Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karvikka- Longinoja

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karvikka- Longinoja

2 Toimintakulttuuri Yksikkömme arvot: Vuorovaikutus Turvallisuus Kiireettömyys

3 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Kannustamme lapsia leikkiin olemalla aktiivisesti mukana, osoittamalla kiinnostusta, tuomalla leikkiin uusia ideoita ja heittäytymällä itse mukaan. Meillä kaikki pääsevät mukaan. Meillä jokaisen mielipidettä kuullaan ja arvostetaan. Annamme positiivista palautetta, jotta lapsi kokee olevansa hyväksytty ja osa ryhmää. Kannustamme uusien kaverisuhteiden luomiseen sekä niiden ylläpitämiseen. 3

4 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Kyselemme ja kuuntelemme lasten aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitä ja ne ohjaavat toimintaamme. Jokaisen lapsen mielipide on yhtä arvokas. Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaamme vanhempaintilaisuuksissa ja muissa päiväkodin tapahtumissa. Vanhemmat ovat tervetulleita mukaan retkille ja osallistumaan toimintaan. Vanhempien kanssa sovimme yhteiset tavoitteet jokaisen lapsen toiminnalle, vasu- ja leops-keskusteluissa. Tiimeissä sovimme, miten toiminta kussakin ryhmässä toteutetaan. Tiimit arvioivat tavoitteisiin pääsemistä sekä dokumentoivat tavoitteisiin pääsemisen prosessia. Puhumme lapsesta, lapselle ja lapsen kanssa arvostavasti. Annamme aikaa lapsen puheelle. Lapsi saa tarvitessaan mahdollisuuden kuvien ja tukiviittomien käyttöön saadakseen äänensä kuuluviin. 4

5 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Kunnioitamme eri kulttuureja ja huomioimme ne kasvatuksessa. Otamme huomioon perheiden kulttuuritaustaan liittyviä asioita, sekä tuomme muita kulttuureita esille mm. kuuntelemalla eri maiden musiikkia, lukemalla ja katsomalla eri maiden kirjallisuutta. Tuemme suomea toisena kielenä puhuvien lasten kielen oppimista ja arvostamme perheen kotikieltä. Osallistumme S2-verkoston tapaamisiin ja jaamme sieltä tulleen tiedon talon S2-tapaamisissa. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua ja tuoda omaa kulttuuriaan esille päiväkodissa järjestettävään kulttuurikäytävä-tapahtumassa. Suomalaisen kulttuuriperinnön sekä kalenterivuoden juhlat otamme huomioon toimintaa suunnitellessa. 5

6 Laaja-alainen osaaminen

7 Ajattelu ja oppiminen Lasten kiinnostuksen kohteet ovat toimintamme lähtökohtana. Havainnoimme sekä kuuntelemme lapsia päivän eri tilanteissa. Kasvattajina olemme läsnä, kiinnostuneita sekä systemaattisia, näin kaikki lapset tulevat kuulluksi. Kannustamme lapsia arvioimaan omaa toimintaansa keskustellen muiden lasten ja aikuisten kanssa, kehitystason huomioiden. Lapsi saa pohtia ja kyseenalaistaa asioita. Etsimme lasten kanssa yhdessä vastauksia lapselta nouseviin kysymyksiin. 7

8 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Tervehdimme ja huomioimme jokaisen lapsen päiväkotiin tultaessa sekä kotiin lähtiessä. Kannustamme ja autamme lasta eri taitojen opettelussa ja oman toiminnan ohjauksessa. Kiinnitämme erityishuomion pukemistilanteisiin, itsenäiseen syömiseen, leikkitaitoihin ja tunteiden tunnistamiseen sekä nimeämiseen. Yhdessä lasten kanssa harjoittelemme itsemme ja toisten kunnioitusta. 8

9 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Tarjoamme lapsille mahdollisuuden tutustua erilaisiin viestintävälineisiin kuten tabletti, sanomalehti ja muu kirjallisuus. Hyödynnämme kirjaston, Malmitalon, leikkipuiston sekä muita Helsingin kaupungin tarjoamia palveluita. Retkillä tutkimme lähiympäristön erilaisuutta: liikennemerkit, luonto ja arkkitehtuuri. 9

10 Osallistuminen ja vaikuttaminen Havainnoimme ja kuuntelemme lapsia ja käytämme heiltä tulleita ideoita toimintamme suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäämme lapsen osallisuutta omaan kasvuun lähtemällä liikkeelle lapsen kiinnostuksen kohteista, joita käsittelemme monipuolisesti eri työtavoilla. 10

11 Oppimisympäristö

12 Oppimisympäristö Tilojen muunneltavuus/oppimisympäristön muokkaaminen Kaikki päiväkodin tilat ovat lasten käytössä. Käytämme pienryhmien järjestämiseksi tilanjakajia kuten verhoja, sermejä sekä hyllyjä. Pienryhmätilat sekä kaikki yhteiset tilat olemme jakaneet koko talon kesken. Porrastamme ulkoilun eri ryhmien välillä ja ryhmän sisällä pienryhmissä. Päivitämme toimintaympäristöä vuoden aikana toimintaan sopivaksi. Monipuoliset toimintavälineet Kaikissa ryhmissä on lasten saatavilla ajanmukaiset ja ikätasoiset lelut, pelit, liikunta-, musiikki- sekä ulkoiluvälineet. Viemme ulos sisäleikkivälineitä ja tuomme ulkoa materiaalia sisälle rikastuttamaan toimintaa. 12

13 Oppimisympäristö Kaupunki ja lähialue oppimisympäristönä Retkeilemme lähialueen metsissä, kirjastossa, leikkipuistoissa, urheilukentillä. Vuosittain järjestämme retkiä myös lähialueen ulkopuolelle museoihin, konsertteihin, kulttuurikeskuksiin sekä liikuntakeskuksiin. Lasten osallistaminen Lapset pääsevät meillä suunnittelemaan retkiä. Annamme lapselle mahdollisuuden muokata oppimisympäristöään sekä rakentaa itse leikkimateriaaleja. Psyykkinen oppimisympäristö Luomme turvallisen ympäristön huolehtimalla sopivista leikkiryhmistä ja leikkipaikoista. Aikuisen läsnäololla ja kannustamisella turvaamme leikkirauhan. 13

14 Leikki ja monipuoliset työtavat

15 Leikki ja sen merkitys Mahdollistamme monipuolisen leikin varmistamalla, että leikkivälineet ovat lasten saatavilla ja niiden valinnassa otamme huomioon lasten kiinnostuksenkohteet sekä iän. Leikin pitkäkestoisuutta tuemme takaamalla lapselle leikkirauhan ja luomalla leikille turvalliset puitteet. Annamme leikille aikaa ja mahdollisuuden jatkaa leikkiä. Leikkitiloja muokkaamme lasten tarpeiden mukaan. Viemme leikit mukanamme ulos ja lähiympäristön retkille. Aikuinen ohjaa, kuvittaa, sanoittaa ja mallintaa leikkiä. Hän tukee leikin rakentumista, jatkuvuutta ja leikkijöiden välistä tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Vanhemmille teemme näkyväksi leikin tärkeyden dokumentoimalla toimintaa säännöllisesti sekä kertomalla, mitä lapsi on leikkiessään oppinut, kokenut ja tuntenut. Käytämme havainnoimalla saamaamme tietoa lapsesta lapsen kasvun tukemiseen ja ryhmän toiminnan suunnitteluun. 15

16 Toiminnan arviointi ja kehittäminen

17 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisissa palavereissa arvioimme toimintasuunnitelman pohjalta toimintaamme kuukausittain. Arvioimme toiminnan tavoitteisiin pääsemistä tiimeissä viikoittain. Tiimipalavereille olemme luoneet Pohjan, joka auttaa arvioinnissa. Viikkokirjeessä vanhemmille kerromme, mitä teimme ja mitä opimme sekä mikä ryhmää kiinnostaa, mitä seuraavaksi opettelemme. Toimintaa dokumentoimme eri tavoin ja monissa tilanteissa helpottamaan arviointia. Jokainen ryhmä täydentää oppimisenpolkua omilla dokumentoinneillaan ja arvioinneillaan. Oppimisen polku on vanhempien nähtävillä päiväkodin seinällä. Lapset saavat arvioida omissa ryhmissään toimintaa eri tavoin. Luomme erilaisia tapoja joilla lapsi pääsee osallistumaan oman kasvunsa ja kehityksensä arviointiin. 17

18 Yhteistyö ja viestintä

19 Yhteistyö ja viestintä Lasten päivittäiset tapahtumat ja kokemukset jaamme huoltajien kanssa tuonti- sekä hakutilanteissa. Jokaiselle lapselle pidämme päivähoitosuhteen alussa aloituskeskustelun. Varhaiskasvatussuunnitelman (Vasu) teemme jokaisesta lapsesta yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa syksyllä ja sitä arvioidaan keväällä. Esiopetusikäisille tehdään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (Leops). 4-vuotta täyttäville lapsille pidämme Hyve4 mallin mukaisesti keskustelun. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneitamme ovat neuvola, lapsiperheiden sosiaalipalvelut sekä lastensuojelu Lisäksi teemme yhteistyötä koulujen, terapeuttien, sairaalan sekä S2 asioiden parissa työskentelevien kanssa. Molemmissa päiväkodeissa toimii vanhempaintoimikunta. 19

20 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

21 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Päiväkodissamme kannustamme kaikkia vanhempia tulemaan tutustumaan ja viettämään aikaa oman lapsensa kanssa ryhmässä, jossa lapsi päivähoidon aloittaa. Lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen tuttu henkilökunta tutustuttaa lapsen uuteen ryhmään ja uusiin aikuisiin. 21

22 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2- tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Jokainen ryhmä kävi kirjastossa vuoden aikana. Toiset ryhmät osallistuivat kirjaston järjestämään satuhetkeen. Osa lapsista sai lainata itse kirjan itselleen päiväkotiin. Toiset ryhmät kävivät kirjastossa lainaamassa satukirjoja, joita lasten vanhemmat olivat kertoneet lukeneensa pieninä. 22

23 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. Kummankin talon vanhempain illoissa jo keväällä kyselimme yahoo pelin avulla vanhempien näkemyksiä toiminnasta. Syksyllä vanhempain illoissa kävimme läpi ryhmissä Helsinki vasun otsikoita ja otimme sieltä esiin nousevat ajatukset toimintasuunnitelman pohjaksi. 23