ETELÄ-SAVO TÄSMENSI HALLITUSOHJELMATAVOITTEITA

Transkriptio

1 Helmikuu 2011 SISÄLLYS ETELÄ-SAVO TÄSMENSI HALLITUSOHJELMATAVOITTEITA...1 ITÄISET MAAKUNNAT LISTASIVAT TIELIIKENTEEN YKKÖSHANKKEET...2 TIUKKA KANNANOTTO LAKIUUDISTUKSESTA...3 KUNNAT POHTIVAT TONTTIMARKKINOINNIN YHTEISTYÖTÄ...3 SAIMAA-MARKKINOINTI TUOTTI RUNSAASTI MEDIAJULKISUUTTA...4 ETELÄ-SAVO SAI HYVINVOINTI- JA TERVEYSOHJELMAN...5 TUULIVOIMAN TARPEESTA SELVITYS...6 LIITON ORGANISAATIO UUDISTUI, VIRASTO SAI STRATEGIAN...6 TEPPO LEINONEN UUSI YHTEYSPÄÄLLIKKÖ...7 LIITTOON SEITSEMÄN UUTTA PÄÄLLIKKÖÄ...7 PÄÄMAJAN KESÄSYMPOSIUMIN AJANKOHTA MUUTTUI...8 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA...9 ETELÄ-SAVO TÄSMENSI HALLITUSOHJELMATAVOITTEITA Liikenne-, koulutus- ja kuntatalousasiat ovat Etelä-Savon ykköstavoitteita Suomen uuden hallituksen ohjelmaan. Maakuntahallitus täsmensi maakunnan tavoitteita kokouksessaan 21. helmikuuta. Liikennepuolen ykköstavoitteena on saada korjaustyöt Viitostiellä Mikkelin ja Juvan välillä käyntiin mahdollisimman pian. Viitostien on nostanut ykköshankkeeksi myös Itä-Suomen neuvottelukunta. Seuraavaksi tärkeimmät tiehankkeet sekä Etelä-Savolle että muille itäsuomalaisille maakunnille ovat valtatie 23:n kunnostustyöt Varkauden ja Viinijärven välillä, Viitostien korjaukset Leppävirran ja Kuopion välillä sekä valtatie 6:n kunnostus Taavetin ja Lappeenrannan välillä. Savonradan kunnostusta jatkettava Ratahankkeista Etelä-Savo korostaa Savonradan kunnostusta siten, että ajonopeuksia voidaan nostaa ja matka-aikoja lyhentää. Henkilöjunaliikenne Savonlinnan ja Pieksämäen välillä on myös tärkeä tavoite. Liikennepuolella Etelä-Savo korostaa lisäksi, että yksityisteiden rahoitus on turvattava, samoin sujuva linja-auto- ja lentoliikenne ja lisäksi lossit on muutettava 1

2 silloiksi. Parikkalasta on tavoitteena kehittää kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikka. OKL:n säilyttävä Savonlinnassa Koulutuspuolella Etelä-Savo tuntee huolta Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksesta ja erityisesti Opettajainkoulutuslaitoksen (OKL) säilymisestä kaupungissa. Koulutustavoitteena on lisäksi kehittää ammattikorkeakoulujen opetusta ja tutkimus- ja kehitystyötä. Painopisteen tulee olla niissä maakunnissa, joissa ei ole omaa vahvaa yliopistoyksikköä. Tämä kanta maan uuden hallituksen tulee huomioida muun muassa aloituspaikkojen määrässä ja tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa. Oopperajuhlien turvaksi säätiö Kulttuuritavoitteena maakuntahallitus haluaa nostaa hallitusohjelmaan Savonlinnan oopperajuhlien rahoituksen. Ratkaisuksi se esittää säätiön perustamista. Valtion tulee osallistua sekä säätiön rahoitukseen että turvata kansainvälisesti tunnetulle tapahtumalle riittävä vuotuinen rahoitus. Muina tavoitteina maakuntahallitus nostaa esiin maankäyttöön ja kansalliseen aluepolitiikkaan liittyvät vaatimukset: Maakuntakaavan asemaa tulee vahvistaa, ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden on otettava huomioon alueelliset erityisolot. Itä-Suomen huonoa asemaa on kohennettava myös kansallisen, eikä pelkästään EU:n aluepolitiikan keinoin. Jo edellisessä kokouksessaan maakuntahallitus nosti yhdeksi hallitusohjelmatavoitteeksi kuntien talouden. Tavoitteena on turvata kuntapalveluiden rahoitus. Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh , hallintojohtaja Riitta Paananen, puh ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh ITÄISET MAAKUNNAT LISTASIVAT TIELIIKENTEEN YKKÖSHANKKEET Itäisen Suomen maakunnat sopivat keskiviikkona 16. helmikuuta Helsingissä, mitkä tieliikennehankkeet niiden mielestä pitäisi saada kiireellisimpinä seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Itä-Suomen neuvottelukunta esittää seuraavan liikenneselonteon ykköskoriin itäisestä Suomesta neljää tiehanketta, jotka tulisi käynnistää Suomen seuraavalla hallituskaudella Hankkeiden yhteiskustannukset ovat lähes 260 miljoonaa euroa. Näitä kiireellisimmin toteuttavat hankkeet ovat samat kuin Etelä-Savon maakuntahallituksen listaamat hankkeet: Etelä-Savosta Viitostien kunnostus Mikkelin ja Juvan välillä (kustannukset 87 milj. euroa), Pohjois-Savosta valtatie 23:n kunnostus Varkauden ja Viinijärven välillä (25 milj. e) ja Viitostien kunnostus Leppävirran ja Kuopion välillä (69) ja Etelä-Karjalasta valtatie 6:n kunnostus Taavetin ja Lappeenrannan välillä (77). Raideliikenteestä neuvottelukunta päätti teetättää selvityksen seuraavaan kokoukseensa, joka pidetään 27. huhtikuuta. Tuolloin neuvottelukunta muotoilee lopulliset hallitusohjelmavaatimuksensa. Myös rajanylityspaikoista neuvottelukunta teetättää selvityksen huhtikuun kokoukseen. Kakkoskoriin nostettavista hankkeista neuvottelukunta ei tehnyt esityksiä. Itä-Suomen neuvottelukunta on itäsuomalaisten maakuntien yhteistoimintaelin. Vuonna 2011 yhteistyöstä vastaa Etelä-Savon maakuntaliitto, jolle kiertävä vetovastuu siirtyi vuoden vaihteessa Pohjois-Savosta. 2

3 Lisätietoja neuvottelukunnan kokouksesta antavat neuvottelukunnan puheenjohtaja, maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja neuvottelukunnan sihteeri, kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , Etelä-Savon maakuntaliitosta. TIUKKA KANNANOTTO LAKIUUDISTUKSESTA Itä-Suomen neuvottelukunta otti keskiviikkona 16. helmikuuta Helsingissä tiukan kantaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen. Kannanoton mukaan lain muutosesitys on pahasti ristiriidassa kunnallisen paikallis- ja aluehallinnon sekä kuntien kaavoitusvallan kanssa. Lakimuutos merkitsisi ympäristöministeriön virkamiesten vallan huomattavaa kasvua, Itä-Suomen neuvottelukunta toteaa. Lakimuutoksessa olisi neuvottelukunnan mielestä tosiasiassa kyse vallansiirrosta. Valta siirtyisi kunta- ja maakuntapäättäjiltä ympäristöministeriölle: Tosiasiallinen päätösvalta yhden tärkeän elinkeinon eli kaupan sijainnista siirtyisi käytännössä kunnilta ja maakunnilta yhdelle ministerille ja muutamalle ministeriön virkamiehelle. Tätä vallansiirtoa ei neuvottelukunta voi hyväksyä. Ympäristöministeriölle ei tule antaa valtaa, joka sirpaloi suunnittelujärjestelmän ja siirtää kaavoituksen tulkintavallankin vähitellen ministeriölle. Lakiesitys täytyy jättää hyväksymättä ja palauttaa uuteen valmisteluun, ja valmistelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa, neuvottelukunta toteaa. Lisäksi maakuntakaavojen alistus- ja vahvistusmenettelystä tulisi luopua kokonaan seuraavalla eduskuntavaalikaudella. Lisätietoja antavat neuvottelukunnan puheenjohtaja, maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja neuvottelukunnan sihteeri, kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , Etelä-Savon maakuntaliitosta. KUNNAT POHTIVAT TONTTIMARKKINOINNIN YHTEISTYÖTÄ Reilut kaksikymmentä eteläsavolaista kuntakaavoittajaa ja kiinteistövälittäjää oli koolla helmikuun alkupuolella Mikkelissä. Maakuntaliiton järjestämän tilaisuuden viesti oli erittäin selkeä: tonttimarkkinoinnissa kunnat tarvitsevat yhteistyötä. Saatoimme todeta, että vaikka kunnat tekevät paljon monenlaista yhteistyötä, niin juuri tonttien markkinoinnissa sitä ei tehdä juuri lainkaan, sanoi tilaisuuden ideoija, aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Iltapäivän pituisessa tonttipäivässä osanottajat keskustelivat kuntien tonttitarjonnasta ja alue- ja tonttimarkkinoinnista sekä pohtivat, millaiset kehittämistoimet lisäisivät maakunnan ja sen kuntakeskusten vetovoimaa. Verkkomarkkinointia kehitettävä Ykköstarpeeksi keskusteluissa nousi sellaisen verkkopohjaisen markkinointialustan käyttöönotto, joka on ostajalle helppo ja parhaimmillaan jo ennestään tuttu. Myös tonttimarkkinoinnin ja matkailualan yhteistyö nähtiin tärkeänä, samoin kaavoitus. Hyväksi kuntaesimerkiksi nousi Juvan tapa toimia. Juvalla kaavoittaja ja kunnan elinkeino- ja markkinointityöstä vastaava henkilö tekevät tiivistä yhteistyötä. Näin on saavutettu hyviä tuloksia esimerkiksi Runolan alueella, Vauhkonen sanoi. Asetimme yhteiseksi tavoitteeksi, että eteläsavolaiset kunnat voisivat tulevaisuudessa tehdä tonttimarkkinoinnissa yhteistyötä, markkinoida sekä maakuntaa kokonaisuutena että myös toinen toisiaan. Se, että joku tontti käy kaupaksi jostain kunnasta, ei ole toiselta pois. 3

4 Strategia siirtyy käytäntöön Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian päätavoitteena on, että maakunta on vuoteen 2015 mennessä muuttovoittoinen ja taloudeltaan vahvistuva alue. Alueen vetovoima, kuntien maankäyttöpolitiikka, tonttitarjonta ja markkinointi ovat aivan ratkaisevassa asemassa, kun tätä tavoitetta yritetään saavuttaa, Vauhkonen sanoo. Maapolitiikan ja kaavoituksen painopiste on Etelä-Savossa viime vuosikymmeninä ollut keskusten ulkopuolella ja rannoilla. Nyt olisi Vauhkosen mielestä kiireesti keskusten vuoro, sillä keskukset ja taajamat toimivat uusiutuvan Etelä-Savon vetureina. Mikkelin keskustan uusiutuminen on tästä hyvä esimerkki. Kuntien ja keskusten uusiutumiseen ja maankäyttöpolitiikkaan panostamisella on tilaus paitsi Etelä-Savossa myös koko Itä-Suomessa. Haasteita kuntakaavoitukselle Keskusten nykyinen kaava- ja tonttitilanne ei ole Vauhkosen mielestä Etelä-Savossa paras mahdollinen. Etenkin työpaikka- ja liikerakentamisen mutta myös asuinrakentamisen tonttitarjonnassa on selkeitä puutteita. Tonttireserviä saattaa olla, mutta se perustuu usein vanhentuneisiin kaavoihin. Monessa keskuksessa olisi mahdollisuus ottaa välittömästi suunnittelupöydälle kymmeniä hehtaareja vanhentuneita kaava-alueita ja näin parantaa alueiden tonttitarjontaa, Vauhkonen sanoo. Lisätietoja antaa suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh SAIMAA-MARKKINOINTI TUOTTI RUNSAASTI MEDIAJULKISUUTTA Etelä-Savon matkailua Venäjälle ja Keski- ja Etelä-Eurooppaan markkinoiva Visit Saimaa -hanke on tuottanut hyvää tulosta. Venäläisessä ja eurooppalaisessa mediassa on julkaistu Etelä-Savon matkailusta jopa satoja isompia ja pienempiä lehtiartikkeleita ja joitakin televisio- ja radio-ohjelmia. Sekä toimitusjohtaja Pia Kokki Savonlinnan matkailusta että matkailun markkinointi- ja kehittämispäällikkö Maisa Häkkinen Mikkelin elinkeinoyhtiöstä Misetistä kiittävät reilun kolmen vuoden hanketta vuolain sanoin. Yksi esimerkki hankkeen tuloksista on ranskalaisessa aikakauslehdessä Marie Clairessa julkaistu kuuden sivun Saimaa-artikkeli. Eihän tällaiseen mainontaan mitkään rahat riittäisi, mediajulkisuutta seurannut Kokki totesi tyytyväisenä Etelä-Savon matkailutoimijaverkoston tiedotustilaisuudessa 18. helmikuuta Mikkelissä. Toimitusjohtaja Pia Kokki Savonlinnan matkailusta (vas.) on kerännyt lehtiartikkelit mappeihin. Mäntyharjulainen matkailuyrittäjä Sari Tompuri kuuntelee hankkeen tuloksia. Ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät Viime vuonna Etelä-Savossa oli yli rekisteröityä yöpymistä enemmän kuin vuonna 2009, Häkkinen kertoi. Matkailutoimijat arvelevat, että suuri kunnia ulkomaisen matkailun kasvusta Saimaan alueella kuuluu juuri Visit Saimaa -hankkeelle. Hanke sekä markkinoi Saimaan aluetta kansainvälisesti että verkostoi ja opasti eteläsavolaisia matkailuyrittäjiä. Hanke järjesti Etelä-Savoon useita vierailuja sekä ulkomaisille matkanjärjestäjille että matkailutoimittajille. 4

5 Mukana 60 yrittäjää Yrittäjiä syksyyn 2011 kestävässä hankkeessa on mukana kuusikymmentä. Palaute yrittäjiltä on ollut pääosin hyvin myönteistä. Kiitosta hanke saa muun muassa mäntyharjulaiselta Sari Tompurilta, jonka perheyritys pyörittää Kapiaisen perhemökit -matkailuyritystä Halmeniemellä. Suurin apu oli ihan konkreettista: Saimme aikaiseksi uudet myyntikansiot, uudet kuvat, yritysesittelyt ja muutakin esittelyaineistoa. Uudet venäjänkieliset verkkosivut ovat tekeillä. Saimme myös tietoa venäläisasiakkaiden toiveista ja tarpeista, mistä on jatkossakin hyötyä, Tompuri kertoi tiedotustilaisuudessa. Hanke on ollut mahtava paikka harjoitella ja opetella erityisesti Venäjän markkinointia, Tompuri vakuuttaa. Jatkoa selvitellään Hankkeen jatko on selvitettävänä parhaillaan. Tavoitteena on, että kun tämä hanke loppuu elokuun lopulla, niin syyskuun alusta käynnistyy uusi kansainvälisen matkailumarkkinoinnin hanke, kertoo kehittämispäällikkö Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta. Liitto on Visit Saimaa -hankkeen rahoittajaviranomainen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,8 miljoonaa euroa, josta euroa tulee Euroopan unionin EAKR-ohjelmasta. Hanke on mittavin maakuntaliiton koskaan rahoittama matkailuhanke. Lisätietoja antaa maakuntasuunnittelija Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh Lisätietoja myös osoitteessa ETELÄ-SAVO SAI HYVINVOINTI- JA TERVEYSOHJELMAN Etelä-Savon ensimmäinen maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma on valmistunut. Ohjelma etsii ratkaisuja, joiden avulla eteläsavolaisten terveys ja hyvinvointi kohenisivat koko väestön tasolla. Maakuntaliitto ottaa ilman muuta ohjelman antaman haasteen vastaan, jos isäntäkuntamme ovat siihen valmiit, vakuutti maakuntajohtaja Matti Viialainen julkistamistilaisuudessa torstaina 10. helmikuuta Mikkelissä. Maakunnallinen hyvinvointi- ja terveysohjelma luovutettiin maakuntajohtaja Matti Viialaiselle 10. helmikuuta 2011 Mikkelissä. Luovuttajina toimivat ohjelmahankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Eeva Häkkinen (vas.) Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä ja projektipäällikkö Hanna Kuninkaanniemi Etelä-Savon liikunnasta. Ohjelma esittää maakuntaliitolle vetovastuuta ohjelman toteuttamisesta. Maakuntaliiton tehtävänä olisi muun muassa perustaa maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelukunta, joka tekisi toimenpideehdotuksia alan toimijoille. Neuvottelukunnan ykköstehtävä olisi koordinoida maakunnallisia toimia ja saada maakunnan terveys- ja hyvinvointisektori toimimaan yhdensuuntaisesti. Säästöä kunnille Ohjelma ei esitä perustettavaksi uusia rakenteita terveyden ja hyvinvoinnin alalle. Sen sijaan se esittää nykyisten toimijoiden tehokasta verkottamista sekä entistä tehokkaampaa yhteistyötä ja terveystiedotusta. Ohjelman toteuttaminen ei aiheuta sairaanhoitopiireille ja kunnille lisäkustannuksia. 5

6 Tämä ei ole rahakysymys. Kyse on asenne- ja ajattelutavan muutoksesta, korostivat Eslin aluejohtaja Heino Lipsanen ja hankkeen projektipäällikkö, terveystieteiden maisteri Hanna Kuninkaanniemi. Pitkällä aikavälillä ohjelman tavoitteena on tuoda eteläsavolaisille kunnille mittavat säästöt. Säästöt koituvat erityisesti ennalta ehkäisystä. Ohjelmaan voi tutustua verkossa Maakunnallinen hyvinvointi- ja terveysohjelma on tehty Maakunnallinen ryhtiliike - hankkeessa, joka tunnetaan myös Läskisota-nimellä. Hanketta rahoitti Etelä-Savon maakuntaliitto maakunnan kehittämisrahalla ja hallinnoi Etelä-Savon liikunta ry (Esli). Ohjelma laadittiin laajassa maakunnallisessa yhteistyössä. Yhteistyöverkostossa oli mukana muun muassa sairaanhoitopiirien, kuntien ja ammattikorkeakoulujen edustajat. Ohjelma on julkaista maakuntaliiton verkkosivuilla. Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitossa antaa maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh Ohjelma luettavissa osoitteessa TUULIVOIMAN TARPEESTA SELVITYS Etelä-Savo hakee ympäristöministeriöltä rahoitusta tuulivoimaselvityksiin. Selvitykset tehtäneen yhteistyössä Sisä-Suomen liittojen ja Etelä-Savon ELYkeskuksen kanssa. Rahan hakemisesta päätti maakuntahallitus kokouksessaan 21. helmikuuta. Jos selvitykset antavat aihetta, maakuntahallitus voi päättää käynnistää ensimmäisen vaihemaakuntakaavan laadinnan. Jos vaihemaakuntakaava päätetään käynnistää, niin tuulivoima-asioiden lisäksi samassa yhteydessä otetaan esille myös muut kaavan täydennystarpeet. Etelä-Savon nykyinen ja samalla ensimmäinen maakuntakaava vahvistettiin lokakuussa Vaihemaakuntakaava on kaavamuoto, joka täydentää voimassa olevaa maakuntakaavaa. Etelä-Savossa maakuntakaava ei ota kantaa tuulivoimaan. Siihen ei ole esimerkiksi merkitty sijaintipaikkoja tuulivoimapuistoille. Lisätietoja antaa aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh LIITON ORGANISAATIO UUDISTUI, VIRASTO SAI STRATEGIAN Etelä-Savon maakuntaliiton organisaatio on uudistunut. Liitto toimii entisen neljän yksikön sijasta kolmessa yksikössä. Yksiköt ovat: aluekehitysyksikkö, aluesuunnitteluyksikkö ja hallintoyksikkö. Entinen kehittämis- ja edunvalvontayksikkö lakkautettiin. Yksikön kehittämistehtävät siirtyivät aluekehitysyksikköön, ja edunvalvonta-asioista päävastuu kuuluu jatkossa maakuntajohtajalle. Etelä-Savon elinvoima yhteinen asia Uudistusprosessissa maakuntaliiton virasto laati virastolle strategian. Strategiaan sisältyy muun muassa liiton toiminta-ajatus, jonka mukaan liitto tekee työtä Etelä- Savon hyväksi aluekehittäjänä, edunvalvojana ja maakunnan yleisen tahdon muodostajana. Viraston visiona on olla vuoteen 2015 mennessä arvostettu suunnannäyttäjä, haluttu yhteistyökumppani ja hyvä työyhteisö, jolle Etelä-Savon elinvoima on yhteinen asia. Liitossa työskentelee 35 työntekijää Liiton aluekehitysyksikössä (entinen ohjelmayksikkö) työskentelee 11 työntekijää aluekehitysjohtajan alaisuudessa. Entisen kehittämis- ja edunvalvontayksikön työntekijät siirtyivät aluekehitysyksikköön. 6

7 Aluesuunnitteluyksikössä (ent. suunnitteluyksikkö) työskentelee aluesuunnittelujohtajan alaisuudessa 4 työntekijää ja hallintoyksikössä 10 työntekijää hallintojohtajan alaisuudessa. Lisäksi maakuntajohtajalla on ns. esikunta, jossa työskentelee 7 ihmistä maakuntajohtajan alaisuudessa. Maakuntajohtajan esikunta vastaa maakunnan edunvalvonnasta, maakunnan markkinoinnista ja viestinnästä sekä itäsuomalaisesta yhteistyöstä. Osa johdon nimikkeistä muuttui Organisaatiouudistuksen yhteydessä liitto sekä muutti eräitä nimikkeitä että teki joukon uusia nimityksiä. Kehittämisjohtaja Riitta Koskisen nimike muuttui aluekehitysjohtajaksi. Koskinen johtaa liiton aluekehitysyksikköä. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri. Aluekehitysyksikkö vastaa muun muassa Etelä-Savon maakuntastrategian ja - ohjelman tekemisestä ja toimeenpanosta sekä liiton vastuulla olevasta muusta kansallisesta ohjelmatyöstä ja EU-ohjelmatyöstä. Myös muun muassa alueellisen kehityksen ennakointi, seuranta ja tietopalvelu, maakunnallinen elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, koulutus-, tutkimus-, tietoyhteiskunta- ja hyvinvointipolitiikka sekä kunta- ja palvelurakenteisiin liittyvät asiat ovat aluesuunnitteluyksikön vastuulla. Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkosen nimike muuttui aluesuunnittelujohtajaksi. Diplomi-insinööri Vauhkonen johtaa liiton aluesuunnitteluyksikköä, joka vastaa muun muassa liiton tehtäviin kuuluvista kaavoitus- ja maankäyttöasioista, liikenteen kehittämisestä sekä ympäristö- ja luonnonvara-asioista. Maakuntakaava tehdään aluesuunnitteluyksikön johdolla. Ekonomi Riitta Paananen jatkaa hallintojohtajan tittelillä. Paananen johtaa liiton hallintoyksikköä, joka vastaa muun muassa liiton hallinnosta, taloudesta ja tarkastustoiminnasta, valtion toimeksiantovarojen hallinnoinnista sekä kehittämishankkeiden hallinnoinnista, seurannasta ja tarkastuksista sekä liiton sisäisistä palveluista. Entisen kehittämis- ja edunvalvontayksikön johtaja, kehittämisjohtaja Eero Aarnio siirtyi vuoden vaihteessa erityistehtäviin maakuntajohtajan esikuntaan. Hänen vastuualueenaan ovat muun muassa Itä-Suomi-yhteistyö ja koulutus-, tutkimus- ja tietoyhteiskunta-asiat. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. TEPPO LEINONEN UUSI YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Yhteiskuntatieteiden maisteri Teppo Leinonen Jyväskylästä on valittu maakuntaliiton yhteyspäälliköksi. Tehtävä on uusi. Yhteyspäällikön vastuulla ovat maakunnan edunvalvonta ja sidosryhmäyhteistyö. Tehtävään haki neljä hakijaa. Ennen maakuntaliittoon tuloaan Leinonen on työskennellyt vuoden 2010 projektipäällikkönä Kyyjärven kunnassa vastuullaan muun muassa elinkeinoasiat ja vuodet 2008 ja 2009 puheenjohtajana kokoomuksen Nuorten liitossa. Lähtöisin hän on Pieksämäeltä. Leinonen aloitti työt maakuntaliitossa 15. helmikuuta. LIITTOON SEITSEMÄN UUTTA PÄÄLLIKKÖÄ Maakuntaliitto uusi organisaatiouudistuksen yhteydessä eräiden asiantuntijatehtävissä työskentelevien työntekijöiden tehtävänkuvat. Uudet tehtävät korostavat entistä laajemmin maakunnallisten verkostojen vetovastuuta ja sidosryhmäyhteistyötä. Seitsemän asiantuntijaa sai päällikkönimityksen. Nimitykset astuvat voimaan 1. maaliskuuta Maakuntasuunnittelija Heli Gynther nimitettiin kehittämispäälliköksi. Hän vastaa matkailu- ja kulttuuritoimialoihin liittyvistä kehittämistehtävistä. Gynther on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. 7

8 Tietojärjestelmäsuunnittelija Vesa Huttunen nimitettiin järjestelmäpäälliköksi. Hänen vastuullaan ovat maakuntaliiton ICT-asiat eli tietojärjestelmät ja niihin liittyvät hankinnat. Huttunen on koulutukseltaan tietojenkäsittelytradenomi. Maakuntasuunnittelija Jyrki Kuvan uusi nimike on ohjelmapäällikkö. Kuva vastaa maakuntaliitossa maakuntastrategian ja maakuntaohjelman laatimisesta ja niihin liittyvästä seurannasta. Lisäksi osaamiskeskusohjelmat ja maaseudun sekä maa-, metsä- ja kalatalouden kehittäminen ovat hänen työsarkaansa. Kuva on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Suunnittelija Hanna Makkula nimitettiin ohjelmapäälliköksi, joka vastaa EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanosta ja koordinoinnista. Makkula on koulutukseltaan sekä filosofian että yhteiskuntatieteiden maisteri. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen nimitettiin kaavoituspäälliköksi. Nulpponen vastaa maakuntakaavoituksesta niiltä osin kuin tehtävät liittyvät yhdyskuntarakenteeseen, taajamatoimintoihin ja elinkeinoihin. Hän ohjaa myös kuntien maankäyttöpolitiikkaa. Koulutukseltaan Nulpponen on maanmittausinsinööri (amk). Projektipäällikkö Eeva Polvi nimitettiin kehittämispäälliköksi. Filosofian maisteri ja tekniikan ylioppilas Polvi vastaa koulutus-, tutkimus- ja tietoyhteiskunta-asioiden kehittämisestä sekä toimii kansallinen laajakaistahankkeen projektipäällikkönä. Polvi on opintovapaalla toukokuun 2011 puoliväliin, minä aikana hänen sijaisenaan laajakaistahankkeessa toimii Jarkko Turkki. Maakuntasuunnittelija Sanna Poutamo nimitettiin ympäristöpäälliköksi. Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Poutamo vastaa maakuntakaavoituksesta niiltä osin kuin tehtävät liittyvät luontoon ja kulttuuriympäristöön. Hänen vastuullaan on lisäksi ympäristövaikutusten arviointi, luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen, luonnon- ja kulttuuriympäristön hoidon ja hyödyn yhteensovittaminen sekä virkistyskäytön kehittäminen. Poutamo on aluesuunnittelujohtajan sijainen. Ensimmäiset päällikkönimitykset helmikuussa Organisaatiouudistukseen liittyvät ensimmäiset nimitykset Etelä-Savon maakuntaliitossa tehtiin helmikuussa Tuolloin yhteiskuntatieteiden maisteri Jukka Ollikainen nimitettiin aluekehityspäälliköksi. Ollikainen on aluekehitysjohtaja Riitta Koskisen varahenkilö. Hänen vastuualueenaan on maakunnan elinkeinojen kehittäminen ja innovaatiotoiminta sekä maakuntaohjelman toteuttaminen, erityisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Filosofian maisteri Riikka Dillström nimitettiin helmikuussa 2010 Venäjäasioista vastaavaksi yhteyspäälliköksi ja yo. merkonomi Jutta Kiiskinen liiton talouspäälliköksi. Dillström on työvapaalla maakuntaliitosta vuoden 2012 loppuun. Maakunnan markkinoinnista vastaavat markkinointipäällikkönä kauppatieteiden maisteri Roosa Kallio ja markkinointiassistenttina tradenomi Hannele Koivula. He työskentelevät Etelä-Savo Saimaan maakunta tunnetuksi - markkinointihankkeessa, joka kestää vuoden 2011 loppuun. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja hallintojohtaja Riitta Paananen, puh , Etelä-Savon maakuntaliitosta. PÄÄMAJAN KESÄSYMPOSIUMIN AJANKOHTA MUUTTUI Päämajan kesäsymposium järjestetään kesällä 2011 torstaina 7. heinäkuuta Mikkelissä. Ajankohta siirtyi aiemmin ilmoitetusta (8.7.) yhtä päivää aikaisemmaksi komissaari Olli Rehnin aikataulujen vuoksi. Päämajasymposium kerää Rehnin johdolla jo neljättä kertaa konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin Suomen talouden ja politiikan vahvoja nimiä. Tilaisuus on avoin kaikelle kansalle. Ohjelma varmistuu kevättalven kuluessa. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja Länsi-Savon päätoimittaja Tapio Honkamaa, puh

9 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA Itä-Suomen maakuntaliittojen ohjelmatyöryhmä Kuopiossa; ELYn strategiaseminaari; palkansaajaseminaari Mikkelissä; EU:n aluekomissaari Johannes Hahnin tapaaminen Helsingissä; 8.3. Savonlinnan seudun kuntayhtymän työvaliokunta Savonlinnassa; 8.3. Tuulivoimaseminaari Mikkelissä; ELY-keskuksen strategiaseminaari Mikkelissä; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; Etelä-Savon kauppakamarin teollisuusvaliokunnan teematilaisuus; EAKR-seurantakomitean sihteeristö Kuopiossa; Elyn neuvottelukunta; maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä; 5.4. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; Savonlinnan seudun kuntayhtymän työvaliokunta Helsingissä; maakuntahallitus Mikkelissä; Itä-Suomen neuvottelukunta Helsingissä; Itä-Suomen yhteistyöalueen työvaliokunta Helsingissä; 9.5. Etelä- Savon maakuntapäivä Pieksämäellä; Savonlinnan seudun kuntayhtymän työvaliokunta Savonlinnassa; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; Itä-Suomen EAKR.seurantakomitea Varkaudessa; maakuntahallitus; maakuntavaltuusto Kangasniemellä; 9.6. maakunnan yhteistyötyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; Itä-Suomen maakuntaliittojen järjestämä toimittajatapaaminen Mikkelissä; maakuntaliittojen aluekehitysjohtajien tapaaminen Mäntyharjulla ja Mikkelissä; Savonlinnan seudun kuntayhtymän työvaliokunta Savonlinnassa; maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä. Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä, puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (35 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh , toimitus Tuula Huoviala, puh ISSN LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: tai (ä=a; ö=o); Internet: 9