VIIALAINEN: VAALITULOS HEIJASTAA MAAKUNNAN TUNTOJA

Transkriptio

1 Huhtikuu 2011 SISÄLLYS VIIALAINEN: VAALITULOS HEIJASTAA MAAKUNNAN TUNTOJA... 1 KAKSI UUTTA EDUSTAJAA NOUSI EDUSKUNTAAN... 3 JUKKA PEKKARINEN MAAKUNTAPÄIVÄN PÄÄALUSTAJA... 3 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET TARKISTETAAN... 4 MIKKELI HALAJAA LUOMUINSTITUUTTIA... 4 ASUKKAAT TUOMITSEVAT KAUPPAKESKUSPÄÄTÖKSET... 4 KYSELY: NORPPA OLISI PITÄNYT SUOJELLA SOPIMALLA... 5 YHTEISTYÖRYHMÄ PÄÄTTI EAKR-OHJELMAN MUUTOSTARPEISTA... 6 MAAKUNTAINSINÖÖRI SAA PAIKAN... 6 MAAKUNTALIITTO PALKKAA HENKILÖSTÖSIHTEERIN... 7 MAKSATUSTARKASTAJALLE TÖITÄ... 7 ITÄ-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA KOKOONTUU 27. HUHTIKUUTA... 8 ETELÄ-SAVON RAKENNERAHASTOPÄIVÄ 26. TOUKOKUUTA... 8 SEMINAAREJA JA TYÖPAJOJA KUNTIEN KAAVOITTAJILLE... 8 ITÄ-SUOMI VIRKISTÄYTYY KESÄKUUSSA MIKKELISSÄ... 9 HALLITUKSEN JA VALTUUSTON SEURAAVAT KOKOUKSET... 9 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 9 VIIALAINEN: VAALITULOS HEIJASTAA MAAKUNNAN TUNTOJA Vaalitulos heijastaa hyvin maakunnan tuntoja. Vanha hallitus teki vihreitä ylilyöntejä. Tämä oli terve oikaisu, jota kansa odotti, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 19. huhtikuuta Mikkelissä. Eduskuntavaalien tulos ja Suomen uuden hallituksen ohjelma olivat esillä huhtikuun maakuntahallituksessa. Hallitus pohti muun muassa, mitä vaalitulos tarkoittaa Etelä-Savon ja koko itäisen Suomen edunvalvonnalle. Muistutus kaltoinkohtelusta Vaalitulos oli muistutus siitä, että meitä on kohdeltu kaltoin: Helsinki ei saa asettaa kapuloita kehityksemme rattaisiin, Viialainen sanoi tiedotustilaisuudessa. 1

2 Uuden hallitusohjelman ja uusien ministereiden suhteen hän sanoi olevansa melko toiveikas. Muutosodotus on vahva, eikä entinen meno voi jatkua. Vaalit toivat hyvin esiin ihmisten huolen työstä ja toimeentulosta. Ylilyönnit on saatava pois ja asetettava elinkeinojen kehittäminen etusijalle. Ympäristöasiat ovat Etelä-Savossa hyvässä kunnossa. Väestökehitys on sen sijaan suuri ongelma. Itä-Suomi tarvitsee aiesopimuksen Itä-Suomi kaipaa uutta alkua. Sen momentum on nyt. Nurkkakuntaisuudesta on päästävä eroon. On rakennettava iloisempaa Itä-Suomea, jossa on tekemisen meininki, Viialainen korosti. Itä-Suomen ja uuden hallituksen tulee tehdä aiesopimus, jossa tarkastellaan itäisen Suomen ongelmia kokonaisvaltaisesti ja sovitaan tärkeimmät lähivuosien kehittämishankkeet, Viialainen esitti. Ohjelman kulmakiviksi nousevat hänen mielestään luontevasti sekä Venäjä-yhteydet että korkeakoulupolitiikka, mutta ennen kaikkea liikennehankkeet, jotka kohentavat sekä tie- ja rautatieyhteyksiä että rajanylityspaikkoja. Omat ministerit mieluisia Itä-Suomen asiaa auttaisi oma ministeri tai kaksi. Ministerisalkuista mieluisimmat olisivat liikenne- ja aluekehityspuolen salkut. Liikenneinvestoinnit ovat aluekehityksen kivijalka. Toivomme uudelta hallituksesta linjauksia sekä uusiin investointeihin että kunnossapitoon, Viialainen sanoi. Etelä-Savosta vahvimpina ministeriehdokkaina pidetään savonlinnalaista Jouni Backmania (sd) ja mikkeliläistä Lenita Toivakkaa (kok.). Yhteinen luettelo tarpeen Itä-Suomesta tarvitaan nyt yhteinen luettelo asioista, jotka viedään seuraavalla hallituskaudella läpi, Viialainen painottaa. Tämän listan liikennepoliittista runkoa hahmottelee 27. huhtikuuta kokoontuva Itä- Suomen neuvottelukunta, jonne kutsutaan myös kaikki uuden eduskunnan itäsuomalaiset kansanedustajat. Neuvottelukunta listaa muun muassa yhteisiä kantoja liikenteen kärkihankkeiksi, jotka tulisi ottaa mukaan hallituksen seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Etelä-Savo esittää muille maakunnille rataliikenteen tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi Savon- ja Karjalanratojen perusparannustöitä (kummankin kustannukset noin milj. euroa) ja Karjalanradan kunnostamista kansainväliseksi raideliikenneyhteydeksi, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että Imatrankosken ja Luumäen välille on rakennettava kaksoisraide (noin 270 milj. e). Tärkeimmistä tiehankkeista maakunnat ovat jo sopineet aiemmin. Listalla ykkösinä ovat Viitostien korjaukset sekä Mikkelin ja Juvan välillä että Leppävirran ja Kuopion välillä, valtatie 23:n korjaukset Varkauden ja Viinijärven välillä ja valtatie 6:n kunnostus Taavetin ja Lappeenrannan välillä. Kiitosta Pohjois-Savon ELYlle Itäsuomalaiset tieliikennehankkeet ovat edenneet Viialaisen mielestä jo niin pitkälle, että ne voidaan sisällyttää vuoden 2013 budjettiin, jos uusi hallitus näin haluaa. Pohjois-Savon ELY on tarttunut ripeästi asioihin. Suunnitteluvalmius on parantunut selvästi, Viialainen kiitti. Etelä-Savossa Juvan ja Mikkelin välillä säästyneitä Viitostien suunnittelurahoja voidaan käyttää Mikkelin eteläpuolella Hietasen ja Pitkäjärven välisen osuuden yleissuunnitelmaan (0,5 milj. euroa) ja pohjoisempana Hatsola Vehmaa välin suunnitelmaan (0,3 milj. e). Tiesuunnitelmat Hietasesta Vehmaalle ovat valmiina ehkä jo keväällä Vekarasalmen ja Hätinvirran siltarakentajia voidaan päästä kilpailuttamaan mahdollisesti myös jo vuoden päästä. Nykyisin vesi ylitetään vielä losseilla. Rajanylityspaikoille toivotaan ENPI-rahoitusta Myös rajanylityspaikkojen kehittäminen on Itä-Suomelle tärkeä tavoite. Liikenne Venäjän ja Itä-Suomen rajanylityspaikoilla on jälleen tänä vuonna 2

3 kasvanut miltei kolmanneksen, Viialainen tiesi kertoa. Etelä-Savo ajaa voimakkaasti Parikkalan kehittämistä kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Savonlinnalle uusi kansainvälinen rajanylityspaikka olisi erittäin tärkeä, mutta siitä hyötyvät myös muut itäiset maakunnat. Esimerkiksi matka Pietarista Joensuuhun lyhenisi miltei 60 kilometriä. Myös itäisen Suomen yhteydet Laatokalle paranisivat huomattavasti. Rajanylityspaikkojen rakentamiseen ja kunnostukseen toivotaan voitavan käyttää EU:n raja-alueohjelman ENPIn rahoitusta. Etelä-Savo on käynyt asiasta neuvotteluja Helsingin lisäksi Moskovassa, Pietarissa ja Petroskoissa. Edunvalvontaa pitää kuitenkin jatkaa pontevasti. Parikkalan rajanylityspaikka on Etelä-Savolle suuri edunvalvontakysymys, Viialainen muistuttaa. Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh , hallintojohtaja Riitta Paananen, puh ja suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh KAKSI UUTTA EDUSTAJAA NOUSI EDUSKUNTAAN Uudessa eduskunnassa Etelä-Savosta istuu kaksi uutta kansanedustajaa, jotka molemmat tulevat Savonlinnasta : Jouni Backman (sd) ja Kaj Turunen (ps). Edellisen kauden kansanedustajista paikkansa uusivat joroislainen Katri Komi (kesk.), pertunmaalainen Jari Leppä (kesk.), mikkeliläinen Lenita Toivakka (kok.) ja mikkeliläinen Pauliina Viitamies (sd). Vanhoista edustajista Etelä-Savossa putosivat kerimäkeläinen Heli Järvinen (vihr.) ja mikkeliläinen Olli Nepponen (kok.). Vaalien äänestysprosentti oli Etelä-Savossa 66,5 (koko maassa 70,4, Pohjois- Savossa 66,3 ja Pohjois-Karjalassa 65,6). Turunen hallituksen kokouksiin Vaalien tulos näkyy myös Etelä-Savon maakuntahallituksen käytännön työssä: Hallituksen pöydän ympärille on jatkossa tervetullut myös Kaj Turunen, sillä periaate on ollut, että kokouksessa istuu yksi kansanedustaja jokaisesta eduskuntapuolueesta. Muut läsnä olevat edustajat ovat maakuntavaltuuston puheenjohtaja Toivakka, hallituksen jäsen Viitamies ja keskustan edustajana Leppä. Itä-Suomella 21 kansanedustajaa Koko itäiseen Suomeen vaalit toivat 21 kansanedustajaa, joista 7 edustaa keskustaa, 6 sosiaalidemokraatteja, 4 perussuomalaisia, 3 kokoomusta ja 1 vasemmistoliittoa. Edustajista 9 tulee Pohjois-Savosta, 6 Etelä-Savosta ja 6 Pohjois-Karjalasta. Lisäksi sekä Etelä-Karjalasta että Kymenlaaksosta edustajia on kummastakin 6. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat mukana muun muassa Itä-Suomen neuvottelukunnassa. Lisätietoja vaalituloksista antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh JUKKA PEKKARINEN MAAKUNTAPÄIVÄN PÄÄALUSTAJA Etelä-Savon ensimmäisen maakuntapäivän pääalustaja on talousneuvoston sihteeristön päällikkö Jukka Pekkarinen valtioneuvoston kansliasta. Pekkarinen alustaa Suomen talousnäkymistä ja niiden vaikutuksista maakuntiin. Maakuntapäivä pidetään maanantaina 9. toukokuuta Pieksämäen Naarajärvellä klo 9 15 (Kanttila-sali, Vilhulantie 5). Päivän aikana pohditaan Etelä-Savon tulevaisuutta paitsi Suomen talouskehityksen myös maakuntastrategian ja maakunnan imagon näkökulmista. 3

4 Maakunnan strategian toteutumista pohtivat maakuntajohtaja Matti Viialainen ja viisihenkinen kaupunkien ja kuntien edustajista koostuva tulevaisuuspaneeli. Paneelia vetää päätoimittaja Tapio Honkamaa Länsi-Savosta. Mitä kertoo uusi imagotutkimus? Maakuntapäivässä julkistetaan uunituoreet Etelä-Savon imagotutkimuksen tulokset. Niistä kertoo tutkimuspäällikkö Lotta Engdahl Taloustutkimus Oy:stä. Lisäksi jaetaan ensimmäiset Etelä-Savon parhaat -palkinnot. Palkintojen saajat on valinnut seitsenhenkinen raati, jonka maakuntaliitto on koonnut. Maakuntapäivän järjestää Etelä-Savon maakuntaliitto, joka on kutsunut tilaisuuteen yli kaksisataa kuntien, aluehallinnon, elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä erilaisten organisaatioiden ja etujärjestöjen edustajaa. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET TARKISTETAAN Etelä-Savon ELY-keskus selvittää, mitkä ovat Etelä-Savon arvokkaimmat maisemaalueet. Kyseessä on aiemmin tehtyjen, osittain jo vanhentuneiden selvitysten päivitys. Kahden seuraavan vuoden aikana tehtävä selvitys määrittelee sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Yleinen käsitys on, että osa maakuntakaavan aiemmin arvokkaiksi määrittelemistä alueista ei ole säilyttänyt maisema-arvojaan ja ne kuuluu poistaa luetteloista. Kuuleminen tärkeää Maakuntahallitus korosti, että maanomistajia ja muita asianosaisia on selvitystyössä kuultava. Maakuntahallitus edellytti vuorovaikutteista selvitysprosessia. Lisäksi hallitus haluaa oman edustajansa selvityshankkeen ohjausryhmään ja edellyttää, että hankeraportti käsitellään maakuntahallituksessa. Näillä ehdoilla maakuntahallitus on valmis rahoittamaan selvitystä maakunnan kehittämisrahalla enintään euron verran. Lopullisesti maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet vahvistetaan maakuntakaavassa. Valtakunnallisesti arvokkaista alueista päätökset tekee valtioneuvosto. Lisätietoja antavat ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, , ja kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh MIKKELI HALAJAA LUOMUINSTITUUTTIA Mikkeli olisi erinomainen paikka Suomen luomuinstituutille. Tätä mieltä on Mikkelin kaupunki, joka on päättänyt vakuuttaa valtakunnallisetkin tahot ja käynnistää asiasta selvityshankkeen. Selvityksen tekijäksi kaupunki on kutsunut tekniikan ja kauppatieteiden tohtorin Tarja Cronbergin, entisen ministerin ja Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan. Muun muassa Suomen maabrändityöryhmä nosti luonnonmukaisen maatalouden ja maa- ja elintarviketuotannon yhdeksi Suomi-brändin kulmakiveksi. Maakuntahallitus myönsi syyskuun loppuun kestävälle selvitykselle euroa maakunnan kehittämisrahaa. Cronbergin tehtävnä on muun muassa laatia mallit siitä, miten instituutin tulisi organisoitua, mitä tehtäviä se hoitaisi ja miten sen toiminta rahoitettaisiin. Myös instituutin liiketaloudelliset vaikutukset on selvitettävä. Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh ASUKKAAT TUOMITSEVAT MINISTERIÖN KAUPPAKESKUSPÄÄTÖKSET Ympäristöministeriön olisi pitänyt hyväksyä Etelä-Savon maakuntakaava ja siinä esitetyt neljä kauppakeskusmerkintää. Tätä mieltä on yli puolet eteläsavolaisista. 4

5 Erityisen tyytymättömiä ympäristöministeriön päätökseen ovat Pieksämäen seudun asukkaat: heistä kolme neljästä pitää ministeriön päätöstä vääränä. Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, johon vastasi kaikkiaan 300 eteläsavolaista. Ministeriön päätöstä piti vääränä 57 prosenttia eteläsavolaisista ja oikeana 31 prosenttia. Kantaansa ei osannut tai halunnut sanoa 12 prosenttia. Pieksämäellä jyrkkä tuomio Pieksämäen seudun asukkaista ministeriön päätöstä piti vääränä 75 prosenttia, Juvan seudun asukkaista 68, Savonlinnan seudun asukkaista 56 ja Mikkelin seudun asukkaista 51 prosenttia. Oikeana ministeriön päätöstä piti 38 prosenttia Mikkelin seudun asukkaista, 27 prosenttia Savonlinnan seudun asukkaista, 22 prosenttia Pieksämäen seudun asukkaista ja 21 prosenttia Juvan seudun asukkaista. Valtuuston päätös yksimielinen Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi yksimielisesti Etelä-Savon ensimmäisen maakuntakaavan keväällä Ympäristöministeriö vahvisti kaavan lokakuussa 2010, mutta jätti vahvistamatta kaavan neljä kauppakeskusmerkintää. Etelä-Savo on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen ministeriön päätöksestä. Taloustutkimuksen kysely tehtiin puhelinhaastatteluna maaliskuuta. Kysely on osa Etelä-Savon maakuntaliiton teetättämää maakunnan imagotutkimusta. Imagotutkimus on Etelä-Savon kolmas, ja se julkistetaan maakuntapäivässä 9. toukokuuta Pieksämäellä. Eteläsavolaisten kaavanäkökantoja selvitettiin kysymyksellä: Ympäristöministeriö hylkäsi Etelä-Savon maakuntakaavasta neljä kauppakeskusmerkintää, yhden Mikkelin Visulahdesta, yhden Juvan Vehmaalta, yhden Savonlinnan Laitaatsalmesta ja yhden Pieksämäen Naiskankaalta. Oliko päätös mielestänne oikea vai väärä? Lisätietoja Etelä-Savon maakuntakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh , ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh KYSELY: NORPPA OLISI PITÄNYT SUOJELLA SOPIMALLA Saimaannorppa olisi pitänyt suojella sopimalla paikallisten ihmisten kanssa. Tätä mieltä on 69 prosenttia eteläsavolaisista, 64 prosenttia Etelä-Savon ympärysmaakuntien asukkaista ja 58 prosenttia sekä pääkaupunkiseudun että muiden eteläsuomalaisten maakuntien asukkaista. Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, johon vastasi kaikkiaan 700 ihmistä. Kaikista vastaajista 64 prosenttia kannatti sopimalla suojelua. Eniten sopimalla suojelua kannatettiin Savonlinnan seudulla (73 prosenttia vastanneista) ja Mikkelin seudulla (71). Lainsäädäntöteitse annettavia kalastus- ja liikkumisrajoituksia kannatti pääkaupunkiseudun ja muun Etelä-Suomen asukkaista joka kolmas (31 pros.), Etelä-Savon ympärysmaakuntien asukkaista joka viides (21) ja eteläsavolaisista vajaa viidennes (19). Ikä, koulutus ja sukupuoli selittävät Iäkkäät, vähän koulutetut miehet, jotka äänestivät edellisissä eduskuntavaaleissa keskustaa, olivat vapaaehtoisen sopimusmenettelyn vankimmat kannattajat: Sopimusmenettelyn kannatus oli vahvinta niiden vastaajien joukossa, jotka olivat äänestäneet keskustaa (81 pros.), olivat ammatiltaan yrittäjiä (80) tai eläkeläisiä (72), olivat yli 64-vuotiaita (75) ja miehiä (71), ja joilla ei ollut peruskoulun tai kansakoulun lisäksi muuta ammatillista koulutusta kuin ammattikursseja tai vastaavaa (74). 5

6 Joka kolmas nuori kannattaa tiukkoja toimia Lainsäädäntöteitse annettavia rajoituksia kannattivat selkeimmin nuoret alle 34- vuotiaat toimihenkilönaiset, joilla oli korkeakoulututkinto ja jotka äänestivät edellisissä vaaleissa kokoomusta: Nuorista 33 prosenttia kannatti lainsäädännön tiukentamista, naisista 29 prosenttia, ja kokoomusta äänestäneistä 31. Opiskelijoista ja alemmista toimihenkilöistä lainsäädäntörajoituksia kannatti 39 prosenttia, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 35 ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 32 prosenttia. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluna maaliskuuta eli ennen valtioneuvoston antamaa kalastusrajoitusasetusta. Valtioneuvosto antoi 6. huhtikuuta asetuksen, joka kieltää keväiset verkkokalastukset norpan pesimäalueilla. 700 vastaajaa Taloustutkimus kysyi norpansuojelukantaa noin 700 suomalaiselta. Vastaajista 300 asuu Etelä-Savossa, 100 Etelä-Savon ympärysmaakunnissa (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Keski-Suomi ja Päijät-Häme), 200 pääkaupunkiseudulla ja 100 muualla Etelä-Suomessa (Itä-Uusimaa ja muu Uusimaa paitsi pääkaupunkiseutu, Kymenlaakso ja Pirkanmaa). Kysely on osa Etelä-Savon maakuntaliiton teetättämää maakunnan imagotutkimusta. Imagotutkimus on Etelä-Savon kolmas, ja se julkistetaan maakuntapäivässä 9. toukokuuta Pieksämäellä. Ihmisten norpansuojelunäkökantoja selvitettiin kysymyksellä: Tulisiko saimaannorppa mielestänne suojella sopimalla paikallisten ihmisten kanssa, tiukentamalla lainsäädäntöteitse kalastus- ja liikkumisrajoituksia vai pitäisikö EU:n määrätä suojelukeinot? Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh YHTEISTYÖRYHMÄ PÄÄTTI EAKR-OHJELMAN MUUTOSTARPEISTA Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä pitää tarpeellisena, että Itä-Suomen EAKRohjelmaan haetaan muutosta. Taloudellisen laman myötä suorien yritystukien kysyntä on ollut ennakoitua vähäisempää. Tämän vuoksi rahoitusta on käyttämättä noin kahden vuoden tarvetta vastaava määrä. Ohjelman muutoksella yhteistyöryhmä kohdentaisi suoriin yritystukiin varattua rahoitusta toimiin, jotka parantavat erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Maakunnallinen yhteistyöryhmä hyväksyi EAKR-ohjelman muutosesityksen Mikkelissä 29. maaliskuuta. Rahaa ohjelmamuutoksessa siirtyisi 9,6 miljoonaa euroa. EAKR-ohjelma laadittiin nousukaudella, jolloin yritystukien kysyntä arvioitiin yläkanttiin. Ohjelman muutostarpeeseen on oleellisesti vaikuttanut lama, jonka seurauksena suorien yritystukien kysyntä laski nopeasti noin puoleen nousukauteen verrattuna. Ohjelmamuutoksen tarkoituksena on taata rahoituksen täysimääräinen käyttö maakunnassa. Lopullisen päätöksen ohjelmamuutoksesta tekee EU:n komissio valtioneuvoston esityksestä. Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh , sekä sihteeristön puheenjohtaja, kehittämisjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh MAAKUNTAINSINÖÖRI SAA PAIKAN Maakuntainsinööri saa paikan Etelä-Savon maakuntaliitossa Mikkelissä. Maakuntainsinööri osallistuu maakuntakaavoitukseen ja maakuntastrategian mukaisiin maakunnan kehittämistehtäviin omalla erikoisalallaan. Maakuntainsinööri: 6

7 vastaa liikennejärjestelmän ja teknisen huollon ohjaamisesta ja kehittämisestä, vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ja osallistuu liikenne- ja energia-asioihin liittyvään edunvalvontaan. Tehtävään valittavalta edellytetään muun muassa soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja pitkäaikaista kokemusta työnkuvan mukaisista tehtävistä. Tehtävä täytetään toistaiseksi ja aikaisintaan 1. elokuuta 2011 alkaen. Hakuaika umpeutuu 13. toukokuuta klo 15. Tarkemmat tiedot tehtävästä löytyvät maakuntaliiton verkkosivuilta osoitteesta Maakuntaliiton nykyinen maakuntainsinööri Heikki Rintamäki jää kesällä eläkkeelle. Lisätietoja antaa aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vaukonen, puh MAAKUNTALIITTO PALKKAA HENKILÖSTÖSIHTEERIN Etelä-Savon maakuntaliitto palkkaa henkilöstösihteerin. Tehtävä on uusi, joten valittavan henkilön työkokemus ja osaaminen voidaan ottaa huomioon tehtäväkuvassa. Henkilöstösihteerin tehtäviin kuuluvat erilaiset henkilöstöhallinnon kehittämis-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävät. Hän: valmistelee henkilöstöhallinnon päätökset ja sopimukset ja tukee esimiehiä tähän tehtäväalueeseen liittyvissä asioissa, valmistelee työsuojelu- ja työhyvinvointiasiat ja toimii työsuojelupäällikkönä, valmistelee yhteistoimintaryhmän asiat, toimii ryhmän sihteerinä ja toimeenpanee sen päätökset sekä valmistelee muut henkilöstöhallinnon suunnitelmat, ohjeet ja aineistot ja vastaa niiden toimeenpanosta. Tehtävään valittavalta edellytetään muun muassa tradenomin tutkintoa, alan lainsäädännön ja sopimusten tuntemusta ja käytännön kokemusta. Tehtävä täytetään vakinaisena, kuitenkin aikaisintaan 1. elokuuta. Hakuaika umpeutuu 13. toukokuuta klo 15. Tarkemmat tiedot tehtävästä löytyvät maakuntaliiton verkkosivuilta osoitteesta Lisätietoja antaa hallintojohtaja Riitta Paananen, puh , MAKSATUSTARKASTAJALLE TÖITÄ Etelä-Savon maakuntaliitossa saa paikan myös maksatustarkastaja, kun Pirjo Paananen yksi nykyisistä kolmesta tarkastajasta siirtyy toisen työnantajan palvelukseen. Maksatustarkastajan työt koostuvat kansallisten ja EU:n rakennerahastoohjelmien hallinnointi-, seuranta- ja valvontatehtävistä. Hän: valmistelee maakuntaliiton rahoittamien hankkeiden maksatuksia, tarkastaa rahoitettuja EU-hankkeita paikan päällä, neuvoo ja ohjaa hankkeiden toteuttajia sekä osallistuu hankkeita koskevaan seurantaan ja raportointiin. Tehtävään valittavalta maakuntaliitto edellyttää muun muassa tradenomin tutkintoa, taloushallinnon perusteiden tuntemusta ja käytännön kokemusta taloushallinnon tehtävissä. Tehtävä on määräaikainen, ja se täytetään mahdollisimman pian ja vuoden 2014 loppuun saakka. Hakuaika umpeutuu 13. toukokuuta klo 15. Tarkemmat tiedot tehtävästä löytyvät maakuntaliiton verkkosivuilta osoitteesta Lisätietoja antaa hallintojohtaja Riitta Paananen, puh , 7

8 ITÄ-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA KOKOONTUU 27. HUHTIKUUTA Itä-Suomen neuvottelukunta kokoontuu keskiviikkona 27. huhtikuuta Helsingissä. Kokoukseen kutsutaan myös kaikki Itä-Suomen maakuntien uudet kansanedustajat. Neuvottelukunta keskustelee tärkeimmistä tavoitteistaan uuteen hallitusohjelmaan. Lisäksi keskustelu uuden hallituskauden liikennepoliittisesta selonteosta jatkuu, aiheena erityisesti itäsuomalaiset ratahankkeet ja rajanylityspaikat. Itä-Suomen neuvottelukunta on Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon yhteistoimintaelin. Se edistää yhteisiä itäsuomalaisia asioita, antaa muun muassa yhteisiä kannanottoja ja suosituksia. Huippukokous Savonlinnassa Neuvottelukunnan päätapahtuma on Itä-Suomen huippukokous, joka pidetään tänä vuonna Savonlinnassa elokuuta. Vuonna 2011 Itä-Suomen maakuntien yhteistyöstä vastaa Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisätietoja neuvottelukunnan kokouksesta antaa neuvottelukunnan sihteeri, kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , Etelä-Savon maakuntaliitosta. ETELÄ-SAVON RAKENNERAHASTOPÄIVÄ 26. TOUKOKUUTA Etelä-Savon maakuntaliitto ja ELY-keskus järjestävät torstaina 26. toukokuuta Etelä-Savon rakennerahastopäivän. EU-ohjelma-asioihin keskittyvä iltapäivätilaisuus pidetään Mikkelissä Etelä-Savon ammattiopistlola ja se on tarkoitettu hanketoimijoille ja -viranomaisille sekä muille keskeisille ohjelmatyössä mukana oleville tahoille. Tilaisuudessa muun muassa esitellään Euroopan aluekehitysrahasto- (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto-ohjelmien (ESR) hakuteemoja ja aikatauluja loppuohjelmakaudelle eli vuoden 2013 loppuun. Lisäksi kerrotaan EU:n uuden rakennerahastokauden valmistelusta ja keskeisistä linjauksista. Keskustelulla pyritään kartoittamaan yhteistyötahojen toiveita ja tarpeita vuonna 2014 alkavalle kaudelle. Ohjelma on luettavissa toukokuun alussa osoitteessa (linkit: Etelä-Savo, Hakeminen). Ilmoittautumiset 20. toukokuuta mennessä osoitteella tai puhelimitse Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh SEMINAAREJA JA TYÖPAJOJA KUNTIEN KAAVOITTAJILLE Etelä-Savon maakuntaliitto järjestää yhdessä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa loppuvuodesta sarjan luentoja ja työpajoja kuntakaavoittajille. Tilaisuudet avaa tiistaina 24. toukokuuta Mikkelissä järjestettävä seminaari Kuntakaavoituksen kehittäminen Saimaan maakunnassa. Iltapäivätilaisuus pidetään ELY-keskuksessa (Jääkärinkatu 14). Seminaarissa pohditaan erityisesti sitä, mitä uudet kaupan sijoittumista koskevat säännökset tarkoittavat käytännössä ja miten matkailuhankkeet ja maakunnan erityispiirteet sovitetaan yhteen. Korkeantason alustaja Aiheista alustaa oikeustieteen lisensiaatti Klaus Metsä-Simola asianajotoimisto Borenius & Kemppisestä. Metsä-Simola on kaavoitus- ja ympäristöjuridiikan erityisasiantuntija, ja hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa ympäristölakimiehenä Etelä-Savon ympäristökeskuksessa ja vastannut maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kehittämisestä ympäristöministeriössä. 8

9 Ilmoittautuminen seminaariin tapahtuu Webropol-palvelussa osoitteessa Keskustelu jatkuu kesällä ja loppuvuodesta Kaavoituskeskustelu jatkuu kesäkuun alussa Savonlinnassa, jossa järjestetään työpaja Vuoksen vesistöalueen erityispiirteistä ja niiden huomioimisesta kaavoituksessa. Mikkelin Mikaelissa järjestettävien Itä-Suomen bioenergiapäivien toisen päivän teemana on ekotehokas loma-asuminen. Bioenergiapäivät järjestetään kesäkuuta. Elokuussa järjestetään Mikkelissä työpaja kaupan suuryksiköiden kaavoittamisesta ja kaavoittajien joulukuun neuvottelupäivillä teemana on taajamien yleiskaavoitus ja asemakaavojen ajan-tasaisuuden arviointi. Lisätietoja antaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh ITÄ-SUOMI VIRKISTÄYTYY KESÄKUUSSA MIKKELISSÄ Etelä-Savon maakuntaliitto isännöi tänä vuonna itäsuomalaisten maakuntaliittojen yhteistä virkistyspäivää. Virkistäytymiseen on varattu kesäkuuta. Päivien näyttämöksi liitto on valinnut matkailuverkosto Saimaan Charmanttien kohteet Kyyhkylän kartanon ja Kenkäveron Mikkelissä. Tavoitteena on paneutua siihen, mitä kulttuuri ja luovuus merkitsevät ihmisen hyvinvoinnille. Edellisen kerran kun tilaisuuden järjestelyvuoro oli Etelä-Savolla, liittojen henkilöstö kokoontui Savonlinnaan. Lisätietoja antaa kehittämisjohtaja Heli Gynther, puh HALLITUKSEN JA VALTUUSTON SEURAAVAT KOKOUKSET Maakuntahallitus kokoontuu loppuvuodesta seuraavasti: 23. toukokuuta, 13. kesäkuuta, 22. elokuuta, 19. syyskuuta, 17. lokakuuta, 14. marraskuuta ja 12. joulukuuta. Maakuntavaltuusto kokoontuu: 30. toukokuuta ja 28. marraskuuta. Lisätietoja kokouksista antaa hallintojohtaja Riitta Paananen, puh TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA Itä-Suomen neuvottelukunta Helsingissä; Itä-Suomen yhteistyöalueen työvaliokunta Helsingissä; 2.5. kulttuuriasiain neuvottelukunta Mikkelissä; 9.5. Etelä-Savon maakuntapäivä Pieksämäellä; Savonlinnan seudun kuntayhtymän työvaliokunta Savonlinnassa; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; keskiaikaisten linnojen neuvottelukunta Turussa; suurpetoneuvottelukunta Juvalla; Savojen ilmasto-ohjelman suunnitteluryhmä Kuopiossa; matkailun neuvottelupöytä Savonlinnassa; maakunnallinen kotiseutukokous Mikkelissä; Itä-Suomen EAKR-seurantakomitea Varkaudessa; maakuntahallitus; seminaari Kuntakaavoituksen kehittäminen Saimaan maakunnassa Mikkelissä; ESR-seurantakomitea Oulussa; Etelä-Savon rakennerahastopäivä Mikkelissä; maakuntavaltuusto Kangasniemellä; Savojen ilmasto-ohjelman neuvottelukunnan seminaari ja kokous Varkaudessa; 9.6. maakunnan yhteistyötyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; Itä-Suomen maakuntaliittojen järjestämä toimittajatapaaminen Mikkelissä; maakuntaliittojen aluekehitysjohtajien tapaaminen Mäntyharjulla ja Mikkelissä; Itä-Suomen maakuntaliittojen virkistyspäivät Mikkelissä; Savonlinnan seudun kuntayhtymän työvaliokunta Savonlinnassa; maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä; 7.7. Päämajan kesäsymposium Mikkelissä. 9

10 Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä, puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (35 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh , toimitus Tuula Huoviala, puh ISSN LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: tai (ä=a; ö=o); Internet: 10