SAVONLINNAN KESKUSTAN TIETYÖT EIVÄT SAA JÄÄDÄ KESKEN

Transkriptio

1 JOUSI ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Hallituskatu 3 A Puhelin kirjaamo@esavo.fi Mikkeli Faksi Helmikuu 2010 SISÄLLYS SAVONLINNAN KESKUSTAN TIETYÖT EIVÄT SAA JÄÄDÄ KESKEN...1 VIITOSTIEN PARANNUSTYÖT PÄÄSEVÄT ETENEMÄÄN...2 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTA-HANKE ETENEE...2 SAVONLINNAAN RAKENNEMUUTOSRAHAA...4 PÄIVITETTY VENÄJÄ-TOIMINTASUUNNITELMA VALMIS...5 LIITON PERUSSOPIMUS UUDISTUU...5 KUNTIEN TALOUS 45 MILJOONAA PLUSSALLA...5 ITÄ-SUOMEN EU-TOIMISTO BRYSSELISSÄ JATKAA...6 NIMITYKSIÄ MAAKUNTALIITOSSA...6 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA...7 Maakuntahallituksen tahtotila ehdoton: SAVONLINNAN KESKUSTAN TIETYÖT EIVÄT SAA JÄÄDÄ KESKEN Etelä-Savon maakuntahallituksen tahtotila on ehdoton: Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyt eivät saa jäädä kesken. Tätä koko hallituksen näkökantaa painottivat maakuntahallituksen puheenjohtajat Markku Kakriainen (kesk.) ja Pekka Selenius (kok.) sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen hallituksen kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa 22. helmikuuta. Liikenneasiat ovat Etelä-Savon edunvalvonnan kärki, Kakriainen korosti. Liikenneasiat nousivatkin jälleen ykkösaiheeksi maakuntahallituksessa sen keskustellessa Etelä-Savon ajankohtaisista edunvalvonta-asioista Mikkelissä. Maakuntaliitto lähetti Savonlinnan rinnakkaisväylän valmistumista kiirehtivän kirjelmän liikenneministeri Anu Vehviläiselle ja Liikenneviraston pääjohtajalle Juhani Tervalalle helmikuun puolivälissä. Myös Viitostie-korjausten edettävä Savonlinnan rinnakkaisväylän lisäksi erityisen tärkeänä maakuntapäättäjät pitävät Viitostien korjaustöiden etenemistä Mikkelin etelä- ja pohjoispuolella sekä lentoliikenneyhteyksien toimivuutta. Sekä Savonlinnan liikennejärjestelyt että Viitostie-asiat ovat keskeisesti esillä tapaamisessa, joka maakuntaliitolla on johtaja Petri Keräsen kanssa viikolla 8. 1

2 Keränen vastaa liikenneasioista Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jolle Etelä-Savon liikenneasiat siirtyivät vuoden alussa. Keränen tutustuu vierailulla kahteen eteläsavolaiseen lossiin: Puumalan Hätinvirran ja Sulkavan Vekaransalmen losseihin. Käynti liittyy pohdintoihin korvata osa Suomen losseista silloilla. Ammattikorkeakoulujen yhteistyö puhutti Etelä-Savon maakuntahallitus painotti myös ammattikorkeakoulujen asemaa ja yhteistyötä edunvalvonnasta puhuessaan. Etelä-Savossa ammattikorkeakoulu on erityisen tärkeä, koska maakunnasta puuttuu oma tiedekorkeakoulu, Selenius korosti. Etelä-Savossa on mietittävä erityisen tarkkaan, mitkä ovat ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteet ja koulutusyhteistyön parhaat suunnat ja muodot. Meillä ammattikorkeakoulu ei voi olla pelkkä koulu, vaan tavoitteiden on oltava korkeammalla. Ammattikorkeakoulu on sekä tärkeä alueellinen kehittämisyksikkö että elinkeinoelämän keskeinen yhteistyökumppani. Sillä on oltava myös valtakunnallisia tehtäviä, Selenius sanoi. Ammattikorkeakoulujen kehityssuuntiin maakunta pyrkii vaikuttamaan muun muassa vaikuttamalla Suomen seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , ja varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh VIITOSTIEN PARANNUSTYÖT PÄÄSEVÄT ETENEMÄÄN Liikennevirasto on hyväksynyt tien parannussuunnitelman Viitostielle Huruksen ja Hietasen välille. Maakuntaliitto on useaan otteeseen kiirehtinyt tiesuunnitelman tekoa. Tiesuunnitelma tarvitaan, ennen kuin varsinaisiin tietöihin voidaan ryhtyä. Liikenneviraston päätös mahdollistaa maakuntajohtaja Matti Viialaisen mukaan sen, että nykyisistä Viitostien korjaustöistä säästyvät noin viisi miljoonaa voidaan käyttää Huruksen ja Hietasen välisiin tietöihin. Viialainen kiirehtii nyt varsinaisten rahoituspäätösten teko. Maakuntaliitto neuvottelee töiden etenemisestä viikolla 8 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jolle Etelä-Savon liikenneasiat siirtyivät tämän vuoden alusta. Parhaillaan Viitostietä parannetaan Mikkelin eteläpuolella Koirakiven ja Huruksen välillä. Työt valmistuvat vuonna Huruksen ja Hietasen välinen osuus on suoraa jatkoa nykyisille tietöille. Tieosuudet muuttuvat ns. keskikaistateiksi, jolloin muun muassa talvinopeusrajoitukset nousevat 80:stä kilometristä tunnissa 100:aan kilometriin tunnissa. Hurus Hietanen -tieosuus sijaitsee Mikkelin ja Hirvensalmen välillä. Korjaustöiden kustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa ja tievälin pituus noin 7 kilometriä. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja maakunta-insinööri Heikki Rintamäki, puh Etelä-Savo esittää kuntakustannuksille maksukattoa HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTA-HANKE ETENEE Suomen kaikki maakunnat valmistelevat parhaillaan toimia, joiden turvin myös harvaan asuttujen alueiden asukkaat pääsevät lähivuosina erittäin nopeiden tietoliikenneyhteyksien piiriin. Etelä-Savon mielestä tämän runkoverkon kuntakustannuksille on määriteltävä maksukatto. Kunnalle koituva kustannus ei saisi ylittää 500 euroa/ tukikelpoisen alueen asukas eikä 150 euroa/ kunnan asukas, Etelä-Savon maakuntahallitus toteaa lausunnossaan, jonka se antoi 22. helmikuuta. Lausunto liittyy asetusluonnoksiin, joita liikenne- ja viestintäministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö valmistelevat. 2

3 Etelä-Savo esittää lausunnossaan, että kunnan kantokyky tulisi määritellä viiden vuoden aikana kertyneen yli- tai alijäämän perusteella, eikä pelkästään yhden eli vuoden 2008 yli- tai alijäämän perusteella, kuten liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa. Maakuntahallitus korostaa lisäksi, että kuntaosuuden laskentaperusteissa on otettava huomioon kustannuksia lisääviä maantieteellisiä asioita, kuten alueen vesistöisyys ja kallioisuus. Tukikelpoisiksi alueiksi kelpuutettavia alueita on Etelä-Savon mielestä tarkasteltava uudelleen vuonna Näkemys pohjautuu uhkakuviin, joita muun muassa kunnan asukasluvun pienentyminen voi tuoda tullessaan. Tukien ulkopuolelle jääville alueille nopeiden tietoliikenneyhteyksien oletetaan rakentuvan markkinaehtoisesti. Puumalalle ja Kangasniemelle eniten valtion tukea Etelä-Savon kunnista kaksi, Puumala ja Kangasniemi, pääsevät rakentamaan nopeita laajakaistayhteyksiä harvaan asutulle maaseudulleen pienimmällä mahdollisella omarahoitusosuudella. Kunnan oman rahoituksen osuus laajakaistan rakennuskustannuksista on 8 prosenttia, mikäli liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus toteutuu. Kuntarahan pieni osuus tarkoittaa tavallista korkeampaa valtion tukea. Kymmenen eteläsavolaista kuntaa selviää runkoverkon rakentamisesta 22 prosentin omarahoitusosuudella (Mäntyharju, Hirvensalmi, Sulkava, Juva, Rantasalmi, Heinävesi, Pertunmaa, Ristiina, Kerimäki ja Punkaharju) ja loppujen viiden kulut ovat 33 prosenttia rakennuskustannuksista (Enonkoski, Joroinen, Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna). Valtioneuvoston käynnistämän ja tukeman laajakaistatyön tavoitteena on turvata nopeat laajakaistayhteydet myös harvaan asutun maaseudun asukkaille. Valtion lisäksi kustannuksiin osallistuvat myös rakentamistarjouksen voittava teleoperaattori ja kunta. Laajakaistan käyttäjälle koituvat kulut selviävät tarjouspyyntökierrosten yhteydessä. Maakuntaliitto kilpailuttaa, kunta päättää Etelä-Savon maakuntaliitto vetää nopeiden tietoliikenneyhteyksien suunnittelutyötä Laajakaista kaikille -hankkeessa. Jatkossa maakuntaliitto kilpailuttaa kuntien hankkeet useassa erässä. Lopulliset rakentamispäätökset tekee aina kukin kunta itse tarjouskilpailun perusteella. Etelä-Savossa mukaan hankkeeseen ovat lähteneet kaikki kunnat. Kymmenessä kunnassa on tavoitteena saada rakennustyöt käyntiin tänä vuonna. Ensimmäisenä käynnistyy Pertunmaan pilottihanke, jonka rakennustöiden kilpailutus on jo ratkennut. Tarjouskilpailun voitti Mikkelin Puhelin Oyj, joka aloittaa rakentamisen keväällä, kun maa on riittävän sulaa. Kaikkiaan runkoverkon teko tulee maksamaan eteläsavolaisille kunnille huomattavan summan eli ainakin 10 miljoonaa euroa. Kuntienkin lopulliset kustannukset selviävät tarjouskilpailukierrosten yhteydessä. Verkon valtakunnalliset kokonaiskustannukset peräti 400 miljoonaa Valtio kattaa laajakaistan rakentamiskustannuksista keskimäärin kolmasosan. Alun perin valtio arvioi, että kokonaiskustannukset ovat noin 200 miljoonaa euroa ja valtion kustannukset tästä noin 66 miljoonaa euroa. Maakunnissa tehdyt hankeohjelmat kertovat kuitenkin, että kulut luultavasti kaksinkertaistuvat ja noussevat noin 400 miljoonaan euroon. Etelä-Savon mielestä kustannusarvion kasvu edellyttää, että sekä valtio että EU tukevat rakentamista selvästi aiemmin aiottua enemmän. Kilpailutukset käyntiin aikaisintaan toukokuussa Valtioneuvosto antaa maalis huhtikuussa asetukset kuntien maksuosuuksista, jotka ovat siis 8, 22 tai 33 prosenttia. Maakunnittaiset valtiontuen määrää koskevat päätökset tehdään maaliskuussa. Tuen määrä pohjautuu hankeohjelmiin, jotka maakunnat laativat Viestintävirastolle syksyllä

4 Kunnat ja maakuntaliitto tarkentavat Etelä-Savon kuntien hankesuunnitelmia kevään mittaan, kun kuntien maksuosuudet ja maakuntaan tulevan valtiontuen määrä varmistuvat. Hankkeiden kilpailutus päässee käyntiin aikaisintaan toukokuussa, kun EU on hyväksynyt valtion tukitoimet. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut, että se voisi tehdä ensimmäiset tukipäätökset elokuussa Tällöin Pertunmaan pilottihanketta seuraavat hankkeet pääsisivät käynnistymään Etelä-Savossa syys lokakuussa. Yhteydet rakennetaan vuosina Lisätietoja antaa projektipäällikkö Eeva Polvi, puh Lisätietoa Laajakaista kaikille -hankkeesta myös LVM:n hankesivuilta osoitteesta ja Etelä-Savon maakuntaliiton hankesivuilta osoitteesta SAVONLINNAAN RAKENNEMUUTOSRAHAA Savonlinna saa Pääskylahden yrityskeskittymien kehittämiseen noin euroa. Eurot tulevat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmasta rahana, joka on tarkoitettu äkillisten rakennemuutosten lieventämiseen. Asiasta päätti valtioneuvosto 18. helmikuuta. Yhteensä Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa on tänä vuonna jaossa 4,2 miljoonaa euroa tätä rakennemuutosrahaa, jonka jaosta valtioneuvosto päättää. Rahasta 2 miljoonaa euroa menee Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Loput 1,4 miljoonaa euroa jaetaan myöhemmin. Yhteissumma euroa EU-ohjelmien rakennemuutosvaroja on ohjelmakauden alkuvuosina osoitettu vain valtioneuvoston nimeämille äkillisten rakennemuutosten alueille, joille kohdistetaan myös merkittäviä summia kansallista rakennemuutosrahaa. Etelä- Savossa ei näitä nimettyjä rakennemuutosalueita ole. Viime vuonna valtioneuvosto poikkesi EU-rakennemuutosvarojen jaossa tiukasta sijaintikriteeristä ensimmäisen kerran, ja Etelä-Savo sai silloin euron tuen Savonlinnan syväsataman siirtämiseen nykyiseltä Kirkkolahden alueelta Vuohisaareen. Satama-alueen ja sen yrityskeskittymän kehittämiseen on siten kahtena vuonna saatu yhteensä euron lisärahoitus rakennemuutosvaroista. Tämä lienee osaltaan vahvistanut myös UPM:n halukkuutta kehittää toimintojaan alueella. ESR-ohjelman rakennemuutosvaroja Etelä-Savoon osoitettiin euroa. Valtioneuvosto osoittaa viisi prosenttia vuotuisista EU-ohjelmavaroista äkillisten rakennemuutosten lieventämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö leikkaa tämän ns. joustovaran pois vuotuisesta ohjelmarahasta, joka muilta osin jaetaan maakunnille käytettäväksi maakuntien yhteistyöasiakirjoissa sovitulla tavalla. EU-ohjelmissa yli 37 miljoonaa Valtioneuvosto päätti 18. helmikuuta kokouksessaan myös siitä, miten EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntövaltuudet jakaantuvat ohjelmia maakunnissa rahoittaville viranomaisille ja Finnvera Oyj:lle. Vuosittainen jako perustuu maakunnan yhteistyöryhmien hyväksymiin maakunnan yhteistyöasiakirjoihin. Etelä-Savossa on vuonna 2010 EAKR-ohjelmassa rahaa EU:n ja Suomen valtion rahaa noin 25 miljoonaa euroa. Siitä lähes puolet on suoraan yrityksiin kohdistuvaa tukea. Lisäksi Etelä-Savo osallistuu 1,2 miljoonan euron osuudella innovatiivisia yrityksiä tukevaan pääomasijoitustoimintaan Finnveran Aloitusrahasto Vera Oy:n kautta. ESR-ohjelman kautta Etelä-Savossa on käytettävissä noin 11 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta. Maakuntarahaan ei vieläkään tasokorotusta Etelä-Savon maakuntaliitto saa tänä vuonna euroa ns. sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa. Viime vuonna kehittämisrahaa tuli maakuntaan euroa. Osa tämänvuotisesta rahasta käytetään kuitenkin seudullisten 4

5 Koko-ohjelmien rahoittamiseen viime vuonna Kokojen edeltäjät, Aluekeskusohjelmat, saivat rahoituksensa eri potista. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitusohjelmassa luvattu sitomattoman maakuntarahan tasokorotus ei siten oikeasti toteudu tänäkään vuonna. Lisätietoja antaa kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh PÄIVITETTY VENÄJÄ-TOIMINTASUUNNITELMA VALMIS Etelä-Savon vuoden vanhaa Venäjä-toimintasuunnitelmaa päivitettiin helmikuussa ensimmäisen kerran. Toimintasuunnitelman tavoitteena on lisätä Etelä-Savon Venäjä-kauppaa, helpottaa eteläsavolaisten yritysten pääsyä Venäjän markkinoille ja lisätä venäläisyritysten investointeja maakunnassa. Myös tuotekehitys- ja teknologiayhteistyö, koulutus- ja tutkimusyhteistyö, matkailu- ja kulttuuriyhteistyö sekä viranomaisyhteistyö ovat tavoitteena. Liikenneyhteyksiä, työvoiman liikkuvuutta ja venäjän kielen taitoa ja opetusta parannetaan. Myönteisiä tuloksia aiempaa määrätietoisemmasta toiminnasta on jo saatu. Eräs konkreettinen esimerkki on maakuntaliiton käynnistämä hanke, joka tukee venäjän kielen opiskeluja peruskouluissa. Tuen turvin Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan peruskoulut ovat voineet aloittaa venäjän kielen opetuksen tavallista pienemmissä ryhmissä. Venäjää opiskelevien peruskoulun kahdeksasluokkalaisten määrä onkin noussut kahdessa vuodessa 59:stä lähes 200:een. Kieliopintoja tukevan hankkeen jatko on pyrittävä turvaamaan, maakuntahallitus korosti helmikuun kokouksessaan. Samalla on selvitettävä, voisiko tukea myöntää myös pienille kunnille. Tänä vuonna painopiste tulee olemaan myös venäläisissä vapaa-ajan asukkaissa, joiden määrä kasvaa koko ajan. Vapaa-ajan asukkaiden investointihalukkuus selvitetään. Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Riikka Dillström, puh Päivitetty toimintasuunnitelma luettavissa osoitteessa LIITON PERUSSOPIMUS UUDISTUU Etelä-Savon maakuntaliiton perussopimus uudistuu. Uudistustarve johtuu aluehallintouudistuksesta, joka astui voimaan vuoden vaihteessa. Aluehallintouudistus velvoittaa maakunnat yhteistyöhön. Etelä-Savo muodostaa uuden yhteistoiminta-alueen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. Päätökset maakuntien uudessa yhteistoiminta-alueella tehdään maakuntaliittojen toimielinten (maakuntavaltuustojen ja/tai maakuntahallitusten) yhtäpitävillä päätöksillä. Valmistelua varten maakunnat perustavat erillisen työvaliokunnan, johon kultakin alueelta tulee kolme luottamusmiestä ja maakuntajohtaja. Etelä-Savon edustajat maakuntahallitus nimeää myöhemmin. Hallitus hyväksyi omalta osaltaan perussopimusmuutokset 22. helmikuuta. Lopullisesti sopimuksen hyväksyvät Etelä-Savon kunnat valtuustoissaan, joihin sopimus lähtee hyväksymiskierrokselle. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Riitta Paananen, puh KUNTIEN TALOUS 45 MILJOONAA PLUSSALLA Vuosi 2009 oli Etelä-Savon kunnille hyvä vuosi: kuntien talous jäi noin 45 miljoonaa euroa plussalle. Kuntien menot pysyivät kurissa. Se oli suurin syy myönteiseen kehitykseen, totesi maakuntajohtaja Matti Viialainen luodessaan lyhyen katsauksen maakunnan ja liiton viime vuoden toimintaan maakuntahallituksessa 22. helmikuuta. 5

6 Vaikka lama ei iskenyt täydellä voimalla Etelä-Savoon, kärsi maakunta vientilamasta. Myönteistä oli kuitenkin paitsi kuntatalouden myös maakunnan muuttolukujen kehitys: edellisvuoden muuttotappio miltei puolittui. Tappioluvut pienenivät lähes 500:sta 277:een. Myös julkiset ja yksityiset investoinnit kehittyivät ilahduttavasti, Viialainen sanoi. Maakuntaliiton tilinpäätös vuodelta 2009 oli vastoin ennakko-odotuksia noin euroa ylijäämäinen. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , hallintojohtaja Riitta Paananen, puh ja maakuntasuunnittelija Markku Aholainen, puh ITÄ-SUOMEN EU-TOIMISTO BRYSSELISSÄ JATKAA Itä-Suomen EU-toimisto Brysselissä jatkaa toimintaansa, ja myös Etelä-Savo pysyy mukana tässä itäisten maakuntien kansainvälisessä edunvalvontayhteistyössä. Maakuntahallitus päätti helmikuun kokouksessaan mukanaolosta tällä erää vuoden 2011 helmikuun loppuun. Etelä-Savon osuus toimiston vuosikustannuksista on vajaat euroa. Toimisto on alun perin Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun yhteishanke. Kainuu ei tänä vuonna kuitenkaan enää osallistu toimiston kustannuksiin. Uutena tulokkaana mukaan on tullut Etelä-Karjala. Toimiston yhteistyökumppaneita Itä-Suomessa ovat muun muassa maakuntaliitot, kunnat, elinkeinoelämä ja korkeakoulut. Brysselissä toimisto palvelee EU-instituutioita, eurooppalaisia alueita ja muita keskeisiä organisaatioita. Toimiston tavoitteena on muun muassa parantaa itäsuomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia saada rahoitusta EU:n erillisohjelmissa. Toimisto tiedottaa kansainvälisistä hankehauista, neuvoo hankkeiden valmistelussa, järjestää seminaareja ja koulutustilaisuuksia sekä etsii hankekumppaneita. Toimiston neuvottelu- ja toimistotilat ovat itäsuomalaisten toimijoiden käytettävissä. Toimistoa johtaa Riikka Railimo. Lisätietoja antaa kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh Lisätietoja toimistosta myös sen verkkosivuilta osoitteesta NIMITYKSIÄ MAAKUNTALIITOSSA Yhteiskuntatieteiden maisteri Jukka Ollikainen on nimitetty aluekehityspäälliköksi Etelä-Savon maakuntaliiton ohjelmayksikköön. Ennen nimitystä Ollikainen työskenteli ohjelmayksikössä maakuntasuunnittelijana. Filosofian maisteri Riikka Dillström on nimitetty Venäjä-asioista vastaavaksi yhteyspäälliköksi. Dillström työskentelee suoraan maakuntajohtajan alaisuudessa. Ennen nimitystä hän työskenteli Venäjä-asioista vastaavana maakuntasuunnittelijana. Yo. merkonomi Jutta Kiiskinen on nimitetty maakuntaliiton talouspäälliköksi. Talouspäälliköksi hänet nimitettiin taloussihteerin virasta. Kiiskinen työskentelee liiton hallintoyksikössä. Filosofian maisteri Laura Jouhkimo Helsingistä aloittaa maaliskuun alussa maakuntajohtaja Matti Viialaisen sihteerinä. Jouhkimo siirtyy maakuntaliittoon Liikennevakuutuskeskuksen oikeus- ja vakuutusyksiköstä, jossa hän työskenteli Venäjä-asiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli suurlähettilään sihteerinä Suomen suurlähetystössä Moskovassa ja Etelä-Kaukasian kiertävän suurlähettilään sihteerinä ulkoasiainministeriössä. Jouhkimo valittiin tehtävään toisella hakukierroksella 29 hakijan joukosta. 6

7 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA TEM:n ja Itä-Suomen maakuntaohjelmapäivä Mikkelissä; maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä; EU:n rakennerahastojen hakukierros umpeutuu Etelä-Savossa; 2.3. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; EU vuoden 2013 jälkeen tulevaisuusfoorumi (TEM ja Itä- ja Pohjois-Suomi) Rovaniemellä; Venäjän hallinto tänään ja huomenna -koulutus Pieksämäellä Savonsolmussa; EU strategia Helsingissä; Mikkelin seutuvaliokunta; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; maakuntaliiton ja Etelä-Savon ELYn johdon tapaaminen; Itä-Suomen EAKR-seurantakomitean sihteeristö Iisalmessa; maakuntahallitus; Savonlinnan tulevaisuustyöpaja; Valtakunnalliset MYRneuvottelupäivät Jyväskylässä; 7.4. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; 9.4. Uusiutuva Etelä-Savo -strategiaseminaari Mikkelissä; Kuntaliiton ja maakuntaliiton maakuntatilaisuus Etelä- Savossa; maakunnan yhteistyöryhmä Savonlinnassa; maakuntahallitus; 6.5. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö; ESR-seurantakomitea (alustava tieto) Kuopiossa; maakuntahallitus; maakuntavaltuusto; 8.6. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä, maakuntahallitus. Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä), puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (32 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh , toimitus Tuula Huoviala, puh ISSN LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: tai (ä=a; ö=o); Internet: 7