Milloin tulisi epäillä virtsanjohtimen vauriota?
|
|
- Anne-Mari Tuominen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Teija Parpala-Spårman ja Pekka Hellström Milloin tulisi epäillä virtsanjohtimen vauriota? 364 Ulkoisen vamman seurauksena syntyvät virtsanjohtimen vauriot ovat harvinaisia, mutta hoitotoimenpiteisiin liittyvät vauriot ovat jatkuvasti lisääntyneet. Pikkulantion alueelle kohdistuvat tähystysleikkaukset ovat niiden yleisin aiheuttaja. Valtaosa vaurioista todetaan vasta päivien tai jopa viikkojen kuluttua leikkauksesta ja vain viidesosa leikkauksen aikana. Virtsanjohtimen vaurio voi johtaa pahimmillaan munuaisten toiminnan lakkaamiseen. Mitä varhaisemmin vaurio todetaan ja hoidetaan stenttauksella tai avoleikkauksella, sitä paremmat ovat hoitotulokset. Vaurion hoitamiseksi on aina tehtävä uusintatoimenpide virtsanjohtimen stenttaus tai korjaus avoleikkauksella. Tähystysleikkausten lisääntyessä ja hoitoaikojen lyhentyessä päivystävien lääkäreiden tulee osata epäillä ajoissa virtsanjohtimen vauriota ja lähettää potilas tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan. Parikymmentä vuotta sitten virtsanjohtimien vauriot olivat harvinaisia. Vatsakalvontakaisen suojaisen sijaintinsa vuoksi virtsanjohdin vaurioituu vain äärimmäisen harvoin ulkoisen trauman yhteydessä, alle 1 %:ssa virtsateiden ja genitaalien vammoista (Ghali ym. 1999). Hoitotoimenpiteiden aiheuttamat vauriot ovat sen sijaan yleisempiä luvulla virtsanjohtimiin kohdistuvien tähystystoimenpiteiden aloittaminen ja gynekologisten leikkausten yleistyminen ovat lisänneet vaurioiden määrää viime vuosiin asti (Selzman ja Spirnak 1996, Elliott ja McAninch 2006). Samanaikaisesti vatsaontelon tähystyksessä tehtävät leikkaukset ovat yleistyneet ja leik kauksenjälkeiset sairaalahoitojaksot lyhentyneet. Virtsanjohtimen vaurioiden lisääntymiseen on vaikuttanut paitsi leikkausten suurempi määrä myös erityisesti laparoskooppisen tekniikan yleistyminen (Parpala-Spårman ym. 2008). Vuosina Potilasvakuutuskeskukselle tehdyissä korvaushakemuksissa vahingon aiheena oli 104 tapauksessa virtsanjohtimen vaurio, ja 79 %:ssa näistä tapauksista vahinko korvattiin. Oireiden ilmaantumisaika vaihtelee vauriomekanismin mukaan. Vaurio johtaa pahimmassa tapauksessa munuaisen toiminnan lakkaamiseen. Oireiden tunnistaminen on tärkeää nopean diagnostiikan ja hoidon varmistamiseksi ja lisäongelmien välttämiseksi. Virtsanjohtimen vaurion syitä Virtsanjohdin voi vaurioitua avoleikkauksessa, virtsanjohtimen tähystyksessä tai vatsaontelon tähystyksessä tehtävässä leikkauksessa. Tavallisimmat vaurioon johtavat leikkaukset ovat gynekologisia taikka suoleen tai virtsanjohtimeen kohdistuvia (taulukko 1). Vauriot jaetaan sijaintinsa mukaan ylä-, keski- ja alakolmanneksen vaurioihin. Viimeksi mainittujen osuus on noin % (Dowling ym. 1986, Parpala-Spårman ym. 2008). Vauriomekanismina voi olla virtsanjohtimen täydellinen tai osittainen katkeaminen, repeytyminen, sito- Taulukko 1. Yleisimmät aiheet leikkauksille, joissa virtsanjohdin voi vaurioitua. Toimenpiteen aihe % Kohdunpoisto 44 Endometrioosi 8 Munasarjojen muutokset 11 Paksusuolen syöpä 7 Tulehdukselliset suolistosairaudet 7 Virtsatiekivi 10 Vatsaontelon takaseinän kasvaimet 3 Muut 10 Duodecim 2010;126:364 9
2 minen tai kudosnekroosiin johtava polttovaurio. Oikeanpuoleiset vauriot ovat hieman yleisempiä kuin vasemmanpuoleiset. Noin puolet vaurioista syntyy vatsaontelon gynekologisen tähystystoimenpiteen, useimmiten kohdunpoistoleikkauksen yhteydessä. Harvinaisena komplikaationa vaurioita on esiintynyt myös keisarileikkauksen yhteydessä (Lanary ym. 2008, Phipps ym. 2008). Paksusuoleen kohdistuvat avoleikkaukset ovat vaurioiden toiseksi yleisin syy. Vatsaontelon tai suoliston tulehdukselliset sairaudet, kuten Crohnin tauti ja haavainen koliitti, paksusuolen syöpä ja endometrioosi voivat vaikeuttaa virtsanjohtimen tunnistamista avoleikkauksissa, ja tällöin virtsanjohtimen vaurioitumisen riski on suuri. Tähystysleikkauksissa elektrokoagulaation runsas käyttö virtsanjohtimien läheisyydessä saattaa johtaa lämpövaurion kautta kudosnekroosiin ja vaurion ilmaantumiseen myöhemmin. Virtsatiekiven poisto virtsanjohtimen tähystyksessä aiheuttaa joskus seinämän puhkeamisen. Tämä havaitaan kuitenkin lähes poikkeuksetta toimenpiteen yhteydessä. Myös lannerangan välilevytyrän leikkaushoidossa on tapahtunut virtsanjohtimen vaurioitumisia (Hekal ym. 2008, Parpala-Spårman ym. 2008). Vaurion seuraukset elimistössä Virtsanjohtimen vauriokohdasta pääsee vuotamaan virtsaa vatsaonteloon, mikä aiheuttaa kemiallisen virtsaperitoniitin. Pienestä vaurios ta ympäröiviin kudoksiin vuotanut vähäisempi virtsamäärä aiheuttaa kudosturvotusta katkenneen virtsanjohtimen ympärillä. Tämän seurauksena virtsan virtaaminen munuaisaltaasta virtsarakkoon estyy ja virtsanjohtimen yläosa ja munuaisallas laajenevat. Mikäli vastakkaisen puolen virtsanjohdin toimii normaalisti, seerumin kreatiniinipitoisuus ei välttämättä suurene. Jos tukos on täydellinen, munuaisen toiminta alkaa heiketä ja loppuu kokonaan muutaman viikon kuluessa. Vaurion syntyessä eletrokoagulaation seurauksena virtsaa voi alkaa valua kudoksiin vasta päivien kuluttua leikkauksesta tai virtsanjohtimeen saattaa syntyä virtsankulkua tukkiva arpikuroutuma. Kohdunpoistoleikkaus voi johtaa ureterovaginaalisen fistelin syntyyn, jolloin virtsaa pääsee valumaan virtsanjohtimen alaosan vauriosta emättimeen eivätkä ylemmät virtsatiet laajene. Keisarileikkauksen yhteydessä vaurio saattaa johtaa ureterouteriinisen fistelin muodostumiseen, jolloin vetistä eritettä valuu kohdusta emättimeen (Lanary ym. 2008). Vaurion toteaminen varhaisvaiheessa Nykyisin vain 20 % virtsanjohtimen vaurioista havaitaan leikkauksen aikana, jolloin ne voidaan samalla korjata eikä potilaan hoito vaurion vuoksi yleensä juuri pitkity. Avoleikkauksissa syntyneet vauriot havaitaan yleensä toimenpiteen aikana, koska virtsaa vuotaa leikkausalueelle katkenneesta virtsanjohtimesta. Jos vaurion syntymisestä herää epäily eikä vauriokohtaa näy selvästi, kannattaa potilaalle antaa heti suoneen 5 ml indigonsineä (Indigo carmine injection 0,8 %, American Biochemical & Pharmaceutical, UK). Väriainetta Noin puolet vaurioista syntyy vatsaontelon gynekologisen tähystys toimenpiteen, useimmiten laparoskooppisen kohdunpoisto leikkauksen yhteydessä erittyy muutaman minuutin kuluessa virtsaan, ja se osoittaa vauriokohdan. Leikkauspöydällä tehty eritysurografia tai varjoaineen ruiskutus rakontähystyksessä retrogradisesti virtsanjohtimeen paljastaa virtsanjohtimen sitomisen. Leikkausalueelle jätetty laskuputki on osoittautunut hyväksi vaurion osoittamisessa leikkauksenjälkeisinä tunteina, sillä poikkeavan runsas vetinen erite putkesta on viite virtsanjohtimen vauriosta. Erittyvän nesteen kreatiniinipitoisuuden määrittäminen ja tuloksen vertaaminen pitoisuuteen seerumissa kannattaa tehdä nesteen laadun selvittämiseksi. Normaalisti virtsan kreatiniinipitoisuus on yli kymmenen kertaa suurempi kuin seerumin. Kudosnesteen kreatiniinipitoisuus taas on hyvin lähellä seerumista määritettäviä arvoja. Leikkauksenjälkeisen anurian yhtenä syynä on muistettava virtsanjohtimien molemminpuo- 365 Milloin tulisi epäillä virtsanjohtimen vauriota?
3 KATSAUS 366 lisen vaurion mahdollisuus. Tällöin potilaalla on yleensä myös peritoniitin oireita: pullottava, aristava vatsa ja suolilama. Kuume on myös tavallinen oire. Yli kolme vuorokautta jatkuva kuume virtsanjohtimien läheisyydessä tehdyn leikkauksen jälkeen on aina aihe epäilyyn virtsanjohtimen vauriosta. Vaurion myöhempi toteaminen Jos vauriosta on kulunut useita viikkoja ennen sen toteamista ja virtauseste on täydellinen, vaurioituneen puolen munuaisen toiminta lakkaa väistämättä. Kun virtsanjohtimen vaurion toteaminen myöhästyy, tämä tapahtuu keskimäärin kuuden vuorokauden kuluttua leikkauk sesta. Aikaväli saattaa olla jopa kuukausia (Parpala-Spårman ym. 2008). Tavallisin oire on vaurionpuoleinen kylki- tai vatsakipu ja toiseksi tavallisin kuume. Kohdunpoistoleikkauksen jälkeen ilmaantuva virtsankarkailu ilman virtsaamistarvetta voi myös olla vaurion ensimmäinen oire. Tällöin häiriö johtuu virtsan valumisesta emätinsauman kautta. Kliinikolle olennaista virtsanjohtimen vaurion toteamisessa on muistaa vaurion mahdollisuus äskettäin pikkulantioon, vatsaonteloon tai alaselän alueelle kohdistuneen leikkauksen jälkeen. Tutkimukset tehdään päivystysluonteisesti. Huolellisen kliinisen perustutkimuksen lisäksi on tutkittava keskivirtsanäyte ja määritettävä seerumin kreatiniinipitoisuus. Puhdas keskivirtsanäyte ja viitealueella oleva kreatiniiniarvo eivät kuitenkaan riitä virtsanjohtimen vaurion pois sulkemiseen. On myös muistettava, että potilaalla voi olla vaurion kanssa samanaikaisesti virtsatieinfektio. Seerumin kreatiniinipitoisuuden kasvu viittaa molempien virtsanjohtimien vaurioon. Lisätutkimuksena tarvitaan virtsateiden kaikukuvaus. Munuaisaltaan ja virtsanjohtimen yläosan laajeneminen viittaavat vaurioon. Löydös voi kuitenkin olla myös normaali. Kliinisen epäilyn tulee johtaa lisätutkimuksiin sairaalassa. Siellä vaurion olemassaolo selvitetään lopullisesti joko eritysurografialla tai tietokonetomografiaurografialla, jossa vaurion iän mukaan voidaan todeta varjoaineen vuotaminen ulos vauriokohdasta tai pelkästään hidastunut eritys sekä munuaisaltaan ja virtsanjohtimen laajentuminen vauriokohdalle saakka (kuva 1). Jos suuri kreatiniiniarvo estää suonensisäisen varjoaineen käytön, voidaan tehdä virtsarakon kautta tähystyksessä varjoaineen ruiskutus virt- A B Kuva 1. A) Eritysurografia kahden viikon kuluttua peräsuolikarsinooman leikkauksesta. Varjoainetta on vuotanut vatsaonteloon vasemman virtsanjohtimen alakolmanneksen vauriosta. B) Tietokonetomografiaurografia 12 vuorokauden kuluttua laparoskooppisesta kohdunpoistoleikkauksesta. Oikean munuaisen eritys on hidastunut ja munuaisallas ja virtsanjohdin ovat laajentuneet alakolmanneksessa sijaitsevaan vauriokohtaan saakka. T. Parpala-Spårman ja P. Hellström
4 Taulukko 2. Tavallisimmat virtsanjohtimen vaurion korjausmenetelmät. Stentti Virtsanjohtimen ompelu Uudelleen istuttaminen virtsarakkoon Suolen käyttö korvikkeena Vastakkaiseen virtsanjohtimeen yhdistäminen sanjohtimeen retrogradisesti. Myös magneettikuvausta voidaan käyttää diagnostiikassa. Hoito Virtsanjohtimen vaurion hoito vaatii aina toimenpiteitä sairaalassa. Hoidon tavoitteena on säilyttää munuaisen toiminta ja palauttaa virtsan esteetön virtaus munuaisaltaasta virtsarakkoon (Png ja Chapple 2000). Vaurioituneen alueen pituus, sijainti, vauriomekanismi ja toteamisajankohta vaikuttavat hoitomenetelmän valintaan (taulukko 2). Mitä varhaisemmin vaurio todetaan, sitä paremmat ovat hoitotulokset (Witters ym. 1986). Molemminpuolinen vaurio on välittömän päivystysleikkauksen aihe. Leikkauksen aikana todetut vauriot korjataan poistamalla vaurioitunut kudos ja ompelemalla virtsanjohtimen väljäksi muotoillut päät yhteen kiristyksettä sulavilla katko-ompeleilla. Vaurion korjaamista voidaan yrittää laparoskooppisesti, mutta tämä vaatii erityisosaamista (Tulikangas ym. 2001) ja onnistuneita tuloksia on raportoitu hyvin vähän (Carvalho ym. 2008). Jos vaurio todetaan parin vuorokauden kuluessa, pyritään myös välittömään korjaukseen. Osittaisissa vaurioissa virtsanjohtimeen pyritään asettamaan virtsarakon tähystyksessä retrogradisen varjoainekuvauksen yhteydessä stentti, jonka toinen pää on munuaisaltaassa ja toinen virtsarakossa (kuva 2). Tämä on mahdollista silloin, kun virtsanjohtimen päät eivät ole kokonaan irti toisistaan eikä kudosturvotus ole ehtinyt tukkia vauriokohtaa. Stentin pitäminen virtsanjohtimessa 4 6 viikon ajan riittää usein hoidoksi. Varhain todetuissa lyhyissä vaurioissa stenttihoito on todettu riittäväksi jopa puolessa tapauksista (Cormio 1995). Virtsanjohtimen tähystyksessä syntyvät vauriot hoidetaan yleensä stentillä. Stentillä hoidettaessa potilaita on kuitenkin seurattava myöhemmän arpikurouman riskin vuoksi. Jos stenttihoito ei ole mahdollista, vaurio korjataan avoleikkauksella. Myöhään todetun vaurion ensihoitona tehdään yleensä punktionefrostomia laajentunee- kuva 2. Virtsanjohtimeen asetettu 2 J stentti. 367 Milloin tulisi epäillä virtsanjohtimen vauriota?
5 KATSAUS 368 YDINASIAT 88Leikkausten aiheuttamat virtsanjohtimen alaosan vauriot ovat yleistyneet. 88Vaurio syntyy tavallisimmin pikkulantioon kohdistuvan vatsaontelon tähystysleikkauksen yhteydessä. 88Diagnoosi perustuu virtsateiden varjoainetutkimukseen. 88Vauriota epäiltäessä potilas on lähetettävä viiveettä urologiseen yksikköön. 88Tavallisimmin vaurio hoidetaan virtsanjohtimen stentillä tai istuttamalla virtsanjohdin uudelleen rakkoon avoleikkauksella. seen munuaisaltaaseen kaikukuvausohjauksessa, jotta virtsa ohjautuu pois vaurioalueelta ja kudosturvotus vähenee. Varsinainen korjaus tehdään avoleikkauksella muutaman viikon kuluttua. Koska suurin osa vaurioista sijaitsee virtsanjohtimen alaosassa, tavallisin korjausmenetelmä on virtsanjohtimen istuttaminen uudelleen virtsarakkoon. Takaisinvirtausta pyritään estämään viemällä johdin rakon limakalvon alle tunneloimalla. Virtsarakko saadaan nousemaan suhteellisen korkealle irrottelemalla rakkoa laajasti ympäristöstään, jolloin virtsanjohdin ylettyy rakkoon. Korjaustulokset ovat yleensä hyviä ja arpikuroumat harvinaisia. Ureterovaginaalisessa fistelissä punktionefrostoomaa ei tarvita, eikä sen teko ole yleensä mahdollistakaan munuaisaltaan laajentumattomuuden vuoksi. Fistelinkorjausmenetelmänä on aina uusintaleikkaus, jossa virtsanjohdin istutetaan uudelleen rakkoon. Fistelitapauksissa korjauksia on tehty joissakin keskuksissa onnistuneesti myös laparoskooppisesti (Modi ym. 2005). Harvinaisemmissa keskikolmanneksen myöhään todetuissa vaurioissa, etenkin useamman senttimetrin pituisissa, joudutaan käyttämään ohutsuolisegmenttiä virtsanjohtimen korvaamiseen. Vaihtoehtona on vaurioituneen virtsanjohtimen yhdistäminen vastakkaisen puolen virtsanjohtimeen, joskin tätä menetelmää käytettäessä arpeutumisriski on hieman suurempi (Noble ym. 1997). Yläkolmanneksen vaurioissa munuaista voidaan irrotella ympäristöstään ja siirtää alemmaksi. Myös munuaisen autotransplantaatio tulee joskus kysymykseen (Webster ym. 2005). Myöhäisongelmat Virtsanjohtimen istuttaminen uudelleen rakkoon johtaa hyviin paranemistuloksiin, joskin rakontyhjenemisongelmia ja virtsan takaisinvirtausta munuaisaltaaseen esiintyy. Arven kuroutuminen on riskinä korjattaessa vaurio myöhään ompelemalla tai stenttihoidolla. Kuroutuma alkaa yleensä aiheuttaa oireita ensimmäisten hoidonjälkeisten kuukausien aikana. Tämän vuoksi potilaita täytyy seurata kaikututkimuksella, joka paljastaa munuaisaltaan merkittävän laajenemisen kohtalaisen helposti. Käytettäessä suolta virtsanjohtimen korvaamiseen riskinä ovat virtsan takaisin imeytymiseen liittyvät happo-emästasapainon ongelmat ja virtsan takaisinvirtaus munuaisaltaaseen. Lopuksi Virtsanjohtimen vaurioituminen leikkauksessa on vakava komplikaatio. Vaikka se ei välittömästi uhkaa potilaan henkeä, sen seurauksena syntyvät ongelmat voivat olla hengenvaarallisia. Vaurion hoitamiseksi tarvitaan usein vaativa uusintaleikkaus, josta toipuminen vie viikkoja tai jopa kuukausia. Vauriot ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Ennen leikkausta asetettavia virtsanjohtimen tunnistamista helpottavia stenttejä on käytetty jonkin verran (Pokala ym. 2007, Tsujinaka ym. 2008). Myös tähystysleikkauksessa virtsanjohtimen havaitsemista helpottavia välähteleviä stenttejä on käytetty. Niiden vaurioita estävästä vaikutuksesta ei ole kuitenkaan tehty kunnollisia tutkimuksia. Vaurioiden syntymistä ei voida täysin estää huolellisimmallakaan leikkaustekniikalla, mutta ehkäisyyn esimerkiksi osaamista keskittämällä tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Kliinikon tehtävänä on epäillä virtsanjohtimen vauriota, tunnistaa siihen viittaavat oireet ja lähettää potilas viiveettä hoitoon urologiseen yksikköön. T. Parpala-Spårman ja P. Hellström
6 KIRJALLISUUTTA Carvalho GL, Santos FG, Santana EF, ym. Laparoscopic repair of a ureter damaged during inguinal herniorraphy. Surg Laparosc Endosc Percutan Tech 2008;18: Cormio L. Ureteric injuries. Clinical and experimental studies. Scand J Urol Nephrol Suppl 1995;171:1 66. Dowling RA, Corriere JN Jr, Sandler CM. Iatrogenic ureteral injury. J Urol 1986; 135: Elliott SP, McAninch JW. Ureteral injuries: external and iatrogenic. Urol Clin North Am 2006; 33: Ghali AM, El Malik EM, Ibrahim AI, Ismail G, Rashid M. Ureteric injuries: diagnosis, management, and outcome. J Trauma Injury Infect Crit Care 1999;46: Hekal IA, Mohsen T, Nabeeh A. Ureteric injury after lumbosacral discectomy: a case report and review of the literature. J Trauma Injury Infect Crit Care 2008; 64: Lanary KA, Hashim H, Iacovou J. Ureterouterine fistula post caesarean section: a case report. Cases J 2008;1:253. Modi P, Rajiv G, Dodiya S. Laparoscopic ureteroneocytostomy for distal ureteral injuries. Urology 2005;66: Noble JG, Lee KT, Mundy AR. Transureteroureterostomy: a review of 253 cases. Br J Urol 1997;79:20 3. Parpala-Spårman T, Paananen I, Santala M, Ohtonen P, Hellström P. Increasing numbers of ureteric injuries after the introduction of laparoscopic surgery. Scand J Urol Nephrol 2008;42: Phipps S, Roder MA, Aslan P, Brown M, Lynch W. A case of iatrogenic ureteric injury presenting with headache. Nat Clin Pract Urol 2008;5: Png JC, Chaple CR. Principles of ureteric reconstruction. Curr Opin Urol 2000; 10: Pokala N, Delaney CP, Kiran RP, Bast J, Angermeier K, Fazio VW. A randomized controlled trial comparing simultaneous intra-operative vs. sequential prophylactic ureteric catheter insertion in re-operative and complicated colorectal surgery. Int J Colorectal Dis 2007;22: Selzman AA, Spirnak JP. Iatrogenic ureteral injuries: a 20-year experience in treating 165 injuries. J Urol 1996;155: Tsujinaka S, Wexner SD, DaSilva G, ym. Prophylactic ureteric catheters in laparoscopic colorectal sugery. Techn Coloproctology 2008;12: Tulikangas PK, Gill IS, Falcone T. Laparoscopic repair of ureteric injuries. J Am Assoc Gynecol Laparosc 2001;8: Webster JC, Lemoine J, Seigne J, Lockhart J, Bowers V. Renal autotransplantation for managing a short upper ureter or after ex vivo complex renovascular reconstruction. BJU Int 2005;96: Witters S, Cornelissen M, Vereecken R. Iatrogenic ureteral injury: aggressive or conservative treatment. Am J Obstet Gynecol 1986;155: TEIJA PARPALA-SPÅRMAN, LT, kirurgian ja urologian erikoislääkäri, kliininen opettaja Pekka Hellström, dosentti, kirurgian ja urologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Oulun yliopistollinen sairaala, kirurgian klinikka PL 21, OYS Sidonnaisuudet Teija Parpala-Spårman: Luentoja lääkealan yritysten koulutuksissa (GSK, Lilly), ulkomaan kongressimatka lääkealan yrityksen rahoittamana (Ferring) Pekka Hellström: Toistuvia luentoja lääkealan yrityksen koulutuksissa (GSK), osallistunut terveydenhuollon tai lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun (GSK, PhotoCure), ulkomaan kongressimatka terveydenhuollon tai lääkealan yrityksen rahoittamana (Astellas, PhotoCure, Medtronic, AstraZeneca, Allergan), toiminut yrityksen asiantuntijana (AstraZeneca, GSK, PhotoCure, SCA Hygiene Products) Summary When to suspect ureteral injury? Ureteral injuries associated with treatment procedures have been in constant rise. Laparoscopic operations within the lesser pelvis constitute their most common cause. Most injuries are detected only after days or weeks after the operation, with only one fifth being noted during the operation. In the worst case, ureteral injury may lead to complete renal failure. The earlier the injury is detected and treated by stenting or an open operation, the better is the treatment outcome. The ureter must be either stented or repaired by an open operation in order to repair the injury. 369 Milloin tulisi epäillä virtsanjohtimen vauriota?
Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011
Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot
LisätiedotGE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala
gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio
LisätiedotFINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS
FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä
LisätiedotVesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille
Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa
LisätiedotEturauhasen poistoleikkaus
Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen
LisätiedotHeräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa?
Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Jos heräät jatkuvasti tyhjentämään rakkoa useammin kuin kerran yössä, sinulla saattaa olla nokturia eli yöllinen tihentynyt virtsaamistarve.1 Nokturia on
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotGKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
Lisätiedot23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg
Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,
LisätiedotVirtsarakon poistoleikkaus Ortotooppinen ohutsuolesta tehty rakon korvike. Potilasohje
Virtsarakon poistoleikkaus Ortotooppinen ohutsuolesta tehty rakon korvike www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Sinulla on todettu virtsarakon syöpä ja lääkärin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen on hoidoksi
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotUrologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010
Urologiset vammat Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010 Munuaisvammat Kaikista vammoista munuaisen osuus on 1 5 % Vatsavammojen yhteydessä munuaisvamma 10 20 %:lla 30 50 % virtsa- ja sukuelinvammoista
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotLaparoskooppinen kohdunpoisto
Gynekologinen peruskirurgia tänään Laparoskooppinen kohdunpoisto GKS 19.9.2014 Marjaleena Setälä PHKS marjaleena.setala@phsotey.fi Sidonnaisuudet Ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Laparoskooppisen
LisätiedotMiten hyödynnän opetuksessa eläin- ja kadaaverikeskuksia? Reita Nyberg Presymposium 13.4.2016
Miten hyödynnän opetuksessa eläin- ja kadaaverikeskuksia? Reita Nyberg Presymposium 13.4.2016 You cannot learn to play the piano by going to concerts Kenton 2006 Obstet Gynecol Clin N Am 2 13.4.2016 Jyväskylä
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotPUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI
PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit
LisätiedotVirtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) Potilasohje
Virtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Sinulla on todettu virtsarakon syöpä ja lääkärin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen on hoidoksi valittu virtsarakon poistoleikkaus.
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotNaisen yliaktiivisen rakon hoito
Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotLaparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa
Alkuperäistutkimus Harry Nisen, Ilkka Perttilä, Harri Juusela, Martti Ala-Opas ja Kimmo Taari Laparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa Vuosina 1998 2005 tehtiin
LisätiedotRINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE
RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotENDOMETRIOOSI- POTILASOPAS - Valmistautuminen leikkaukseen
ENDOMETRIOOSI- POTILASOPAS - Valmistautuminen leikkaukseen Potilasopas endometrioosileikkaukseen tulevalle Tämä potilasopas on suunniteltu sinulle, joka valmistaudut endometrioosin vuoksi leikkaukseen.
LisätiedotVUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*
(Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä
LisätiedotNaisen Sterilisaatio
Naisen Sterilisaatio El Outi Nevalainen alueellinen koulutus 27.10.2017 Sterilisaatio Sterilointi eli sterilisaatio on kirurginen toimenpide, jonka ensisijainen ja ihmisillä pääasiallinen tarkoitus on
LisätiedotSteroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa
Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan
LisätiedotKroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS
Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija
LisätiedotKondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI
Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI Tämän oppaan tarkoituksena on neuvoa Uracyst-hoitoa saaville potilaille, kuinka virtsarakon voi katetroida itse. Oppaan sivuilta löytyvät yksityiskohtaiset ohjeet.
LisätiedotVaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012
Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin
LisätiedotVagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon
Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotPOTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012
VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman
Lisätiedot1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.
PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotValmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi
Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotKroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
LisätiedotTässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille
Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä
LisätiedotYleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71
Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotVirtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää
Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotCurriculum. Gym card
A new school year Curriculum Fast Track Final Grading Gym card TET A new school year Work Ethic Detention Own work Organisation and independence Wilma TMU Support Services Well-Being CURRICULUM FAST TRACK
LisätiedotAikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa
Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa Ruuansulatuskanavan ja virtsateiden alueen läpivalaisututkimukset 4.12.2009 Karoliina Paalimäki-Paakki Luentokerrat 4.12. klo 8.15-10.30 yleistä 7.12. klo
LisätiedotSkopian indikaatiot Perttu Arkkila
GPF KEVÄTKOULUTUS 25.5.2018, KALASTAJATORPPA, HELSINKI Skopian indikaatiot Perttu Arkkila HUS, Vatsakeskus Gastroenterologian klinikka Meilahden Kolmiosairaala Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta
LisätiedotEktooppinen virtsanjohdin nuoren naisen inkontinenssin harvinainen syy
Peter J. Boström, Pia Suvitie, Pentti Kiilholma, Pertti Palo ja Martti Nurmi TapausselostuS Ektooppinen virtsanjohdin nuoren naisen inkontinenssin harvinainen syy Virtsa- ja sukupuolielimet ovat synnynnäisten
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotIson kohdun poisto. Eija Tomás, Tays
Ison kohdun poisto Eija Tomás, Tays Jo ennen muinoin... V. 120 Soranus Kreikassa Vaginaalinen hysterektomia 1813 Conrad Langenbeck ensimmäinen suunniteltu VH Ephraim McDowell Kentucky v.1809 Laparotomia
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA. Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP
TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP 23.2.2018 Historiaa, onnistumisia Nykypäivää Antibiootit (40-luku) Avosydänleikkaukset ja sähköinen sydämentahdistin (50-luku)
LisätiedotMitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS
Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotVirtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka
Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)
LisätiedotEndometrioosin kanssa. Opas endometrioosiin sairastuneiden kumppaneille.
Endometrioosin kanssa Opas endometrioosiin sairastuneiden kumppaneille. Tekijät: Henna Alamaunu, Sonja Juntto, Maiju Mertala 2013 Mikä endometrioosi? Endometrioosilla eli kohdun limakalvon sirottumataudilla
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotPerusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot
Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa
LisätiedotBIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys
BIOHIT OYJ globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys 1 Biohit lyhyesti Biohit Oyj on globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys. Biohitin missio on "Innovating
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotHOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI
HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI 7.5.2018 MIKSI HUS SAIRAANHOIDON ORGANISAATIOTA JA JOHTAMISTA ON SYYTÄ KEHITTÄÄ?
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotAlaraajavaltimoiden varjoainetutkimus
Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus eli ALARAAJOJEN ANGIOGRAFIA www.eksote.fi Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Valtimoiden suonensisäistä varjoainekuvausta kutsutaan angiografiaksi. Varjoainekuvauksessa
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotMitä LUTS on ja miten sitä voidaan hoitaa
Mitä LUTS on ja miten sitä voidaan hoitaa Tietoa alempien virtsateiden oireista (LUTS - Lower Urinary Tract Symptoms) ja hoitovaihtoehdoista. Miesten terveys ja miehekkyys Miehenä oleminen voi olla joissain
LisätiedotPerioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa
Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen
LisätiedotVagifem POTILASOHJE. 10µg 17ß-estradiol
Vagifem POTILASOHJE 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem - valmisteesta, joka on tarkoitettu estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisoireiden hoitoon. SISÄLTÖ Estrogeenituotannon väheneminen...3
LisätiedotInfektio uhka potilasturvallisuudelle
Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun
LisätiedotPOTILASVAHINKOJÄRJESTELMÄ JA VAHINGOISTA AIHEUTUVAT KOMPLIKAATIOT/ HUS NÄKEMYS
HE 16/2018 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI ASIAKKAAN VALINNANVAPAUDESTA: POTILASVAHINKOJÄRJESTELMÄ JA VAHINGOISTA AIHEUTUVAT KOMPLIKAATIOT/ HUS NÄKEMYS PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI 14.5.2018
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotLymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen
Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotAMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi
AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotPeritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F
1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu
LisätiedotVIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka
VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää ääkäri TYKS, Naistenklinikka Virtsainkontinenssi YLEINEN KIUSALLINEN SALATTU KANSANTAUTI
LisätiedotLASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo
LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo Esityksen sisältö Laskeumien yleisyys, oireet ja hoito Virtsankarkailun yleisyys, oireet ja hoito
LisätiedotSappirakko ja sappitiet
SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotSappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa
Alkuperäistutkimus Hannu Paajanen, Anu Turunen, Satu Suuronen ja Seppo Ojala Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1995 2004 tehtiin 1 133 laparoskooppista
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotTietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi
Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotAppendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus
Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform
Lisätiedot