Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö NALLI-SAKARA

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö NALLI-SAKARA

2 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Toimintasuunnitelmassa kuvataan yksikön mahdolliset kehittämiskohteet. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 2

3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

4 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Havainnointi ja arviointi tukee toimintamme kehittämistä. Varhaiskasvatusyksikkömme arvioi omaa työtään lapsiryhmähavainnointien ja dokumentoinnin pohjalta yhdessä ja päiväkodeittain sekä ryhmätasolla. Osallistumme varhaiskasvatuksen sisältöjä koskeviin koulutuksiin ja alueen varhaiskasvatusfoorumeihin. Kun käydään koulutuksissa, tietoa jaetaan työyhteisössä. Suunnittelemme pedagogista toimintaamme kulloistenkin varhaiskasvatuksessamme olevien lasten tarpeista. Käytämme päiväkodin tiloja monipuolisesti. Kaikki tilat ovat tiimien yhteisessä käytössä tarpeiden mukaan. Yhteiset juhlat ja tapahtumat ovat osa toimintakulttuuriamme. 4

5 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Tavoitetila: Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Ryhmässä leikkiessään lapset oppivat säätelemään tunteitaan ja tahtomistaan sekä huomioimaan toisten ihmisten näkökulmia. Ryhmien välinen yhteistyö kannustaa lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen yli ryhmärajojen. Indikaattori: Henkilöstön on oltava perillä lasten leikkien sisällöstä ja teemoista. Yhteisössä kannustamme kaikkia kekseliäisyyteen, mielikuvituksen käyttöön, omaan ilmaisuun ja luovuuteen. Lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille annamme tilaa, aikaa ja leikkirauhaa. Kriteeri: Me aikuiset osallistumme ja rikastamme lasten leikkiä ja havainnoimme leikkejä päivittäin. Sanoitamme lapsen tunteita käyttäen myös kuvia, käsinukkeja ja kirjoja. Luomme ryhmien välille yhteistyömuotoja, jotka tukevat yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta lasten ja aikuisten kesken. Mittari: Ovatko aikuiset osallistuneet leikkiin? Onko apuvälineet olleet käytössä? Onko ryhmien välinen yhteistyö toteutunut? 5

6 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Tavoitetila: Osallisuutta vahvistaa lasten sensitiivinen kohtaaminen ja myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Indikaattori: Henkilöstö rohkaisee lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen tai muihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja ja ennakko-odotuksia. Myönteisellä ja kannustavalla vuorovaikutuksella tuetaan lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä. Kriteeri: Leikkikalut ovat käytössä. Me aikuiset myös ohjaamme leikkiryhmiä ja lapsia eri ryhmiin leikkimään. Osallistumme leikkiin. Kohtaamme jokaisen lapsen päivittäin henkilökohtaisesti ja kiireettömästi. Rohkaisemme lapsia osallistumaan ja esittämään ajatuksia, toiveita & mielipiteitä. Lasten ja vanhempien osallisuutta tuetaan yhteisillä tapahtumilla (esim. kuvasuunnistusta ulkona, kuvitettua kertomaa varhaiskasvatuksestamme ja siitä vanhempien näkemyksiä ja toiveita). Mittari: Ovatko aikuiset osallistuneet leikkiin? Ovatko leikkikalut olleet käytössä? Onko jokainen lapsi tullut kohdatuksi henkilökohtaisesti? Miten lasten osallisuus ja ajatukset näkyvät varhaiskasvatuksessamme? 6

7 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Tavoitetila: Henkilöstön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä malleja ja kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Henkilöstö rohkaisee lapsia käyttämään kieltä monipuolisesti., Huoltajien asiantuntijuutta oman kulttuurin asioissa arvostetaan ja hyödynnetään Indikaattori: Varhaiskasvatuksessa rakennamme sellaisen vuorovaikutusilmapiirin, missä jokaisen lapsen on turvallista ilmaista mielipiteensä ja jokaisen yksilön kulttuuria arvostetaan. Kriteeri: Ruokailutilanteet, perushoitotilanteet, erilaiset pienryhmät, päiväpiireissä keskustelua, laulamista, kirjan luentaa ja sadutusta. Huolehdimme kaikkien osallisuudesta ja havainnoimme lapsia eri tilanteissa. Keskustelemme huoltajien kanssa siitä miten he haluaisivat osallistua ja tuoda omaa kulttuuriaan näkyviin. Kulttuurinen monimuotoisuus ohjaa toimintaamme päivittäin. Mittari: Onko toteutunut yksikkötasolla? Miten kulttuurinen moninaisuus näkyy toiminnan toteutuksessa? 7

8 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Tavoitetila: Varhaiskasvatuksen tehtävä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä huoltajien kanssa. Kiusaaminen tunnistetaan. Arjen toiminnoilla edistämme ekologista ja kestävää toimintakulttuuria. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja vierailut esim. kirjastoon, museoon, kulttuuriperintökohteisiin Varhaiskasvatus edellyttää toimivaa ja sitoutunutta turvallisuuden johtamista sekä turvallisuusasiat hallitsevaa henkilöstöä. Indikaattori: Lapsia ohjataan omatoimiseen ruokailuun ja monipuoliseen, riittävään syömiseen ilman painostusta. Monipuolisen liikkumisen näkökulma innostaa lapsia kokemaan liikunnan iloa sisällä ja ulkona, kaikkina vuodenaikoina, ohjatusti ja omaehtoisesti. Lasten kanssa opetellaan turvallisuuteen liittyviä asioita kohtaamalla erilaisia riskejä aikuisen valvonnassa päivittäisissä tilanteissa. Varhaiskasvatuksessa ei sallita kiusaamista, väkivaltaa eikä häirintää. Luonto ja rakennettu ympäristö koko kaupungissa toimii oppimisympäristönämme. Huolehdimme tiloista ja välineistä, ennaltaehkäisemme tapaturmia keskustelemalla riskeistä ja toimimalla ohjeiden mukaan. Kriteeri: Maistelemme lasten kanssa erilaisia ruokia ja tutustumme raaka-aineisiin (Sapere). Ulkoilemme päivittäin joka vuoden aikaan pihalla ja lähiluonnossa, kaupunkiretkillä sekä erilaisilla liikuntapaikoilla. Vierailut kirjastoon/kirjastoautoon, museoon yms. kuuluvat myös toimintaamme. Päiväkodin tiloja hyödynnämme monipuolisesti. Opetamme lapsia käyttämään leikki-ja toimintavälineitä arvostavasti ja turvallisesti. Ryhmätiloissa ja henkilöstön taukotilassa lajitellaan biojätettä, paperi- ja sekäjätettä yhdessä lasten kanssa. Keskustelemme lasten kanssa ristiriitojen ratkaisemisesta. Ohjaamme ja rohkaisemme lapsia turvalliseen liikkumiseen sisällä ja ulkona (kiipeily, retkeily, juokseminen). Emme salli kiusaamista. Henkilöstö tekee turvallisuuskierroksia tiimeittäin puolivuosittain naapuritiimin tiloihin. Mittari: Onko ulkoiltu joka vuoden aikaan päivittäin? Onko hyödynnetty kaupungin luonto- ja kulttuuritarjontaa? Onko tutustuttu monipuolisesti ruoan raaka-aineisiin? Onko jätteiden lajittelu toteutunut? Onko tilat olleet monipuolisesti käytössä? Onko sattunut lasten tapaturmia tai kiusaamista? 8

9 Oppimisen alueet Oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti Tiimien toimintasuunnitelmissa tulee esille kunkin lapsiryhmän tarpeet ja painopisteet. Suomen kielen oppiminen, monilukutaito, leikin merkitys sekä pedagoginen dokumentointi näkyvät kaikkien tiimien toiminnassa Leena Lallukka 9

10 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2- tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä. (Tupa-tavoite 2017) 10