Maakuntahallitus koolla Mikkelissä KUNTAUUDISTUKSESTA TAUSTATIETOA VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE

Transkriptio

1 TIEDOTE Maakuntahallitus koolla Mikkelissä KUNTAUUDISTUKSESTA TAUSTATIETOA VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE Maakuntaliitto on aluekehitysviranomaisena koonnut faktatietoa Etelä-Savon kuntarakenteesta valtiovarainministeriölle. Ministeriö on pyytänyt tietoja kaikilta Suomen maakunnilta. Maakuntahallitus käsitteli vastauksia kokouksessaan 24. lokakuuta Mikkelissä. Tiedot toimitetaan keskiviikkona 26. lokakuuta valtiovarainministeriön ylijohtajalle Päivi Laajalalle. Tiedot koskevat maakunnan erityispiirteitä ja kuntien nykyistä palveluyhteistyötä. Lisäksi vastauksissa selvitetään, miten Etelä-Savon reuna-alueet ja työssäkäyntialueisiin kuulumattomat alueet ovat suuntautuneet. - Emme ole kävelemässä kuntien yli emmekä lakkauttamassa niitä. Olemme aluekehitysviranomaisena rakentavasti koonneet faktatietoa. On kuntapäättäjien asia vetää tiedoista johtopäätökset, painotti maakuntajohtaja Matti Viialainen tiedotustilaisuudessa maakuntahallituksen kokouksen jälkeen. Kuntarakenneuudistuksessa isoja kysymyksiä - terveydenhoito- ja sosiaalipalveluja ja toisen asteen koulutusta - ei keskustelussa kuitenkaan hänen mielestään saa unohtaa. - Nämä ovat ne isot asiat, joissa on oikeasti mahdollista saada aikaan kustannussäästöjä. Niitä ei voida tässä yhteydessä jättää käsittelemättä. Kuntien pitää oman itsehallintonsa puitteissa päättää, tarvitsevatko ne liitoksia vai eivät. Kuntayhteistyöllä voidaan ratkaista niiden kuntien palvelut, jotka eivät kuntaliitoksiin lähde, Viialainen sanoi. Kunnat eivät kuitenkaan saa panna päätä pensaaseen, eikä maakunnallisia ratkaisuja pitäisi pelätä: - Eikö kuntaliitosten jälkeen voitaisi harkita maakunnallisia ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä ammatilliseen koulutukseen? Ne näyttävät toimivan hyvin Etelä- Karjalassa, Kainuussa, Ahvenanmaalla ja Keski-Suomessakin.

2 Etelä-Savon maakuntaliitto on kutsunut kuntajohtajat keskustelemaan kuntarakenneuudistuksesta 31. lokakuuta. Kaikkien maakuntien johtajat tapaavat ylijohtaja Laajalan 2. marraskuuta, ja valtiovarainministeriö kiertää maakunnissa tapaamassa kuntapäättäjiä tammi - maaliskuussa Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2012 noin 85 miljoonaa euroa Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman rahoitusraami vuodelle 2012 on vajaat 85 miljoonaa euroa. Summa on 2,3 miljoonaa suurempi kuin tämänvuotinen raami. Valtion rahoitusosuus kasvaa 1,4 miljoonaa euroa ja kuntien 1,1 miljoonaa. Yksityisen rahoituksen osuus kokonaissummasta pienenee noin euroa. Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Savon maakuntaohjelmalle toteuttamissuunnitelman vuosille Suurimmat yksittäiset muutokset kohdistuvat teiden ja ratojen kunnostukseen (5 miljoonaa tämänvuotista enemmän), työllistämis- ja koulutustoimiin (3 miljoonaa) ja ympäristönsuojeluun (1,7). Valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen puolestaan tippuu 1,3 miljoonaa euroa tämänvuotisesta. Yksityisteiden kunnostusrahat huolettavatkin Etelä-Savossa. - Olemme todella huolissamme. Kun kolmessa itäisessä maakunnassa yksityisteiden kunnostukseen on tänä vuonna ollut käytettävissä 7 miljoonaa euroa, valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa summa tippuu ratkaisevasti. Esityksessä koko maan yksityistiet saisivat vain 8 miljoonaa euroa, kun tuo summa on tänä vuonna ollut 23 miljoonaa, kertoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa. Iloisiakin uutisia liikennepuolella on: - Viitostiellä Mikkelin eteläpuolella kunnostus etenee. Pitkäjärven ja Hietasen välillä käynnistyy vuoden alussa yleissuunnitelman teko ja ympäristövaikutusten arviointi, jotka voidaan toteuttaa Viitostien kunnostuksesta aiemmin säästyneillä rahoilla, kertoi maakuntajohtaja Matti Viialainen. Asiasta on jo sovittu Pohjois-Savon ELYn kanssa. Viialainen iloitsee myös EU:n raja-alueilla toteuttavan ENPi-ohjelman rahoituksesta, joilla voidaan lähivuosina kohentaa merkittävästi Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkoja ja edistää muun muassa Parikkalan muuttamista kansainväliseksi maantieliikenteen ylityspaikaksi. - EU-rahoitus auttaa Itä-Suomea hyödyntämään merkittävästi Pietarin kasvumahdollisuuksia. Nyt Suomen on vain pystyttävä turvaamaan tarvittavat henkilöstöresurssit, muun muassa raja- ja tulliviranomaisille, Viialainen painotti. Lähivuosina on tulossa rajanylitysten helottamiseen EU:n, Suomen ja Venäjän varoja yli 50 miljoonaa euroa.

3 Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa. Itä-Suomen yhteisenä teemana suunnitelma korostaa Venäjä-yhteyksiä ja osaamista rahoittavia toimia. Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla tavoitteet toteutuvat. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Yhteistyöasiakirja eli Etelä-Savon EU-rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti on osa toteuttamissuunnitelmaa. Yhteistyöasiakirjassa ohjelmaa toteuttavat viranomaiset sopivat EU-ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä vuosittain. Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh Itä-Suomen liikennestrategia hyväksyttiin Itä-Suomen liikennestrategia on valmistumassa luvun liikenteen kehitystä linjaava strategia tavoittelee sujuvaa ja turvallista liikkumista niin alueen asukkaille kuin yrityksille. Myös liikenteen ympäristöhaittoja pyritään vähentämään. Strategia pyrkii kohentamaan muun muassa liikenneturvallisuutta, joukkoliikenteen ja kaukoliikenteen sujuvuutta, kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia taajamissa, hajaasutusalueiden saavutettavuutta. Elinkeinoelämän edellytyksiä turvataan kohentamalla kuljetusten kustannustehokkuutta, kehittämällä keskeisiä pääväyliä ja turvaamalla vähäliikenteisen tieverkon kunto. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi strategian linjaukset kokouksessaan 24. lokakuuta. Pohjois-Karjalan maakuntahallitus käsitteli asiaa myös 24. lokakuuta. Pohjois-Savon maakuntahallitus on hyväksynyt strategian jo aiemmin lokakuussa. - Itä-Suomen maakuntien yhteisesti hyväksymä liikennestrategia on oikeasti merkittävä asia, painottaa maakuntajohtaja Matti Viialainen. Liikennestrategian laatii Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka vastaa kolmen itäisen maakunnan liikenteen kehittämisestä. Maakuntien liitot ovat olleet aktiivisesti mukana strategiatyössä. Liikennestrategia muuttuu käytännön toimiksi maakunnallisissa ja seudullisissa liikennestrategioissa. Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh

4 Koulutustarpeesta ja aloituspaikoista lausunnot Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi kaksi maakunnan koulutuksen kehittämiseen liittyvää lausuntoa, joista toinen koski koulutustarjonnan alueellisia tavoitteita ja toinen opetus- ja kulttuuriministeriön luonnosta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi. Etelä-Savon lausunnot korostavat erityisesti maakunnan työvoiman tarvetta. Työvoimatarve on otettava huomioon sekä koulutuksen määriä että sisältöjä suunniteltaessa. Tarve johtuu paitsi nuorten ikäluokkien pienuudesta ja poismuutosta, myös eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden poikkeuksellisen suuresta määrästä. Tästä syystä Etelä-Savossa tulee huolehtia myös aikuiskoulutuksesta. Koulutusaloissa tulee ottaa huomioon maakunnan erityistarpeet ja osaaminen. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamääräksi Itä-Suomen maakunnat Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo esittävät 8100 aloituspaikkaa, joka puolittaa liittojen keväisen esityksen (8472) ja OKM:n ehdotuksen (7660). Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoiksi itäiset maakunnat esittävät samaa kuin OKM (4200), samoin yliopistojen aloituspaikoiksi (3000). Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Kai Andersin, puh Tuulivoimakaavoitus käynnistynyt Etelä-Savon vuosi sitten vahvistettua maakuntakaavaa on alettu täydentää. Kaavaan lisätään alueet, jotka maakunnassa soveltuvat tuulivoiman tuotantoon. Soveltuvia alueita etsittäessä otetaan huomioon muun muassa, mitkä ovat korkeiden voimaloiden vaikutukset maisemaan. Samalla tässä ensimmäisessä ns. vaihemaakuntakaavassa päivitetään myös ne Etelä- Savon kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristökohteet, joilla on valtakunnallista merkitystä. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 24. lokakuuta vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Suunnitelma turvaa muun muassa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Siitä pyydetään lausunnot kunnilta ja muilta keskeisiltä viranomaisilta, ja se asetetaan nähtäville kommentointeja varten. Nähtävillä olosta maakuntaliitto julkaisee kuulutuksen maakunnan lehdissä. Tarve täydentää maakuntakaavaa perustuu maakuntakaavan seurantaraporttiin, joka valmistui loppukesällä. Lisäksi liiton virasto on tehnyt esiselvityksen tuulivoimatarpeesta ja saanut ympäristöministeriöltä tuulivoimakaavoitukseen noin euroa. Arvokkaita maisemakohteita maakuntaliitto ja Etelä-Savon ELY-keskus päivittävät myös parhaillaan. Lisätietoja antavat kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh , ja ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh

5 ELY-keskuksen strategia käsittelyssä Julkisen talouden kestävyysvaje näkyy lähivuosina myös valtion alueviranomaisten toiminnassa. Se selviää Etelä-Savonkin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lähivuosien strategia-asiakirjassa, jota maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan 24. lokakuuta. Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoitus uhkaa pienentyä ensi vuonna 2,1 prosenttia tästä vuodesta. Vuosina supistus on vielä suurempi: 3,9 4,5 prosenttia. Painopisteiksi Etelä-Savon ELY on strategiaansa kirjannut: toimivat kaupunkiseudut ja monimuotoinen järviluonto; nuorten työllisyys ja työelämän laatu sekä yritysten innovatiivisuus ja kansainvälistyminen. Lisätietoja maakuntaliitossa antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh Kulttuurille toimenpideohjelma Kulttuuri on hyvä syy tulla Etelä-Savoon ja jäädä maakuntaan. Tätä mieltä on Etelä- Savon kulttuuriasiain neuvottelukunta toimenpideohjelmassa, jonka se on laatinut eteläsavolaisen kulttuurin kehittämiseksi. Kasva ja kasvata kulttuuriin! -ohjelma on tehty maakuntaliiton johdolla, ja maakuntahallitus hyväksyi sen 24. lokakuuta. Maakunnallinen kulttuuriohjelma tähtää konkreettisiin käytännön toimiin, jotka vahvistavat eteläsavolaista kulttuurialaa. Kiireellisimpiä tehtäviä on vahvistaa kulttuurialan edunvalvontaa ja turvata sille riittävät taloudelliset resurssit. Lisätietoja antavat kulttuuriasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka, puh , ja kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh Liitolle kehittämis- ja hallintojohtaja Maakuntaliiton hallintojohtajan virka muuttuu vuoden alusta kehittämis- ja hallintojohtajan viraksi. Hallinto- ja talousasioiden lisäksi uusi johtaja tehtäväkseen eräitä erikseen sovittavia kehittämistehtäviä. Asiasta päätti maakuntahallitus kokouksessaan 24. lokakuuta. Virka julistetaan haettavaksi vielä tämän vuoden puolella, ja se pyritään täyttämään vuoden alusta, kun nykyinen hallintojohtaja Riitta Paananen jää eläkkeelle. Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh

6 Liiton budjettiesitys 2,3 miljoonaa Maakuntaliiton jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat ensi vuonna kolme prosenttia, jos maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntahallituksen linjaukset 28. marraskuuta. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,3 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,26 miljoonaa. Maakuntahallitus hyväksyi kuntaosuuksien nousun hyväksyessään liiton ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman. Vuonna 2012 liitto painottaa vahvaa edunvalvontaa ja osallistuu aktiivisesti muun muassa uuden EU-rakennerahastokauden valmisteluun. Uusiutuva Etelä-Savo - maakuntastrategian päivitys ja maakuntakaavan täydennys ovat työlistalla. Maakunnan markkinointia liitto tehostaa kahden markkinointihankkeen avulla, joista toinen suuntautuu matkailun kansainväliseen markkinointiin ja toinen maakunnan imago-, muuttaja- ja tonttimarkkinointiin. Toimintaa sävyttävät myös syksyn kuntavaalit. Kaikella toiminnallaan maakuntaliitto pyrkii vahvistamaan Etelä-Savon Saimaan maakunnan elin- ja vetovoimaa. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja hallintojohtaja Riitta Paananen, puh Seuraava kokous Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 14. marraskuuta. Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh , hallintojohtaja Riitta Paananen, puh ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina eräitä pienehköjä täsmennyksiä lukuun ottamatta.