ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ

Transkriptio

1 TIEDOTE ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ Etelä-Savon maakuntaliitto valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ympäristöministeriön maakuntakaavapäätöksestä. Asiasta päätti maakuntahallitus maanantaina 25. lokakuuta. Maakuntajohtaja Matti Viialainen valmistelee valituksen 3. marraskuuta mennessä. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon ensimmäisen maakuntakaavan lokakuun alussa. Ministeriö jätti kuitenkin vahvistamatta neljä vähittäiskaupan suuryksikkömerkintää. Maakunnan valitus koskee juuri tätä ministeriön päätöksen kauppakeskusosaa: maakuntahallitus ei voi hyväksyä ministeriön perusteluja hylätä vähittäiskaupan suuryksikköjen rakentaminen Mikkeliin, Pieksämäelle, Savonlinnaan ja Juvalle. Maakunta hakee oikeutta kehittää aluetta Lähdemme hakemaan oikeutta, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa. Meidän oma elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli kauppakeskusmerkintöjen kannalla ja piti niitä kaupunkirakenteeseen kuuluvina. Kyllä paikalliset viranomaiset tuntevat paremmin paikalliset olot kuin pääkaupunkiseudun virkamiehet, Viialainen muistutti ja kuvasi ympäristöministeriön päätöksentekoa erikoiseksi. Viialainen kummasteli sitä, että kaavaprosessin aikana ministeriö ei kertaakaan puuttunut kaupan merkintöihin. Hylkäyspäätös tuli vasta vahvistusprosessissa. Aiemmin ministeriö toivoi, että esimerkiksi Pieksämäen hanke tulee ratkaista maakunta- eikä kuntakaavoituksessa. Kun se sitten yksimielisesti merkittiin maakuntakaavaan, hylättiin se siitäkin. Viialainen pitää menettelyä ja siitä seuraavaa valituskierrosta epätarkoituksenmukaisena verovarojen käyttönä. Meillä oli tavoitteena nousta yhdeksi Itä-Suomen kaupalliseksi keskukseksi, mitä meidän maantieteellinen asemakin puoltaisi. Ministeriön päätös oli kuitenkin selvä viesti: älkää kuvitelko olevanne kehittyvä maakunta. Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.) arveli, että maakunnassa on myös omia voimia, jotka ovat pyrkineet estämään kaupan suuryksikköjen rakentamisen ja tehneet taustalla myyrän työtä. Maakunnan kehityksen jarruja löytyy myös maakunnan sisältä, Selenius sanoi. Myös kunnat valittavat Myös Savonlinna, Pieksämäki ja Juva valittavat ministeriön päätöksestä. Mikkeli yhtynee Visulahden kauppakeskusmerkinnän osalta maakuntahallituksen valitukseen.

2 Valituspäätöksessään maakuntahallitus muistuttaa, että maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan yksimielisesti. Vihreiden hallitusedustaja Heli Järvinen jätti hallituksen päätökseen eriävän mielipiteen. Järvisen mielestä ympäristöministeriön kaavapäätöksestä ei tulisi valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Vauhkonen: Hyvä perusta maakunnan aluekehitystyölle Kauppakeskusmerkintöjen kohtalosta huolimatta maakuntakaava luo muutoin hyvää perustaa Etelä-Savon aluekehitystyölle, sanoo suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Se antaa mahdollisuudet kehittää liikenneyhteyksiä ja hyvää ja elinkeinoelämän tarpeita palvelevaa maapolitiikkaa. Se tehostaa toimia, joiden avulla ihmisten arki sujuu hyvin. Kuntakaavoituksen merkitys korostuu uuden maakuntakaavan myötä. Lisätietoja maakuntakaavavalituksesta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh Vuosi 2011 vilkas vuosi maakunnan edunvalvonnalle Erityisesti edunvalvonnassa maakuntaliitolla on edessään vilkas vuosi Suomi saa uuden hallituksen, jonka ohjelmaan sekä Etelä-Savo että koko Itä-Suomi pyrkivät saamaan omia keskeisiä tavoitteitaan. Liitto pyrkii saamaan hallitusohjelmaan tavoitteita, jotka muun muassa lisäävät maakuntien päätösvaltaa, edistävät keskeisiä liikenne- ja muita infrastruktuurihankkeita, vahvistavat kunnallistaloutta, varmistavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja turvaavat Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman uudella EU-ohjelmakaudella vuodesta Muita keskeiset edunvalvontatehtävät liittyvät liikennepoliittiseen selontekoon, kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, kuntien valtionosuusuudistukseen, rakennemuutoksen kielteisten vaikutusten lieventämiseen ja maakunnan yliopistotoimintojen varmistamiseen. Edunvalvontaansa liitto vahvistaa palkkaamalla alkuvuodesta yhteyspäällikön. Yhteys- ja viestintäpäällikön pesti jäi täyttämättä vuonna Lisätietoja liiton ensi vuoden toiminnasta antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh Toteuttamissuunnitelma yltää 74 miljoonaan euroon Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman Vuodelle 2011 suunnitelman loppusumma on noin 74 miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus on 24 miljoonaa, valtion rahoitus 21,8 miljoonaa, kuntien rahoitus 3,7 miljoonaa ja yksityinen rahoitus 24 miljoonaa. Tänä vuonna toteuttamissuunnitelman loppusumma on 77,6 miljoonaa euroa. Kärkihankkeet listattu Toteuttamissuunnitelma sisältää muun muassa Itä-Suomen yhteiset hanke-esitykset valtion budjettiin. Esitykset ovat samat myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntahallitusten listalla. Itä-Suomi esittää valtion budjettiin rahoja Viitostien kunnostustoimiin Mikkelin ja Juvan välille, valtatie 23:n kunnostustoimiin Varkauden ja Viinijärven välille ja valtatie 5:n kunnostustoimiin Leppävirran ja Kuopion välille. Lisäksi rahaa tarvitaan Savonradan kunnostukseen Kouvolan ja Kajaanin välille, Karjalan radan parannuksiin Luumäen ja Kiteen välille sekä vähäliikenteisten teiden kunnossapitoon. Valtion budjetissa tulee varmistaa myös toisen asteen aloituspaikkojen riittävyys, monipuoliset kielivalinnat ja erityisesti venäjän kielen asema itäsuomalaisissa peruskouluissa.

3 Etelä-Savon omiksi kärkihankkeiksi budjettiin suunnitelma nostaa Savonlinnan oopperajuhlien rahoitusjärjestelyt, Mikkelin arkistointi- ja digitointikeskuksen, Savonlinnan lentoliikenteen turvaamisen ja myrskytuhojen lisärahoituksen. Näin aluekehitysrahat suunnataan Toteuttamissuunnitelma suuntaa maakuntaan vuosina 2011 ja 2012 tulevia aluekehitysrahoja tavoitteisiin, jotka: vahvistavat yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, edistävät yritysten kasvua ja kehitystä, kehittävät toimialoja ja luovat uutta yritystoimintaa; tehostavat ja monipuolistavat toisen asteen koulutusta, parantavat korkeakoulujen kilpailukykyä, parantavat maakunnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorakenteita; edistävät ennakoivaa terveydenhoitoa ja hyvinvointia, tukevat lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia, hyödyntävät teknologiaa hyvinvointipalveluissa, monipuolistavat palvelutuotantoa, uudistavat kunta- ja palvelurakenteita; kehittävät kilpailukykyistä asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristöä, kohentavat maakunnan saavutettavuutta ja kehittävät liikennejärjestelmän toimivuutta, kehittävät matkailun, kulttuurin ja vapaa-ajan asutuksen toimintaympäristöjä ja hyödyntävät niitä etuja, joita maakunnan ympäristö ja sijainti tarjoavat. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma tehdään kaikissa maakunnissa joka vuosi. Se on asiakirja, joka kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin. Sen laativat joka vuosi maakuntaliitto ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Suunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet, joiden avulla maakuntaohjelmaa toteutuu. Suunnitelma arvioi myös, kuinka paljon rahaa maakuntaohjelman toteutus kunakin vuonna tarvitsee. Maakunnan yhteistyöasiakirja on osa toteuttamissuunnitelmaa. Yhteistyöasiakirja ohjaa EU:n rakennerahasto-rahojen käyttöä Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi yhteistyöasiakirjan 19. lokakuuta. Lisätietoja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmasta antavat kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh , ja aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh Itä-Suomella yhteiset liikennetavoitteet Maakuntahallitus käsitteli myös Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen asioita. Etelä-Savo kannattaa Itä-Suomen liikenneneuvoston perustamista. Neuvostoon voidaan Etelä- Savon mielestä ottaa kuultaviksi myös lähimaakuntien edustajia. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi työvaliokunnan esitykset itäsuomalaisiksi liikenteen kärkihankkeiksi. Ykköshankkeeksi Itä-Suomi listaa Viitostien parantamisen Mikkelin ja Juvan välillä. Seuraavaksi tärkeimmät liikennehankkeet ovat valtatie 23:n parannustyöt Varkauden ja Viinijärven välillä, valtatie 5:n parannustyöt Leppävirran ja Kuopion välillä ja vähäliikenteisten teiden parannustyöt.

4 Etelä-Savo kannattaa TEN-verkkolinjauksissaan ns. vanhoja TEN-verkostokantoja, joissa ovat mukana Viitostie, Savonrata ja Pohjanmaanrata sekä vesi- ja lentoliikenne. Hallituksen hyväksymispäätöksiä tarvitsee yhteistoiminta-alueen työvaliokunta, joka kokoontuu marraskuussa. Työvaliokuntaan kuuluu kaksi luottamusmiesjohdon edustajaa ja maakuntajohtaja kustakin kolmesta itäisestä maakunnasta. Lisätietoja yhteistoiminta-alueen päätöksenteosta antavat maakuntahallituksen puheenjohtajat Markku Kakriainen, puh , Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh ,. Neuvottelut Allegron aikataulusta jatkuvat Etelä-Savo jatkaa neuvotteluja sekä VR:n että Lokakuun rautateiden kanssa uuden Pietari Helsinki -junayhteyden aikatauluista, kertoi maakuntajohtaja Matti Viialainen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 25.lokakuuta. Maakunnan tavoitteena on saada yhteydet Savonradalta ja Savonradalle mahdollisimman sujuviksi. Uusi Allergoksi ristitty nopea juna aloittaa liikennöinnin Pietarin ja Helsingin välillä 12. joulukuuta. Maakuntana matkamessuille Etelä-Savo esittäytyy ensi vuoden matkamessuilla jo toista kertaa yhteisellä osastolla. Maakuntahallitus myönsi yhteisesiintymiseen maakunnankehittämisrahaa euroa. Tammikuisen yhteisesiintymisen kokonaiskustannukset ovat noin euroa. Liiton organisaatio uudistuu Etelä-Savon maakuntaliiton organisaatio uudistuu vuoden 2011 alusta, mikäli maakuntavaltuusto hyväksyy muutoksen marraskuun lopun kokouksessaan. Uudistuksessa liiton ohjelmayksikkö ja kehittämis- ja edunvalvontayksikkö yhdistyvät aluekehitysyksiköksi. Hallintoyksikkö muuttuu vuoden 2012 alusta hallinto- ja kehittämisyksiköksi. Aluesuunnitteluyksikkö säilyy aluekehitysyksikkönä. Muut muutokset ovat pienehköjä ja johtuvat lainsäädäntöuudistuksista. Lisätietoja organisaatiouudistuksesta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja hallintojohtaja Riitta Paananen, puh Liiton budjetti kasvaa prosentin Maakuntaliiton talous kasvaa ensi vuonna prosentin, jos maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntahallituksen linjaukset 29. marraskuuta. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,4 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,2 miljoonaa. Kasvua jäsenmaksuissa on yksi prosentti. Liiton talous jää ensi vuonna reilut satatuhatta alijäämäiseksi. Maakuntahallitus hyväksyi 25. lokakuuta omalta osaltaan liiton toiminnan suuntaviivat ja talousarvion vuodelle Lisätietoja liiton taloudesta antaa hallintojohtaja Riitta Paananen, puh Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh , hallintojohtaja Riitta Paananen, puh ja suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh

5 Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina eräitä pienehköjä täsmennyksiä lukuun ottamatta.