Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa TUULIVOIMAKAAVA UUTEEN VALMISTELUUN

Transkriptio

1 Huhtikuu 2012 SISÄLLYS TUULIVOIMAKAAVA UUTEEN VALMISTELUUN... 1 LIIKENNEPOLIITTINEN SELONTEKO PUHUTTI... 2 UUDEN EU-OHJELMAKAUDEN VALMISTELU ETENEE... 2 VEROHALLINTO EI SAA LOPETTAA PIEKSÄMÄEN TOIMIPISTETTÄ... 3 PALVELURAKENTEEN PERUSTUTTAVA VAHVAAN KUNTARAKENTEESEEN.. 3 LAAJAKAISTATUESTA LAUSUNTO... 4 TYÖVIERAILU KIINAAN... 4 UUSI YHTEISTYÖSOPIMUS KIINAAN... 5 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMELLE YHTEINEN TOIMISTO BRYSSELIIN... 5 MIKKELIIN UUSI PROFESSUURI... 5 AMMATTIKORKEA KEHITTÄÄ AVOINTA LÄHDEKOODIA ARKISTOINTIIN... 6 VIDEONEUVOTTELUT TEHOSTAVAT LIITON SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖTÄ... 6 RUNSAASTI EHDOTUKSIA ETELÄ-SAVON PARHAIKSI... 6 HISTORIA JA KULTTUURI MAAKUNTAPÄIVÄN TEEMOINA... 7 EU-RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISPÄIVÄ... 7 MAAKUNTAHALLITUKSEN LOPPUVUODEN KOKOUSAJAT... 8 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 8 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa TUULIVOIMAKAAVA UUTEEN VALMISTELUUN Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston valmisteleman vaihemaakuntakaavaluonnoksen eli tuulivoimakaavan uudelleen valmisteltavaksi. Hallituksen esityslistalla ollut kaavaluonnos esitti Etelä-Savoon 19 tuulivoimapuistoa maakunnan itäosiin. Hallitus kaipasi käsiteltäviksi useampia vaihtoehtoisia esityksiä. Myös tietoa tuulivoiman elinkeinopoliittisista vaikutuksista ja naapurimaakuntien tuulivoimanäkemyksistä toivottiin päätöksen pohjaksi. Hallitus ottaa kaavaluonnoksen uudelleen käsittelyyn seuraavassa kokouksessaan 21. toukokuuta. Tavoitteena on laittaa kaavaluonnos nähtäville. Nähtävillä olon aikana maanomistajat ja muut osalliset voivat kommentoida 1

2 luonnosta. Nähtävillä olosta kuulutetaan virallisesti maakunnan lehdissä. Luonnoksesta pyydetään myös lausunnot useilta viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Tuulivoimakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Maakuntakaavaan merkitään alueet, jotka sopivat tuulivoimapuistoiksi. Tuulivoimapuisto edellyttää riittävän tuulista aluetta. Etelä-Savossa tuulet keskittyvät pääasiassa suurten järvien ympäristöihin. Tuulivoimakaava on yleispiirteinen kaava, jota täydennetään kuntien yleiskaavoilla. Tuulivoimakaava ei ole rakennuslupa tuulivoimapuistolle. Kaavan pohjaksi maakuntaliitto on teetättänyt useita selvityksiä. Lisätietoja tuulivoimakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh , ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh LIIKENNEPOLIITTINEN SELONTEKO PUHUTTI Etelä-Savo pyrkii vaikuttamaan liikennepoliittisen selonteon sisältöön, kun sitä käsitellään eduskunnassa. Hallituksen mielestä selontekoa tulee muokata jo useaan kertaan aiemmin hyväksyttyjen Itä-Suomen yhteisten näkemysten mukaisesti. Valtatie 5:n kunnostusta koskevassa kohdassa tulee puhua korjaustöistä välillä Mikkeli Juva, ei vain Pitkäjärvi Visulahti -osuudesta Mikkelissä, hallitus korosti. Samoin hallitus korosti sitä, että Suomen hallitusohjelman mukaisesti jo käynnissä olevat hankkeet tulee viedä keskeytyksettä loppuun. Etelä-Savossa tämä tarkoittaa sitä, etteivät Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyt saa keskeytyä, vaan ne tulee toteuttaa syväväylän siirtoa myöten. Liikennepoliittiseen selontekoon tulee kirjata myös Parikkalan rajanylityspaikka, jota tulee kehittää kansainvälisenä maantieliikenteen rajanylityspaikkana. Valtion tulee lisäksi säilyttää yksityistie- ja lentoliikenteen tuet. Suomen hallitus antoi selonteon eduskunnalle 12. huhtikuuta. Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh UUDEN EU-OHJELMAKAUDEN VALMISTELU ETENEE Maakuntahallitus sai tiedokseen ajankohtaiskatsauksen uudesta EUohjelmakaudesta 23. huhtikuuta. Katsauksen piti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen. Rakennerahasto-ohjelmia eli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmia valmistellaan siten, että niiden rahoitus on selvillä aikaisintaan syksyllä Alueelliset suunnitelmat lienevät valmiina helmikuussa 2013 ja Suomen rakennerahasto-ohjelmat keväällä Komission kanssa Suomi käy sen jälkeen neuvotteluja koko loppuvuoden Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä Halke linjasi uuden EUohjelmakauden valmistelua 23. maaliskuuta. Linjausten mukaan Suomeen laaditaan EU:n rakennerahastoja varten yksi ohjelma-asiakirja, joka säätelee sekä EAKR:n että ESR:n rahoitusta. Nykyisellä ohjelmakaudella kummallakin rahastolla on oma ohjelma-asiakirja. Uudellakin ohjelmakaudella ohjelman suurimpina rahoittajina alueilla toimivat ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Rahan jakautuminen alueella määritellään vastaavalla tavalla kuin nykyisin (yhteistyöasiakirjamenettely tai vastaava). Ohjelmat valmistellaan ohjelma-alueilla, joita on kaksi Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Etelä- ja Länsi-Suomi. Valmistelusta vastaavat maakuntien liitot, valtion aluehallintoviranomaiset, kunnat ja muut sidosryhmät. Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh

3 VEROHALLINTO EI SAA LOPETTAA PIEKSÄMÄEN TOIMIPISTETTÄ Verohallinto suunnittelee lakkauttavansa Heinäveden ja Pieksämäen toimipisteet vuoden 2013 aikana tai muuttavansa toimipisteet etätyöpisteiksi, joissa ei ole asiakaspalvelua. Etelä-Savon mielestä Pieksämäen toimipiste tulee kuitenkin säilyttää. Näin toteaa maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi verohallinnolle 23. huhtikuuta. Maakuntahallitus ymmärtää kuitenkin, että verohallinnon on tehokkuussyistä lopetettava joitain toimipisteitä. Siitä huolimatta verohallinnon on turvattava myös henkilökohtainen asiointi. Toimipisteen on sijaittava kohtuullisen välimatkan päässä, eikä toimipisteiden alasajon yhteydessä työntekijöitä saa irtisanoa eikä palvelussuhteita muuttaa kohtuuttomasti, lausunto toteaa. Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh PALVELURAKENTEEN PERUSTUTTAVA VAHVAAN KUNTARAKENTEESEEN Palvelurakenteiden on perustuttava vahvaan kuntarakenteeseen. Palveluiden rakenne on selvitettävä muodostuvien uusien peruskuntien pohjalta siten, että palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Etelä- Savossa vahva kuntarakenne tarkoittaa sitä, että kuntarakenne perustuu vahvistuviin kaupunkeihin ja niiden palvelurakenteeseen. Tätä mieltä oli Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi valtiovarainministeriölle 12. huhtikuuta. Keskustan viisihenkinen hallitusryhmä ja maakuntajohtaja Matti Viialainen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Kolme kuntaa liian vähän Lausunnon mukaan kolme vahvistuvaa kaupunkikuntaa Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki on Etelä-Savoon liian vähän, lausunto toteaa. Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju ovat elinvoimaisia ja vahvistavat itsenäisinä kuntina maakunnan elinvoimaa. Palveluissaan niiden tulisi toimia kiinteästi keskuskaupungin Mikkelin palvelurakenteessa. Heinäveden, Puumalan, Pertunmaan, Rantasalmen ja Sulkavan tulisi lausunnon mukaan toimia kiinteästi keskuskaupunkiensa palvelurakenteessa tai ne voisivat liittyä halutessaan keskuskaupunkiinsa. Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla mitä ilmeisimmin toteutuvien kuntaliitosten jälkeen maakuntaan jäisi kolme ns. kehyskuntaa: Enonkoski, Hirvensalmi ja Joroinen. (Kehyskunnilla tarkoitetaan kuntia, jotka ovat sekä työssäkäynnin, palveluiden ja asioinnin suhteen tiiviissä yhteydessä ns. keskuskuntaan.) Kaksi sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta Lausunnon mukaan Etelä-Savossa tulisi perustaa kaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta, joiden hallinto olisi vastuukunnilla eli Mikkelillä ja Savonlinnalla. Palveluiden rahoitus eli valtionosuudet osoitettaisiin järjestämisvastuussa oleville vastuukunnille eli Mikkelille ja Savonlinnalle. Toisen asteen koulutus tulisi koota aluksi kahdelle seudulliselle järjestäjälle Mikkelille ja Savonlinnalle. Kritiikkiä lausunto antaa ministeriölle muun muassa siitä, ettei sen teetättämä selvitys ota huomioon Etelä-Savon erityispiirteitä, esimerkiksi väestön ikääntymistä, alueen vesistöisyyttä ja vapaa-ajan asukkaiden suurta määrää. Valtio ei lausunnon mukaan voi vetäytyä rahoitusvastuusta. Kokous äänesti Hallitus äänesti, antaako se lausunnon maakuntajohtajan pohjaesityksen vai kokouksessa tehdyn vastaesityksen pohjalta. Äänestyksessä vastaesitys voitti äänin 8 5. Vastaesitystä kannattivat kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vihreiden edustajat ja maakuntajohtajan esitystä keskustan edustajat. 3

4 Maakuntahallituksessa vastakkain eivät olleet erilaiset kunnat, vaan päätöksessä näkyivät selkeästi poliittiset erimielisyydet, tiivisti maakuntahallituksessa puhetta johtanut varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen. Keskustalta eriävä mielipide Eriävässä mielipiteessään keskustan edustajat yhtyivät maakuntajohtajan esitykseen, koska he pitivät sitä maakunnan edun mukaisena. Äänestyksessä voittanut ehdotus johtaa maakunnan alasajoon ja on jäsenkuntien suuren osan etujen vastainen. Voittanut ehdotus johtaa myös maakunnan erikoissairaanhoidon alasajoon, keskustan edustajat totesivat. Myös kunnilta lausunnot Valtiovarainministeriö oli pyytänyt kunnilta ja maakuntaliitoilta lausunnot valmisteilla olevasta kuntarakenneuudistuksesta 13. huhtikuuta mennessä. Lisää tietoa osoitteessa jossa on luettavissa myös liiton lausunto kokonaisuudessaan. Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , ja maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , sekä hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh LAAJAKAISTATUESTA LAUSUNTO Vaikka valokaapelin on oltava ensisijainen vaihtoehto, kun Suomi toteuttaa laajakaistayhteyksiä, jatkossa on kehitettävä kuitenkin erityisesti nopeita mobiiliverkkoja, Etelä-Savon maakuntaliitto toteaa lausunnossaan, jonka se antoi liikenne- ja viestintäministeriölle 11. huhtikuuta. Lausunto koskee lakiesitystä tuesta, jota haja-asutusalueille rakennettavat laajakaistat voivat saada. Näkemystään mobiiliverkkojen tärkeydestä maakuntaliitto perustelee sillä, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä valokuituyhteyksiä ei pystytä ulottamaan kaikkialle. Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Kai Andersin, puh TYÖVIERAILU KIINAAN Joukko eteläsavolaisia hallinnon ja koulutuksen ja tutkimuksen edustajia vieraili Kiinassa huhtikuuta. Vierailu onnistui erittäin hyvin. Toivomme, että siitä syntyy uusia konkreettisia yhteistyösuhteita, jopa investointeja, sanoo yhteyspäällikkö Teppo Leinonen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Matkan aikana eteläsavolaiset tapasivat Kiinan kansankongressin ylintä johtoa sekä useiden alueiden, yritysten ja yliopistojen johtajia. Pääkohteet olivat Henanin maakunta, Hebein maakunta Pekingin ympärillä ja Etelä-Savon maakuntaliiton ystävyysalue Shaoxingin alue. Koulutusvientiä ja puhtaita vesiä Matkan keskittyi erityisesti koulutusvientiin ja julkisen hallinnon kehittämiseen sekä ympäristöteknologiaan; energiatuotantoon, vesienpuhdistukseen, tutkimukseen ja koulutukseen sekä yritysyhteistyöhön alueiden välillä. Vierailun aikana maakuntaliiton edustajat allekirjoittivat aiempaa yksityiskohtaisemman yhteistyösopimuksen Shaoxingin alueen kanssa. Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh

5 UUSI YHTEISTYÖSOPIMUS KIINAAN Etelä-Savo allekirjoitti maanantaina 16. huhtikuuta yhteistyösopimuksen kiinalaisen Hubein maakunnan kanssa. Yhteistyösopimus on Etelä-Savolle jo toinen. Ensimmäinen sopimus allekirjoitettiin viime elokuussa Kiinan Shaoxingin alueen kanssa. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat varakuvernööri Tian Chengzhong Hubein maakunnasta ja maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savosta maakuntaliiton virastolla Mikkelissä. Sopimuksen tavoitteena on synnyttää yhteistyötä erityisesti yritysten ja oppilaitosten välille. Mukana Hubein 14 henkisessä seurueessa oli sekä hallinnon että yritysten edustajia. Hubei sijaitsee Keski-Kiinassa. Alue on monella tapaa samantyyppinen kuin Etelä-Savo. Se on tunnettu muun muassa järvistään. Osin erot ovat kuitenkin hyvinkin suuria: Hubein pinta-ala on neliökilometriä (Etelä-Savon reilut ), ja asukkaita maakunnassa on 57 miljoonaa (Etelä-Savossa ). Alueen pääkaupunki on Wuhan. Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh Varakuvernööri Tian Chengzhong Hubein maakunnasta Kiinasta ja maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savosta allekirjoittivat 16. huhtikuuta alueiden välisen yhteistyösopimuksen Mikkelissä. ITÄ- JA POHJOIS-SUOMELLE YHTEINEN TOIMISTO BRYSSELIIN Itä- ja Pohjois-Suomi perustavat Brysseliin yhteisen EU-toimiston valvomaan etuaan ja edistämään EU:n alueille suuntautuvien rahojen käyttöä. Seitsemän maakunnan yhteinen toimisto perustetaan vuoden 2013 alusta. Toimiston työhön osallistuvat Etelä-Savo, Etelä-Karjala (ostopalvelusopimuksella), Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois- Pohjanmaa ja Lappi. Itä-Suomen maakunnilla on ollut oma EU-toimisto Brysselissä vuodesta Etelä-Savo on ollut mukana toimistossa vuodesta Toimistoa johtaa eteläsavolainen Riikka Railimo, joka siirtyy kesän lopulla kuitenkin Teoston palvelukseen. Myös Pohjois-Suomella on Brysselissä oma toimisto. Molempien toimistojen sopimukset päättyvät vuoden 2012 lopussa. Yhteisen toimiston tavoitteena on säästää kustannuksia. Etelä-Savolle uudesta toimistosta koituu enintään noin euroa kuluja vuodessa. Nykyiset kulut ovat reilut euroa. Kulut määräytyvät maakunnan asukasluvun mukaisesti. Uudelle toimistolle palkataan johtaja ja arviolta kolme muuta työntekijää. Johtajan pesti tullee hakuun vuoden vaihteessa. Maakuntahallitus hyväksyi 23. huhtikuuta Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen EUtoimiston yhteistyösopimuksen. Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh MIKKELIIN UUSI PROFESSUURI Mikkeliin perustetaan Suomen ensimmäinen professuuri, joka keskittyy digitaalisten aineistojen tutkimukseen. Professori saa vedettäväkseen 5

6 tutkimusryhmän, joka selvittää, miten digitaalisten aineistojen käyttöä voidaan edistää. Tutkijat kehittävät muun muassa menetelmiä, jotka jalostavat verkossa olevaa ns. raakadataa käyttökelpoiseen muotoon, siten että se olisi nykyistä helpommin hyödynnettävissä. Tutkimusryhmään kuuluu niin Mikkelissä sijaitsevan Kansalliskirjaston kuin Mikkelin ammattikorkeakoulun henkilöstöä. Alan tutkimus on uutta sekä Suomessa että maailmalla. Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksen vetämä Digra-hanke sai maakuntahallituksen hyväksynnän 23. huhtikuuta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahoitusta on noin euroa. Hanke kestää vuoden 2014 kevääseen, ja se tukee Mikkelin digitaalisen arkistoinnin osaamista. Hanke on vielä hyväksyttävä maakunnan yhteistyöryhmässä. AMMATTIKORKEA KEHITTÄÄ AVOINTA LÄHDEKOODIA ARKISTOINTIIN Maakuntahallitus käsitteli 23. huhtikuuta myös toista Mikkelin digitaalista osaamista kohentavaa hanketta: Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää Osa-hankkeessaan uutta arkistointikokonaisuutta, jonka avulla on mahdollista nykyistä luotettavammin ja tehokkaammin käsitellä ja säilyttää suuria tietomääriä (esimerkiksi elävää kuvaa sekä 2D- ja 3D-tietoaineistoja). Uusi kokonaisuus pohjautuu avoimeen lähdekoodiin. Hallitus hyväksyi omalta osaltaan hankkeen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahaa on reilut Hanke on hyväksyttävä maakunnan yhteistyöryhmässä, ja se kestää vuoden 2014 kesään. VIDEONEUVOTTELUT TEHOSTAVAT LIITON SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖTÄ Maakuntaliitto tehostaa sidosryhmäyhteistyötä ja ottaa käyttöön videoneuvotteluratkaisun. Maakuntaliitto voi nyt käydä videoneuvotteluja joustavasti muiden julkishallinnon organisaatioiden kanssa, toteaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen maakuntaliitosta. Etenkin valtionhallinto on kehittänyt sähköisiä kokouskäytäntöjä jo usean vuoden ajan. Olemme tyytyväisiä, jos voimme omalla esimerkillämme tehostaa videoneuvottelua myös kuntasektorilla. Maakuntaliitossa henkilökunta käy virtuaalisia neuvotteluja sekä neuvotteluhuoneesta että henkilökohtaisilta työasemilta. Lisäksi liitolla on Internetpohjainen verkkokokousjärjestelmä, joka mahdollistaa kokoukset ilman, että vastapuolella on omaa videoneuvottelulaitteistoa tai ohjelmistoa. Maakuntaliitolle videoneuvotteluratkaisut merkitsevät helppokäyttöisyyttä ja lisäävät sekä joustavuutta että tehokkuutta, Leinonen sanoo. Liiton videoneuvotteluratkaisu perustuu Kuntien Tiera Oy:n palvelukonseptiin ja KL-Kuntahankinta Oy:n puitesopimukseen. Kilpailutuksen jälkeen sopimustoimittajaksi valikoitui Videra Oy. Maakuntaliiton videoyhteystiedot löytyvät liiton verkkosivuilta osoitteesta Lisätietoja antaa järjestelmäpäällikkö Vesa Huttunen, vesa.huttunen(at)esavo.fi, RUNSAASTI EHDOTUKSIA ETELÄ-SAVON PARHAIKSI Etelä-Savon maakuntaliitto sai ehdotuksia Etelä-Savon parhaat -palkinnon saajiksi 35 henkilöltä tai taholta. Ehdotusten jättöaika päättyi 16. huhtikuuta. 6

7 Päätöksen palkinnonsaajista tekee valintaraati, jonka muodostavat Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kauppakamarin, yrittäjäjärjestön, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon rahaston, taidetoimikunnan ja maakuntaliiton edustajat. Palkinnot julkistetaan Etelä-Savon maakuntapäivässä, joka pidetään 14. toukokuuta Savonlinnassa. Palkinnon voi saada yritys, yhteisö tai henkilö. Palkintoja liitto jakaa 1 3 vuodessa. Palkitut saavat tunnustukseksi kunniakirjan. Etelä-Savon parhaat -palkinnot myönnettiin ensimmäisen kerran viime vuoden toukokuussa maakuntapäivässä Pieksämäellä. Viime vuonna palkitut olivat Ilkka Seppä ja Sylvi Symposiumi, Savonlinnan taidelukio ja SaimaaHolidayyritysverkosto. Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh HISTORIA JA KULTTUURI MAAKUNTAPÄIVÄN TEEMOINA Etelä-Savon toinen maakuntapäivä pidetään 14. toukokuuta Olavinlinnassa. Maakuntapäivän teemana on Etelä-Savon historia ja kulttuuri. Päivän järjestää maakuntaliitto. Ohjelma kohottaa maakunnallista identiteettiä ja itsetuntoa muun muassa valottamalla vuoden 1812 merkitystä Etelä-Savolle, tarkastelemalla kulttuuria osana aluekehitystä sekä suuntaamalla katseet aina vuoteen Tilaisuudessa jaetaan myös Etelä-Savon parhaat -palkinnot, jotka antavat tunnustusta omalla sarallaan kunnostautuneelle yritykselle, yhteisölle tai henkilölle. Ohjelmassa kulttuurihistoriaa Maakuntapäivän pääpuhuja on dosentti Jyrki Paaskoski Helsingin yliopistosta. Hän alustaa aiheesta Vuoden 1812 merkitys Etelä-Savolle. Dosentti Teppo Korhonen Helsingin yliopistosta pohtii Etelä-Savon kulttuuriperintöä vuoteen 2070 asti ulottuvasta näkökulmasta ja projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeesta etsii kulttuuriperinnöstä eväitä sekä tähän että tuleviin päiviin. Palvelua vai vetovoimaa? Onko kulttuuri maakunnan palvelu- vai vetovoimatekijä? kysyy esityksessään yliopettaja Pekka Uotila Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Omaa suhdettaan Etelä-Savon kulttuurihistoriaan pohtivat arkkitehti Kirsti Kovanen Etelä-Savon ELY-keskuksesta, pääsihteeri Riitta Moisander Etelä- Savon taidetoimikunnasta, kirjailija Joel Lehtonen alias Martti Luukko ja toimitusjohtaja Kiti Häkkinen Savonlinnan seudun matkailupalveluista. Savonlinnan taidelukion oppilaat ja Savon sotilassoittokunta ilahduttavat osanottajia musiikkiesityksillä. Päivän avaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka ja lopettaa maakuntajohtaja Matti Viialainen. Etelä-Savon maakuntapäivä on kutsutilaisuus. Tilaisuuteen saapuu tänä vuonna noin 120 osanottajaa eri puolilta maakuntaa. Puhetta johtaa päätoimittaja Tuomo Yli-Huttula Itä-Savo-lehdestä. Lisätietoja antavat ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh ja kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh EU-RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY ja Etelä-Savon maakuntaliitto järjestävät EU-rakennerahastojen ajankohtaispäivän 9. toukokuuta klo 12 15:30 Mikkelissä (Etelä-Savon ammattiopisto, auditorio, Otavankatu 4). Tilaisuuden aiheena ovat rakennerahastojen yksinkertaistetut kustannusmallit (ns. Flat rate ja Lump sum) sekä uuden EU-ohjelmakauden valmistelutilanne. 7

8 Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen perjantaihin 4. toukokuuta mennessä osoitteessa linkit: Etelä-Savo, Hakeminen. Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh MAAKUNTAHALLITUKSEN LOPPUVUODEN KOKOUSAJAT Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat: 21. toukokuuta, 18. kesäkuuta, 20. elokuuta, 17. syyskuuta, 15. lokakuuta, 12. marraskuuta ja 17. joulukuuta. TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA Saimaan virkistysalueyhdistyksen hallituksen kokous ja vuosikokous Mikkelissä; Savon ilmasto-ohjelman suunnitteluryhmä Mikkelissä; 3.5. maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä: 8.5. Kestävä yhdyskunta, Savon ilmasto-ohjelman seminaari Mikkelissä; 8.5. Savon ilmasto-ohjelman neuvottelukunta Mikkelissä; 8.5. Savonlinnan seudun kuntayhtymän työvaliokunta Savonlinnassa; 9.5. työ- ja elinkeinoministeriön strategiaseminaari Helsingissä: 9.5. EU-rakennerahastojen ajankohtaispäivä Mikkelissä; 9.5. Etelä-Savon matkailun neuvottelupöytä Pieksämäellä; Etelä-Savon maakuntapäivä Savonlinnassa; Koheesio työryhmä Helsingissä; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; maakuntahallitus Mikkelissä; Itä-Suomen EAKR-seurantakomitea Mikkelissä; Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunta ja Itä-Suomen neuvottelukunta Helsingissä; maakuntavaltuusto Punkaharjulla; 5.6. Kulttuuriympäristötyöryhmä Punkaharjulla; maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä; Valtakunnallinen Mapiotyöryhmä (Valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointityöryhmä) vierailulla Etelä-Savossa; 6.7. Päämajan kesäsymposium Mikkelissä. Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen tuula.huoviala@esavo.fi. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä, puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (35 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh , toimitus Tuula Huoviala, puh ISSN LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: kirjaamo@esavo.fi tai etunimi.sukunimi@esavo.fi (ä=a; ö=o); Internet: 8