Varhaiskasvatusyksikkö Kotitorppa- Vallesmannin toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Varhaiskasvatusyksikkö Kotitorppa- Vallesmannin toimintasuunnitelma

2 YKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMASSA: LAPSEN VARHAISKASVATUKSEN ALOITTAMINEN TOIMINTAKULTTUURI LEIKKIIN JA VUOROVAIKUTUKSEEN KANNUSTAVA YHTEISÖ OSALLISUUS, YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ 2

3 RYHMÄN SUUNNITELMASSA LISÄKSI: HYVINVOINTI, TURVALLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS OPPIMISEN ALUEET KIELTEN RIKAS MAAILMA ILMAISUN MONET MUODOT MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI KASVAN, LIIKUN JA KEHITYN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN AJATTELU JA OPPIMINEN KULTTUURINEN OSAAMINEN JA VUOROVAIKUTUS ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT MONILUKUTAITO JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN RYHMÄN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Etunimi Sukunimi 3

4 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Varhaiskasvatuksen aloittaminen on lapselle ja hänen perheelleen iso muutos. Meillä mahdollistetaan lapselle riittävän pitkä ja joustava tutustumisaika. Lapsi voi vanhempiensa kanssa käydä leikkimässä sekä tutustumassa toimintaan sisätiloissa jo ennen varsinaisen hoitosuhteen alkamista. Varsinaisen hoitosuhteen alkaessa on lapsella hyvä olla jotain tuttua ja turvallista mukana esim. oma turvalelu. Valokuvat vanhemmista ja sisaruksista usein helpottavat lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta. Hoitosuhteen alkaessa käymme aloituskeskustelun mahdollisimman pian vanhempien kanssa. Aloituskeskustelussa ovat mukana ryhmän lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja sekä lapsen vanhemmat. Keskustelussa vanhemmat kertovat lapsestaan tärkeitä asioita ja sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Myöhemmin vanhempien kanssa laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma missä yhdessä keskustellaan ja kirjataan tavoite /tavoitteet pedagogiselle toiminnalle. Näiden tavoitteiden pohjalta ryhmät tekevät ryhmän suunnitelman koko lapsiryhmälle. 4

5 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle. Yksikkömme henkilökunta on sitoutunut toimimaan uusien valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) sekä Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman (2017) mukaisesti. Lähtökohtana on myönteinen vuorovaikutusilmapiiri henkilökunnan välillä. Puhallamme yhteen hiileen! Arvioimme toimintaamme säännöllisesti. Viikoittaisissa talon kokouksissa sekä tiimipalavereissa käsittelemme ajankohtaisia ja tärkeitä yhteisiä asioita. Lisäksi kehittämispäivät ovat tärkeitä yhteisten asioiden pohtimiseen ja toimintatapojen linjaamiseen. Yksikössämme kannustetaan henkilökunnan lisäkoulutuksiin. Koulutuksissa opitut asiat pyritään tuomaan myös oman tiimin ulkopuolelle yli ryhmä- ja talorajojen, jotta niistä hyötyisivät kaikki. Lapset ja perheet ovat mukana toimintakulttuurin luomisessa. Havainnoimme lasten toimintaa aktiivisesti, ja havaintojen pohjalta teemme tarvittavia muutoksia. Keskustelemme lasten kanssa heitä koskevista asioista ja heidän toiveistaan. Lisäksi lapset pääsevät ääneen lasten kokouksissa. Vanhempia kuullaan päivittäisten tuonti- ja hakutilanteiden ohella lasten vasu-keskusteluissa, leops-keskusteluissa sekä vanhempainilloissa. Teemme toimintaa näkyväksi perheille esimerkiksi erilaisissa yhteisissä liikunnallisissa tapahtumissa sekä valokuva- ja lasten töiden näyttelyissä keväisin. Tällöin on vanhemmilla mahdollisuus osallistua kommentoimalla jo toteutunutta toimintaa, ja kertoa toiveistaan tulevalle toiminnalle(toteutunut Helsingin tavoite 2017). 5

6 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Yksikössämme leikki nähdään itseisarvona ja lapselle luontaisena toimintatapana lapsen leikki on kaiken oppimisen pohja. Leikki on väline, jolla lapsi käsittelee kaikkea kokemaansa ja oppii vuorovaikutustaitoja. Toimintaympäristö kannustaa leikkiin, käytämme hyödyksi monenlaisia leikkitiloja sisällä ja ulkona lähiluontoa hyödyntäen. Muokkaamme toimintaympäristöjä tarpeen mukaan ja kierrätämme leikkivälineitä ryhmien välillä. Leikit saavat näkyä ja kuulua, ja lasten leikeistä kumpuavat asiat ovat pohjana toiminnan suunnittelulle. Yksikössämme toimitaan pienryhmissä pääsääntöisesti aina kun mahdollista. Näin turvataan leikkirauha ja mahdollistetaan pitkäkestoinen leikki. Viikkotoiminnassa on tilaa pitkäkestoiselle leikille ja tarvittaessa päivän rakenteessakin voidaan joustaa, jotta leikki saa jatkua. Leikki motivoi lasta, joten kaikessa toiminnassa näkyy leikinomaisuus. Aikuinen on leikkitilanteissa läsnä ja havainnoi aktiivisesti. Aikuisen rooli on tarttua lasten leikkialoitteisiin, rikastaa leikkiä sekä tarvittaessa tukea leikin aloittamista ja kulkua sekä leikkijöiden välistä vuorovaikutusta. Seuraamme ryhmädynamiikkaa tarkasti, jotta kukaan ei jää ulkopuolelle. Kiusaamistilanteisiin puututaan heti. Kehittämiskohteena toimintakaudelle on leikin havainnointi ja dokumentointi säännöllisesti kaikissa ryhmissä. Valokuvat ovat vanhempien nähtävänä ryhmien ilmoitustauluilla tai digikehyksissä tai ryhmäkohtaisesti sovittuna Instagramissa. 6

7 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa lisää lapsen kuulluksi tuleminen. Yksikkössämme aikuiset kuuntelevat lasten aloitteita ja tarttuvat niihin. Lapsille annetaan mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Aikuiset ovat tietoisia omasta kielenkäytöstään. Sanavalinnoilla voidaan ylläpitää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa eri sukupuolten, kielten ja kulttuurien välillä. Lapsilla on mahdollisuus kaikenlaisiin leikkeihin sukupuolesta riippumatta. Ryhmät huolehtivat säännöllisestä tiedottamisesta perheille niin sähköisesti, puhelimitse kuin ilmoitustaululla. Vanhemmille annetaan myös mahdollisuus vaikuttamiseen. Lapsen esiopetussuunnitelma- ja varhaiskasvatussuunnitelma keskustelut sekä vanhempainillat ja yhteiset tapahtumat ovat tapoja päästä vaikuttamaan päiväkodin ja ryhmän toimintaan. Tarvittaessa käytämme aina tulkkipalveluja näissä keskusteluissa. Syksyisin vanhempien toivotaan vastaavan asiakastyytyväisyyskyselyyn. Hyödynnämme ilolla vanhempien osaamista toiminnassamme. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Kielten ja kulttuurien moninaisuus huomioidaan esimerkiksi lapsiryhmien lauluissa, oppimisympäristön kuvissa ja kirjoituksissa, saduissa ja retkikohteissa ja tapahtumisissa. Laulut ja lorut tukevat hyvän suomen kielen oppimista. Eri kielitaustaisten lasten kohdalla huomioidaan ohjeiden ja puheen selkeys. Toimintaa ja puhetta tuetaan kuvien avulla. Teemme yhteistyötä alueen S2 (suomi toisena kielenä) opettajan kanssa. 7

8 Oppimisympäristö Oppimisympäristöillä tarkoitamme tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä sekä välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista, vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Niiden tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjata leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen ja taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Oppimista ei tapahdu lapsen elämässä vain tietyissä paikoissa ja tiettyinä hetkinä, vaan kaikkialla ja joka hetki. Myös esimerkiksi pukemistilanteet, vessassa käynnit ja ruokailu ovat kaikki pedagogisia tilanteita, joissa tapahtuu oppimista. Yksikön toimipisteiden oppimisympäristöt ovat hyvin erilaiset. Kotitorppa ja Vallesmanni ovat neljän ryhmän taloja, joten tiloja on käytössä enemmän. Näsinojan ryhmä toimii eri osoitteessa omana pienenä ryhmänään. Ryhmillä on omat tilat, mutta päiväkodin kaikki tilat ovat kaikkien käytössä aina mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi toisten retkeillessä tiloja käyttävät muut ryhmät. Hyödynnämme myös päiväkodin ulkopuolella sijaitsevia oppimisympäristöjä, kuten Paloheinän ja Torpparinmäen monipuolisia ulkoilumaastoja, leikkipuistoja ja Paloheinän jäähallia. Hyvien liikenneyhteyksien avulla ulottuvillamme on myös muu Helsinki mahdollisuuksineen. Oppimisympäristö muotoutuu lasten tarpeiden mukaan. Välineet ja materiaalit ovat lasten ulottuvilla ja ne ovat ikätasoiset. Oppimisympäristöä arvioidaan säännöllisesti ja sitä muokataan arvioinnin pohjalta. 8

9 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Yksikössämme arvioidaan toimintaa monella tasolla. Jokainen työntekijä tekee itsearviointia työstään ja tiimit arvioivat toimintaansa säännöllisesti. Yksikön toimintaa arvioidaan paitsi yksikkötasolla, myös aluetasolla. Sekä lapset että vanhemmat voivat osallistua toiminnan arviointiin ja kehittämiseen mm. asiakaskyselyjen, vasukeskustelujen ja yleisesti palautetta antamalla. Toiminta sekä sen arviointi ja kehittäminen tapahtuu linjassa ryhmän lasten varhaiskasvatussuunnitelmien sekä Helsingin ja valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelmien kanssa. Toiminnan arviointi ja kehittäminen muodostavat jatkuvan kehän. Pedagoginen toiminta suunnitellaan, toteutetaan ja dokumentoidaan, minkä jälkeen sitä arvioidaan ja kehitetään. Arviointi tapahtuu havainnoinnin ja dokumentoinnin kautta. Meillä dokumentointitapoja ovat esimerkiksi havaintojen kirjaaminen ylös, lasten töiden esittelyt, keskustelu sekä valo- ja videokuvaaminen. Arvioinnin kohteena on pedagoginen toiminta, lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytysten toteutuminen ja kasvattajayhteisön toiminta. Arvioinnin ja kehittämisen pohjalta suunnitellaan toimintaa jälleen. Toimintakauden alussa syksyllä pidetään Leops- ja vasu-keskustelut. Näihin palataan vuoden mittaan ja arviointikeskustelut pidetään keväällä. 9

10 Yhteistyö ja viestintä Vanhempaintoimikunnat ovat aktiivisia toimijoita päiväkodeissamme. Heidän toimestaan on perinteisesti järjestetty mm. joulumyyjäisiä ja -tapahtumia, teatteriesityksiä, pihasuunnistusta ja retkiä lapsille. Toiminnasta tiedotamme vanhemmille sähköpostitse ja ilmoitustaululla olevilla viikko- viesteillä. Jokunen ryhmä on perustanut syksyllä 2017 Instagramm -tilin, mitä kautta vanhemmat saavat seurata ryhmän toimintaa kuvien välityksellä. Päivittäiset tuonti- ja hakutilanteet, vasu- ja leops-keskustelut sekä vanhempainillat ovat tärkeitä yhteistyön ja viestinnän muotoja. Yhteistyötä toteutetaan monialaisesti. Alueemme S2-opettaja ja kiertävä erityislastentarhanopettaja ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitamme. Muita yhteistyökumppaneita ovat neuvola, ja lapsiperheiden perhetyö, alueen koulut ja kirjasto. Helsingin yhteinen vuoden 2017 tavoite, Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu on jo toteutunut yksikössä: satudiplomit saatu lukemalle lapsille tiettyjä satu- ja kuvakirjoja. 10