Hyvinvointilautakunta Julkinen

Transkriptio

1 Aika klo 17:00 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 3 Tiedoksiannot lautakunnalle 5 4 Kosken koulukeskuksen väistötilaratkaisut 7 5 Koulujen langattomien verkkojen tilanne 15 6 Kielikokeiluun osallistuminen 17 7 Viranhaltijapäätökset 19 Sivu 1/19

2 Aika klo 17:00 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Nimi Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Urpalainen Anu Puheenjohtaja Siitonen Arto 1. varapuheenjohtaja Hujanen Irma Jäsen Häkkinen Juuso Jäsen Id Lahja Jäsen Koppanen Toni Jäsen Lätt-Shahmardan Katri Jäsen Marttila Päivi Jäsen Montonen Jiri Jäsen Nousiainen Tuomas Jäsen Roiha Helena Jäsen Muut osallistujat Nissinen Anne Kaupunginhallituksen edustaja Roiha Ulrika Nuorisovaltuuston edustaja Ellonen Hanna-Kaisa Hyvinvointijohtaja Rovio Minna Opetuspalveluiden päällikkö Valtasola Harri Elämänlaatupalveluiden päällikkö Kujala Arja Hyvinvointipalveluiden päällikkö Leinonen Minna Varhaiskasvatuspalveluid en päällikkö Salovuori Tuula Talous- ja hallintopäällikkö Poissa Sivu 2/19

3 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Sivu 3/19

4 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös: Sivu 4/19

5 3 Tiedoksiannot lautakunnalle 1. Kaupunginhallituksen lautakuntaan nimeämän edustajan tiedoksiannot 2. Vanhusneuvoston edustajan tiedoksiannot 3. Vammaisneuvoston edustajan tiedoksiannot 4. Osallistu- ja vaikuta työryhmän edustajan tiedoksiannot 5. Nuorisovaltuuston edustajan tiedoksiannot 6. Askel Askeleelta Kohti Uutta Pedaa hanke. Kärkihanki 1 hakuryhmä A: Tutoropettajien toiminta ja kouluttaminen 2017 Opetushallitus on päätöksellään Dnro 200/540/2017 myöntänyt valtionavustusta em. hankkeelle Hankkeelle hyväksytyt kokonaisnettomenot ovat yhteensä Valtionavustusprosentti on 80 %. Avustuksen käyttöaika on Loppuselvitys avustuksen käytöstä tulee tehdä viimeistään Avustus kirjataan tilille projektille Alueellista yhteistyötä digiaskelin hanke. Kärkihanke 1 hakuryhmä B: Tutoropettajatoiminnan kehittäminen alueellisesti 2017 Opetushallitus on päätöksellään Dnro 32/541/2017 myöntänyt valtionavustusta em. hankkeelle Hankkeelle hyväksytyt kokonaisnettomenot ovat yhteensä Valtionavustusprosentti on 95 %. Avustuksen käyttöaika on Loppuselvitys avustuksen käytöstä tulee tehdä viimeistään Avustus kirjataan tilille projektille Vuoden 2018 valtionosuuden perusteena käytettävien opetustuntien (kansalaisopistot, taiteen perusopetus) määrän vahvistaminen ja yksikköhinnan määrääminen, liikuntatoiminnan ja nuorisotyön yksikköhinnat. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 6. ja päivätyillä päätöksillä Dnrot OKM/17/221/2017, 19/221/2017 ja 35/221/2017 ilmoittanut vuoden 2018 valtionosuuden yksikköhinnat ja suoritteet. Liikuntatoiminta 12,00 /asukas Nuorisotyö 15,00 /alle 29-vuotiasta asukasta kohden valtionosuusprosentti 29,7 % Sivu 5/19

6 Hyvinvointijohtajan päätösesitys: Päätös: Taiteen perusopetus 77,14 /opetustunti vahvistetut tunnit valtionosuusprosentti 55,85 % Työväenopisto 83,77 /opetustunti vahvistetut tunnit valtionosuusprosentti 55,97 % 9. Lukiokoulutus yksikköhinnat vuonna 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö on päivätyllä päätöksellä Dnro 40/221/2017 ilmoittanut vuoden 2018 lukiokoulutuksen oppilaskohtaisiksi yksikköhinnoiksi/imatra Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä 391 Yksikköhinta (korottamaton) 5.575,90 Erityisteht. aih. korotusprosentti 6,1 % Yksikköhinta euroa/opiskelija 5.916, Liikuntapalveluiden kehittäminen - Hyvinvointipalveluiden päällikkö Arja Kujala 11. Liikuntapaikkaselvitys - Elämänlaatupalveluiden päällikkö Harri Valtasola 12. Elämänlaatupalveluiden kehittäminen - Elämänlaatupalveluiden päällikkö Harri Valtasola 13. Elämänlaatupalveluiden sopimukset - Elämänlaatupalveluiden päällikkö Harri Valtasola 14. Sisäilmakohteisiin liittyvät ajankohtaiset asiat - Hyvinvointipalveluiden päällikkö Arja Kujala 15. Varhaiskasvatuksen tuntiperusteinen asiakasmaksu - Varhaiskasvatuspalveluiden päällikkö Minna Leinonen Hyvinvointilautakunta päättää merkitään asiat tiedoksi. Sivu 6/19

7 4 Kosken koulukeskuksen väistötilaratkaisut IMR/80/ /2018 Kosken koulukeskuksen tilahallinnalliset ja pedagogiset ratkaisut Valmistelijat: Rovio Minna; Koskensalo Marjatta Taustaa Kosken koulun päärakennus todettiin sisäilmaongelmaiseksi syksyllä Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan ( 243) ja linjannut, että Kosken koulun moduulipohjaisiin väistötiloihin siirtymistä syksyä 2018 varten ryhdytään valmistelemaan välittömästi siten, että väistötilojen suunnittelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Itä-Suomen koulun kanssa. Itä-Suomen koulu on hallinnollisesti itsenäinen yksikkö, joka on Imatran kaupungin vuokralaisena Kosken koulun tiloissa. Tilaratkaisuiden valmistelu yhteistyössä Itä-Suomen koulun kanssa Kosken koulukeskuksen tilahallinnallisten ja pedagogisten ratkaisujen suunnittelutyö aloitettiin syksyllä Ohjausryhmään nimettiin Kosken koulukeskuksesta johtava rehtori Marjatta Koskensalo, apulaisvirkarehtori Johanna Ovaska, rehtoria avustava opettaja Mika Korhonen ja varhaiskasvatuksen edustajana päiväkodinjohtaja Sari Sivonen. Itä-Suomen koulua ohjausryhmässä edustavat johtava rehtori Katri Anttila ja vararehtori Mari Pajunen. Mukaan suunnittelu- ja ohjaustyöhön otettiin asiantuntijat tilahallintaprojektipäällikkö Mika Sutinen Rakennuttaminen ISS Proko Oy, pedagoginen kehittämispäällikkö Terhi Toikkanen ja ohjaava opettaja Raija Kattilakoski oppimis- ja ohjauskeskus Valtterista. Imatran kaupungin tilahallintapäällikkö Sami Turunen on ollut mukana tilahallinnan ja yhteistyömuotojen osalta tämän kokonaisuuden valmistelussa. Sekä Kosken koulukeskuksen että Itä-Suomen koulun henkilökunnalla, oppilailla ja vanhempaintoimikunnilla oli mahdollisuus esittää näkemyksenä moduulien sijoittumisvaihtoehdoista. Sijoituspaikaksi päätettiin Kosken koulun viereinen parkkipaikka. Asiaa käsiteltiin hyvinvointilautakunnassa ( 91) ja kaupunginhallituksessa ( 293) Kosken koulun alueella opiskelevat ryhmät Sisäilmaongelmista kärsivä Kosken koulu on osa Kosken koulukeskusta, johon kuuluvat myös Imatrankosken koulu ja Meltolan koulu. Väistötiloihin liittyvät tilaratkaisut koskettavat nyt ainoastaan Kosken koulun alueella opiskelevia oppilaita. Sivu 7/19

8 Kosken koulu toimii useassa rakennuksessa: sisäilmaongelmaisessa päärakennuksessa, Lyseon rakennuksessa ja Teletalolla. Tässä kokonaisuudessa opiskelee 390 oppilaasta ja Itä-Suomen koulun 200 oppilaasta. Kosken koulussa on 23 perusopetuksen ryhmää ja 2 joustavan perusopetuksen (JOPO) ryhmää, ISK:llä 10 perusopetuksen ryhmää. Tässä yhteydessä ryhmiksi luetaan varhaiskasvatuksen esiopetus (0) ja perusopetuksen luokat 1-9. Valmistavan opetuksen (maahanmuuttajaopetus) oppilasmäärä voi vaihdella nopeastikin ja hyvin lyhyellä aikavälillä. Tällä hetkellä opetusryhmiä on 3. Kosken koulun ja Itä-Suomen koulun välinen yhteistyö ja sen tiivistäminen Kosken koulu ja Itä-Suomen koulu ovat toimineet Kosken koulun päärakennuksessa jo vuosien ajan. Sekä Imatran kaupungin hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden että Itä-Suomen koulun johdon tavoitteena on ollut, että yhteistyötä tiivistetään pedagogisesti ja tilaratkaisuiden osalta. Yhteistyötä on tehty valinnaisaineiden, kotikielen opetuksen ja henkilöstöresurssien osalta. Tunteja on järjestelty opettajien osaamisen pohjaa hyödyntäen. Aiemmin on jo todettu Imatran kaupungin ja Itä-Suomen koulun välisissä keskusteluissa, että pedagogisesti löytyy monia mahdollisuuksia tehostaa yhteistyötä mm. aamu- ja iltapäivätoiminnassa, valinnaisaineiden lisäämisessä, kielenoppimisen mallien oppimisessa, kotikielen (venäjä) ja S2 kielen opetuksessa. Kosken koulukeskuksen painotus kielet ja kansainvälisyys luo tulevaisuudessa varsin hyvän pohjan tälle ISKin ja Kosken koulukeskuksen yhteistyölle yhteistyökumppaneiden, kielivalintojen, toiminnallisten menetelmien ym. jakamiseen. Vaikka Kosken koululla ja ISK:llä on eri hallintopohja, ohjaa kumpaakin koulua perusopetussuunnitelma. Itä-Suomen suomalaisvenäläisen koulun opetuksen järjestämislupa edellyttää erityistehtävän mukaista opetusta, joten tältä osin opetussuunnitelmat Kosken koulun ja ISK:n välillä eroavat toisistaan. Lähtökohtana on kunnioittaa ISK:n erityisluonteen mukaista opetusta ja mahdollistaa molempien oppilaitosten varhaiskasvatus- ja perusopetuslain mukainen laadukas opetus. Kosken koulun ja Itä-Suomen koulun aiempaa tiiviimpi yhteistyö vaatii luonnollisesti huolellista suunnittelua ja koulutusta opettajille, mutta lähtökohtaisesti oppilaille yhdessä toimiminen on helppoa ja luontevaa. Sivu 8/19

9 Tilaratkaisuiden suunnittelu Opettajien, oppilaiden ja huoltajien kuuleminen sekä osallistaminen suunnitteluun on toteutettu seuraavasti: - joulukuussa 2018: yhteinen keskustelualusta Kosken ja ISK:n henkilöstölle Kosken opettajien kuuleminen kouluvierailu Tampereella; varhaiskasvatuksen ja Kosken koulun edustajat (Karosen ja Metsäniityn koulut) kouluvierailu Joutsenossa; Kosken ja ISK:n edustajat (Joutsenon moduuli) kouluvierailu Jyväskylässä; Kosken koulun edustajat (Onerva Mäen koulu, Muuramen Nisulanmäen koulu) kouluvierailu Lappeenrannassa Kosken ja ISK:n edustajat (Pontuksen koulu) ISK:n opettajien kuuleminen - vko 50 oppilaiden kuuleminen (sekä ISK että Koski kyselyyn vastaaminen) Dream School suunnittelu (Koski ja ISK sekä opettajat, ohjaajat ja oppilaat) ISK:n ja Kosken opettajien kuuleminen tutustuminen Joutsenon yhtenäiskoulun päivärakenteisiin (ISK:n ja Kosken edustajat) kokeiltujen ja hyviksi käytänteiksi havaittujen toimintamallien jakaminen (opettajat ja Kosken vanhempaintoimikunnan edustajat) - keväällä 2018 toteutetaan 2-3 koulutuspäivää yhteistoiminnallisista menetelmistä ja yhteistoiminnallisuudesta Moduulien vaihtoehtoiset pedagogiset ja tilahallinnalliset mallit Moduulivaihe on erittäin hyvä tilaisuus harjoitella ja kokeilla eri laisia yhteistyön muotoja ennen kuin siirrytään varsinaiseen uuteen koulurakennukseen. Harjoitusaikana voidaan havaita edut ja haitat ja suunnitella uuden koulun toimintaa harjoitteluvaiheen kokemusten perusteella. Kosken koulun ja Itä-Suomen koulun henkilökunta ovat ulkopuolisten asiantuntijoiden johdolla yhdessä valmistelleet viisi vaihtoehtoista toiminnallista tilaratkaisua väistötilamoduuleja varten. Vaihtoehdot ovat: 1. ISK kokonaan moduuleihin ja Koski Lyseossa sekä Teletalossa ja moduulissa 2. ISK Teletaloon ja moduuliin ja Koski Lyseossa ja moduulissa 3. Koski Teletaloon, Lyseoon ja moduuliin, ISK Lyseossa 4. ISK Lyseolle ja Koski Lyseolle sekä moduuliin 5. Luokat 0-4 sekä ISK:sta että Koskelta Lyseolle ja loput molemmista kouluista moduuleihin Sivu 9/19

10 Vaihtoehtojen valmistelun lähtökohtana on ollut opetussuunnitelma Suunnittelun lähtökohtana on ollut opetussuunnitelma 2016, joka mahdollistaa uudentyyppisten oppimiskäsityksen ja jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Toiminnallisuus on keskeinen ajatus tulevaisuuden oppimisessa. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalle oppilas oppii tarkastelemaan kokonaisuutta ja siihen liittyvää ympäristöä. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmaratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Perusopetussuunnitelmaan kuuluva toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä pedagogiikasta ja ammatillisuudesta vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytänteistä ja oppimisympäristöistä Oppimisen kokonaisuus täydentyy yhtenäisellä koulupolulla esiopetuksesta toiselle asteelle. Kosken koulukeskuksessa tämä on mahdollista. Vaihtoehtojen plussat ja miinukset 1. ISK kokonaan moduuleihin ja Koski Lyseossa sekä Teletalossa ja moduulissa + täyttää ISK:n opettajakunnan toiveen: ISK pysyy täysin omana yksikkönä + ISK:n oman toimintakulttuurin itsenäinen kehittäminen omana yksikkönään + Kosken pikkuoppilaat Lyseolla, jossa kuraeteiset ja kuivaustilat valmiina, samoin mitoitus pienille pesu- ja wc-tiloissa + osa Kosken alakoulun opettajista kannattaa yhteissuunnittelu osittaista uuden OPS:n vieminen käytäntöön yhteisesti ei toteudu Kosken oppilaat hajautuvat kolmeen eri rakennukseen-> yhtenäisen toimintakulttuurin suunnittelu Kosken koulun sisällä hankalaa pienten leikkipiha kaukana ISK:n pieniltä oppilailta moduuliin suunniteltava kuraeteiset ja vaatteiden kuivatus ISK:n pieniä oppilaita varten moduuleihin tehtävä pesu- ja wc-tilojen mitoitus sekä pienille että isoille Teletalon osuus epävarma (oireilevia opettajia ja oppilaita) Sivu 10/19

11 Tilatarve: ISK 10 moduulitilaa. Koski: Lyseo (15 tilaa) ja Teletalo (4 tilaa) ja Koskelle 4 tilaa moduuliin ja valmistavalle opetukselle tila moduuliin. 2. ISK Teletaloon ja moduuliin ja Koski Lyseossa ja moduulissa + täyttää osan Kosken ja ISK:n opettajien toiveesta: ISK mahdollisimman pitkälti omillaan ja Kosken alakoulu omassa rakennuksessaan (Lyseo): ei todellisia muutoksia + tasapuolinen jakaantuminen sekä ISK:n että Kosken osalta + Kosken pienet Lyseolla (kuraeteiset ja kuivaustilat sekä pesu- ja wc-tilat mitoitettu pienille) + yhteistyötä voidaan harjoittaa moduulissa luokkien 7-9 osalta ei toteuta yhtenäisen työnteon toivetta luokilla 0-6 ja ISK:llä vasta luokkien 8-9 osalta uuden OPS:n käytänteet eivät toteudu alakoulussa yhdessä toimien leikkipiha kaukana ISK:n pieniltä oppilailta wc-ja pesutilat rakennettava myös pienten mitoituksella Teletaloon kuraeteiset ja kuivaustilat rakennettava Teletaloon Teletalon osuus epävarma (sisäilmatutkimus meneillään) Tilatarve: ISK 4 tilaa Teletalossa ja moduulissa 6 tilaa. Koski: Lyseo 15 tilaa ja moduuliin 8. Moduuliin tila valmistavalle opetukselle. 3. Koski Teletaloon, Lyseoon ja moduuliin, ISK Lyseossa + ISK pysyy yhtenäisenä ja voi toimia itsenäisesti eli toteuttaa ISK:n henkilöstön toiveen + ISK:n pienet lähellä leikkipihaa ja kuraeteiset sekä kuivaustilat ja wcja pesutilat mitoitettu pienille ei toteuta yhtenäisen työnteon toivetta: koulut erillään entiseen tapaan uuden OPS:n käytänteet eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla ei päästä kokeilemaan yhtenäiskäytänteitä ennen lopullista uutta koulua ja ottamaan oppia harjoitusvaiheesta leikkipiha kaukana Kosken pieniltä wc- ja pesutilat mitoitettava pienille myös Teletalossa tai moduulissa kuraeteiset ja kuivaustilat rakennettava Teletaloon tai moduuliin Kosken koulu hajaantuu kolmeen eri paikkaan Teletalon osuus epävarma (sisäilmatutkimus meneillään) Tilatarve: Koski Teletalossa 4, moduulissa 15 ja Koski Lyseossa 5 (koska ISK:llä Lyseossa 10 tilaa). Valmistava opetus moduulissa. 4. ISK Lyseolle ja Koski Lyseolle sekä moduuliin + ISK:n opettajien toive toteutuu osittain ISK ei tarvitse kuin 10 tilaa Lyseolta, joten 5 tilaa jää silti Koskelle (jos ISK ei vuokraa koko rakennusta itselleen). + ISK voi kehittää omaa opetustaan itsenäisesti ja Koski itsenäisesti Sivu 11/19

12 + ISK:n pienillä leikkipiha lähellä ja kuraeteiset sekä kuivaustilat ja wcsekä pesutilat mitoitettu pienille lyseoille + epävarmuus Teletalosta poistuu + ei suuria muutoksia koulujen käytänteisiin - Kosken 3-4 luokkien oppilaat kaukana leikkipihasta, koska Lyseolle mahtuu vain Koskelta Kosken oppilaat jäävät vaille vastinparia, koska ISK vahvasti omana kokonaisuutenaan ei toteuta nykyistä OPS:a yhteistyössä vaan kumpikin koulu kehittää sitä omin voimin yhteisöllisyys ei edisty ei anna mahdollisuutta kokeiluun ja harjoitteluun ennen varsinaista koulukeskusta Tilatarve: ISK Lyseolla 10 tilaa, Koski Lyseolla 5 tilaa ja Koski moduulissa 18 tilaa. 5. Luokat 0-4 sekä ISK:sta että Koskelta Lyseolle ja loput molemmista kouluista moduuleihin + oppilaiden ikä: luokkien 0-4 oppilaat kehityspsykologisesti latenssivaiheessa. Esipuberteetti alkaa n vuotiaana oppilaat valmiimpia siirtymään isojen joukkoon + alle 10 vuotiaat hyötyvät opiskelussa enemmän rajatuista tiloista eli Lyseon nykyisistä opetustiloista kuin vanhemmat (Raija Kattilakosken väitöskirjatutkimus) + yli 10 v. oppilaat hyötyvät avoimemmista oppimisympäristöistä (Raija Kattilakosken väitöstutkimus) + ala- ja yläkoulun nivelvaiheen madaltaminen: helpompi siirtyä tuttuun yläkouluun (tutut tilat ja opettajat) + yhteinen pedagoginen kokeiluvaihe matkalla varsinaiseen uuteen kouluun -> mahdollistaa laajamittaisen uuden OPS:n toteuttamisen sekä erilaisten yhteistyömuotojen kokeilun ja suunnan korjaamisen vielä ennen varsinaista, lopullista koulurakennusta + tasapuolinen sekä ISK:n että Kosken oppilaille ja opettajille (uusiin tiloihin opettajat ja oppilaat molemmista kouluista) + kannustaa opettajia yhteisopettajuuteen yhteisten tilojen sekä ikäluokkien sisällä että välillä + pienten leikkipaikat lähellä sekä ISK:n että Kosken pienille oppilaille + kuraeteiset ja pienille mitoitetut pesu- ja wc-tilat valmiina sekä ISK:n että Kosken pienille oppilaille osalle opettajista haasteellista siirtyä tutusta ympäristöstä uusiin tiloihin ja kohdata naapurikoulun oppilaita - paine toimintakulttuurin muuttamiseen suurin -> vaatii pitkäkestoista valmentautumista ja kouluttamista eli tarvitsee tukitoimia -> toisaalta ainutlaatuinen tilaisuus oppia uutta ja hioa toimintaa ennen varsinaiseen kouluun siirtymistä Tilatarve: Lyseolla 5 ISK ryhmää ja 10 Kosken ryhmää ja moduulissa 5 ISK:n ja 13 Kosken ryhmää. Sivu 12/19

13 Liikuntapaikat moduulivaiheen aikana, eri vaihtoehtoja Väistön aikana sekä Kosken että ISK:n koulujen liikuntatilat ovat pois käytöstä. Lyseon pieneen saliin on moduulivaiheen ajaksi suunniteltu yhteistiloja ja tällä hetkellä sali on opetuskäytössä. Suunniteltuja vaihtoehtoja liikunnan toteuttamiseksi: Eri vaihtoehtoja: bussikuljetus urheilupaikoille päivittäin (oma bussi, ei reittiliikenne) reittiliikenteen busseja käyttäen kuljetus urheilupaikoille (tarvitaan joustava lippujärjestelmä: erilliset liput joka matkaa varten hankala käytännössä) Savikannan sali (2 km päässä, tarvitaan aikaa siirtymiin ja erityisesti sateen ja talven aikana siirtyminen hankalaa) lähin ulkokenttä Vuoksen rannalla ei ole käytettävissä (korjaukset, Imatran ajojen varikkona) erilliset liikuntapäivät (ei toteuta jatkuvaa liikkumista ja aiheuttaa hankaluuksia lukujärjestyksen laatimiseen) Lausunnot ja kannanotot Kosken koulun rehtorit Marjatta Koskensalo ja Johanna Ovaska kannattavat vaihtoehtoa 5. (Lausunto liitteenä) Itä-Suomen koulun rehtorit Katri Anttila ja Mari Pajunen kannattavat vaihtoehtoa 5. (Lausunto liitteenä) Kosken alakoulun vanhempaintoimikunta tiedusteli huoltajien mielipiteitä ja huoltajien yksimielinen mielipide on, että 0-4 luokkien oppilaat jäävät Lyseolle ja isommat oppilaat siirtyvät moduuliin (vaihtoehto 5.). Huoltajien perusteluna on pienten oppilaiden muuttotausta (osa muuttanut jo Savikannasta), Lyseon tilojen soveltuminen (mm. mitoitukset naulakoissa, wc- ja pesutiloissa sekä kuraeteiset ja kuivatustilat mitoitettu pienille) pienille oppilaille sekä leikkipihan läheisyys. Huoltajien kannanotto esitettiin suullisesti kokouksessa. Itä-Suomen koulun vanhempaintoimikunta on toimittanut kannanoton väestötilojen suunnittelun. He esittävät, että Itä-Suomen koulu tulee jatkossa säilyttää erillisenä yksityiskouluna, eikä sen yhtenäiskoulun asemaa tule tulevissa väestötilaratkaisuissa horjuttaa. Tulevissa tiloissa tulee huomioida koulun erityispiirteet. Mikäli päädytään avoimeen malliin, vanhempaintoimikunta ehdottaa, että Itä-Suomen koululle tarjotaan kokonaan oma solu. Imatran kaupungin tilanhallintapäällikkö Sami Turunen on vaihtoehdon 5. kannalla. (Lausunto liitteenä) Varhaiskasvatuksen näkökulman esittää päiväkodinjohtaja Sari Sivonen. Hän kannattaa vaihtoehtoa 5. (Lausunto liitteenä) Sivu 13/19

14 Oppilasjäseniä on osallistunut pajoihin ja sen lisäksi opettajat ovat käyneet oppilaiden kanssa alla olevia kysymyksiä läpi. Oppilaiden mielipiteet seuraaviin kysymyksiin: millaisissa tiloissa opiskelu onnistuu parhaiten millaisissa tiloissa pystyt keskittymään omaan työskentelyyn mikä tekee opiskelutilasta viihtyisän millainen koulun pihan pitäisi olla, että menisit sinne välitunnilla millainen olisi viihtyisä ruokailutila mieluisammat wc tilat millaisia välitunninviettopaikkoja toivoisit olevan Näihin vastaukset liitteenä. Liitteet Itä-Suomen koulun rehtorien kannanotto väestötilaratkaisuihin Itä-Suomen koulun vanhempaintoimikunnan kannanotto Kosken koulukeskuksen rehtoreiden lausunto sijoittumisvaihtoehtoihin Kosken koulun ja Itä-Suomen koulun oppilaiden mielipiteet oppimisympäristöstä Turvallisuus- ja tilahallintapäällikön lausunto väistötiloista Varhaiskasvatuksen lausunto Kosken moduliratkaisuun Hyvinvointijohtajan päätösesitys: Päätös: Hyvinvointilautakunta päättää, että Kosken väistötilamoduulit toteutetaan siten, että luokat 0-4 sekä Kosken koulusta että Itä- Suomen koulusta sijoittuvat Lyseolle ja loput opetusryhmät molemmista kouluista moduuleihin. Sivu 14/19

15 5 Koulujen langattomien verkkojen tilanne IMR/79/ /2018 Koulujen langattomien verkkojen tilanne Valmistelija: Hanna-Kaisa Ellonen Hyvinvointilautakunta käsitteli kokouksessaan koulujen langattomien verkkojen ja tablettien tilannetta koulujen, Imatran kaupungin tietohallinnon ja Saitan antamien selvitysten perusteella. Hyvinvointilautakunta edellytti kaupungin tietohallinnolta ja Saitalta jatkossa kuukausittaista raportointia, kunnes nykyiset, selvityksissä todetut langattomien verkkojen ongelmat on saatu poistettua. Alla kouluilta, kaupungin tietohallinnolta ja Saitalta saadut selvitykset joulukuun alun tilanteesta. Mansikkalan koulukeskuksen johtava rehtori Lasse Tiilikan selvitys : Mansikkalan koulukeskuksen kaikissa yksiköissä on verkko toiminut lomien jälkeen melko hyvin. Pulmia ei siis loman jälkeisellä viikolla tullut tietoon. Yksiköihin toivotaan aiemmin TVT-palavereissa puhuttuja verkon mittauksia ja niiden tuloksia. Vuoksenniskan koulukeskuksen johtava rehtori Janne Rautiaisen selvitys : Vuoksenniska: Langaton verkko toimii ilman suurempia ongelmia. Kaukopää: Langaton verkko parantunut huomattavasti, toimii nyt hyvin. Virasojan moduulit: Langaton verkko toimii pääasiassa hyvin, moduulin YK 3 luokassa 101 verkko ei edelleenkään toimi kunnolla. Kosken koulukeskuksen johtava rehtori Marjatta Koskensalon selvitys : Jokaisessa toimipisteessä (Kosken koulu sekä Imatrankosken ja Meltolan koulut) nettiyhteys ei toimi aivan moitteettomasti Tietyissä osissa koulurakennusta (Lyseon opettajanhuone, Imatrankosken kolmas kerros) verkkoon pääseminen on hitaampaa kuin muualla. Lisäksi verkko kaatuu helposti kun esim. koko luokka yrittää samanaikaisesti päästä sinne Kosken koulussa joskus haastavaa päästä kirjautumaan sisään eduimatraan Imatrankoskella langaton tulostus ei toimi hyvin. Sivu 15/19

16 Hyvinvointijohtajan päätösesitys: Päätös: Imatran kaupungin tietohallinnon ja Saitan selvitys : Kaikkien koulujen osalta verkon toimivuus ja tukiasemien kattavuus on hyvä. Otetaan kuitenkin huomioon ja tarkastetaan koulujen joulukuussa 2017 antamat lausunnot, joissa ilmoitettiin yksittäisistä tai tilapäisistä ongelmatilanteista. Edellisen lautakunnan kokouksen jälkeen verkkojen kuormitustestausten toteuttaminen on ollut haastavaa koulujen loma-ajan vuoksi eli verkoissa ei ole päästy testaamaan isoja laitemääriä. Verkkoon liittyvistä ongelmista tulee ilmoittaa viipymättä Service Deskiin ongelmien kartoittamiseksi ja selvittämiseksi. Huomioitavaa myös on että isossa laitemäärässä ilmenee aina yksittäisiä ja tilapäisiä ongelmia. Internetin kapasiteetti jakautuu verkkoa käyttävien laitteiden kesken eli kun verkossa on satoja laitteita, joilla kuormitetaan paljon verkkoa (esim. videoiden katselu) on väistämätöntä, että verkon toiminta hidastuu ja takkuilee. Edellisessä raportissa keltaisella statuksella ilmoitetun Kaukopään koulun yhteyden nopeutta on nostettu 100 MB:in, käytännön vaikutuksista ei ole vielä saatu palautetta. Hyvinvointilautakunta päättää merkitä annetut selvitykset tiedoksi. Sivu 16/19

17 6 Kielikokeiluun osallistuminen IMR/81/ /2018 Kielikokeiluun osallistuminen Valmistelija: Rovio Minna Mahdollisuus hakea kielikokeiluun Opetushallitus on yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa avaamassa perusopetuksen järjestäjille mahdollisuuden hakea kokeilulupamenettelyyn. Haku koskee osallistumista alueelliseen kokeiluun kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Kokeilu on osa syyskuussa 2016 käynnistynyttä kokonaisuutta Suomen hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen 1 Uusi peruskoulu -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kieltenopetuksen lisääminen ja monipuolistaminen. Kokeilu kohdistuu perusopetuksen 5. tai 6. luokan oppilaisiin, jotka alkavana lukuvuonna olisivat aloittamassa toisen kotimaisen kielen opiskelun. Mahdollisuutta osallistua kokeiluun tarjotaan enintään perusopetuksen oppilaalle. Opetuksen järjestäjä hakee lupaa tai lupia koulukohtaisesti. Kokeiluluvat myöntää opetusja kulttuuriministeriö Opetushallituksen esityksestä. Kaupungeilla ja kunnilla on mahdollisuus anoa Opetushallitukselta mennessä lupaa toteuttaa syksystä 2018 alkaen kielikokeilu, johon osallistuvien oppilaiden ei tarvitse opiskella toista kotimaista kieltä pakollisena oppiaineena 6. luokalta alkaen (ruotsi). Oppilaille tarjotaan mahdollisuus opiskella ruotsin sijaan jotain muuta vierasta kieltä, jonka opiskelua oppilas ei ole vielä aloittanut. Mikäli oppilas osallistuu kokeiluun 6. luokalla, huoltaja voi ennen 7. luokan alkamista ilmoittaa opetuksen järjestäjälle, että oppilas keskeyttää kokeiluun osallistumisen. Opetuksen järjestäjän tulee siinä tapauksessa järjestää oppilaalle tukiopetusta toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittamista varten. Kokeiluun liittyvä ohjeistus ja siihen liittyvä materiaali on vielä valmisteluvaiheessa opetushallituksessa. Huoltajakysely Kielikokeiluun hakemisen perustaksi keräsimme 5.-luokan huoltajakyselyllä alustavasti tiedon siitä, kuinka suuri osa huoltajista olisi halukas ilmoittamaan lapsen kielikokeiluun. Lisäksi kyselyssä oli vapaan kommentoinnin osa. Kyselyyn tuli vastauksia 54. Vastausprosentti 20%, mikä on valitettavan alhainen. Sivu 17/19

18 Kyselyn perusteella muodostuu selvä näkemys, että Imatralla halutaan kielivalikoimaan kehittämistä. Huoltajat toivovat lisää valinnaisuutta ja vaihtoehtoisia kieliä. Lisäksi huoltajien vastauksista heijastuu toive, että lapsi/nuori voisi opiskella kieltä omassa koulukeskuksessaan, eikä lapsen/nuoren tarvitsisi hakea toissijaiseen kouluun. Kyselyn perusteella toiveet opiskeltavista kielistä jakautuvat laajasti. Lisäksi ne oppilaat, joiden huoltajat olivat kiinnostuneita ilmoittamaan lapsensa kielikokeiluun, jakautuvat kaupungin eri kouluihin. Käytännössä riittävän kokoisen ryhmän muodostuminen voi osoittautua haasteelliseksi ennen koulukeskuksiin siirtymistä. Imatran kaupungin kieliohjelman kehittäminen Imatran opetuspalvelut on valmistelemassa kaupungin kieliohjelman päivittämistä. Kieliohjelma linjaa, miten kieliä opetetaan tulevaisuudessa Imatralla. Hyvinvointilautakunta käsittelee kieliohjelmaa kevään 2018 aikana seminaarissaan ja kokouksissaan. Edellä esitetyn pohjalta on perusteltua, että Imatra ei hae kielikokeiluun. Keväällä 2018 laaditaan laaja ja perusteellinen kieliohjelma, jossa huomioidaan myös tässä kyselyssä esille tulleita asioita. Liitteet Kielikokeilukyselyn yhteenveto, tulokset ja vapaat kommentit Kielikokeilun huoltajakyselyn saatekirje Hyvinvointijohtajan päätösesitys: Päätös: Hyvinvointilautakunta päättää, että Imatra ei hae mukaan Opetushallituksen kielikokeiluun. Sivu 18/19

19 7 Viranhaltijapäätökset Hyvinvointijohtajan päätösesitys: Päätös: Musiikkiopiston apulaisrehtori /2017 Vapautus opinnoista Elämänlaatupalveluiden päällikkö /2018 Kohdeavustus 2018/Karjalan Harmonikkaorkesteri /2018 Kohdeavustus 2018/Saari Paula /2018 Kohdeavustus 2018/Laamanen Susanna /2018 Kohdeavustus 2018/Nykänen Jussi Lautakunta päättää hyväksyä viranhaltijapäätökset todeten, että ei käytä otto-oikeuttaan. Sivu 19/19