MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI MAAKUNTAOHJELMAN

Transkriptio

1 JOUSI ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Hallituskatu 3 A Puhelin kirjaamo@esavo.fi Mikkeli Faksi Kesäkuu 2010 SISÄLLYS MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI MAAKUNTAOHJELMAN MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI VUODEN 2009 TILINPÄÄTÖKSEN... 2 TOIVAKKA MAAKUNTAVALTUUSTOSSA: KUNTATALOUS SUURTEN HAASTEIDEN EDESSÄ... 3 VIIALAINEN: MUUTTOTAPPIO PUOLITTUNUT... 3 NORPPA-ALUEELLE EI ENÄÄ MYYDÄ VÄÄRIÄ PYYDYKSIÄ... 3 MAAKUNTALIITTO EHDOTTAA KORKEAN SILLAN RAKENTAMISTA SAVONLINNAN LAITAATSALMEEN... 4 TUULIVOIMAA SISÄ-SUOMESTA... 4 TIEHANKKEET ETENEVÄT... 4 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAA VENÄJÄN KIELEN OPISKELUUN... 5 SPRENGTPORTENIN HAUTAKIVI KUNNOSTETTAVANA... 5 ETELÄ-SAVON VUODEN KYLÄ 2010 ON RÖNKÖVAARA-LAPINLAHDEN KYLÄ SAVONLINNASTA... 5 YHTEINEN ILMASTOSTRATEGIA POHJOIS-SAVON KANSSA... 5 KESÄTEATTERIKILPAILUN TUOMARISTO JA KISAILIJAT JULKI... 5 MAAKUNTAHALLITUS EI LÖYTÄNYT HUOMAUTETTAVAA MAAKUNTAJOHTAJA TOIMI OIKEIN NORPPAKOKOUKSESSA... 5 EUROOPPA-TIEDOTTAJAT KOKOONTUIVAT MIKKELISSÄ... 6 LAAJAKAISTAHANKKEEN TILANNEKATSAUS... 6 MAAKUNTALIITON VIRASTON AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ... 6 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 7 MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI MAAKUNTAOHJELMAN Maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksen kokouksessaan 31. toukokuuta. Maakuntaohjelma toteuttaa Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiaa ja sen päätavoitteena on vahva aluetalous ja väestökehityksen kääntäminen muuttovoitoksi. Ohjelman keskeiset toimintalinjat ovat menestyvä yritystoiminta, uudistuneet ja erikoistuneet osaamisrakenteet, laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä hyvä saavutettavuus ja vetovoima. Etelä-Savon vetovoimatekijät Saimaan, 1

2 Venäjän ja pääkaupunkiseudun läheisyys sekä hyvä ympäristö ja sujuva arki ovat keskeisesti esillä. Ohjelma suuntaa aluekehitysrahoja Maakuntaohjelma sisältää Etelä-Savon kehittämistavoitteet ja -toimet sekä suunnitelman niiden rahoittamiseksi. Ohjelma ohjaa keskeisten valtion aluekehitysrahojen käyttöä Etelä-Savossa. Kasvuyritykset tärkeitä Yritysten kasvu on yksi keskeinen maakuntaohjelman tavoite. Ohjelman toimilla pyritään vahvistamaan muun muassa yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Ohjelma painottaa maakunnan vahvoja toimialoja kuten matkailua, metsä- ja puutuoteteollisuutta, metalli- ja teknologiateollisuutta sekä metsä- ja maatalouselinkeinoja. Yhteistyöllä tehoa koulutukseen Tehokas ja monipuolinen toisen asteen koulutuskokonaisuus, kilpailukykyinen korkeakoulutarjonta sekä vakiintuneet ja toimivat tutkimus- kehitys- ja innovaatiorakenteet korostuvat maakuntaohjelmassa. Ohjelman mukaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorakenteiden kilpailukyky on turvattava ja osaamisen voimavarat koottava maakunnan tärkeimmille toimialoille. Ammattikorkeakoulujen rooli nähdään keskeisenä ja yliopistojen pitkäjänteinen sitoutuminen Etelä-Savoon on tärkeää. Korkeakoulujen kilpailukykyä ja toisen asteen koulutuksen tuloksellisuutta pyritään kohentamaan uudistumisen, erikoistumisen, yhteistyön ja työnjaon kautta. Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tärkeää Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen korostuu maakuntaohjelmassa. Nuorten ja lapsiperheiden palvelut sekä työterveys- ja kouluterveydenhuolto ovat avainasemassa uudessa maakuntaohjelmassa. Lisäksi teknologian ja sähköisen asioinnin hyödyntäminen ikääntyvässä ja harvaan asutussa maakunnassa on tärkeää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää palvelurakenteiden toimivuuteen ja kustannustehokkuuteen. Erinomainen asuin-, työ- ja vapaa-ajanalue Kilpailukykyinen työ-, asuin- ja vapaa-ajan ympäristö edellyttää toimivia ulkoisia ja sisäisiä liikenneyhteyksiä ja kattavia laajakaistayhteyksiä. Maakuntaohjelma korostaa, että Etelä-Savossa on oltava investointitarpeita vastaavat kaavalliset valmiudet ja tonttitarjonta. Lisäksi kaupunki- ja kuntakeskusten on uudistuttava. Uusi maakuntaohjelma pyrkii hyödyntämään sitä etulyöntiasemaa, jonka Etelä- Savon kaunis ja puhdas luonto sekä sijainti pääkaupunkiseudun ja Pietarin läheisyydessä tarjoavat. Tässä tarkoituksessa maakunta rakentaa Saimaan maakunta -brändiä ja tehostaa alueen markkinointia. Kokonaisbudjetti noin 750 miljoonaa Ohjelman kokonaisbudjetti on noin 750 miljoonaa euroa, joka koostuu yksityisestä rahasta, kuntarahasta, EU-rahasta ja valtion rahasta. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh ja maakuntasihteeri Jyrki Kuva, puh MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI VUODEN 2009 TILINPÄÄTÖKSEN Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2009 tilinpäätöksen esityslistan liitteiden mukaisena. Lisäksi valtuusto päätti siirtää ,15 ylijäämän taseen omaan pääomaan. Samalla valtuusto myönsi vastuuvapauden tilikaudelta maakuntaliiton hallintoa ja taloutta hoitaneille maakuntahallitukselle ja maakuntajohtajalle. 2

3 TOIVAKKA MAAKUNTAVALTUUSTOSSA: KUNTATALOUS SUURTEN HAASTEIDEN EDESSÄ Kuntatalous on suurten haasteiden edessä, totesi maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) Etelä-Savon maakuntavaltuuston kokouksessa Joroisissa. Taantuma ja heikkenevä huoltosuhde heikentää verotulokehitystä ja Euroopan epävarma taloustilanne luo lisäpaineita. Esimerkiksi korkeat työttömyysluvut näkyvät verotulokehityksessä viiveellä. Myös Kreikasta alkanut julkisen talouden kriisi huolettaa. Kuluva vuosi tulee olemaan edellisvuotta vaikeampi, Toivakka huomautti. Käyttömenojen hillitsemiseksi tulisikin löytää pikaisesti pysyviä ratkaisuja. Niitä eivät suinkaan ole palvelujen leikkaukset, vaan uudet tavat tuottaa palveluja yhdessä ja tehokkaammin. Erityisesti tehostamistarvetta ja mahdollisuutta on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavoissa. Avauspuheessaan Toivakka toi esille myös Kainuun hallintomallin. Toivakka totesi, ettei maakuntamalli noussut merkittäväksi vaihtoehdoksi eduskunnassa eikä sen pohjalta tule tehdä suunnitelmia Etelä-Savossa. Toki kustannustehokkaita toimintatapoja voidaan mallista poimia, Toivakka sanoi. Tärkeintä Etelä-Savon kannalta on se, että kunnilla on jatkossa oikeus organisoida palvelunsa viisaalla ja joustavalla tavalla. Tällä Toivakka tarkoittaa sitä, että hallinnolliset muurit tai maakunnan rajat eivät saa olla esteenä järkevälle yhteistyölle. Palvelujen takia ei tule siirtää maakunnan rajoja eikä rajat ja hallinto saa estää toimivien palvelujen ja yhteistyön kehittämistä, Toivakka täsmensi. VIIALAINEN: MUUTTOTAPPIO PUOLITTUNUT Maakuntajohtaja Matti Viialainen iloitsi siitä, että maakuntastrategia etenee suunnitelmien mukaisesti. Muuttotappio on puolittunut ja välitavoite on saavutettu täsmälleen, Viialainen sanoi. Vuoden 2009 tavoitteena oli vähentää Etelä-Savon muuttotappiota 494:sta 250:een. Lopullinen tavoite on muuttovoittoinen maakunta NORPPA-ALUEELLE EI ENÄÄ MYYDÄ VÄÄRIÄ PYYDYKSIÄ Saimaannorppa-alueen kalastusvälinekauppiaat saavat ohjeistuksen, että norppavesille ei myytäisi enää pyydyksiä, jotka ovat pienille saimaannorpille vaarallisia. Keskusliikkeet toimittavat välittömästi omiin liikkeisiinsä ja jälleenmyyjille tiedot voimassaolevista kalastusrajoitusalueista ja kielletyistä pyydystyypeistä. Myyjät ohjeistetaan käymään rajoitukset läpi asiakkaiden kanssa. Mikäli asiakas aikoo kalastaa norppavesillä, hänelle ei myydä katiskoita tai rysiä tai niiden jäljitelmiä, joiden pystynielu joustaa yli 15 cm tai pyöreä nielu joustaa läpimitaltaan yli 18 cm suuremmaksi. Asiasta sovittiin Savonlinnassa pidetyssä norppakokouksessa (9.6.), johon osallistuivat Keskon ja Carlssonin edustajat yhdessä Saimaan alueen maakuntien, kalastusalueiden sekä Metsähallituksen kanssa. Kokouksessa Itä-Suomen yliopiston tutkijat kävivät läpi Rantasalmella maderysään menehtyneen radiolähetinkuutin tapauksen. Yhteisesti todettiin, että tapaus oli valitettava ja että tiedotusta sekä valvontaa on tehostettava osakaskuntien ja Metsähallituksen yhteisvoimin. Kokouksessa sovittiin lisävalvonnasta kolmella kalastusalueella. Lisäksi suositellaan, että mertakatiskoja ei käytetä norppavesillä. Lisätietoja antavat Saimaannorppa suojellaan sopimalla -hanketyöryhmän puheenjohtaja Matti Viialainen puh , Metsähallituksen Luontopalveluiden kehitysjohtaja Matti Määttä, puh , ja ProAgria Etelä-Savon kalatalousneuvoja Harry Härkönen, puh

4 MAAKUNTALIITTO EHDOTTAA KORKEAN SILLAN RAKENTAMISTA SAVONLINNAN LAITAATSALMEEN Liikennevirastolle antamassa lausunnossaan (17.5.) Etelä-Savon maakuntaliitto ehdottaa, että Savonlinnan Laitaatsalmeen tulisi rakentaa 24,5 metriä korkea kiinteä maantiesilta ja nostettava ratasilta. Syy siltatyyppien valinnalle on yksinkertainen: ne ovat kustannustehokkaita ja järkeviä vaihtoehtoja. Toisin kuin kiinteät matalat maantiesillat, korkean maantiesillan rakentaminen mahdollistaisi kaiken syväväyläliikenteen siirron Kyrönsalmesta turvalliseen ja helposti navigoitavaan Laitaatsalmeen. Myös avattavat maantiesillat mahdollistaisivat koko syväväyläliikenteen siirtymisen Laitaatsalmeen, mutta niiden rakentaminen ja ylläpito tulisi huomattavasti kalliimmaksi kuin kiinteän sillan rakentaminen. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh ja maakuntainsinööri Heikki Rintamäki, puh TUULIVOIMAA SISÄ-SUOMESTA Vastikään julkistettu valtakunnallinen Tuuliatlas paljastaa, että potentiaalisia tuulivoima-alueita löytyy Itämeren rannikkoalueiden lisäksi myös Sisä-Suomesta. Sisä-Suomen kuusi maakuntaa, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä- Karjala, Kainuu ja Keski-Suomi käynnistävätkin ympäristöministeriön tuella tuulivoimakartoituksen, jossa selvitetään alueen potentiaaliset tuulivoima-alueet. Ensimmäiseksi selvitetään tuulipuistoiksi parhaiten soveltuvat alueet. Tarkastelussa huomioidaan tuulisuuden lisäksi alueiden soveltuvuus tuulivoimatuotantoon maastonmuotojen, sähköverkon, luonto-olojen ja eläimistön, lentoturvallisuuden, maiseman ja kulttuuriympäristön, sekä elinkeinojen näkökulmasta. Tavoitteena on löytää noin 20 tuulivoima-aluetta kuuden maakunnan muodostamalta alueelta. Liittojen yhteistä tuulivoimakartoitusta käytetään pohjana tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osoittamiseksi maakuntakaavoihin. Lopullisena tavoitteena on tuulivoimapuistojen toteuttamisen edistäminen Sisä-Suomessa. Tuulivoimakartoituksen tulosten arvioidaan valmistuvan vuoden 2010 lopulla. Konsulttien erillisselvitysten ja kokonaisselvityksen yhteenveto sekä suositukset maakuntakaavojen aluevarauksiksi valmistuvat kesäkuun puolessa välissä Lisätietoja antaa maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen, puh , TIEHANKKEET ETENEVÄT Tiehankkeet etenevät Etelä-Savossa. Erityisesti Savonlinnan valtatie 14 tiehankkeen eteneminen ilahduttaa maakuntahallitusta. Hallituksen vuoden 2010 kolmannessa lisätalousarviossa päätettiin aikaistaa hanketta siten, että toisen vaiheen rakentaminen alkaa syksyllä. Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan hankkeelle 80 miljoonan euron urakkasopimus. Hankkeen toisessa vaiheessa Savonlinnan keskustan pohjoisrannalle rakennetaan uusi 2-kaistainen valtatie ja rautatie siirretään keskustan kohdalla uuden valtatien varteen. Toteutuessaan hanke poistaa pääväylien ruuhkat ja raskaan liikenteen ongelmat Savonlinnan keskustasta, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää ympäristöhaittoja. Valtatie 5 Mikkeli Juva välin suunnittelurahoitus varmistui. Mikkelin kaupunginvaltuuston päätti rahoituksesta maanantaina 14. kesäkuuta. EU:n rakennerahastovaroista rahoitusta tulee enintään 1,25 milj. euroa, liikenne- ja viestintäministeriön kansallisista rahoista noin 1 milj. euroa ja Mikkelin kaupungilta enintään euroa. Suunnittelutyö on tarkoitus käynnistää viimeistään syksyllä 2010 ja tiesuunnitelman arvioidaan valmistuvan vuoden 2012 aikana. 4

5 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAA VENÄJÄN KIELEN OPISKELUUN Maakuntahallitus myönsi euroa maakunnan kehittämisrahaa venäjän kielen opiskelun kehittämiseen Etelä-Savon lukioissa. Venäjän kielen opiskelun kehittäminen Etelä-Savon lukioissa -hankkeen tavoitteena on lisätä venäjän kielen opiskelua lukiossa ja sitä kautta nuorten mahdollisuutta jatkaa ja hyödyntää kielen opiskelua lukion jälkeisissä opinnoissa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä oppilaitosten välistä yhteistyötä ja venäjän kielen ja kulttuurin osaajien määrää sekä kehittää oppilas- ja opettajavaihtoa Venäjälle. Kolmevuotisessa hankkeessa ovat mukana Pieksämäki, Mikkeli ja Savonlinna. SPRENGTPORTENIN HAUTAKIVI KUNNOSTETTAVANA Yrjö Maunu Sprengtportenin haudan kunnostamistyöt ovat edenneet suunnitellun mukaisesti. Hautakivi on viety korjattavaksi 26. toukokuuta ja työn arvioidaan valmistuvan 9. elokuuta. Hautapaikan kunnostamisen kokonaiskustannukset Suomen osalta ovat noin euroa, joista valtioneuvosto maksaa euroa ja Etelä-Savon maakuntoliitto euroa. Lisäksi mukana on muita rahoittajatahoja. ETELÄ-SAVON VUODEN KYLÄ 2010 ON RÖNKÖVAARA-LAPINLAHDEN KYLÄ SAVONLINNASTA Maakuntahallitus nimesi Etelä-Savon vuoden kyläksi 2010 Rönkönvaara- Lapinlahden kylän Savonlinnasta. Vuoden kylän valittiin jo 14. kerran. Valintaperusteina todettiin, että kylä on toteuttanut mittavia hankkeita, talkootyö ja yhteistoiminta ovat voimissaan, tiedotus on avointa ja säännöllistä, ja kylään muuttaa joka vuosi uusia perheitä. YHTEINEN ILMASTOSTRATEGIA POHJOIS-SAVON KANSSA Etelä-Savon maakuntaliitto käynnistää ilmastostrategian toteuttamisohjelman laatimisen yhteistyössä Pohjois-Savon liiton, Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Maakuntaliitto osallistuu ilmastostrategian toteuttamisohjelman ohjausryhmän ja työryhmien toimintaan nimeämällä työryhmät ja johtamalla niiden työtä yhdessä Pohjois-Savon liiton kanssa. KESÄTEATTERIKILPAILUN TUOMARISTO JA KISAILIJAT JULKI Kesällä 2010 järjestettävän harrastajakesäteatterikilpailun kisailijat ja tuomaristo julkistettiin tiistaina 15. kesäkuuta ravintolalaiva Toivolla. Teatterikilpailuun ilmoittautui peräti 21 maakunnan harrastajateatteria 22 esityksellä. Voittaja tulee saamaan 2000 euroa. Lisäksi kilpailussa jaetaan kaksi 500 euron kunniamainintaa. Kilpailun tuomariston muodostavat teatterinjohtaja Pekka Laasonen, näyttelijät Jimmy Asikainen ja Janne Kyyhkynen sekä teatterialan voimakkaat vaikuttajat Markku Turkia ja Hannu Toivonen. Tuomaristo käy tutustumassa kilpailussa mukana oleviin esityksiin kesän aikana. Kilpailun voittajat selviävät alkusyksystä kesäteatterikauden päätyttyä. Lisätietoja antaa maakuntasuunnittelija Hanna Makkula, puh tai hanna.makkula@esavo.fi. MAAKUNTAHALLITUS EI LÖYTÄNYT HUOMAUTETTAVAA MAAKUNTAJOHTAJA TOIMI OIKEIN NORPPAKOKOUKSESSA Etelä-Savon maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan maakuntajohtaja Matti Viialaisen vastausta eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen jättämään selvitys- ja lausuntopyyntöön, joka koski tunnetun luontokuvaaja ja saimaannorpan suojelija Juha Taskisen kuvauskieltoa pidetyssä Saimaannorppa suojellaan sopimalla -tilaisuudessa. 5

6 Kuultuaan maakuntajohtajan selvityksen asiasta maakuntahallitus totesi, ettei heillä ole huomautettavaa maakuntajohtajan menettelyyn asianomaisessa kokouksessa. Lausunnossaan maakuntahallitus korosti, että kaikki maakuntahallituksessa edustettuina olevat poliittiset ryhmät olivat kokouksessa läsnä ja päätös oli yksimielinen. EUROOPPA-TIEDOTTAJAT KOKOONTUIVAT MIKKELISSÄ Ulkoministeriön Eurooppa-tiedottajat kokoontuivat neuvottelupäiville Mikkeliin toukokuun lopulla. Yksikönpäällikkö Marja Aspelundin vetämä eri maakuntien Eurooppa-tiedottajista ja ministeriön edustajista koostuva 30 hengen ryhmä vieraili myös maakuntaliitossa. Kehittämisjohtaja Riitta Koskinen kertoi vieraille Etelä- Savon kehittämistavoitteista ja tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Keskustelua käytiin erityisesti siitä, miten EU:n rakennerahastoja ja ENPI-ohjelmaa voidaan käyttää tuoreen maakuntaohjelman linjausten toimeenpanossa. Myös maakuntaliittojen ja Eurooppatiedotuksen tulevista yhteistyökysymyksistä vaihdettiin näkemyksiä. LAAJAKAISTAHANKKEEN TILANNEKATSAUS Laajakaistahanke etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Ensimmäisten hankkeiden kilpailutus käynnistyy kesän aikana ja osan toteutus voi alkaa syksyllä 2010 tai keväällä Eteläsavolaisista kunnista Enonkoski, Hirvensalmi, Joroinen, Pieksämäki ja Rantasalmi kuuluvat tähän ns. ensimmäiseen päävaiheeseen. Toisen päävaiheen hankkeiden kilpailutus käynnistyy syksyllä 2010 ja toteutus kevään 2011 aikana. Kolmas vaihe on tarkoitus käynnistää aikaisintaan vuonna Valtioneuvoston käynnistämän ja tukeman laajakaistatyön tavoitteena on turvata nopeat laajakaistayhteydet myös syrjäseutujen asukkaille. Valtio tukee ns. runkoverkon rakentamista. Kustannuksiin osallistuu myös rakentamistarjouksen voittava operaattori ja kunta. Kuntien omarahoitusosuudet vaihtelevat kunnittain ja ovat joko 8, 22 tai 33 prosenttia. Laajakaistan käyttäjälle koituvat kustannukset selviävät tarjouspyyntökierrosten yhteydessä. Lisätietoja antavat kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , ja projektipäällikkö Eeva Polvi, puh MAAKUNTALIITON VIRASTON AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ Maakuntaliiton virasto on kiinni välisenä aikana. Maakuntaliiton väki toivottaa kaikille iloista ja aurinkoista kesää. 6

7 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö; Itä-Suomen ohjelmatyöryhmän puhelinkokous; Aluekehitysjohtajien neuvottelupäivät, Vaasa; Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelman seurantakomitean kokous Imatralla; 9.7. Päämajan kesäsymposium Mikkelissä; Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön tapaaminen Helsingissä; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö; maakuntahallituksen kokous; Itä-Suomen huippukokous Kuopiossa; 7.9. ja 9.9. Maakuntaliiton viraston seutukierros; 8.9. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö; maakuntahallituksen kokous; Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta, ja työja elinkeinoministeriö, Helsinki; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö; Open Days, Bryssel; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö; maakunnan yhteistyöryhmän kokous, Pieksämäki; maakuntahallituksen kokous; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö; maakuntahallituksen kokous; maakuntavaltuuston kokous, Mikkeli; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö; maakunnan yhteistyöryhmän kokous; maakuntahallituksen kokous Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä), puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (32 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh , toimitus Tuula Huoviala, puh ISSN LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: tai (ä=a; ö=o); Internet: 7