä, ja laitteita on kehityksen myötä tulossa lisää. 8

9 LEIKKI Päiväkodin arkeen on varattu aikaa leikille joka päivä. Jokaisella ryhmällä on lisäksi vähintään kerran viikossa oman lelun päivä, jolloin lapsi saa halutessaan tuoda kotoa valitsemansa lelun päiväkotiin. Päiväkodin aikuiset ovat leikeissä mukana ja läsnä; ohjaamassa ja osallistumassa. Päiväkoti Purossa toteutamme säännöllisesti myös kuvin tuettua leikkiä sekä kili (kieli ja liikunta) toimintaa kielen oppimisen tueksi. Kerran kuussa päiväkodissamme järjestetään koko talon yhteinen pihaleikitys ryhmä- ja ulkoleikkien laajentamiseksi. Leikeissä huomioidaan lasten yksilöllisyys; kaikki otetaan mukaan tarjoten myös mahdollisuuden omaan leikkiin. Leikkiteemat rakennetaan lasten mielenkiinnon kohteiden mukaisesti kannustaen ja rohkaisten myös monipuolisuuteen. Leikkien kautta harjoitellaan ryhmä- ja vuorovaikutustaitoja; yhdessä olemista. Päiväkoti Purossa jokainen arjen hetki on merkityksellinen Etunimi Sukunimi 9

10 OPPIMISYMPÄRISTÖ Päiväkoti Purossa jokaisella neljällä ryhmällä on oma ryhmätila. Lelut ja välineet on jaettu tiloihin ikätason mukaisesti ja ne ovat lasten saatavilla. Lukujärjestyksen avulla ryhmien ulkoiluajat sekä retkipäivät ovat jaettu aina viikoittain tasaisesti, niin että päiväkodin kaikki tilat ovat mahdollisimman tehokkaassa hyötykäytössä jokaiselle ryhmälle. Jokaisessa ryhmässä toteutetaan pienryhmä toimintaa, jossa koko ryhmä jaetaan kahtia ryhmän aikuisten kesken. Pienryhmiä vaihdellaan toiminnan ja tavoitteiden mukaisesti, jolloin pystymme huomioimaan lapsia yksilöllisemmin. Oppimisympäristön rakentamisessa, suunnittelussa ja arvioinnissa huomioimme lasten ikätason mukaisen osallisuuden. Tiiviinä oppimisympäristönämme toimii päiväkodin tilojen lisäksi mm. lähimetsä, kirjastot, leikkipuistot ja muu kaupungin toiminta Etunimi Sukunimi 10

11 LASTEN OSALLISUUS Hyödynnämme arjessa lasten mielenkiinnon kohteiden havainnointia sekä haastattelua osallistaaksemme lapsia päiväkodin toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Isommille lapsille on säännölliset lasten kokoukset, joissa suunnittelun ja kehittämisen lisäksi arvioidaan toteutunutta toimintaa. Aikuisen roolina on luoda lapsille vaikutusmahdollisuudet toiminnan suunnitteluun. Lasten osallisuuden edistämiseksi henkilökunta huomioi ryhmittäin ikätason. Päiväkodissa annetaan tilaa ja aikaa lapsen ajatuksille, kohdataan lapsi aidosti, välitetään ja kuunnellaan Etunimi Sukunimi 11

12 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

13 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Joka syksy henkilökunta asettaa oman ryhmän toiminnalle ja suunnitelmalle tavoitteet, jotka kirjataan ylös, ja joita kehitetään mahdollisesti toimintakauden kuluessa. Tavoitteiden asettamisessa huomioidaan lasten ja vanhempien toiveet, koko talon yhteisesti sovitut asiat sekä ryhmän tarpeet. Toiminnan arviointia ja kehittämistä toteutetaan ryhmän omassa tiimipalaverissa sekä koko talon yhteisessä talopalaverissa, jotka molemmat pidetään kerran viikossa. Kaksi kertaa kuukaudessa on myös varhaiskasvatusyksikön (Myllytonttu-Puro) johtajan järjestämä yhteinen pedapalaveri päiväkotien lastentarhanopettajille. Kerran vuodessa käydään työntekijän ja johtajan välinen kehityskeskustelu, jonka tarkoituksena on kehittää tarkemmin jokaisen henkilökohtaista ammattitaitoa itsearvioinnin kautta. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään myös koko yksikön yhteinen kehittämispäivä toiminnan kehittämisen ja arvioinnin tueksi. Vuosittain järjestettävissä vanhempainilloissa ja tapahtumissa vanhempien on mahdollista osallistua toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen sekä arviointiin. Päivittäisessä arjessa lapsia kuunnellaan toiminnan kehittämiseksi sekä tuonti- ja hakutilanteissa keräämme vanhempien palautetta. 13

14 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan joka syksy toiminnan tavoitteet, joita arvioidaan keväällä. Näihin kahteen varhaiskasvatussuunnitelma keskusteluun osallistuvat ryhmän lastentarhanopettaja, vanhemmat sekä mahdollisuuksien mukaan lapsi. Joka kevät (huhtikuussa) vanhemmilta kerätään myös kirjallinen palaute toimintakauden onnistumisista ja kehittämiskohteista. Palautteessa kysytään myös terveisiä päiväkodin johtajalle Etunimi Sukunimi 14

15 Tavoitteet Helsingin yhteiset tavoitteet Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. Purossa olemme esimerkiksi kysyneet vanhempien tärkeitä kasvatusarvoja sekä toiveita toimintaamme. Lapset ovat saaneet kertoa toiveitaan päiväkodin toiminnasta ja oppimisympäristöstä ja olemme myös ottaneet selvää lasten mielenkiinnonkohteista. Tämän kaiken olemme huomioineet ja sisällyttäneet tämän toimintasuunnitelman tekoon. Puron tavoitteet vuodelle Monipuolinen liikunta osaksi päiväkotiarkea. Kannustamme lapsia liikkumaan, tarjoamme monipuolisia liikkumismuotoja ja muistutamme siitä, että useaan hetkeen päivässä voi sisällyttää liikuntaa. Varhaiskasvatustyön aikatauluttaminen ja vahvistaminen. Vanhempien ja lasten osallistaminen toimintaan ja sen suunnitteluun. (Myös Helsingin tavoitteissa) Toiminnassamme näkyy vanhempien ja lasten toiveet. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti Etunimi Sukunimi 15