Yrityksen perustaminen Case NonGthai Oy

Transkriptio

1 Yrityksen perustaminen Case NnGthai Oy Taensr, Nngnuch 2009 Leppävaara

2 Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Leppävaara Yrityksen perustaminen Case NnGthai Oy Nngnuch Taensr Liiketaluden kulutushjelma Opinnäytetyö Lkakuu, 2009

3 Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Leppävaara Liiketaluden kulutushjelma Kansainvälinen yritysmarkkininti Tiivistelmä Nngnuch Taensr Yrityksen perustaminen NnGthai Oy Vusi 2009 Sivumäärä 86 Opinnäytetyön tarkituksena li perustaa aasialainen elintarvikeliike Nummelaan. Työ käsittelee yrityksen perustamiseen liittyviä vaiheita, kuten liikeideaa, perustamisprsessia, markkinintia ja rahitusta. Työ esittelee terian ja sen phjalta tehdyn timinttyyppisen pinnäytetyön, jssa perustetaan aasialainen elintarvikeliike Nummelaan. Työ alki yrittäjyys-teemastlla suritetuista pinkursseista. Opinnäytetyön aihe sai alkunsa siitä, kun lähin aasialainen elintarvikeliike n Helsingissä. Työn tarkituksena li selvittää, nk perustettavalle aasialaiselle elintarvikeliikkeelle markkinaraka Nummelassa. Opinnäytetyön kirjittaminen alki keväällä 2008, jsta vuden jälkeen työn työstäminen jatkui keväällä Työ lähti ensin tiedn haulla yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen. Tavitteena li käsitellä teriasuus niin mnipulisesta ja kattavasti, jtta kuka tahansa visi työni perusteella perustaa yrityksen. Työssä n keskitytty suurimmaksi saksi liiketimintasuunnitelmaan ja markkinintiin. Yrityksen perustamisessa n mnia eri vaiheita, eikä kaikki ei le itsestään selvää. Tarkkaan ja hyvin tehty liiketimintasuunnitelma antaa hyvän työkalun yrityksen perustamiseen. Haastavinta työssä li itse case eli yrityksen perustaminen. Työssä piti humiida paljn yksittäisiä asiita, jita yritystiminnan alittaminen vaatii. Työ vaati enemmän aikaa ja phdintaa tisin kuin teriasuuden laatiminen. Työn lpputulksena syntyi varsin kattava teriasuus yrityksen perustamiseen liittyvistä vaiheista sekä itse casesta. Ennen yrityksen perustamista, tulee lla yritysidea sitten liikeidea, jhn liiketimintasuunnitelma rakentuu. Liikeidea n menestymisen kulmakivi, js yritystiminta aik kannattavaksi. Yrittäjäksi suunnittelevan henkilön tulee analysida liikeideansa laatimalla liiketimintasuunnitelma. Liiketimintasuunnitelma n yrittäjän apuväline, jka selventää aitun yritystiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdllisuuksia. Asiasanat, yrityksen perustaminen, liikeidea, liiketimintasuunnitelma, yritysmudt, rahitus, elintarvikeliike

4 Laurea University f Applied Sciences Laurea Leppävaara Business Management Prgramme Internatinal Business-t-Business Marketing Abstract Nngnuch Taensr Establishing a cmpany NnGthai Oy Year 2009 Pages 86 The purpse f this thesis was establishing an Asian grcery in Nummela. It prcesses establishing a cmpany and ther issues such as business idea, business plan, marketing and funding. The wrk intrduces the thery and the cases f an Asian grcery in Nummela. This is an peratinal thesis. The wrk started with sme studied curses with an entrepreneurship theme. The backgrund f this idea was that the nearest Asian grcery is in Helsinki. The aim f this wrk was t discver if there is an available market niche fr an Asian grcery in Nummela. Writing f this thesis started in spring 2008 and after ne year it was started again in spring Wrk started with infrmatin searching fr entrepreneurship and fr establishing a cmpany. The purpse was t prcess the thery as versatilely and cmprehensively as pssible s that anyne wh wants t establish a cmpany can d it. The biggest part in this wrk fcused n the business plan and marketing. In establishing a cmpany there are many stages and thse are nt bvius. The precise and well planned business plan gives a gd tl fr the entrepreneurship and establishing a cmpany. The mst challenging part f this wrk was the case itself, in ther wrds establishing a cmpany. There were many issues t ntice which starting a business demands. The case tk mre time and cnsideratin than the thery. The final result is a cmprehensive thery basis fr establishing a cmpany and f its stages and als the case itself. Befre establishing a cmpany there has t be a business idea which the business plan is based n. The business plan is the mst imprtant issue if the business is ging t be prfitable. Smene wh is planning t be an entrepreneur shuld analyze his business idea by making a business plan. The business plan is an entrepreneur s utility which clarifies business prfitability and pssibilities t be successful. Key wrds, establishing a cmpany, business idea, business plan, cmpany frm, funding, grcesy

5 Sisällys 1 Jhdant Yrityksen perustamisen vaiheet Ennen yrityksen perustamista Liikeidea ja liiketimintasuunnitelma Markkinintisuunnitelma Markkinintistrategia Markkinat ja kilpailijat Kilpailukeint Asiakasryhmät eli segmentit Yrityskuva Asiakassuhteen hallinta Yritysmudn valinta Vertus Talussuunnitelma Rahitus Henkilöstö Yritystiminnan riskit Perustamistimet Yrityksen kirjanpit NnGthai Oy Liikeidea ja liiketimintamalli Markkininti ja kilpailijat SWOT-analyysi Tutteet ja palvelut Yrityksen talus Henkilöstö Riskianalyysi Yritystiminnan alittaminen Visi Jhtpäätökset Lähteet Liitteet Liite 1: Yrittäjätesti Liite 2: Tutteet ja hinnat Liite 3: Thaimaalainen paistetturiisi Liite 4: Perustamisspimus ja yhtiöjärjestys Liite 5: Perustamisilmitus... 73

6 Liite 6: Investintilaskelma Liite 7: Kiinteät kustannukset Liite 8: Työntekijöiden palkat Liite 9: Kriittinen piste Liite 10: Myyntibudjetti Liite 11: 3. vuden tulsennuste Liite 12: Liite starttirahahakemukseen Liite 13: Liite Finnveran naisyrittäjälaina hakemukseen... 87

7 1 Jhdant Opinnäytetyö sai alkunsa yrittäjyys-teemastlla suritettavista kursseista. Opinkurssit tuli surittaa pinjaksn liittyvillä töillä ilman tenttiä. Ajatus pinnäytetyöhön li, miten saisi aasialaisia elintarvikkeita npeammin ja lähempää. Ajatuksesta kehkeytyi perustaa ma aasialainen elintarvikeliike Nummelaan. Yrittäjyys-teemastn hjaajilta sain lisää mtivaatita kehittää työn ideaa eteenpäin. Alitin työn kirjitusvaiheen keväällä 2008 ja jatkin työn työstämistä vuden jälkeen työn llessa hetken jäähyllä. Lppukeväästä vunna 2009 työ saavutti lpullisen mutnsa. Työ n timinttyyppinen, jka käsittelee yrityksen perustamiseen liittyviä asiita ja vaiheita. Työn teriasuuden phjalta len caseni rakentanut. Tavitteena li laatia kattava työ yrityksen perustamisprsessista. Työ perehtyy asiihin, jita yrittäjäksi aikvan tulee humiida. Työn teriasuus käsittelee yrityksen perustamisvaiheita syventyen liiketimintasuunnitelmaan ja yritystiminnan alituksen vaatimiin asiihin. Teriasuus käsittelee syvällisemmin liiketimintasuunnitelmaa markkininnin näkökulmasta. Työn käytännön suus kstuu siitä, miten aasialainen elintarvikeliike perustetaan. Liiketimintasuunnitelman n ltavan niin innstava ja tdenmukainen, että rahittajat, kuten työvimatimist ja Finnvera visivat lähteä rahittamaan yrityksen timintaa. 2 Yrityksen perustamisen vaiheet 2.1 Ennen yrityksen perustamista On syytä harkita tarkin, nk itsestä yrittäjäksi ennen kuin perustaa yrityksen. Mitä saamista, tieta, taita ja kkemusta n. Mitä tarvitaan lisää timiakseen menestyvänä yrittäjänä ja spiik yrittäjämäinen elämäntyyli itselle. Yrittäjyyden nnistumiseen vaikuttavat mnet seikat, kuten yhteiskunnallinen tilanne, markkinat, ma taludellinen tilanne sekä perheen ja lähipiirin suhtautuminen. On hyvä selvittää itselleen, nk itsestä ainesta yritystiminnan pyörittämiseen. (Meretniemi & Ylönen 2008, 10.) Yrittäjä n yrityksen ydinmttri, jka kkaa ja yhdistää tarvittavat satekijät tehkkaasti timivaksi kknaisuudeksi. Viime kädessä yrityksen nnistuminen juntaa plkunsa yrittäjän minaisuuksista. (Viitala 2006, 14.) On tärkeää tiedstaa etukäteen ennen yrityksen perustamista, mitä asiita saattaa tulla eteen, ja mitä mahdllisuuksia ja riskejä yrityksen perustaminen tu mukanaan. Alla levassa taulukssa n puntaritu yrityksen perustamiseen vaikuttavia asiita.

8 8 Mahdllisuudet Riskit ja ngelmat + vapaus - vapaa-ajan väheneminen + työn mnipulisuus - velkaantuminen + uusien asiiden ppiminen - vastuu + työllistyminen - stressaantuminen + man luvuuden kehittäminen - pitkät työpäivät + taludellinen hyöty - markkinatilanteen muuts + itsenäisyys - epännistuminen + päätös mista työtehtävistä - lama + ma aikataulu - rahat lppuu Taulukk 1. Yrityksen perustamiseen liittyviä mahdllisuuksia, riskejä, ngelmia. (Meretniemi & Ylönen 2008, ) Yrityksen perustaminen n prsessi, jssa lähtökhtana n, että yrittäjä tietää itse haluavansa yrittäjäksi ja näin llen myös haluaa timia yrittäjänä pitkällä aikavälillä. Yrittäjän n tullin kartitettava hyvin maa saamista, kkemusta, ammattitaita sekä muita yrittäjäminaisuuksia. Jtta yrittäjä lisi itse tietinen yrittäjyyteen ja yrittämiseen liittyvissä asiissa, hänen tulee itse hulehtia kulutuksen saamisesta. Ensin n suunniteltava liiketimintasuunnitelma ja testattava yritysidea ammattitaitisten asiantuntijiden kanssa, jtta vi lla varma yrityksen kannattavuudesta. Kirjallisesta yrityssuunnitelmasta tulee löytyä seuraavat asiat: perustiedt yrityksestä, liikeidea perusteluineen, tutteet, palvelut ja timintatavat, asiakkaat ja markkininti, kilpailijat ja yrityksen kilpailustrategia, pääman tarve, taludellinen suunnittelu, kannattavuuden arviinti ja hallinta. (Raatikainen 2006, 68; Kusmanen 2006, ) On hyvä alittaa siitä ajatuksesta, mistä yritys vi saada rahitusta timintansa alittamiseen sekä sen pyörittämiseen. Mitä enemmän yrittäjällä n mahdllisuuksia mniin rahitusvaihtehtihin sitä parempi. Rahitusvaihtehtja vat muun muassa maa päämaa, maa rahitusta, pankit, vakuutusyhtiöt, erityisrahalaitkset ja työvimatimistn tarjama starttiraha. Aluksi pitää testata, timiik liiketimintasuunnitelma, kska sen avulla jatketaan itse liiketimintaa. Liiketimintasuunnitelman päätarkituksena n selvittää, nk yritystiminnalla mahdllisuuksia tteutua. Yrittämisessä n aina tettava riskejä, jten n hyvä miettiä, mikä yritysmut lisi paras vaihteht yritystiminalle. On lemassa erilaisia yritysmutja, kuten timinimi, avin- ja kmmandiittiyhtiö, sakeyhtiö ja suuskunta (Yritysmudt 2008).

9 9 Seuraavaksi tulee selvittää lupa-asiat. Js elinkeinn harjittaminen n luvanvaraista, tulisi hankkia lupa ennen yritystiminnan alittamista. Lupaviranmaisia vat kunnan- ja kaupungin viranmaiset, ministeriöt, läänihallitukset ja pliisipiirit. Läänihallituksen myöntämiä lupia vat alkhlin anniskelu, vähittäiskauppa, jukkliikenne, taksi- tai muu ammattiliikenne, sairaankuljetus ja vartiinti. (Yritysmudt 2008.) Elintarvikkeita myyvien liikkeiden tai kauneushitliden tilihin n tehtävä tarkastus ja hakea niiden käyttöönttn lupa kunnan terveysviranmaisilta ennen kuin tilja vi ttaa käyttöön. (Kusmanen 2008, 12.) Lpuksi pitää tehdä perustamisilmitus kaupparekisterille ja vernhallinnlle. On muistettava, että rekisteri-ilmitukset n tehtävä viranmaisen vahvistamilla perustamisilmituslmakkeilla. Perustamisilmituksen vi jk jättää patentti- ja rekisterihallitukselle tai verttajalle riippuen yritysmudsta. Y1-lmakkeet n tarkitettu sakeyhtiöille ja suuskunnille, Y2- lmakkeet avimille ja kmmandiittiyhtiöille ja Y3-lmakkeet vat yksityisiä elinkeinharjittajia varten. Yritys vi samalla lmakkeella ilmittaa myös arvnlisäverrekisteriin, ennakkperintärekisteriin ja työnantajanrekisteriin. Käsittelymaksut vat sakeyhtiölle ja suuskunnalle 330 eura, avimet ja kmmandiittiyhtiöille 155 eura ja yksityisille elinkeinharjittajille 65 eura. (Kusmanen 2008, 16.) Yritys tarvitsee erilaisia vakuutuksia harjittaessaan yritystimintaa, muun muassa yrittäjävakuutuksen (YEL), jsta karttuu yrittäjälle YEL-eläkettä. YEL-vakuutus turvaa yrittäjän ja hänen perheensä myös erillisissä riskitilanteissa. Vakuutusmaksu määräytyy yrittäjän työtuln perusteella. Tällä hetkellä YEL-vakuutusmaksu n alle 53-vutiaille 20,6 % ja yli 53-vutiaille 21,7 %. Pakllisia vakuutuksia vat myös työntekijöiden TEL-, LEL- ja TaEL-vakuutukset. Työntekijöitä palkatessaan yrittäjän n hulehdittava työntekijöiden työterveyshullsta ja palkanmaksusta. (Kusmanen 2008, 19.) Mitä enemmän vakuutuksia yrityksellä n sitä parempi, kuten työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset, kska näillä n vaikutusta yrityksen riskienhallintaan (Yritysmudt 2008). Jtta yrityksen raha-asiat lisivat ajan tasalla ja järjestyksessä, yrityksen pitää hulehtia kirjanpidsta. Kirjanpitlain mukaan jkainen yritys n kirjanpitvelvllinen harjittaessaan liiketimintaa. Yrityksen tulee itse hulehtia, että yrityksen kirjanpita hitaa lutettava ja ammattitaitinen tilitimist.

10 10 Alustava liiketimintasuunnitelma Rahituksen järjestäminen Yritysmudn valinta Yksityinen Avin yhtiö Osakeyhtiö liikkeenharjittaja Kmmandiitti yhtiö (timinimi) Perustamisasiakirjat Yhtiöspimus perustamiskirja liikkeenharjittaja kirjallisena perustamiskkus, pöytäkirja ammattiharjittaja yhtiömiesten kesken yhtiöjärjestys hallituksen pöytäkirja Yritystiminnan luvanvaraisuuden selvittäminen Lupaviranmaisia vat mm. kaupungit, kunnat, läänihallitukset ja ministeriöt Perusilmitus kaupparekisteriin Alitus / muutsilmitus ly-tunnus, ennakkperintämerkintä, verennakt työnantajansuritusten valmius, alv-rekisteröinti Vakuutukset Yrittäjän YEL-vakuutus sekä työntekijöiden TEL-, LEL- ja TaEL-vakuutukset, työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset sekä yrityksen vakuutukset, vakuutusyhtiöt Kirjanpidn järjestäminen Kuvi 1. (Viitala & Jylhä 2006, 68). 2.2 Liikeidea ja liiketimintasuunnitelma Liikeidea n kaiken perusta, kun taht yrittäjäksi menestyvälle yritykselle. Pitää lla jtakin, jsta asiakkaat vat valmiita maksamaan. Liikeideat ryhmitellään tute-, valmistus-, palvelu, markkina ja taitideihin (Viitala & Jylhä 2006, 46). Hyvän liikeidean ja timintaajatuksen menestyksekäs tteuttaminen vaatii yrittäjältä ammattitaita, alan tuntemusta, havaint- ja muutskykyä sekä halua yrittämiseen. Ei saa kuitenkaan unhtaa yrittäjän mia arvja, asenteita ja muita hyviä mia minaisuuksia. (Kusmanen 2006, 7.) Ennen yritystiminnan alittamista tulisi ensin analysida ja laatia liiketimintasuunnitelma. Liikeideilla n mnta syntytapaa. Ne saattavat saada alkunsa vaikkapa, harrastuksista, kulutuksista, kek-

11 11 sinnöistä, yritysstista tai ammatillisista saamisista tai vaikkapa perheyrityksestä. (Raatikainen 2006, 38.) Kknaisuuden hahmttaminen n hyvin tärkeää, etenkin alitusvaiheessa. Mitkä vat yritystiminnan tämänhetkiset edellytykset, kuinka paljn n rahaa käytettävissä ja mikä n man saamisen ja ammattitaidn tas, jtta visi perustaa menestyvän yrityksen. Liikeideamalli antaa hyvän yleiskuvan yritystiminnasta. (Raatikainen 2006, 39.) Js haluaa lla varma yritysideansa timivuudesta, vi apuna käyttää ulkpulisia asiantuntijita, kuten kunnan elinkeinasiamiestä, kirjanpitäjää, Finnvera Oyj:tä, vakuutusyhtiön tai pankin asiantuntijita. On aina pyrittävä siihen, että yritystiminta n vitta tuttavaa sekä kannattavaa, jtta se visi kehittyä ja samalla menestyä. Yrityksen kannattavuus varmistaa sen, että yritys kykenee hitamaan lainaansa ja pystyy samalla tekemään tarpeellisia investinteja. Perusteellinen ja huliteltu liiketiminnan suunnittelu n tärkeä sa yrityksen menestymiselle. Kuten n tapana sana: Hyvin suunniteltu n puliksi perustettu (Kusmanen 2006, 9). Liikeidea määrittelee yrityksen man timintatavan ja ajatuksen, miten tehdään liiketimintaa ja samalla tulsta. Liikeidean tulisi vastata kysymyksiin: Kenelle? Mitä? ja Miten? Elikkä kenelle halutaan myydä ja mitä halutaan myydä. Lisäksi pitää tietää, miten tulee myydä? Liikeidean takana n ajatus, mikä n asiakkaan tarve, miten sen saa tyydytettyä ja mitkä vat asiakkaan dtukset. On tiedettävä, millaisen mielikuvan haluaa yrityksestään antaa asiakkaille sekä sidsryhmille. Yritysimaga pyritään rakentamaan asiakaskhderyhmän mukaiseksi. Olennaista n selvittää ja jakaa asiakkaat sekä asiakasryhmät eli segmentit, jtta pystytään tavittamaan heitä ikein keinin. Lisäksi yrityksen tulee tietää, mitä tutteita, tuteryhmiä ja palveluita kullekin khderyhmälle tarjta. Liikeidea sisältää yrityksen timintatavat, jhn kuuluu markkininti, tutekehitys, tutant, lgistiikka, henkilöstö, jhtaminen ja talus. (Raatikainen 2006, 39.) Yrityksen perustamisvaiheessa liiketimintasuunnitelmaa käytetään useissa tilanteissa. Rahitusta ja starttirahaa hakiessa viranmaiset haluavat nähdä liiketimintasuunnitelman, jka tukee kirjallista liikeideaa. Liiketimintasuunnitelman tarkituksena n sittaa, että yrityksen tutteella tai palvelulla n liiketimintamahdllisuus. Liiketimintasuunnitelmassa kuvataan tarkasti liikeidea, jhn sisältyy päämäärät ja tavitteet sekä strategiat, jtka kertvat, millä keinilla tavitteisiin päästään. Sen tarkituksena n myös kuvata timialan markkinintitilanne ja kehitysnäkymiä. On hyvä selvittää markkina- ja kilpailutilanne, jtta saa kuvan mista mahdllisuuksista. (Viitala & Jylhä 2006, ) Lisäksi n tehtävä myös markkinintisuunnitelma, jssa yksilöidään, millä lupauksilla ja arvilla asiakkaiden luttamus aitaan saavuttaa, ja millä keinin saadaan heidät stamaan tutteita tai palveluita. Markkininti-

12 12 suunnitelma kstuu tiedista, kuka, miten, missä ja mitä kanavia aitaan käyttää. (Viitala & Jylhä 2006, ) SWOT-analyysi S = strenght (vahvuudet) W = weakneses (heikkudet) O = pprtunities (mahdllisuudet) T = threats (uhat) SWOT-analyysimenetelmän nimet tulevat englanninkielisistä sanista. SWOT-analyysillä vidaan arviida vaikkapa yrityshankkeen vahvuuksia ja heikkuksia. SWOT n hyvä kein, kun halutaan arviida esimerkiksi tutteen mahdllisuutta tai timintaympäristön kriittiseen arviintiin sekä itse analyysiin. Analyysi yleensä esitetään siten, että vahvuudet ja heikkudet vat yrityksen sisäisiä tekijöitä. Kun taas vahvuudet ja heikkudet vat yrityksen ulkpulisia tekijöitä. Tulevaisuus ja timintaympäristö aiheuttavat yritykselle useimmiten uhkia, mutta vat myös mahdllisuuksien lujia. Realistisuus n tärkeää analyysia tehdessä, kska jissakin tilanteissa syyt ja seuraukset vivat sekittua keskenään. (Meretniemi & Ylönen 2008, 34.) 2.3 Markkinintisuunnitelma Yritystiminnan lähtökhtana vat asiakkaiden tarpeet, tiveet ja sttiminta. Markkinat ja kilpailut vat kansainvälistymisen myötä kiristyneet. Tarjnta n useammalla alalla maailmanlaajuista ja kysyntää ylittävää. Markkininti n muutakin kuin mainntaa. Markkininti käsittää kaikki timenpiteet, jita yritys tekee tyydyttääkseen asiakkaidensa tarpeita. Markkininti perustuu tarkkihin suunnitelmiin ja laskelmiin, eikä tunneasiihin. Tällä hetkellä kuitenkin markkininnissa asiakkailla n valtaa ja valinnanvaraa sekä tietisuus tutteista ja palveluista kasvavat jatkuvasti. Yritysten n siksi tehtävä paljn töitä, jtta pystyisivät säilyttämään j lemassa levia asiakassuhteita sekä hankkimaan uusia asiakkaita. Yrityksen n tehtävä paljn töitä, jtta se pärjäisi kvassa kilpailussa. Asiakassaamisesta nkin tullut ratkaiseva tekijä yrityksen menestymiselle. (Kusmanen 2008, 22 & Viitala; Jylhä 2006, 80.) Kun yrityksen tutteet, palvelut ja hinnat vat selvillä, tulee yrityksen tietää, kuinka markkinidaan, eli miten saadaan asiakkaat kiinnstumaan yrityksestä ja sen tutteista ja palveluista. Yrittäjän n suunniteltava, miten lähtisi markkinimaan asiakkaille (Raatikainen, 94). Suunnittelussa n hyvä käyttää SWOT-analyysiä apuna, sillä se n yksinkertainen, helpp ja tehkas suunnitteluväline. Tarkituksena n, että yrittäjä listaa siihen yrityksen vahvuudet, heikkudet, mahdllisuudet ja uhat, jtta jhtpäätösten tekeminen lisi paljn helpmpaa. (Kusmanen 2008, 22.)

13 13 Suunnittelussa tulee humiida ptentiaaliset asiakkaat, mutta samalla myös markkinintibudjettia eli rahamäärää, jka käytetään mainntaan, myynninedistämiseen sekä myyntityöhön. Markkinintiviestintään kuuluvat muun muassa suramainnta sisältäen esitteet, myyntikirjeet, hinnastt, kuvastt ja Internetin. Tiedttamiseen kuuluu mainnta lehdissä, televisissa, radissa, Internet-sivuilla ja mbiiliviestinnöissä. Näkymistiminnalla tarkitetaan ulkja liikennemainntaa, yritysnimeä ja lgn näkyvyyttä. (Raatikainen, 94.) Yrityksen n ymmärrettävä, että asiakkaina vivat lla: yksilöt, yritykset ja rganisaatit, mitkä vat yritykselle tulvirtaa. On muistettava, että asiakas n markkininnin ydin. Markkinintiajattelun kulmakiviä vat tute, hinta, saatavuus ja markkinintiviestintä ja asiakassuhdetyö. Onnistunut markkininti tarkittaa vahvaa kilpailuetua. (Viitala & Jylhä 2006, 105.) Yleisin virhe n, että markkinintia tehdään tunne phjalta. Vaikka asiakaslähtöisyys perustuu siihen, että tutetaan sellaisia tutteita ja palveluita, jita asiakkaat haluavat ja tarvitsevat (Viitala & Jylhä 2006, 82 83) Markkinintistrategia Markkinintistrategiiden ja suunnitelmien tteuttaminen ei le helppa, se n haastavaa ja vaatii siten myös valppautta ja markkinintisaamisen jatkuvaa kehittämistä. Strategialla valitaan tehkkain timintamalli, jtta saavutetaan tavitteet. (Ktler 2005, 100.) Markkininti vaikuttaa paljn siihen, kuinka hyvin yritys lu tulevaisuudessa asiakassuhteitaan ja kuinka mnista asiakassuhteista tulee pysyviä. Ensin tulee phtia yritykselle tärkeimmät asiakkaat ja segmentit, jnka jälkeen khdistaa markkinat juuri niille khteille, jtka vastaavat ideaalista asiakaskuntaa. Khdemarkkinat tulisi valita ikein, kska n humattavasti helpmpaa myydä niille, jilla n rahaa kuin niille, jilla ei le. Tutteita ja palveluita tulee myydä käyttäjille, ei stajille. (Ktler 2005, 61.) Segmenttien välisiä suhteita tulisi miettiä tulevaisuudessakin, kska segmenttien väliset suhteet muuttuvat jatkuvasti. Segmentit kstuvat ihmisistä, jiden sthalut vat riippuvaisia mielipiteistä ja mielihaluista sekä mnista muista asiista esimerkiksi masta henkilökhtaisesta rahatilanteesta sekä trendeistä. Markkinintistrategiassa n hyvä muistaa 4P-mallit, jilla yritys pystyy kilpailemaan markkinatilanteessa (Ktler 2005, 99) Markkinat ja kilpailijat Menestyvän yrityksen n tunnettava asiakkaiden tarpeet, tiveet ja dtukset, kska asiakas staa vain hyötyjä, etuja ja mielihyvää mien halujensa phjalta. Yrityksen n aina varmistettava, että asiakkaita riittää, tisin sanen yrityksen tutteille ja palveluille täytyy aina lla kysyntää. Tdennäköistä n, että ilman asiakkaita yritystiminta ei menesty. Yritystiminnassa tulee analysida asiakkaita ja kilpailijita, ei pelkästään tutteita ja palveluita.

14 14 Asiakasanalyysin avulla hahmtetaan yritykselle ptentiaaliset asiakkaat. (Raatikainen 2006, 89.) Yrityksen n tunnistettava myös kaikki kilpailijat. Ne yritykset, jtka vat samalla timialalla ja markkina-alueella. Kauppa- ja tellisuusministeriön ktisivuilta saa tieta eri timialista ( Pitkän tähtäimen visiinti n hyvin lennaista, kska siinä selvitetään, nk timialalle tulssa uusia yrittäjiä ja miten timialan yritystiminta mahdllisesti kehittyy. Kilpailu- ja kilpailija-analyysi n iva työkalu tämän selvittämiseen. Se auttaa hahmttamaan markkinatilannetta ja phtimaan, miten yritys visi sijittua tässä kilpailutilanteessa. (Raatikainen 2006, 91.) Kilpailu- ja kilpailija-analyysin vi selvittää seuraavien kysymyksillä: - mitkä vat kilpailevat yritykset? - miten niiden myynti n kehittynyt viimeisten klmen vuden aikana? - mitkä vat yritysten vahvat ja heikt pulet? - mitkä vat niiden kehityssuunnat? - millaisia yrityksiä alalle n tulssa? - mitkä vat alalle tulijiden vahvat ja heikt pulet? - mikä n kilpailutilanne tulevaisuudessa? - mitä asiita tulisi tehdä edellisten kysymysten perusteella? Kilpailukeint Neljän P:n tunnetut markkinintikilpailukeint vat tutteet, hinnat, markkinintiviestintä ja saatavuus. P-mallit kuvaavat kilpailukeinja myyjän näkökulmasta, kun taas viisi C-mallia kuvaa asiakkaan näkökantaa (Raatikainen 2006, 118). prduct, tute cstumer value, lisäarv, terve ja halu price, hinta csts, kustannukset asiakkaille place, saatavuus cnvenience, mukavuus prmtin, viestintä cmmunicatin, vurvaikutus persnel, henkilöstö cstumer interface, kumppanuus Kuvi 2. (Raatikainen 2006, 118).

15 15 Tute Hinta Markkinintiviestintä Jakelu (Prduct) (Price) (Prmtin) (Place) tutevaliki- alennukset mediamainnta jakelu- ma bnukset myynninedis- kanavat laatu maksuaika täminen lajitelmat minaisuudet luttehdt myyntikenttä kuljetukset nimi viestintä (PR) pakkaus suramarkki- kkvaihteh- ninti dt palvelut takuu Taulukk 2. P-malli eli markkininti-mix. (Laaks 2004, 35). Tute Yleisesti kuvataan tutetta klmitasisena kknaisuutena: ydintute tai palvelu, täydentävät sat tai -palvelut sekä liitännäistutteet tai palvelut. Lisäksi n hukuttelevia lisäelementtejä, kuten mielikuva, jka syntyy tutteen kknaiskuvasta. Ihminen tekee valintja sen mukaan, mistä pitää. Esimerkiksi, kun asiakas staa paidan, hän staa samalla jtain muutakin kuin pelkän tutteen. Paidalla vi lla mnta merkitystä, kuten peittää iha, lu varmuutta, lisää arvstusta ja hyväksyntää sekä vaikuttaa ihmissuhteisiin. Olennaisia asiita asiakkaille vat, mistä hän tutteet staa ja millä hinnalla ja kuinka vaivattmasti hän tutteen saa. Lisäksi, nk paidalla palautus- tai vaiht-ikeutta. (Kusmanen 2008, 22.) Useimmiten yritysidea lähtee tutteesta tai palvelusta, jhn yrittäjä rakentaa ympärille timivan liiketiminnan. Tutetta vi myydä tietyllä nimellä tai tutemerkillä. Asiakas kkee saavansa tutteesta lisähyödyn, jka vi lla esimerkiksi autkauppaan liittyvä luttmahdllisuus, asennuspalvelu, timitusvarmuus, hult- ja varasien saanti. Palvelun merkitys tänä päivänä n kvassa susissa ja n edelleen suuressa kasvussa. Palveluita vat esimerkiksi parturin ja kampaamn timinta, lääkäripalvelu, sairaanhit, siivuspalvelu, ikeuspalvelu, knsultinti ja kulutus. Palvelut ja tutteet eravat etenkin siinä, että ne eivät le käsin ksketeltavia tisin kuin tutteet. (Meretniemi & Ylönen 2008, 118.)

16 16 Hinta Hinnitteluun vaikuttavat tekijät vidaan lukitella ulkisiin ja sisäisiin tekijöihin. Yrityksen hinnittelua ulkapäin hjaavat kysyntä- ja kilpailutilanne. Yrityksen sisäiseen hinnitteluun vaikuttavia tekijöitä vat muun muassa tutant- ja markkinintikustannukset sekä markkininnilliset ja strategiset tavitteet. Hintapäätöksiin vaikuttavat perushinta, hinnanmuutkset ja asiakkaille myönnettävät maksuajat. (Raatikainen 2006, 120.) Tulevaisuudenkasvun turvaavat referenssihinnittelu eli tutustumistarjuksia hinnittelua alle mien kustannusten. Tarkituksena n saada tulevaisuudessa tutt- ja markkinasuudet. Neutraali strategia käsittelee markkinaperusteista hinnittelua, kustannusphjaista hinnittelua ja laatujhtajuutta. Tässä hinnan rli markkininnissa halutaan pitää vähäisenä. Tavitteena vat tutt- ja markkinakasvu dtukset tällä hetkellä. Asiakasarvn maksiminnin strategia sisältää kermankurintahinnittelua, arvphjahinnittelua, hintaprras eli segmentitua hinnittelua. Tällöin tutt-dtukset vat tässä hetkessä ja pyritään vitn maksimintiin. (Raatikainen 2006, 120.) On mahdllista käyttää krkean hinnan hinnitteluperiaatetta sillin, kun tudaan uusi tute markkinille. Tällöin yrityksellä n hyvä mahdllisuus kerätä hyvää katetutta tutteen elinkaaren alkuvaiheessa. Vakaiden hinnittelustrategian periaatteella halutaan luda lutettavaa kuvaa yrityksestä. Hinnitteluun liittyy myös maksueht. Yritykset haluavat tarjta asiakkaille annettavia rahallisia etuja, kuten alennuksia, maksuajan myöntämisiä sekä alennuksia ja maksuaikja yhteen liitettynä. (Raatikainen 2006, 120.) Alennuksilla halutaan lisätä jk myyntiä tai pienentää varastja. Sillä mahdllisesti halutaan taata riittävä asiakaskunta tai vaikuttaa hintamielikuvaan. Suraperusteisia alennuksia vat esimerkiksi käteisalennus, määräalennus, kausialennus, varastalennus ja nutalennus. Käteis- eli kassa-alennuksen tarkituksena n saada asiakas maksamaan laskunsa npeasti. Määrä-, paljus- tai kertastalennus vi lla prsentteina ja sillä halutaan siten tavittaa suuria myyntieriä. Hinnittelusta n näin llen tullut entistä tärkeämpi sa kknaismarkkinintia. Hinta n helpin markkinintikein, mutta se n myös vaarallisin niistä, kska kilpailijiden n hyvin helpp reagida hinnanmuutksiin, jllin kannattavuus saattaa heiketä pitkällä tähtäimellä. Ne menestyvät, jtka pystyvät timimaan pienemmillä kustannuksilla myynnin määrään nähden. Nykyajan kulutuskulttuurin leima n halpuus. Hinta n useimmille asiakkaille tärkeä valintakriteeri, tullin asiakkaat stavat sieltä, missä n kaikista halvinta. (Raatikainen 2006, ; Kusmanen 2008, 23.) Tärkeintä n kuitenkin muistaa, että asiakkaille merkitseviä asiita vat juuri tutteiden helpp saatavuus, ikea aika, ikea paikka ja ikea määrä. Markkinintitimialasta riippumatta tutteen ja palvelun saatavuus n tärkeää. (Kusmanen 2008, 23.)

17 17 Markkinintiviestintä Markkinintiviestintä n merkittävä sa yrityksen kilpailuedun tavittelua. Markkinintiviestintä vaikuttaa asiakkaisiin. Sillä se pyrkii kiinnittämään stajaan humin, kiinnstumaan siitä, haluamaan sitä ja lpulta stamaan sitä. Prsessia kutsutaan AIDA-kaava-nimellä eli attentin; humi, interest; kiinnstus, desire; haluaminen ja actin; timinta. Markkinintisuunnittelua tehtäessä n hyvä etsiä mat luvat ideat esiin. (Raatikainen 2006, 121.) Viestintä työn tavitteena n edetä askel askeleelta, tarkituksena n viedä asiakas tietämättömyydestä ensistn kautta tulksellisiin asiakassuhteisiin. Jtta saavuttaisi tavitteen, n käytettävä viestintäkeinn jkaisen maa tapaa. Esimerkiksi käytetään tiedtustimintaa ja mainntaa, jtta saavutetaan tietisuus, kaupan tekemiseksi myyntityötä ja puhelinta, asiakassuhteen syventämiseksi tyytyväisyyskyselyjä ja asiakastilaisuuksia. Tällä ajatusmallilla tarkitetaan sitä, että yhteen stprsessin vaiheeseen pitää lla mat keint, jhn pyrkiä, kska yhdellä keinlla ei kahta tavitetta saavuteta. (Rpe 2004, ) Mainnnalla n ma rlinsa markkinintiviestinnässä, kska se edistää yrityksen ja sen tutteiden ja palveluiden tunnettuutta, luda mielikuvia ja dtuksia asiakkaan mielessä. Tarkituksena n herättää mielikuva, jtta asiakas tarpeen tullen muistaisi tutteen ja siten staisi sen. Mainnnan tarkituksena n muistuttaa ihmisiä siitä, että yritys ja tutteet vat lemassa. (Raatikainen 2006, 122.) Jakelu Saatavuus n sa markkininninkilpailukeina. Kyse n asiakkaan asiinnista ja stkanavista. Tute lähtee yrityksestä ja päätyy stajan lu. Saatavuus tu sekä haasteita että mahdllisuuksia yritykselle. Asiakkaat saavat tutteensa tai palvelunsa hyvin mnesta paikkaa. Reittivalintja n mnia, kuten vähittäismyymälät, pstimyyntiluettel, stskanava, suraan valmistajalta tai sähköinen kauppapaikka. Lyhyt jakelukanava n esimerkiksi verkkkauppa. (Raatikainen 2006, 125.) Yrityksen n siis päätettävä, miten saada tutteet asiakkaalle eli mikä jakelukanava spii yritykselle parhaiten ja mikä n kustannusedullisin. Kuitenkin valinta riippuu hieman asiakkaista ja tutteista. Jakelu vi lla suraa jakelua tai epäsuraa. Yrityksen n humiitava muun muassa seuraavia asiita, kuten timipaikan sijainti, pysäköintimahdllisuudet, kulkuyhteydet, aukilajat, timipaikan ulkasu, myymälän suunnittelu sekä -ilmapiiri. J pienikin matka päätieltä vi vaikuttaa asiakkaaseen. Siksi yritysten tulisi pyrkiä hyville liikepaikille ja lähelle asiakkaita. Yrityksen pitää kiinnittää humita myös sisäiseen saatavuuteen, jka tarkittaa käytännössä tutteen ja henkilökunnan helppa tavitettavuutta. Liikkeen sisällä levat pasteet, henkilökunnan määrä ja palvelualttius sekä asiinnin mielekkyys vat tärkeitä

18 18 kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Asiakkaiden humiiminen n hyvin tärkeää ja khteliasta. (Raatikainen 2006, 125.) Asiakasryhmät eli segmentit Markkininnin sekä strategiankin kannalta segmentinti eli asiakasryhmien valinta n tärkeää. Segmentinti liittyy malla tavallaan myös markkininti suunnitteluun. Segmentinti n hyvin haasteellista, kska ihmisten tarpeet, elämäntyylit ja stkäyttäytymiset eivät pysy aina samina, vaan ne muuttuvat. (Viitala & Jylhä 2006, 107.) Segmentintikriteerejä n mnia, kuten asiakkaan sijainti, tultas, ssiaalinen asema, ikä, perheen kk ja asiakkaan käyttäytyminen. Tärkeimpiä khdemarkkininnin tekijöitä vat muun muassa kuluttajan mielipiteet, arvt, elämäntyyli ja harrastukset (Kusmanen 2008, 23). Kuluttajia vidaan jakaa esimerkiksi neljään ryhmään: valtavirtaan, eteenpäin pyrkijöihin, menestyjiin ja uudistajiin. Jkin segmentin alue jakaa asiakkaita, vaikkapa heidän asenteiden ja käyttötapjensa perusteella. Jku asiakas kkee samaansa hyödyn siitä, että hän saa tutteen tai palvelun avulla jnkin asian hidettua. Tiset etsivät alhaista hintaa ja tiset hyvää palvelua tisin sanen tämä tarkittaa, että sama tute tai palvelu vi lla eri asiakkaille eri rleissa. (Viitala & Jylhä 2006, 109.) Tavitteena n kuitenkin, että markkinintitimet vidaan khdistaa juuri tietyille khderyhmille räätälöidysti ja tehkkaasti, mikä lisäisi yrityksen kannattavuutta ja asiakkaan tyytyväisyyttä. (Kusmanen 2008, 23.) Segmentinti n timivaa, sillin kun kullekin asiakasryhmälle vidaan laatia tehkkaita markkinintihjelmia hukutellakseen ja palvellakseen heitä. Yritys vi markkinida tutteitaan ja palveluitaan käyttäen, jk massamarkkinintia tai khdistettua markkinintia. Useimmiten yritykset käyttävät khdistettua markkinintia ellei ptentiaalisilla asiakkailla le samanlaisia tarpeita, jllin massamarkkininti vi lla niille asiakasryhmille parempi vaihteht. Yrityksen harjittaessaan khdemarkkinintia, yritys suunnittelee tutteensa yhdelle tai useammalle segmentille. Tätä käytäntöä kutsutaan valikivaksi tute- tai markkinaerikistumiseksi. Yritys näin llen erilaistaa eli diffreri tutteen kullekin segmentille mielenkiintiseksi. (Jylhä & Viitala 2006, 107.) Yrityskuva Yrityskuvan rakentaminen n hyvin tärkeää, lipa yritys pieni tai is pörssiyhtiö. Yrityskuva mudstaa asiakkaalle mielikuvan yrityksen liikeideasta. Yritys n vahva ja erttautuu kilpailijistaan, js se pystyy tunnistaan asiakkaan tarpeet ja vastaamaan niihin juuri asiakkaan haluamalla tavalla tarjten tarpeiden mukaiset tutteet ja palvelut. Yrittäjän lisi hyvä miet-

19 19 tiä, mitä kaikkea yrityskuvaan vaikuttavia tekijöitä n, kuten mielikuva ja yrityksen graafinen ilme. (Kusmanen 2008, 24.) Yrityskuva n rakennettava siten, että syntyy mielikuva, jka jhtaa stpäätökseen. Hyvällä mielikuvalla n välittömiä vaikutuksia menestykseen, kska mielikuva tutteesta ratkaisee enemmän kuin itse tute. Mielikuva syntyy kaikesta yrityksen arkipäiväisestä asiakkaalle näkyvästä timinnasta. Yrityksen mielikuvaan vaikuttavat muun muassa nämä asiat: yrityksen jht, henkilöstö, palvelu, hinnittelu, tutevalikima, sijainti, timitilat ja yrityksen ktisivut. Asiakaspalvelulla n erittäin suuri vaikutus mielikuvaan. Yrityksen nimestä ja yritysilmeestä, kuten lg, tunnusvärit ja kirjasintyypit mudstavat yrityksen mielikuvatasn. Ihmisten mielikuviin vi vaikuttaa esimerkiksi tutteiden nimillä, mutilulla ja väreillä. Nimi n hyvin lennainen, kska pitkällä aikavälillä yrityksen tai tutteen nimi saattaa herättää dtuksia ja mielikuvia. (Kusmanen 2008, 24.) Yrityksen graafinen ilme timii ikään kuin yrityksen käyntikrttina, jsta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden n helpp muistaa yritystä. Timiva ja selkeä graafinen ilme tekee yrityksestä helpsti muistettavan. Kuitenkin graafinen ilme tulee lla liikeidean mukainen. Se kstuu yksinkertaisista peruselementeistä, kuten liikemerkki, lg, typgrafia eli tekstin ulkasu ja värikdi. Yritysilmettä phtiessa pitää humiida, ketkä vat yrityksen ptentiaaliset asiakkaat ja millaisia dtuksia heillä n yrityksestä sekä sen tarjamista palveluista ja tutteista. (Kusmanen 2006, 24.) Asiakassuhteen hallinta Yrityksen henkilöstön situtuminen n hyvin tärkeää yrityksen menestymiselle, jtta yritys pystyisi tavittamaan asetetun visin timintaprsessista, asiakastyön ja asiakaspalvelun kautta. Asiakassuhteiden ja asiakkuuksien hitaminen n määrätietista kehittämistä, seurantaa ja hjausta. Asiakassuhteiden hallinta perustuu asiakkaan tarpeista lähtevään elinkaariajatteluun, jssa asiakassuhteen jatkuvuus ja syveneminen n keskeinen tavite. Pitää muistaa tutkiessaan asiakastyytyväisyyttä, että tyytyväinenkin asiakas ei le välttämättä uskllinen. Paremman tarjuksen saadessaan asiakkaat useimmiten vaihtavat myyjää. Yrittäjän n hyvä ymmärtää näiden kahden sanan er eli asiakasuskllisuus viittaa uusintastihin ja asiakkaan situtuminen taas hänen mieltymyksiinsä. Uskllisuuden satekijöitä vat yleinen tyytyväisyys, aikmus susitella tutetta muille, halukkuus staa uudelleen ja myyjän pulesta puhuminen.

20 Yritysmudn valinta Yritystä perustettaessa n harkittava tarkin, mikä yritysmut n spivin ja tarkituksenmukaisin, kska yritysmudn valinnalla n vaikutusta tulevaan timintaan sekä sen nnistumiseen. Yritysmudn valintaan liittyy eräitä seikkja, kuten perustajien lukumäärä, pääman tarve, vertuskhtelu, vastuu ja yritysriski, timinnan justavuus ja jatkuvuus sekä vitn ja tappin jakaminen ja palkanmaksu (Kivelä & Nrdell 2003, 95-96). On lemassa useita yritysmutja, jtka jaetaan kahteen pääryhmään: henkilöyrityksiin eli timinimiin, avimiin ja kmmandiittiyhtiöihin ja päämayrityksiin eli sakeyhtiöihin ja suuskuntiin. Era näissä ryhmissä n se, että henkilöyrityksissä yrittäjät vastaavat henkilökhtaisella maisuudellaan yrityksen velista. Tisin kuin päämayrityksissä yrittäjien vastuu rajittuu sijitettuun päämapankseen. (Viitala & Jylhä 2006, 65.) Yritysmudt Timinimi Timinimi tarkittaa yksityistä elinkeinharjittajaa, jka timii ja kantaa vastuuta sekä yrityksen saamasta vitsta ja yrityksen maisuudesta. Tarkittaen sitä, että timinimen harjittaja työskentelee itsenäisesti, mutta samalla hän kantaa kaiken vastuun yritystiminnasta maisuudellaan. Yksin n ehkä helpmpaa timia, kska saa lla itse itselleen pm (Puustinen 2004, 97). Yrittäjä ei vi itse maksaa itselleen palkkaa, mutta n sallittua yrittäjän ttaa varja käyttöönsä yksityisnstina. Ver- ja kirjanpitlainsäädäntö edellyttävät, että yrittäjä pitää mat rahat erillään yrityksen rahista ja sama kskee velkja. Timinimi n helpin, yksinkertaisin, halvin ja susituin yritysmut. (Yritysmudt 2005.) Tämä tarkittaa, sitä että kaikki työvima n peräisin itse yrittäjästä, jllin yrittäjän mtivaati ja työpans n tärkeässä rlissa. Avin yhtiö Avimen yhtiön perustamiseen tarvitaan vähintään kaksi henkilöä. Mahdllisten riitatilanteiden välttämiseksi n aina hyvä tehdä kirjallinen perustamisspimus, kska jkainen yhtiömies vastaa kaikella maisuudellaan ja myös muiden yhtiömiesten tekemisistä situmuksista. Tämä vaatii hyvin paljn luttamusta kummaltakin sapulilta. Yhtiömiehet päättävät yrityksen asiista yhdessä, ellei yhtiöspimuksissa lue tisin. (Yritysmudt 2008.) Avimen yrityksen perustamiseen ei tarvita päämaa, mutta alittava yritys tarvitsee aina rahaa, ja siksi lisi hyvä, js yrityksellä lisi maa tai vierasta päämaa.

21 21 Avimessa yhtiössä n ltava tilintarkastajat ja tilinpäätöksen ikeellisuus. Lisäksi kirjanpita n hidettava kuukausittain. Avin yhtiömut spii hyvin pienille yrityksille, kuten perheyritys, jssa luttamus n varmaa ja yhteistyö timii. (Raatikainen 2006, 69.) Kmmandiittiyhtiö Kmmandiittiyhtiö eraa avimesta yhtiöstä siten, että siinä n yhden tai useamman vastuunalaisen yhtiömiehen lisäksi ainakin yksi äänetön yhtiömies (Kusmanen 2008, 7). Vastuunalainen yhtiömies timii yhtiön nimissä ja n henkilö, jka tekee päätökset ja vastaa niistä. Äänetön yhtiömies vain sijittaa yritykseen, jk rahallisesti tai maisuudella eli hänellä ei le päätösvaltaa eikä ikeutta edustaa yritystä. Era näissä kahdessa n se, että vastuunalainen yhtiömies vastaa yritystiminnasta kk maisuudellaan ja äänetön yhtiömies ainastaan panstamallaan päämalla. Äänetön yhtiömies saa sille vusittain määrätyn krn, mikäli vitta syntyy. Ver- ja kirjanpitlainsäädäntö n sama kuin j aikaisemmin mainitulla avimella yhtiömudlla. (Raatikainen 2006, 70.) Palkat vat yhtiömiehille vertettavaa tula ja yhtiölle vertuksessa vähennyskelpista mena. Osakeyhtiö Osakeyhtiön perustamiseen vaaditaan vähintään yksi tai useampi henkilö, jka vi lla myös juridinen henkilö, jka tarkittaa tista yritystä, säätiötä, kuntaa tai valtita. Osakkaiden vastuu rajittuu yhtiönsä sakkeiden sijittamaan rahamäärään. Yksityisessä sakeyhtiössä sakepääma n vähintään 2500 eura. Osakepääma jaetaan sakkeisiin, jtka tuttavat mistajilleen ääniikeuden yhtiökkuksessa, jka n yhtiön ylin päättävä elin. Osakkeiden määrät määräävät, kuinka paljn n äänivaltaa yhtiössä. Yhtiökkus valitsee hallituksen, jka valitsee yhteisen timitusjhtajan, jnka tarkituksena n vastata yhtiön juksevista käytännön hallinnsta. (Kusmanen 2009, 8.) Ainastaan julkisen sakeyhtiön sakkeet vivat lla julkisen kaupan khteena, kuten pörssissä. Osakeyhtiöllä pitää lla tilintarkastajat, jiden tehtävä n timittaa vusittainen tilinpäätös ja tase patentti- ja rekisterihallitukselle (Raatikainen 2006, 70). Yhtiössä sakas vi nstaa yrityksestä rahaa, jk palkkana tai sinktulna. Osinka vi jakaa vasta ensimmäisen tilinpäätöksen jälkeen, ja ne jaetaan sakkeiden mistuksen mukaan. (Kusmanen 2008, 8.) Osuuskunta Osuuskunta n yhteisöyritys, jka eraa sakeyhtiöstä yrittäjän aseman ja rlin suhteen. Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan ainakin klme henkilöä, etenkin kun n kyse yhteisöstä. (Kusmanen 2008, 8.) Perustamisesta pitää tehdä kirjallinen spimus, jssa n suuskunnan

22 22 säännöt. Niissä n mainittava suuskunnan nimi, timiala, ktipaikka, suusmaksun suuruus ja suritustapa sekä aika, ja tiet siitä, miten suuskunnan hallitusta pidetään. Jkaisella jäsenellä n yksi ääni, jten suuksien mistama määrä ei vaikuta äänimäärään, jllin kaikki jäsenet vat tasapulisia. Osuusmaksulla jäsen vi käyttää suuskunnan tarjamia etuja hyväkseen, mutta jutuu sen sijaan maksamaan suusmaksun, jnka jäsen saa takaisin ertessaan. Jtta suuskunta visi timia, sen täytyy lla merkittynä kaupparekisteriin. (Raatikainen 2006, ) 2.5 Vertus Yritysmudn valinnalla n yksi tärkeä tekijä vertuksessa, kska sillä n vaikutusta vertuksen hintaan. Vertuksessa yrittäjän saama tul jaetaan jk pääma- tai ansituln. Päämatul n suhteellinen, vern määrä päämatulsta n aina 28 %. Sen sijaan ansituljen ver n prgressiivinen eli verprsentti kasvaa sen mukaan miten tult kasvavat. (Kusmanen 2008, 9.) Päämaver Välitön ver Välillinen ver Arvlisäver yhteisöver ennakkver tulver kunnallisver kirkllisver Taulukk 3. (Meretniemi & Ylönen 2008, 54). Välilliset ja välittömät vert Välittömiin verihin kuuluvat tul- ja varallisuusvertus ja välillisiin, kulutusver. Näille yrityksille maksetaan vera, kuten valtille, kunnalle, seurakunnalle ja verlunteisia maksuja kansaneläkelaitkselle. Pääma- ja ansituljen vertus Tult jaetaan pääma- ja ansitulihin, jtka vertetaan eri tavin. Lunnllisen henkilön päämatula vat esimerkiksi krktul, vukratul, vitt-suus, henkivakuutuksen tutt ja pörssiyhtiöltä saatu sinktul. Ansitulja vat palkka, eläkkeet, etuudet ja jtkin vahingn krvaukset ja vakuutussuritukset. (Meretniemi & Ylönen 2008, 55.) 2.6 Talussuunnitelma Tavitteena n päämalaskelman ja rahituslaskelman avulla saada yrityksen taludesta kannattava ja jatkuva. Yritystiminnan suunnittelulla yritys pystyy seuraamaan maa taludellista tilannetta. Tuljen ja menjen järjestelmällinen suunnittelu n hyvin keskeinen sa yrityk-

23 23 sen timinnan suunnittelua. Yritystiminnan alkuvaiheisiin kuuluvat seuraavat laskelmat, kuten päämatarvelaskelma, rahituslaskelma ja kassabudjetti. Päämalaskelma kert, kuinka paljn yritys tarvitsee investintipäämaa, kuten kneiden ja laitteiden hankintaa varten. Päämalaskelmassa selviää, kuinka paljn yritys tarvitsee rahaa timintansa pyörittämiseen ennen kuin yritys saa riittävästi myyntituttja, jlla pystyy kattamaan ment. Rahituslaskelmalla pystytään selvittämään, mistä yritys hankkii päämaa timintansa alkuvaiheessa. (Avinyrittäjä kurssi materiaali, 9.) Erityisesti rahittajat, yritystukien ja mahdlliset sijittajat, asiakkaat ja tavaran timittajat arviivat yrityksiä niiden kannattavuuden, vakavaraisuuden ja tuttavuuden ja maksuvalmiuden perusteella. Juuri nämä tekijät kertvat yrityksen taludellisesta surituskyvystä. Siksi yrityksen rahituksen suunnitteluun kannattaa käyttää paljn aikaa ja hulellista panstusta. Yrityksen timinta n kannattavaa sillin, kun tult vat menja suuremmat. On muistettava, että kannattavuus n liiketiminnan perusta. Timinnan alkuvaiheessa lisi tärkeää kaikissa tilanteissa kustannustehkkuus. (Meretniemi & Ylönen 2008, 68.) Yrityksen tärkeät taluden tekijät MAKSUVALMIUS TUOTTAVUUS KANNATTAVUUS VAKAVARAISUUS Taulukk 4. (Meretniemi & Ylönen 2008, 68). Käsitteitä Maksuvalmius Yrityksellä n maksuvalmiutta eli likviditeettiä, kun yrityksellä n rahaa käytettävissä. Yrityksen maksuvalmius kstuvat käteisvarista, pankkitalletuksista ja sijituksista. Maksuvalmius kert, riittävätkö yrityksen rahat kulujen maksuun. Maksuvalmius ei aina kerr kaikkea. Kannattavallakin yrityksellä vi tisinaan lla vaikeuksia maksaa maksuja. Siksi n tärkeää suunnitella yrityksen rahitusta, jtta yritys pystyy maksamaan muun muassa stlaskuja, palkkja, velkjen lyhennyksiä, krt ja vert ajallaan. (Meretniemi & Ylönen 2008, 70.)

24 24 Kannattavuus Kannattavuus merkitsee sitä, että tult vat menja suuremmat. Alkuvaiheessa yrityksellä saattaa lla vaikeuksia lla kannattava ja yritys vi timia vuden tai kaksi tappillisesti, mutta pitkällä tähtäimellä yritystiminnan pitäisi lla kannattavaa. Kannattavuus mahdllistaa yrityksen kasvun, henkilöstön lisäyksen ja yrityksen menestymisen. Olisi aina sutavaa arviida etukäteen, paljnk yrityksellä n menja, jtta saa varautua kuluihin. Yrityksen kannattavuuden parantamiseen käytetään yleensä myynnin kasvattamista tai vähentämällä yrityksen menja. Yrittäjän susitellaan seuraamaan jatkuvasti yrityksen kannattavuutta, kska tulksen saa vasta tilikauden päätyttyä. (Meretniemi & Ylönen 2008, 70.) Tuttavuus Tutettavuus n tutksen ja panksen suhde. Tutksen mudstavat aikaansaatujen tutteiden ja palveluiden määrä ja laatu. Panksella sen sijaan tarkitetaan määrää ja laatua, mitä n käytetty tutksen aikaansaamiseksi. Tuttavuus ei välttämättä tarkita kannattavaa timintaa. Vakavaraisuus Yrityksen vakavaraisuus eli mavaraisuusaste n tunnusluku, jka kert yrityksen taludesta. Vakavaraisuudella tarkitetaan sitä, että yrityksellä ei le liikaa lainaa. Js vakavaraisuus laskee, se tarkittaa, siten että yrityksellä n aiempaa enemmän velkaa. Mitä vakavaraisempi yritys, niin sitä helpmpi sillä n selviytyä taluden ja markkinatilanteiden tumista muutksista. (Meretniemi & Ylönen 2008, 70.) Budjetin laadinta Budjetin laadinta kert yrityksen tulevista tulista ja menista. Budjetin avulla yritys pystyy seuraamaan kannattavuutta. Määräajin verrataan budjettia tteutuneisiin tulihin ja menihin. Js eravuuksia löytyy, niin se pitäisi humata mahdllisimman pian. Budjetin laadinta kert hyvin, vatk kulut lleet tulja suuremmat. Js kulut vat lleet suunniteltua suuremmat, niin sillin pitäisi pyrkiä karsimaan ylimääräiset kulut pis. Vastaavasti, js tult vat jääneet pienemmiksi kuin li suunniteltu, niin pitäisi myyntiä lisätä ripeästi tai miettiä, vatk tutteet ja palvelut lleet sitä, mitä asiakkaat haluavat. (Meretniemi & Ylönen 2008, 72.)

25 Rahitus Yrityksen perustaminen vaatii hulellista taludellista suunnittelua, jhn jutuu tekemään mnia laskelmia. Rahitusmarkkinat vat tänä päivänä kehittyneet valtavasti; pankit ja vakuutusyhtiöt yhdistyvät ja kansainvälistyvät. Yrittäjän n itse ltava asiista ajan tasalla. Perinteisesti yrityksen rahitus jaetaan tul- ja päämarahitukseen. Tulsrahituksella tarkitetaan rahitusta, jka saadaan, kun myyntitulista vähennetään ment, kuten stment. Päämarahitus lukitellaan maan sekä vieraaseen päämaan. Vieraspääma vi lla sekä lyhytaikaista tai pitkäaikaista. Lyhytaikaisessa rahituksessa takaisinmaksuaika n useimmiten vuden ja pitkäaikaisissa takaisinmaksuaika n yli vuden mittainen. (Raatikainen 2006, 118.) Yrittäjän n panstettava etenkin alussa rahitussuunnitteluun ja muistettava, että timinnan alkuvaiheessa yritykselle yleensä kertyy menja enemmän kuin tulja. Liiketimintaan sisältyy usein piilkustannuksia, jita ei le helpp aina humata. (Kusmanen 2006, 22.) Oma pääma On aina parempi timinnan jatkuvuuden kannalta, js yrittäjä pystyy sijittamaan yritykseensä maa päämaa. Omaan rahitukseen lukitellaan myös yrittäjän maisuuden sijittaminen yritystimintaan, kuten kneet ja laitteet. Olisi sutavaa, js yrityksellä lisi sakkaita, jtka sijittaisivat yritykseen rahaa, kska se timisi tärkeänä rahanlähteenä. Olennaista n ttaa myös selvää, visik yritys saada ulkpulisia avustuksia, kuten tutekehitykseen, viennin alittamiseen tai kne- ja laiteinvestinteihin. Tällä hetkellä santaan päämasijittamisen levan nusussa. Täten sijittajat, jtka sijittavat yritykseen, dttavat yrityksen kasvavan ja tuttavan vitta. Päämasijittajiin kuuluvat yksityiset, julkisrahitteiset, pankit ja suuryritysten yhteydessä timivat. Starttiraha Alittavalla yrityksellä n mahdllisuus hakea työvimatimiststa starttirahaa, jlla yritys visi päästä alkuun. Starttirahan tarkituksena n turvata yrittäjän timeentul yritystimintansa alkuvaiheessa, jten starttiraha ei le yritystuki. Starttirahan myöntämiselle löytyy myös kriteerejä, kuten - hakijalla n yrittäjäkkemusta tai riittävä kulutus yritystimintaan - hakijalla n riittävät valmiudet yritystimintaan - yritys vi lla kannattava ja menestyä - yritystiminta ei saa lla alitettu ennen kuin päätös tuesta n myönnetty - hakija ei saa valtinavustusta miin palkkakustannuksiin

26 26 - hakijalle ei makseta työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea samanaikaisesti - starttiraha ei vääristäisi muiden, samja tutteita tai palveluita tarjavien tahjen kilpailua. Starttirahaa n mahdllista saada myös ne, jtka siirtyvät palkkatyöstä, piskelusta tai ktityöstä kkaikaiseksi yrittäjäksi. Starttirahaa ei makseta hakijalle, js hän siirtyy palkkatyöstä tekemään samaa työtä yrittäjänä etenkin, js hakijan pääasiallinen timeksiantaja n hänen aiempi työnantajansa. (Starttiraha 2009.) On hyvin tärkeää, ettei yritystimintaa le ehditty alittaa ennen kuin n tullut päätös tuen saannista. Lisäksi yritys ei saa lla merkittynä arvnlisäver- eikä ennakkperintärekisteriin ennen päätöstä. Starttirahaa vi saada maksimissaan 18 kuukautta, eura kuukaudessa. Starttirahaa hakiessa n laadittava liiketimintasuunnitelma, rahituslaskelma ja kannattavuuslaskelma. On tehtävä myös starttihakemus. Yrittäjän n haettava vervelkatdistus ja timitettava nämä kaikki työvimatimistn. (Starttiraha 2009.) Ulkpuliset rahittajat Ulkpulisia rahittajia vat muun muassa erilaiset pankkilainat, kuten eurmääräinen lutt tai lutllinen sekkitili, vakuutusyhtiöiden sijituslutt, rahitusyhtiöiden tarjamat rahitusmudt, erilaiset julkiset tuet sekä EU:n kansainvälisten rahituslaitsten tarjamat rahitusvaihtehdt. Rahitustahja n siis useita, yrittäjän n sattava valita juuri yritykselleen spiva rahituslähde. (Raatikainen 2006, 119.) Päämapula n hyvin yleistä uutta yritystä perustettaessa, siksi nkin tärkeää juuri panstaa maan rahitukseen. Mitä suurempi n man panksen suus, sitä helpmpaa n löytää hankkeelle ulkpulista rahitusta. Useimmiten alittava yritys ei selviä ilman ulkpulista rahitusta. Ulkpulisen rahituksen saanti riippuu paljn yrityksen liikeideasta, timialasta ja yritykseen khdistuvista riskeistä. Jkaisessa rahituslähteessä n aina mat hyvät ja hunt pulensa. (Raatikainen 2006, 119.) Pankki Yrittäjän n hyvin tärkeää luda hyvä suhde pankkiin, kska pankki n uuden yrittäjän merkittävä yhteistyökumppani j sillin, kun perustaa yrityksen ja sen timinnan myöhemmissäkin vaiheissa. Yritys tarvitsee pankkia hitaakseen yrityksen päivittäisiä raha-asiita sekä muita maksuliikenteeseen liittyviä asiita. Useimmille uusille yrityksille pankkilaina n aina ulkpulinen rahituslähde. On lemassa muitakin erityisrahituslaitksia, kuten Finnvera Oyj, jka edellyttää, että pankki sallistuu niiden rahittamien hankkeiden rahitukseen.